Fonee+set mallit KOHTI FONEETTISIA MALLEJA. Fonee+nen malli? Viitekehys? Teoria Malli Transkrip=o(systeemi) NotaaRo

Transkriptio

1 Fonee+set mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 KOHTI FONEETTISIA MALLEJA Mallit (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27) Fonee+nen malli? voivat olla esi2äviä: P 2 on P 1 :n malli jos P 2 :llä on sama tai samanlainen rakenne kuin P 1 :llä (esim. pienoismallit, kartat; myös esim. Bohrin atomimalli, joka nojaa suoraan ReSyyn teoriaan). tai teoree8sia: P:tä koskevien oletusten eli hypoteesien joukko; muistusaa teoriaa, musa ei pyri olemaan yhtä tarkka (esim. matemaa+nen malli, joka on matemaa+sten yhtälöiden kokoelma). Viitekehys? Teoria Malli Transkrip=o(systeemi) NotaaRo 1

2 Interna'onal Phone'c Alphabet (IPA) Fonee+sen transkripron periaaseita (Johnson 2000) EsiteSävä signaalin kaikki lingvisrsesr merkitsevät piirteet ViiSomien erisely RiiSävä Reto viisomien tuosamisesta pelkän transkripron perusteella LingvisRsesR merkityksesömät yksityiskohdat on kyesävä sulkemaan pois Oikea ja vasen EmooRot ja affekriviset elemenrt Psykologinen realismi? Johnson & Liddell (2010: ) [P]hone=c transcrip=on symbols are symbols for abstract categories of sounds, but the categories are not as abstract as phonemic categories. The primary difference between phonerc and phonemic categories is that phonemic categories are abstracrons across (abstract) phonerc categories. conrnued Ideally, a phonerc representaron system for signs should accomplish the same goals as one for speech. It should provide a wri2en, categorical representa=on of what a signer actually produces. Such representarons could provide a basis for the analysis of various types of phonological processes, including assimilaron, perseveraron, and so on. 2

3 Fonee8sen kuvauksen kolme abstrak=otasoa (Johnson 2011) Abstrak'mpi Alveolaarinen obstruen+ Kategoriset fonee8set yksiköt Fonee+sista piirteistä johdetut abstrakrt fonee+set kategoriat Kasautunut ja harotesu (skewed) käden muodostelma, jossa valisuina sormet 1 ja 2 [+obs +ant +cor atr] Kategoriset fonee8set piirteet Yksiköitä eroselevat kategoriset toiminnalliset ominaisuudet 1EEE= 2fEE= 3FFE= 4FFE Kielen pää kohotesu ja kontakrssa hammasvalliin; kielen kanta neutraali; ilmavirrassa katkos Fonee8set tosiasiat Ei- kategoriset lihasten ja nivelten asentojen ja liikkeiden kuvaukset Konkree3sempi 1:0 /0 ad - 2:60 /0 ad - 3:90 /0-4:90 /0 ad Osa 2 JOHNSONIN JA LIDDELLIN FONEETTINEN KUVAUSTAPA ELI SEGMENTTIMALLI TAI PTSD- MALLI Puhu2u kieli Viito2u kieli Lähtökohta jatkuu Fonee+nen segmen+malli (Johnson & Liddell, 2011; Johnson, 2011) on IPA- järjestelmään vertautuva viisomien fonee+nen tarkekirjoitusjärjestelma, jonka lähtökohta on analysoida viisomat aikajanalle peräkkäin sijoisuviksi segmenteiksi. SegmenSeja on mallissa kahta päätyyppia : sellaisia, jotka esisävät arrkulaasorien sijainrtapaa (postural segments) ja sellaisia, jotka esisävät tässa sijainrtavassa tapahtuvia muutoksia (trans- forming segments). Teknisemmin segmen+en pääluokat määritellään viisomia koostavien fonee+sten piirteiden avulla. ArRkulaaSorien sijainrtapaa esisävissa segmenteissa kaikki viisoman piirteet ovat muusumasomia ja täten yhteisesr kuvasavissa [- dynamic] (Johnson & Liddell, 2011: 455). SijainRtavan muutosta esisävissa segmenteissa jokin piirre on muutosrlassa [+dynamic] (emt.). 3

4 Postural segments ArRkulaaSorin sijainrtapaa esisävät segmenrt jakautuvat kolmeen luokkaan niiden suhteellisen ajallisen keston perusteella: kestosomiin P- segmenseihin (postures), kestollisiin D- segmenseihin (deten'ons) ja pitkäkestoisiin D: - segmenseihin (long deten'ons). Trans- forming segments ArRkulaaSorin sijainrtavan muutoksia esisävia segmenseja on puolestaan neljänlaisia: ballisrsella eli suhteellisen nopealla koukistaja- ja ojentalihaksen vuoroselutoimintaan perustuvalla liikkeella tuotesuja T- segmenseja (transforms), hyvin nopealla ballisrsella liikkeella tuotesuja T! - segmenseja (rapid transforms), antagonisrsella eli suhteellisen hitaalla koukistaja- ja ojentajalihaksen samanaikaiseen toimintaan perustuvalla liikkeella tuotesuja S- segmenseja (deten'ons) ja hyvin hitaalla antagonisrsella liikkeella tuotesuja S: - segmenseja (slow deten'ons). ArRkulaaSorien sijainrtapaa ja siinä tapahtuvia muutoksia esisävät segmenrt ja niitä määriselevät piirteet (Johnson & Liddell, 2011: 439) P D D: T T! S S: Dynaaminen (dynamic) Hetkellinen (transitory) Pidentynyt kesto (extended dura'on) Lyhentynyt kesto (diminished dura'on) Vrt. vanhempi HMX- malli (Johnson 2000) Hold (H) =ming units are periods of Rme when no posture is changing. Because there is no change happening during a hold, it has only one piece of postural informaron. X =ming units are periods of Rme that correspond to the beginning or ending of a movement, but which are not duraronal as is a hold. X s are describable moments that are transitory. Movement (M) =ming units are periods of Rme when some posture is changing. We describe movement by describing its beginning and its ending postures, not by describing the direcron of the movement itself or what it looks like. Therefore, it is connected to two pieces of postural informaron. The movement part of the notaron also contains informaron about how the movements are accomplished, e.g., with a straight or arc path, with contact or lack of contact during the movement, with local movement (wiggling, oscillaron). 4

5 H, M ja X segmensejä koostavat peruspiirteet (Johnson (2000) Tulkinta- avain HMX- mallin (Johnson 2000) ja PTSD- mallin (Johnson & Liddell 2011) segmen+en välille Segmen8tyyppi Piirteet H Hold pidäke [+fixed, +durable] X abstrakr aikapiste [+fixed, - durable] M Movement liike [- fixed, - durable] Johnson (2000) Johnson & Liddell (2011) H D, D: Postures X P M T, T!, S, S: Trans- forms Timing and gestural components within segments in PTSD- model ViiSoman klassisia rakenneosasia eli käsimuotoa, paikkaa ja liikesa seka muita rakenteen kannalta merkityksellisia arrkulaaron osasia kuten käden ja kämmenen orientaaroita ja suuntautuneisuusa, ja ei- manuaalisia elemenseja, koskeva informaaro ilmaistaan segmensejä koostavilla fonee+silla piirteilla. SijainRtapaa esisävissa segmenteissa (P, D, D:) kuvataan sormien ja käsivarren muodostelma, käden sijainr, orientaaro ja suuntautuminen seka ei- manuaalinen toiminta (> Gestural descrip'ons). SijainRtavan muutosta esisävissa segmenteissa (T, T!, D, D:) kuvataan liikkeen suoritustapa eli Reto siita, onko liike suora, kaari vai jonkinlainen käsivarren, ranteen tai sormien toistuva käänto - tai väristelyliike, tai muusuuko viisoman käsimuoto hyvin kontrolloidusr (nk. progressiivinen käsimuodon muutos) (> Timing descrip'ons). Käden ja kehon mahdolliset kontakrt ilmaistaan tarvisaessa erikseen jokaisessa segmenrssa osana käden sijainnin kuvausta. NotaRon schema for a segment (Johnson 2011) Timing descriprons Gestural descriprons Timing units ( segment features ) Other Rming features ( movement features ) Hand configuraron features Placement features Facing features OrientaRon features Non- manual features 5

6 The stream of signing consists of segments (Johnson 2011) Timing descriprons Piirteiden taksonomiset symbolit PTSD- mallissa (Johnson 2011) Gestural descriprons Vrt. HMX- mallin piirteet (Johnson 2000) Piirteiden jakauma ja leviäminen PTSD- mallissa (Johnson 2011) Viittomien tarkka kuvaus Piirteiden taksonomia segmental features (Johnson 2000, topic 9) contour [straight, arc] contact [+/- touch] (non-spreading) local movement [+/- oscillating, wiggling] (non-spreading) articulatory features hand configuration (Johnson 2000, topic 5) inclusion of forearm exclusion of metacarpals thumb opposition [o, u, b, n, L] thumb extension [+, ^, ", -] thumb-finger contact [c, uc] selected fingers [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9] stacking/crossing [k, x] spreading finger extension [+, ^, ", -] rounding [ ] placement a active articulator a (figures 7 and 8) spatial relationship a [at, contra, ipsi, ant, post, sup, inf] focal site a head (figure 1) body (figure 2) contralateral arm (figure 3) spatial distance [proximal, medial, distal] (figures 4 and 5) offset [Ø, 1, 2, 3] (figure 5) height [FH, NK, ST, CH, AB] (figure 4) weak hand (figures 7 and 8) placement b active articulator b spatial relationship b [points at] focal site b rotation and other positions of the wrist forearm rotation [prone, supine] wrist extension-flexion [wr-ext, wr-flx] wrist abduction-adduction [wr-abd, wr-add] forearm raising 6

7 Esimerkkikuvaus PTSD- mallilla Malliin kuuluvia ennakko- oletuksia ArRkulatorinen kuvaus (ei havaintopohjainen) Osakomponen+en kuvaus (ei kuvaa globaaleja kokonaisuuksia) Korostaa arrkulaasorien sijainteja ja asentoja Retyillä ajanhetkillä ArRkulaaSoreiden itsenäisyys ViiSomien JA siirtymien kuvaus OSaa kantaa siihen, mikä on universaalisr validi fonee+nen abstrakrotaso viisomakielissä Ennakko- oletuksista (1) Mikä käsimuoto? Ennakko- oletuksista (2) Siirtymän merkintä? 7

8 PohdiSavaksi VälSääkö malli segmen+in ja segmentoinrin liisyvät ongelmat? Jos ei, niin voisiko malli välsää ne jollakin tapaa? Osa 3 JOHDATUS VIITTOMIEN FONEETTISEEN SEGMENTOINTIIN ELEMALLILLA Tausta Elemalli on yleisen eletutkimuksen näkökulmasta viisomien tarkkaan segmentoinrin kehitesy järjestelmä. Mallin on kehisänyt Arendsen työryhmineen (2007) ja se perustuu sekä Kitan ja työryhmän (1998) esä Kendonin (2004) tutkimukseen eleiden ajallisesta rakenteesta (ks. myös McNeill, 1992). Malli ei ole levinnyt yhtä laajalle viisomakielten tutkimuksen saralla kuin segmen+malli edeltäjineen, musa tutkijat etenkin Euroopassa ovat alkaneet käysää sitä yhä eneneväsr viisomien ajallisen rakenteen tarkasteluun (esim. Arendsen, van Doorn & de Ridder, 2007; ten Holt, van Doorn, de Ridder, Reinders & Hendriks, 2009). Perusidea Mallin perusidea on segmentoida kaikenlaiset käsillä tuotetut eleet (jatkumolla elehrminen viisominen) toisiaan seuraaviksi jaksoiksi, ei niinkään kuvata yksisäisten jaksojen sisäistä rakennesa (vrt. segmen+malli). 8

9 Eleyksiköiden vaiheet Eleyksiköt (gesture units) jaetaan niiden ilmenemismuodon perusteella seuraavanlaisiksi vaiheiksi (Arendsen, van Doorn & de Ridder, 2007: 316; kirjoisajan käännös): Eleyksiköiden vaiheet Vapautus (libera'on). Käsien liikusaminen pois leporlasta tarvisaessa. Valmistelu (prepara'on). Kontrolloitu valmistautuminen iskuvaiheeseen (tai itsenäiseen pidäkkeeseen). Käsi liikkuu kohr iskuvaiheen alkupaikkaa ja käden muoto ja orientaaro alkavat muusua kyseessa olevalle eleyksikölle tyypillisiksi. Valmisteluvaiheen alku määrisäa viisoman alun. Isku (stroke). Liikkeen ilmaisuvoimaisin vaihe yhdessa iskunjälkeisen pidäkkeen kanssa. Eleyksiköissa on oltava joko isku tai iskunjälkeinen pidäke. Iskunjälkeinen pidäke (post- stroke hold). Käsi pysyy paikallaan iskunloppuisessa muodostelmassa tai jähmesyy muodostelmaan iskun sijasta. Palautus [recovery; relax]. Käden muodon rentoutuminen ja käsimuodon ja paikan neutralisoituminen. Vaiheen aikana käsi voi palata leporlaan. Ase2uminen [seile]. LepoRlan aikana tapahtuvaa liikesa. Käsien, käsivarsien ja kehon liike rauhoisuu ja loppuu. Ei ole enäa osa viisomaa. Valmistelu- ja iskuvaiheen väliin voi sijoisua iskua edeltäva pidäke (pre- stroke hold), jonka aikana iskun alkua määrisäva käden asento ja sijainr pysyvät hetken aikaa muusumasomina. Käytännössa jokainen konteksrton eleyksikko tulkitaan mallissa käden suorisaman liikkeen näkökulmasta leporlasta lähteväksi ja sinne palaavaksi liikepoikkeamaksi. PohdiSavaksi Mitä käytännön ongelmia mallin soveltamisessa viitotun kielen fonee+seen tutkimukseen on? VälSääkö elemalli segmen+in ja segmentoinrin liisyvät ongelmat? 9

10 The beginning of the sign in PTSD- model Epilogi MISTÄ FONEETTINEN VIITTOMA ALKAA JA MIHIN SE LOPPUU? [Concerning the idenrficaron of the parts of the sign stream that are or are not part of the sign CHICAGO:] We employed three criteria for these decisions. First, when we look at other instances of CHICAGO, we see that they all tend to share a similar starrng place [...]. Directly before this placement, however, the acrvires of the hand vary as a result of the preceding context. [...] Because these transironal acrvires vary from userance to userance, we do not treat them as a part of the sign itself. [...] Second, note [...] that the hand moves upward from its resrng posiron on a direct and straight path that ends with [...] the beginning of the sign. Azer [this] the hand moves along a different, lateral path. This change in direcron also provides evidence for the beginning of the sign. Third, when we ask narve signers to show us how CHICAGO begins, they always place their hand in roughly the posiron shown in frame 1 [i.e. in the juncture between the two movements]. (Johnson and Liddell 2011: 412.) ViiSoman alku ja loppu elemallissa Mallien viisomanäkemysten vertailu "Elemallin näkökulmasta konteksrton viisoma MUSTA [- - - ] koostuu valmistelu-, isku-, pidäke- ja palautusvaiheista. Valmisteluvaiheen aikana dominoiva käsi on nousemassa kohr Rlaa viisojan otsan edessä, ja sen aikana viisomasta voidaan tunnistaa sille tyypillinen käsimuoto ja orientaaro [- - - ]. Iskun ja pidäkevaiheen aikana käsi liikkuu samassa käsimuodossa ja orientaarossa otsan edestä kohr otsaa ja koskesaa sitä jääden lyhyeksi hetkeksi paikalleen. ViiSoma loppuu palautusvaiheeseen, jonka aikana käsi irtoaa otsakontakrsta ja alkaa palata kohr leporlaa [- - - ]. Palautusvaiheen aikana viisomassa säilyy vielä sille tyypillinen käsimuoto ja osisain myös orientaaro. (Jantunen 2011: 56) 10

11 Yhteenveto & morivi viimeiselle luennolle "Ero mallien näkemyksissä fonee+sen viisoman alasta on merkisävä: elemallin käytänteiden mukaisesr idenrfioitu fonee+nen viisoma on kaksi kertaa pidempi (ruutuina laskesuna) kuin segmen+mallin käytänteiden mukaan idenrfioitu viisoma." (Jantunen 2011:57) Kirjallisuus Arendsen, J., A. van Doorn, and H. de Ridder When and how well do people see the onset of gestures? Gesture 7: Haaparanta & Niiniluoto (1986). Johdatusta tieteelliseen ajatteluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsingin yliopisto. Jantunen, T Foneettisen viittoman ala [The domain of phonetic sign]. Puhe ja kieli 31:5165. Johnson, R. E. (2000). American Sign Language phonology. Jyväskylän yliopistossa pidetyn viittomakielten fonologiaa käsitelleen kurssin materiaali. Johnson, R. E. (2011). Fonetiikka ja fonologia. Jyväskylän yliopistossa pidetyn viittomakielten fonetiikkaa ja fonologiaa käsitelleen kurssin materiaali. Johnson, R. E., and S. K. Liddell A Segmental Framework for Representing Signs Phonetically. Sign Language Studies 11: Kendon, A. (2004). Gesture: Visible action as utterance. New York: Cambridge University Press. Kita, S., I. Van Gijn, and H. Van der Hulst Movement phases in signs and co-speech gestures and their transcription by human coders. In Ipke Wachsmuth and Martin Froelich (eds.), Gesture and Sign Language in Human-Computer Interaction: Proceedings of International Gesture Workshop, Berlin: Springer. McNeill, D. (1992). Hand and mind: What gestures reveal about thought. Chicago & London: The University of Chicago Press. ten Holt, G., A. van Doorn, H. de Ridder, M. Reinders, and E. Hendriks Which Fragments of a Sign Enable Its Recognition? Sign Language Studies 9: