Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015"

Transkriptio

1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström

2 HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA Johdanto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja jatkettiin kolmattatoista vuotta. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening ry on suorittanut laskentoja vuodesta 2004 alkaen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:n (nykyisin Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä) tilauksesta. Laskennat ulottuvat vuoteen 2003, jolloin YTV teetti lokkien laskentoja lentopoikasten kerääntymisaikaan. Laskennat ovat kattaneet kevät-, kesä- ja syyskauden vuodesta 2004 alkaen. Vuodesta 2007 alkaen linnustoa on seurattu myös talvikaudella. Laskennoissa havainnoidaan Ämmässuon alueen linnustoa jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan liittyen. Seurannan kohteena ovat linnut, joiden esiintyminen alueella liittyy jätteenkäsittelyn toimintaan. Lokkilinnut ovat olleet seurannan erityiskohteena alusta alkaen, ja ne ovat näkyvin alueella esiintyvä linturyhmä. Lokkien ohella varislinnut ovat runsaslukuisia. Kottaraiset esiintyvät runsaslukuisina loppukesällä ja alkusyksyllä. Myös alueen petolinnustoa on seurattu jätteenkäsittelykeskuksen alueella, jossa ne saalistavat lokki- ja varislintuja. Alueen rakennetuilla avomailla oleskelevaa muutto- ja pesimälinnustoa seurataan laskennoissa toissijaisesti. Pikkulintujen sekä kahlaajien lajistoa seurataan yleisellä tasolla alueen kehittymistä silmälläpitäen. Ämmässuon laskennoissa havainnoidaan paikalla kulloinkin esiintyvää lokkilinnustoa, varislinnustoa sekä muiden lajien esiintymistä. Lintujen lukumäärät alueella vaihtelevat ja toisistaan paljon poikkeavia lukumääriä löytyy hyvin lyhyellä aikavälillä. Lintujen esiintymisen yleiskuva muuttuu vuodenajoittain ja voimakkaimmat lukumäärien vaihtelut johtuvat lintujen muutosta sekä pesimäkauden vaiheista. Ämmässuon alueen lokki- ja varislinnustoa on seurattu jo melko pitkään, ja laskentojen tuloksia raportoidaan HSY:lle vuosikohtaisesti. Pitkän aikavälin seurannan tuloksia on julkaistu mm. Tringa-lehdessä. Lintulaskentoihin osallistuivat vuonna 2015 Hannu Holmström (koordinaattori), Annika Forsten, Petteri Hytönen, Petteri Lehikoinen, Jörgen Palmgren, Visa Rauste(V), Sami Tuomela ja Jukka Tanner. Heidän apunaan oli lisäksi toisinaan muita kokeneita lintuharrastajia. 2. Laskentojen tulokset vuonna 2015 Laskentojen keskeisimmät tulokset vuonna 2015 olivat lokkien lukumäärän yleinen väheneminen sekä lukumäärien tilapäinen nousu syksyllä. Lokkien lukumäärä nousi lähes edellisvuosien tasolle kun sekajätteitä sijoitettiin ns. jyräpaaliin jätevoimalan huoltoseisokin aikana. Vantaan Energian jätevoimalan vuosihuollon ajaksi. Varislintujen lukumäärät pysyivät ennallaan vuoden 2015 aikana, pois lukien korppi, jonka lukumäärät pienenivät.

3 Kottaraisten syksyinen lukumäärä Ämmässuolla oli aiempaa pienempi. Lisäksi havaittiin selkälokin vaaleampiselkäisiä alalajeja, joita pesii Norjassa ja Luoteis-Venäjällä. Tringa ry:n alueharvinaisuustoimikunta tarkastaa havainnot aroharmaalokista. 2.1 Lokkilajisto ja lukumäärät Vuoden 2015 lokkilajisto koostui nauru-, kala-, selkä-, harmaa-, aroharmaa-, iso- ja merilokista. Alkuvuosi oli melko kylmä ja runsasluminen, ja talvehtivien harmaalokkien lukumäärä putosi muutamaan kymmeneen. Helmikuun lopulla alkoi harmaalokkien kevätmuutto ja lukumäärät kohosivat maaliskuussa yli tuhanteen harmaalokkiin. Suuria harmaalokkimääriä ei havaittu keväällä 2015, suurimmaksi kerääntymäksi jä huhtikuun alussa havaitut yksilöä. Helmikuun lopulla vuotta aiemmin harmaalokkien lukumäärä oli kohonnut enimmillään yksilöön ja maaliskuun lukumäärät vuonna 2014 olivat kolminkertaisia vuoteen 2015 verrattuna. Maalis-huhtikuun vaihteessa käynnistyi nauru-, kala- ja selkälokin kevätmuutto. Samaan aikaan harmaalokkien lukumäärä laski muutamaan sataan yksilöön. Naurulokkien lukumäärä kohosi huhtikuussa enimmillään yksilöön, pysyen enimmäkseen kuitenkin alle tuhannessa yksilössä. Naurulokkien muutonaikainen kerääntyminen Ämmässuolle oli melko niukkaa. Lajin lukumäärät pesimäkauden aikana olivat selvästi keskiverron alapuolella ja heinäkuussa nuorten lintujen kerääntyminen Ämmässuolle oli vähäistä. Pesimäikäisten lintujen päämuuton jälkeen naurulokin yksilömäärät putosivat yksilön tasolle. Syyskauden viimeinen havainto tehtiin jo elokuun lopulla Naurulokki Kalalokkien esiintymiskausi alkoi maaliskuun lopulla ja jatkui tasaisena syyskuun loppuun. Lisäksi lajista tehtiin yksittäishavainnot 17. tammikuuta ja 12. joulukuuta. Lukumäärät vaihtelivat yksilön välillä, pois lukien touko-kesäkuu, jolloin määrät laskivat yksilön tasolle. Selkälokkien kevätmuuton aikainen esiintyminen Ämmässuolla oli niukkaa. Lukumäärät pysyivät muutamassa yksilössä. Huhti-toukokuun vaihteessa havaittiin kahtena kertana 25 yksilön kerääntymä ja toukokuun lopulla myöhäinen 35 yksilön kerääntymä. Kaikki kevätkauden havainnot koskivat pesimäikäisiä lintuja, ensimmäiset esiaikuiset yksilöt

4 havaittiin 14. kesäkuuta. Ensimmäinen kesän lentopoikanen havaittiin elokuun 2. päivänä, jolloin havaitut kolme nuorta yksilöä olivat myös vuoden suurin poikaskertymä Ämmässuolla. Pesimäkauden jälkeen selkälokkien lukumäärä kohosi heinä-elokuun vaihteessa, ollen korkeimmillaan elokuun 8. päivänä 62 yksilöä. Tämän jälkeen selkälokkien lukumäärä laski alle 10 yksilöön koko loppusyksyn ajaksi. Vuoden viimeinen selkälokkihavainto tehtiin lokakuun 10. päivänä. Selkälokki Selkälokin lähialueilla pesivien alalajien yksilöitä havaittiin melko niukasti vuonna Havaintoja tehtiin koko vuonna seitsemän, yksilömäärän ollessa enimmillään kolme. Lähes kaikki havainnot koskivat pesimäikäisiä lintuja, vain elokuun 8. päivänä havaittiin kaksi esiakuista yksilöä. Havainnot painottuivat kevääseen, kun tehtiin kuusi havaintoa. Heinäkuun alussa havaittiin yksi erillinen yksilö ja muuttoaikaan elokuussa edellämainitut kaksi esiaikuista yksilöä. Harmaalokkien esiintyminen oli tavanomaista vähäisempää, poislukien Vantaan Energian jätevoimalan vuosihuollon aikana, jolloin yksilömäärät kohosivat. Talvehtivia harmaalokkeja oli kohtalaisesti tammikuun ajan, kuun lopulla yksilömäärät laskivat muutamaan kymmeneen. Maaliskuun alusta harmaalokkien määrä vaihteli välillä, laskien sen jälkeen yksilöön. Toukokuun lopulla havaittiin erillinen yksilön kerääntymä ja sen jälkeen harmaalokkien määrä pysyi alle 500:ssa heinäkuun puoliväliin asti. Elokuun alussa harmaalokkeja havaittiin enimmillään 2 700, jonka jälkeen määrä laski hitaasti elo-syyskuun ajan. Marraskuun ajaksi yksilömäärät nousivat uudestaan, ollen enimmillään yksilöä. Huhti- ja lokakuun välisenä aikana harmaalokkien määrät lähentelivät kymmenen vuoden keskiarvoa ainoastaan toukokuun lopulla sekä elokuun puolivälissä. Tavanomaista yksilömäärien nousua syksyn aikana ei havaittu ennen kuin marraskuussa. Elokuun puolivälin jälkeen harmaalokkien yksilömäärä laski tavanomaisesta poiketen.

5 Harmaalokki Vuonna 2015 havaittiin yksi aroharmaalokki, elokuun kuudentena päivänä havaittu lintu oli saman kesän nuorukainen. Edellisvuoteen verrattuna aroharmaalokkien havaintomäärä romahti, mutta laji kuuluu joka tapauksessa harvinaisuuskategoriaan. Isolokista tehtiin kolme havaintoa. Tammi-maaliskuussa alueella havaittiin kahdesti esiaikuinen yksilö ja joulukuussa aikuispukuinen yksilö. Merilokkeja havaittiin Ämmässuolla koko laskentavuoden ajan, yksilömäärät olivat selvästi edellisvuotta pienempiä. Maaliskuussa määrä kohosi muutamasta merilokista enimmillään sataan yksilöön. Huhtikuun puoliväliin mennessä yksilömäärä palautui alle kymmeneen. Kesä-heinäkuussa lukumäärä putosi puoleen edellisvuoden tasosta. Loppusyksyn ajan merilokkien lukumäärä vaihteli yksilössä, nousten elokuun alussa ja lokakuun lopussa tilapäisesti yli 50 yksilöön. Ämmässuon lokkilajiston monimuotoisuudessa ei ole tapahtunut muutoksia. Pesimälajistomme esiintyy paikalla vakituisesti ja lähialueiden pesimälajistoa havaitaan säännöllisen harvalukuisesti. Huhtikuulta syyskuulle ulottuvassa pitkän aikavälin trendissä nauru- ja selkälokkien lukumäärän lasku pysähtyi. Muiden lajien yksilömäärät jatkoivat laskusuuntaa, merilokilla lasku oli melko voimakasta. Mikäli indeksiä seurataan loppukesän yksilömäärien perusteelta, olisi vain merilokin yksilömäärä jatkanut laskuaan. Heinä-elokuun tarkkailujaksolla vuodesta 2003 alkaen muiden lajien lukumäärät ovat hieman edellisvuotta suurempia. 12,00 Lokkilajien trendit ,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0, vuosi Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki Naurulokki

6 2.2. Muu lajisto Lokkien lisäksi alueella oleskeli pääasiassa varislintuja. Alueella oleskelee säännöllisesti naakkoja, variksia ja korppeja. Harakoita oleskelee Ämmässuolla vakituisemmin talvikaudelle, närhiä ei juurikaan havaita jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Sorsalintuja ja kahlaajia havaitaan vuosittain alueen sadevesilammikoissa, vuonna 2015 kummankin lajiryhmän havaintomäärät olivat pieniä. Petolintujen oleskelu painottui voimakkaasti talvikaudelle. Ämmässuolla havaittiin säännöllisesti kana- ja hiirihaukkoja sekä merikotkia. Näitä Ämmässuolla yleisimpiä petolintuja havaittiin talvikaudella lähes joka laskentakäynnillä. Tammikuun alussa havaittiin samanaikaisesti peräti kahdeksan hiirihaukan kerääntymä. Muutoin petolintuja havaittiin 1 2 yksilöä kerralla, mikä koskee kaikkia kolmea edellämainittua petolintulajia. Haarahaukasta tehtiin 2015 vain yksi havainto, laji on Suomessa satunnainen harvinaisuus mutta havaitaan usein kaatopaikkojen liepeillä. Lisäksi Ämmässuolla havaittiin petolintulajeista varpus-, nuoli- ja tuulihaukka. Sorsalintujen ja kahlaajalintujen havainnot ovat vähentyneet Ämmässuolla. Molemmat lajiryhmät käyttävät alueen lammikoita oleskeluun. Alueen rakennustyöt ovat poistaneet useita lammikoita alueelta, lisäksi osa lammikoiden rannoista on pensoittunut jolloin useimmat kahlaajat karttavat niitä. Sorsalinnuista havaittiin sinisorsia ja telkkiä. Havaintomäärät jäivät alle viiteen molempien lajien kohdalla, mikä on vähemmän kuin useimpina aiempina vuosina. Alueen avoimilla soraikoilla pesii edelleen 2 3 paria pikkutyllejä. Muuttomatkalla levähtävien kahlaajien määrät olivat hyvin alhaisia, havaintoja tehtiin valkoviklosta, lirosta, töyhtöhyypästä ja taivaanvuohesta. Alueen yli muuttavina havaittiin kuoveja sekä töyhtöhyyppiä. Näistä töyhtöhyyppiä havaittiin vuoden 2015 aikana myös paikallisena. Kuoveja on aikaisempina vuosina havaittu lähinnä ohimuuttavina, paikallisia on havaittu harvoin. Sekä lirosta että valkoviklosta tehtiin vuoden aikana vain yksi havainto. Taivaanvuohi havaittiin paikallisena elokuussa ja lokakuussa, molemmat havainnot koskivat yksittäistä yksilöä. Räyskä ei ole jokavuotinen esiintyjä Ämmässuolla, havaintoja paikallisista räyskistä on laskentavuosien aikana kertynyt useita. Kalalokin kokoinen tiiralintu havaitaan yleensä lepäilemässä lokkiparven seassa. Vuonna 2015 havaittiin elokuun 8. päivänä kaksi räyskää, kyse oli emosta ja saman kesän lentopoikasesta. Yksi vuoden erikoisimmista havainnoista oli sepelrastas, yksi yksilö havaittiin Ämmäsvuoren rinteessä 25. huhtikuuta. Laji on Etelä-Suomessa hyvin harvalukuinen läpimuuttaja. Ämmässuolla esiintyvistä varislinnuista naakka on runsaslukuisin, jonka yksilömäärät vaihtelevat huomattavasti. Suurin muutos naakkojen määrissä tapahtuu toukokesäkuussa, kun naakat viettävät pesimäkauden lähes kokonaan poissa Ämmässuolta. Touko-kesäkuun aikana Ämmässuolla havaittiin usein vain yksittäisiä naakkoja. Muina vuodenaikoina lukumäärät vaihtelevat yksilössä, ja vuoden suurin kerääntymä oli 2800 naakkaa. Myös varisten yksilömäärä on alhaisimmillaan touko-kesäkuussa, jolloin vaihtoehtoista ravintoa löytyy runsaasti luonnonympäristöistä. Tammi-helmikuussa sekä marras-joulukuussa Ämmässuolla oleskeli säännöllisesti varista. Maaliskuusta

7 alkaen lukumäärä laski, ja huhtikuulta heinäkuulle yksilömäärä oli tavallisesti varista. Korppien lukumäärä vaihteli vähemmän kuin muilla varislinnuilla. Tavanomaisesti laskentakäynneillä havaittiin korppia. Alkuvuonna havaittiin kolme erillistä suurta kerääntymää. Tammikuun alussa ja helmikuun lopussa laskettiin 110 yksilöä, ja huhtikuun lopulla 90 korppia. Kesäkuussa havaittiin parilla laskentakäynnillä vain muutama korppi. Heinäkuusta alkaen yksilömäärät vaihtelivat korpin tasolla. Lukumäärä säilyi tuolla tasolla vuoden loppuun asti, poikkeuksena syyskuussa havaitut 70 ja 77 korpin kerääntymät. 3. Lokkien ruokailu ja oleskelu jätteenkäsittelyn vähennyttyä Jätteenkäsittelyn muututtua HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat myös lokkien oleskelupaikat osin vaihtuneet. Lokit lepäilevät edelleen avoimilla paikoilla, käyttäen osin samoja mäenlakia ja hallinkattoja kuin ennenkin. Ruokailumahdollisuudet ovat muuttuneet, kun jätteen avoläjitys on loppunut. Jäljellä olevat ravinnonlähteet ovat pienialaisempia, kun löytyy pieniä määriä ravintokelpoista materiaalia löytyy biojätteen käsittelyalueelta. Lokkien yksilömäärät ovat vähentyneet, mutta lajimäärä on vielä säilynyt aiemmalla tasolla. Lokkien yksilömäärien väheneminen on näkyvin ilmiö Ämmässuolla vuosien jätehuollon tuoreimman uudistuksen tapahduttua. Yksilömäärien vähenemisen lisäksi lokkien oleskelu alueella on muuttunut. Aiemmin lokkien oleskelu painottui alueen länsiosassa sijaitsevalle sekajätteen läjitysalueelle. Tällä alueella on havaittu erittäin vähän lokkeja sen jälkeen, kun Vantaan Energian jätevoimala otettiin käyttöön. Lokkien oleskelu on painottunut biojätteen käsittelyalueelle, missä ruokaa on kuitenkin löydettävissä huomattavasti aiempaa vähäisemmin. Lokit löytävät sieltä pieniä määriä ravintoa esikompostoidun jätteen seasta. Lepäilyyn lokit käyttävät Ämmäsvuoren rinteitä sekä alueen eteläosassa lajittelukatoksen kattoa. Aiemmin käytössä olleet avoimet sorakentät alueen eteläosassa ovat vähentyneet ja jäljellä olevilla kentillä oleskelee niukasti lokkeja. Lokkien lukumäärissä tapahtui nousu elokuussa 2015, kun sekajätteitä sijoitettiin ns. jyräpaaliin jätevoimalan vuosihuollon aikana. Tällöin lokit pääsivät vapaasti etsimään ravintoa jätteiden joukosta. Lokkien yksilömäärät nousivat tällöin huomattavasti, vaikka alueella oli koko kesän ajan ollut kerralla hyvin pieniä yksilömääriä. Koska naurulokit olivat elokuussa jo pääosin muuttaneet etelään, koostui kasvanut lokkimäärä lähinnä harmaalokeista. Myös muiden lajien yksilömäärät nousivat sekajätteen käsittelyn ajaksi. Jätevoimalan palattua käyttöön vuosihuollon jälkeen lokkien yksilömäärät ja oleskelupaikat muuttuivat jälleen. Yksilömäärät laskivat taas hyvin pieniksi, ja vähäiset ravintomäärät biojätteen käsittelyalueella olivat ainoa ruoanlähde lokeille.

8 Taulukko Suomessa pesivien lokkilajien esiintymisestä Ämmässuolla vuonna 2015 Viikko nro Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki Naurulokki

9 Viikko nro Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki Naurulokki

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2014 1. Johdanto

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

Kukkuroinmäen jätekeskuksen varislinnut ja muut huomionarvoiset lajit

Kukkuroinmäen jätekeskuksen varislinnut ja muut huomionarvoiset lajit LIITE 5a Kukkuroinmäen jätekeskuksen varislinnut ja muut huomionarvoiset lajit Kevät 2014 kevät 2015 T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Kukkuroinmäen jätekeskuksen varislinnut ja muut huomionarvoiset

Lisätiedot

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12

Lisätiedot

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016 RAPORTTI TEEREN, KURJEN, SUOPÖLLÖN JA KELTAVÄSTÄRÄKIN ESIINTYMISESTÄ HEINISUON HARAVASUON NATURA ALUEELLA OULUSSA SEKÄ MUHOKSEN PEURASUOLLA JA VESISUOLLA. Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,

Lisätiedot

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008 EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 7,8 prosenttia

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

Ilmaston kehitys Jokioisilla ja Sodankylässä

Ilmaston kehitys Jokioisilla ja Sodankylässä Ilmaston kehitys Jokioisilla 1928.01 2007.07 ja Sodankylässä 1901.01 2007.07 Yhteensä 128 graafia Mauri Timonen 22.08.2007 DATA: JOKIOISTEN ILMASTOMITTAUKSET: JOKIO.ILM JOKIO.CLF JOKIO.MEO JOKIO.CPT Alkuperäinen

Lisätiedot

Risto Juvaste Lokkien iän, lajin ja sukupuolen määritys mittaamalla

Risto Juvaste Lokkien iän, lajin ja sukupuolen määritys mittaamalla Rengastajakokous VES-ryhmä 2011 keskusteluosio Risto Juvaste Lokkien iän, lajin ja sukupuolen määritys mittaamalla Mittaamalla rengastuskohteita saa paljon oheistietoa ja voi nostaa rengastuksen laatua.

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt hieman vähemmän

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO 1 (11) Sisältö 1 Tehtävän sisältö... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Muutto... 3 3.2 Levähdysalueet... 11 4 Vaikutusten

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 202:1-7. Helsinki 16.8.2005 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime

Lisätiedot

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM201500313 LYMO Osara Matti(YM) 22.10.2015 Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

POLKUPYÖRÄLASKENNAT HELSINGISSÄ 2014

POLKUPYÖRÄLASKENNAT HELSINGISSÄ 2014 POLKUPYÖRÄLASKENNAT HELSINGISSÄ 2014 Muistio 20.10.2014 / Tuija Hellman Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto 1 Pyöräily 2014 Tarkasteltaessa vuoden alusta syyskuun loppuun konelaskentojen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 6/214 [1] Syntyneet Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Kesäkuun alussa Nuutilanlahden luoteisosassa on avovettä, mutta heinäkuussa vesialueet ovat

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Järvilinnut matkailun myötätuulessa Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Puruvesi Järvilinnut matkailun myötätuulessa, jatkohanke Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, PURUVESI JOHDANTO Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Tiedot taulukkomuodossa ovat seuraavilla sivuilla. - Sifferuppgifterna finns på följande sidor.

Lisätiedot

Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa

Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Venäläisten matkailu Suomeen huhtikuu 6.5. Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui huhtikuussa noin 211 000 venäläistä, kun lasketaan mukaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 8,2 prosenttia

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 5/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa

Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa Turun yliopisto Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs 26.3.2013 1. Johdanto Ulkomeren puolelle sijoittuvat

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun Markku Koskinen 11. helmikuuta 2008 1 Tulokset Tulokset on jaettu mitattuihin pitoisuuksiin ja laskettuihin huuhtoumiin. Pitoisuudet on edelleen jaettu

Lisätiedot

TLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016

TLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016 TLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016 Roland Vösa Pähkinähakkeja vieraili Marjatan ja Alpon pihassa toistakymmentä Jouko Nurmi Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti kautta aikojen ensimmäisen

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-elokuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.3.2015 P20221 Ilosjoen syysmuutto 1 (13) Tuomo Pihlaja

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun aikana.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 13/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-syyskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Jukka Ollila 28.1.2016 1. Lähde:

Jukka Ollila 28.1.2016 1. Lähde: Yhteenvetoa Länsi-Uudenmaan työllisyystilanteesta vuonna 2015. Mukana tarkastelussa on seudun 7 kuntaa Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Aiempien vuosien tavoin työttömien määrä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta

Lisätiedot

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille Insinöörikoulutuksen ja tietojenkäsittelyn tärkeät päivät 2013 2014 heinäkuu elokuu 26 29 syyskuuta Elokuu 2013 27 30 28 31 elokuu 291 302 313 syyskuu 14 25 36 47 58 69 10 7 11 8 12 9 10 13 11 14 12 15

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 16/215 [1] Syntyneet Vuonna 215 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/215 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt hieman enemmän lapsia kuin viime vuonna. Syntyneiden määrä

Lisätiedot

TAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI

TAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 1 TAMMIKUU 2013 1 2 3 4 5 6 Uudenvuodenpäivä 1.-8.1. Uusi Vuosi Venäjällä Loppiainen 7 8 9 10 11 12 13 JOULUKUU 2012 48 1 2 49 3 4 5 6 7 8 9 50 10 11 12 13 14 15 16 51 17 18 19 20 21 22 23 52 24 252627

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 Kuvia helikopterista tarkastetuista pesistä 24.10.2008 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja kottaraislaskennat 2013

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja kottaraislaskennat 2013 Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja kottaraislaskennat 2013 Matti J. Koivula 1 Kannen kuva: Aroharmaalokki Larus cachinnans. Kontiosuo, Joensuu 29.5.2013. Kaikki oikeudet kirjoittaja

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Energia 2016 Kivihiilen kulutus 2015, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-kesäkuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/216 [1] Syntyneet Vuonna 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Lataa Valkoselkätikka - Kimmo Martiskainen. Lataa

Lataa Valkoselkätikka - Kimmo Martiskainen. Lataa Lataa Valkoselkätikka - Kimmo Martiskainen Lataa Kirjailija: Kimmo Martiskainen ISBN: 9789522540720 Sivumäärä: 202 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 18.65 Mb Valkoselkätikka on aina kuulunut Suomessa pesivään

Lisätiedot

Vuosikello Kotihoito. Perusturvakuntayhtymä Akseli

Vuosikello Kotihoito. Perusturvakuntayhtymä Akseli Vuosikello Kotihoito Kuntayhtymätason/ikäihmisten linjan vuosikello Tammikuu Heinäkuu Helmikuu Tilinpäätös Elokuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Vko 15 Rava poikkileikkaustutkimus/ Ympärivrk. hoito

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 14/216 [1] Syntyneet Tammi-marraskuussa 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-heinäkuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,

Lisätiedot