Y56 Mikroteorian jatkokurssin I välikoe Mallivastaus

Transkriptio

1 Y56 Mikrterian jatkkurssin I välike Mallivastaus I OSA Mnivalintakysymykset (ma. 0p). Rastita ikea vaihteht. Oikeita vastauksia n vain yksi. BOLDATTU väite n ikea vastaus. Budjettirajite: Js vidaan kirjittaa kuluttajan budjettirajite ruualle R ja vaatetukselle V mutn R=500-4V, tiedämme, että kuluttajan nimelliset tult vat 000 ruka maksaa neljä kertaa enemmän kuin vaatetus kuluttajan nimelliset tult vat 500 kuluttaja n valmis vaihtamaan yhden yksikön rukaa yhteen yksikköön vaatetusta Budjettisura n yleisessä mudssa Tästä näemme, että väite kuluttajan nimelliset tult vat 500 n ikea vastaus.. Hyötyfunkti: Marin hyötyfunkti n muta U(, y) y, jssa vat banaanit ja y menat. Väite: hyötykäyrään, jhn kuuluu piste (0,0), kuuluu myös piste jssa kuluttaja kuluttaa menaa ja 5 banaania 6 banaania 50 banaania 5 banaania Perustelu (ei vaadittu) Humin taaen, että hyötyfunkti n muta U (, y) y kun hyötykäyrään kuuluu piste (0,0), sitten U ( 0,0) Jtta samaan käyrään kuuluisi myös piste, jssa kulutetaan 00 menaa, täytyy päteä, että U (,) Rajahyöty: Js hyötyfunkti n muta, jssa vat hyödykkeiden ja määrät, niin hyödykkeen rajahyöty kasvaa, kun hyödykkeen määrä kasvaa hyödykkeen rajahyöty n laskeva

2 hyöty kasvaa aina, kun jk hyödykkeen tai määrä kasvavat hyödykkeen rajahyöty n pienempi kuin hyödykkeen rajahyöty Kska ja vat aina psitiivisia, niin näemme, että hyöty kasvaa aina, kun tai kasvaa. Väite ei vi lla ikein, kska hyödykkeen rajahyöty ei riipu hyödykkeestä. Hyödykkeen rajahyöty n vaki ja hyödykkeen rajahyöty ei le aina pienempi kuin hyödykkeen rajahyöty. 4. Indifferenssikäyrät, kun hyödykkeinä viiden ja kymmenen eurn setelit knvekseja laskevia suria L-mallisia psitiivisen kulmakertimen maavia Setelit vat täydellisiä substituutteja, eli indifferenssikäyrät vat laskevia suria. 5. Engel käyrä kuvaa hyödykkeiden substituutiastetta tuljen vaikutusta hyödykkeen kysyntään inferirisen hyödykkeen preferenssejä hyödykkeen man hinnan muutsta kysyntään Lähde Varian sivu 98 kuva 6.

3 II OSA Ttta vai tarua. (ma. 0 p) Rastita ikea vastaus ja perustele valintasi. Humaa, että vaikka lisit rastittanut ikean khdan, mutta perustelu puuttuu, niin vastauksesta saa nlla pistettä.. Epävarmuuden vallitessa kuluttaja valitsee aina riskittömän vaihtehdn tullle. ttta tarua kska Tarua. Riippuu kuluttajan suhtautumisesta riskiin. Kuluttaja vi lla riskineutraali, riskin kaihtaja tai riskin rakastaja. Js kuluttaja kaihtaa riskiä hän valitsee varman tuln, vaikka hänellä visi lla mahdllisuus jllain tdennäköisyydellä saada humattavasti suurempi tul. (Täysiin pisteisiin vaadittiin, että li kertnut riskipreferensseistä!). Vern khtaant: kun tarjnta n täysin justamatn, kuluttaja maksaa vain pienen san versta. ttta tarua kska Tarua kska luluttaja ei maksa llenkaan, ei yhtään saa versta, kun tarjnta n TÄYSIN justamatn. Varian (006, kuva 6.5) A. Js tarjnta n täysin justava, B. Js tarjnta n täysin justamatn, kuluttaja maksaa kk vern. tuttaja maksaa kk vern.

4 III OSA Tehtävä. Kuluttajan valinta (ma. 5p) Olkn hyötyfunkti muta U (, ) ( )( ), jssa n hyödykkeen kulutettu määrä ja n hyödykkeen kulutettu määrä. Hyödykkeen hinta n p ja hyödykkeen hinta n p ja m n kuluttajan tult. a) Kirjita budjettirajite: Budjettirajite n m b) Laske kuluttajan ptimivalinta eli ptimaalinen hyödykekri, kun m=6. Optimivalintaa löytyy pisteestä, jssa kuluttajan hyötyfunkti tulee maksimiduksi annetulla budjettirajitteella. Eli ngelman asettelu n nyt Maksimintingelman vi nyt ratkaista eri tavin A. Hyödyn maksimintieht n p ( MRS ) p tai p p Lasketaan ensin rajasubstituutisuhde U (, U(, ) ) p p p p ( ) 4

5 80 (40) m m m m B. Lagrangen funktin hyödyntäen 6) ( 6) ( ) )( ( L L FOCs 0 6) ( 0 0 L L L 6 jne. kuten yllä Kun m =6 sitten kuluttajan ptimaalinen hyödykekri n 40 ja 8 B-khdassa täysiin pisteisiin (0) vaadittiin, että li esitetty rajitettu maksimintingelma hulellisesti ja että laskut livat ikein. Mnella teistä li jäänyt b-khdassa kirjaamatta maksimintingelma tai sitten li laskuissa virheitä. Näistä surituksista sai kuitenkin pisteitä (0-8)

