RAISIONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS

Transkriptio

1 Osuustyö Aura Rauno Laine RAISIONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS

2 SAATTEEKSI Tämä selvitys perustuu allekirjoittaneen keväällä ja kesällä vuonna 2000 tekemiin linnustolaskentoihin. Työ on tehty Raision kaupungin toimeksiannosta. Omien keräämieni tietojen lisäksi olen saanut arvokasta informaatiota myös muilta alueella liikkuneilta lintumiehiltä. Useiden eri lintuharrastajien havainnot ovat sopivasti täydentäneet omaa tutkimustani. Kiitokset menevät tässä yhteydessä kaikille heille mutta erityisesti haluan kiittää Seppo Kalliota monista arvokkaista Raisionlahden linnustoa koskevista tiedoista. Kiitän myös Turun Lintutieteellistä Yhdistystä joka toimitti minulle tietoja aiemmin Raisionlahdella havaituista linnuista. Nämä havainnot toimivat hyvänä vertailu-aineistona tämän vuoden tuloksiin. Tämän raportin päätarkoitus on kuitenkin olla yhteenveto siitä minkälainen oli lintujen pesimävuosi 2000 Raisionlahdella. Omaa raporttiani voi lukea rinnan alueelta aiemmin julkaistujen vastaavien julkaisujen kanssa ( mm. Hannu Rautanen 1976 ja Jouni Saario 1985). Omassa raportissani tehdään vertailuja etenkin Jouni Saarion raportin tietoihin. Viisitoista vuotta on sopivan pitkä aika arvioida lintukantojen muutoksia. Toisaalta en halua että nyt tekemäni yhteenveto olisi vain pelkkä kuiva tilasto alueella havaitusta linnuista. Olen raportissani pyrkinyt kertomaan alueen linnuista myös hieman vapaammin ja kansantajuisemmin. Raportin lopussa oleva lajilista on tarkoitettu pohjaksi sille mitä itse kukin voi Raisionlahdella odottaa näkevänsä. Toivotan kaikille mukavia linturetkiä Raisionlahdella tulevinakin vuosina! Turussa elokuun 14. päivänä vuonna 2000 RAUNO LAINE

3 Johdanto Raisionlahtea on aiemmin kartoitettu Jouni Saarion toimesta vuonna 1985 sekä Asko Suorannan sekä Hannu Rautasen Varsinais- Suomen lintuvesi-inventointien yhteydessä vuonna Lisäksi lahdella on tehty eräitä tätä aikaisempiakin linnustoselvityksiä. Jouni Saarion tekemä laskenta keskittyi erityisesti arvioimaan Raisionlahden pohjukan arvoa lintupaikkana. Sama tarkoitus on myös nyt toteutetulla linnustoselvityksellä. Monet Saarion raportissa mainitut Raisionlahtea koskevat biologiset tiedot pitävät edelleen paikkansa ja niitä ei kaikkia enää toisteta. Nyt tehty laskenta on vertailukelpoinen Saarion tekemiin laskentoihin. Tästä poiketen vuoden 2000 laskennassa on mukana myös Temppelivuoren alue. Laskenta- alueen yleisluonnehdintaan kelpaa edelleen Jouni Saarion raportti. Alueen luonnonrauha on tämän jälkeen vähentynyt entisestään Naantalin tien ansiosta. Sieltä kantautuva lähes tauoton liikenteen melu kätkee alle luonnonäänet erittäin tehokkaasti. Raisionlahden rantaan on syntynyt myös uutta pientalovaltaista asutusta joka on laajentumassa edelleen Kaanaanrannalla. Myös uusia sähkö- ja voimalinjoja on rakennettu. Vaikka alueen luonnonrauha onkin jo suureksi osaksi menetetty tarjoaa Raisionlahti luontopolkuineen edelleen runsaasti nähtävää. Alueella on tehty rantaniittyjen kunnostustoimenpiteitä ja kesäisin niityillä laiduntavat mullikat huolehtivat nekin osaltaan rantaniittyjen kunnossapidosta. Raisionlahden pohjukkaan muodostuu edelleen varsinkin keväällä muuttaville kahlaajille sopivia lietealueita. Tämä johtuu lahteen laskevien ojien mukanaan tuomista lietteistä ja ravinteista. Raisionlahti on edelleen muuttavien vesilintujen suosima levähdyspaikka ja heti jäiden lähdettyä siellä saattaa tavata isojakin vesilintuparvia Näiden havainnointi sekä muutto- että pesimä-aikaan on helppoa rannan avoimuuden takia. Päivällä linnut vetäytyvät mielellään kaislikon suojiin. Ongelmana keväällä 2000 oli sateinen loppukevät ja alkukesä. Lahden ranta-niityt olivat pitkään veden alla ja liian vetisiä lintujen pesinnälle, Vesi alkoi laskea vasta kesäkuun alkupuolella. Matalan veden aikana lintujen parimäärät saattavat olla suurempiakin. Nesteentien varressa on jonkin verran linnuille sopivaa ojanvarsipöheikköä. Laajimmat ruovikot löytyvät lintutornin läheisyydestä. Myös Nuorikkalan läheisyydessä on etenkin kerttusille elintilaa tarjoavaa ruovikkoa. Jonkin verran linnuille sopivaa kuusi- ja mäntyvaltaista kalliometsää löytyy Temppelivuoren alueelta. Kyseessä on alue joka jää Nesteentien parkkipaikan sekä Pernon telakan väliin. Temppelivuorta halkovat sekä Nesteentie että Naantalintie joten voimakas liikenteen melu haittaa varsinkin lintujen laulun kuulemista. Temppelivuorella onkin paras vierailla heti aamutunneilla jolloin liikenne on hiljaisimmillaan. Temppelivuoren keskellä on myös laajahko hiekanottoalue (?) Raisionlahtea halkovat monet voima- ja sähkölinjat, Kyse on pitkälti esteettisestä haitasta. Ainakaan itse en ole havainnut alueella voimajohtoihin menehtyneitä lintuja. Asia olisi kuitenkin tutkimisen arvoinen muuallakin kuin Raisionlahdella. Kukonpään alue luontopolkuineen ja lehtomaisine rantametsineen on tärkeä alue monelle tällaista aluetta suosivalle lintulajille kuten kerttusille, satakielille ja sirittäjille. Kukonpäästä alkaa myös meri ja linnusto on sen mukaista.

