Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001"

Transkriptio

1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Kohderaportti TPPT 26 Espoo, Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali 4 SMA2 1 5 AB (B2) 1 7 ABK 2 25 KaM 2 25 KaM Lo 4 7 Lo 16 w 16 w Susanna Leinonen Markku Pienimäki Jari Pihlajamäki Janne Sikiö VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

2

3 TIIVISTELMÄ TPPT-projektin yhtenä koerakennuskohteena oli Kehä II:n tieosa 1. Kohteessa vertailtiin raskaasti liikennöityä koerakennetta perinteiseen Uudenmaan tiepiirin käyttämään referenssirakenteeseen. Koerakenne suunniteltiin perustuen liikennerasituksen sekä tierakenteen ja sen eri kerrosten kapasiteetin vuorosuhteeseen, joka ratkaisee tierakenteen vaurioitumismekanismin ja kestoiän. Tierakenteen kapasiteetilla ymmärretään tässä tapauksessa rakenteen kykyä vastustaa eri kuormitustekijöiden aiheuttamia jännityksiä ja muodonmuutoksia. Koerakenne oli suunniteltu niin, että päällysteen kukin kerros oli tehty sellaisista materiaaleista, että niiden toiminnalliset ominaisuudet olivat optimaaliset tierakenteen toiminnan kannalta. Alin sidottu kerros kestää vetomuodonmuutoksia ja seuraava kerros on jäykkä kuormitusta jakava ja ylin kerros on normaali kulutuskerros. Liikennekuormituksen aiheuttamien mitattujen vasteiden perusteella koerakenne näytti toimivan juuri niin kuin oli oletettu. Jäykkä ABS-kerros jakaa kuormitusta laajemmalle alalle ja pienentää liikennekuormituksen aiheuttamia rasituksia alempiin kerroksiin. Liikennekuormituksen päällysteen alapintaan aiheuttamat venymät olivat referenssirakenteella 1 % suuremmat kuin koerakenteella. Kuitenkin koerakenne kestäisi laboratoriotulosten mukaan 1-kertaisesti kuormitustoistoja samallakin venymätasolla. Näillä rakennepaksuuksilla ero olisi paljon yli 1-kertainen. Sitomattomaan kantavaan kerrokseen aiheutuva jännitys oli referenssirakenteella myös 1 % suurempi kuin koerakenteella, jolloin koerakenteessa kantavan kerroksen hienontumisriski on merkittävästi pienempi kuin referenssirakenteessa. Koekohdetta on seurattu vasta kaksi vuotta, mutta mittausten perusteella näyttää, että tämä on erittäin hyvä rakenne raskaasti liikennöidylle tielle, jonka vaurioitumismekanismi on väsyminen tai sitomattomien kerrosten urautuminen. Koekohde on merkittävin TPPT:n kuormituskestävyyteen liittyvistä kohteista, jonka seurantamittauksia ja havaintoja on tarkoitus jatkaa vuosittain.

4

5 Alkusanat Tien pohja- ja päällysrakenteet tutkimusohjelman (TPPT) lopputulosten tavoitteena on entistä kestävämpien uusien ja perusparannettavien kestopäällystettyjen teiden rakentaminen siten, että myös rakenteiden vuosikustannukset alenevat. TPPT-ohjelmassa kehitettiin tierakenteiden mitoitusta (TPPT-suunnittelujärjestelmä). Suunnittelujärjestelmään kuuluvissa mitoitusohjeissa ja menetelmäkuvauksissa esitetään ne menettelytavat ja keinot, joita käyttäen tierakenne voidaan kohdekohtaisesti suunnitella ja mitoittaa. TPPT-suunnittelujärjestelmään sisältyy myös päällysrakenteen elinkaarikustannustarkastelu, jonka suorittamiseksi esitetään menettelytapa. Suunnittelujärjestelmälle on ominaista, että tierakenteen mitoitus tapahtuu paikkakohtaisilla tiedoilla ja parametreilla (liikenne, ilmasto, pohjamaa, käytettävät rakennemateriaalit, vanhat rakenteet). Mitoituksessa käytettävien pohjamaata ja rakennemateriaaleja koskevien parametrien määritys tapahtuu ensisijaisesti laboratoriokokeilla tai maastossa tehtävin mittauksin ja tutkimuksin. Myös muiden mitoituksessa tarpeellisten lähtötietojen hankinnassa ja ongelmakohtien tai muutoskohtien paikannuksessa käytetään maastossa ja tiellä tehtäviä havaintoja ja mittauksia. Suunnittelujärjestelmään kuuluvat oleellisena osana sitä täydentävät suunnittelun ja mitoituksen lähtötietojen hankintaa käsittelevät menetelmäkuvaukset. Esitettävät menetelmät ja menettelytavat on todettu käyttökelpoisiksi käytännön havaintojen ja kokeiden perusteella. TPPT-ohjelman tuloksena laaditaan myös yhteenveto ohjelmaan sisältyneistä, mitoitusohjeiden laadinnassa hyväksikäytetyistä koerakenteista sekä yhteenveto tien rakennekerrosten materiaaleista ja niiden valintaan vaikuttavista tekijöistä. Tämän kohderaportin Kehä II:n koerakennuskohteesta ovat laatineet Susanna Leinonen, Janne Sikiö, Jari Pihlajamäki ja Markku Pienimäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. Marraskuussa 22 Markku Tammirinne

6

7 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet 7 Sisältö 1. JOHDANTO 9 2. KOERAKENNUSSUUNNITELMA Tavoitteet Koekohde Koerakenteet Tutkimussuunnitelma Työnaikainen laadunvalvonta Instrumentointi Seurantamittaukset KOERAKENTEIDEN TOTEUTTAMINEN Toteutuneet rakennepaksuudet Materiaalitutkimukset Rakentamisen laadunvalvonta Kantavuusmittaukset Anturimittaukset Perinteiset vastemittaukset "Jatkuva vastemittaus"-kokeilu Tasaisuusmittaukset Vauriot YHTEENVETO, PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET 35

8

9 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet 9 JOHDANTO 1. JOHDANTO Tierakennetta kuormittavat ilmastolliset tekijät ja liikenne. Tierakenteella ja sen eri kerroksilla on puolestaan kapasiteetti, joka vastustaa eri kuormitustekijöiden aiheuttamia jännityksiä ja muodonmuutoksia. Kuormitusten ja tierakenteen (osien) kapasiteettien vuorosuhde ratkaisevat tierakenteen vaurioitumismekanismin ja kestoiän. Teiden kuormituskestävyyden parantamiseksi käytettävien materiaalien ja rakenneratkaisuiden kehittämiseen on tarvetta. Tulevaisuudessa kasvavia liikennemääriä ajatellen tulee pyrkiä saavuttamaan entistä parempia teknistaloudellisia ratkaisuja. TPPT-projektin yhtenä koerakennuskohteena oli Kehä II:n tieosa 1. Kohteessa vertailtiin raskaasti liikennöityä koerakennetta perinteiseen Uudenmaan tiepiirin käyttämään referenssirakenteeseen. Koerakenne oli suunniteltu niin, että päällysteen kukin kerros oli tehty sellaisista materiaaleista, että niiden toiminnalliset ominaisuudet olivat optimaaliset tierakenteen toiminnan kannalta. Alin sidottu kerros kestää vetomuodonmuutoksia ja seuraava kerros on jäykkä kuormitusta jakava ja ylin kerros on normaali kulutuskerros. Rakenteet testattiin ensin Kehä II:n rakennustyömaalla vuonna 1998 koetiekoneella (HVS-NORDIC). Saatujen lupaavien tulosten perusteella päätettiin Kehä II:lle rakentaa noin kilometrin mittainen osuus koerakennetta. Rakenteiden kestävyyserot arvioidaan havaintojen ja seurantamittausten perusteella. Tärkein tutkittava asia on raskaan liikenteen aiheuttama venymä sidottujen kerrosten alapintaan ja jännitys sitomattoman kantavan kerroksen pintaan. Juuri nämä arvot indikoivat tien päällystekerrosten kestävyyttä. Vuosittaisella seurannalla voidaan selvittää tierakenteiden vaurioitumismekanismi ja kestävyysero.

10 1 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet KOERAKENNUSSUUNNITELMA 2. KOERAKENNUSSUUNNITELMA 2.1. Tavoitteet Kohteessa vertaillaan koerakenteen AB(B-2) + ABS(Gilsonite) + SMA ja ABK + SMA + SMA (perinteinen sidottu päällysrakenne) vaikutusta vilkkaasti liikennöidyn tien kuormituskestävyyteen. Ylimmät SMA kerrokset rakennetaan yhden - kahden vuoden kuluttua tien avaamisesta liikenteelle. Tavoitteena on selvittää kyseisten tierakenteiden vaurioitumismekanismi ja kestävyysero havaintojen ja seurantamittausten perusteella Koekohde Koerakenteet sijaitsevat Espoossa Kehä II:n läntisen ajoradan läntisellä kaistalla noin 3 km Matinkylän liittymästä pohjoiseen. Kohteen ennustettu KVL on 35 ajon/vrk, mistä raskaan liikenteen osuus on 3 5 ajon/vrk Koerakenteet Koerakenne (innovatiivinen rakenne) sijaitsee paaluvälillä ja vertailurakenne paaluvälillä 35 4 (-piste Matinkylän liittymässä). Kehä II:lla vertailtiin koerakennetta (AB (B-2)+ABS (Gilsonite 17 % sideaineesta)+sma) vilkkaasti liikennöidyn tien normaalirakenteeseen (ABK+SMA+SMA). Koerakenteen alin kerros on hyvin vetoa kestävä (mutta ei jäykkä) ABkerros, jonka kyky kestää vetorasitusta oli laboratoriokokeiden mukaan 1- kertainen tavalliseen ABK:iin verrattuna. Seuraava kerros on erittäin jäykkä ABS, joka jakaa kuormaa. Kulutuskerroksena molemmissa rakenteissa oli normaali SMA, joka oli suunniteltu tehtäväksi vasta kahden vuoden kuluttua tien avaamisesta liikenteelle (kuva 1). Tie päällystettiin kesällä 22. ABS:n vedonkesto-ominaisuus ei ollut kovin tärkeä, koska kerros oli lähellä neutraaliakselia, eikä joudu suurille vetorasituksille alttiiksi. Koerakenteen idea oli siinä, että kunkin kerroksen rasitus ja kapasiteetti oli suunniteltu tasapainoiseksi. Sidottujen kerrosten materiaalit oli valittu kerroksittain siten, että niiden toiminnalliset ominaisuudet olivat juuri siinä kerroksessa optimaaliset.

11 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet 11 KOERAKENNUSSUUNNITELMA Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaa 6 ABS h (mm) Materiaali 4 SMA2 1 5 AB (B2 1 7 ABK 2 25 KaM 2 25 KaM Lo 4 7 Lo 16 w 16 w Kuva 1. Kehä II koerakenne ja vertailurakenne. Molemmissa rakenteissa pohjamaana oli kallio ja sen yläpuolella oli metrin irtilouhinta. Irtilouhinta oli yläpinnastaan kiilattu kalliomurskeella...64 mm, kiilauksen paksuus oli 25 mm Tutkimussuunnitelma Työnaikainen laadunvalvonta Koekohteeseen ei laadittu erillistä rakennussuunnitelmaa, vaan kohteessa noudatettiin työmaan yleistä käytäntöä. Koerakenne rakennettiin vuonna 1999 marraskuun alussa AB2 (B-2):n osalta. Koerakenteen seuraava kerros ABS ja vertailurakenteen kerrokset rakennettiin kesällä Instrumentointi Instrumentoinnit sijoittuivat läntiselle ajoradalle, koerakenteella paaluvälille ja vertailualueella paaluvälille Paineantureita asennettiin koerakenteeseen neljä kappaletta. Paineanturit sijoitettiin 12 mm syvyydelle kantavan kerroksen pinnasta ja 3,7 m etäisyydelle asfaltin reunasta. Tarkoitus oli, että paineanturit ovat oikean puoleisen ajouran kohdalla. Vertailualueelle asennettiin myös neljä kappaletta paineantureita Anturit asennettiin 12 mm syvyydelle kantavan kerroksen pinnasta ja 3,7 m asfaltin reunasta. Kaikki asennetut maanpaineanturit olivat Notting-

12 12 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet KOERAKENTEIDEN TOTEUTTAMINEN ham-antureita, antureilla mitataan kantavaan kerrokseen kohdistuvaa puristusjännitystä. Päällysteen alapintaan asennettiin neljä pitkittäistä ja neljä poikittaista venymäanturia sekä koe- että vertailuosuudelle. Venymäanturin kiekon paksuus oli 55 mm. Venymäanturikiekot liimattiin päällysteeseen samoihin linjoihin paineantureiden kanssa. Kaikki venymäanturit olivat VTT:n tekemiä retrofit-venymäantureita, joissa venymäliuska on liimattu asfalttikiekon alaosaan. Laboratoriossa valmistettu asfalttikiekko liimataan päällysteeseen porattuun reikään. Venymäantureilla mitataan päällysteen sidotun kerroksen kykyä kestää liikennekuormitusta Seurantamittaukset Pudotuspainolaitteella mitataan tierakenteen taipumasuppilo, jonka avulla määritetään tierakenteen rakennekerrosten moduulit. Pitkittäis- ja poikittaistasaisuudet mitataan PTM-autolla. Tierakenteeseen asennettuja antureita mitataan käyttäen kuormituksena tarkasti punnittua kuorma-autoa. Vakioseuranta ja kaikki seurantamittaukset on tarkoitus tehdä vuosittain. 3. KOERAKENTEIDEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Toteutuneet rakennepaksuudet Kuvissa 2 ja 3 esitetään rakenteiden toteutuneet päällystepaksuudet sekä koe- että vertailuosuudella niillä kohdilla, joissa oli tierakenteeseen asennetut anturit. Työmaan kirjanpidon mukaan osuuksille tuli suunnitelmien mukaiset kerrospaksuudet, keskimäärin. Kuvasta 2 nähdään, että vertailuosuudella ABK-kerroksesta tuli 6 mm paksu, kun suunnitelma oli 7 mm. SMA-kerroksesta tuli 45 mm paksu suunnitellun 4 mm sijasta. Kokonaispaksuudeksi tuli siis 15 mm, mikä jäi täten 5 mm ohuemmaksi kuin oli suunniteltu. Kuvasta 3 taas havaitaan, että koeosuuden AB-kerros oli 6 mm paksu suunnitellun 5 mm sijaan ja ABS-kerros puolestaan 7 mm paksu, kun suunnitelma oli 6 mm. Kokonaispaksuudeksi tuli täten 13 mm suunnitellun 11 mm sijasta, joten kokonaispaksuus tuli 2 mm suuremmaksi kuin oli suunniteltu. Instrumentointien kohdalla koeosuuksien paksuudet olivat siis 15 mm ja 13 mm, jolloin koeosuudesta tuli 25 mm paksumpi kuin vertailuosuudesta. Tämä hankaloittaa jonkin verran tierakenteiden toiminnan vertailua.

13 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet 13 KOERAKENTEIDEN TOTEUTTAMINEN 12. Vertailurakenne (ABK+SMA2) 1. Paksuus [mm] SMA2 ABK Paaluluku [m] Kuva 2. Vertailurakenteen toteutuneet päällystepaksuudet. Paksuus [mm] Koerakenne (AB+ABS) ABS AB (B2) Paaluluku [m] Kuva 3. Koerakenteen toteutuneet päällystepaksuudet Materiaalitutkimukset Kuvassa 4 on esitetty sitomattomassa kantavassa kerroksessa käytetyn kalliomurskeen rakeisuuskäyrä. Se on tyypillistä Uudenmaan piirissä käytettävää kantavan kerroksen mursketta.

14 14 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet KOERAKENTEIDEN TOTEUTTAMINEN LÄPÄISY-% KA SEULAKOKO (mm) Kuva 4. Kehä II:n sitomattoman kantavan kerroksen kiviainesnäytteiden keskiarvorakeisuuskäyrä. Kuvassa 5 on esitetty päällystemateriaalien laboratoriossa määritetyt jäykkyysmoduulit eri lämpötiloissa. Merkillepantavaa on ABS-materiaalin huomattavasti suurempi jäykkyysmoduuli varsinkin korkeissa lämpötiloissa. Jäykkyysmoduuli Mr (MPa) SMA ABK ABS (GILSO) AB(B2) Lämpötila ( C) Kuva 5. Päällystemateriaalien jäykkyysmoduulit eri lämpötiloissa. Kuvassa 6 on esitetty päällysteen alimpien kerrosten materiaalien laboratoriossa määritetyt väsymissuorat. Tärkeätä on, että AB kestää samalla muodonmuutostasolla 1-kertaisesti kuormitustoistoja ABK:iin verrattuna.

15 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet 15 1 Venymä, [µm/m] AB2, B-2 ABK25 B Kuomitukset Kuva 6. Päällysteen alimpien kerrosten materiaalien väsymissuorat Rakentamisen laadunvalvonta Kohteelle ei tehty erillistä laadunvalvonnan suunnitelmaa, vaan laadunvalvonnassa noudatettiin muun työmaan yleistä käytäntöä mittausten ja näytteiden oton osalta. Molempien rakenteiden, koerakenteen ja vertailurakenteen, alimman päällystekerroksen (AB (B2) ja ABK) toteutunut paksuus oli 6 mm. Päällimmäisten kerrosten paksuudet saatiin vaaitsemalla pinta ennen ja jälkeen päällystyksen. Koerakenteessa ABS-kerroksen paksuudeksi tuli 7 mm ja vertailurakenteessa SMA-kerroksen paksuudeksi tuli 45 mm Kantavuusmittaukset Pudotuspainomittaus tehtiin tien valmistuttua lokakuussa 2 päällysteen lämpötilan ollessa 12 C. Kuvassa 7 on esitetty ajourasta mitatut kantavuusarvot ja kuvassa 8 taipuma-arvot eri etäisyyksillä kuormituslevyn keskeltä. Mittauslämpötila on merkitty kuviin. Kuten kuvista nähdään, koealueiden sisällä on melkoisia eroja kantavuuksissa, mikä kertoo epähomogeenisesta rakenteesta. Perinteisen rakenteen osuudella kantavuus vaihteli välillä MPa keskiarvon ollessa 651 MPa. Koerakenteen osuudella kantavuus vaihteli välillä MPa keskiarvon ollessa 73 MPa. Ero kantavuudessa johtui osin sidottujen ker-

16 16 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet rosten paksuuserosta, osin epähomogeenisesta sitomattomasta louherakenteesta. KEHÄ 2 / FWD-mitt / Ajoura Kantavuus [MPa] Paalu [m] L_ Koealueet Kuva 7. Kantavuusarvot ajourasta mitattuina. Kehä 2 / FWD-mitt ajourasta / Taipumat 4 Lämpötila 12 o C 35 Taipuma [ mm] D D2 D3 D45 D6 D9 D Paalu [m] Kuva 8. Taipuma-arvot kantavuusmittauksissa (ajoura).

17 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet Anturimittaukset Perinteiset vastemittaukset Paineantureilla mitataan liikkuvan kuorma-auton pyörän aiheuttamaa lisäkuormitusta tierakenteeseen tasolla, jolla anturi sijaitsee. Ajoneuvon ylittäessä mittauspaikan auton aiheuttama jännitys mitataan VTT:n mittauslaitteistolla. Kun mittauksia tehdään vuosittain samoissa olosuhteissa, voidaan tierakenteen kuntoa arvioida anturin yläpuolisten kerrosten osalta. Venymäantureilla puolestaan mitataan päällysteen sidotun kerroksen kykyä kestää liikennekuormitusta. Mittaukset tehdään myös venymäantureilla samalla mittauslaitteistolla. Ensimmäiset mittaukset tehtiin rakentamisvuoden 2 syksynä. Päällysteen lämpötila oli tällöin 7 C. Kuormittavana autona oli kaksiakselinen vetoauto ilman perävaunua. Ensimmäisellä akselilla oli tavallinen yksittäispyörä (etupyörä) ja toisella paripyörä. Paripyörällä käytettiin akselipainoina 8 kn, 1 kn ja 115 kn. Mittausnopeutena käytettiin 5 km/h. Mittauksissa käytetty kuorma-auto tyyppi sekä rengastyypit ja akselipainot on esitetty kuvassa 9. Yksittäispyörä (295/8 R22,5) Paripyörä 2*(295/8 R22,5) Akseli 1 Akseli 2 Auto1 (SK1) Auto2 (SK2) Auto3 (SK3) 48 8 Kuva 9. Kehä II:n mittauksissa käytetty kuorma-autotyyppi ja akselipainot (kn) sekä rengastyypit. Kuvissa 1 ja 11 on esitetty esimerkkeinä antureiden tulostuksesta vertailurakenteen anturin X74 (kantavan kerroksen paineanturi) mittauksista. Kuvassa 1 on esitetty yksittäispyörän aiheuttama jännityskuvio kantavaan kerrokseen. Kuvassa 11 on esitetty vastaava jännityskuvio paripyörän aiheuttamana.

18 18 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet Kuvissa 12 ja 13 on puolestaan otettu esimerkeiksi koerakenteen anturin Z72 (kantavan kerroksen paineanturi) mittauksista. Kuvassa 12 on esitetty yksittäispyörän aiheuttama jännityskuvio kantavaan kerrokseen ja kuvassa 13 vastaava jännityskuvio paripyöräakselin aiheuttamana. Kuvista voidaan havaita selvä ero pyörätyyppien vaikutuksesta tierakenteeseen. Seuraavina vuosina tehtävillä mittauksilla voidaan arvioida rakenteen jäykkyyden kehittymistä sekä absoluuttista jännitystasoa että jännityksen jakautumista poikittaissuunnassa pyörään nähden. Jos rakenteen jäykkyys kasvaa, tulee jännityksen jakautumiskuvio laakeammaksi. Kuva 1. Yksittäispyörän aiheuttama jännityskuvio referenssirakenteen kantavan kerroksen puolivälissä. Kuva 11. Paripyörän aiheuttama jännityskuvio referenssirakenteen kantavankerroksen puolivälissä.

19 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet 19 Kuva 12. Yksittäispyörän aiheuttama jännityskuvio koerakenteen kantavankerroksen puolivälissä. Kuva 13. Paripyörän aiheuttama jännityskuvio koerakenteen kantavankerroksen puolivälissä. Kummallekin pyörätyypille määritettiin jännityskuvioista maksimiarvot kolmella eri akselipainolla. Nämä kuvat tehtiin molemmille rakenteille ja niistä voidaan päätellä, kuinka paljon jännitystä rakenne päästää lävitseen alapuoliseen kerrokseen. Vastaava menettely tehtiin päällysteen alapinnan venymille (sekä pitkittäinen että poikittainen suunta kuormitukseen nähden). Seurantamittausten analysoinnilla voidaan arvioida rakenteen toimivuutta ja päätellä onko rakenne teknisesti ja taloudellisesti optimaalinen kyseisen luokan tiellä. Kuvissa on esitetty kuorma-auton aiheuttamat vasteet (päällysteen alapinnan pitkittäinen ja poikittainen venymä sekä kantavan kerroksen jännitys) akselipainon funktiona kummallekin pyörätyypille ja kummallekin rakenteelle.