6 Tehtävä. Markkinatasapain (ma. 5p) Paikallinen menamarkkina kstuu 000 kuluttajasta ja 50 viljelijästä. Jkaisella kuluttajalla n kysyntäkäyrä muta ja jkaisella viljelijällä tarjntakäyrä muta. a) Mikä n meniden kknaiskysyntä? Kknaiskysyntä: Kska kuluttajien kysynnät vat identtisiä eli jkaisella kysyntäkäyrä samaa muta, kknaiskysyntä n: Q(d)= b) Ratkaise markkinatasapain. Markkinatasapain löytyy pisteestä, jssa kknaiskysyntä ja kknaistarjnta vat yhtä suuret. Kknaistarjnta n siis Tasapain löytyy siis pisteessä Sijittamalla p= jk kysyntään tai tarjntaan, saadaan tasapainmääräksi Eli markkinatasapainssa hinta n ja määrä 500.

7 c) Laske kuluttajien ja tuttajien ylijäämä. Kuluttajien ylijäämä (CS) n maksuhalukkuuden ja markkinahinnan välinen ala eli kysyntäkäyrän ja markkinahinnan rajaama ala. CS=[(-)*500]*0.5=50 Tuttajien ylijäämä pulestaan n markkinahinnan ja tarjntakäyrän eli rajakustannusten välinen ala. PS=[(-/)*500]*0.567

8 d) Laske kysynnän hintajust kun p=.5 i. yksittäiselle kuluttajalle ii. kknaiskysynnälle. i) ii) Kska kaikilla yksittäisillä kuluttajilla n sama hintajust, niin kknaiskysynnän hintajustn täytyy lla sama kuin yksittäisellä kuluttajalla. Tisin sanen, js markkinahinta nusee X% ja jkainen kuluttaja vähentää maa kulutustaan Y%, niin sillin myös kknaiskulutus vähenee Y%.

9 Vastaa vain yhteen seuraavista eli jk a tai b. Tehtävä a. Käyttäytymistalustiede (ma 0p) Valitse jkin keasetelma (eperiment), jka liittyy rajitettuun ratinaalisuuteen. Kuvaile ketilanne, sen tulkset ja vertaile tulksia talusterian ennustamiin tulksiin. Js kkeen tulkset eivät le yhtäpitäviä talusterian kanssa, ehdta jtain muita selityksiä tulksille. Lisäksi phdi rajitettuun ratinaalisuuteen liittyviä plitiikkaimplikaatiita. Chiara pisteytysperiaatteistaan: I gave at least 0/0 pints t thse wh culd describe with clarity ne eperiment and its results amng thse discussed in the lecture and/r in the curse materials. If the eperiments results were clearly and ehaustively discussed in light f the predictin f neclassical ecnmic thery, I gave 5/0 pints. If the student als wrte abut the plicy implicatins f bunded ratinality then s/he gt 0/0 pints. In the marking, I tk int accunt clarity and prper use f ecnmic terminlgy. S, fr eample, If yu illustrated an eperiment but gt less than 0 pints fr it, it is mst likely due t the fact that yu culd have been mre clear and precise in yur presentatin r that there were sme mistakes in the descriptin f the eperiments and its meaning. Mst f yu did nt discuss the implicatins f bunded ratinalty fr plicy design. I think it is imprtant than when we study ecnmics, we try as much as pssible t think hw can we use what we learn t help design plicies that imprve sciety s well-being. One easy eample yu culd have given, is hw default chices can affect individual chices: fr instance in cuntries were peple are rgan dnrs by default and must pt ut if they d nt want t dnate, the number f rgan dnrs is way higher that in cuntries where peple are nn-dnrs by default and must pt-in as dnrs.

10 Tehtävä b. Markkinat (ma 0p) Maija ja Matti väittelevät huumeiden käytön lisääntymisen syistä. Maijan mielestä lisääntynyt käyttö jhtuu epännistuneesta huumevalistuksesta. Matti pulestaan väittää, että puutteellinen rajavalvnta n tehnyt salakuljetuksen helpmmaksi. Oletetaan, että nämä kaksi syytä vat ainat mahdlliset selitykset havaitulle kasvulle huumeiden käytössä. Piirtämäsi kuvan avulla selitä miksi ja miten ikea selitys riippuu siitä, nk huumeiden markkinahinta nussut vai laskenut. Merjan väite hunsta huumevalistuksesta vastaa näkemystä, jnka mukaan huumeiden kysyntä n lisääntynyt. Matin väite helpmmasta salakuljetuksesta pulestaan n yhtäpitävä huumeiden tarjnnan kasvun kanssa. Tarkastellaan kuvan avulla miten nämä kaksi tilannetta vaikuttavat huumeiden hintaan. Lisääntynyt kysyntä nstaa tutteen hintaa. Laajempi tarjnta pulestaan alentaa hintaa. Mlemmissa tapauksissa kulutettu määrä kasvaa. Kumpi tahansa väitteistä vi lla ikea syy huumeiden käytön lisääntymiselle. Jtta visimme sana, kumpi väite n ikein, meillä pitäisi lla tieta huumeiden hinnan muuttumisesta. Tällöin lisi mahdllista päätellä jhtuuk vallitseva tilanne kysynnän lisääntymisestä vai tarjnnan kasvusta. Hum! Vastaukset vaihtelivat ja pisteitä sai, js li sannut kuvata tilanteen ikein, vaikkei välttämättä täsmälleen mallivastauksen tapaan.