Menetelmäkuvaus TPPT 20

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Menetelmäkuvaus TPPT 20"

Transkriptio

1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Menetelmäkuvaus TPPT 20 Espoo, PÄÄLLYSRAKENTEEN ELINKAARIKUSTANNUSANALYYSI Sami Petäjä Harri Spoof VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

2 1 Alkusanat Tien pohja- ja päällysrakenteet tutkimusohjelman (TPPT) lopputulosten tavoitteena on entistä kestävämpien uusien ja perusparannettavien kestopäällystettyjen teiden rakentaminen siten, että myös rakenteiden vuosikustannukset alenevat. TPPT-ohjelmassa kehitettiin tierakenteiden mitoitusta (TPPT-suunnittelujärjestelmä). Suunnittelujärjestelmään kuuluvissa mitoitusohjeissa ja menetelmäkuvauksissa esitetään ne menettelytavat ja keinot, joita käyttäen tierakenne voidaan kohdekohtaisesti suunnitella ja mitoittaa. TPPT-suunnittelujärjestelmään sisältyy myös päällysrakenteen elinkaarikustannustarkastelu, jonka suorittamiseksi esitetään menettelytapa. Suunnittelujärjestelmälle on ominaista, että tierakenteen mitoitus tapahtuu paikkakohtaisilla tiedoilla ja parametreilla (liikenne, ilmasto, pohjamaa, käytettävät rakennemateriaalit, vanhat rakenteet). Mitoituksessa käytettävien pohjamaata ja rakennemateriaaleja koskevien parametrien määritys tapahtuu ensisijaisesti laboratoriokokeilla tai maastossa tehtävin mittauksin ja tutkimuksin. Myös muiden mitoituksessa tarpeellisten lähtötietojen hankinnassa ja ongelmakohtien tai muutoskohtien paikannuksessa käytetään maastossa ja tiellä tehtäviä havaintoja ja mittauksia. Suunnittelujärjestelmään kuuluvat oleellisena osana sitä täydentävät suunnittelun ja mitoituksen lähtötietojen hankintaa käsittelevät menetelmäkuvaukset. Esitettävät menetelmät ja menettelytavat on todettu käyttökelpoisiksi käytännön havaintojen ja kokeiden perusteella. TPPT-ohjelman tuloksena laaditaan myös yhteenveto ohjelmaan sisältyneistä, mitoitusohjeiden laadinnassa hyväksikäytetyistä koerakenteista sekä yhteenveto tien rakennekerrosten materiaaleista ja niiden valintaan vaikuttavista tekijöistä. Tämän Päällysrakeneen elinkaarikustannusanalyysi menetelmäkuvauksen ovat laatineet tutkijat Sami Petäjä ja Harri Spoof VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. Mukana projektissa vuoteen 1999 asti oli myös Antti Ruotoistenmäki. Laskentaesimerkkien laadintaan on osallistunut Ari Kalliokoski Tieliikelaitoksen konsultoinnista. Menetelmäkuvauksen sisältö on käyty läpi yhdessä Tiehallinnon ja Tieliikelaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Joulukuussa 2001 Markku Tammirinne

3 2 Sisältö 1. ELINKAARIKUSTANNUSANALYYSIN PERUSTEET Yleistä Tienpitäjän kustannukset Tien käyttäjien kustannukset Rakenteen jäännösarvo Tien vaurioitumisprosessi ELINKAARIKUSTANNUSANALYYSI KUNNON ENNUSTEMALLIT Paksut AB-rakenteet Päällysteen urautuminen Vaurioituminen Tasaisuuden muuttuminen Ohuet PAB-rakenteet Päällysteen urautuminen / epätasaisuus Vaurioituminen Tasaisuuden muuttuminen TOIMENPITEIDEN KUSTANNUKSET TYÖMAAN AIHEUTTAMAT LISÄAJOKUSTANNUKSET LASKENTAESIMERKIT Valtatiekohde, AB-rakenne, KVL Tien kunnon muuttuminen elinkaaren aikana Vuosikustannus Paikallistiekohde, PAB-rakenne, KVL Tien kunnon muuttuminen elinkaaren aikana Vuosikustannus Moottoritiekohde, AB-rakenne, KVL Tien kunnon muuttuminen elinkaaren aikana Vuosikustannus KIRJALLISUUS LIITTEET... 43

4 3 1. ELINKAARIKUSTANNUSANALYYSIN PERUSTEET 1.1 Yleistä Elinkaarikustannusanalyysi on osa tierakenteen suunnittelua ja sen avulla voidaan laskea eri rakennevaihtoehdoille valitun elinkaaren aikaiset tienpitäjän ja tienkäyttäjän kustannukset ja valita vuosikustannuksiltaan taloudellisin ratkaisu. Tällä hetkellä (joulukuu 2001) laskentamenettely soveltuu AB- ja PAB-rakenteille, joille on kehitetty laskennassa tarvittavia kunnon ennustemalleja (kestoikämalleja). Sen sijaan tällä hetkellä laskenta ei sovellu maabetoni-, bitumistabilointi- ja muille uusille rakenteille, koska niille ei ole vielä olemassa laskennassa tarvittavia kunnon ennustemalleja (kestoikämalleja). Tulevissa hankintamenettelyissä tarjottujen ratkaisujen arviointi perustuu vuosikustannusten laskentaan. Jotta laskenta olisi riittävän luotettavaa, pitää arvioitaville rakenteille olla olemassa luotettavat kestoikämallit, joiden kehittäminen on jatkossa ensiarvoisen tärkeää. Tässä raportissa ei ole huomioitu ympäristövaikutuksia laskettaessa elinkaaren aikaisia kustannuksia. Ympäristövaikutukset tulee huomioida rakenteen valinnan yhteydessä. Tekesin johdolla vuosina toteutetussa ympäristögeotekniikka-ohjelmassa laadittiin menettelytapa maarakentamisen elinkaariarviointiin (Eskola, P. et al. 1999). Elinkaariarviointi (Life cycle assessment) käsittää tuotteen (tierakenteen) elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arvioinnin materiaalien tuotannosta ja rakenteen valmistamisesta sen käytön aikaisten vaikutusten sekä purkamisen ja kierrätettävyyden arviointiin. Elinkaarikustannusanalyysi suositellaan tehtäväksi pohjarakenteille ja päällysrakenteille erikseen, koska pohjarakenteiden kustannukset ovat huomattavasti päällysrakennetta suuremmat. Tässä yhteydessä esitetään menettely ainoastaan päällysrakenteen elinkaaren aikaisten tienpitäjän ja tien käyttäjien kustannusten laskemiseksi. Päällysrakenteen elinkaarikustannusanalyysi on periaatteiltaan sama uudelle rakenteelle ja rakenteen parantamiselle. Se soveltuu tehtäväksi sekä kestopäällysteisille että kevytpäällysteisille rakenteille. Elinkaarikustannusanalyysiä on käsitelty mm. lähteessä (Kalliokoski 1995). Elinkaarikustannuslaskennan käytön kehittämistä tienpidossa on käsitelty raportissa tiehallinnon selvityksiä 23/2001 (Kalliokoski, A & al 2001). Tässä työssä on käytetty hyväksi myös Euroopan Komission IV puiteohjelmaan kuuluvan Pav-Eco projektin tuottamia tuloksia (PAV ECO 1999). Projekti toteutettiin vuosina Tien eri osien elinikä tai elinkaari voi olla hyvin eri mittainen. Päällyste uusitaan vilkas liikenteisillä teillä kulumisurien vuoksi muutaman vuoden välein. Pohjarakenteiden tavoitteellinen elinikä voi olla vuotta. Erilaisilla parantamis- ja ylläpitotoimenpiteillä on erilaiset kestoiät. Tien elinkaarella tarkoitetaan tässä yhteydessä tarkasteluajanjaksoa, jonka pituuden suunnittelija valitsee vaihtoehtoisten rakenneratkaisujen ja / tai tiehen kohdistuvien toimenpiteiden välistä kustannusvertailua varten. Tarkasteluajanjakso valitaan siten, että se päättyy seuraavaan raskaaseen rakenteen parantamistoimenpiteeseen tai tarkastelujakson pituus on vakio esim. 20, 30 tai 40 vuotta. Kevytpäällysteisillä teillä tarkastelujakson pituus on lyhyempi kuin paksupäällysteisillä teillä, koska päällysrakenteen kestoikä on yleensä PAB-teillä lyhyempi. Koska elinkaarikustannusten arvioinnin tarkoituksena on rakennevaihtoehtojen välinen vertailu, tarkastelussa on tarpeen huomioida ainoastaan ne kustannukset, joilla on eroja eri

5 4 vaihtoehtojen välillä. Kustannukset diskontataan tarkastelujakson alkuhetkeen ja lasketaan vuosikustannus tarkastelujakson aikana. Tienpitäjän ja tien käyttäjien kustannukset voidaan laskea erikseen tai laskea niiden summa, joka pyritään minimoimaan. 1.2 Tienpitäjän kustannukset Tienpitäjän kustannusten laskemiseksi tarvitaan tieto rakentamiskustannuksista sekä tulevien toimenpiteiden kustannuksista ja kestoiästä. Tienpidon ohjauksessa ja ohjelmoinnissa käytetään neljää kuntomuuttujaa (mittaria), jotka ovat - vauriot (vauriosumma), - urat (urasyvyys), - tasaisuus (IRI) ja - kantavuus (kastavuusaste). Myös tienpidon hankinnassa käytettävän suunnittelujärjestelmän ja siinä tehtävän elinkaarilaskennan tulee perustua samoihin kuntomuuttujiin. Tien ylläpitotarvetta arvioidaan kuntomuuttujien arvojen ja ennustetun kehittymisen perusteella. Pintakuntomuuttujia ovat pituus- ja poikkisuuntainen epätasaisuus sekä osa vaurioista. Tien pituussuuntaista epätasaisuutta kuvataan tien pituusprofiilista laskettavalla tunnusluvulla (IRI, International Roughness Index, yksikkö mm/m). Tien poikkisuuntaista epätasaisuutta kuvataan yleensä urasyvyydellä (mm). Tien pinnalla havaittavat vauriot ovat seurausta liikenteen ja ilmaston sekä painumien kuormittavasta vaikutuksesta. Pituus- ja poikkisuuntaista epätasaisuutta mitataan palvelutasomittaus (PTM) -autolla. Vaurioinventointi tehdään yleensä näköhavaintoon perustuen ja kirjataan joko paperille tai automatisoidusti tietokoneelle (Päällystevaurioiden inventointiohje 1994). Tien rakenteellista kuntoa seurataan pudotuspainolaitteella, jolla mitattu tien pinnan taipuma on rakenteen vaurioitumista selittävä tekijä tietyllä liikennekuormituksella (Menetelmäkuvaukset TPPT 1 Pudotuspainolaitemittaus (PPL-mittaus) ja TPPT 2 Rakennekerrosmoduulien takaisinlaskenta sekä jännitysten ja muodonmuutosten laskenta). Kuntomuuttujien kehittymistä ennustetaan kenttähavaintoihin perustuvilla malleilla. Mallit perustuvat aineistoon, jossa on käytetty perinteisiä rakennemateriaaleja. Tien ylläpitotarvetta käytettäessä uusia materiaaleja ja rakenneratkaisuja on arvioitava ensi vaiheessa samoilla malleilla kuin referenssirakenteita. TPPT-koerakenteiden pitkäaikaisseurannalla on saatu tietoa uusien materiaalien ja rakenteiden käyttäytymisestä ja ylläpitotarpeesta todellisissa kenttäolosuhteissa (TPPT raportti: TPPT-koerakennuskohteet. Tulokset) Elinkaarikustannusten laskennassa on arvioitava toimenpiteiden vaikutusta kuhunkin kuntomuuttujaan erikseen. Rakenteen kuntoa kuvaavat muuttujat ja niiden mitoittaminen sekä kestoikäarvio ovat elinkaarikustannuksia määrääviä tekijöitä. Lisäksi tien pintakuntomuuttujat voivat olla toimenpiteen laukaisevana tekijänä. Kriittinen kuntomuuttuja voidaan usein arvioida etukäteen liikennemäärän perusteella. Vähäliikenteisillä ja kapeilla teillä on yleensä routanoususta aiheutuvaa epätasaisuutta ja kuormituskestävyyspuutteita, jotka aiheuttavat urautumista ja vaurioitumista. PAB-teillä urautumista mitataan harjanteen korkeutena ja poikittaisena epätasaisuutena. Vilkasliikenteisillä teillä yleinen vauriotyyppi on päällysteen kulumisesta ja deformaatiosta aiheutuva urautuminen. 1.3 Tien käyttäjien kustannukset Kestopäällysteisillä pääteillä käyttäjien kustannukset eivät hanketasolla muutu merkittävästi tien kunnon muuttuessa. Alemmalla tieverkolla tien kunnon heiketessä epätasaisuuden

6 5 lisääntyminen kasvattaa tien käyttäjien aika- ja ajoneuvokustannuksia. Suurilla liikennemäärillä ylläpitotyömaan aiheuttamat lisäkustannukset voivat olla hyvinkin merkittävät. Työmaan aiheuttama liikenteen ruuhkautuminen lisää tien käyttäjien aikakustannuksia. Lisäksi kiertotiet tai liikenteen siirtyminen mahdollisille vaihtoehtoisille reiteille lisää aika- ja ajoneuvokustannuksia. 1.4 Rakenteen jäännösarvo Rakenteen jäännösarvolla ymmärretään yleisesti sen kunnosta riippuvaa rakenteen nykyarvoa. Sitä voidaan myös käsitellä kustannuksena, joka tarvitaan rakenteen palauttamiseksi alkuperäiseen kuntotilaan. Elinkaarikustannusten laskennassa tarkastelujakso valitaan niin pitkäksi (yli 30 vuotta), että eri rakennevaihtoehtojen jäännösarvojen erolla ei tule olemaan merkitystä laskennan kannalta. Toisaalta voidaan olettaa, että kun tarkastelujakso on pitkä, rakenne vaatii uuden rakenteenparantamistoimenpiteen, jolloin rakenteen jäännösarvo on lähellä nollaa. Tarkastelujakson pituus voi olla erilainen eri vaihtoehdoilla, jos niillä on erilainen kestoikä tai ylläpitostrategia. Tällöin eri vaihtoehtojen välillä ei oleteta olevan eroa tien kunnossa tarkastelujakson lopussa. Tällöin rakenteen jäännösarvo voidaan jättää elinkaaritarkastelussa huomioimatta. 1.5 Tien vaurioitumisprosessi Kuvassa 1.1 on havainnollistettu tien vaurioitumisprosessia paksupäällysteisillä AB-teillä. Tien rakenteellinen mitoitus käsittää ajan ensimmäisestä toimenpiteestä (tien rakentaminen tai rakenteen parantaminen) ensivaurion syntymiseen. Paksupäällysteisillä teillä rakenteet mitoitetaan mekanistis-empiirisillä menetelmillä liikennekuormituksen perusteella (Menetelmäkuvaus TPPT 17 Kuormituskestävyysmitoitus - Päällysrakenteen väsyminen). Kevytpäällysteisillä teillä vaurioitumismekanismi poikkeaa paksupäällysteisistä teistä ja niille on käytettävä omia vaurioitumismalleja ja mitoitusmenetelmiä. Paksupäällysteisillä teillä ensivaurion jälkeen vaurioituminen etenee tietyllä nopeudella kunnes saavutetaan toimenpideraja. Toimenpideraja voidaan saavuttaa yhden tai useamman kuntomuuttujan (tasaisuus, vauriot, urasyvyys) perusteella. Toimenpiteen ajoitus ja rankkuus riippuu rakenteen vaurioitumisnopeudesta kestoiästä ja valitusta ylläpitostrategiasta (kuntomuuttujien raja-arvoista). Kuvan 1.1 mukaan paksupäällysteisillä teillä rakenteen vauriokehitystä ja siten toimenpiderajan saavuttamista arvioidaan kestoikämalleilla. Tulevien toimenpiteiden jälkeistä vauriokehitystä arvioidaan vaurioiden kasvunopeusmalleilla.

7 6 Tien rakenteellinen kunto / vauriot Tarkastelujakson pituus Toimenpideraja Mitoitusjakso (ensivaurio) väsymismalli Vaurion kehittyminen kestoikämalli Toimenpiteiden vaikutus kestoikämalli Aika Kuva 1.1. Tierakenteen kuormituskestävyysmitoitus ja tien kunnon hallinnan periaate paksupäällysteisillä teillä. Vaurioitumisprosessi kevytpäällysteisillä teillä Alemman tieverkon tiet ovat tyypillisesti kapeita, niiden päällyste ja rakennekerrokset ovat ohuita ja luiskat jyrkkiä. Kuormituskestävyyden kannalta tällaisissa kohteissa korostuu sitomattomien rakennekerrosten merkitys kulutuskerroksen väsymisen sijasta. Kevytpäällysteisillä teillä raskas liikenne aiheuttaa sitomattomaan kantavaan kerrokseen suuria rasituksia, jotka puolestaan aiheuttavat pysyviä muodonmuutoksia. Päällysrakenteen ollessa ohut myös alusrakenne deformoituu herkästi. Teiden kapeus ja jyrkät luiskat lisäävät pysyviä muodonmuutoksia. Kevytpäällysteisten teiden vaurioitumisen kannalta kriittisimpiä ja siten mitoituksen kannalta tärkeitä tekijöitä ovat roudan aiheuttamat halkeamat sekä tien pituus- ja poikkisuuntainen epätasaisuus. Tielaitos käynnisti kesällä 1999 Kevytpäällysteisten teiden vaurioitumismallien ja mitoitusmenetelmien kehittäminen-projektin, joka kestää vuoden 2001 loppuun. Projektin tavoitteena oli määrittää tärkeimmät rakenteellisen kunnon kehittymiseen vaikuttavat vauriomekanismit. Vaurioitumisprosessien ja -mekanismien perusteella kehitetään kevytpäällysteisten tierakenteiden mitoitusmenettely. Toisen tavoitteena oli kehittää kevytpäällysteisten teiden kunnon kehittymistä ennustavat mallit. Kevytpäällysteisten teiden vaurioitumista on käsitelty mm. raportissa "Kevytpäällysteiden vauriomallien ja mitoitusmenetelmien kehittämisen perusteet" (Belt et al. 2000) Roudan aiheuttamat halkeamat Roudan aiheuttamat halkeamat ovat pääosin pituussuuntaisia halkeamia. Pituushalkeamat johtuvat epätasaisista routanousuista tien poikkisuunnassa, jolloin päällysrakenteen yläosaan syntyy vetorasituksia. Pituussuuntainen epätasaisuus Pituussuuntainen epätasaisuus johtuu kevytpäällysteisillä teillä routanousujen epätasaisuudesta, alusrakenteen painumisesta ja liikennekuormituksesta. Keväällä, rakenteen sulaessa, routaepätasaisuudet aiheuttavat dynaamisia kuormituslisiä, jolloin

8 7 sulavaan päällysrakenteeseen syntyy helposti pysyviä muodonmuutoksia. Sulamisen edistyessä myös alusrakenteeseen alkaa muodostua pysyviä muodonmuutoksia (esim. TPPT raportti 23 Pohjamaan urautumisen ja sulamisen arviointi kevätkantavuusvaiheessa). Poikkisuuntainen epätasaisuus Tien poikkisuuntaisen epätasaisuuden lisääntymisen perussyynä on liikennekuormitus. Toissijaisina syinä ovat routanousujen epätasaisuus (dynaaminen kuormituslisä) ja hitaasti tapahtuva pohjamaan viruminen. Poikkisuuntainen epätasaisuus ilmenee ajolinjojen kohdalle syntyvänä urautumisena ja sitä kuvaa hyvin ajourien välisen harjanteen korkeus. [Belt et al. 2000] 2. ELINKAARIKUSTANNUSANALYYSI Elinkaaritarkastelun periaate on esitetty kaaviona kuvassa 2.1. Rakennevaihtoehtojen ja toimenpidestrategioiden vertailussa huomioidaan seuraavat tienpitäjän ja käyttäjän kustannukset, joilla on eroa eri rakennevaihtoehtojen välillä: Rakentamisen tai rakenteen parantamisen kustannukset eli investointikustannukset sisältäen myös suunnittelukustannukset Tulevien toimenpiteiden tienpitäjälle aiheuttamat kustannukset Tulevien toimenpiteiden tien käyttäjille aiheuttamat kustannukset Vuosittaiset hoitokustannukset Vuosittaiset käyttäjien kustannukset Kunakin vuonna toteutuvaksi arvioitavat kustannukset diskontataan nykyarvoon ja lasketaan yhteen. Rakenteiden vertailu tapahtuu tarkastelujakson ajalle lasketun vuosikustannuksen perusteella. Tienpitäjän ja tien käyttäjien kustannukset voidaan laskea erikseen tai laskea niiden summa, joka pyritään minimoimaan. Elinkaarikustannusten laskennalla voidaan optimoida: kahden eri ylläpitostrategian taloudellisuutta tai valitulle strategialle vaihtoehtoisten rakenneratkaisujen taloudellisuutta. Strategioiden vertailulla pyritään etsimään ylläpitotason optimia eli sitä, mille tasolle esimerkiksi tien vaurioituminen sallitaan laskea. Tarkastelussa voidaan vertailla esim. onko taloudellisempaa tehdä usein edullisempia ja kevyempiä toimenpiteitä vaiko harvemmin, mutta silloin kalliimpia ja raskaampia toimenpiteitä. Vaihtoehtoisten rakenneratkaisujen taloudellisuutta optimoidessa verrataan eri rakennevaihtoehtojen elinkaaren aikaisia vuosikustannuksia. Tarkastelujakson pituus Elinkaarikustannusten laskenta alkaa määrittelemällä tarkastelujakson pituus ja ylläpitostrategia. Tarkasteluajanjakson pituuden valintaan vaikuttaa useita tekijöitä, esim. vertailtavat rakennevaihtoehdot ja / tai ylläpitostrategiat. Tarkastelujakso valitaan niin pitkäksi, että eri rakennevaihtoehtojen jäännösarvojen erolla ei tule olemaan merkitystä laskennan kannalta. Tämä mahdollistaa eri pituisen kestoiän omaavien rakenteiden vertailemisen vuosikustannusperiaatteella.

9 8 Mitä pitemmäksi tarkasteluajanjakso valitaan, sitä epävarmemmaksi tulevien toimenpiteiden kustannusten arviointi muuttuu. Myös mitä kauempana tulevaisuudessa arvioitu toimenpide on, sitä pienempi sen vaikutus kokonaiskustannuksiin on, koska kustannukset muutetaan nykyarvoon diskonttaustekijän avulla. Vaikutus on sitä pienempi, mitä korkeampi valittu korkokanta on. Tiehallinnon ylläpitostrategia ja toimenpideraja Yleensä ylläpitostrategia on määritelty tieluokittain valmiiksi, jolloin kuntomuuttujilla on tietyt tieluokasta riippuvat toimenpiderajat. Taulukossa 2.1 on esitetty tienpidon ohjauksessa ja ohjelmoinnissa käytettävät kuntorajat eri kuntomuuttujille liikennemääräluokittain. Laskentamenetelmä mahdollistaa myös muiden toimenpiderajojen käytön ja erilaisten ylläpitostrategioiden välisen vertailun. Rakenteen kuntoa kuvaavat muuttujat ja niiden aiheuttamat toimenpiteet ovat elinkaarikustannuksia määrääviä tekijöitä. Lisäksi tien pintakuntomuuttujat voivat olla toimenpiteen laukaisevana tekijänä. Taulukko 2.1. Pintakuntomuuttujien valintaehtojen raja-arvot (PMSPro perusasetukset). Urasyvyys, mm < 80 km/h Tasaisuus, IRI mm/m < 80 km/h Vauriosumma AB m 2 PAB KVL (ajon./vrk) > < ,5 2, ,5 3, ,5 4, ,5 4, Vauriosumman puutteena on, että se ei erottele liikenneperäisiä ja ilmastoperäisiä vaurioita. Neljäs kuntomuuttuja on kantavuusaste (mitatun kantavuuden ja tavoitekantavuuden suhde), jonka toimenpideraja on 70 %. Kantavuusasteen on todettu huonosti selittävän tien rakenteellista kuntoa ja vaurioitumista. Elinkaarikustannusten laskentakaavion periaate Kuvan 2.1 mukaisen elinkaarikustannusten laskentajärjestelmän lähtötiedot saadaan valitun strategian sekä mitoituksen tuloksena. Mitoituksen tuottaman rakenneratkaisun investointikustannukset huomioidaan laskentakaavion kohdassa 1. Seuraavaksi tarkistetaan, että budjettirajoitusta ei ole ylitetty ja siirrytään kaaviossa alaspäin. Mikäli budjettikehys on ylittynyt, tulee mitoitusta muuttaa sallittujen rajojen sisälle. Tämän jälkeen kaavion keskellä olevaa silmukkaa lähdetään kiertämään vastapäivään tarkistamalla, ettei strategian määrittämiä toimenpiderajoja ole ylitetty ja kumuloimalla kohtien 2 ja 3 vuosittaisia hoitokustannuksia ja käyttäjän kustannuksia. Tämän jälkeen, mikäli tarkastelujakso ei ole loppu, ikään lisätään yksi vuosi, tarkistetaan liikenteen kasvu ja ennustetaan kuntomuuttujille uudet arvot. Tätä silmukkaa kierretään, kunnes joku strategian asettamista toimenpiderajoista ylittyy, jolloin oikaistaan silmukan keskeltä ja kumuloidaan toimenpiteen aiheuttamat kustannukset kohdassa 4 ja käyttäjän vuosittaiset sekä työmaan aiheuttamat lisäkustannukset kohdassa 5. Kun silmukkaa on kierretty niin kauan, että tarkastelujakso on loppu, määritetään kohteen jäännösarvo kohdassa 6, jonka jälkeen hankkeen elinkaarelle voidaan laskea vuosikustannus.

10 9 MITOITETTU RAKENNE 1. INVESTOINTIKUSTANNUKSET ei BUDJETTI RAJOITUS YLITETTY kyllä ei TOIMENPIDERAJA SAAVUTETTU? 2. VUOSITTAISET HOITO- KUSTANNUKSET 3. VUOSITTAISET KÄYTTÄJÄN KUSTANNUKSET kyllä 4. YLLÄPITO- Kuva 2 TOIMENPITEIDEN KUSTANNUKSET 5. VUOSITTAISET HOITO- KUSTANNUKSET UUSI LIIKENNE UUSI KUNTO IKÄ = 1 IKÄ + 6. KÄYTTÄJÄN VUOSITT. & LISÄKUST. TARKASTELU JAKSO LOPPU ei kyllä VUOSIKUSTANNUS = VUOSIKUST.KERROIN * ( ) TIEN PITÄJÄN / KÄYTTÄJIEN KUSTANNUKSET Kuva 2.1 Elinkaarikustannusten laskentajärjestelmä (TPPT suunnittelujärjestelmä).

11 10 Investointikustannukset (1) Investointikustannukset sisältävät rakentamiskustannukset tai rakenteen parantamiskustannusten lisäksi myös suunnittelukustannukset. Päällysrakenteen investointikustannuksiin lasketaan mukaan yleensä suodatinkerros, jakava kerros, kantava kerros ja kulutuskerros. Investointikustannuksiin ei sisälly alusrakenteesta aiheutuvia kustannuksia eikä tiehen liittyviä rakenteita ja laitteita. Mukaan laskentaan otetaan kaikki kustannukset, joilla on eroa tarkasteltavien päällysrakennevaihtoehtojen välillä. Rakentamiskustannukset lasketaan hankekohtaisesti. TPPT:n yhteydessä ole laadittu erillistä kustannustiedostoa rakentamiskustannuksista. Ajantasaista kustannustietoa on saatavissa esim. urakkatarjouksista. Alueellinen kilpailutilanne pitää huomioida kustannuksia laskettaessa. Vuosittaiset hoitokustannukset (2) (5) Vuosittaiset hoitokustannukset sisältävät mm. rutiinikunnossapidon ja talvihoidon kustannukset. Ne voidaan huomioida tarkastelussa, mikäli ne ovat eri vaihtoehtojen välillä erilaiset. Nykyisellä kunnossapidon korkealla tasolla niillä ei kuitenkaan ole merkittävää eroa eri rakenneratkaisujen välillä ja tässä yhteydessä ne jätetään huomiotta. Tien käyttäjien vuosittaiset kustannukset (3) Tien käyttäjien kustannuksia ovat mm. matka-aikakustannukset ja ajoneuvokustannukset Lisäksi onnettomuuksista aiheutuu kustannuksia sekä suoraan tien käyttäjille että yhteiskunnalle. Tien käyttäjien kustannuksia voidaan tarkastella tien käyttäjien vuosittaisina kustannuksina, jolloin ne riippuvat tien kunnosta toimenpiteistä käyttäjälle aiheutuvina lisäkustannuksina (kiertotie, lisääntynyt matka-aika) Matka-aikakustannukset riippuvat reitin pituudesta ja tien geometriasta, mutta PÄÄTIEVERKOLLA eivät Suomen olosuhteissa (korkea kunnossapidon taso) yleensä merkittävästi tien kunnosta. Päätieverkolla ne eivät yleensä ole vuositasolla erilaisia eri rakennevaihtoehtojen välillä, eikä niitä tarvitse ottaa huomioon. ALEMPILUOKKAISELLA VERKOLLA tien epätasaisuus voi kehittyä eri nopeudella rakenneratkaisusta johtuen. Tällöin pitää vuosittaiset matka-aikakustannukset laskea eri vaihtoehdoissa. Ajoneuvokustannukset käsitellään usein erillään aikakustannuksista. Ajoneuvokustannuksia ovat mm. ajoneuvon hankinnasta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Ajoneuvokustannukset voidaan yleisellä tasolla jakaa kahteen osaan: vakio-osaan, joka koostuu pääoma- ja huoltokuluista ja joka on vakio ajoneuvoluokittain, sekä polttoaineenkulutuksesta riippuvaan osaan. Myöskään ajoneuvokustannukset eivät PÄÄTIEVERKOLLA merkittävästi riipu tien kunnosta, joten niitä ei oteta tässä yhteydessä huomioon. ALEMPILUOKKAISELLA VERKOLLA pitää huomioida eri rakennevaihtoehtojen vaikutus tien tasaisuuteen ja sitä kautta ajoneuvokustannuksiin. Onnettomuuskustannukset voidaan huomioida esimerkiksi tieluokan mukaisena keskimääräisenä onnettomuusriskinä (onnettomuuksien lukumäärä / ajokilometrit) sekä työmaiden aiheuttaman onnettomuusriskin kasvun perusteella. Tosin onnettomuuskustannusten arviointi on epätarkkaa ja kustannukset suuria, joten ne jätetään toistaiseksi elinkaarikustannustarkastelun ulkopuolelle. Käyttäjien vuosittaisten kustannusten huomiointi elinkaarikustannusten laskennassa on merkittävää tienpidon ohjauksessa ja ohjelmoinnissa, missä niillä saattaa olla merkittäviä

12 11 eroja eri vaihtoehtojen välillä ja ne saattavat kokonaan ratkaista elinkaarikustannusanalyysin lopputuloksen. Tienpidon hankinnassa (yksittäisessä kohteessa projektitasolla) erot eri rakennevaihtoehtojen välillä käyttäjän kustannuksissa saattavat olla hyvin pieniä, mutta sen sijaan niiden absoluuttinen summa suuri, jolloin ne hallitsevat kokonaiskustannuksia. Tällöin myös erot eri rakennevaihtoehtojen välisissä kokonaiskustannuksissa saattavat muodostua mitättömiksi. Näistä syistä vuosittaiset käyttäjien kustannukset jätetään tässä yhteydessä tarkastelun ulkopuolelle. Sen sijaan korkeilla liikennemäärillä erot työmaiden aiheuttamissa käyttäjien lisäkustannuksissa saattavat olla perusteena liikennehaittojen välttämiselle ja pidemmän kestoiän omaavien ratkaisujen käytölle. Uusi kunto Kunnon ennustemalleilla lasketaan vuosittainen muutos tien tasaisuudessa, urautumisessa ja vauriomäärässä. Valittu ylläpitostrategia määrää sen, milloin toimenpideraja saavutetaan. Vaurioituminen jaetaan kahteen jaksoon: ennen ensimmäistä ylläpitotoimenpidettä olevaan mitoitusjaksoon ja sitä seuraaviin ylläpitosykleihin. Paksupäällysteisillä teillä ensivauriomallissa pääasiallisena selittäjänä vaurioitumisen alkamisille on päällysteen alapinnan vetomuodonmuutos (Menetelmäkuvaus TPPT 17 Kuormituskestävyysmitoitus. Päällysrakenteen väsyminen). Ylläpitotoimenpiteen jälkeen tuleva vaurioitumisnopeus arvioidaan tehdyn ylläpitotoimenpiteen, rakenteen ja liikennemäärän mukaan. Tasaisuuden vuosittaista muutosta selittää liikennemäärä. Kesto- ja kevytpäällysteille on omat tasaisuusmallinsa. Urautuminen jaetaan kulumiseen ja deformaatioon. Kulumiseen vaikuttavat pääasiassa henkilöautojen määrä, nopeusrajoitus, tien leveys, massatyyppi, kiviaines ja sideaine. Deformaatioon vaikuttavat raskaiden ajoneuvojen lukumäärä ja paino, massatyyppi ja sideaine. Kevytpäällysteisillä teillä on tärkeä merkitys myös sitomassa kantavassa kerroksessa ja alusrakenteessa tapahtuvilla muodonmuutoksilla. Luvussa 3 on esitetty yksityiskohtaisemmin uuden kunnon laskentamenettely. Uusi liikenne Liikennetietoja tarvitaan lähtötietoina mm. kestoikämalleissa sekä tien käyttäjien kustannusten laskennassa. Kunkin tarkasteluvuoden alussa liikennetieto tarkistetaan vastaamaan (ennustettua) liikennettä. Raskaalle liikenteelle ja henkilöliikenteelle on valittava eri kasvuprosentti, jos raskaan liikenteen kasvu poikkeaa henkilö- ja pakettiautojen liikennemäärän kasvusta. Ylläpitotoimenpiteiden kustannukset (4) Tulevat ylläpitotoimenpiteet huomioidaan kustannuslaskennassa toimenpideluokkina, joilla on tyypillinen hinta ja kestoikää lisäävä vaikutus. Toimenpiteiden kustannustietoja on kerätty TPPT:n tarpeisiin tiehallinnon keskimääräisinä kustannustietoina sekä esimerkkikohteiden toteutuneina kustannuksina. Jäljempänä esitetyssä laskentaesimerkeissä käytetyt kustannustiedot eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, vaan kunkin käyttäjän on hankittava tarkemmat tiedot itse. Laskentaesimerkkejä varten TPPT:ssä tuotettu kustannustietous on yleisellä tasolla (vrt. tiehallinnon keskimääräiset kustannustiedot). Tarkka kustannustieto vaihtelee maan eri osissa niin, että täydellisen kustannustietopankin kokoaminen TPPT:n yhteydessä ei ole ollut mahdollista. Kustannuksiin on sisällytettävä kaikki toimenpiteen aiheuttamat kustannukset esim. uudelleenpäällystämisen yhteydessä ajoratamaalaukset.

13 12 Toimenpiteiden aiheuttamat lisäkustannukset käyttäjille (6) Ylläpitotoimenpiteet aiheuttavat käyttäjien kustannusten lisääntymistä ruuhkautumisena ja pidentyneenä matka-aikana ajettaessa työmaa-alueen läpi sekä kiertotien aiheuttamina kohonneina ajoneuvokustannuksina ja pidentyneenä matka-aikana. Tien käyttäjän lisäkustannusten laskentaa on käsitelty luvussa 5. Jäännösarvo Tarkastelujakso valitaan niin pitkäksi että, eri vaihtoehtojen välillä ei oleteta olevan eroa tien kunnossa tarkastelujakson lopussa. Koska eri vaihtoehtojen jäännösarvojen nykyarvot poikkeavat toisistaan varsin vähän, rakenteen jäännösarvo voidaan yleensä jättää elinkaaritarkastelussa huomioimatta. Vuosikustannukset Rakenteiden vertailu tapahtuu tarkastelujakson aikaisten vuosikustannusten perusteella. Kunakin vuonna toteutuvaksi arvioitavat kustannukset diskontataan nykyarvoon kertomalla ne diskonttaustekijällä ja lasketaan yhteen. Tarkastelujakson aikaiset kokonaiskustannukset lasketaan seuraavalla kaavalla (2.1). K = c c k n k 1 = (1 + i) * (kus tannus n tien pitäjä + kus tannus tien käyttäjä ), (2.1) missä K = tarkastelujakson aikaisten kokonaiskustannusten nykyarvo c k = diskonttaustekijä i = korkokanta, esim. 4% => i = 0,04 n = aika vuosina Näin lasketut kokonaiskustannukset kerrotaan vuosikustannuskertoimella vuosikustannusten laskemiseksi. Vuosikustannukset lasketaan kaavalla (2.2). V = c c n = n * K n i * ( 1+ i) n ( 1+ i) 1 (2.2) missä V c n = vuosikustannus = vuosikustannuskerroin Laskentakorkokanta Tarkastelujakson aikana eri vuosina tehtävien toimenpiteiden kustannukset diskontataan tarkastelun alkamisajankohtaan (yleensä nykyhetkeen) nykyarvomenetelmällä. Kustannusten

14 13 laskennassa käytetään laskentakorkoa, jolla eri vuosina tehtävien toimenpiteiden kustannukset muutetaan nykyhetkessä vertailukelpoisiksi. Valittu korkotaso vaikuttaa oleellisesti elinkaarilaskelmien tuloksiin. Mitä korkeampi korkotaso valitaan, sitä suurempi on vuosikustannuskertoimen arvo. Korkea korkotaso suosii kustannuksiltaan takapainotteisia vaihtoehtoja ja matala korkotaso päinvastoin etupainotteisia vaihtoehtoja, ts. mitä suurempi laskentakorko valitaan, sitä merkittävämmäksi muodostuu rakennuskustannusten osuus koko tarkastelujakson kustannuksista. Tämän raportin esimerkeissä käytetään 4% reaalikorkoa. Reaalikorko on käytännössä nimelliskoron ja inflaation erotus. Jos kymmenen vuoden obligaation tuotto on 6 % ja vuotuinen hintojen nousu on keskimäärin 2 %, reaalikorko on vuodessa noin 4 %. Kun laskelmissa käytetään reaalikorkoa, tulevaa hintojen nousuvauhtia ei tarvitse ennustaa. Reaalikoron on todettu teollistuneissa maissa olevan pitkällä aikavälillä ( yli 10 vuotta ) suhteellisen vakio ja vaihtelevan 2 % ja 5 % välillä. Elinkaarikustannuslaskennan osavaiheet 1. Rakenteiden valinta ja mitoitus - Lähtötietojen perusteella lasketaan paksuilla päällysteillä päällysteen alapinnan vetomuodonmuutos ja ohuilla päällysteillä taipumaero SCI Ylläpitostrategian valinta - Asetetaan eri kuntomuuttujille toimenpiderajat. - Valitaan toimenpideketjut eri kuntomuuttujien mukaan ts. tehdään erilaisia toimenpiteitä perustuen siihen mikä kuntomuuttuja (ura, tasaisuus tai vauriot) aiheuttaa toimenpiteen. 3. Urautumisen kehittyminen - AB-päällysteillä urautumisen (kuluminen ja deformaatio) laskenta. - PAB-päällysteillä harjanteen kasvunopeus lasketaan rappeutumismallilla. 4. Tasaisuuden muuttuminen - Pituussuuntaisen tasaisuuden muuttuminen lasketaan PMSPro:n kaavoilla. - Kesto- ja kevytpäällysteille käytetään omaa kaavaa. 5. Vauriosumman kehittyminen - AB-rakenteilla lasketaan ensivaurion syntymishetki omalla mallilla. - Ilmastoperäisten vaurioiden määrä lasketaan routanousun perusteella. - Ylläpitotoimenpiteiden jälkeinen kasvunopeus lasketaan kuntorekisteristä saaduilla malleilla. 6. Ylläpitotoimenpiteiden ajankohdat - Urautumisen, tasaisuuden ja vauriosumman kehittymisen perusteella lasketaan, milloin joku kuntomuuttuja saavuttaa toimenpiderajan ja määrää ylläpitotoimenpiteen tehtäväksi. 7. Ylläpitotoimenpiteiden aiheuttamat lisäajokustannukset - Lisäajokustannukset lasketaan edellä esitettyjen taulukoiden perusteella. 8. Vuosikustannus - Lasketaan vuosikustannus nykyarvoon diskontattujen kustannusten avulla. - Laskennassa tarvitaan kustannustiedot kaikille toimenpiteille. - Määritetään laskennassa käytettävä reaalikorko.

15 14 3. KUNNON ENNUSTEMALLIT 3.1 Paksut AB-rakenteet Elinkaarikustannusten arvioimiseksi tarvitaan tieto paitsi tulevien toimenpiteiden kustannuksista, myös niiden ajoituksesta, ts. alkuperäisten rakenteiden ja rakenteiden parantamistoimenpiteiden kestoiästä. Se arvioidaan kestoikämalleilla (monenko vuoden kuluttua rakenne saavuttaa etukäteen sovitun toimenpiderajan). Menetelmäkuvauksessa TPPT 17 "Kuormituskestävyysmitoitus - Päällysrakenteen väsyminen" on esitetty kestopäällysteisille teille liikenneperäisen vaurioitumisen alkamista (mitoitusjakso) ennustavat mallit. Malleissa selittävänä rakenteellisena tekijänä on asfaltin alapinnan muodonmuutos. Lisäksi selittävänä tekijänä malleissa on vuotuinen kuormituskertaluku. Vaurioitumisen kehittymistä arvioidaan keskimääräisen vaurioitumisnopeuden perusteella tai vaurioinventoinnin ja tien iän perusteella. Pituussuuntaisen epätasaisuuden mallintamiseen käytetään tienpidon ohjauksessa ja ohjelmoinnissa (HIPS/PMS) käytettäviä malleja liikennemääräluokittain. Päällysteen urautumista nastarengaskulutuksen ja deformoitumisen takia arvioidaan ASTO (Asfalttipäällysteiden tutkimusohjelma) -projektissa kehitetyillä malleilla ja / tai HIPS/PMS - malleilla Päällysteen urautuminen Raportissa Asfalttipäällysteiden urautumisen mallintaminen (Tielaitoksen selvityksiä 13/1998) on esitetty laskentamenetelmä kokonaisurautumisnopeudelle. Menetelmä perustuu ASTO-koeteiden tulosten analysointiin. Urautuminen voidaan jakaa kahteen osaan: henkilöautojen nastarenkaiden aiheuttamaan päällysteen kulumiseen ja raskaiden ajoneuvojen aiheuttamaan päällysteen deformoitumiseen kesällä. Urautumisen laskentaa varten on tehty MS Excel sovellus, PCAD. Kulumista laskettaessa lähtötietoina tarvitaan : Henkilöautojen ja raskaiden ajoneuvojen lukumäärä Tien leveys, nopeusrajoitus Ilmastoalue Päällysteen massatyyppi Kiviaineksen kuulamyllyarvo Päällystemassan sideainetyyppi Deformaatiota laskettaessa lähtötietoina tarvitaan : Raskaiden ajoneuvojen lukumäärä Päällysteen massatyyppi Päällystemassan sideainetyyppi PMS:n toimenpiderajat urasyvyydelle on esitetty taulukossa 3.1. Toimenpideraja riippuu liikennemäärästä ja nopeusrajoituksesta.

16 15 Taulukko 3.1. Toimenpiderajat urasyvyydelle ( mm ). Nopeusrajoitus KVL 60 km/h 80 km/h 100 km/h 120 km/h Yli Vaurioituminen Mitoituksessa kriteerinä päällysteen vaurioitumiselle on ensivaurio ajourassa. Menetelmäkuvauksessa TPPT 17 " Kuormituskestävyysmitoitus. Päällysrakenteen väsyminen" on esitetty, miten ensivaurion ajankohta lasketaan. Mallissa muuttujina ovat asfaltin alapinnan muodonmuutos (EPS) ja vuosittainen kuormituskertaluku (kaava 3.1) *(EPS) * = EPS*N10Y N (3.1) missä, N 10 = kumulatiivinen kuormituskertaluku päällysteen vaurioitumisen alkamisajankohtaan, 100 kn EPS = päällysteen alapinnan sallittu muodonmuutos, µm/m N 10 Y = mitoitusjakson keskimääräinen vuotuinen kuormituskertaluku, 100 kn Ensivauriomalli ennustaa ainoastaan ajouraan tulevan liikennekuormituksesta aiheutuvan vaurion. Mallilla ei voi ennustaa ajouran ulkopuolisia ilmastorasituksesta aiheutuvia esim. pituussuuntaisia halkeamia eikä ns. pakkaskatkoja. Tiehallinnon nykyinen päällysteiden vaurioinventointi PVI summaa yhteen kaikki päällystevauriot 100 metrin jaksoissa. Vaurioitumiselle käytetty yksikkö on m 2 /100 m. Taulukossa 3.2 on esitetty eri vaurioiden painokertoimet laskettaessa vauriosummaa : Taulukko 3.2. Painokertoimet vauriosumman laskennassa. Pituushalkeama, kapea ( m ) 0,3 Pituushalkeama, leveä 1 Saumahalkeama, kapea 0,1 Saumahalkeama, leveä 0,5 Poikkihalkeama, pakkaskatko 0 Poikkihalkeama, muu kapea 2,5 Poikkihalkeama, muu leveä 5 Verkkohalkeama ( m 2 ) 1 Purkauma 1 Reikä ( kpl ) 1 Reunapainuma ( m ) 1 Vauriot inventoidaan vaurioituvilta teiltä kolmen vuoden välein. Vilkkaasti liikennöidyiltä teiltä vaurioita ei yleensä inventoida. Taulukossa 3.3 on esitetty AB-teiden vaurioitumisnopeuksia KVL-luokittain. Kaikkein vilkkaimmin liikennöityjä teitä ei yleensä inventoida, koska näitä teitä

17 päällystetään tiheään kulumisurien takia ja näkyviä vaurioita ei näinollen pääse yleensä syntymään. 16

18 17 Taulukko 3.3. Vauriot ja vaurioitumisnopeus AB-teillä vuonna KVL > 6000 KVL KVL Vauriosumma keskimäärin vuonna m 2 11 m 2 15 m 2 Keskimääräinen vaurioitumisnopeus 1,5 m 2 / a 1,8 m 2 / a 2,0 m 2 / a Toimenpideraja ( PMS ) 30 m 2 50 m 2 50 m 2 Vaurioitumisnopeudet eri toimenpiteiden jälkeen Tiehallinnon tiestötietoyksikkö on ottanut vuoden 2000 aikana käyttöönsä uuden kuntotietorekisterin. Uuteen kuntotietorekisteriin kerätty tieto on parempilaatuista ja luotettavampaa kuin vanhassa rekisterissä. Uudelle rekisterille on tehty mittavia laaduntarkastuksia. Tämän elinkaarikustannuslakentamenettelyn kehittämisen yhteydessä ylläpitotoimenpiteen vaikutusta vaurioitumisnopeuteen tutkittiin kuntotietorekisteristä valitusta otoksesta. Analyysissä pyrittiin selvittämään miten erilaiset rakenteelliset tekijät ja ilmasto- ja liikenneperäiset tekijät vaikuttavat vaurioitumisnopeuteen toimenpiteen jälkeen. Vaurioitumista selittävinä muuttujina olivat mm. SCI300, päällysteen leveys ja kuormituskertaluku. Tulokseksi saatiin, että mikään tutkittava rakenteellinen tekijä eikä kuormitustekijä selittänyt vaurioitumisnopeutta ylläpitotoimenpiteen jälkeen. Kohteilla, joissa oli tehty ohut pintaus, vaurioitumisnopeus oli noin 25 % suurempi kuin kohteilla, joissa toimenpiteenä oli uudelleenpäällystys. Paksupäällysteisille AB-teille käytettävät vaurioitumisnopeudet on esitetty taulukossa 3.4. Taulukko 3.4. Vaurioitumisnopeus liikennemääräluokittain ylläpitotoimenpiteen jälkeen. Toimenpide KVL yli 6000 KVL KVL Ohut pintaus 1,9 m 2 /a 2,2 m 2 /a 2,5 m 2 /a Uudelleenpäällystys 1,5 m 2 /a 1,8 m 2 /a 2,0 m 2 /a Mitoitusjakson aikana syntyvät ilmastoperäiset vauriot Luvussa on esitetty miten vauriosumman vuotuista kasvua voidaan arvioida, kun tunnetaan mitoittava routanousu. Routanousun suuruus lasketaan pohjamaan routimiskertoimen, rakenteen paksuuden ja mitoittavan pakkasmäärän perusteella (Menetelmäkuvaus TPPT 18 Tierakenteen routamitoitus) Tasaisuuden muuttuminen Tiepiirit mittaavat tien tasaisuuden ja urat päätieverkolta joka vuosi ja muilta teitä joka toinen vuosi PTM-autolla. Taulukossa 3.6 on esitetty AB-teiden tasaisuuden muutosnopeuksia KVLluokittain. Huono tasaisuus ei yleensä yksin johda toimenpiteeseen vaan tasaisuus huomioidaan yhtä aikaa urien ja vaurioiden kanssa. Tasaisuuden yksikkönä on IRI, International Roughness Index ( mm/m ).

19 18 PMS:n rappeutumismalleja on viimeksi tarkistettu vuonna 1999 raportissa Kurren ja PMS:n mallien tarkistus (Männistö 1998). Projektin tuloksena suositeltiin otettavaksi käyttöön kestopäällysteisille teille uusi tasaisuusmalli : diri = 0, ,0524*IRI(t), (3.2) missä diri = tasaisuuden muutos vuodessa IRI(t) = IRI vuonna t Taulukossa 3.5 on laskettu keskimääräinen IRI:n kasvunopeus käyttäen yllä olevaa kaavaa. Malli sisältää kaikki AB-tiet, joten se todennäköisesti yliarvioi kasvunopeutta vilkkaasti liikennöidyillä teillä. Taulukko 3.5. Tasaisuus AB-teillä vuonna KVL > 6000 KVL KVL Tasaisuuden ka. (IRI) 1,41 mm/m 1,44 mm/m 1,59 mm/m Keskimääräinen tasaisuuden kasvunopeus 0,09 mm/m /a 0,09 mm/m /a 0,10 mm/m /a Toimenpideraja ( PMS ) 2,5 mm/m 3,5 mm/m ( 80 km/h ) 2,5 mm/m ( 100 km/h ) 2,5 / 3,5 mm/m 3.2 Ohuet PAB-rakenteet Päällysteen urautuminen / epätasaisuus Poikkisuuntaista epätasaisuutta (päällysteen urautuminen) on yleisesti kuvattu PTM-autolla määritetyllä ulkouran syvyydellä. Kevytpäällysteisille teille on tyypillistä, että päällystetty piennar on kapea tai sitä ei ole lainkaan, minkä vuoksi liikennekuormitus välittyy rakenteeseen lähinnä tien reunaa aiheuttaen tien reunaosassa painumista. Tällöin urautuminen ei ilmene kokonaisuudessaan ulkouran syvyydessä. PTM-autolla määritetyt ulkouran syvyydet ovat osoittautuneet pieniksi tai negatiivisiksi. Ajourien välinen harjanteen korkeus on osoittautunut kapeilla teillä paremmaksi poikittaisen epätasaisuuden tunnusluvuksi kuin ulkouran syvyys. Erityisesti kapeilla teillä levenemis- ja urautumismekanismit eivät havaittavasti hidastu iän myötä, vaan harjanteen kasvu jatkuu vuosittain lineaarisesti. (Belt et al 2000) Harjanteen korkeuden vuosittaisen kasvun mallintamisessa käytettiin selittäjinä projektin tietokantaan kerättyjä muuttujia, joita olivat : - rakenteelliset muuttujat : Päällysteen ja kantavan kerroksen paksuus, tien ja päällysteen leveys, luiskan kaltevuus, maalajitiedot, rakentamistiedot - PPL-mittauksen vastetiedot : kaikki taipumat ja niistä lasketut tunnusluvut esim. SCI450 - liikenne-, ilmasto- ja päällystetiedot Harjanteen kasvunopeuden mallit ovat (Spoof 2001): PAB-rakenteet, Etelä-Suomi (F 10 < Kh ) Har_Nop = 1,82 0,31*PLev+ 0,0033*SCI ,00053*KVL (3.3)

20 19 PAB-rakenteet, Pohjois-Suomi (F 10 > Kh ) Har_Nop = 0,56 0,17*PLev+ 0,0045*SCI450 (3.4) Ohuet AB-päällysteet, Etelä-Suomi Har_Nop = 3,03 0,46*PLev + 0,0019*SCI ,00041*KVL (3.5) missä, Har_Nop = harjanteen kasvunopeus, mm/vuosi PLev = päällysteen leveys SCI450 = taipumaerotus d0 - d450 KVL = keskimääräinen vuorokausiliikenne Harjanteen korkeudelle ei ole olemassa "virallista" toimenpiderajaa, koska sitä ei käytetä kuntomuuttajana Tiehallinnon ohjausjärjestelmissä. Tässä raportissa rakenteen parantamiskohteilla ylläpitotoimenpiteiden harjanteen korkeuden raja-arvona on käytetty 25 mm Vaurioituminen Kevytpäällysteisten tierakenteiden kunnon kehittymisen ennustemallit -projektissa vauriosumman mallinnuksessa on käytetty samoja muuttujia kuin harjanteen kasvun mallinnuksessa. Käytettävissä olevan aineiston ei saatu kehitettyä malleja, joissa olisi selittäjänä jokin tien rakenteellista ominaisuutta tai rasitustekijää kuvaava muuttuja. Sen sijaan vauriosummalle saatiin kehitettyä tienpidon ohjausjärjestelmiin ennustemalli, kun tien nykykunto tunnetaan. Mitoitusjakson aikana syntyvät ilmastoperäiset vauriot Routimisen vaikutusta tien vaurioitumiseen ja elinkaareen on käsitelty TPPT-raportissa 45 Routanousuvaurioriskin arviointi. Taulukossa 3.7 on esitetty suurin keskimääräinen routavaurionopeus (m 2 /a), kun otaksutaan, että tarkastelujaksolla routanousun ja vauriosumman välillä on taulukon 3.6 mukainen yhteys. Taulukko 3.6 perustuu valtaosaltaan TPPT:ssä ja kevytpäällystehankkeessa käsiteltyyn aineistoon, jossa tiekohteiden vauriot on kartoitettu TIEH:n käytännön mukaan: mukana on vain > 5 mm halkeamat. Taulukko 3.6. Vauriosumman riippuuvuus routanousun suuruudesta. Routanousu mm Vauriosumma m 2 /100 m Taulukko 3.7. Routamitoitettujen tierakenteiden suurin vaurioitumisnopeus (m 2 /v) erilaisilla alusrakenteen routimiskertoimilla (SP=5, 10 ja 15 mm 2 /Kh) ja mitoitusroutanousuilla (h 10 = 100 mm ja 150 mm). Vauriosumman riippuuvuus routanousun suuruudesta taulukon 3.5 mukaan. F 10, Kh SP= 5 mm 2 /Kh SP= 10 mm 2 /Kh SP= 15 mm 2 /Kh h 10 =100 mm 150 mm 100 mm 150 mm 100 mm 150 mm ,5 10,5 4 7,5 3 5, ,5 10,5 4, , , , ,5 5, ,5

21 20 Taulukossa 3.7 esitetty vaurioitumisnopeus vastaa tarkastelujaksolla esiintyvää suurinta nopeutta. Mitoitusroutanousun ollessa 50 mm on suurin vaurioitumisnopeus pohjamaasta ja ilmasto-olosuhteista riippumatta vakio 1,5 m 2 /a. Todennäköisyysjakaumasta johtuen suurin vaurioitumisnopeus ilmenee noin 50 mm:n routanousutasolla. Jos mitoitus on tehty 100 mm:n mukaan, niin 50 mm:n routanousun esiintyminen jaksolla on sitä lukuisampi, mitä pienempi routimiskerroin on. Taulukon mukaan suurin vaurioitumisnopeus on lievästi routivilla pohjamailla suurempi kuin voimakkaasti routivilla pohjilla. Edelleen vaurioitumisnopeus kasvaa, kun mitoitusroutanousu on suurempi, jolloin rakenne on ohuempi. Taulukossa esitetyt suurimmat vaurioitumisnopeudet on määritetty tarkastelemalla 100 mm ja 150 mm mitoitusroutanousun määrittämän rakennepaksuuden omaavan tien eri suuruisten routanousujen toistuvuutta. Jos tie on mitoitettu 50 mm routanousulla ja pakkasmäärällä F10, se todennäköisesti saavuttaa routanousun h=50 mm (tai suurempi) kerran kymmenessä vuodessa pohjamaan routimiskertoimesta ja paikkakunnasta riippumatta. Tällöin vaurioitumisnopeus on 15 m 2 /10a=1,5 m 2 /a Tasaisuuden muuttuminen Myöskään tasaisuuden muuttumiselle ei ole onnistuttu kehittämään sellaisia kunnon muuttumisen ennustemalleja, joissa olisi selittäjänä jokin tien rakenteellista ominaisuutta tai rasitustekijää kuvaava muuttuja. Projektin Kurren ja PMS:n mallien tarkistus tuloksena saatiin kevytpäällysteisille teille tasaisuuden muuttumista ennustava uusi malli : diri = 0, ,0560*IRI(t), (3.6) missä diri = tasaisuuden muutos vuodessa IRI(t) = IRI vuonna t Laskentaesimerkeissä on käytetty IRI:n alkuarvona paksupäällysteisillä AB-rakenteilla 1,0 mm/m, ohutpäällysteisillä AB-rakenteilla 1,3 mm/m ja PAB-rakenteilla 1,5 mm/m. 4. TOIMENPITEIDEN KUSTANNUKSET Rakentamisen tai rakenteen parantamisen kustannukset (investointikustannukset) lasketaan kuten nykyisinkin. Tulevien toimenpiteiden kustannukset huomioidaan kustannuslaskennassa toimenpideluokkina, joilla on "tyypillinen" hinta. Tienpidon ohjelmoinnissa käytetään päällystysohjelmien laatimisen apuvälineenä PMSPro-ohjelmaa (aiemmin PMS91). TPPT-suunnittelujärjestelmän elinkaarikustannusten laskennassa käytetään samoja toimenpideluokkia. Taulukossa 4.1 on esitelty PMSPron vaikuttavat AB- ja PAB-tyyppiset toimenpiteet ja niiden keskimääräiset kustannukset. Hintatiedot on koottu vuoden 2000 toteutuneista keskimääräisistä kustannuksista.

22 21 Taulukko 4.1. PMSPron vaikuttavat AB- ja PAB-tyyppiset toimenpiteet (PMSPro perusasetukset ). Lyhenne Toimenpide Työmenetelmä HJYR ABPIN1 Urapaikkaus jyrsimällä ilman lisämateriaalia Pintaus Keskimääräinen kustannus Jyrsintä 6,5 mk/m 2 REM REM + 18,6 mk/m 2 27,2 mk/m 2 ABPIN2 Pintaus vilkasliikenteisillä teillä REM 18,6 mk/m 2 ABMP1 Uudelleen päällystys, AB MP, LTA, MPKJ 28,0 mk/m 2 ABMP2 PAMPO PABMPP Uudelleen päällystys vilkasliikent. teillä, SMA Ohut päällystys : PAB tai PAB-V, < 100 kg/m 2 MP, LTA, MPKJ 32,2 mk/m 2 MP, LTA REMO 16,9 mk/m 2 11,8 mk/m 2 Paksu päällystys, PAB-B tai 2 MP 21,4 mk/m2 PAB-V, >= 100 kg/m Taulukossa käytettyjen työmenetelmien lyhenteiden selitykset (Päällysteiden suunnittelu 1997, Päällystystyöt 1997): REM Remix-pintaus REM+ 2-kerroksinen Remix-pintaus MPKJ Massapintaus kuumalle, kuumajyrsitylle alustalle MP Massapintaus MPK Kuumennuspintaus LTA Paksuudeltaan vakio laatta tasatulle alustalle REMO PAB-V/O-kerroksen remix-pintaus 5. TYÖMAAN AIHEUTTAMAT LISÄAJOKUSTANNUKSET Edellä luvussa 2 on esitetty, että elinkaarikustannusten laskennassa tien käyttäjien kustannuksista huomioidaan ylläpitotoimenpiteiden aiheuttamat lisäkustannukset käyttäjille. Ylläpitotoimenpiteet aiheuttavat käyttäjien kustannusten lisääntymistä pidentyneenä matkaaikana ajettaessa työmaa-alueen läpi sekä mahdollisen kiertotien aiheuttamina kohonneina ajoneuvokustannuksina ja pidentyneenä matka-aikana. Laskennassa voidaan huomioida sekä ensimmäisen toimenpiteen aiheuttamat käyttäjien lisäkustannukset, erityisesti vilkasliikenteisissä rakenteen parantamiskohteissa, että tulevien toimenpiteiden arvioidut tien käyttäjille aiheuttamat lisäkustannukset. Matka-aika lisääntyy ajonopeuden putoamisen ja liikenteen ruuhkautumisen takia. Mikäli ainoastaan nopeudet putoavat, mutta liikenne ei ruuhkaudu, voidaan lisääntynyt matka-aika laskea alentuneen keskinopeuden perusteella. Kertomalla yhden ajoneuvon (raskas / kevyt) ylimääräinen matka-aika keskivuorokausiliikennemäärällä (KVL) ja aikakustannuksen yksikköhinnalla (Tieliikenteen ajokustannukset) voidaan määrittää lisäaikakustannukset vuorokaudessa. Yleensä työmaa aiheuttaa liikenteen ruuhkautumista erityisesti niinä vuorokaudenaikoina (aamu/iltapäivä), jolloin tuntiliikennemäärät ovat korkeimmillaan ja tien kapasiteetti ylittyy.

23 22 Tien kapasiteetti riippuu mm. tietyypistä (kaistojen / ajoratojen lukumäärä), kysynnästä tunneittain sekä työmaan liikennejärjestelyistä. Ajoneuvokustannukset voidaan yleisellä tasolla jakaa kahteen osaan: - vakio-osaan, joka koostuu pääoma- ja huoltokuluista ja joka on vakio ajoneuvokilometriä kohden ajoneuvo-luokittain, sekä - polttoaineenkulutuksesta riippuvaan osaan. Mikäli tietyömaan vuoksi joudutaan valitsemaan kiertotie, lisääntyneet ajoneuvokustannukset vuorokaudessa voidaan laskea kertomalla ajoneuvon (raskas / kevyt) keskimääräinen lisääntynyt ajoneuvokustannus keskivuorokausiliikennemäärällä (KVL). Kiertotie on yleensä pidempi kuin työn alla oleva reitti, jolloin ajoneuvokustannukset lisääntyvät vastaavasti (kilometreistä riippuva vakio-osa). Tieliikenteen aika- ja ajoneuvokustannusten yksikköhinnat on esitetty taulukossa 5.1. Taulukko 5.1 Aika- ja ajoneuvokustannusten yksikköhinnat sis. ALV (Tiehallinto, tieliikenteen ajokustannukset 2000 ). Aikakustannus (mk / h ) Ajoneuvokustannus (mk / km) Henkilöauto Pakettiauto Linja-auto Kuorma-auto 63,1 90,3 462,8 113,2 0,71 1,37 3,94 4,33 Taulukossa 5.2 on esitetty edellä taulukossa 4.1 lueteltujen toimenpiteiden keskimääräiset kestoajat (aikayksikköä/km). Näiden ja työmaan pituuden (km) avulla voidaan määrittää työmaan kestoaika. Kertomalla vuorokaudessa syntyvät ylimääräiset aika- ja ajoneuvokustannukset työmaan kestoajalla, saadaan määritettyä työmaan tien käyttäjille aiheuttamien lisäkustannusten kokonaismäärä. Tämä diskontataan nykyarvoon ja lisätään tien käyttäjille aiheutuviin kokonaiskustannuksiin. Taulukko 5.2 Toimenpiteiden keskimääräiset kestoajat (Virtala 1998, PMSPro perusasetukset 1999). Toimenpide HJYR ABPIN1 ABPIN2 ABMP1 PABMP Keskimääräinen työmäärä 3-4 tuntia / kaista-km 3-4 tuntia / kaista-km Merkinnät on selitetty luvun 4 yhteydessä. Keskimääräiset lisäajokustannukset 3-4 tuntia / kaista-km 3-4 tuntia / kaista-km 2-3 tuntia / kaista-km Tietyömaiden aiheuttamia tien käyttäjien lisäkustannuksia on käsitelty Tiehallinnon selvityksessä "Tietyömaiden liikennehaittojen arviointi". Selvityksessä on käyty läpi tieverkon ohjausjärjestelmissä käytettävät työmaatilanteet. Työmaatilanteet on simuloitu Teknillisen korkeakoulun liikennelaboratoriossa HUTSIM-ohjelmalla. Selvityksessä lähtötietoina on käytetty työmaiden pituuksia asiantuntijahaastattelun perusteella, liikennemääriä tierekisteristä, nopeusrajoituksia työmaan aikana ja vapaissa olosuhteissa sekä vapaiden olosuhteiden nopeusjakaumia LAM-pisteistä. Kesto- ja kevytpäällysteillä on erilaisia ylläpitotoimenpidevaihtoehtoja ja -menetelmiä. Työmaan aiheuttamia lisäajokustannuksia laskettaessa toimenpiteet ja menetelmät jaetaan neljään luokkaan taulukon 5.3 mukaisesti.

Markku Tammirinne, Aarno Valkeisenmäki, Esko Ehrola Tierakenteiden tutkimusohjelma 1994-2001 Yhteenvetoraportti Tiehallinnon selvityksiä 36/2002 Markku Tammirinne, Aarno Valkeisenmäki, Esko Ehrola Tierakenteiden

Lisätiedot

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia

Lisätiedot

ROUTANOUSUVAURIORISKIN ARVIOINTI

ROUTANOUSUVAURIORISKIN ARVIOINTI 1 Raportti TPPT 5 21..21 ROUTANOUSUVAURIORISKIN ARVIOINTI Henry Gustavsson TKK Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 2 Alkusanat Tien pohja- ja päällysrakenteet

Lisätiedot

ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS

ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Menetelmäkuvaus TPPT 7 Espoo, 3.12.21 ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja- ja

Lisätiedot

Tiehallinnon selvityksiä 1/2002

Tiehallinnon selvityksiä 1/2002 Tiehallinnon selvityksiä 1/22 Harri Spoof, Sami Petäjä Kevytpäällysteisten tierakenteiden kunnon kehittymisen ennustemallit Tiehallinto Helsinki 22 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-857-2 TIEH 32735 Edita Oy

Lisätiedot

Tutkimusraportti TPPT 43

Tutkimusraportti TPPT 43 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Tutkimusraportti TPPT 43 Espoo 21.12.2001 HAVAINTOTIEAINEISTON YHTEENVETO Harri Spoof VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1(9) ALKUSANAT Tutkimus

Lisätiedot

ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys

ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 6.11.2000 ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys F10 Kilpisjärvi Inari 55000 Kh 65000 Kh 60000

Lisätiedot

Jouko Belt, Veli Pekka Lämsä, Esko Ehrola : Kevytpäällysteisten teiden rakenteen parantamisen mitoitusmenettely. Asiasanat: Aiheluokka: TIIVISTELMÄ

Jouko Belt, Veli Pekka Lämsä, Esko Ehrola : Kevytpäällysteisten teiden rakenteen parantamisen mitoitusmenettely. Asiasanat: Aiheluokka: TIIVISTELMÄ Jouko Belt, Veli Pekka Lämsä, Esko Ehrola : Kevytpäällysteisten teiden rakenteen parantamisen mitoitusmenettely. Helsinki 2001. Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 85/2001. 64 s. + liitt. 6 s., ISBN

Lisätiedot

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA 1 DIPLOMITYÖ 2 ESITYKSEN RUNKO Työn tausta ja tavoitteet Päällysrakenteen mitoituksen periaatteet Mitä tehtiin Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA

VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA S14 Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Alueelliset koulutustilaisuudet VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ Jouko Belt

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi

Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 26/25 Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Päällystetyn tiestön mitattu kunto

Päällystetyn tiestön mitattu kunto TIEHALLINTO Veli Pekka Lämsä Päällystetyn tiestön mitattu kunto Tiehallinnon selvityksiä 82/2001 TIEHALLINTO Helsinki 2001 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-846-7 TIEH 3200728 Edita Oyj Helsinki 2001 Julkaisua

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy 17.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 17.12.2003 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Väylien osoitteisto...3...3...3

Lisätiedot

HEIKKOKUNTOISEN PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON YLLÄPIDON VAIHTOEHDOT

HEIKKOKUNTOISEN PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON YLLÄPIDON VAIHTOEHDOT Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito -tutkimusohjelma Tiehallinnon strateginen projekti S14 Esiselvitys HEIKKOKUNTOISEN PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON YLLÄPIDON VAIHTOEHDOT (moniongelmaisten

Lisätiedot

Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka

Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka Jouko Belt, Veli Pekka Lämsä Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 38/2005 Vaurioitumisnopeus Harkittava soratieksi

Lisätiedot

KUORMITUSKESTÄVYYSMITOITUS - PÄÄLLYSRAKENTEEN VÄSYMINEN

KUORMITUSKESTÄVYYSMITOITUS - PÄÄLLYSRAKENTEEN VÄSYMINEN TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 17 Espoo, 22.11.2001 KUORMITUSKESTÄVYYSMITOITUS - PÄÄLLYSRAKENTEEN VÄSYMINEN Kuormituskertaluku Päällysteen väsymiskriteeri

Lisätiedot

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22

Lisätiedot

POHJAMAAN URAUTUMISEN JA SULAMISEN ARVIOINTI KEVÄTKANTAVUUSVAIHEESSA

POHJAMAAN URAUTUMISEN JA SULAMISEN ARVIOINTI KEVÄTKANTAVUUSVAIHEESSA Tutkimusraportti TPPT 23 13.12.2001 POHJAMAAN URAUTUMISEN JA SULAMISEN ARVIOINTI KEVÄTKANTAVUUSVAIHEESSA Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1(21) Alkusanat Tien pohja- ja päällysrakenteet

Lisätiedot

'VP. Kevytpäällysteisten tierakenteiden kunnon kehittymisen ennustemallit TI EHALLI NTO. Harri Spoof, Sami Petäjä

'VP. Kevytpäällysteisten tierakenteiden kunnon kehittymisen ennustemallit TI EHALLI NTO. Harri Spoof, Sami Petäjä 'VP TI EHALLI NTO Harri Spoof, Sami Petäjä Kevytpäällysteisten tierakenteiden kunnon kehittymisen ennustemallit Harri Spoof, Sami Petäjä Kevytpäällysteisten tierakenteiden kunnon kehittymisen ennustemallit

Lisätiedot

RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA

RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 27.12.2000 RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA PPL-kuormitus AB

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

VOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä

VOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä VOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä Arto Ahonen, Tieliikelaitos Jukka Ristikartano, Tieliikelaitos Ari Kalliokoski, Tieliikelaitos Markku Knuuti, Tieliikelaitos

Lisätiedot

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

Tielaitos havaintotieaineiston kokoaminen ja analysointi

Tielaitos havaintotieaineiston kokoaminen ja analysointi Harri Spoof, Sami Petäjä Kevytpäällysteisten tierakenteiden projekti, Tielaitos havaintotieaineiston kokoaminen ja analysointi Jos kuvaa ei sjoiteta, poista koko kehys tai nämä tekstit. Kehyksen ja kuvan

Lisätiedot

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta Väyläomaisuuden ylläpidon Tiedonkeruu, tiedon, järjestelmät 1 Mitä on väyläomaisuus? Päällystetyt tiet 50 616 km Soratiet 27 552 km Varusteet ja laitteet?? kpl Sillat 14176 kpl Kevyen liikenteen väylät

Lisätiedot

Kevytpäällysteiden vauriomallien ja mitoitusmenetelmien kehittämisen perusteet

Kevytpäällysteiden vauriomallien ja mitoitusmenetelmien kehittämisen perusteet Jouko Belt, Veli Pekka Lämsä, Lauri Liimatta ja Esko Ehrola Tielaitos Kevytpäällysteiden vauriomallien ja mitoitusmenetelmien kehittämisen perusteet VAURIOMEKANISMI Sitomattomien kerrosten ja alusrakenteen

Lisätiedot

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.

Lisätiedot

Veli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 39/2005

Veli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 39/2005 Veli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 39/2005 Veli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Vt 4 Leivonmäki. Kohderaportti TPPT 34 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki

Vt 4 Leivonmäki. Kohderaportti TPPT 34 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 34 Espoo, 4.12.21 Vt 4 Leivonmäki Risto Alkio Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka TIIVISTELMÄ TPPT:n kuormituskestävyyden

Lisätiedot

Seppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen

Seppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Tiehallinnon

Lisätiedot

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raskaat kuljetukset yksityisteillä Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.

Lisätiedot

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten

Lisätiedot

Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä

Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä Marko Kelkka Teknillinen korkeakoulu / tielaboratorio 25.10.2007 Melua vaimentavat päällysteet - seminaari Mitkä asiat vaikuttavat käyttöikään? Päällysteen

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

CoÖ IO'-i. Kevyen liikenteen vaurioinventointi. Vaurioinventointiohje 7';7 TIEHALLINTO. Kirjasto. VNPNTUNt.!

CoÖ IO'-i. Kevyen liikenteen vaurioinventointi. Vaurioinventointiohje 7';7 TIEHALLINTO. Kirjasto. VNPNTUNt.! CoÖ IO'i Kevyen liikenteen vaurioinventointi 7';7 TIEHALLINTO Kirjasto TIEHALLINTO Helsinki 2005 VNPNTUNt! Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointi 2(29) SISÄLTÖ VAURIOINVENTOINTI3 11 Inventoitavat

Lisätiedot

Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 25/2007

Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 25/2007 Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 25/2007 Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 25/2007 Kannen kuva: Perttu Juntunen ISSN 1459-1561 TIEH 00568-v erkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) TIEHALLINTO

Lisätiedot

I II LSJ. I Il : Jakelussa mainitut PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNTO 2000 JA KUNTOENNUSTE VUODELLE 2001

I II LSJ. I Il : Jakelussa mainitut PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNTO 2000 JA KUNTOENNUSTE VUODELLE 2001 Savo TIEHALLINTO Juho Meriläinen, Ismo Iso -Heiniemi, Tuomas Toivonen, Pertti Virtala Päällystettyjen teiden kunto 2000 ja kuntoennuste vuodelle 2001 Kaakkois- Suomi Häme 1996 1997 1998 U 1999 U 2000 -Kaala

Lisätiedot

INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU. Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous)

INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU. Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous) INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous) 25.5.2007 Mitä tietoja laskentaan tarvitaan Investoinnista aiheutuneet investointikustannukset Investoinnin pitoaika Investoinnin

Lisätiedot

Sivu 1 / 6. Konalantie välillä Pitäjänmäentie Kehä1 Pirjontie/Pirkkolantie välillä Metsäpurontie Pakilantie Tapaninvainiontie

Sivu 1 / 6. Konalantie välillä Pitäjänmäentie Kehä1 Pirjontie/Pirkkolantie välillä Metsäpurontie Pakilantie Tapaninvainiontie Sivu 1 / 6 Hiljaisen päällysteen kokemukset Helsingissä. Hiljaista asfalttia on tehty viime vuosina koeluontoisina projekteina. Koeosuuksilla on haluttu testata hiljaisen päällysteen laadun nykytilaa ja

Lisätiedot

Toimenpiderajojen tarkastelu vilkasliikenteisten teiden uudelleenpäällystyksessä

Toimenpiderajojen tarkastelu vilkasliikenteisten teiden uudelleenpäällystyksessä Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Antti Kuosmanen Toimenpiderajojen tarkastelu vilkasliikenteisten teiden uudelleenpäällystyksessä Diplomityö, joka

Lisätiedot

VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI

VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI 1 VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI Menetelmäkuvaus - TIIVISTELMÄ Suomen Kuntotekniikka Oy Jari Marjeta 2 1. Vaurioiden toteaminen ja alustava luokittelu Katuverkon vaurioiden toteaminen ja tiedon

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Esko Hätälä Inframan Oy 31.12.2004 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 31.12.2004 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Uudet muuttujat...3...3...3

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Infratieto Espoo Katuverkon urautuminen Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut

Infratieto Espoo Katuverkon urautuminen Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut Infratieto Espoo 20.12.2011 Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut 2009-2011 SISÄLTÖ SISÄLTÖ 2 1 MITTAUKSET 3 1.1 Mittausten jäsentyminen katuverkkoon 3 1.2 Mittausmäärät 3 2 URAUTUMINEN

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA

KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA Case: Oulu Pertti Virtala SISÄLTÖ Oulun kaupungin katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittäminen Infraomaisuuden hallinta Korjausvelan määrittäminen

Lisätiedot

Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito - loppuraportti

Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito - loppuraportti Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito - loppuraportti Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Tiehallinnon selvityksiä 45/2005 Veli

Lisätiedot

Uusiopäällysteiden käyttö päällysteiden ylläpidossa Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 56/2009

Uusiopäällysteiden käyttö päällysteiden ylläpidossa Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 56/2009 Taina Rantanen, Lauri Suikki Uusiopäällysteiden käyttö päällysteiden ylläpidossa Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 56/2009 Taina Rantanen, Lauri Suikki Uusiopäällysteiden käyttö päällysteiden ylläpidossa

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

PUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus)

PUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus) TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 28.12.2000 PUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus) Harri Spoof Sami Petäjä VTT Yhdyskuntatekniikka 2 Alkusanat Tien

Lisätiedot

Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys. Tiehallinnon selvityksiä 35/2004

Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys. Tiehallinnon selvityksiä 35/2004 Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys Tiehallinnon selvityksiä 35/2004 Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys Tiehallinnon selvityksiä 35/2004 TIEHALLINTO

Lisätiedot

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

TIERAKENTEEN RAPPEUTUMINEN JA KUNNON EN- NUSTAMINEN

TIERAKENTEEN RAPPEUTUMINEN JA KUNNON EN- NUSTAMINEN RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ Jouko Belt, Pauli Kolisoja, Ville Alatyppö, Jarkko Valtonen TIERAKENTEEN RAPPEUTUMINEN JA KUNNON EN- NUSTAMINEN Oulu 2006 Julkaisu n:o 2 ISSN 1458-8293 (Elektroninen

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Elinkaarikustannuslaskennan käytön kehittäminen tienpidossa

Elinkaarikustannuslaskennan käytön kehittäminen tienpidossa TIEHALLINTO Ari Kalliokoski, Panu Tolla, Aarno Valkeisenmäki Elinkaarikustannuslaskennan käytön kehittäminen tienpidossa Tiehallinnon selvityksiä 23/2001 TIEHALLINTO Helsinki 2001 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-755-X

Lisätiedot

ELINKAARITARKASTELUT TIEPÄÄLLYSTEIDEN YLLÄPIDON OHJELMOINNISSA

ELINKAARITARKASTELUT TIEPÄÄLLYSTEIDEN YLLÄPIDON OHJELMOINNISSA TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos OLLI HAVERI ELINKAARITARKASTELUT TIEPÄÄLLYSTEIDEN YLLÄPIDON OHJELMOINNISSA Diplomityö Prof. Jorma Mäntynen ja DI Pertti Virtala hyväksytty

Lisätiedot

Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus

Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus Markku Tammirinne Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus TPPT-suunnittelujärjestelmän kuvaus Tammirinne Markku Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus TPPT-suunnittelujärjestelmän kuvaus Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

er, Päällystetyn tiestön mitattu kunto TI EHALLI NIO Lämsä Veli-Pekka

er, Päällystetyn tiestön mitattu kunto TI EHALLI NIO Lämsä Veli-Pekka er, TI EHALLI NIO Lämsä Veli-Pekka Päällystetyn tiestön mitattu kunto Veli-Pekka Lämsä Paallystetyn tiestön mitattu kunto U. U Tiehallinnon selvityksiä 82/2001 TIEHALLINTO Helsinki 2001 ISSN 1457-9871

Lisätiedot

KELIRIKKOTEIDEN KAYTN RAJOITTAMIS- OHJEET

KELIRIKKOTEIDEN KAYTN RAJOITTAMIS- OHJEET KELIRIKKOTEIDEN KAYTN RAJOITTAMIS- OHJEET TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS KÄYTTÖOSASTO TVH 714321L 1982 KELIRI KKOTEIDEN KPYTUN RAJOITTAMINEN Sisa1 tö: 1. JOHDANTO 2. KELIRIKKOTEIDEN KYTtN RAJOITTAMINEN 2.1

Lisätiedot

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 31/2007

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 31/2007 Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 26 Tiehallinnon selvityksiä 31/27 Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 26 Tiehallinnon selvityksiä 31/27 Tiehallinto Helsinki 27 ISBN 978-951-83-98-5 ISSN 1457-9871

Lisätiedot

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

Tasaisuuden ja sivukaltevuuden toteutuma 3-5 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen

Tasaisuuden ja sivukaltevuuden toteutuma 3-5 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Rakenteen parantaminen, ennen/jälkeen TP Kari Lehtonen, Vesa Laine, Seppo Järvinen Tasaisuuden ja sivukaltevuuden toteutuma - vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Tiehallinnon selvityksiä / Kari

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

Tierakenteen suunnittelu

Tierakenteen suunnittelu Tierakenteen suunnittelu Kuormitusluokan 10,0 (entinen 1) tavoitekantavuudet ja päällysteen vähimmäispaksuudet KKL-luokka 10,0 AB 10,0 AB 10,0 AB Vaiheen rakentamisajankohta Tavoitekantavuus (0 6 v.) ja

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI

TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI ](2 3/i,,/n KUNNOSSAPIDON LAATU TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS Kurinossapitotoimisto TVH 743925 HELSINKI 1985 KUNNOSSAPIDON LAATU TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama

Lisätiedot

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet LIITE 1 1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet 1.1 Suunnittelussa ja mitoituksessa huomioitavaa Kevennyksen suunnittelu edellyttää kohteen kokonaisuuden arviointia. Ennen mitoitusta kartoitetaan

Lisätiedot

Investointipäätöksenteko

Investointipäätöksenteko Investointipäätöksenteko Ekstralaskuesimerkkejä Laskentatoimen Perusteet, Syksy 2015 Katja Kolehmainen KTT, Apulaisprofessori Neppi Oy valmistaa neppejä ja nappeja. Käsityöpiireissä se on tunnettu laadukkaista

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN KUNTOINDEKSI

RAKENTEELLINEN KUNTOINDEKSI RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ alustava selvitys RAKENTEELLINEN KUNTOINDEKSI 1.1. 5 Veli Pekka Lämsä Jouko Belt SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 TUTKIMUSAINEISTO JA SEN KÄSITTELY 3 TARKASTELUN TULOKSET 7 3.1

Lisätiedot

TIEN RAKENTEELLINEN KUNTO

TIEN RAKENTEELLINEN KUNTO TIEN RAKENTEELLINEN KUNTO Taipumien lämpötilakorjaus ja kuormituskestävyysmallit Harri Spoof Sami Petäjä Antti Ruotoistenmäki VTT Yhdyskuntatekniikka Tutkimusraportti 524 Espoo, helmikuu 2 Tien rakenteellinen

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Valmiin päällysteen laatuvaatimukset

Valmiin päällysteen laatuvaatimukset Asfalttinormit 2011: Päällysteet ELY keskusten tienpäällystysurakoiden laatuvaatimukset 2011 PANK -menetelmäpäivä 27.1.2011 Katri Eskola Valmiin päällysteen laatuvaatimukset Massamäärä Tasalaatuisuus Koostumus

Lisätiedot

Suojateiden parantaminen nauhamaisessa taajamassa

Suojateiden parantaminen nauhamaisessa taajamassa Suojateiden parantaminen nauhamaisessa taajamassa Case mt 130 eli Tampereentie, Lempäälä (2015) Suvi Vainio Liikenneturvallisuustyön hyvät käytännöt kaikkien käyttöön -seminaari 14.11.2017 Tervetuloa Tampereentielle!

Lisätiedot

LIISA-laskentajärjestelmän uudistaminen

LIISA-laskentajärjestelmän uudistaminen M2T0131 LIISA-laskentajärjestelmän uudistaminen Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 203 MOBILE2-raporttikaavake 2001 Raportointiaika Tammikuu 2002 Raportointikausi 1.1.2001 31.12.2001 Projektin

Lisätiedot

Kantavuustunnusluvun kehittäminen

Kantavuustunnusluvun kehittäminen Kantavuustunnusluvun kehittäminen Taipumasuhde-hypoteesin testaus Tiehallinnon selvityksiä 6/2007 Kantavuustunnusluvun kehittäminen Taipumasuhde-hypoteesin testaus Tiehallinnon selvityksiä Tiehallinto

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Alempiasteisten päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden raja-arvot ja painorajoitus

Alempiasteisten päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden raja-arvot ja painorajoitus Teuvo Ryynänen, Jouko Belt Alempiasteisten päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden raja-arvot ja painorajoitus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Työraportti 25 Teuvo

Lisätiedot

Tarvetta hankintaoppaalle?

Tarvetta hankintaoppaalle? 28.9.2011 Tarvetta hankintaoppaalle? Melua vaimentavia päällysteitä on tutkittu jo kohta 10 vuotta. HILJAprojekti valmistui 01/2004. Tällä hetkellä kehitystyössä lähinnä mukana olleilla tilaajilla on verkollaan

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

PMSPro:n kuntoennustemallit Tiehallinnon selvityksiä 9/2005

PMSPro:n kuntoennustemallit Tiehallinnon selvityksiä 9/2005 PMSPro:n kuntoennustemallit 2004 Tiehallinnon selvityksiä 9/2005 PMSPro:n kuntoennustemallit 2004 Tiehallinnon selvityksiä 9/2005 Tiehallinto Helsinki 2005 Kannen valokuva: Seppo Saarelainen Verkkojulkaisu

Lisätiedot

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö.

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö. MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö timo.jaakkola@helsinki.fi Timo Jaakkola/ MetropAccess / HY / 4.2.2013 Tavoitteena 1. Menetelmä, jolla ajoaikoja voidaan mallintaa 2. Menetelmä

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Siirto-projekti Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Vanhan ja uuden uran korrelaatiokuva 30 25 uusi (mm) 20 15 10 5-40 -30-20 -10 0 10 20 30 vanha (mm) 0 Vesa Männistö Inframan Oy 12.12.2003 Siirto-projekti

Lisätiedot

Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu

Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu 10.5.2017 Esityksen sisältö Taustaa Uusimpia tutkimustuloksia Paripyörä yksittäispyörä Kokonaismassat Akselimassatutkimukset Huokosvedenpaineen

Lisätiedot

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde

Lisätiedot

Uusiopäällysteiden käyttö päällysteiden ylläpidossa

Uusiopäällysteiden käyttö päällysteiden ylläpidossa Taina Rantanen, Lauri Suikki Uusiopäällysteiden käyttö päällysteiden ylläpidossa TIEHALLINTO VÄGFÖRVALTNINGEN Taina Rantanen, Lauri Suikki Uusiopäällysteiden käyttö päällysteiden ylläpidossa Tiehallinnon

Lisätiedot

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI 15.11.2005 Taina Rantanen 1. KOERAKENTEEN TAVOITE Koerakentaminen kohdistui ongelmatyyppiin, jossa

Lisätiedot