POHJAMAAN URAUTUMISEN JA SULAMISEN ARVIOINTI KEVÄTKANTAVUUSVAIHEESSA
|
|
- Aarno Lattu
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tutkimusraportti TPPT POHJAMAAN URAUTUMISEN JA SULAMISEN ARVIOINTI KEVÄTKANTAVUUSVAIHEESSA Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1(21)
2 Alkusanat Tien pohja- ja päällysrakenteet tutkimusohjelman (TPPT) lopputulosten tavoitteena on entistä kestävämpien uusien ja perusparannettavien kestopäällystettyjen teiden rakentaminen siten, että myös rakenteiden vuosikustannukset alenevat. TPPT-ohjelmassa kehitettiin tierakenteiden mitoitusta (TPPT-suunnittelujärjestelmä). Suunnittelujärjestelmään kuuluvissa mitoitusohjeissa ja menetelmäkuvauksissa esitetään ne menettelytavat ja keinot, joita käyttäen tierakenne voidaan kohdekohtaisesti suunnitella ja mitoittaa. TPPT-suunnittelujärjestelmään sisältyy myös päällysrakenteen elinkaarikustannustarkastelu, jonka suorittamiseksi esitetään menettelytapa. Suunnittelujärjestelmälle on ominaista, että tierakenteen mitoitus tapahtuu paikkakohtaisilla tiedoilla ja parametreilla (liikenne, ilmasto, pohjamaa, käytettävät rakennemateriaalit, vanhat rakenteet). Mitoituksessa käytettävien pohjamaata ja rakennemateriaaleja koskevien parametrien määritys tapahtuu ensisijaisesti laboratoriokokeilla tai maastossa tehtävin mittauksin ja tutkimuksin. Myös muiden mitoituksessa tarpeellisten lähtötietojen hankinnassa ja ongelmakohtien tai muutoskohtien paikannuksessa käytetään maastossa ja tiellä tehtäviä havaintoja ja mittauksia. Suunnittelujärjestelmään kuuluvat oleellisena osana sitä täydentävät suunnittelun ja mitoituksen lähtötietojen hankintaa käsittelevät menetelmäkuvaukset. Esitettävät menetelmät ja menettelytavat on todettu käyttökelpoisiksi käytännön havaintojen ja kokeiden perusteella. TPPT-ohjelman tuloksena laaditaan myös yhteenveto ohjelmaan sisältyneistä, mitoitusohjeiden laadinnassa hyväksikäytetyistä koerakenteista sekä yhteenveto tien rakennekerrosten materiaaleista ja niiden valintaan vaikuttavista tekijöistä. Tämän raportin Pohjamaan urautumisen ja sulamisen arviointi kevätkantavuusvaiheessa on laatinut erikoistutkija Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. Raportissa esitetty menettelytapa urautumisen arviomiseksi on vielä kehittelyn alaisena ja se kaipaa myös verifiointia käytännön havainnoilla. Tästä syystä tämä raportti ei ole vielä kentällä yleiseen käyttöön soveltuva menetelmäkuvaus. Joulukuussa 2001 Markku Tammirinne 2(21)
3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO POHJAMAAN URAUTUMISEN ARVIOINTI KEVÄTKANTAVUUSKAUDELLA KEVÄTKANTAVUUSKEHITYKSEN ARVIOINTI SULAMISKEHITYKSEN JA POHJAMAAN KANTAVUUSLUOKAN PERUSTEELLA URAUTUMINEN VS. SULAMISSYVYYS, LASKENTAESIMERKKI TIENPINNAN LÄMPÖASTESUMMAN ARVIOINTI SULAMISKAUDELLA Ilman lämpöastesumman kertymän arviointi Pinnalle tulevan säteilyn vaikutuksen huomioonottaminen Tienpinnan lämpöastesumman kertymä SULAMISKAUDEN PITUUDEN ARVIOINTI JA MÄÄRITYS Sulamissyvyyden arviointi Sulamisen päättymisen arviointi (21)
4 1 Johdanto TPPT-suunnittelujärjestelmä sisältää ne menettelytavat ja keinot, joita käyttäen tien painuma voidaan laskea ja tierakenne (tien rakennekerrokset) voidaan routakestävyyden ja kuormituskestävyyden kannalta kohdekohtaisesti suunnitella ja mitoittaa (TPPT Raportti " Tien pohja- ja päällysrakenteet -tutkimusohjelma TPPTsuunnittelujärjestelmän kuvaus". Suunnittelujärjestelmän mukainen tierakenteiden mitoituksen periaatekaavio on esitetty kuvassa 1. Tielinjan painuvien kohtien tunnistaminen Painumalaskelmat Tien pohjarakenteet Pohjanvahvistukset Routimisominaisuudet tielinjalla Routamitoitus Rakenteet Vaikuttavatko routarakenneratkaisut tien painumiseen? Ei Kyllä Mitoitus liikennekuormitukselle Rakenteet Vaikuttavatko rakenteet tien routakäyttäytymiseen tai painumiseen? Kyllä Ei Tarkastellaan pohjamaan ja rakennekerrosten urautumisriski Tapahtuuko haitallista urautumista? Kyllä Ei Elinkaarikustannustarkastelu Kuva 1 Tierakenteiden mitoituksen periaatekaavio. Tiehen syntyy epätasaisuutta ja tierakenne vaurioituu liikenne- ja ilmastorasitusten sekä painumien vaikutuksesta. Mm. tien alustavaa tasausviivaa ja luonnontilaista maanpintaa lähtötietona käyttäen lasketaan rakenteesta maapohjaan kohdistuva lisäkuormitus ja sen aiheuttamat painumat (Menetelmäkuvaus TPPT 19 Tien jatkuvan painumaprofiilin laskenta pixelimallilla). Sellaisille kohdille, joissa painumat / painumaerot tulevat tarkasteluaikana ylittämään kriteerit, valitaan ja mitoitetaan pohjanvahvistusra- 4(21)
5 kenteet (kuva 1). Painuman laskennan perusteella määritetty pohjarakennustapa määrittelee tierakenteen kokonaispaksuuden eli tierakenteen painon maksimin. Pohjanvahvistusrakenteet saattavat muuttaa (parantaa) luonnontilaisen pohjamaan routimisominaisuuksia tai muita routamitoitukseen vaikuttavia asioita. Painumamitoituksen tuottamat homogeeniset osuudet, pohjamaan ominaisuudet sekä suunnitellut pohjarakenneratkaisut toimivat lähtötietona routanousumitoitukselle (kuva 1). Tielinja jaetaan pituussuunnassa homogeenisiin osuuksiin, joille routamitoitus tehdään (Menetelmäkuvaus TPPT 18 Tierakenteen routamitoitus). Routamitoitus määrää rakenteen kokonaispaksuuden alarajan. Routamitoituksen jälkeen tarkistetaan, onko rakenteen painumakäyttäytyminen muuttunut ja tarvittaessa mitoitetaan rakenteet uudelleen painumalle. Painuman laskenta ja routamitoitus tuottavat kullekin homogeeniselle osuudelle rakenteen, joka mitoitetaan kuormituskestävyydelle rakenteeseen tarkastelujakson aikana kohdistuvan liikennerasituksen perusteella (Menetelmäkuvaus TPPT 17 Kuormituskestävyysmitoitus. Päällysrakenteen väsyminen). Kumulatiivinen kuormituskertaluku määrittää kriittisille päällysteen muodonmuutoksille tai taipumaerotukselle (SCI300) suurimman sallitun arvon ja siten päällysrakenteen yläosan rakennekerrospaksuudet. Kuormituskestävyysmitoituksen jälkeen tarkistetaan, ovatko rakenteen painuma- ja routakäyttäytyminen muuttuneet ja tarvittaessa mitoitetaan rakenteet uudelleen painumalle ja / tai roudalle (kuva 1). Rakenteiden kestävyys roudan sulamisvaiheelle (kevätkantavuus) tarkastellaan viimeiseksi. Tällöin määritetään liikennekuormituksen aiheuttamat muodonmuutokset pohjamaan pinnassa (pohjamaan urautusmisriskin arviointi). Tarkastelu on tarpeen tehdä ainakin voimakkaasti routivalla tai muuten pehmeällä pohjamaalla silloin, kun rakenteen jäykkyys on pieni (esimerkiksi routaeristetyt tai/ja routanousua kestäviksi vahvistetut rakenteet, joissa lujite on vain rakenteen yläosassa). Lopuksi tulee jälleen tarkistaa, ovatko rakenteen painuma- ja routakäyttäytyminen tai kuormituskestävyys muuttuneet. Tarvittaessa päällysrakenne mitoitetaan uudelleen liikennekuormitukselle. Tässä raportissa on kuvattu menettelytapa pohjamaan urautumisen arvioimiseksi ja pohjamaan sulamisvaiheen määrittämiseksi kevätkantavuusvaiheessa, jolloin pohjamaan sulaminen aiheuttaa kantavuuden heikkenemistä. Urautumisriski paksupäällysteisillä teillä, joille TPPT-suunnittelujärjestelmän kuormituskestävyysmitoitusmenettely on ensisijaisesti laadittu, on vähäisempi kuin kevytpäällysteisillä teillä. Esitetty menettelytapa urautumisen arvioimiseksi on likimääräsimenettely ja se on kehitetty TPPTohjelmassa suoritettujen HVS-kokeiden tulosten perusteella (Kangas & al. 2000). Menettelytapa on kehittelyn alaisena ja sen luotettavuus kaipaa verifiointia käytännön havainnoilla. Tässä raportissa on ensin kuvattu urautumisen määrittämistä ja kevätkantavuuden arviointia. Urautumisen ja sulamissyvyyden laskemisesta on esitetty esimerkki. Näiden jälkeen on kuvattu sulamisyyvyyden arvionnissa tarvittavien lähtötietojen määrittämistä: tienpinnan lämpöastesummaa ja sulamiskauden pituutta. Yksityiskohtaisemmin tässä raportissa esitettyjä asioita on käsitelty mm. raportissa: Saarelainen, S. Maapohjan kantavuus sulamisvaiheessa. TPPT Työraportti nro RA (21)
6 2 Pohjamaan urautumisen arviointi kevätkantavuuskaudella Pohjamaan urautumisen arvioinnissa kuormituskestävyyden mitoitusta varten tarvitaan tietoa pohjamaan sulamisen kestosta ja ajoittumisesta sekä kantavuuskehityksestä. Tien sulamisen päättyminen tulee määrittää ottaen huomioon paikalliset tienpinnan lämpötilaolot ja menneen talven pakkasmäärä (roudan syvyys) (luku 6.5). Samalla tulee määrittää pohjamaan kantavuus sulamiskaudella (luku 3.3). Sulamisen alku, sulamissyvyyden paikallinen kehitys ja sulamisen päättyminen määritetään tien pinnan lämpöastesumman perusteella ottaen huomioon paikallinen, talven pakkasmäärää vastaava roudan syvyys (luku 5). Kevätkantavuutena käytetään joko pohjamaan kevätkantavuusluokituksen mukaista kantavuutta (taulukkoarvo: Teiden suunnittelu. Tien rakenteet, kansio 4B, TIEL:n julkaisuja 1984) tai paikallista, mittausten perusteella arvioitua kevätkantavuutta. Urautumisen arviointi Alusrakenteen pystymuodonmuutos lasketaan standardipyöräkuormalla käyttäen päällysrakenteen kerrosten paksuuksia, niiden alennettuja materiaalimoduuleita (90 % kesäarvosta) ja alusrakenteen kevätkantavuutta. Urautuminen tien suunnitteluiällä arvioidaan vuosittaisen urautumisen ja käyttövuosien tulona. Sulaneen alusrakenteen pystymuodonmuutoksen kasvua ajourien kohdalla kelirikkokautena arvioidaan urautumismallilla (1). Urautumismalli on empiirinen ja perustuu sulavan alusrakenteen HVS-testaustuloksiin (Kangas et al. 2000). 1,27 10 ε 5 4,06 u = N (1) missä u on uran syvyyden kasvu kelirikkokautena, mm/a N kuormituskertaluku kelirikkoaikana, 1/a ε alusrakenteen pinnan pystymuodonmuutos Rakennekerroksissa tapahtuva pysyvä muodonmuutos arvioidaan vastaavasti määrittämällä rakennekerroksen kokonaismuodonmuutos pehmeimmässä tilassa (esimerkiksi kantavan kerroksen ollessa veden kyllästämä sen sulaessa). Rakennemateriaalien urautumismalleja ei ole toistaiseksi saatavilla. Soveltaminen Esitetty menettely on tarkoitettu ensisijaisesti urautumisen arviointia varten. Menettelyllä saadaan arvio pohjamaan urautumisen kasvusta vuositasolla ja kestoiän aikana. Urautumisen ohella menettelyä voidaan soveltuvin osin käyttää mm. - epästabiilin kauden rajaamiseen korjausten toteuttamista varten, - sulamispainumamittausten suunnitteluun ja - kevätkantavuusmittausten suunnitteluun ja tulosten analysointiin. 6(21)
7 3 Kevätkantavuuskehityksen arviointi sulamiskehityksen ja pohjamaan kantavuusluokan perusteella Pohjamaan kevätkantavuutta tarvitaan määritettäessä rakenteen ja pohjamaan deformaatioita rakenteen kuormituskestävyysmitoituksen yhteydessä. Tässä tarkastellaan kevätkantavuuskauden mitoitusarvon arviointia ja kevätkantavuuden määrittämistä kenttämittausten (esim. menetelmäkuvaus TPPT 1 Pudotuspainolaitemittaus (PPLmittaus)) perusteella. Kevätkantavuutta tarvitaan arvioitaessa pohjamaan urautumista tai rakenteen kestoikää kuormituskestävyysmitoituksen yhteydessä. Edelleen tietoa voidaan käyttää hyväksi kevätkantavuusmittausten tuloksia arvioitaessa (Menetelmäkuvaus TPPT 2 Rakennekerrosmoduulien takaisinlaskenta sekä jännitysten ja muodonmuutosten laskenta). Menettelytapa Kevätkantavuuden arvioinnin pohjana on tien alusrakenteen kevätkantavuusluokitus (Teiden suunnittelu. Tien rakenteet, kansio 4B, TIEL:n julkaisuja 1984). Kevätkantavuuden otaksutaan olevan kantavuuden minimiarvo sulamiskaudella. Se on myös sulaneen kerroksen materiaalimoduulin likiarvo. Pohjamaan pinnan kevätkantavuuskehitystä arvioidaan sulamisen edetessä niin, että alla on jäätynyt kerros (E = noin 100 MPa), alusrakenteen pinnassa sulanut kerros, jonka moduuli vastaa maalajin kevätkantavuutta ja päällä rakennekerrokset, joiden moduulit vastaavat materiaalien sulamisvaiheen kantavuusarvoa (noin 0,9 x E). Näillä kerrosmoduuleilla voidaan laskea tienpinnan kantavuusmoduuli. Näitä arvoja käyttäen voidaan myös arvioida pohjamaan, rakennekerrosten ja päällysteen kokonaisdeformaatioita. Kantavuuden kehittyminen sulamisaikana Pohjamaan kantavuus on yleensä alimmillaan sulamisen päättyessä. Rakenteen kantavuus voidaan tällöin mitata ja takaisinlaskennalla voidaan määrittää pohjamaan kantavuusmoduuli (Menetelmäkuvaus TPPT 2 Rakennekerrosmoduulien takaisinlaskenta sekä jännitysten ja muodonmuutosten laskenta). Jos PPL:n mittustieto puuttuu, niin pohjamaan kantavuuden likiarvona voidaan käyttää kantavuusluokan mukaista arvoa. Jos kantavuus mitataan silloin, kun routinut alusrakenne on osittain sulanut, niin takaisinlaskennalla määritetyn pohjamaan materiaalimoduulin arvon perusteella lasketaan pohjamaan minimikantavuus. Sulaneen kerroksen paksuudeksi oletetaan routineen kerroksen koko paksuus. Päällysrakenteen sulaessa tien kantavuutta pienentää päällysrakennekerrosten pehmeneminen, joka kuitenkin hyvin rakennetuilla teillä on vähäistä (moduuli % kesäajan arvoista). Jäätyneen alustan kantavuus on suuri. Kantavuus alenee voimakkaasti, kun sulaminen etenee pohjamaahan. Kantavuus alenee edelleen, kunnes routa on sulanut kokonaan. Tämän jälkeen sulanut pohjamaa tiivistyy ja lujittuu kesäarvoon 0,5-2 kuukaudessa. Sulamissyvyyden kehittymistä voidaan laskennallisesti arvioida lämpöastesumman kehittymisen suhteen myös itse tierakenteessa, kun tunnetaan rakennepaksuudet ja kerrosten lämpötekniset ominaisuudet (luku 6). Kantavuuden hetkellistä arvoa voidaan arvioida, kun tunnetaan päällysrakennekerrosten paksuudet ja niiden sulamisvaiheen moduulit sekä sulaneen pohjamaan paksuus ja moduuli. Pinnan kantavuuteen vaikuttaa myös jäätyneen pohjamaan sekä jäätyneen kerroksen alaisen, sulan pohjamaan kantavuus. 7(21)
8 Kevätkantavuuden tarkistus Kevätkantavuuden saatu arvo on mahdollista tarkistaa mittaamalla pinnan kantavuutta sulamisvaiheessa pudotuspainolaitteella. 8(21)
9 4 Urautuminen vs. sulamissyvyys, laskentaesimerkki Esimerkkikohteena on Tattaran paikallistie, josta on tehty kantavuusmittauksia sulamisaikana useina vuosina v lähtien (Nakkilan (Tattaran Pt 12895) koetien routaja kantavuustutkimukset. TPPT Työraportit Nrot E17 joulukuu 1998, RA15 tammikuu 2000, RA17 joulukuu 2000). Tarkastelussa käytetään keskimääräisen talven ja kesän ilmastotietoja Tattaraan sovellettuna: - talven pakkasmäärä Kh - Ilman lämpöastesumma Kh Roudan syvyys ja sulamisen syvyys Keskimääräinen roudan syvyys pakkasmäärän perusteella arvioituna on noin 1300 mm. Sulamisen syvyys arvioidaan ilman lämpöastesumman kehityksen ja säteilyn lämpövaikutuksen perusteella (taulukko 1). Taulukko 1. Tienpinnan lämpöastesumman kertymä ja sulamissyvyyden kehittyminen kuukausittain. Kuukausi Ilman lämpöastesumman lisäys, Kh/kk Ilman ja asfaltin lämpötilaero, C Säteilyn vaikutus, Kh/kk Tienpinnan lämpöastesumma, Kh Sulamissyvyys kuun lopussa, m maaliskuu ,5 huhtikuu ,9 toukokuu ,4 kesäkuu ,8 heinäkuu ,4 elokuu ,6 Taulukon 1 mukaan sulaminen alkaa keskimäärin maaliskuussa ja päättyy toukokuun lopulla. Sulamissyvyyden kehittyminen on esitetty graafisesti kuvassa 2. Sulamissyvyys kuukauden lopussa normaalikeväänä, Tattara Kuukausi ,5 Sulamissyvyys, m -1-1,5-2 -2,5-3 Kuva 2. Sulamissyvyyden kehittyminen normaalikeväänä Tattarassa. 9(21)
10 Kantavuuskehitys sulamisaikana Tattarassa päällysrakenteen paksuus oli suhteellisen pieni. Seuraavassa käytetään päällysrakenteen paksuutena 0,5 m ja sen alla otaksutaan olevan routivan saven. Tien pinnan kantavuus on laskettu seuraavissa tilanteissa (I-IV): I päällysrakenne sulanut, alusrakenne jäässä 0,8 m, alla sula savi (tilanne Tattarassa 1.4.) II päällysrakenne ja 0,25 m alusrakennetta sulanut 0,25 m, alusrakenne jäässä 0,55 m, alla sula savi (tilanne Tattarassa 15.4.) III päällysrakenne ja 0,5 m alusrakennetta sulanut, alusrakenne jäässä vielä 0,3 m, alla sula savi (tilanne Tattarassa 10.5.) IV päällysrakenne ja alusrakenne sulanut (0,8 m), alla sula savi (tilanne Tattarassa 20.5) Tierakenteen ominaisuudet: Päällyste Ös E=500 MPa Murske E=200 MPa Sulanut savi E=10 MPa Jäätynyt savi E=100 MPa Sula savi E=50 MPa Kantavuudet eri vaiheissa laskettiin Odemarkin kaavalla. Pinnan kantavuuskehitys on esitetty kuvassa 3. Päällysrakennemateriaalin kimmomoduulin otaksutaan pysyvän kesätilanteen mukaisena (alenema voi olla % sulamisvaiheessa). Kantavuuden kehittyminen kalenteriajassa on esitetty kuvassa 4. Esimerkki Kantavuus vs. sulamissyvyys Tienpinnan kantavuus, MPa ,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 Sulamissyvyys, m Kuva 3. Kantavuuden aleneminen sulamisen edetessä (päällysrakenne 0,5 m, sulaneen saven kantavuus 10 MPa, alla olevan sulan saven kantavuus 40 MPa). 10(21)
11 Kantavuus kalenteriajassa Tienpinnan kantavuus, MPa helmi 10-maalis 9-huhti 9-touko 8-kesä 8-heinä 7-elo Aika Kuva 4. Kantavuuden muuttuminen kalenteriajassa. Jäännösmuodonmuutokset ja urautuminen Urautumisen arvioimiseksi laskettiin ensin rakennekerrosten jäännösmuodonmuutokset ja sitten soveltamalla urautumismallia kerroksen pysyvä muodonmuutos, joka vastaa kuormituskertaa. Jännitykset eri maakerroksissa laskettiin määrittämällä ekvivalenttikerrospaksuudet Odemarkin kaavalla (2). h* E i = hi 0,9 3 (2) Ea h* ekvivalenttikerroksen paksuus, m h i todellisen kerroksen i paksuus, m E i kerroksen i kimmomoduuli, MPa vertailukerroksen (tässä sulanut savi) kimmomoduuli, MPa E a Ekvivalenttisyvyys tien pinnasta saatiin Boussinesq'in teorian mukaan pyöräkuorman (50 kn, kuormituspinta φ 300 mm) alla kaavalla (3). 3 / 2 1 σ z = p 1 (3) 2 1+ ( a / z) σ z Pystyjännitys syvyydellä z, kpa p kosketuspaine tien pinnalla, kpa a kosketuspinnan säde, m z ekvivalenttisyvyys, m Laskettu jännitys kerroksessa i jaettiin kerroksen i kimmomoduulilla, jolloin saatiin ko. kerroksessa syntynyt jäännösmuodonmuutos. Urautuminen laskettiin soveltaen sulavalle rakenteelle määritettyä urautumismallia (4) (= kaava 1) (Kangas et al. 2000). 11(21)
12 5 4,06 u = N 1,27 10 ε (4) u N ε pysyvä painuma alusrakenteen pinnassa kuormituskertaluku pystymuodonmuutos alusrakenteen pinnassa Pysyvä muodonmuutos laskettiin alusrakenteessa sen pinnan muodonmuutoksen perusteella. Pinnan pystysiirtymä on sama kuin urasyvyys. Sulamiskauden urautuminen laskettuna tällä tavalla eri tilanteille (I-IV) kuormituskertaluvulla aks/a on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Arvio urautumisesta Tattaran rakenteella yhden kelirikkokauden aikana. Jakso E 2 (Odemark) E 2 (malli) Pysyvä painuma aks Jakson pituus vk Urasyv/ jakso I ,8 mm 1 0,05 mm II mm 2 1,9 mm III mm 3 3,4 mm IV mm 2 2,4 mm yht 7,75 mm Jos urasyvyys lasketaan jakson IV arvoilla, saadaan tulokseksi noin 9,7 mm. Tämän mukaan urautumisen ennalta-arviointi voidaan kohtuullisen luotettavasti tehdä heikoimman tilanteen mukaan, joka on voimassa koko kelirikkoajan. Näin saatu tulos on varmalla puolella. 12(21)
13 5 Tienpinnan lämpöastesumman arviointi sulamiskaudella Tienpinnan lämpöastesumman avulla on mahdollista paikallisesti arvioida tierakenteen sulamista keväällä. Tienpinnan lämpöastesumma lasketaan lisäämällä ilman lämpöastesummaan tienpinnalle kohdistuvan säteilyn aiheuttama lämpövaikutus Ilman lämpöastesumma on suhteellisen vakaa, paikallinen arvo. Se voidaan määrittää seudulliseksi lähtötiedoksi, jota käytetään toistuvasti tai se voidaan määrittää suunnittelu- tai mittaustilanteessa hetkellisesti. 5.1 Ilman lämpöastesumman kertymän arviointi Ilman lämpöastesumma kohteessa määritetään lähimmän ilmastoaseman tietojen ja säteilyvaikutuksen perusteella (kuva 5). Jos halutaan käyttää muuta kuin keskimääräisesti toistuvaa arvoa, voidaan lämpöastesumma arvioida kuvasta 6. Ilman lämpöastesumman kertymä määritetään ilman lämpöastesumman perusteella kuvasta 6. Kuukausittaiseen lämpöastekertymään lisätään säteilyn lämpövaikutuksesta asfaltin pinnassa syntyvän lämpenemisen vaikutus, joka on kuukausittainen lämpötilaero x kuukauden tuntien määrä (huhti- ja kesäkuussa 720 h, touko-, heinä- ja elokuussa 744 h jne.) kaavalla (5). Kuukausittainen lämpötilaero saadaan kuvasta 8. T kk) = Σ( T t ) (5) te ( kk kk missä T te (kk) on T kk t kk tienpinnan lämpöastesumman lisäys säteilystä johtuen, Kh tienpinnan ja ilman lämpötilaero kuukausittain, K kuukauden tuntien lukumäärä, h Tienpinnan lämpöastesumma lasketaan kaavalla (6). T asf ( kk) = T ( kk) + T ( kk) (6) ilma te T asf on T ilma (kk) T te (kk) tienpinnan lämpöastesumma kuukauden lopussa ilman lämpöastesumma kuukauden lopussa säteilystä johtuva astesumman lisäys kuukauden lopussa 13(21)
14 T2 31 Nuorgam Kh Ivalo Kilpisjärvi Kh Muonio Kh Sodankylä Kh 36 Salla Apukka Kh Portimojärvi Kuusamo Kemi 37 Pudasjärvi Kh Kh Oulu 43Suomussalmi Kajaani 45 Vieremä Kh Kruunupyy 45 Lieksa Kh 47 Vaasa Alajärvi Vesanto Kuopio Joensuu 50 44, Jyväskylä Varkaus Kh Kihniö 48,5 49,5 Punkaharju Leivonmäki ,5 Pori Pälkäne Lappeenranta 54 53,5 Lahti Jokioinen 53, Kh Turku Kh Vantaa 57 Rankki Kuva 5. Ilman keskimääräinen lämpöastesumma kesäkaudella vv Lämpöastesumman toistuvuus vv Lämpöastesumma eri toistuvuuksilla, 1000 Kh Lämpöastesumman mediaani, 1000 Kh Mediaani Max 1/10a Max 1/50a Min 1/10a Min 1/50a Kuva 6. Ilman lämpöastesumman toistuvuus sääaseman lämpöastesumman mediaanin suhteen (Ilmatieteen laitoksen tilastot). 14(21)
15 Ilman lämpöastesumman kuukausittainen kertymä Suomessa Kuukausittainen lämpöastesumman kertymä, Kh syys Kesän lämpöastesumma, Kh elo heinä kesä touko huhti Kuva 7. Ilman lämpöastesumman kuukausittainen kertymä koko kesän lämpöastesumman suhteen. Lämpötilaero, C TamHel MaaHuh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Kuukausi Lämpötilaero, E(Sodankylä) E(Jyväskylä) E(Jokioinen) E(Helsinki-Vantaa) Kuukausittainen globaalisäteily E, kwh/kk.m2 Kuva 8. Vaakatasolle tulevan kokonaissäteilyn kuukausiarvo eri havaintopaikoilla sekä tienpinnan ja ilman kuukausittainen lämpötilaero eri kuukausina. 5.2 Pinnalle tulevan säteilyn vaikutuksen huomioon ottaminen Tien pinnan lämpöastesumma arvioidaan ottamalla huomioon ilman lämpötilakehitys sekä pinnalle tulevasta säteilystä aiheutuva lämpeneminen. Tienpinnalle tulevan säteilyn (hajasäteily, auringon säteily) vaikutus on havaintojen mukaan likimäärin vakio koko maassa. Lämmitysvaikutus otetaan huomioon pinnan ja ilman lämpötilaerona, joka kuukausittain on taulukon 3 mukainen. 15(21)
16 Taulukko 3. Kuukausittainen ilman ja tienpinnan lämpötilaero sekä vastaava lämpöastesumman lisäys. Kuukausi Ilman ja tienpinnan lämpötilaero, ºC Lämpöastesumman lisäys, Kh Tammi 0 0 Helmi 0 0 Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras 0 0 Joulu Tienpinnan lämpöastesumman kertymä Ensin määritetään kohteessa kuukausittain ilman lämpöastesumma. Tähän lisätään lämpövaikutuksesta aiheutuva kuukausittainen lisä (taulukko 1). Senjälkeen lasketaan kuukausittainen tienpinnan lämpöastesumman kertymä sulamiskauden alusta lukien. 16(21)
17 6 Sulamiskauden pituuden arviointi ja määritys Sulamiskauden keston avulla on mahdollista paikallisesti arvioida tierakenteen alentuneen kevätkantavuuden kestoa (kelirikkokautta). Sulamiskauden pituutta tarvitaan arvioitaessa pohjamaan urautumista tai rakenteen kestoikää kuormituskestävyysmitoituksen yhteydessä. Edelleen tietoa voidaan käyttää hyväksi kevätkantavuusmittausten tuloksia arvioitaessa. 6.1 Sulamissyvyyden arviointi Sulamissyvyyttä voidaan arvioida likimäärin kaavalla (7). z ( kk) = k T ( kk) (7) t t asf missä z t (kk) on sulamissyvyys kuukauden lopussa, mm k t kerroin, (10-12 mm / Kh ) (vrt. kuva 9) T asf (kk) tienpinnan lämpöastesumma kuukauden lopussa, Kh Kuvassa 9 on esitetty 1 metrin paksuisen, routivalla silttimaalla olevan päällysrakenteen sulamista, kun routanoususuhde on 0, 0.1 tai 0.2. Pohjamaan routimiskerroin on tällöin vastaavasti noin 0, 3.5 tai 8.5 mm 2 /Kh. Sulam issyvyys-läm pöastesum m a Sulamissyvyys mm zt(ef=0,0) zt(ef=0,1) zt(ef=0,2) Lämpöastesumman neliöjuuri Kuva 9. Sulamissyvyyden kehittyminen tienpinnan lämpöastesumman neliöjuuren suhteen, kun pohjamaan routanoususuhde on 0, 0.1 ja 0.2. Päällysrakenteen paksuus on tässä esimerkissä 1 metri. Sulamissyvyyttä voidaan arvioida myös kerrosmallilla käyttäen sulaneiden maakerrosten lämpöteknisiä ominaisuuksia (lämmönjohtavuus, sulamisvastus). Sulamissyvyyden kehittyminen sulamisaikana arvioidaan kaavalla (7). Havaintojen mukaan sulamissyvyyden etenemisen vaihtelu eri vuosina on vähäistä. Poikkeamat keskimääräisestä käyrästä ovat mm. 17(21)
18 Sulamissyvyyttä voidaan laskennallisesti arvioida lämpöastesumman kehittymisen suhteen myös rakenteessa, kun tunnetaan rakennepaksuudet ja kerrosten lämpötekniset ominaisuudet. Sulamisarvio on mahdollista tarkistaa mittaamalla sulamissyvyyttä esimerkiksi metyleenisiniputkella tehdyillä mittauksilla (Menetelmäkuvaus TPPT 5 Roudan syvyyden määritys). Sulamissyvyystietoa tarvitaan mm. - kantavuusmittausten tulkinnassa - rakentamisen suunnittelussa (mm. päällystettä ei tulisi tehdä painuvalle alustalle) - kevätkantavuusmitoituksessa (sulamisajan arviointi) 6.2 Sulamisen päättymisen arviointi Sulaminen päättyy, kun sulamisraja tavoittaa menneen talven roudan syvyyden. Roudan syvyyttä voidaan arvioida esim. kaavalla (5), kun lämpöastesumma korvataan menneen talven pakkasmäärällä. Likimäärin sulaminen päättyy, kun tienpinnan lämpöastesumman kertymä on sama kuin menneen talven pakkasmäärä. Menneen talven roudan maksimisyvyyttä paikalla voidaan arvioida lähimmän ilmastoaseman pakkasmäärän (kuva 10) avulla. Pakkasmäärän vaihtelua eri toistuvuuksilla mediaanin suhteen on esitetty kuvassa 11. Roudan maksimisyvyyttä routivalla pohjamaalla olevassa tierakenteessa voidaan likimäärin arvioida kaavalla (8). F2 Nuorgam h C Kilpisjärvi Ivalo Muonio h C h C Sodankylä h C h C Apukka Salla Portimojärvi h C Kuusamo Kemi Pudasjärvi h C h C Oulu Suomussalmi Kajaani h C h C Vieremä Kruunupyy Lieksa h C h C Vaasa Alajärvi Vesanto Kuopio Joensuu Kihniö Jyväskylä Varkaus h C Leivonmäki Punkaharju h C Pori Pälkäne Lappeenranta Jokioinen Lahti h C Turku Vantaa Rankki h C Kuva 10. Pakkasmäärän mediaani Suomessa ilmastokaudella (Ilmatieteen laitoksen havainnot, Kivikoski 1993). z f = k F (8) 18(21)
19 missä z f on roudan syvyys, mm k kerroin, mm / Kh F pakkasmäärä, Kh Pakkasmäärä, Kh Keskimääräinen pakkasmäärä Kh F20 F10 F2 F-10 F-20 Kuva 11. Pakkasmäärä eri toistuvuuksilla mediaanin suhteen eri havaintopaikoilla Suomessa ilmastokaudella Roudan syvyys määritetään esimerkiksi keskimääräisen talven ja kerran 10 vuodessa toistuvan ankaran talven mukaisesti. Sulaminen päättyy, kun sulamissyvyys on sama kuin suurin roudan syvyys (esimerkiksi keskimäärin ja kerran 10 vuodessa). Taulukossa 4 on esitetty esimerkkinä sulamisyvyyden kehittyminen kuukausittain Kuopion ilmastotiedoilla. Todetaan, että jos roudan syvyys on keskimääräisen talven jälkeen 1600 mm, niin taulukon sarakkeen "sulamissyvyys" mukaan arvioiden (interpoloiden) routa on kokonaan sulanut juhannuksen alusviikolla (noin 20.6.). Sulamispainuma jatkunee sulamisen päätyttyä 2-3 viikkoa, joten sulan tilan korkeusvaaitus routivalla alusrakenteella voidaan luotettavasti tehdä vasta heinäkuun puolivälissä. Kevätkantavuusmittaus on tehtävissä kesäkuun loppuun saakka. Taulukko 4. Esimerkki: Kuopio (F 2 = Kh, T 2 = Kh) Kuukausi Ilman ja tien- Ilman lämpö- Lämpöaste- Tienpinnan Sulamis- 19(21)
20 pinnan lämpötilaero, ºC astesumman kertymä, Kh summan lisäys, lämpöastesumman syvyys mm Kh Σ kertymä, Kh Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka 1 Marras 0 Joulu 0 Kirjallisuus Kangas, H., Onninen, H., Saarelainen, S. Testing a pavement on thaving frostsusceptible subgrade with the heavy vehicle simulator (HVS). Finnra Reports 31/2000 (myös TPPT Report RA ) Kivikoski, H. Ilmastotilastot Pakkasmäärät, lämpöastesummat, lumen syvyydet. VTT Yhdyskuntatekniikka (sisäinen moniste) Saarelainen, S. Maapohjan kantavuus sulamisvaiheessa. TPPT Työraportti nro RA Teiden suunnittelu. Tien rakenteet, kansio 4B, TIEL:n julkaisuja (21)
21 Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus TPPT Menetelmäkuvaukset TPPT Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus Nro 17 Kuormituskestävyysmitoitus. Päällysrakenteen väsyminen 18 Tierakenteen routamitoitus 19 Tien jatkuvan painumaprofiilin laskenta pixelimallilla 20 Päällysrakenteen elinkaarikustannusanalyysi 21 Mitoituksen lähtötietojen hankkiminen TPPT Menetelmäkuvaukset Nro 1 Pudotuspainolaitemittaus (PPL-mittaus) 2 Rakennekerrosmoduulien takaisinlaskenta sekä jännitysten ja muodonmuutosten laskenta 3 Liikennerasituksen laskeminen 4 Ilmastorasitus. Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys 5 Roudan syvyyden määritys 6 Routanousukoe. Routimiskertoimen (SP) kokeellinen määritys 7 Routimiskertoimen määritys 8 Lämmönjohtavuuden määrittäminen Sähköinen vastusluotaus tien painumalaskennan lähtötietojen hankkimisessa 9 10 Radiometrinen reikämittaus 11 CPTU - kairaus 12 Läpäisevän kerroksen määrittäminen painumalaskennan tarpeisiin 13 Tien rakennekerrostutkimukset 14 Routanousun ja painuman mittaus 15 Tien vauriokartoitus ja vaurioiden kuvaus 16 Palvelutasomittaus (PTM) tien rakenteen parantamisen suunnittelussa Lisätietoja TPPT-ohjelmasta 21(21)
ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 6.11.2000 ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys F10 Kilpisjärvi Inari 55000 Kh 65000 Kh 60000
LisätiedotROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Menetelmäkuvaus TPPT 7 Espoo, 3.12.21 ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja- ja
LisätiedotRAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 27.12.2000 RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA PPL-kuormitus AB
LisätiedotXPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA
XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA 1 DIPLOMITYÖ 2 ESITYKSEN RUNKO Työn tausta ja tavoitteet Päällysrakenteen mitoituksen periaatteet Mitä tehtiin Tulokset Johtopäätökset
LisätiedotPUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus)
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 28.12.2000 PUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus) Harri Spoof Sami Petäjä VTT Yhdyskuntatekniikka 2 Alkusanat Tien
LisätiedotTIERAKENTEEN MITOITUKSEN LÄHTÖTIETOJEN HANKKIMINEN
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 21 Espoo, 4.1.2002 TIERAKENTEEN MITOITUKSEN LÄHTÖTIETOJEN HANKKIMINEN TASAUS- VIIVA ALUSTAVA VALINTA SUUNNITTELUPERIAATTEET
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
LisätiedotKUORMITUSKESTÄVYYSMITOITUS - PÄÄLLYSRAKENTEEN VÄSYMINEN
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 17 Espoo, 22.11.2001 KUORMITUSKESTÄVYYSMITOITUS - PÄÄLLYSRAKENTEEN VÄSYMINEN Kuormituskertaluku Päällysteen väsymiskriteeri
LisätiedotLÄMMÖNJOHTAVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 8 Espoo, 3.12.2001 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN - Mittaus lämmönjohtosondilla - Arviointi maalajitiedoista - Routaeristemateriaalien
LisätiedotTierakenteen suunnittelu ja mitoitus
Markku Tammirinne Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus TPPT-suunnittelujärjestelmän kuvaus Tammirinne Markku Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus TPPT-suunnittelujärjestelmän kuvaus Tiehallinnon selvityksiä
LisätiedotVOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen
VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.
LisätiedotRaudoitetun murskekerroksen pitkäaikaistoiminta. Seurantatutkimus MT 5341 Leppävirralla S14, Koerakentamisohjelma, Tiehallinto
TUTKIMUSRAPORTTI, ESPOO 25 RTE443/5 S14, Koerakentamisohjelma, Tiehallinto Raudoitetun murskekerroksen pitkäaikaistoiminta Seurantatutkimus MT 5341 Leppävirralla 25 Seppo Saarelainen Pekka Halonen VTT
LisätiedotAuringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat
Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat Ari Venäläinen Antti Aarva Pentti Pirinen Ilmatieteenlaitos/ Ari V. & Antti A. & Pentti P. 21.11.2013 IIlmatieteenlaitos/ Ari V. & Antti A. & Pentti P. 21.11.2013
LisätiedotTIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 18 Espoo, 3.12.2001 TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja-
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotLumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset
Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa
LisätiedotTien rakennekerrosten materiaalit
TIEHALLINTO Risto Alkio, Markku Juvankoski, Leena Korkiala-Tanttu, Rainer Laaksonen, Kyösti Laukkanen, Sami Petäjä, Jari Pihlajamäki, Harri Spoof Tien rakennekerrosten materiaalit Taustatietoa materiaalivalinnoille
LisätiedotROUTANOUSUVAURIORISKIN ARVIOINTI
1 Raportti TPPT 5 21..21 ROUTANOUSUVAURIORISKIN ARVIOINTI Henry Gustavsson TKK Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 2 Alkusanat Tien pohja- ja päällysrakenteet
LisätiedotKehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali
LisätiedotPudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus
Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -
LisätiedotPauli Mero ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA
Pauli Mero 22.10.2019 ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA Työttömyysaste alenee ja työttömien määrä vähenee Lahdessa. Ulkomaalaisten työttömyysaste on Lahdessa kuitenkin
Lisätiedot1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet
LIITE 1 1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet 1.1 Suunnittelussa ja mitoituksessa huomioitavaa Kevennyksen suunnittelu edellyttää kohteen kokonaisuuden arviointia. Ennen mitoitusta kartoitetaan
LisätiedotPauli Mero TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA
Pauli Mero 24.9.2019 TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA Työttömien kokonaismäärä samoin nuorisotyöttömien sekä pitkäaikaistyöttömien määrät vähenevät Lahdessa ripeästi. Myös työttömyysaste
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
Lisätiedot1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot
Liite 1 Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytetään taulukuissa L1.1-L1.4 esitettyjä säätietoja. Suomi on jaettu neljään säävyöhykkeeseen,
LisätiedotSäämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 4 Eino Luoma-aho & Heikki Hakkola Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa RUUKKI 1976 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO
LisätiedotNimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa
, Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotRaportti TPPT 22. Sitomattomat tien rakennekerrosten materiaalit. Taustatietoa materiaalien käyttäytymisestä.
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Raportti TPPT 22 Espoo, 12.1.21 Sitomattomat tien rakennekerrosten materiaalit. Taustatietoa materiaalien käyttäytymisestä. Markku Juvankoski Rainer
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 7.2.218] KUUKAUSIRAPORTTI JOULUKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Joulukuu 217 JOULUKUU PÄHKINÄNKUORESSA Joulukuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotVäestökatsaus. Toukokuu 2015
Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien
LisätiedotTALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA
KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.7.211 Maakunnan talousarvio 211 ja toimintasuunnitelma 211 214 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 29.11.21 74. Käyttösuunnitelma
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotOKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ
OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ 1 2 1. Johdanto OKTO eriste on sulasta ferrokromikuonasta vesijäähdytyksellä valmistettu CE merkinnän mukainen kiviainesmateriaali. Rakeisuudeltaan se
LisätiedotMarkku Tammirinne, Aarno Valkeisenmäki, Esko Ehrola Tierakenteiden tutkimusohjelma 1994-2001 Yhteenvetoraportti Tiehallinnon selvityksiä 36/2002 Markku Tammirinne, Aarno Valkeisenmäki, Esko Ehrola Tierakenteiden
LisätiedotRaskaat kuljetukset yksityisteillä
Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.
LisätiedotMt 941 Männikkövaara
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 994 - Kohderaportti TPPT 4 Mt 94 Männikkövaara Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, 4.. Mt
LisätiedotVäestökatsaus. Kesäkuu 2015
Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182
LisätiedotTIEN JATKUVAN PAINUMAPROFIILIN LASKENTA PIKSELIMALLILLA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 19 Espoo, 10.12.2001 TIEN JATKUVAN PAINUMAPROFIILIN LASKENTA PIKSELIMALLILLA Jouko Törnqvist Rainer Laaksonen Markku Juvankoski
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotVt 4 Leivonmäki. Kohderaportti TPPT 34 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 34 Espoo, 4.12.21 Vt 4 Leivonmäki Risto Alkio Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka TIIVISTELMÄ TPPT:n kuormituskestävyyden
LisätiedotMt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde
LisätiedotUudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna
Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen
LisätiedotROUTANOUSUN JA PAINUMAN MITTAUS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 14 Espoo, 5.12.2001 ROUTANOUSUN JA PAINUMAN MITTAUS hreuna h kl h r.viiva z reuna zkl z r.viiva z luonnon z 0 Heikki Onninen
LisätiedotVäestökatsaus. Heinäkuu 2015
Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen
LisätiedotROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ
ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 28.3.218] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 218 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Helmikuu 218 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 218 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
Lisätiedotfill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA
SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA www.fill-r.fi info@fill-r.fi SMARTERTHANROCK.FI Kölkynvuorentie 8 44500 Viitasaari Finland SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
LisätiedotMenetelmäkuvaus TPPT 6 ROUTANOUSUKOE. Routimiskertoimen (SP) määritys laboratoriossa TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 6 Espoo, 3.12.2001 ROUTANOUSUKOE Routimiskertoimen (SP) määritys laboratoriossa Heikki Onninen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
LisätiedotHakkuri-indeksi 2011. Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere 4.-5.2.2011 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja,
Hakkuri-indeksi 2011 Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere 4.-5.2.2011 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja, 1 Hakkuri-indeksi 2011 Kustannusindeksit ovat Tilastokeskuksen ylläpitämä, konetyöalojen ja autokuljetuksen
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 31.1.217] KUUKAUSIRAPORTTI SYYSKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Syyskuu 217 SYYSKUU PÄHKINÄNKUORESSA Syyskuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 13.3.218] KUUKAUSIRAPORTTI TAMMIKUU 218 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Tammikuu 218 TAMMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tammikuun 218 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotTAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä
LisätiedotMittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )
JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa
LisätiedotPornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293
Pornaisten kunta Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla LASKELMASELOSTUS Geotekniset laskelmat ja päällysrakenteen mitoitus 22.2.2016 PROJEKTINRO 5293 Sipti Infra Oy Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 2.3.217] KUUKAUSIRAPORTTI TAMMIKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Tammikuu 217 TAMMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tammikuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotKäytettäessä Leca -kevytsoraa painumien vähentämiseksi tulee ottaa huomioon seuraavat asiat:
20/12/2018 PAINUMAT Leca -kevytsora tarjoaa suuria etuja, kun täytyy ratkaista painumiin liittyviä ongelmia. Se tarjoaa tehokkaat ratkaisut tehokkaalla ja nopealla rakentamisella ja matalilla kustannuksilla.
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 4.5.215] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Maaliskuu 215 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tähän maaliskuun kuukausiraporttiin on talousarvion 215 luvut korjattu yhteistoimintaneuvottelujen
LisätiedotTYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001
Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 19.4.211 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotEPS koerakenne E18 Muurla
EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 8/10
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 8/10 Päivämäärä 10.3.2010 Dnro 666/14/2010 Voimassaoloaika 1.4.2010 toistaiseksi Muuttaa Kuormainvaa n käytöstä puutavaran mittauksessa ja erien erillään pidosta
LisätiedotArktinen tie-tutkimusohjelma Seuranta- ja loppuraportti
Seppo Saarelainen Arktinen tie-tutkimusohjelma 1985-1990 Seuranta- ja loppuraportti Tiehallinnon selvityksiä 21/2002 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-895-5 TIEH 3200753 Edita Oy Helsinki 2002 Julkaisua saatavana:
LisätiedotVt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu
Vt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. KOHTEEN KUVAUS... 3 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Helmikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-2/2019 20 18 16 14 12 10 2016 2017 2018 2019 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Helmikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 2.5.217] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Maaliskuu 217 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/219 Kehittämis- ja talousosasto Talouspalvelut 9/219 [1] Syntyneet Tammi-elokuussa 219 Kemi-Tornio-seudulla on maassa, Simossa ja Tervolassa. Syntyneiden
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD PIRTTIRANTA MAAPOHJAN KOKONAISVAKAVUUS TULVAPENKEREEN RAKENNETTAVUUS Kuntek/geotekniikka, H.
PIRTTIRANTA MAAPOHJAN KOKONAISVAKAVUUS TULVAPENKEREEN RAKENNETTAVUUS 21.6.2010 Pirttirannan maaperä Kuivakuorisaven paksuus on noin 1,5-4 m, paksuimmillaan jokipenkereessä Siipikairaustulosten perusteella
LisätiedotKatujen ja pihojen routasuojaus EPS-routaeristeillä
Katujen ja pihojen routasuojaus EPS-routaeristeillä Muoviteollisuus ry EPS-rakennuseristeteollisuus VTT Routaeristetty katurakenne Ajorata Tukikerros >500 mm >300 mm Geotekstiili Routa EPS 200 Routiva
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Joulukuu 2018
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-12/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 12,2 2018 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Tammikuu 2018
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2015 1/2018 20 19 18 17 16 % 15 14 13 12 11 10 13,5 2015 2016 2017 2018 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Manner-Suomen kaksitoista
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Tammikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Huhtikuu 2019
Työttömät insinöörit Huhtikuu 2019 Työttömyystilanne huhtikuussa 2019 Työttömiä insinöörejä 4194 Määrä laski kuukauden aikana 173 henkilöllä (-4 %) Vuoden aikana laskua 590 henkilöä (-12 %) Työttömyysprosentti
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-kesäkuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin
LisätiedotRADIOMETRINEN REIKÄMITTAUS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 10 Espoo, 4.12.2001 RADIOMETRINEN REIKÄMITTAUS 0.0 0.2 Kuivatil.paino Märkätil.paino Vesipitoisuus 0.4 0.6 Syvyys tien pinnasta,
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/216 [1] Syntyneet Vuonna 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Työttömyyskatsaus Elokuu 2018
Työttömät insinöörit Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Työttömyystilanne elokuussa 2018 Työttömiä insinöörejä 4572 Määrä laski kuukauden aikana 367 henkilöllä (-7 %) ja vuoden aikana 1038 henkilöllä (-19 %)
LisätiedotVAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS
VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS Pohjanvahvistuspäivä 21.8.2014 Kirsi Koivisto, Ramboll Finland Oy SUUNNITTELUKOHTEEN SIJAINTI JA MELUN LEVIÄMINEN Kivikko
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/217 [1] Syntyneet Vuonna 217 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.2.211 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Kesäkuu 2019
Työttömät insinöörit Kesäkuu 2019 Työttömyystilanne kesäkuussa 2019 Työttömiä insinöörejä 4462 Määrä nousi kuukauden aikana 282 henkilöllä (7 %) Vuoden aikana laskua 340 henkilöä (-7 %) Työttömyysprosentti
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 16/215 [1] Syntyneet Vuonna 215 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-elokuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotRAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 5/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotTALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI
TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7
LisätiedotYleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty
Yleinen työttömyyskassa YTK Päivitetty 4.9.2017 Miksi olemme olemassa? Turvaa ja nostetta työelämän muutoksissa YTK järjestää jäsenilleen ansioturvan ja kannustaa jäseniä näkemään muutoksessa mahdollisuuksia.
Lisätiedot