4 Laskenta-alue (Liite 1) Laskenta-alue selviää oheisesta karttaliitteestä. Mainittu alue on tämän lisäksi jaettu kolmeen osaan. Alue A kattaa itse Raisionlahden sekä siihen kuuluvat niityt. Alue B käsittää Raisionlahden reunametsiköt ja - metsät sekä länsirannan omakotiasutuksineen. Alue C käsittää koko Temppelivuoren. Alue A on sama kuin Jouni Saarion vuonna 1985 tekemissä laskennoissa. Raisionlahteen olennaisesti liittyvinä on omassa laskennassani otettu mukana myös alueet B ja C. Pohjoisrantaa sekä Raisionlahden reunametsiä on inventoitu siltä osin kuin lahtea kiertävältä luontopolulta on pystynyt havainnoimaan ja kuulemaan. Temppelivuoren alue on sen sijaan inventoitu tarkkaan. Vaikka luonnonrauhaa ei Temppelivuorella enää ole alue on otettu mukaan laskentoihin jotta nähtäisiin miten aluetta halkovat vilkasliikenteiset tiet ovat vaikuttaneet linnustoon. Kukonpään alueelta sekö lahden eteläosasta on arvioitu siellä tavattujen vesilintujen parimäärät. Muita lintuja ei Kukonpään alueelta ei ole laskettu joskin mielenkiintoisimmat siellä tehdyt havainnot on kirjattu muistiin, Näihin viitataan lajiluettelossa. Laskentamenetelmistä Laskenta- alue on hyvin hallittavissa kartoitusmenetelmällä Mielestäni Raisionlahden kaltaiseen alueeseen tämä menetelmä on käyttökelpoisin. Lisäksi lintuja on havainnoitu pidempiä aikoja tietyissä hyvän näkyväisyyden antavissa tarkkailupaikoissa lahden ympärillä. Lisäksi koko lahti on kierretty kävellen useaan otteeseen. Tein alueella kaikkiaan 10 eri laskentaa. Kartoitusmenetelmässä merkitsin ensimmäisillä laskentakerroilla karttaan kaikki havaitut lintulajit sekä -reviirit. Viimeiset kartoitukset olivat enemmän tietojen täydentämistä. Loppuyhteenvetona yhdistin kertyneitä tietoja vertaillen havainnot yhdelle suurelle kartalle. Eräin kohdin tulkitsin hieman eri paikoissa havaitut linnut vain yhdeksi pysyväksi lintureviiriksi. Laskennat suoritettiin välillä pääasiassa aamutuntien aikaan ( kello ,00). Lisäksi alueella käytiin illalla ja yöllä kartoittamassa yölaulajia ( kello välillä). Laskennat pääsivät alkuun vasta toukokuun puolivälissä eli muutama päivä sen jälkeen kun olin saanut Raision kaupungilta virallisen vahvistuksen työn aloittamisesta. Ensimmäinen laskenta kannattaisi tehdä jo huhtikuun lopulla varhaisemmin pesivien lintujen takia. Samalla voi arvioida alueen arvoa myös muuttolintujen levähtämispaikkana. Laskentojen alkaessa toukokuun puolivälissä varsinkin kahlaajamuutto oli vilkkaimmillaan. Raisionlahti onkin edelleen säilyttänyt arvonsa lintujen kevätmuuton havainnointipaikkana. Huhtikuussa lahdelle kokoontuu edelleen isoja vesilintumääriä ja toukokuussa siellä tapaa satapäisiä kahlaajaparvia etenkin matalan veden aikana. Laskentojen myöhäisestä ajankohdasta huolimatta uskon niiden antavan hyvän ja luotettavan kuvan alueen linnustosta. Myöhäisempi laskennan aloittamisaika näkyy lähinnä eräiden varhaisemmin pesivien metsälintujen lukumäärästä. Temppelivuorellakin pesinee enemmän metsätiaisia kuin yksi töyhtö- ja hömötiainen. Myös sinisorsan parimäärä voi olla arvioitua suurempi.

5 Raisionlahdella pesivien vesilintujen määrät on arvioitu yleisesti käytetyllä menetelmällä. Pareiksi on tulkittu yksittäiset parit sekä myös yksittäiset naaraat. Laskennan hieman varhaisempi aloittaminen olisi auttanut ehkä vieläkin paremmin arvioimaan varsinkin lahdella pesivien sinisorsien sekä telkkien määrää. Tosin ainakin kahdessa ensimmäisessä laskennassa vesilinnut olivat vielä hyvin arvioitavissa. Laskentoja jatkoin vesilintujen poikasvaiheeseen asti eli heinäkuun alkuun. Vesilintuja laskettaessa on käytetty pistemenetelmää eli Raisionlahtea on havainnoitu tietyistä strategisista hyvän näkyväisyyden antamista havainnointipaikoista. Tällaisia ovat olleet etenkin lintutorni Nuorikkalan lähellä oleva laituri sekä pohjoisrannan pari kohtaa josta näkee lahdelle. Rantojen sekä niittyjen linnustoa on laskettu kartoitusmenetelmällä eli kulkemalla alueita ristiin rastiin mahdollisimman tehokkaasti useilla eri laskennoilla. Useimmat lajit sai kartoitettua hyvin jo parilla laskentakerralla. Yölaulajien kuten metsälinnustonkin (so, reuna- alueet sekä Temppelivuori) kartoitus onnistuu parhaiten yksinkertaisesti kuuntelemalla ja merkitsemällä ylös laulavat linnut. Toki lintukartoittajan on rämmittävä myös erinäköisissä ryteiköissä ja pusikoissa! RAISIONLAHDEN LINNUSTO Yleistä Jäljempänä on esitetty omat yhteenvedot Raisionlahden vesilinnuista, rantalinnuista sekä varpuslinnuista. Raportin lopussa on liitteenä lajiluettelo jossa kerrotaan hieman tarkemmin kustakin laskennassa havaitusta lajista. Luettelon lopussa on lisäksi mainittu muutama Raisionlahdella kesällä 2000 havaittu lintuharvinaisuus. Seppo Kallion laskentojen mukaan Raisionlahdella oli vuoden 2000 tammi- ja heinäkuun välillä havaittu kaiken kaikkiaan 165 eri lintulajia. Iso osa näistä on Raisionlahdella vain muuttoaikaan tavattavia vieraita ja osa satunnaisiksi luokiteltuja harvinaisuuksia. Omien laskentojeni mukaan Raisionlahdella (laskenta-alueet A, B ja C ) pesi 67 lintulajia sekä muutama rajatapaus joiden pesinnästä ei voi sanoa varmaa. Lisäksi Raisionlahden välittömässä tuntumassa sekä Kukonpäässä pesinee ehkä viitisentoista lintulajia lisää. Vesilinnut Raisionlahden pohjukassa pesivien vesilintujen parimäärä on esitetty liitteessä 2. Samassa taulukossa on arvioitu myös vesilintujen parimäärä neliökilometriä sekä rantaviivaa kohti. Lisäksi on laskettu ns. dominanssi joka kertoo kyseisen vesilintulajin osuuden kaikista pesivistä pareista. Tämä kertoo sen kuinka hallitseva joku tietty vesilintulaji Raisionlahdella on muihin vesilintuihin verrattuna. Raisionlahdella sinisorsan ja tavin yhteinen osuus vesilinnuista on puolet. Taulukossa on esitetty myös lahden eteläosasta sekä Kukonpäästä laskettujen vesilintujen parimäärät. On huomioitava että tämä lukema lienee eräiden lajien osalta todellisuudessa korkeampi mikä johtuu hieman myöhäisestä laskenta- ajankohdasta. Jos verrataan tuloksia Saarion vastaaviin käyvät vesilinnustossa tapahtuneet muutokset selvästi ilmi. Kuitenkin on aina myös huomattava laskentavuosi. Pesivät parimäärät ainakin tiettyjen lajien kohdalla voivat vaihdella paljonkin vuodesta ja keväästä/kesästä riippuen. Myös ankara talvi voi verottaa vesilintujen seuraavan keväänä pesivää määrää.