20 2 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet Ensimmäisissä vastemittauksissa yksittäispyörä (etupyörä) aiheutti noin 5 % suuremmat jännitykset kantavaan kerrokseen ja pitkittäiset venymät päällysteen alapintaan kuin vastaavan painoinen paripyörä kummallakin rakenteella. Perinteisellä rakenteella mitatut vasteet olivat noin 1 % suuremmat kuin koerakenteella. Päällysteen alapinnan poikittaisen venymän kohdalla pyörätyyppien välinen ero oli vielä suurempi, mutta rakenteiden ero selvästi pienempi. Näiden mittaustulosten mukaan koerakenne kestäisi liikennekuormitusta dekadeja enemmän kuin vertailurakenne. Jo samoilla päällysteen alapinnan venymien arvoilla koerakenne kestäisi laboratoriokokeiden perusteella arvioiden satakertaisesti vertailurakenteeseen nähden. Vertailussa on kuitenkin muistettava, että koerakenteen päällystepaksuus on 25 mm suurempi kuin perinteisellä rakenteella. Paine [kpa] Ref.rakenne paripyörä Koerakenne paripyörä Ref.rakenne yksittäispyörä Koerakenne yksittäispyörä Akselipaino [kn] Kuva 14. Pyörätyyppien kantavan kerroksen puoliväliin aiheuttamat jännitykset 7 C lämpötilassa eri akselipainoilla referenssi- ja koerakenteella. Venymä [ms] (pitkittäinen) Ref.rakenne paripyörä Koerakenne paripyörä Ref.rakenne yksittäispyörä Koerakenne yksittäispyörä Akselipaino [kn] Kuva 15. Pyörätyyppien päällysteen alapintaan aiheuttamat pitkittäissuuntaiset venymät 7 C lämpötilassa eri akselipainoilla referenssi- ja koerakenteella.

21 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet 21 Venymä [ms] (poikittainen) Ref.rakenne paripyörä Koerakenne paripyörä Ref.rakenne yksittäispyörä Koerakenne yksittäispyörä Akselipaino [kn] Kuva 16. Pyörätyyppien päällysteen alapintaan aiheuttamat poikittaissuuntaiset venymät 7 C lämpötilassa eri akselipainoilla referenssi- ja koerakenteella. Vasteita on mitattu myös vuosina 21 ja 22. Tällöin mittaukset tehtiin vain 1 kn akselipainolla (paripyörä). Vuonna 21 mittaukset tehtiin lokakuussa, jolloin päällysteen lämpötila oli 8 C. Vuonna 22 mittaukset tehtiin ennen uudelleen päällystämistä heinäkuussa, jolloin päällysteen lämpötila oli 27 C. Päällystämisen jälkeen mittaukset tehtiin elokuussa, jolloin päällysteen lämpötila oli 29 C. Kuvissa on esitetty näiden ja aikaisempien mittausten tuloksia alkuperäiseltä päällysteeltä. Kuviin on merkitty eri anturit (rinnakkais-) ja keskiarvo sekä kunkin vuoden arvojen kohdalle päällysteen lämpötila mittaushetkellä. On huomattava, että kaikilla mittauskerroilla on käytettävissä ollut eri kuorma-auto. Autojen kunto on ollut huomattavan vaihteleva, mikä merkitsee sitä, että samalla akselityypillä ja akselipainolla tehdyt mittaukset eivät ole aivan vertailukelpoisia. Tie ei ollut aivan tasainen mittausalueilla, mikä aiheuttaa dynaamisia kuorman muutoksia akselipainoihin. Eri autoilla nämä sattuvat eri paikkoihin tien pituussuunnassa autojen jousitusominaisuuksista riippuen. Kahden ensimmäisen vuoden aikana päällysteen lämpötila mittausten aikaan oli 7-8 C. Tutkimussuunnitelman mukaan vuonna 22 pyrittiin ennen uudelleen päällystämistä tekemään mittaukset suunnilleen samassa lämpötilassa ja sen lisäksi korkeassa lämpötilassa. Säiden ja resurssien puutteen takia mittaukset voitiin tehdä kuitenkin vain korkeassa lämpötilassa.

22 22 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koska lämpötilan vaikutus on erilainen vertailu- ja koerakenteen päällysteen jäykkyyteen, vertailun tekeminen vuoden 22 osalta aikaisempiin vuosiin ei ole yhteismitallinen. Kahden ensimmäisen vuoden osalta jännityksen käyttäytyminen on suunnilleen samanlaista. Ensimmäisen vuoden jälkeen jännitys hieman pieneni, koska rakenne yleensä tiivistyy liikenteelle laskemisen jälkeen. Vuoden 22 mittausten mukaan jännitys kasvoi koealueella noin 5 % edellisiin vuosiin verrattuna, kun lämpötila oli korkea. Vertailualueella oli vain kaksi toimivaa anturia jäljellä, joista toinen käyttäytyi samalla tavalla kuin koealueen anturitkin. Toisen anturin kohdalla muutos oli kuitenkin vain 5 %. Päällysteen alapinnan pitkittäisen venymän suhteen kumpikin alue käyttäytyi suunnilleen samalla tavalla. Venymä pieneni ensimmäisen vuoden jälkeen hieman rakenteen tiivistymisen takia. Vuoden 22 mittausten mukaan jännitys kasvoi molemmilla alueilla noin 6 % edelliseen vuosiin verrattuna, kun lämpötila oli korkea. Päällysteen alapinnan poikittainen venymä käyttäytyi koealueella samalla tavalla kuin pitkittäinenkin. Vertailualueella kaksi anturia kolmesta käyttäytyi suunnilleen samalla tavalla koealueellakin, mutta yksi anturi poikkesi edellisistä huomattavasti.

23 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet 23 Paine [kpa] Paineen kehitys paripyörän (1kN) alla ref.alueella. 7 C 8 C 27 C X71 X72 X73 X74 Ka Vuosi Kuva 17. Standardiakselin (1 kn paripyöräakseli) vertailualueen kantavaan kerrokseen aiheuttamat jännitykset vuosien 2-22 mittauksissa Paineen kehitys paripyörän (1kN) alla koealueella. 7 C 8 C 27 C 12 Paine [kpa] Z71 Z72 Z73 Z74 Ka Vuosi Kuva 18. Standardiakselin (1 kn paripyöräakseli) koealueen kantavaan kerrokseen aiheuttamat jännitykset vuosien 2-22 mittauksissa.

24 24 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet 3 25 Pitkittäisen venymän kehitys paripyörän (1kN) alla ref.alueella. 7 C 8 C 27 C Venymä [ S] XX1 X12 X13 X14 Ka Vuosi Kuva 19. Standardiakselin (1 kn paripyöräakseli) vertailualueen päällysteen alapintaan aiheuttamat pitkittäiset venymät vuosien 2-22 mittauksissa Pitkittäisen venymän kehitys paripyörän (1kN) alla koealueella. 7 C 8 C 27 C Venymä [ S] Z11 Z12 ZZ3 Z Vuosi Ka Kuva 2. Standardiakselin (1 kn paripyöräakseli) koealueen päällysteen alapintaan aiheuttamat pitkittäiset venymät vuosien 2-22 mittauksissa.

25 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet Poikittaisen venymän kehitys paripyörän (1kN) alla ref.alueella. 7 C 8 C 27 C Venymä [ S] X22 XP3 X24 Ka Vuosi Kuva 21. Standardiakselin (1 kn paripyöräakseli) vertailualueen päällysteen alapintaan aiheuttamat poikittaiset venymät vuosien 2-22 mittauksissa. Venymä [ S] Poikittaisen venymän kehitys paripyörän (1kN) alla koealueella. 7 C 8 C 27 C Z21 Z22 Z23 Z24 Ka Vuosi Kuva 22. Standardiakselin (1 kn paripyöräakseli) koealueen päällysteen alapintaan aiheuttamat poikittaiset venymät vuosien 2-22 mittauksissa.

26 26 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet Kuvissa on esitetty mittaustuloksia vuodelta 22, jolloin mittaukset tehtiin sekä ennen että jälkeen päällystämisen. Päällysteen lämpötila oli molemmilla mittauskerroilla suunnilleen sama, C. Vertailuosuudella jännitys laski uudelleen päällystämisen takia 4 %, mikä on odotettua huomattavasti suurempi muutos. Alueella oli enää kaksi toimivaa anturia ja siksikin tulosta on pidettävä epävarmana. Koealueella jännityksen lasku oli erittäin vähäistä. Tätä selittää osaksi pari astetta korkeampi päällysteen lämpötila mittaushetkellä. Tärkeämpi selitys asialle on se, että SMA:n jäykkyysmoduuli noin korkeassa lämpötilassa on vain kolmasosa ABS:n jäykkyysmoduulista ja täten uudelleen päällystämisen vaikutus kokonaisjäykkyyteen on korkeassa lämpötilassa melko pieni. Päällysteen alapinnan pitkittäinen venymä pieneni koealueella hieman. Tähän pätee sama selitys kuin jännityksenkin kohdalla. Sen sijaan vertailualueella venymä kasvoi uudelleen päällystämisen jälkeen. Tulos on perin oudoksuttava eikä ole samassa linjassa jännitysten kanssa. Toiminnassa oli vain yksi anturi, mistä syystä tulokseen on suhtauduttava myös varauksella. Poikittainen venymä käyttäytyi koealueella samalla tavalla kuin pitkittäinenkin, mutta vertailualueella tuloksissa oli erittäin suurta hajontaa antureiden kesken. Vuoden 22 mittauksista voidaan todeta, että koealueen tulokset olivat hajonnaltaan pieniä, saman suuntaisia eri rinnakkaisantureilla ja loogisesti selitettävissä. Sen sijaan vertailualueen tulokset olivat hajonnoiltaan erittäin suuria eri rinnakkaisantureilla ja vaikeasti selitettäviä. Vertailualueen tuloksiin on syytä suhtautua varauksella. Syynä ovat mittauksissa käytetyt erilaiset kuorma-autot ja antureissa on saattanut tapahtua muutoksia. Seuraavat mittaukset antavat varmuutta arvioihin.

27 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet Paineen kehitys paripyörän (1kN) alla ref.alueella. Paine [kpa] X71 X72 Ka Ennen Päällystys Jälkeen Kuva 23. Standardiakselin (1 kn paripyöräakseli) vertailualueen kantavaan kerrokseen aiheuttamat jännitykset vuoden 22 mittauksissa ennen ja jälkeen päällystämisen. 16 Paineen kehitys paripyörän (1kN) alla koealueella. Paine [kpa] Ennen Päällystys Jälkeen Z71 Z72 Z73 Z74 Ka Kuva 24. Standardiakselin (1 kn paripyöräakseli) koealueen kantavaan kerrokseen aiheuttamat jännitykset vuoden 22 mittauksissa ennen ja jälkeen päällystämisen.

28 28 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet 3 Pitkittäisen venymän kehitys paripyörän (1kN) alla ref.alueella. Venymä [ S] X14 Ennen Päällystys Jälkeen Kuva 25. Standardiakselin (1 kn paripyöräakseli) vertailualueen päällysteen alapintaan aiheuttamat pitkittäiset venymät vuoden 22 mittauksissa ennen ja jälkeen päällystämisen. Venymä [ S] Pitkittäisen venymän kehitys paripyörän (1kN) alla koealueella. Ennen Päällystys Jälkeen Z11 Z12 Z14 Ka Kuva 26. Standardiakselin (1 kn paripyöräakseli) koealueen päällysteen alapintaan aiheuttamat pitkittäiset venymät vuoden 22 mittauksissa ennen ja jälkeen päällystämisen.

29 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet Poikittaisen venymän kehitys paripyörän (1kN) alla ref.alueella. 2 Venymä [ S] Ennen Vuosi Jälkeen X22 XP3 X24 Ka Kuva 27. Standardiakselin (1 kn paripyöräakseli) vertailualueen päällysteen alapintaan aiheuttamat poikittaiset venymät vuoden 22 mittauksissa ennen ja jälkeen päällystämisen. Venymä [ S] Poikittaisen venymän kehitys paripyörän (1kN) alla koealueella. Ennen Päällystys Jälkeen Z22 Z23 Z24 Ka Kuva 28. Standardiakselin (1 kn paripyöräakseli) koealueen päällysteen alapintaan aiheuttamat poikittaiset venymät vuoden 22 mittauksissa ennen ja jälkeen päällystämisen.

30 3 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet "Jatkuva vastemittaus"-kokeilu Vuoden 22 syksyllä Kehä II:n käänteisen koerakenteen antureilla kokeiltiin ns. "jatkuvaa vastemittausta". Tavoitteena oli selvittää voitaisiinko VTT:n vastemittausjärjestelmällä tutkia todellisen liikennevirran tien poikkileikkaukseen aiheuttamat rasitukset (vasteet) mahdollisten ylisuurten kuormien (olosuhteisiin nähden) havainnointi liikennevirrasta erilaisten olosuhteiden (vuodenaikojen) vaikutusta todellisiin vasteisiin. Kokeilussa VTT:n mittausjärjestelmä aktivoitiin 24 tunniksi mittaamaan normaalista liikennevirrasta kaikki antureille tietyn suuruisia vasteita aiheuttaneet ajoneuvojen ylitykset. Järjestelmä säädettiin niin, että henkilöauto vain ajaessaan aivan anturin yli käynnisti mittauksen. Siten suurinta osaa henkilöautojen ylityksistä ei mitattu. Kuorma-auto käynnisti mittaukset, vaikka ajoi hyvinkin kaukaa anturin sivusta. Mittausjärjestelmä sinällään toimi hyvin. Se käynnistettiin iltapäivällä. Järjestelmä mittasi liikennevirtaa yhtäjaksoisesti yli 24 h ja mittaukset lopetettiin seuraavan päivän iltana. Vastemittaukset toimivat suunnitellusti, joskin niitä nyt ensi kertaa tällä periaatteella kokeiltaessa ilmeni melkoisesti selkeitä kehittämistarpeita. Mittausjärjestelmä säädettiin "herkimmilleen" jolloin se erottelee vasteet parhaiten pohjasignaalista. Samalla kuitenkin järjestelmä on herkimmillään häiriöille ja nyt mukana ollut "huono" anturi aiheutti runsaasti "turhia" mittauksia ilman todellista ajoneuvon ylitystä. Kaiken kaikkiaan signaalidataa kertyi yli 2 GB, josta turhaa lähes puolet. Mittausjärjestelmän virittäminen herkimmilleen aiheutti pitkän mittausajan vuoksi myös huonoimpien anturien "ryömimisen" pois mittausalueelta. "Ryöminnällä tarkoitetaan anturin tuottaman nollasignaalin (perustason) muuttumista. "Ryömiminen" on joko anturin sähköistä epästabiiliutta tai esim. venymäanturin osalta päällysteen todellista pysyvää muodonmuutosta, mitä VTT:n retrofit-anturityypeillä voi havaita erityisesti poikittaisvenymää mittaavilla antureilla (kuva 29).

31 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet 31 Kuva 29. Ensimmäisen tunnin aikana yhdeltä anturilla mitattujen ylitysten vasteet. Kuvassa näkyy myös anturin pieni "ryömintä". Koska jo etukäteen arveltiin signaalidatan kasvavan suureksi, mittauksiin valittiin melko alhainen lukunopeus. Mittaukset tehtiin 1 S/s taajuudella, mikä osoittautui liian pieneksi. Kuvasta 3 on pääteltävissä että mittaussignaali ei edusta todellista päällysteen kokemaa venymää. On hyvin todennäköistä, että kuormituksen aiheuttama maksimi jäi usein mittaussignaalissa havaitsematta. Riittävä mittaustaajuus olisi noin kymmenkertainen nyt käytettyyn nähden. Signaalidatan määrää kannattaisi pienentää käyttämällä mittauksissa vain muutamaa hyvin toimivaa anturia. Kuva 3. Mittauksessa käytetty näytteistys 1 S/s osoittautui liian hitaaksi. Kuvassa viisiakselinen kuorma-auto, jolla varsinkin takatelin aiheuttama signaali on puutteellinen.

32 32 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet Mittaukset tehtiin syyskuussa, jolloin yöt alkoivat olla jo kylmiä, mutta päivät vielä varsin lämpimiä. Kuvassa 31 on esitetty päällysteen lämpötilat mittausten aikana. Päällysteen jäykkyys on tunnetusti hyvin herkkä lämpötilalle. Niinpä tietysti päällysteestä mitatut vasteetkin. Pinnan yli 2 C:een vaihtelu mittausaikana merkitsee liian suurta vaihtelua mittausolosuhteissa, jotta eri ajankohtana mitatut vasteet olisivat vertailukelpoisia keskenään. Jatkuvaa mittausta tehtäessä sään tulisikin pysyä suhteellisen tasaisena koko mittauksen ajan. Kuva 31. Mittauspaikan päällysteen lämpötilat Mittaukset tehtiin normaaliliikenteen kuormituksilla. Mittausdataa analysoitaessa kävi ilmi, että mittaukset olisi ollut syytä kalibroida tunnetulla kuormituksella, mielellään standardiakselilla. Referenssikuorman käyttö on välttämätöntä varsinkin jos mitataan erilaisissa olosuhteissa ja halutaan keskenään vertailukelpoisia tuloksia. Mitattujen signaalien todellista merkitystä päällysrakenteen kannalta on vaikea arvioida ilman tätä standardiakselireferenssiä. Sen sijaan liikennevirtaa voi kyllä luokitella vasteiden perusteella ilman referenssikuormaakin. Jatkuvaa mittausdataa ei analysoitu kokonaisuutena tämän tarkemmin edellä mainituista syistä Tasaisuusmittaukset Kohteen ensimmäinen tasaisuusmittaus tehtiin Mitattuja parametreja olivat pituussuuntainen tasaisuus sekä pinnan karkeus. Pituussuuntainen tasaisuus määritettiin mittaamalla tien pituusprofiili. Pituusprofiilissa näkyvät epätasaisuudet, joiden aallonpituus on noin,5 m 4 m. Tästä mitatusta profiilista voidaan laskea tasaisuutta kuvaavat tunnusluvut.

33 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet 33 Perinteisen rakenteen osuudella tasaisuus 1 m osuuksien IRI-arvoina vaihteli välillä 1,12 2,3 mm/m keskiarvon ollessa 1,34 mm/m. Koerakenteen osuudella tasaisuus IRI-arvoina vaihteli välillä 1,1 1,8 mm/m keskiarvon ollessa 1,43 mm/m. Osuuksilla oli muutamia epätasaisia kohtia, mitkä tekivät tiestä tasaisuudeltaan korkeintaan keskinkertaisen. Koealueiden IRI-arvot viiden metrin matkalle (5mIRI) on esitetty kuvassa 32. IRI 5m [mm/m] Kehä koealueet Matka [m] Kuva 32. Koealueiden 5mIRI-arvot. Kuvassa 33 on esitetty koealueiden pituusprofiilit, joissa on havaittavissa muutamia painautumia ja kohoumia. Kuvissa 34 ja 35 on puolestaan esitetty koealueiden mega- ja makrokarkeudet. Profiili [mm] Tie 12 Tieosa 1 Suunta 11 koealueet Matka [m] Kuva 33. Koealueiden pituusprofiilit.

34 34 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet.9.8 Kehä 2 Megakerkeus [mm] Matka [m] Kuva 34. Koealueiden megakarkeudet Kehä 2 Makrokerkeus [mm] Matka [m] Kuva 35. Koealueen makrokarkeudet Vauriot Kahden vuoden seurannan jälkeen ei kummallakaan koeosuudella ollut havaittavissa yhtään vauriota. Koeosuudet päällystettiin varsinaisella kulutuskerroksella (SMA 1kg/m 2 ) kesällä 22.

35 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet 35 YHTEENVETO, PÄÄTELMÄT ja suositukset 5. YHTEENVETO, PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET TPPT-projektin yhtenä koerakennuskohteena oli Kehä II:n tieosa 1. Kohteessa vertailtiin raskaasti liikennöityä koerakennetta perinteiseen Uudenmaan tiepiirin käyttämään referenssirakenteeseen. Koerakenne suunniteltiin perustuen liikennerasituksen sekä tierakenteen ja sen eri kerrosten kapasiteetin vuorosuhteeseen, joka ratkaisee tierakenteen vaurioitumismekanismin ja kestoiän. Tierakenteen kapasiteetilla ymmärretään tässä tapauksessa rakenteen kykyä vastustaa eri kuormitustekijöiden aiheuttamia jännityksiä ja muodonmuutoksia. Koerakenne oli suunniteltu niin, että päällysteen kukin kerros oli tehty sellaisista materiaaleista, että niiden toiminnalliset ominaisuudet olivat optimaaliset tierakenteen toiminnan kannalta. Alin sidottu kerros kestää vetomuodonmuutoksia ja seuraava kerros on jäykkä kuormitusta jakava ja ylin kerros on normaali kulutuskerros. Alin kerros oli AB(B2)-kerros, jonka kyky kestää vetorasitusta oli laboratoriokokeiden mukaan 1-kertainen tavalliseen ABK:iin verrattuna. ABS-kerroksen jäykkyysmoduuli oli varsinkin korkeissa lämpötiloissa selvästi suurempi kuin tavanomaisen ABK:n. Pudotuspainomittaus tehtiin tien valmistuttua lokakuussa 2 päällysteen lämpötilan ollessa 12 C. Perinteisen rakenteen osuudella kantavuus vaihteli välillä MPa keskiarvon ollessa 651 MPa. Koerakenteen osuudella kantavuus vaihteli välillä MPa keskiarvon ollessa 73 MPa. Kantavuusarvot ovat aivan riittäviä ja ero kantavuudessa johtui sidottujen kerrosten paksuuserosta. Perinteisen rakenteen osuudella tasaisuus 1 m IRI-arvoina vaihteli välillä 1,12 2,3 mm/m keskiarvon ollessa 1,34 mm/m. Koerakenteen osuudella tasaisuus IRI-arvoina vaihteli välillä 1,1 1,8 mm/m keskiarvon ollessa 1,43 mm/m. Osuuksilla oli muutamia epätasaisia kohtia, mitkä tekivät tiestä tasaisuudeltaan korkeintaan keskinkertaisen. Kolmen vuoden mittausten ja seurannan perusteella tehtiin seuraavat johtopäätökset: 1. Liikennekuormituksen aiheuttamien mitattujen vasteiden perusteella koerakenne näytti toimivan juuri niin kuin oli oletettu. Jäykkä ABS-kerros jakaa kuormitusta laajemmalle alalle ja pienentää liikennekuormituksen aiheuttamia rasituksia alempiin kerroksiin. 2. Liikennekuormituksen päällysteen alapintaan aiheuttamat venymät olivat referenssirakenteella 1 % suuremmat kuin koerakenteella. Kuitenkin koerakenne kestäisi laboratoriotulosten mukaan 1-kertaisesti kuormitustoistoja samallakin venymätasolla. Näillä rakennepaksuuksilla ero olisi paljon yli 1-kertainen.

