Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka"

Transkriptio

1 Jouko Belt, Veli Pekka Lämsä Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 38/2005 Vaurioitumisnopeus Harkittava soratieksi palauttamista Vahvistamistarve lisääntyy Rakenteen vahvistaminen Kunnon palauttaminen Liikenteellinen merkitys (KVL)

2

3 Jouko Belt, Veli Pekka Lämsä Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 38/2005 TIEHALLINTO Helsinki 2005

4 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi) ISSN TIEH v TIEHALLINTO Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Jouko Belt, Veli Pekka Lämsä. Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka. Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2005, 41 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: ajettavuus, palvelutaso, tien kunto, toimenpiteet, vähäliikenteiset tiet, ylläpito Aiheluokka: 32, 33, 70 TIIVISTELMÄ Vähäliikenteiset päällystetyt tiet ovat usein ns. rakentamattomia teitä. Routimattoman päällysrakenteen ja päällysteen paksuus on yleensä pieni, mistä syystä rakenteet toimivat ja osittain vaurioituvat erilailla kuin paksupäällysteiset vahvat tierakenteet. Tiet ovat tyypillisesti kapeita ja mutkaisia sekä usein jyrkkäluiskaisia. Myös kuivatuksessa esiintyy puutteita. Parantamistoimenpiteiden toteuttamista hankaloittaa yleensä myös tiealueen kapeus. Vähäliikenteisen tien heikkokuntoisuus tulee arvioida pituussuuntaisen epätasaisuuden (IRI), ajourien välisen harjanteen korkeuden ja tienkäyttäjän vauriosumman perusteella. Palvelutason kannalta tien pituussuuntainen epätasaisuus on tärkein tekijä. Poikkisuuntaista epätasaisuutta kuvaava harjanteen korkeus vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, jos ajonopeutta ei alenneta. Tienkäyttäjän vauriosummalla kuvataan vaurioiden merkitystä ajomukavuuteen. Arvioitaessa tiestön heikkokuntoisuutta pintakunnon perusteella ei tulla toimeen yhdellä tunnusluvulla, vaan tarvitaan kaikkia kolmea edellä mainittua tunnuslukua. Lähes 15 % kaikista vähäliikenteisistä teistä on heikkokuntoisia vähintään yhden alustavan tunnuslukurajan perusteella. Vähäliikenteisten teiden ylläpitotoimenpiteiden soveltuvuuden kannalta tärkein tekijä on kunnostettavan kohteen kunto eli korjattavat puutteet ja osittain rakenne sekä toimenpiteiden elinkaarikustannukset. Periaatteessa elinkaarikustannusten tulisi määrittää milloin ja mitä ylläpitotoimenpiteitä voidaan ja tulee tehdä vähäliikenteisillä päällystetyillä teillä. Tiealueen leveys ja tien poikkileikkausmitat rajoittavat tietyissä tilanteissa tasausviivan nostamis- tai luiskien loiventamismahdollisuutta kunnostamisen yhteydessä ilman tiealueen leventämistä. Käytännössä kunnostustoimenpiteiden valinta määräytyy hyvin pitkälle tien liikenteellisen merkityksen perusteella. Tien liikenteellinen merkitys vaikuttaa sekä tienkäyttäjän odotuksiin palvelutasosta että tienomistajan rahallisiin panostuksiin. Merkityksen ollessa vähäinen keveillä kunnostustoimenpiteillä palautetaan palvelutaso hyväksyttävälle tasolle siten, että se myös säilyy vähintään tietyn minimi ajan. Yksittäisten epätasaisesta routimisesta johtuvien huonokuntoisten kohtien korjaaminen harkitaan erikseen. Kaikkein vähäliikenteisimmillä päällystetyillä teillä yhtenä kunnostustoimenpidevaihtoehtona on myös tien palauttaminen soratieksi. Kunnostustoimenpiteen valinta tulee tehdä siten, että aluksi arvioidaan kohteet, missä palvelutaso alittuu jonkin pintakuntoa kuvaavan tunnusluvun perusteella. Tämän jälkeen arvioidaan tien liikenteellinen merkitys huomioon ottaen, kuinka paljon on perusteltua käyttää tien palvelutason parantamiseen ja vaurioitumisnopeuden hidastamiseen. Toimenpiteen valinta riippuu vaurioitumisnopeudesta ja vaurioitumisen syystä. Vaurioitumisnopeuden ollessa hidas ei tarvita syyn selvittämistä. Vaurioitumisen ollessa nopeaa vaurioitumisen syyn selvittäminen on edellytys oikean toimenpiteen valinnalle. Usein vaurioituminen johtuu useasta eri syystä, mikä hankaloittaa toimenpiteen valintaa.

6 ALKUSANAT Tiehallinnossa käynnistettiin loppuvuonna 2002 "Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito" -tutkimusohjelma S14. Tutkimusohjelman tavoitteena on löytää tehokkaita, nykyistä edullisempia sekä ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja vähäliikenteisten teiden ylläpitoon ja sen yksittäisiin keskeisiin kysymyksiin. Tarpeen mukaan osaprojektien pohjalta laaditaan myös ohjeita ja suosituksia käytännön töiden toteuttamiseen sekä menettelytapojen kehittämiseen. Kyseisen tutkimusohjelman osaprojekti on nimeltään Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito ja siinä käsitellään mm. tässä selvityksessä tarkasteltuja asioita liittyen kunnostusmenetelmien valinnan problematiikkaan. Työtä on ohjannut projektiryhmä, johon kuuluvat Lasse Weckström Janne Lintilä Kari Lehtonen Kalevi Luiro Pertti Virtala Tuomas Toivonen Aarno Valkeisenmäki Jouko Belt Tiehallinto / Hämeen tiepiiri (puheenjohtaja) Tiehallinto / keskushallinto Tiehallinto / Lapin tiepiiri Tiehallinto / keskushallinto Tiehallinto / keskushallinto Tieliikelaitos Oulun yliopisto (sihteeri) Oulun yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmässä työhön ovat osallistuneet Jouko Belt ja Veli Pekka Lämsä. Oulussa elokuu 2005

7 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 9 2 KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA Tien toiminnallinen ja rakenteellinen kunto Pintakunto Lähtökohdat Pituussuuntainen epätasaisuus Poikkisuuntainen epätasaisuus Tienkäyttäjän vauriosumma Tunnuslukujen riippuvuudet ja heikkokuntoisen tiestön laajuus Maastokäynti ja kunnostustarve Rakenne Liikennetekniset seikat 24 3 YLLÄPITOTOIMENPITEET Ylläpidon tuoteryhmän tuotteiden sisältö Ylläpitotoimenpiteiden soveltuvuus Lähtökohdat Kuntopuutteiden poistaminen 27 4 YLLÄPIDON TOIMENPITEIDEN VALINTA Vaikuttavat tekijät Ylläpidon toimintalinja Toimenpiteiden valintakriteerien periaatteet Kunnostustoimenpiteen valinta 36 5 YHTEENVETO 39 KIRJALLISUUSLUETTELO

8

9 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Vähäliikenteisillä teillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia yhdysteitä sekä sellaisia seututeitä, joiden liikennemäärä on alle 200 ajon/vrk. Päällystettyjä vähäliikenteisiä teitä on yli km, mikä käsittää noin 32 % kaikista yleisistä teistä. Yleisin päällystetyyppi on PAB-V, mitä on runsaat km. AB ja PAB-B teitä on noin km kumpaakin tyyppiä sekä SOP teitä vajaat km. Liikennemäärät ovat pääosin vähäisiä. Tästä huolimatta vähäliikenteisillä päällystetyillä teillä on paikallisesti suuri merkitys, koska ne ovat kriittinen osa matkaketjua eriluokkaisilla teillä. Vähäliikenteiset päällystetyt tiet ovat tyypillisesti kapeita ja mutkaisia, mistä syystä geometriapuutteet ovat yleisiä. Luiskat saattavat olla hyvinkin jyrkkiä. Myös kuivatuksessa esiintyy usein puutteita. Vähäliikenteisten päällystettyjen teiden kunto on yleensä korkealuokkaisempia väyliä alhaisempi. Vähäliikenteiset päällystetyt tiet ovat usein ns. rakentamattomia teitä eli niitä ei ole rakennettu suunnitteluohjeiden mukaisesti. Ongelma on suurin vanhoilla sorateillä, joihin on vähäisten resurssien vuoksi ennen päällystämistä lisätty ainoastaan hieman luonnonsoraa tai mursketta. Teiden leventämisessä on puolestaan menetelty usein siten, että on ainoastaan lisätty materiaalia parannettavan tien reunoille, jolloin tierakenne on muodostunut poikkileikkaukseltaan epähomogeeniseksi. Yleistä on ollut myös se, että parantamistoimenpiteiden yhteydessä on lisätty sitomatonta materiaalia vanhan käsittelemättömän päällysteen päälle. Jos vanha päällyste jätetään murskekerroksen alle, rakenne vaurioituu nopeasti. Parantamistoimenpiteiden toteuttamista hankaloittaa yleensä myös tiealueen kapeus. Ilman muutoksia tiealueeseen luiskien loiventaminen saattaa jopa estyä samoin kuin tasausviivan nostaminen. Myös sivuojien kuntoon saattaminen vaikeutuu kapealla tiealueella. Vähäliikenteisillä teillä routimattoman päällysrakenteen ja päällysteen paksuus on pieni, mistä syystä rakenteet toimivat ja osittain vaurioituvat erilailla kuin paksupäällysteiset vahvat tierakenteet. Kuormituskestävyyden kannalta sitomattoman rakenteen osan pysyvät muodonmuutokset muodostuvat yleensä kriittiseksi tekijäksi, mitä edesauttaa teiden kapeus. Päällysrakenteen vähäisestä paksuudesta johtuen myös routanousujen aiheuttamia vauriot ovat yleisiä ja tiet epätasaisia. Taloudellisista syistä johtuen vähäliikenteisten teiden kunnostaminen pyritään toteuttamaan mahdollisimman edullisesti, mikä rajoittaa merkittävästi kunnostusmenetelmien valintaa. Samasta syystä johtuen ei myöskään panosteta merkittävästi lähtötietojen hankintaan.

10 10 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA 2 KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA 2.1 Tien toiminnallinen ja rakenteellinen kunto Vaurioitumisen merkitystä voidaan arvioida tien toiminnan perusteella joko itse tierakenteen tai liikenteen eli tienkäyttäjän kannalta. Tarkasteltaessa tien toimintaa käyttäjän kannalta puhutaan tien toiminnallisesta kunnosta, mikä liittyy läheisesti tien käyttöominaisuuksiin kuten ajomukavuuteen, -kustannuksiin ja -turvallisuuteen. Ajomukavuus riippuu pääasiassa pituussuuntaisesta epätasaisuudesta ja ajoturvallisuus Suomen olosuhteissa poikkisuuntaisesta epätasaisuudesta. Erilaiset halkeamat ja paikkaukset ovat toiminnallisen kunnon kannalta lähinnä esteettisiä tekijöitä, jos ne eivät aiheuta ajoneuvoon äkillisiä liikkeitä. Vähäliikenteisillä teillä esiintyy yleisesti ns. hakkaavia halkeamia, heikkokuntoisia paikkauksia ja reikiä, jotka aiheuttavat ajoneuvon pystysuuntaisia kiihtyvyyksiä ja sitä kautta alentavat merkittävästi ajomukavuutta. Tien toimintaa rakenteelliselta kannalta tarkasteltaessa puhutaan tien rakenteellisesta kunnosta, mikä kuvaa tierakenteen kykyä kestää liikennekuormituksesta ja ilmastoolosuhteista aiheutuvia rasituksia. Rakenteellisen kunnon perusteella pyritään arvioimaan, kuinka kauan tien toiminnallinen kunto eli palvelutaso pysyy halutulla tasolla [Ullidtz, 1987]. Tien rakenteellinen kunto (kestävyys) vaikuttaa merkittävästi toiminnallisen kunnon kehittymiseen (kuva 1). Tierakenteen kestävyys liikennekuormituksen suhteen voi olla hyvä, vaikka tien pinta ei olisikaan erityisen tasainen tai siinä esiintyisi esim. nastarenkaiden aiheuttamaa kulumista. Toisaalta tierakenteen kuormituskestävyys voi olla heikko, vaikka tien pinnassa ei ole vielä näkyviä vaurioita. Hyvän kuormituskestävyyden omaavan rakenteen kuntotila pysyy suhteellisen vakiona pitkän ajanjakso, kun taas huono rakenteellinen kunto merkitsee nopeaa tierakenteen vaurioitumista. Huono rakenteellinen kunto Palvelutaso Hyvä rakenteellinen kunto Kuva 1. Aika Tien rakenteellisen kunnon (kestävyyden) vaikutus toiminnalliseen kuntoon [Belt ym., 2002]. Tien rakenteellisen kestävyyden ennustamis- eli mitoitusmenetelmien käyttökelpoisuutta kuvaa se, kuinka hyvin ne pystyvät ennustamaan tien toiminnallista kuntoa. Rakenteellinen kunto on kiinnostava vain siinä suhteessa, kuinka se vaikuttaa toiminnalliseen kuntoon tulevaisuudessa. Käytännössä tierakenteen toiminnallista ja rakenteellista kuntoa ei voida yhdistää yhdeksi tekijäksi.

11 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka 11 KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA 2.2 Pintakunto 2.21 Lähtökohdat Vähäliikenteisen kunnostettavan tien pintakunto tulee arvioida pituussuuntaisen epätasaisuuden (IRI), ajourien välisen harjanteen korkeuden ja tienkäyttäjän vauriosumman perusteella. Palvelutason kannalta tien pituussuuntainen epätasaisuus on tärkein tekijä. Poikkisuuntaista epätasaisuutta kuvaava harjanteen korkeus vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Harjanteen korkeutta voidaan käyttää myös vähäliikenteisen tien kuormituskestävyyden mittana. Tienkäyttäjän vauriosummalla kuvataan vaurioiden merkitystä ajomukavuuteen. PTM mittausten tai PVI inventointien perusteella ei voida luotettavasti päätellä vaurioitumiseen johtaneita syitä eikä sitä kautta kunnostustoimenpidettä, vaan ne tulee varmentaa muilla tavoin. PTM mittaukset ovat suhteellisen tarkkoja, mutta ne saattavat olla muutaman vuoden vanhoja ja rekisteritiedot sisältävät aina jonkin verran virheitä. PVI inventoinnit tapahtuvat subjektiivisesti ja riippuvat inventointihetken olosuhteista, mistä syystä niiden tarkkuus on puutteellinen. Lisäksi 100 m tiedon perusteella ei voida määrittää vaurion tarkkaa sijaintia. Tästä huolimatta em. rekisteritiedoilla saadaan hyvä lähtökohta tien pintakunnon arviointiin Pituussuuntainen epätasaisuus Arvioitaessa kunnostettavan tien pituussuuntaista epätasaisuutta lähtökohtana voidaan käyttää 100 m IRI:lle määritettyjä kuntotavoiterajoja, jotka on asetettu vallitsevasta ohjenopeudesta riippuvaksi ja alhaisimmilla liikennemäärillä ajon/vrk lineaarisesti muuttuviksi (kuva 2). Tierekisterin perusteella 30 %:lla vähäliikenteistä teistä ohjenopeus on km/h ja yli kahdella kolmasosalla km/h. Vuosien 2003 ja 2004 PTM mittauksiin perustuen tasaisuuden kuntotavoiterajan ylittää 3.8 % vähäliikenteisistä teistä kesällä [Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi]. 8 IRI (mm/m) %-pisteen käyrä KVL suhteen -60 km/h km /h KVL (ajon/vrk) Kuva 2. Vähäliikenteisille teille tyypillinen IRI jakauma KVL suhteen. Katkoviivalla on esitetty ohjenopeuden mukaiset kuntotavoiterajat.

12 12 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA Jakaumakäyrien perusteella kuvan 2 taitepisteiden tulisi sijaita noin KVL ajon/vrk kohdalla 1500 ajon/vrk sijasta. Tällöin heikkokuntoisen tiestön suhteellinen määrä olisi lähes liikennemäärästä riippumaton. Nykyisen käytännön perusteella suhteellisesti eniten heikkokuntoista tiestöä on silloin, kun KVL on suurempi kuin 1500 ajon/vrk tai KVL on alle 200 ajon/vrk. Lähinnä kustannussyistä johtuen teoreettista KVL 0 ajon/vrk rajaa voisi myös hieman nostaa, jolloin kaikkein vähäliikenteisimmän tiestön osuus heikkokuntoisessa tiestössä vähenisi eli sallittaisiin nykykäytännön mukaisesti kaikkein vähäliikenteisimmän tiestön olevan ohjeellisten raja-arvojenkin perusteella heikohkossa kunnossa ennen kunnostamista. Edellä mainituilla muutoksilla IRI:n suhteen heikkokuntoisen tiestön kokonaismäärä ei muuttuisi merkittävästi nykyiseen menettelyyn verrattuna. Sadalle metrille "keskimääräisenä" arvona esitettävä tasaisuusarvo voi muodostua yksittäisestä poikkeuksellisen suuresta epätasaisuudesta tai arvo voi "kertyä" 100 m matkalla olevista suhteellisen vähän ajomukavuutta haittaavista epätasaisuuksista. Kunnostusmenetelmää valittaessa IRI arvolle tulee käyttää lyhyttä tulostusväliä (esim. 10 m IRI). Tällöin yksittäiset epätasaisuudet voidaan myös paikantaa tarkasti. Routaheittotutkimuksen perusteella on ehdotettu yksittäisille heitoille kahta erillistä raja-arvoa; suurempi kuvaamaan heittokohtia, jotka yksittäisinäkin olisivat potentiaalisia korjauskohteita ja alhaisempi kuvaamaan tilannetta, missä tieverkolle sallitaan tietty pienehkö määrä kyseisen suuruisia heittoja. Yksittäinen suuri heitto 100 m:llä: 10m IRI > 14 mm/m Haitallisia heittoja / 100 m: 3 kpl heittoja 10m IRI > 10 mm/m KURRE-rekisteriin ehdotetaan lisättäväksi maksimi 10m IRI arvo 100 metrillä ja yli 10 mm/m 10m IRI arvojen lukumäärä 100 metrillä. Vähäliikenteisillä teillä PTM mittaukset suoritetaan yleensä kesällä. Tästä johtuen epätasaisesta routimisesta johtuvat heitot eivät välttämättä ilmene rekisteritiedoista. Jos halutaan, että kaikki routaheitot olisivat mitattu, tarvitaan myös keväällä tehtyjä PTM mittauksia Poikkisuuntainen epätasaisuus Paksupäällysteisillä vahvoilla tierakenteilla urasyvyys kuvaa hyvin poikkisuuntaista epätasaisuutta. Vähäliikenteiset tiet ovat kapeita, mistä syystä liikennekuormitus välittyy rakenteeseen lähellä tien reunaa aiheuttaen reunan painumista. Tämän seurauksena pysyvät muodonmuutokset eivät ilmene kokonaisuudessaan leveistä teistä poiketen ajolinjojen kohdalle syntyvänä urautumisena (kuva 3). Ajourien välinen harjanteen korkeus on kapeilla teillä osoittautunut selvästi paremmaksi poikkisuuntaisen epätasaisuuden tunnusluvuksi kuin ulkouran syvyys [Belt ym., 2002]. Reunan painuminen heikentää myös PETA:n käyttökelpoisuutta. Vähäliikenteiset tiet ovat yleensä mutkaisia. Sisäkaarteissa ajolinjat ovat hyvin lähellä tien reunaa, mistä syystä ei esiinny välttämättä selvää ulkouraa reunan painumisen takia. Ulkokaarteissa ja osittain suoralla ajolinjat ovat etäämpänä tien reunasta. Tällöin myös kapeilla teillä esiintyy selvää ulkouraa. Pistekohtaisten kenttämittausten perusteella harjanteen korkeus on yleensä vähintään ulkouran syvyyden suuruinen. Harjanteen korkeuden kehittyminen ja reunapainumapituuden muutokset

13 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka 13 KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA ovat myös hyvin samantapaisia eli harjanteen korkeudessa tulee huomioon otetuksi välillisesti myös reunapainumat. Urasyvyyden mää ääritysongelma Kuva 3. Urasyvyyden määritysongelma kapeilla teillä [Ryynänen ja Belt, 2005]. Mikä tahansa poikkisuuntainen epätasaisuus heikentää liikenneturvallisuutta väistämis- ja ohitustilanteissa. Varsinkin talvella tien pinnan ollessa jäässä paikallisesti lyhyellä matkalla tien poikkisuunnassa esiintyvä jyrkkä kaltevuuden muutos saattaa aiheuttaa ajoneuvon hallinnan menetyksen. Talvella poikkisuuntainen epätasaisuus vaikeuttaa myös polanteen poistoa höyläämällä. Kesällä myös kapeilla teillä esiintyy paikoitellen vesiliirtoriskiä kohdissa, missä reunapalle estää veden poispääsyn tieltä. Verkkohalkeilua on perinteellisesti pidetty tierakenteen kuormituskestävyyden tunnuslukuna. Vähäliikenteisillä teillä päällyste on yleensä ohut. Ohutpäällysteisillä tierakenteilla verkkohalkeamien muodostuminen poikkeaa paksujen päällysteiden väsymisvaurioitumismekanismista. Ohutpäällysteisillä tierakenteilla sitomattomien kerrosten pysyvät muodonmuutokset muodostuvat suuriksi. Päällysteen mukautuessa pysyviin muodonmuutoksiin siihen syntyvät poikkisuuntaiset vetomuodonmuutokset ajourissa voivat ylittää päällysteen siirtymiensietokyvyn. Tällöin päällyste voi ikään kuin revetä synnyttäen pituushalkeamaa ajouran keskelle. Tämän seurauksena liikennekuormituksen aiheuttamat rasitukset kasvavat aiheuttaen päällysteen lisävaurioitumista kuten verkkohalkeamia [Belt ym., 2002]. Vähäliikenteisten teiden verkkohalkeilun syntymekanismista johtuen pysyvien muodonmuutosten seurauksena syntyvä harjanteen korkeus kuvaa osittain myös verkkohalkeilutaipumusta. Ajourien välinen harjanteen korkeus kuvaa rakenteellisen kunnon kannalta tien kuormituskestävyyttä. Kuormituskestävyyden mitoittaminen voitaisiin tehdä myös harjanteen kasvunopeuden perusteella [Belt ym., 2001]. Ongelmana on se, että harjanteen korkeuksia on määritetty PTM autolla vasta vuodesta 2003 lähtien. Tästä syystä harjanteen kasvunopeus joudutaan toistaiseksi arvioimaan yhden mittauksen perusteella. Kapeille teille on tyypillistä merkittävä alkuharjanne heti päällystämisen jälkeen, mikä selittyy vähäisestä reunatuesta johtuvana reunan painumisena sitomattomia kerroksia ja päällystettä tiivistettäessä. Kestoikä-tutkimuksen koealueilla manuaalisesti tehtyjen profilometrimittausten perusteella alkuharjanne on keskimäärin luokkaa 5-7 mm kapeilla PAB-V teillä (kuva 4). Kahtena ensimmäisenä vuotena harjanteen kasvunopeus on tyypillisesti suurempaa kuin myöhemmin. Tämän jälkeen harjanteen kasvunopeus on lähes lineaarista. Koealueen I esimerkkipisteessä harjanteen kasvunopeus lievästi kiihtyy tien ikääntyessä ja koealueella VIII lievästi hidastuu. Koealueella I pohjavesi on lähellä tien pintaa ja

14 14 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA koealueella VIII syvällä rakenteiden ollessa muutoin pääosin samankaltaisia. Koealueiden I ja VII harjanteen kasvunopeuksien suora vertailu ei ole mahdollista, koska liikennemäärät ja tien leveydet ovat erilaisia Harjanteen korkeus [mm] I VIII Ikä [v] Kuva 4. Esimerkkejä harjanteen korkeuden kehittymisestä Kestoikä-tutkimuksen koealueilla I ja VIII. Vähäliikenteisillä iäkkäillä ja kapeilla päällystetyillä teillä harjanteen kasvunopeus voidaan karkeasti määrittää tässä vaiheessa vähentämällä mitatusta harjanteen korkeudesta oletettu alkuharjanne ja jakamalla erotus mittausajankohtaa vastaavalla päällysteen iällä määritettynä edellisestä toimenpiteestä. Alustavissa laskelmissa alkuharjanteen korkeuden voidaan olettaa olevan 5 mm PAB-V teillä. Harjanteen korkeuden alustavana raja-arvona voidaan pitää 16 mm lukuun ottamatta alhaisimpien liikennemäärien tiestöä (kuva 5). 16 mm raja-arvo on valittu samaksi kuin urasyvyyden kuntotavoiteraja nopeudella km/h. Kapeilla teillä harjanteen korkeus on yleensä vähintään yhtä suuri kuin urasyvyys. Vähäliikenteisimmälle tieverkon osalle raja-arvo on asetettu lineaarisesti liikennemäärän suhteen muuttuvaksi. KVL suhteen määritettyjen jakaumakäyrien muotoa noudattelee raja, missä raja-arvo muuttuu lineaariseksi KVL 500 ajon/vrk kohdalla. Vähäliikenteisillä teillä raja-arvon ylittävien 100-metristen osuus on 4.9 % [Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi]. Kaikkein vähäliikenteisimmän tiestön osuus heikkokuntoisesta tiestöstä muodostuu edellä esitetyllä menettelyllä merkittäväksi, mistä syystä kannattaisi harkita Tiehallinnon asiantuntijoiden näkemyksen perusteella sitä, että menettelyä ei sovellettaisi ainakaan suoraan KVL ollessa alle 200 ajon/vrk.

15 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka 15 KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA Harjanne_ka (mm) kvl/ %-pisteen käyrä KVL suhteen kvl (ajon/vrk) Kuva 5. Harjanteen korkeuden raja-arvo vähäliikenteisillä teillä Tienkäyttäjän vauriosumma Perinteinen vauriosumma kuvaa huonohkosti tienkäyttäjän palvelutasoa vähäliikenteisillä teillä. Pahimmin vaurioituneilla tieosuuksilla, jotka ovat potentiaalisimpia korjaus kohteita, VS:n arvosta % määräytyy verkkohalkeamien ja noin 12 % reunapainumien perusteella. Reunapainumia lukuun ottamatta tienkäyttäjän kokeman palvelutason kannalta tärkeimpien tekijöiden, kuten reikien ja erilaisten leveiden halkeamien, osuus VS arvosta on lähes olematon [Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi]. Tienkäyttäjä vauriosumma (VSt) määritetään taulukon 1 painokertoimia käyttäen. VSt vastaa kohtuullisesti autoilijoiden näkemyksiä ajomukavuudesta. Ongelmana on se, että PVI inventoinneissa ei määritetä halkeamien pykälällä oloa, epätasaisia paikkauksia tai verkkohalkeamien vakavuutta. Purkaumat puolestaan eivät käytännössä vaikuta ajomukavuuteen vähäliikenteisillä teillä. Taulukko 1. VS:n ja VSt:n painokertoimet eri vaurioilla. Vauriotyyppi VS (nykyinen) VSt (kyselyn ja kuntorekisteri tarkastelujen perusteella) Reunapainuma 1 2 Purkauma 1 Reikä 1 10 Verkkohalkeamat Kapeat pituushalkeamat Leveät pituushalkeamat 1 2 Kapeat saumahalkeamat Leveät saumahalkeamat Kapeat poikkihalkeamat Leveät poikkihalkeamat 5 16 VSt alustavat raja-arvot on valittu siten, että rajan ylittävien 100 m tieosuuksien määrä pysyy samalla tasolla kuin VS tapauksessa (kuva 6). Perinteisen tai tienkäyttäjän vauriosumman perusteella ei voida luotettavasti päätellä vaurioitumiseen johtaneita syitä eikä sitä kautta kunnostustoimenpidettä. Yksittäisten vauriotyyppien perusteella voidaan karkeasti arvioida vaurioitumiseen vaikuttavia tekijöitä. Esim. le-

16 16 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA veät halkeamat johtuvat todennäköisesti epätasaisista routanousuista (suurista routanousueroista). Vauriosumma VSt %-pisteen käyrä KVL VSt alustavat raja-arvot 210-kvl/12.5, kun kvl , kun kvl > Kuva 6. VSt:lle alustavasti määritetyt raja-arvot vähäliikenteisillä teillä. Myös tienkäyttäjän vauriosumman osalta kaikkein vähäliikenteisimmän tiestön osuus muodostuu esitetyllä menettelyllä merkittäväksi, mistä syystä kannattaa harkita sitä, että menettelyä ei sovellettaisi suoraan KVL ollessa alle 200 ajon/vrk. Vaurioiden määrittämisessä aloitetaan automaattinen mittaus vuoden 2006 aikana. Automatisoidun menettelyn tuottamat tulokset tulevat olemaan uusia tunnuslukuja, jotka tarvitsevat oman luokittelunsa ja raja-arvonsa, eivätkä ne ole suoraan vertailukelpoisia nykyisten PVI tunnuslukujen kanssa, vaikkakin uuden systematiikan käyttöönottovaiheessa uusia ja vanhoja menetelmiä tullaan tarkastelemaan rinnan, ainakin tulosten skaalausta silmällä pitäen Tunnuslukujen riippuvuudet ja heikkokuntoisen tiestön laajuus Tien pintakuntoa kuvaavien tunnuslukujen keskinäisiä riippuvuuksien tarkastelussa lähtöaineistoina ovat Kuntotietorekisterin kaikki vähäliikenteisten teiden vuosien 2003 ja 2004 PTM mittaustiedot sekä uusimmat PVI tiedot. Regressioanalyysin perusteella tunnusluvut eivät juuri korreloi keskenään. Paras korrelaatio on harjanteen korkeuden ja IRI:n välillä (r = 0.40). Luokittelun perusteella tunnusluvut käyttäytyvät toki loogisesti siten, että yhden tekijän kasvaessa myös muut tekijät kasvavat. Kuvassa 7 vaaka-akselilla on esitetty IRI ja kuvassa 8 harjanteen korkeus jaoteltuna 5 luokkaan sekä pystyakselilla ko. luokkien tienkäyttäjän vauriosumman ja harjanteen korkeuden / IRI:n mediaanit.

17 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka 17 KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA mediaani VSt VSt Harjanne_ka Harjanne_ka alle yli 8 IRI 0 Kuva 7. VSt:n ja harjanne_ka:n mediaanit eri IRI luokissa mediaani VSt 60 3 IRI 40 VSt 2 20 IRI 1 0 alle yli 32 Harjanne_ka 0 Kuva 8. VSt:n ja IRI:n mediaanit eri harjanne_ka luokissa. Selvästi heikkokuntoisuuden raja-arvon ylittävän heikoimman luokan (IRI > 8 mm/m tai harjanne_ka > 32 mm) tienkäyttäjän vauriosumman ja harjanteen korkeuden / IRI:n mediaanit ovat suhteellisen pieniä ja huomattavasti alle ko. tunnuslukujen heikkokuntoisuuden raja-arvoja. Toisin sanoen yhdellä tunnusluvulla heikkokuntoiseksi arvioitu 100 m ei useinkaan ole heikkokuntoinen toisella tunnusluvulla arvioituna. Lähes 15 % kaikista vähäliikenteisistä teistä on heikkokuntoisia vähintään yhden tunnusluvun perusteella. IRI:n heikkokuntoisuuden raja-arvon ylitysprosentti on 4, harjanteen korkeuden 5 ja tienkäyttäjän vauriosumman 6. Pääosin ainoastaan yksi

18 18 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA tunnusluku ylittää samalla 100 m osuudella heikkokuntoisuuden raja-arvon. Esimerkiksi IRI ja harjanteen korkeuden raja-arvot ylittyvät samanaikaisesti alle yhdellä prosentilla kaikista 100 m osuuksista. Taulukko 2. Vähäliikenteisen heikkokuntoisen tiestön laajuus. Kaikki vähäliikenteiset tiet N merkintä yliriri ylirh ylirvst otos % merkintä yliriri ylirh ylirvst yht % 4.8 % 6.3 % 14.9 % % % merkintä 1 kannassa tarkoittaa, että raja ylittyy, kun edelliset on poistettu aineistosta merkintä 2, missä IRI ja harjanne ylittää rajan yhtä aikaa merkintä 3, missä IRI, harjanne JA VSt ylittää rajan yhtä aikaa Suurimmat heikkokuntoisuuden raja-arvon ylitykset ovat kaikkein vähäliikenteisimmillä teillä (taulukko 3). Liikennemäärän lisääntyessä heikkokuntoisten 100 m osuuksien suhteellinen määrä pienenee. Poikkeuksen muodostavat vilkkaat yhdystiet, joilla heikkokuntoisia 100 m osuuksia on suhteellisen paljon. Taulukko 3. Heikkokuntoisen tiestön laajuus eri liikennemääräluokissa. KVL Yhdys- ja seututiet merkintä yliriri ylirh ylirvst yht % 5.2 % 7.3 % 17.9 % % % KVL Yhdystiet merkintä yliriri ylirh ylirvst yht % 4.2 % 5.8 % 13.6 % % % KVL Yhdystiet merkintä yliriri ylirh ylirvst yht % 4.5 % 5.3 % 12.2 % % % KVL yli 1500 Yhdystiet merkintä yliriri ylirh ylirvst yht % 5.5 % 8.1 % 17.5 % % % Päällystetyypeittäin tarkasteltuna selvästi eniten heikkokuntoisia osuuksia on SOP teillä, missä raja-arvo ylittyy yli 30 % tiestöstä. Muilla teillä raja-arvo ylittyy 9 13 % tiestöstä. SOP tiet poikkeavat muista teistä myös siinä suhteessa, että IRI:n ja har-

19 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka 19 KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA janteen raja-arvojen ylityksiä on enemmän kuin tienkäyttäjän vauriosumman rajaarvon ylityksiä. Taulukko 4. Heikkokuntoisen tiestön laajuus eri päällystetyypeillä. AB merkintä yliriri ylirh ylirvst yht % 3.3 % 5.9 % 13.2 % % % PAB-B merkintä yliriri ylirh ylirvst yht % 3.3 % 3.9 % 8.9 % % % PAB-V merkintä yliriri ylirh ylirvst yht % 3.9 % 6.8 % 13.4 % % % SOP merkintä yliriri ylirh ylirvst yht % 12.2 % 7.6 % 30.8 % % % 2.26 Maastokäynti ja kunnostustarve Maastokäynti on vähäliikenteisillä teillä kaikkein tärkein vaihe arvioitaessa kohteen kunnostamista, koska taloudellisista syistä ei ole juurikaan mahdollisuuksia täydentää olemassa olevia rekisteritietoja jatkotutkimuksilla tai -mittauksilla ja rekisteritiedot sisältävät myös virheitä. Lisäksi pelkkien rekisteritietojen pohjalta saattaa muodostua virheellinen käsitys tien kunnosta. 100 m IRI voi muodostua yksittäisestä suuresta epätasaisuudesta tai koostua useasta pienehköstä epätasaisuudesta. Vaurioiden vakavuus ei käy ilmi rekisteritiedoista. Lisäongelmaa aiheuttaa myös se, että (huonoja) paikkauksia ei ole rekisteröity. Maastokäynnin avulla voidaan määrittää myös vaurioiden tarkka sijainti, mikä on tärkeää kunnostustoimenpiteiden kohdistamisen kannalta. Paras ajankohta maastokäynnille on kevät lumen sulamisen aikaan. Tällöin pintavauriot ovat hyvin nähtävissä ja routanousut eivät ole vielä pienentyneet. Kevätajankohdan merkitystä korostaa myös se, että vähäliikenteisillä teillä PTM mittaukset on suoritettu yleensä kesällä, mistä syystä ainoastaan talvella ilmenevät heitot eivät ole mukana rekisteritiedoissa. Vähäliikenteisillä teillä kuivatuksen toimivuus on usein ongelma, mistä syystä sen kartoittaminen on tärkeää. Paras ajankohta kuivatuksen toimivuuden arvioinnissa olisi siinä vaiheessa, kun lumi on sulanut ojista kokonaan tai kesällä runsaiden sateiden jälkeen. Tällöin pystytään helposti havaitsemaan mahdolliset rumpujen toimintaan liittyvät puutteet sekä kohdat, missä vesi seisoo sivuojissa.

20 20 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA Ennen maastokäyntiä kannattaa selvittää kohdetta koskevat rekisteritiedot, vanhat suunnitelmat ja olemassa olevat kartta-aineistot, joiden avulla saadaan karkea käsitys kohteesta. Rekisteritietojen yksinkertainen visualisointi asettamalla tunnusluvut päällekkäin graafiseen muotoon helpottaa kunnon arviointia merkittävästi. Eri päällystevauriotyypit kannattaa esittää myös erikseen vauriosumman lisäksi, koska tällöin voidaan tarkemmin arvioida vaurioista tienkäyttäjälle muodostuvaa haittaa. Maastokäynnillä tavallaan tarkistetaan pelkkien rekisteritietojen antama käsitys kohteen kunnosta. Maastokäynnin päätarkoituksena on arvioida, kuinka rankka kunnostustoimenpide kohteella tulisi tehdä tarvittaessa jaoteltuna osuuksiin, ja kartoittaa yksittäiset korjausta edellyttävät kohdat sekä arvioida jatkotutkimus- ja mittaustarve [Rakenteen parantamisen Suunnitteluohjeluonnos]. Lähtökohtana arvioitaessa kohteen kunnostustoimenpiteiden rankkuutta ja mahdollista jaottelua osuuksiin on se, kuinka tasaisesti yksittäisiä poikkeuksellisia kohtia lukuunottamatta pituus- ja poikkisuuntaista epätasaisuutta sekä pintavaurioita esiintyy ja minkä asteisia ne ovat eli pyritään määrittämään kunnostuksen pääasiallisin tekijä. Pintavaurioiden määrää arvioitaessa on otettava huomioon myös paikkaukset. Toinen tärkeä tekijä arvioitaessa kunnostustoimenpiteiden rankkuutta on vaurioitumisnopeus. Periaatteessa, jos vaurioituminen on tapahtunut nopeasti viimeisen päällystystoimenpiteen jälkeen, tarvitaan rankempaa toimenpidettä kuin, jos vaurioituminen on tapahtunut hitaasti. Yksittäisten korjausta edellyttävien kohtien arvioinnissa on oleellista selvittää vaurioitumisen syy, koska se vaikuttaa merkittävästi kunnostustoimenpiteen valintaan ja kustannuksiin. Routanousujen epätasaisuudesta johtuvien vaurioiden kuten routaheittojen ja porrastuneiden halkeamien korjaaminen vaativat rankkoja ja kalliita toimenpiteitä, mistä syystä routanousuihin ja niiden epätasaisuuteen johtaneet syyt tulee selvittää. Routaepätasaisuuksien aiheuttavat mm. maakivet, kallion läheisyys, siirtymäkiilojen puute, veden virtaus sivulta (sivukalteva maasto) jne. Ongelmana on erottaa routavauriokohdat esim. painumisesta aiheutuvasta vaurioitumisesta. Suuri poikkisuuntainen epätasaisuus aiheutuu tierakenteen puutteellisesta kuormituskestävyydestä. Kunnostamisen kannalta on tärkeää tietää, aiheutuuko epätasaisuus pääosin ylimmästä sitomattomasta kerroksesta vai esim. heikosta alusrakenteesta. Vähäliikenteisten teiden kapeus ja jyrkät luiskat edesauttavat myös poikkisuuntaisen epätasaisuuden ja reunapainumien muodostumista. Maastokäynnillä selvitetään myös sivukaltevuuksien korjaustarpeet. Kunnostustoimenpiteitä arvioitaessa on otettava vähäliikenteisillä teillä huomioon se, että tiealue on yleensä kapea, mikä rajoittaa mm. tasausviivan nostoa tai luiskien loiventamista (reunapainumat) ilman aikaa vievää tiesuunnitelmaa. Vähäliikenteisillä teillä on usein paljon kapeita pituus- ja verkkohalkeamia sekä reikiä. Taloudelliset realiteetit huomioon ottaen näiden vaurioiden estäminen rakennetta vahvistamalla ovat hyvin rajalliset, jos tie on muutoin kohtuullisen tasainen pi-

21 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka 21 KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA tuus- ja poikkisuuntaan. Tällöin tulee kyseeseen lähinnä sekoitusjyrsintä ja/tai uudelleen päällystäminen. Taloudellisista syistä johtuen vähäliikenteisillä teillä tulee aina tapauskohtaisesti arvioida, tarvitaanko ja missä laajuudessa rankempia toimenpiteitä kuin sekoitusjyrsintä ja/tai uudelleen päällystäminen, milloin tietty yksittäinen kohta vaatii erityistä korjausta. Yleensä poikkeuksellisen nopeasti vaurioituneet kohdat tulisi kunnostaa tavanomaista rankemmin. Käytännössä tulee ottaa huomioon myös tien liikenteellinen merkitys ja liikennemäärä sekä niissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Jos yhteysvälin liikenteellinen merkitys ei muutu, kunnon palauttaminen on kunnostuksen ensisijainen tehtävä. Kaikkein vähäliikenteisimmillä päällystetyillä teillä voidaan sallia suurempia puutteita kuin vilkkaammilla teillä. Toimenpiteiden alustavassa valinnassa on oleellista se, että sekoitusjyrsinnällä ja/tai uudelleen päällystämisellä ei yleensä merkittävästi pystytä vähäliikenteisillä teillä pienentämään vaurioitumisnopeutta tai estämään routavaurioiden nopeaa uudelleen muodostumista. Maastokäynnin merkitystä korostaa myös se, että ylläpidon yhteydessä kunnostustoimenpiteitä ei yleensä mitoiteta, vaan ne arvioidaan rekisteritietojen ja maastokäynnin perusteella kokemuksen avulla. Routavaurioiden osalta mitoitus ei olisi mahdollistakaan, koska routanousuja ei käytännössä mitata. Kantavuusmittauksia puolestaan ei ole usein tehty riittävän tiheästi mitoituksen kannalta. 2.3 Rakenne Merkittävä osa vähäliikenteisistä päällystetyistä teistä on ns. rakentamattomia teitä (kuva 9). Ongelma on suurin vanhoilla sorateillä, joihin on vähäisten resurssien vuoksi ennen päällystämistä lisätty ainoastaan hieman luonnonsoraa tai murskattua materiaalia. Teiden leventämisessä on puolestaan menetelty usein siten, että on ainoastaan lisätty materiaalia parannettavan tien reunoille, jolloin tierakenne on muodostunut poikkileikkaukseltaan epähomogeeniseksi. Yleistä on ollut myös se, että parantamistoimenpiteiden yhteydessä on lisätty sitomatonta materiaalia vanhan käsittelemättömän päällysteen päälle. Jos vanha päällyste jätetään murskekerroksen alle, rakenne vaurioituu nopeasti. Tierekisterin tietojen pohjalta voidaan päätellä, että tie on rakentamaton, jos sen hallinnollisena toimenpiteenä on ollut yksityistien muuttaminen maantieksi tai paikallistieksi sekä teknisenä toimenpiteenä ainoastaan kevyt rakenteen parantaminen [Järvinen, 2001]. Tie on puolestaan rakennettu, jos sen teknisenä toimenpiteenä on ainoastaan rakentaminen. Ongelmana on se, että merkittävä osa tiestöstä jää edellä mainitulla luokituksella luokkaan muu. Vähäliikenteisillä päällystetyillä teillä voidaan olettaa ilman suurempaa virhettä, että tie on rakentamaton, ellei teknisenä toimenpiteenä ole ainoastaan rakentaminen.

22 22 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA 10.2 Pt pl 1179 Päällyste ÖS 10.0 Korkeus [m] KaM Hk SrM 9.2 Pohjamaa Etäisyys tien keskilinjasta [m] Kuva 9. Esimerkki rakentamattoman tien kerrosrajoista tien poikkisuunnassa [Lämsä, 1999]. Rakentamattomilla teillä päällystevauriot ja pituussuuntainen epätasaisuus lisääntyvät nopeammin kuin rakennetuilla teillä, vaikka kantavuudet olisivat samat [Järvinen, 2001]. Jos kunnostamisessa käytetään pelkästään uudelleen päällystämistä, erot rakentamattoman ja rakennetun tien välillä pysynevät samoina. Sekoitusjyrsinnällä voidaan homogenisoida rakennetta, mutta tästä huolimatta rakentamaton tie vaurioitunee nopeammin kuin rakennettu tie. Maatutkauksella voidaan selvittää kunnostettavan tien kerrospaksuuksia ja pohjamaan vaihteluita (turve, kallio) sekä rakenteeseen jäänyt vanha päällystekerros. Varsinkin rakentamattomilla teillä maatutkauksia tulisi tehdä myös tien poikkisuuntaan rakenteen vaihteluista johtuen. Maatutkaus edellyttää aina kerrosrajojen varmentamista kairauksien tai koekuoppien avulla. Maatutkaus on yleensä tarpeellista, jos kunnostettava kohde on monivaurioinen, pintakunnoltaan voimakkaasti vaihteleva ja vaurioitumisnopeudeltaan suuri sekä liikenteelliseltä merkitykseltään tärkeä. Maatutkauksen tarpeellisuutta lisää se, jos kohteelle on tarkoitus panostaa enemmän kuin tehdä pelkkä pinnan tasaisuuden palauttaminen. Vähäliikenteisillä päällystetyillä teillä, missä päällyste on yleensä ohut, sitomaton kantava kerros on kuormituskestävyyden kannalta tärkein tien rakenteellinen osa. Kunnostamisessa sitomattoman kantavan kerroksen laatu tulisi aina varmistaa vähintään rakeisuusmäärityksillä pesuseulonnan avulla. Maatutkauksella voidaan toki arvioida kantavan kerroksen kosteutta, mikä osaltaan riippuu hienoainespitoisuudesta. Ongelmana on se, että päällystevauriokohdissa kantavan kerroksen kosteus on suurempi kuin ehyissä päällystekohdissa hienoainespitoisuudesta riippumatta eli pelkän kosteuden perusteella ei voida päätellä kantavan kerroksen materiaalin kelpoisuutta.

23 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka 23 KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA Vähäliikenteisten teiden kuormituskäyttäytymiseen vaikuttavat oleellisesti myös teiden kapeus ja mutkaisuus sekä usein jyrkät luiskat. Varsinkin sisäkaarteissa ajoneuvot ajavat hyvin lähellä tien reunaa. Tällöin tapahtuu reunan painumista varsinkin, jos sisäluiska on jyrkkä, vähäisestä reunatuesta johtuen. Tällaisissa tapauksissa kunnostustoimenpidettä harkittaessa on myös arvioitava kunnostustoimenpiteen merkitys reunan painumiseen. Vähäliikenteisillä teillä rummut aiheuttavat usein suurta pituussuuntaista epätasaisuutta. Myös kuivatuksen kannalta rummut mukaan lukien sivuojarummut ovat kriittisiä tekijöitä. Edellä mainituista syistä johtuen kaikkien rumpujen toiminta tulee selvittää ja arvioida kunnostustarve. Tien rakenteellisen toiminnan ja kunnostustarpeen arviointi pohjautuu perinteellisesti pudotuspainolaitteella tehtyihin kantavuusmittauksiin. Mittausten ajankohdalla on merkittävä vaikutus PPL-tuloksiin ja niiden käytettävyyteen. Kantavuusmittaukset vähäliikenteisillä ohutpäällysteisillä teillä tierakenteen kannalta kriittisimpänä ajankohtana eli osittain sulaneen tierakenteen päältä ovat ongelmallisia, koska tierakenteen sulamiseen vaikuttavat mittauskohdan valoisuus/varjoisuus ja itse tierakenne. Varjopaikat sulavat myöhemmin kuin aukeat paikat. Myös heikoimmilla pahimmin vaurioituneilla kohdilla sulaminen etenee hitaammin kuin muualla johtuen tierakenteessa olevista routalinsseistä, joiden sulaminen vaatii runsaasti lämpöenergiaa. Osittain sulaneen tierakenteen päältä määritettyjä kantavuusarvoja (E 2 ) tai maksimi taipumia ei voida hyödyntää rakenteen toiminnan arvioinnissa tai kunnostamisen mitoittamisessa. Sen sijaan taipumien erotuksia (vähäliikenteisillä teillä D0-D450) voidaan käyttää karkealla tasolla arvioitaessa vähäliikenteisten teiden kuormituskestävyyden kannalta tärkeimmän kerroksen eli sitomattoman kantavan kerroksen ominaisuuksia kevätolosuhteissa. Mitä suurempi taipumien erotus on, sitä heikompi on kantava kerros. Taipumien erotuksen käytön ongelmana on se, että päällysteen laatu (jäykkyys) ja varsinkin päällysteen paksuus vaikuttavat merkittävästi taipumien erotuksen suuruuteen. Myös kosteusolosuhteet (vuodenaika) sekä päällystevauriot kuten verkkohalkeamat ja tien reunan vaikutus vaikeuttavat taipumien erotuksen käytettävyyttä. Paras ajankohta kantavuusarvojen tai maksimi taipuman käytettävyyden kannalta on siinä vaiheessa, kun tierakenne on juuri sulanut. Kesällä selvästi sulamisen jälkeen tehdyt kantavuusmittaukset ovat ongelmallisia, koska kantavuudet riippuvat erityisesti silttisillä alusrakenteilla kosteusolosuhteista ja kevätkantavuuskerroin saattaa vaihdella lyhyelläkin matkalla huomattavasti. Periaatteessa vähäliikenteisillä teillä kunnostettavan kohteen kuormituskestävyys ja sen lisäämistarve silloin, kun käytetään uudelleen päällystämistä tai kantavan kerroksen materiaalin lisäystä, voidaan arvioida kesällä kaistan keskeltä mitattujen taipumien ja sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuuden perusteella Kevytpäällysteprojektissa esitetyllä tavalla ajourien väliseen harjanteen kasvunopeuteen pohjautuen [Belt ym., 2001]. Kohteen laskennallisessa harjanteen kasvunopeuden määrittämisessä hyödynnetään PPL-taipumia. Kunnostamisen jälkeinen harjanteen kasvunopeus vuotta kohti kalibroidaan kertomalla kohteelta mitattu todellinen harjanteen kasvunopeus parannetulle ja parannettavalle rakenteelle laskennallisesti määritettyjen harjanteen kasvunopeuksien suhteella. Suhteellisesta menettelystä johtuen

24 24 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka KUNNOSTETTAVAN TIEN NYKYTILA kantavuusmittaustuloksiin vaikuttavien olosuhteiden merkitys lopputulokseen on varsin vähäinen. Taloudellisista syistä johtuen tien liikenteellinen merkitys (KVL) vaikuttaa siihen, mihin rakennetta kuvaaviin mittauksiin ja määrityksiin kunnostuksen tarve ja kunnostusmenetelmän valinta perustuu. Kaikkein vähäliikenteisimmillä teillä kunnostaminen suunnitellaan pelkästään pintakunnon ja maastokäynnin perusteella. 2.4 Liikennetekniset seikat Vaikka rakenteen parantaminen olisi kohteen ensisijainen tavoite, pitää aina tarkistaa liikenneturvallisuuteen vaikuttavien puutteiden korjausmahdollisuudet sekä muut liikennöintiin vaikuttavat tekijät. Tarkasteltavia asioita ovat mm. liittymien toimivuus ja tien poikkileikkaus [Rakenteen parantamisen Suunnitteluohjeluonnos]. Jos liikennemäärissä on tapahtunut tai tulee tapahtumaan maankäytön tai muun seikan takia oleellisia muutoksia, tarvitaan uusi liikennelaskenta tai liikenne-ennuste. Kunnostustoimenpiteet tulee sovittaa tuleviin tarpeisiin.

25 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka 25 YLLÄPITOTOIMENPITEET 3 YLLÄPITOTOIMENPITEET 3.1 Ylläpidon tuoteryhmän tuotteiden sisältö Tiehallinnon tienpidon toimintalinjojen mukaiset ylläpidon tuoteryhmän sisältämät tuotteet ovat päällysteiden ylläpito, rakenteiden ja laitteiden ylläpito sekä peruskorjaukset (eli entinen korvausinvestoinnit). Tienpidon tuotteiden määrittelyssä [TIEH sisäisiä julkaisuja 2/2004] ylläpidon toimenpiteet kohdistuvat olemassa olevaan tieverkkoon ja oleellisena seikkana on, että toimenpiteet ovat pitkävaikutteisia ja niillä säilytetään tiestön käyttökelpoisuus sekä rakenteellinen kunto. Näiden lähinnä periaatteellisten tavoitteiden täyttäminen edellyttää mahdollisimman pitkälle vietyä kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen sopivien toimenpiteiden valintaa. Päällysteiden ylläpito -tuote sisältää uudelleenpäällystystoimenpiteitä, missä kohteelle levitetään noin 4-5 cm paksuinen päällyste ( kg/m 2 ) vakion paksuisena laattana tai massapintauksena tasatulle tai tasaamattomalle alustalle sekä suhteellisen vähän uutta materiaalia kuluttavia erilaisia uusiopintausmenetelmiä (taulukko 5). Peruskorjaukset -tuotteen sisältö koostuu rakenteen parantamiseen tähtääviä menetelmiä, missä rakenteen vahvistamisen keinoina ovat sitomattoman murskeen lisäys, erilaiset paikalla tai asemasekoitteisen sidotun kerroksen lisäys sekä lujittaminen teräsverkolla. Taulukko 5. Ylläpito tuoteryhmän pääsisältö päällystetyillä vähäliikenteisillä teillä.[kuusisto, 2004] Päällysteiden ylläpito Päällysteen reunan täyttö Piennarpalteen poisto Avo-ojitus Rumpujen korjaaminen ja uusiminen AB kg/m2 UREM AB kg/m2 REM/MPKJ/ART AB kg/m2 MP AB kg/m2 MP/LTA AB 100 kg/m2 MP + TASK AB 100 kg/m2 MP + TAS PAB kg/m2 UREMO PAB kg/m2 REMO/MPKJ PAB kg/m2 MP/LTA SIP / SOP Rakenteiden ja laitteiden ylläpito Kokonaishintaperusteinen osa (sis. pumppaamojen, putkistojen, rumpujen, kaiteiden yms. hoito) Päällysteiden paikkaus; kuumapäällyste Päällysteiden paikkaus; kylmäpäällyste Päällysteiden paikkaus; saumojen juottaminen bitumilla Päällysteiden paikkaus; saumojen juottaminen mastiksilla Peruskorjaukset (entinen korvausinvestoinnit) AB kg/m2 + MS cm PAB 100 kg/m2 + MS < 10 cm PAB 100 kg/m2 + MS cm PAB 100 kg/m2 + MS > 20 cm PAB 100 kg/m2 + MHST cm PAB kg/m2 + VBST cm PAB 100 kg/m2 + REST 8-15 cm PAB kg/m2 + ABK kg/m2 PAB kg/m2 + ABK 100 kg/m2 + teräsverkko PAB 100 kg/m2 + TAS kg/m2 + teräsverkko SIP/SOP + MS cm Varsinaisesti päällysteen ylläpidon tuotteiden piennarpalteen poisto sekä avoojituksen ja rumpujen toimintakunnosta huolehtiminen kuuluu hoidon alueurakoiden sisältöön, kuten myös rakenteiden ja laitteiden ylläpidon tuotteet, mikä vähäliikenteisillä teillä tarkoittaa pääasiassa päällysteiden paikkauksia/juottamisia ts. turvallisuutta vaarantavien ja ajomukavuutta olennaisesti haittaavien päällystevaurioiden korjausta ja routaheittojen tasausta materiaaleineen [Kuusisto, 2004]. Peruskorjausten yhteydessä lähtökohtana on, että päällysteen uusimisen ja rakenteen parantamistoimenpiteiden lisäksi laitetaan kohteen kuivatus kuntoon. Ylläpidon toimenpiteillä pyritään, tilanteesta riippuen, vaikuttamaan tien pinnan kuntoon (termeinä mm. vauriosumma, halkeamat, reiät, purkaumat) pituussuuntai-

26 26 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka YLLÄPITOTOIMENPITEET seen epätasaisuuteen (termeinä mm. tasaisuus, IRI, yksittäiset heitot, painumat), poikkisuuntaiseen epätasaisuuteen (termeinä mm. uraisuus, harjanne, sivukaltevuuspuutteet, reunapainumat) ja kuormituskestävyyteen (termeinä mm. kantavuus, rakenteen vahvistaminen). 3.2 Ylläpitotoimenpiteiden soveltuvuus 3.21 Lähtökohdat Tiealuevaraus ja tien geometria Vähäliikenteisten teiden ylläpitotoimenpiteiden soveltuvuus riippuu useasta eri tekijästä (kuva 10). Soveltuvuuden kannalta tärkein tekijä on kunnostettavan kohteen kunto eli korjattavat puutteet ja osittain rakenne. Esim. uusiopintausmenetelmiä ei voida käyttää, jos kohteella esiintyy merkittäviä sivukaltevuuspuutteita tai kohteella on vain yksi päällystekerros. Myös sillä, kuinka pitkäaikaista vaikutusta kunnostamisella tavoitellaan, on merkitystä ylläpitotoimenpiteen soveltuvuuteen. Esim. uusiopintausmenetelmillä voidaan soveltuvissa kohteissa palauttaa kunto uraisuuden osalta hyvälle tasolle, mutta niillä ei pystytä lisäämään kuormituskestävyyttä merkittävästi. Kunnostettavan kohteen kunto ja rakenne Ylläpito toimenpide Pitkäikäisyys - kunnon palauttaminen - vaurioitumisnopeuden hidastaminen Kustannukset Kuva 10. Ylläpitotoimenpiteiden soveltuvuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tiealueen leveys ja tien poikkileikkausmitat rajoittavat tietyissä tilanteissa tasausviivan nostamis- tai luiskien loiventamismahdollisuutta kunnostamisen yhteydessä ilman tiealueen leventämistä (tiesuunnitelmaa). Tämä rajoittaa mm. murskeen käyttöä vahvistamistoimenpiteenä pyrittäessä vaurioitumisnopeuden hidastamiseen. Hyvin usein ylläpitotoimenpiteiden kustannukset määräävät sen, milloin ja mitä ylläpitotoimenpiteitä voidaan tehdä vähäliikenteisillä päällystetyillä teillä. Ylläpitotoimenpiteiden soveltuvuutta voidaan tarkastella usealla tavalla. Yksi mahdollisuus on tarkastella, mitä kuntopuutteita niillä pyritään poistamaan tai pienentämään esim. seuraavasti: Urat Poikkisuuntainen epätasaisuus ja sivukaltevuuspuutteet Vaurioitumisnopeus Routavauriot ja muut yksittäiset huonokuntoiset kohdat

27 Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka 27 YLLÄPITOTOIMENPITEET 3.22 Kuntopuutteiden poistaminen Urat Vähäliikenteisen tieverkon ylläpitokohteilla, missä keveillä päällystetoimenpiteillä on tarkoitus poistaa liikenneturvallisuutta vaarantava liian suuri uraisuus, käyttökelpoisia menetelmiä ovat urapaikkaukset ja uusiopintaukset. Menetelmillä lähinnä tasataan kulutuskerros poistamalla tien pinnan vauriot ja kulumisurat. Niillä ei voi korjata suurta pituus- ja poikkisuuntaista epätasaisuutta, reunapainumia, merkittäviä sivukaltevuuspuutteita, yksittäisiä heittoja tai routavaurioita. Urapaikkausmenetelmien (UREM, UREMO) ainoana käyttämisen perusteena on liikenneturvallisuusriskin alentaminen. Urapaikkauksilla voidaan järeämpiä korjaustoimenpiteitä siirtää muutamalla vuodella eteenpäin. Uusiopintausmenetelmissä (REM, REMO, MPKJ, ART) massapintaus tehdään kuumennetulle ja tasatulle alustalle, hyödyntäen vanhan päällysteen ominaisuuksia. Menetelmät soveltuvat uraisuuden poistamiseen, kun kohteen kuormituskestävyys on riittävä. Uusiopintausten toistaminen useita kertoja ilman välillä tapahtuvaa päällystelaatan lisäämistä ei ole mahdollista. Käsitykset toistojen lukumäärästä vaihtelevat. Poikkisuuntainen epätasaisuus ja sivukaltevuuspuutteet Kun vähäliikenteiselle tieverkon osalle kohdistettavien ylläpitotoimenpiteiden pääasiallisena tarkoituksena on korjata poikkisuuntaisen epätasaisuuden ja sivukaltevuuden puutteet, ts. kunnon palauttaminen, soveltuvia menetelmiä ovat uudelleenpäällystys tasatulle alustalle ja RP-menetelmä, missä uuden kulutuskerroksen levittämistä edeltää vanhan rakenteen yläosan sekoitusjyrsintä. Menetelmät soveltuvat myös pelkän uraisuuden poistamiseen. Menetelmille on yhteistä, että tasausviivan asema nousee vain siinä määrin, että toimenpiteissä pysytään nykyisen tiealuevarauksen sisällä. Menetelmillä pystytään korjaamaan myös pituussuuntaista epätasaisuutta. Paksu tasatulle alustalle tehtävä uudelleenpäällystys on kallis ylläpidon vaihtoehto, minkä vuoksi sen käyttö vähäliikenteisillä teillä harvoin tulee kyseeseen. Sekoitusjyrsinnällä homogenisoidaan päällyste ja sitomaton kantava kerros halutulta syvyydeltä. Sekoitusjyrsinnän jälkeen pinta muotoillaan ja tiivistetään, mistä syystä menetelmällä poistetaan olemassa olevat pituus- ja poikkisuuntaiset epätasaisuudet, päällystevauriot ja sivukaltevuuspuutteet. Sekoitusjyrsinnässä sekoittuu myös ylimmän sitomattoman kerroksen pintaosan hienoainespitoinen materiaali karkeampaan materiaaliin, mikä parantaa jonkin verran kuormituskestävyyttä. Rakeisuutta voidaan parantaa myös lisämurskeella. Sekoitusjyrsinnällä poistetaan myös ongelmallinen rakenteen sisällä oleva päällystekerros. Sekoitusjyrsintä ja päällystäminen on hyvin yleinen menetelmä vähäliikenteisillä teillä. Menetelmässä materiaalilisäykset ovat vähäisiä, mistä syystä sillä ei juurikaan voida hidastaa vaurioitumiskehitystä. Menetelmä ei sovellu routaheittojen tai routavaurioiden pysyvään kunnostamiseen. Vaurioitumisnopeus

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia

Lisätiedot

VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA

VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA S14 Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Alueelliset koulutustilaisuudet VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ Jouko Belt

Lisätiedot

Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi

Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 26/25 Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22

Lisätiedot

Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito - loppuraportti

Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito - loppuraportti Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito - loppuraportti Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Tiehallinnon selvityksiä 45/2005 Veli

Lisätiedot

HEIKKOKUNTOISEN PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON YLLÄPIDON VAIHTOEHDOT

HEIKKOKUNTOISEN PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON YLLÄPIDON VAIHTOEHDOT Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito -tutkimusohjelma Tiehallinnon strateginen projekti S14 Esiselvitys HEIKKOKUNTOISEN PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON YLLÄPIDON VAIHTOEHDOT (moniongelmaisten

Lisätiedot

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.

Lisätiedot

Seppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen

Seppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Tiehallinnon

Lisätiedot

Veli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 39/2005

Veli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 39/2005 Veli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 39/2005 Veli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen

Lisätiedot

Päällystetyn tiestön mitattu kunto

Päällystetyn tiestön mitattu kunto TIEHALLINTO Veli Pekka Lämsä Päällystetyn tiestön mitattu kunto Tiehallinnon selvityksiä 82/2001 TIEHALLINTO Helsinki 2001 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-846-7 TIEH 3200728 Edita Oyj Helsinki 2001 Julkaisua

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat

Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat Veli Pekka Lämsä Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Työraportti Veli Pekka Lämsä Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat

Lisätiedot

Kuivatussuunnittelu. Miten vähäliikenteisiä teitä ylläpidetään taloudellisesti? Seminaari Helsinki Taina Rantanen Sito Tampere oy

Kuivatussuunnittelu. Miten vähäliikenteisiä teitä ylläpidetään taloudellisesti? Seminaari Helsinki Taina Rantanen Sito Tampere oy Kuivatussuunnittelu Miten vähäliikenteisiä teitä ylläpidetään taloudellisesti? Seminaari 30.08.2006 Helsinki Taina Rantanen Sito Tampere oy 2 Esitys pohjautuu projektin S14 Vähäliikenteisten teiden taloudellinen

Lisätiedot

TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI

TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI ](2 3/i,,/n KUNNOSSAPIDON LAATU TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS Kurinossapitotoimisto TVH 743925 HELSINKI 1985 KUNNOSSAPIDON LAATU TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE

Lisätiedot

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI 15.11.2005 Taina Rantanen 1. KOERAKENTEEN TAVOITE Koerakentaminen kohdistui ongelmatyyppiin, jossa

Lisätiedot

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste 31.1.2011. 1. InfraRYL 21120 Suodatinkankaat

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste 31.1.2011. 1. InfraRYL 21120 Suodatinkankaat Hoidon ja ylläpidon alueurakat Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen Viiteaineistomoniste 31.1.2011 1. InfraYL 21120 Suodatinkankaat 2. InfraYL 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset 3. akenteilla

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

Liikennemerkkien kuntoluokitus

Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) 978-952-221-256-6 2200060-v-09 TIEHALLINTO

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy 17.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 17.12.2003 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Väylien osoitteisto...3...3...3

Lisätiedot

Rakenteen parantamisen suunnittelu

Rakenteen parantamisen suunnittelu Rakenteen parantamisen suunnittelu Julkaisun nimi 1 Rakenteen parantamisen suunnittelu Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2005 2 Julkaisun nimi ISBN 951-803-554-7 TIEH 2100035-05 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

CoÖ IO'-i. Kevyen liikenteen vaurioinventointi. Vaurioinventointiohje 7';7 TIEHALLINTO. Kirjasto. VNPNTUNt.!

CoÖ IO'-i. Kevyen liikenteen vaurioinventointi. Vaurioinventointiohje 7';7 TIEHALLINTO. Kirjasto. VNPNTUNt.! CoÖ IO'i Kevyen liikenteen vaurioinventointi 7';7 TIEHALLINTO Kirjasto TIEHALLINTO Helsinki 2005 VNPNTUNt! Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointi 2(29) SISÄLTÖ VAURIOINVENTOINTI3 11 Inventoitavat

Lisätiedot

PEHKO-projekti Hoidon ja ylläpidon alueurakat Kemi ja Karstula

PEHKO-projekti Hoidon ja ylläpidon alueurakat Kemi ja Karstula PEHKO-projekti Hoidon ja ylläpidon alueurakat Kemi ja Karstula 2016-2021 Tekstitarkennukset Tarjouspyyntökirje Tämän alueurakan alueella pilotoidaan päällysteiden ennakoivan hoidon ja kunnostuksen ohjelmointia

Lisätiedot

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 REISJÄRVEN KUNTA KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 85900 Reisjärvi 08 776 -tunnus: 0189548-3 Sisällysluettelo 1. Perustiedot...3 2. Halosen- ja Toivontie...3 2.1. Lähtötiedot...3 2.2.

Lisätiedot

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta Väyläomaisuuden ylläpidon Tiedonkeruu, tiedon, järjestelmät 1 Mitä on väyläomaisuus? Päällystetyt tiet 50 616 km Soratiet 27 552 km Varusteet ja laitteet?? kpl Sillat 14176 kpl Kevyen liikenteen väylät

Lisätiedot

KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA

KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA Case: Oulu Pertti Virtala SISÄLTÖ Oulun kaupungin katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittäminen Infraomaisuuden hallinta Korjausvelan määrittäminen

Lisätiedot

Jouko Belt, Veli Pekka Lämsä, Esko Ehrola : Kevytpäällysteisten teiden rakenteen parantamisen mitoitusmenettely. Asiasanat: Aiheluokka: TIIVISTELMÄ

Jouko Belt, Veli Pekka Lämsä, Esko Ehrola : Kevytpäällysteisten teiden rakenteen parantamisen mitoitusmenettely. Asiasanat: Aiheluokka: TIIVISTELMÄ Jouko Belt, Veli Pekka Lämsä, Esko Ehrola : Kevytpäällysteisten teiden rakenteen parantamisen mitoitusmenettely. Helsinki 2001. Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 85/2001. 64 s. + liitt. 6 s., ISBN

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä

Lisätiedot

Alempiasteisten päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden raja-arvot ja painorajoitus

Alempiasteisten päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden raja-arvot ja painorajoitus Teuvo Ryynänen, Jouko Belt Alempiasteisten päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden raja-arvot ja painorajoitus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Työraportti 25 Teuvo

Lisätiedot

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raskaat kuljetukset yksityisteillä Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Julkaisija: Tielaitos Tie- ja liikennetekniikka 17.5.1999 LOIVLUISKISTEN TEIEN KUIVTUS Johdanto Perinteisistä luiskakaltevuuksista (1:1,5 ja 1:3) ollaan siirtymässä loivempiin

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Esko Hätälä Inframan Oy 31.12.2004 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 31.12.2004 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Uudet muuttujat...3...3...3

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN KUNTOINDEKSI

RAKENTEELLINEN KUNTOINDEKSI RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ alustava selvitys RAKENTEELLINEN KUNTOINDEKSI 1.1. 5 Veli Pekka Lämsä Jouko Belt SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 TUTKIMUSAINEISTO JA SEN KÄSITTELY 3 TARKASTELUN TULOKSET 7 3.1

Lisätiedot

Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten kehittäminen - esiselvitys

Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten kehittäminen - esiselvitys Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten kehittäminen - esiselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 5/2008 gg Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Vähäliikenteisen

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Ennen mahdollista maastokatselmusta tehtävät esiselvitykset Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Kaapelireitin suunniteluun liittyvät

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

I II LSJ. I Il : Jakelussa mainitut PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNTO 2000 JA KUNTOENNUSTE VUODELLE 2001

I II LSJ. I Il : Jakelussa mainitut PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNTO 2000 JA KUNTOENNUSTE VUODELLE 2001 Savo TIEHALLINTO Juho Meriläinen, Ismo Iso -Heiniemi, Tuomas Toivonen, Pertti Virtala Päällystettyjen teiden kunto 2000 ja kuntoennuste vuodelle 2001 Kaakkois- Suomi Häme 1996 1997 1998 U 1999 U 2000 -Kaala

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

er, Päällystetyn tiestön mitattu kunto TI EHALLI NIO Lämsä Veli-Pekka

er, Päällystetyn tiestön mitattu kunto TI EHALLI NIO Lämsä Veli-Pekka er, TI EHALLI NIO Lämsä Veli-Pekka Päällystetyn tiestön mitattu kunto Veli-Pekka Lämsä Paallystetyn tiestön mitattu kunto U. U Tiehallinnon selvityksiä 82/2001 TIEHALLINTO Helsinki 2001 ISSN 1457-9871

Lisätiedot

Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys. Tiehallinnon selvityksiä 35/2004

Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys. Tiehallinnon selvityksiä 35/2004 Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys Tiehallinnon selvityksiä 35/2004 Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys Tiehallinnon selvityksiä 35/2004 TIEHALLINTO

Lisätiedot

Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 32/2004

Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 32/2004 Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 32/24 Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Liikenneviraston ohjeita 11/2016. Yksityisteiden valtionavustukset

Liikenneviraston ohjeita 11/2016. Yksityisteiden valtionavustukset Liikenneviraston ohjeita 11/2016 Liikenneviraston ohjeita 11/2016 21 4 Avustettavat parantamishankkeet Tässä luvussa käydään läpi yksityistielain ja -asetuksen ja muun lainsäädännön säännökset parantamishankkeiden

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien

Lisätiedot

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä Projektin yhteenveto Harri Spoof & Vesa Männistö Projektin sisältö Selvitettiin kirjallisuuden perusteella erilaiset pohjoismaiset tavat laskea ylläpidon

Lisätiedot

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Siirto-projekti Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Vanhan ja uuden uran korrelaatiokuva 30 25 uusi (mm) 20 15 10 5-40 -30-20 -10 0 10 20 30 vanha (mm) 0 Vesa Männistö Inframan Oy 12.12.2003 Siirto-projekti

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

Tiehallinnon selvityksiä 1/2002

Tiehallinnon selvityksiä 1/2002 Tiehallinnon selvityksiä 1/22 Harri Spoof, Sami Petäjä Kevytpäällysteisten tierakenteiden kunnon kehittymisen ennustemallit Tiehallinto Helsinki 22 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-857-2 TIEH 32735 Edita Oy

Lisätiedot

5 TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT

5 TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT Ympäristövaikutusten arviointimenettely 31 5 Toimenpiteiden suunnittelulla tähdätään kohdassa 1.1 selostettujen liikenteellisten ja ympäristöllisten ongelmien poistamiseen. Suunnittelun ja vaikutusten

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Koerakentamisella uusia ratkaisuja käytäntöön

Koerakentamisella uusia ratkaisuja käytäntöön 1 Jani Huttula Tiehallinto, Oulun tiepiiri 2 TAUSTAA Tienpidon niukkojen resurssien ja avautuneiden markkinoiden aikana tarpeen etsiä uusia ratkaisuja alemman verkon tienpitoon Uusien ratkaisujen kautta

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI

VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI 1 VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI Menetelmäkuvaus - TIIVISTELMÄ Suomen Kuntotekniikka Oy Jari Marjeta 2 1. Vaurioiden toteaminen ja alustava luokittelu Katuverkon vaurioiden toteaminen ja tiedon

Lisätiedot

KELIRIKKOTEIDEN KAYTN RAJOITTAMIS- OHJEET

KELIRIKKOTEIDEN KAYTN RAJOITTAMIS- OHJEET KELIRIKKOTEIDEN KAYTN RAJOITTAMIS- OHJEET TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS KÄYTTÖOSASTO TVH 714321L 1982 KELIRI KKOTEIDEN KPYTUN RAJOITTAMINEN Sisa1 tö: 1. JOHDANTO 2. KELIRIKKOTEIDEN KYTtN RAJOITTAMINEN 2.1

Lisätiedot

Satu Pekkanen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula

Satu Pekkanen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula 23.2.2016 Satu Pekkanen Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula 2016-2021 1 Karstulan alueurakka 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula 2016-2021 Pääasiallinen alue: Karstula Saarijärvi Kyyjärvi

Lisätiedot

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA 7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi

Lisätiedot

Menetelmäkuvaus TPPT 20

Menetelmäkuvaus TPPT 20 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 20 Espoo, 20.12.2001 PÄÄLLYSRAKENTEEN ELINKAARIKUSTANNUSANALYYSI Sami Petäjä Harri Spoof VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus

Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-257-3

Lisätiedot

Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu

Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu 10.5.2017 Esityksen sisältö Taustaa Uusimpia tutkimustuloksia Paripyörä yksittäispyörä Kokonaismassat Akselimassatutkimukset Huokosvedenpaineen

Lisätiedot

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 22 Tiehallinnon selvityksiä 27/23 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ

Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen. Helsinki 2005. Tiehallinto, Palveluiden suunnittelu. Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. 57 s. + liitt. 7 s. ISSN 1457-9871, ISBN

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,

Lisätiedot

Tiestön kunnossapito Sysmän kunnan alueella

Tiestön kunnossapito Sysmän kunnan alueella Tiestön kunnossapito Sysmän kunnan alueella Sysmän kansankäräjät 2013, Uudenmaan ELY-keskus 25.8.2013 Hoito ylläpito - investoinnit Hoito: Heinolan alueurakka 2012 17 Talvihoito Sorateiden hoito (sis.

Lisätiedot

VOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä

VOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä VOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä Arto Ahonen, Tieliikelaitos Jukka Ristikartano, Tieliikelaitos Ari Kalliokoski, Tieliikelaitos Markku Knuuti, Tieliikelaitos

Lisätiedot

Metsäteiden kuntoinventointi ja metsätierekisteri

Metsäteiden kuntoinventointi ja metsätierekisteri Metsäteiden kuntoinventointi ja metsätierekisteri Julkaisu: Metsäteiden kuntoinventoinnin ja kuntotiedon hyödyntämisen toimintamalli. Metsätehon raportti 202, 2.12.2008 Tavoite ja toteutus Kehitettiin

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Liikennejaosto 4.10.2016 Toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen 3.10.2016 Pääosa ELY-keskuksen perustienpidon perusrahoituksesta

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 14.06.2013 Sivu 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 3 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT... 3 4. MITOITUS... 4 5. LIITTYMINEN OLEVAAN TIEVERKKOON...

Lisätiedot

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET 3. painos ISBN 951-47-9082-0 TIEL 2230010 Oy Edita Ab Helsinki 1999 Julkaisua myy Tiehallinto, julkaisumyynti Telefax 0204 22 2652 Tielaitos TIEHALLINTO Tie- ja liikennetekniikka

Lisätiedot

Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen

Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Korjausvelan hallinta Joensuussa Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Lähtökohtia Joensuun kaupungin ylläpitovastuulla: Ajoratoja Kevyen liikenteen väyliä 392 km 335 km Katuomaisuuden määrä taseessa noin 50

Lisätiedot

VÄHÄLIIKENTEISTEN PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNNOSSAPITOSELVITYS

VÄHÄLIIKENTEISTEN PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNNOSSAPITOSELVITYS Pia Penttilä VÄHÄLIIKENTEISTEN PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNNOSSAPITOSELVITYS Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus Tekniikka ja liikenne 2012 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennuttamisen YAMK TIIVISTELMÄ Tekijä Pia Penttilä

Lisätiedot

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten

Lisätiedot

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen

Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen Päätösehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi 1 Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen PÄÄTÖSEHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI Maantiet: Tie ja paaluväli

Lisätiedot

'VP. Kevytpäällysteisten tierakenteiden kunnon kehittymisen ennustemallit TI EHALLI NTO. Harri Spoof, Sami Petäjä

'VP. Kevytpäällysteisten tierakenteiden kunnon kehittymisen ennustemallit TI EHALLI NTO. Harri Spoof, Sami Petäjä 'VP TI EHALLI NTO Harri Spoof, Sami Petäjä Kevytpäällysteisten tierakenteiden kunnon kehittymisen ennustemallit Harri Spoof, Sami Petäjä Kevytpäällysteisten tierakenteiden kunnon kehittymisen ennustemallit

Lisätiedot

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014 Jari Marjeta, projektipäällikkö KATUVERKON KUNNON HALLINTA PERUSMITTAUKSET -Päällystevaurioinventointi (syyperusteinen)

Lisätiedot

Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet. VTT Namis-Car Työpaja Otto Kärki / Liikennevirasto

Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet. VTT Namis-Car Työpaja Otto Kärki / Liikennevirasto Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet VTT Namis-Car Työpaja 1.9.2016 Otto Kärki / Liikennevirasto Kunnossapidon pääongelmat ja haasteet Maanteillä päällysteiden, tierakenteiden ja siltojen

Lisätiedot

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola Kaakkois-Suomi Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi 5.8.2013 Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola Tiesuunnitelman hyväksyminen Päätösehdotus 1.3T Tie ja

Lisätiedot

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN TEETTÄMINEN

TIEMERKINTÖJEN TEETTÄMINEN TIEMERKINTÖJEN TEETTÄMINEN Hyvinkää 6-7.2.2014 Harri Spoof, Pöyry CM Oy MISTÄ ON KYSE? Tiemerkintöjen toimintalinjat (Tiehallinto, 2007) asiakirjan päivitys Asiakirjan nimi muutettu, koska toimintalinja

Lisätiedot

Valmiin päällysteen laatuvaatimukset

Valmiin päällysteen laatuvaatimukset Asfalttinormit 2011: Päällysteet ELY keskusten tienpäällystysurakoiden laatuvaatimukset 2011 PANK -menetelmäpäivä 27.1.2011 Katri Eskola Valmiin päällysteen laatuvaatimukset Massamäärä Tasalaatuisuus Koostumus

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 2008

Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 2008 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 2008 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 2008 Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Kannen kuva: Kalervo Mattila, Ramboll Finland

Lisätiedot

Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista/kv

Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista/kv Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 849/10.03.01.00/2013 390 Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista/kv historia Kaupunginvaltuusto 2.9.2013

Lisätiedot

Tieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus. VOH 1.7j

Tieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus. VOH 1.7j 1 Tieomaisuuden ytenäinen kuntoluokitus VOH 1.7j 5 4 3 2 1 2 Projektin tavoitteet 1 Kunnon ytenäinen palvelutasoluokitus (32/2004) Ytenäisen palvelutasoluokituksen jalkautus 2 Päällystettyjen teiden kunto

Lisätiedot

Tierakenteen suunnittelu

Tierakenteen suunnittelu Tierakenteen suunnittelu Kuormitusluokan 10,0 (entinen 1) tavoitekantavuudet ja päällysteen vähimmäispaksuudet KKL-luokka 10,0 AB 10,0 AB 10,0 AB Vaiheen rakentamisajankohta Tavoitekantavuus (0 6 v.) ja

Lisätiedot

POHJATUTKIMUKSEN TYÖSAAVUTUKSET JA KUSTANNUKSET. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 42/2008

POHJATUTKIMUKSEN TYÖSAAVUTUKSET JA KUSTANNUKSET. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 42/2008 POHJATUTKIMUKSEN TYÖSAAVUTUKSET JA KUSTANNUKSET Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 42/2008 POHJATUTKIMUKSEN TYÖSAAVUTUKSET JA KUSTANNUKSET Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja Tiehallinto Helsinki2008 RAPORTTI

Lisätiedot

Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista

Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 390 15.12.2014 Asianro 849/10.03.01.00/2013 9 Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista historia

Lisätiedot

Emäkosken silta, katselmus

Emäkosken silta, katselmus 1 (6) Lausunto 31.10.2012 Emäkosken silta, katselmus 11.10.2012 1 Lähtötilanne Tämä lausunto perustuu sillalla 11.10.2012 tehtyyn katselmukseen. Katselmukseen osallistuivat Jouni Saranpää ja Markku Leppänen

Lisätiedot

Tiemerkintöjen käyttö. Toimintalinjat

Tiemerkintöjen käyttö. Toimintalinjat Tiemerkintöjen käyttö Toimintalinjat Tiemerkintöjen käyttö Toimintalinjat Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2004 Kansikuva: Valokuva O. Anttila ISBN 951-803-322-6 TIEH 2100025-04 Verkkoversio

Lisätiedot