6 Raisionlahden pohjukassa pesii vuonna 2000 kaikkiaan 10 eri vesilintulajia joten lajimäärän suhteen Raisionlahti edustaa edelleen Varsinais- Suomessa hyvää keskitasoa. Lisäksi Kukonpäästä löytyi viisi lajia lisää. Raisionlahden pohjukan pesimälinnustosta ovat ainakin toistaiseksi kadonneet punasotka sekä nokikana. Punasotka tosin sinnittelee vielä lahdella yhden Kukonpäässä pesivän parin voimalla. Suuntaus on valtakunnallinen koska myös muissa vastaavissa laskennoissa on näiden lajien todettu vähentyneen huomattavasti tai kadonneen kokonaan. Esimerkkinä mainittakoon Tuusulanjärvi ( Solonen et. co. 1998), Vesilintujen näin voimakkaaseen vähenemiseen saattaa olla monta syytä. Tällaisia voivat olla erilaiset petoeläimet kuten minkki, vesialueen rehevöityminen ja sameutuminen. Myös lisääntynyt häirintä pesimäpaikoilla voi olla eräs tekijä. Raisionlahdellakin voi erityisesti nokikanan ja punasotkan katoaminen johtua useista päällekkäisistä tekijöistä. Toisaalta uutena lajina vuoden 1985 jälkeen on Raisionlahden pesimälinnustoon lisättävä eteläinen tulokas harmaasorsa. Tämä laji on 1990-luvulla havaittu lahdella lähes vuosittain. Myös toinen arvolaji heinätavi kuuluu edelleen Raisionlahden pesimälinnustoon. Vuonna 2000 lahdella pesi kaksi heinätaviparia. Silkkiuikun väheneminen noudattaa sekin yleistä suuntausta. Laji pesii kuitenkin suhteellisen runsaana lahden eteläpuolella sekä Kukonpään alueella. Myös sinisorsa on edelleen säilyttänyt paikkansa lahden runsaslukuisempana vesilintuna. Parimäärä lienee laskettua korkeampi jos huomioidaan kaikki Raisionlahden reuna- alueet ojineen. Myös tavilla menee edelleen suhteellisen hyvin. Raisionlahdella oleskeli laskentojen ajan kaksi isokoskelonaarasta. Kuitenkaan en havainnut mitään pesintään viittaavaa. Laji pesii kuitenkin Kukonpäässä. Kukonpäähän vaikuttaa meri ja lajisto on sen mukainen. Laskennoissa on huomioitu Kukonpään edustalla pesineet lajit. Jos lasketaan lintuja pidemmälle Ruissalon puolelle kasvaa luonnollisesti myös haahkojen määrä, Ruissalon rannoilla pesivät haahkat sekä valkoposkihanhet vierailevat myös Kukonpään edustalla. Kukonpään ja siten myös Raisionlahden pesimälinnuksi voidaan sen sijaan tulkita Kukonpään rannassa pesivä kanadanhanhipari. Lajista ei kuitenkaan ole koskaan tullut pesimälajia lahden sisempiin osiin. Vesilintujen parimäärä Raisionlahden pohjukassa oli nyt tehdyssä laskennoissa 40. Pudotus on selvä Jouni Saarion laskentoihin verrattuna (51 paria). Koko lahden pesimäkannan vertailu on vaikeaa aiempien laskentojen puuttuessa. Jos huomioidaan varsinkin sinisorsan liian pieni parimäärä Kukonpään alueelta. voitaneen varovasti arvioida että koko Raisionlahden alueella pesii vuonna 2000 noin vesilintuparia. Myöskin vesilintutiheyden mukaan Raisionlahti edustaa hyvinkin keskinkertaista vesilintujen pesimäpaikkaa. Lahden vesilintuarvot eivät ole vielä huonoja vaikka vähentymistä onkin luonnollista syistä tapahtunut viimeisten 15 vuoden aikana. Jouni Saario ennusti raportissaan vuonna 1985 kanadanhanhesta muodostuvan vakinaisen pesimälajin myös Raisionlahden pohjukkaan. Näin ei ole kuitenkaan käynyt vaan lajin lähimmät pesimäpaikat löytyvät edelleen Kukonpään edustalta. Ruokailevia hanhia toki tapaa useinkin Raisionlahden pelloilla. Lokit ja tiirat Raisionlahdella tapaa runsaasti erilaisia lokkeja sekä tiiroja. Lahti niittyineen ja peltoineen on aina ollut näiden kalansyöjien suosima ruokailu ja lepopaikka. Lokkien ja tiirojen pesimäpaikat sijaitsevat kuitenkin

7 kauempana. Raisionlahden pohjukassa tavattiin laskentavuonna vain kaksi pesivää naurulokkiparia sekä yksi pari pesiviä kalalokkeja. Kalalokki ei yleensä pesi Raisionlahden pohjukassa. Vielä luvulla Etelä-Suomenkin merenlahdilla saattoi pesiä suuriakin naurulokkikolonioita mutta nykyisin monenlaiset häiriötekijät ovat tyhjentäneet nämä entiset pesimäpaikat. Eri puolilla maata tehdyt lintulaskennat puhuvat tästä omaa korutonta kieltään. Myös kalatiira on Raisionlahdella tuttu näky kesäisinkin mutta lahden pohjukka ei tarjoa sillekään sopivaa pesimäpaikkaa. Varsinkin keväisin lahdella näkee myös muutolla olevia lapintiiroja Ranta- ja niittylinnusto Raisionlahden rantalinnusto on varsin monipuolinen. Ruovikot sekä rantaniityt tarjoavat hyvän pesimismahdollisuuden näitä alueita elinympäristönään suosiville linnuille. Lahteen rajoittuvat pellot ovat nekin lintujen suosimaa aluetta. Raisionlahden ruovikkojen valtalajit ovat ruokokerttunen ja pajusirkku. Vähemmänkin linnuista tietävä ei voi näkemättä tai kuulematta näitä kahta lajia. Näiden kahden lajin kanta lienee Raisionlahdellakin lisääntynyt verrattuna Saarion laskentoihin. Tarkkaa parimääräarviota ei näistä lajeista kuitenkaan ole aiemmin tehty. Raisionlahti on jo kauan ollut tunnettu hyvänä paikkana kuunnella yöllä laulavia kerttusia sekä muita pensastojen ja ruovikoiden yöllisiä laulutaitureita. Kesä 2000 oli Raisionlahdella näiden lintujen suhteen varsin hyvä. Tarkkaavainen kuulija pääsi ihastelemaan tänäkin vuonna luhtakerttusen taiturimaista laulua sekä ihmettelemään pensassirkkalinnun heinäsirkkamaista sirinää. Kumpaakin lajia tavattiin Raisionlahden alueella usempia yksilöitä joista kaksi sirkkalintua siritteli aivan luontopolun vieressä. Myös toinen mestarilaulaja viitakerttunen luritteli kesäkuussa kierrätyskeskuksen nurkilla. Yölaulajien parimäärää arvioitaessa on oltava kriittinen. Pesiväksi linnuksi voidaan tulkita vain sellainen laji jota kuullaan pitkään samassa paikassa. Tämän vuoksi edellämainittua viitakerttustakaan ei voi nimetä Raisionlahden pesimälinnuksi kesällä Raisionlahdella kuultiin kesällä myös laulava rastaskerttunen, mutta senkään pesinnästä ei voi sanoa mitään varmaa. Lintujenharrastajia sykähdyttivät myös Raisionlahdella äännelleet ruisrääkät sekä viiriäinen. Molemmat lajit olivat maassamme vuonna 2000 tavallista runsaampia joten mitään jokavuotisia ne eivät Raisionlahdellakaan ole. Raisionlahdelta löytyy muutama rantalinnuille sopiva niitty. Olen tutkimuksessani nimennyt ne epävirallisesti Nesteentien, Nuorikkalan sekä Kaanaanrannan niityiksi. Niittyjen sijainti selviää oheisesta karttaliitteestä. Rantaniittyjen linnusto näyttäisi jonkin verran taantuneen Raisionlahden aiemmista laskennoista. Toisaalta niittyjen kunnostustoimenpiteet ovat auttaneet säilyttämään Raisionlahdella elinvoimaisen kannan mm. keltavästäräkkejä sekä punajalkavikloja. Sen sijaan pikkutylli ja isokuovi sinnittelevät lahdella enää yhden pesivän parin voimalla. Erittäin sateinen kevät ja alkukesä vaikeutti monen lajin pesintää koska niityt pysyivät liian kosteina pitkälle kesään. Tämä näkyy erityisesti taivaanvuohien määrässä. Aiemmat Raisionlahdella tehdyt laskennat ovat myös ranta- ja niittylinnuston kohdalta puutteelliset joten pitkälle meneviä arvioita parimääristä on vaikea tehdä. Olen laskenut pesivät linnut myös Nesteentien niityltä eli samalta alueelta kuin Jouni Saario 15 vuotta aiemmin ( taulukko 3 ). Tämä antanee jonkinlaista vertailupohjaa.

8 Erityisesti huomio kiinnittyy pensastaskun selvään taantumiseen. Siinä missä vielä viisitoista vuotta aiemmin Raisionlahden pohjukasta laskettiin peräti 15 pensastaskuparia, tavattiin nyt vain 4 paria. Pensastaskun voimakas taantuminen on havaittu myös muualla Suomessa tehdyissä laskennoissa. Toinen myös valtakunnallisesti voimakkaasti vähentynyt laji on peltosirkku. Raisionlahdelta laji näyttäisi pesimälintuna kadonneen. Muuttoaikoina lajia voi toki edelleen Raisionlahdellakin kuulla. Peltosirkkua ei ole suotta valittu lintuharrastajien keskusjärjestön Birdlifen projektilajiksi vuodelle Tiivistäen voisi sanoa että ranta- ja niittylintujen määrä on Raisionlahdella vähentynyt mutta alueella on kuitenkin onnistuttu pelastamaan edes osa rantaniityillä ja rannoilla aiemmin pesineistä linnuista. Monessa muussa paikassa näin ei ole asia vaan tuho on ollut täydellinen. Reuna-alueiden linnut Aiemmissa laskennoissa ei ole inventoitu Raisionlahden reuna-alueita kuten Temppelivuorta. Mitään arveluja lintujen parimäärän muutoksista ei tältä alueelta voi näin ollen tehdä. Vertailu Jouni Saarion lintuinventoinnin lajilistaan kuitenkin kertoo että lintulajit ovat pysyneet suhteellisen vakiona. Kesän 2000 lintulaskennoissa havaittiin lähes kaikki Saarion Raisionlahden lähialueilla pesiväksi arvioimat lajit. Suurimpana puutteena on edellä mainittu peltosirkku. Jos tekee jotain vertailuja Saarion arvelemiin parimääriin, huomio kiinnittyy etenkin punavarpusen kannan kasvuun. Laji on selvästi runsastunut maassamme ja tämä näkyy myös Raisionlahdella. Satakielen kanta näyttäisi olevan suhteellisen vakio eikä suuria muutoksia kannassa ole. Raisionlahden pohjukkaa kiertävän luontopolun varrelta löytyy varsinkin lahden länsipuolelta rehevää tervaleppävaltaista rantametsikköä. Täältä löytyi myös ainoa varsinaisen Raisionlahden pohjukan alueella kuultu kultarinta. Toinen kultarinta lauleli ehkä hieman yllättäenkin Temppelivuoren keskellä olevassa koivikossa. Kukonpäässä pesinee ainakin 2-3 kultarintaparia. Jos ajatellaan vaikkapa keväistä ja kesäistä linturetkeä Raisionlahdella niin kannattanee käydä myös läheisellä Temppelivuorella kuuntelemassa sikäli kun liikenteen melulta linnun laulua kuulee. Täällä bongaa ainakin joitakin puhtaita metsälajeja kuten hippiäisiä, punarintoja, metsäkirvisiä, tiaisia sekä tikkoja. Länsirannan sekä Nuorikkalan puoleinen omakotiasutus tuovat Raisionlahden välittömään läheisyyteen eräitä ihmisten seurassa viihtyviä kulttuurilajeja. Tällaisia ovat mm. varpunen, haarapääsky, kottarainen, harakka sekä fasaani. Myös metsien kyyhkyt suosivat Raisionlahden reuna-alueita pesimäpaikkanaan. Sepelkyyhkyn huhuilua voi kuulla niin Temppelivuorella kuin Nuorikkalan metsiköistäkin. Kyyhkyjä näkee usein ruokailemassa myös lahden pelloilla ja niityillä. Myös uuttukyyhkyn puhallus varsinkin kevätaamuina on Raisionlahden kulkijalle tuttu luonnon ääni. Raisionlahden ympäristössä pesivien varislintujen määrää oli nyt tehdyssä laskennassa hieman vaikeaa arvioida. Varislinnut pesivät varhain ja poikueet ovat maailmalla muiden lintujen vasta aloitellessa pesintäänsä. Muutama varis- ja harakkapari Raisionlahden ympäristössä kuitenkin pesinee. Myös kauempana pesivät naakat käyvät säännöllisesti Raisionlahdella ruokailemassa ja yöpymässä.

9 LAJILUETTELO Luettelossa on mainittu sekä Raisionlahdella kesällä vuonna 2000 tavatut pesiväksi tulkittavat että alueella säännöllisesti vierailevat lintulajit. Silkkiuikku (Podiceps Cristatus) Lajin pesimäkanta Raisionlahdella näyttää keskittyvän lahden eteläosiin ja Kukonpään alueelle. Pohjukan kanta on puolittunut Saarion laskennoista. Mustakurkku-uikku (Podiceps Auritus) Ei kuulu varsinaisen Raisionlahden pesimälinnustoon. Kukonpään lammikoissa pesii kuitenkin laskentavuonna yksi uikkupari. Kyhmyjoutsen (Cygnus Olor) Raisionlahden pohjukassa pesii vain yksi joutsenpari ja Kukonpään alueelta tavattiin laskennoissa kaksi paria. Pesimättömiä lintuja tapaa Raisionlahdella myös kesällä. Harmaahaikara (Ardea Cinerea) Muuttomatkalla olevia etenkin nuoria harmaahaikaroita näkee Raisionlahdella heinäkuusta alkaen. Keväällä laji on harvinaisempi. Kanadanhanhi (Branta Canadensis) Raisionlahdella lajia pesii yksi pari Kukonpään edustan luodolla, Ruokailevia lintuja tapaa lahdella ja alueen pelloilla säännöllisesti. Valkoposkihanhi (Branta Leucopsis) Ei pesi Raisionlahdella mutta Ruissalon puolella pesiviä lintuja tapaa Kukonpään edustalla. Sinisorsa (Anas Platyrhynchos) Raisionlahden runsaslukuisin vesilintu. Lajia pesii myös lahden laskuojien varrella ja niityillä. Näitä sekä pesimättömiä koiraita tapaa ruokailemassa Raisionlahdella pitkin kesää. Tavi (Anas Crecca) Ruovikkoisten ja kaislikkoisten merenlahtien tyyppilaji jonka kanta Raisionlahden pohjukassa on vankka. Heinätavi (Anas Querquedula) Vaatelias laji jota kuitenkin on vuosittain Raisionlahdella pesinyt 1-2 paria. Tänä vuonna pesiviä pareja oli ainakin kaksi. Heinätaveja tavattiin muuttoaikana lahdella enimmillään 2 koirasta ja 3 naarasta. Haapana (Anas Penelope) Raisionlahden pohjukassa pesi laskentavuonna kolme haapanaparia. Muiden vesilintujen tapaan pesimättömien lintujen parvia näkee kesälläkin. Harmaasorsa (Anas Strepera) Uudistulokas suomalaisessa linnustossa. Lajia tapaa nykyään pesivänä Varsinais Suomen merenlahdilla. Raisionlahdella on 1990-luvulla tehty pesintään viittaavia havaintoja vuosittain. Vuonna 2000 lahdella pesi yksi harmaasorsapari. Lapasorsa (Spatula Clypeata)

10 Rehevien merenlahtien laji. Raisionlahdelle pesi laskentavuonna kolme paria. Muuttoaikana tavattiin pohjukassa enimmillään 5 koiras- ja 4 naaraslapasorsaa. On mahdollista että jossain suojaisessa ojassa voisi pesiä 1-2 paria lisää pohjukassa todetun kolmen lisäksi. Punasotka (Aythya Ferina) Pesimälintuna kadonnut Raisionlahden pohjukasta, Kukonpään alueelta löytyi vielä yksi pesivä punasotkapari. Kevätmuuttoaikaan lahdella tapaa isojakin parvia punasotkakoiraita. Tukkasotka (Aythya Fulicula) Viihtyy yhtähyvin rehevillä merenlahdilla kuin merenrantojen luodoilla. Raisionlahdella tukkasotkia pesii koko alueella pohjukasta Kukonpäähän. Isokoskelo (Mergus Merganser) Raisionlahdella pesii Kukonpään alueella. Lisäksi pohjukassa oleskeli touko-kesäkuussa kaksi naaraslintua. Telkkä (Bucephala Glangula) Pesii koko Raisionlahden laajuudelta rantojen pöntöissä ja puiden koloissa. Haahka (Somateria Mollissima) Kukonpään edustan luodoilla pesi kaksi paria. Haahka on runsas pesimälintu Ruissalon rannoilla sekä Airistolla. Kanahaukka (Accipiter Gentilis) Ei pesi Raisionlahden laskenta-alueella mutta saalistelevia lintuja tapaa lahdella kesälläkin. Muiden petolintujen tapaan lähialueiden poikueita alkaa ilmestyä Raisionlahdelle kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa. Varpushaukka (Accipiter Nisus) Lajiin pätee sama mitä edellä todettiin kanahaukasta. Hiirihaukka (Buteo Buteo) Lajista voi todeta samaa mitä edellä kana- ja varpushaukastakin. Ruskosuohaukka (Circus Aeroginosus) Ei pesi Raisionlahdella mutta muuttavia lintuja tapaa etenkin huhti-toukokuussa. Nuolihaukka (Falco Subbuteo) Lajin tapaa joskus kesälläkin saalistelemassa lahdella. Lähialueiden poikueita tapaa Raisionlahdella etenkin loppukesästä. Kalasääksi (Pandion Halietus) Lähialueella pesiviä sääksiä tapaa saalistelemassa Raisionlahdella joskus kesälläkin. Merikotka (Halietus Albicilla) Laji ei voi sanoa miksikään säännölliseksi vierailijaksi Raisionlahdella. Kierteleviä ja saalistelevia lintuja voi kuitenkin tavata lahdella joskus kesälläkin. Laskentavuodelta on tiedossa ainakin yksi havainto kesäkuulta. Fasaani (Phasianus Colchicus) Muutama pari pesi Raisionlahden rannalla sijaitsevien talojen pihoilla. Ruisrääkkä (Crex Crex)

11 Raisionlahden pohjukassa kuultiin toukokuussa kaksi ääntelevää ruisrääkkää Nuorikkalan suunnassa. Vuosi 2000 oli erittäin hyvä ruisrääkkävuosi maassamme jolloin lajia tavattiin myös Varsinais-Suomessa runsaasti. Lajin pesinnästä ei toukokuussa tavattujen ääntelevien lintujen perusteella voi sanoa mitään varmaa. Viiriäinen (Coturnix Coturnix) Suomessa tavattavien viiriäisten määrä vaihtelee vuosittain erittäin paljon koska laji on maassamme levinneisyytensä äärirajoilla. Vuosi 2000 jää historiaan yhtenä parhaana viiriäisvuotena Suomessa. Tämän seurauksena myös Raisionlahdella tavattiin ääntelevä viiriäinen. Lintu oli äänessä tiettävästi heinäkuulle asti. Meriharakka (Haematopus Ostralegus) Pesii Kukonpään edustan luodoilla. Ruokailevia lintuja tapaa lahden lietteillä touko-kesäkuussa ja nuoria lintuja myöhemmin kesällä. Tylli (Charadrius Hiaticula) Tavattiin laskennoissa vain muuttoaikana toukokuussa, Pikkutylli (Charadrius Dubius) Pesivä pari tavattiin Kaanaanrannassa sekä Kukonpäässä. Töyhtöhyyppä (Vanellus Vanellus) Raisionlahdella pesii yksi hyyppäpari Nesteentien niittyillä. Muiden kahlaajien tapaan muuttoaikoina Raisionlahdella näkee suuriakin hyyppäparvia lepäilemässä, Punajalkaviklo (Tringa Totanus) Merenlahtien ja rantaniittyjen laji joka viihtyy Raisionlahdellakin. Pesiviä pareja tavattiin Nesteentien niityillä. Kaanaanrannassa sekä Nuorikkalan alueella. Isokuovi (Numenius Arquata) Uhanalaiseksi luokiteltu kuovi sinnittelee Raisionlahdella vielä yhden Piuhanojan niityllä pesivän parin voimin. Rantasipi (Actitis Hypoleucos) Muutama pari pesii pohjukan ranta-alueilla sekä Kukonpäässä. Lehtokurppa (Scolopax Rusticola) Soidinlennolla olevia lehtokurppia tapaa Raisionlahden yllä kevät- ja kesäiltoina. Lähimetsissä pesinee muutama pari. Taivaanvuohi (Gallinago Gallinago) Kärsi muiden niittylintujen tapaan pitkälle kesään veden alla olevista rantaniityistä. Laskennoissa tavattiin kaksi soidintavaa koirasta Nesteentien ja Nuorikkalan niityillä. Nokikana (Fulica Atra) Pesintää Raisionlahden pohjukassa ei varmistettu. Alueella tavattiin alkukesästä poikue joka voi olla myös Kukonpään alueen kantaa jossa pesii 1-2 nokikanaparia. Joka tapauksessa laji on lähes kadonnut Raisionlahdelta pesimälintuna. Naurulokki (Larus Ridibundus)

12 Entisaikojen isot maurulokkikoloniat ovat vain muisto. Raisionlahden pohjukassa pesi enää kaksi naurulokkkiparia. Pesivän kannan suuruudesta Kukonpään rannoilla on vaikea esittää mitään arviota. Pikkulokki (Larus Minutus) Pikkulokki kannattaa mainita tässä lajilistassa sen takia että laji voi muuttoaikana olla varsin näkyvä ja kuuluva Raisionlahdella. Vuonna 2000 tätä naurulokin pienempää serkkua lepäili lahdella parhaimmillaan 40 lintua. Aiemmilta vuosilta on tiedossa myös joitakin yksittäisiä kesähavaintoja. Kalalokki (Larus Canus) Laskentavuonna tavattiin yksi pesivä pari Raisionlahden pohjukassa. Kukonpään rannoilla laji pesii runsaslukuisena. Harmaalokki (Larus Argentatus) Ei pesi Raisionlahden pohjukassa mutta ruokailevia lintuja tapaa siellä päivittäin. kuten nuoria pesimättömiä lokkeja. Pesii runsaslukuisena Kukonpään alueella. Selkälokki (Larus Fuscus) Lähialueilla pesivät selkälokit käyvät ruokailemassa Raisionlahdella. Lajia pesii muutama pari Ruissalon rannoilla sekä Airistolla. Merilokki (Larus Marinus) Lajiin pätee sama mitä edellä todettiin harmaalokista. Kalatiira (Sterna Hirundo) Kalastelevia tiiroja tapaa Raisionlahdella kesälläkin päivittäin. Lähimmät pesät löytyvät kuitenkin vasta Kukonpään edustan luodoilta. Sepelkyyhky (Colunba Palumbus) Pesii muutaman parin voimin Raisionlahden lähimetsissä. Lajia tapaa kesälläkin lepäilemästä Raisionlahtea halkovilla sähköjohdoilla. Uuttukyyhky (Columba Oenas) Raisionlahden lähimetsissä pesi muutama uuttukyyhkypari. Ruokailevia ja yöpyviä lintuja tapaa Raisionlahdellakin. Tervapääsky (Apus Apus) Lähialueilla pesivät tervapääskyt käyvät säännöllisesti ruokailemassa Raisionlahdella. Käenpiika (Jynx Torquilla) Silmälläpidettävä laji jota pesinee muutama pari Raisionlahden ympäristössä. Laskennoissa tavattiin kaksi paikallista käenpiikaa Nuorikkalan omakotiasutuksen lähellä, Lisäksi heinäkuussa tavattiin yksinäinen ääntelevä lintu Nesteentien niityn pensasto- alueella. Tämä lintu lienee tullut jostain kauempaa. Palokärki (Dryocopus Martius) Tavattiin laskennoissa vain Temppelivuorella. Käpytikka (Dendroscopor Major) Tavattiin laskennoissa Temppelivuorella sekä lahden takaisissa reunametsissä.

13 Pikkutikka (Dendroscopor Minor) Pikkutikasta on tehty vuosittaisia pesimäaikaisia havaintoja Kukonpäässä. Harmaapäätikka (Picus Canus) Joitakin harmaapäätikkoja kuullaan ja nähdään Raisionlahden reuna-alueilla keväällä. Pesinnästä ei ole tietoa. Kiuru (Alauda Arvensis) Muutama pari pesii Raisionlahden niityillä sekä lähipelloilla. Haarapääsky (Hirundo Rustica) Laji pesii lähirakennuksissa ja ruokailevia sekä yöpymään meneviä lintuja tapaa lahdella päivittäin Niittykirvinen (Anthus Pratetensis) Niittyalueiden tyyppilaji jota pesii muutama paria Raisionlahden niityillä. Kanta näyttäisi hieman vähentyneen Saarion laskennoista. Metsäkirvinen (Anthus Trivialis) Pesii Raisionlahden reunametsissä jatemppelivuorella. Västäräkki (Motacilla Alba) Pesii Raisionlahden rannoilla ja pihamailla pohjukasta Kukonpäähän. Keltavästäräkki (Motacilla Flava) Rehevien rantaniittyjen asukki. Raisionlahden pohjukassa pesii edelleen hyvä keltavästäräkkikanta vaikka pesivien parin lukumäärä onkin selvästi vähentynyt Saarion laskennoista, Punarinta (Erithacus Rubecula Pesii alueen reunametsissä ja Temppelivuorella, Satakieli (Luscinia Luscinia) Raisionlahden pohjukassa todettiin 6 laulavaa satakieltä. Satakielet suosivat lähinnä luontopolun varren reheviä lehto- ja pensasalueita. Yksi laulava lintu kuultiin Nesteentien niityn pensastossa. Kukonpään alueella varsin tavallinen ( ainakin 5 laulavaa satakieltä). Pensastasku (Saxicola Rubetra) Selvästi taantunut avoimien niittyjen ja peltoalueiden laji. Myös Raisionlahdelta laji on vähentynyt selvästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Laskennoissalahden pohjukassa tavattiin enää neljä pensastaskuparia. Kivitasku (Oenathe Oenathe) Laskennoissa tavattiin pesivät parit Kaanaanrannassa omakotiasutuksen kaavoitusalueella sekä Temppelivuoren reunalaueella. Mustarastas (Turdus Merula) Raisionlahden reumametsien ja omakotialueiden laji. Pesii myös Temppelivuorella. Räkättirastas (Turdus Pilaris) Yksi Raisionlahden metsiköiden ja omakotialueiden tyyppilaji. Punakylkirastas (Turdus Iliacus)

14 Muutama pari pesii Raisionlahden reunametsissä sekätemppelivuorella. Pensassirkkalintu (Locustella Naevia) Vuotuinen pesimälaji Raisionlahdella. Määrä on vuosittain vaihdellut 1-5 laulavan linnun välillä. Tänä vuonna sirkkalintu oli Raisionlahdella runsaslukuinen ja kuuluva. ja pohjukan pensas- ja niittyalueilla tavattiin peräti viisi laulavaa sirkkalintua. Ruokokerttunen (Achrocephalus Schoenabaeneus) Laulua ei voi olla kuulematta Raisionlahdella kesäaikaan. Laskentojen mukaan alueen ruovikoissa pesi 23 ruokokerttusparia. Rytikerttunen (Achrocephalus Scirpaceus) Ruokokerttusta selvästi harvalukuisempi. Pohjukan ruovikoista löytyi viisi laulavaa rytikerttusta. Rastaskerttunen (Achrocephalus Arundinaeceus) Raisionlahden pohjukassa tavattiin toukokuussa yksi laulava rastaskerttunen. Kyseessä voi olla myös muuttomatkalla ollut lintu. Luhtakerttunen (Achrocephalus Palustris) Raisionlahden pohjukassa on vuosittain havaittu 1-2 luhtakerttusta. Vuonna 2000 tavattiin kaksi laulavaa lintua Piuhanojan ja Nuorikkalan lähettyvillä. Lisäksi väliltä Raisionlahden pohjukka-kukonpää laskettiin viisi laulavaa luhtakerttusta. Viitakerttunen (Achrocephalus Dumetorum) Laulava lintu kierrätyskeskuksen nurkilla kesäkuussa. Pesinnästä ei muiden yölaulajien tapaan voi sanoa mitään varmaa. Mustapääkerttu (Sylvia Atricapilla) Laskennoissa tavattiin laulavat linnut lahden pohjoispuolen lehtoalueella sekä Temppelivuoren juuren rantalehdosta. Lehtokerttu (Sylvia Borin) Yleinen koko alueen lehtomaisissa tihentymissä sekä pensastoissa. Pensaskerttu (Sylvia Communis) Yleinen lahden pensastoalueilla. Hernekerttu (Sylvia Curruca) Tavallinen Temppelivuoren kalliometsissä sekä Raisionlahden pensastoissa. Kultarinta (Hippolais Icterina) Tämä mestarilaulaja tavattiin sekä pohjoisrannan lehtoalueella että Temppelivuoren koivikossa. Myös Kukonpäässä kuultiin yksi laulava lintu. Pajulintu (Phylloscopus Trochilus) Suomen yleisin lintu on yleinen myös Raisionlahdella. Laji pesii pensastoissa sekä metsiköissä koko alueen laajuudelta. Sirittäjä (Phylloscopus Sibilatrix) Lajia ei tavattu Raisionlahden pohjukassa mutta Kukonpäässä lauloi parhaimmillaan ainakin kolme sirittäjää.

15 Harmaasieppo (Muscicapa Striata) Laji pesii Raisionlahden reunametsissä suhteellisen tavallisena. Laskennoissa tavattiin kolme harmaasieppoparia Temppelivuoren alueella. Kirjosieppo (Ficedula Hypoleuca) Laskentavuonna ehkä yllättävänkin harvalukuinen Raisionlahdella. Pohjoisrannan omakoti-alueella tavattiin kaksi laulavaa sieppoa ja Temppelivuorella yksi. Metsäkirvinen (Anthus Trivialis) Ainoa havainto Temppelivuorelta. Niittykirvinen (Anthus Pratensis). Raisionlahden niityillä tavattiin neljä niittykirvisparia. Muiden niittylijtujen tapaan lajin kanta näyttäisi jonkin verran taantuneen. Hippiäinen (Regulus Regulus) Ainoat havainnot Temppelivuorelta Talitiainen (Parus Major) Pesii Raisionlahden reuna-alueilla sekä omakotitalojen pihoilla. Sinitiainen (Parus Caeruleus) Yleinen pesimälintu Raisionlahden ruovikoissa ja pensastoissa. Pesii myös ihmisasutuksen seuralaisena Töyhtötiainen (Parus Cristatus) Lajia pesinee Raisionlahden reunametsiköissä enemmän kuin nyt laskennoissa Temppelivuorelta löytynyt yksi pari. Hömötiainen (Parus Montanus) Laskennoissa löytyi yksi hömötiaispari Temppelivuorelta. Lienee myös runsaampi pesimälintu Raisionlahden reuna -alueilla. Viiksitimali (Panurus Biarmicus) Tämä linnustomme uudistulokas on pesinyt Raisionlahdella 1990-luvulla lähes vuosittain. Kovat talvet ovat viime vuosina kuitenkin vähentäneet voimakkaasti lajin kantaa Suomessa. Raisionlahden pesimäkannan arviointi vuonna 2000 on vaikeaa koska lajista tehtiin vain yksittäisiä hajahavaintoja. On mahdollista että lahdella on pesinyt tänäkin vuonna 1-2 paria timaleita. Laji onkin syytä kirjata mahdollisten pesijöiden kategoriaan. Keltasirkku (Emberiza Citirinella) Metsänlaitojen ja kulttuurimaisemien laji jota Raisionlahden ympäristössäkin pesii jokunen pari. Pajusirkku (Emberiza Schoeniclus) Raisionlahden pohjukan yleisimpiä lintuja. Missä vain alueella on ruovikkoa, siellä tapaa myös pajusirkun! Peippo (Fringilla Coelebs) Raisionlahden reuna-alueiden sekä metsiköiden yleinen laji. Punavarpunen (Carbodacus Erythrinus)

16 Yleistynyt Suomessa viimeisten parinkymmen vuoden aikana. Myös Raisionlahden kanta on kasvanut verrattuna Saarion laskentoihin. Lajia tapaa yhtähyvin niittyalueiden pensastoissa, ihmisasutusten liepeiltä kuin metsistäkin kuten Temppelivuorelta. Nokkavarpunen (Coccothraustes Coccothraustes) Nokkavarpusia pesii nykyisin Turun seudulla jonkin verran, etenkin Ruissalossa. Myös Raisionlahdella lajia on tavattu satunnaisesti vuosittain. Pesinnästä ei ole tietoa. Tikli (Carduelis Carduelis) Pesii muutaman parin voimalla alueen pensastoissa ja talojen pihoilla. Viherpeippo (Chloris Chloris) Yleinen pesimälaji Raisionlahden metsiköissä ja pensastoissa. Vihervarpunen (Carduelis Spinus) Lajia pesii muutama pari Raisionlahden metsiköissä ja pensastoissa. Varis (Corvus Corone) Muutama pari pesii Raisionlahden reunametsiköissä. Harakka (Pica Pica) Raisionlahden talojen pihoilla ja pensastoissa pesinee muutama harakkapari. Naakka (Corvus Monedula) Lähialueilla pesiviä naakkoja tapaa ruokailemassa ja yöpymässä Raisionlahdella. Närhi (Garrulus Glandarius) Pesinee ainakin Temppelivuorella. HARVINAISUUKSIA JA SATUNNAISIA VIERAILIJOITA Pesimälintujen ohella Raisionlahden arvoa nostavat myös satunnaisina tavatut lintulajit. Raisionlahti on pesimälintujensa ohella kiinnostava lintupaikka jossa voi tavata muutakin mielenkiintoista. Näin tapahtui myös touko-heinäkuussa vuonna Alla on lueteltu muutama Raisionlahdella tällöin tavattu mielenkiintoinen lintuvieras. HANHIKORPPIKOTKA (Gyps Fulvus) Nauvon ja Korppoon suunnassa pääasiassa oleskellut ja myös muuta Varsinais-Suomea kiertänyt kesän kuuma lintuvieras vieraili toukokuun alkupäivinä myös Raisionlahdella. Tarkemmat tiedot tästä havainnosta puuttuvat. PUNAJALKAHAUKKA (Falco Vespertinus) Yksi lintu havaittiin muuttoaikana toukokuussa. PUSSITIAINEN (REMIZ PENDULINUS) Raisionlahdella tavattiin alkukesästä pesää rakentava yksinäinen pussitiainen. Vastaavanlaisia havaintoja on tehty maassamme aiemminkin Kyseessä voi olla myös pesän rakentamista harjoitteleva nuori koiras. Pussitiaisen pesintöjä todetaan maassamme aina silloin tällöin. Laji on suhteellisen tavallinen jo Viron puolella.

17 MUSTATIIRA (CHLIDONIAS NIGER) Muuttavia mustatiiroja tavattiin myös Raisionlahdella toukokuussa. Laji esiintyi Suomessa vuonna 2000 tavallista runsaampana. KAHLAAJAT: Muuttoaikana toukokuussa Raisionlahdella tavattiin runsaasti pohjoiseen matkalla olevia kahlaajia. Parhaimmillaan lahdella oleskeli noin 500 suokukkoa. Lisäksi tavattiin mm. lapinsirrejä, valkovikloja, mustavikloja, liroja sekä punakuireja. Hyvällä onnella Raisionlahdelta saattaa muuttoaikana keväällä tavata jänkäsirriäisen tai mustapyrstökuirinkin. Syksyllä voi niityiltä yhyttää lentoon paitsi lepäileviä taivaanvuohia myös pienen jänkäkurpan.