36 36 Kehä II - Raskaasti liikennöidyt rakenteet YHTEENVETO, PÄÄTELMÄT ja suositukset 3. Sitomattomaan kantavaan kerrokseen aiheutuva jännitys oli referenssirakenteella myös 1 % suurempi kuin koerakenteella, jolloin koerakenteessa kantavan kerroksen hienontumisriski on merkittävästi pienempi kuin referenssirakenteessa. 4. Ensimmäisissä vastemittauksissa yksittäispyörä (etupyörä) aiheutti noin 5 % suuremmat jännitykset kantavaan kerrokseen ja venymät päällysteen alapintaan, kuin vastaavan painoinen paripyörä kummallakin rakenteella. Tätä tietoa voidaan käyttää tulevaisuudessa tarkemmassa mitoituksessa. 5. Rakenteiden vertailua hankaloittaa se, että koerakenteesta tuli noin 25 mm paksumpi kuin referenssirakenteesta (13/15 mm). Aikaisemman vastaavan kokeen (HVS-testit) mukaan koerakenne kesti saman paksuisena laskennallisesti ainakin 3-kertaisen määrän kuormituksia referenssirakenteeseen verrattuna. 6. Koska instrumentointi ja mittaukset vaativat runsaasti taloudellisia resursseja, suositellaan sellaisen yhteistyökumppanin hankkimista, joka voi tarjota mittauksiin vuosiksi eteenpäin saman kuorma-auton tai ainakin ominaisuuksiltaan ja kunnoltaan vastaavan. 7. Koekohdetta on seurattu vasta kaksi vuotta, mutta mittausten perusteella näyttää, että tämä on erittäin hyvä rakenne raskaasti liikennöidylle tielle, jonka vaurioitumismekanismi on väsyminen tai sitomattomien kerrosten urautuminen. 8. Koekohde on merkittävin TPPT:n kuormituskestävyyteen liittyvistä kohteista. Seurantamittauksia ja havaintoja suositellaan jatkettavaksi vuosittain. 9. Kohteella kokeiltua ns. "jatkuvaa vastemittausta" suositellaan kehitettäväksi edelleen. Sen avulla olisi mahdollista seurata raskaassa kalustossa tapahtuvia muutoksia tierakenteen kannalta. Se tarjoaisi myös mahdollisuuden tutkia tierakenteen käyttäytymistä eri (vuodenaikojen) olosuhteissa. "Jatkuva" mittaus olisi myös täydentävä mittaustapa perinteisille vastemittauksille rakennetutkimuksissa.

Vt 4 Leivonmäki. Kohderaportti TPPT 34 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki

Vt 4 Leivonmäki. Kohderaportti TPPT 34 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 34 Espoo, 4.12.21 Vt 4 Leivonmäki Risto Alkio Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka TIIVISTELMÄ TPPT:n kuormituskestävyyden

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

Vt 5 Juva. Kohderaportti TPPT 33 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki

Vt 5 Juva. Kohderaportti TPPT 33 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 33 Espoo, 4.12.21 Vt 5 Juva Risto Alkio Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka TIIVISTELMÄ TPPT:n kuormituskestävyyden

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi

Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi DI Antti Kalliainen Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö Taustaa Koekohde Mittausajoneuvo Mittaustulokset

Lisätiedot

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a). 138 LIITE 5 KENTTÄMITTAUSTEN TULOKSIA 1. Yleistä Malmiradan poikkileikkauksen 1280+360 kohdalla on tehty pysty- ja vaakasuoria muodonmuutosmittauksia sekä huokospainemittauksia joulukuussa 1995, tammikuussa

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA

RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 27.12.2000 RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA PPL-kuormitus AB

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta West Coast Road Masters Oy on toukokuussa 2012 Poriin perustettu tiestöalan mittaus- ja konsultointipalveluita tuottava yritys, joka toimii Suomessa sekä lähialueilla. Meillä on yli 25 vuoden kokemus kantavuusmittauksista

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raskaat kuljetukset yksityisteillä Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen Liikennevirasto: Tulosseminaari, Eeva Huuskonen-Snicker, Terhi Pellinen, Pekka Eskelinen, Jussi Eskelinen Sisältö Tutkimuksen tavoite Uudet tulokset: Hamina

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä

Lisätiedot

Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä

Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä Timo Saarenketo ja Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä Tiehallinnon selvityksiä 44/2002 Timo Saarenketo Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden

Lisätiedot

Jutikkalan eritasoliittymä

Jutikkalan eritasoliittymä TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 27 Espoo, 4.12.21 Jutikkalan eritasoliittymä Risto Alkio Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka TIIVISTELMÄ TPPT:n

Lisätiedot

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA 1 DIPLOMITYÖ 2 ESITYKSEN RUNKO Työn tausta ja tavoitteet Päällysrakenteen mitoituksen periaatteet Mitä tehtiin Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012 Paalutyypin vaihto projektissa 1 Tarmo Tarkkio, Skanska Infra oy 2 PAALUTYYPIN VALINTA- MYSTEERI? Pohjarakennus selostusta 3 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 4 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 5 Juha Vunneli,

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Mt 941 Männikkövaara

Mt 941 Männikkövaara TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 994 - Kohderaportti TPPT 4 Mt 94 Männikkövaara Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, 4.. Mt

Lisätiedot

PUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus)

PUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus) TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 28.12.2000 PUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus) Harri Spoof Sami Petäjä VTT Yhdyskuntatekniikka 2 Alkusanat Tien

Lisätiedot

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä

Lisätiedot

ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys

ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 6.11.2000 ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys F10 Kilpisjärvi Inari 55000 Kh 65000 Kh 60000

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI 15.11.2005 Taina Rantanen 1. KOERAKENTEEN TAVOITE Koerakentaminen kohdistui ongelmatyyppiin, jossa

Lisätiedot

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014 Jari Marjeta, projektipäällikkö KATUVERKON KUNNON HALLINTA PERUSMITTAUKSET -Päällystevaurioinventointi (syyperusteinen)

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä

Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä Marko Kelkka Teknillinen korkeakoulu / tielaboratorio 25.10.2007 Melua vaimentavat päällysteet - seminaari Mitkä asiat vaikuttavat käyttöikään? Päällysteen

Lisätiedot

Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu

Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu 10.5.2017 Esityksen sisältö Taustaa Uusimpia tutkimustuloksia Paripyörä yksittäispyörä Kokonaismassat Akselimassatutkimukset Huokosvedenpaineen

Lisätiedot

PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät

PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 13.05.2011 17.04.2002 1. MENETELMÄN TARKOITUS

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi Kari Narva Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Perustettu v.2004 ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä Henkilöstö 11 henkilöä (2011)

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma Kuntatekniikka YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma Infrasuunnittelu Oy D1010 19.5.2014 YLEISSUUNNITELMA SISÄLLYS YLEISTÄ 1 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.1 Kustannusarviot 2 2 MITOITUS

Lisätiedot

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,

Lisätiedot

ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS

ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Menetelmäkuvaus TPPT 7 Espoo, 3.12.21 ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja- ja

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Tien rakennekerrosten materiaalit

Tien rakennekerrosten materiaalit TIEHALLINTO Risto Alkio, Markku Juvankoski, Leena Korkiala-Tanttu, Rainer Laaksonen, Kyösti Laukkanen, Sami Petäjä, Jari Pihlajamäki, Harri Spoof Tien rakennekerrosten materiaalit Taustatietoa materiaalivalinnoille

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Liikennetärinä Raportti PR3389 TÄR01 Sivu 1 (7) Lujatalo Oy Reijo Pitkämäki Sokerilinnantie 11 B 02600 Espoo Turku 13.8.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Kotkansiipi 7, Vantaa Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 36 Espoo, 24.5.24 Mt 595 Salahmi Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät PANK-5201 PANK PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1 MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 20.3.2008

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

KUORMITUSKESTÄVYYSMITOITUS - PÄÄLLYSRAKENTEEN VÄSYMINEN

KUORMITUSKESTÄVYYSMITOITUS - PÄÄLLYSRAKENTEEN VÄSYMINEN TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 17 Espoo, 22.11.2001 KUORMITUSKESTÄVYYSMITOITUS - PÄÄLLYSRAKENTEEN VÄSYMINEN Kuormituskertaluku Päällysteen väsymiskriteeri

Lisätiedot

PÄÄLLYSTYSTÖIDEN TYÖSELITYS 2016

PÄÄLLYSTYSTÖIDEN TYÖSELITYS 2016 1 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Kuntatekniikka ================================================================== 14.03.2016 PÄÄLLYSTYSTÖIDEN TYÖSELITYS 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄÄLLYSTEMASSOJEN OHJEARVOT 3 2

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

METALLISAVUPIIPPUJEN PALOTURVALLINEN KÄYTTÖ EPS-/PIR-YLÄPOHJISSA

METALLISAVUPIIPPUJEN PALOTURVALLINEN KÄYTTÖ EPS-/PIR-YLÄPOHJISSA TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO PALOLABORATORIO TUTKIMUSSELOSTUS NRO PALO 2405/2015 METALLISAVUPIIPPUJEN PALOTURVALLINEN KÄYTTÖ EPS-/PIR-YLÄPOHJISSA Tampere 2015 1 /(61) 61 sivua Rahoittajat Palosuojelurahasto

Lisätiedot

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.

Lisätiedot

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla Henry Gustavsson Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Georakentaminen Taustaa Muurlassa Salon lähellä on jäljellä Vt1 moottoritien

Lisätiedot

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET Asfaltointi- ja tiemerkintätyöt (MALLIASIAKIRJA) 2(9) YLEISTÄ Nämä määrämittausperusteet noudattavat Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistöä ja Infraryl 2010 Osa 1 Väylät

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS

VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS PROJEKTI Liikenneviraston organisoima valtakunnallinen hanke, toteuttajina Ramboll Finland Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto Selvitetään

Lisätiedot

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT

Lisätiedot

YKSIKKÖKUSTANNUKSET 8.6.2004

YKSIKKÖKUSTANNUKSET 8.6.2004 Nro: 452 Sivu1(8) VEIKKOLAN KATUVERKKOSELVITYS Yksikköhintoina käytetään Espoon kaupungin kunnallisteknisten töiden yksikköhintaluetteloa 2002. Hintaryhmittely B. Keskinkertaiset olosuhteet, suoritemäärät

Lisätiedot

PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo)

PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo) UUMA-inventaari PT 11636 plv. 33-358 Knuters-Östersundom (Sipoo) Lentotuhka massiivirakenteissa 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Varilan kuntoradan putkisilta

Varilan kuntoradan putkisilta 4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien

Lisätiedot

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293 Pornaisten kunta Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla LASKELMASELOSTUS Geotekniset laskelmat ja päällysrakenteen mitoitus 22.2.2016 PROJEKTINRO 5293 Sipti Infra Oy Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki

Lisätiedot

Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA

Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 38 Espoo, 4.12.21 Pt 18629 Temmes Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Pyöreälahden asemakaava ja asemakaavan muutos, tärinäselvitys Siilinjärven kunta

Pyöreälahden asemakaava ja asemakaavan muutos, tärinäselvitys Siilinjärven kunta Pyöreälahden asemakaava ja asemakaavan muutos, tärinäselvitys Siilinjärven kunta Jussi Kurikka-Oja 4.9.2014 1 Taustatiedot Tämä tärinäselvitys on laadittu Siilinjärvellä, Pyöreälahden alueelle 2. kunnanosassa

Lisätiedot

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus

Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus Markku Tammirinne Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus TPPT-suunnittelujärjestelmän kuvaus Tammirinne Markku Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus TPPT-suunnittelujärjestelmän kuvaus Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Koerakentamisella uusia ratkaisuja käytäntöön

Koerakentamisella uusia ratkaisuja käytäntöön 1 Jani Huttula Tiehallinto, Oulun tiepiiri 2 TAUSTAA Tienpidon niukkojen resurssien ja avautuneiden markkinoiden aikana tarpeen etsiä uusia ratkaisuja alemman verkon tienpitoon Uusien ratkaisujen kautta

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten

Lisätiedot

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS Pohjanvahvistuspäivä 21.8.2014 Kirsi Koivisto, Ramboll Finland Oy SUUNNITTELUKOHTEEN SIJAINTI JA MELUN LEVIÄMINEN Kivikko

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Matkanopeudet HSL-alueella 2011

Matkanopeudet HSL-alueella 2011 Matkanopeudet HSL-alueella Matkanopeudet HSL-alueella HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta A PL HSL puhelin (9) 4 www.hsl.fi Lisätietoja: Marko Vihervuori puhelin 9

Lisätiedot

Urapolku Veli-Matti Uotinen Tekninen päällikkö, Ruukki Construction Oy

Urapolku Veli-Matti Uotinen Tekninen päällikkö, Ruukki Construction Oy Urapolku Veli-Matti Uotinen Tekninen päällikkö, Ruukki Construction Oy Tuotekehitys ja materiaalit Infraexpo Opiskelijatapahtuma11.10.2012 1 Taustaa 1994 2008 pohjarakennussuunnittelijan urapolku Tielaitos

Lisätiedot

Lahelanpellon tärinäselvitys Tuusula

Lahelanpellon tärinäselvitys Tuusula Ramboll Finland Oy Tuusulan kunta Lahelanpellon tärinäselvitys Tuusula 9.10.2006 Viite 82114125 Versio Pvm 9.10.2006 Hyväksynyt Tarkistanut J. Noukka Kirjoittanut J. Kurikka-Oja Ramboll PL 718 33101 Tampere

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Johtopäätös: Kokeen tulosten perusteella rakenne soveltuu hyvin käytettäväksi urheilutilan lattiana.

Johtopäätös: Kokeen tulosten perusteella rakenne soveltuu hyvin käytettäväksi urheilutilan lattiana. Norges Byggforskningsinstitut Projektin numero: 0 475/0 9011 Paikka ja päivämäärä: Oslo, 29.5.1991 Projektipäällikkö / kirjoittana: Morten Gabrielsen Toimeksiantaja: Boen Bruk A/S Toimeksiantajan osoite:

Lisätiedot

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet LIITE 1 1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet 1.1 Suunnittelussa ja mitoituksessa huomioitavaa Kevennyksen suunnittelu edellyttää kohteen kokonaisuuden arviointia. Ennen mitoitusta kartoitetaan

Lisätiedot

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät InfraRYL, Päivitys 1.6.2015/KM 1 LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät Tiivistysmenetelmän valinta Tiivistysmenetelmä valitaan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen menetelmää

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa. Esko Rytkönen Työterveyslaitos

Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa. Esko Rytkönen Työterveyslaitos Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa Esko Rytkönen Työterveyslaitos Metsätehon tuloskalvosarja 12/2011 Taustaa Liikkuvien kohteiden mittaustulosten yhdistäminen liikkeiden eri vaiheisiin

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot