Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista

Transkriptio

1 1 Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista Hannu Sarvanne Tein kuluneena keväänä ja kesänä pesimälinnuston seurantalaskentoja Vanhankaupunginlahdella Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toimeksiannosta ja Suomen ympäristökeskuksen ohjeistuksella. Vanhakaupunginlahden linnuston tilaa on seurattu vuosittain samoin menetelmin v alkaen. Laskennat käsittivät: - Koko kosteikkoalueen kattavat kiertolaskennat (vesilinnut, kahlaajat ja lokkilinnut) (5 kertaa) sekä samalla reitillä tehdyt vesilintujen poikuelaskennat (3 kertaa) - Hoitoniittyjen (Lammassaari ja Purolahti) kartoituslaskennat (5 kertaa) - Yölaulajalaskennat (3 kertaa) - Pikkutikkojen pesien etsintä - Uhanalaisten ja harvalukuisten lajien havainnointi laskentojen ohessa ja laskentojen ulkopuolisina päivinä. Tuloksissa on edustettuna vain osa Vanhankaupunginlahden pesivästä lintulajistosta, koska seurantalaskentoihin ei kuulu kaikkien pesimäympäristöjen pesimälajien parimäärien selvittäminen. Siten monet yleiset pesimälinnut, esim. osa ruoikkolajeista ja monet metsälajit, puuttuvat parimääristä (koko Natura 2000 alueen kattavat pesimälinnuston kartoitukset on tehty Suomen ympäristökeskuksen toimesta muutaman vuoden välein (viimeksi v. 2004, 2007 ja 2012)). Saarilta ja niitä ympäröiviltä reunametsä- ja täyttömaa-alueilta huomioin vain uhanalaiset ja harvalukuiset pesimälajit. Harvalukuisia pesimälajeja sekä yölaulajia etsin myös kosteikkoaluetta laajemmalta alueelta, joka rajautui Viikintien, Herttoniemen metsäselänteen, Itäväylän, Hermannin rantatien ja Hämeentien väliin. Pöntöissä pesivän lajiston selvitti sekä harmaahaikarayhdyskuntaa seurasi Eero Haapanen.

2 2 Vuoden 2014 parimäärät/reviirit (suluissa v. 2013) Vesilinnut laulujoutsen 1 (0) kyhmyjoutsen 7 (6) kanadanhanhi 2 (0) sinisorsa 123 (61) harmaasorsa 2 (1) lapasorsa 8 (7) haapana 16 (12) tavi 14 (7) heinätavi 3 (1) tukkasotka 2 (3) telkkä 37 (34) isokoskelo 3 (2) tukkakoskelo 1 (1) silkkiuikku 46 (45) nokikana 39 (21) Vesilintulajeja pesi 15 (kun rantakanoihin kuuluva nokikana lasketaan mukaan), mikä on eniten v alkaneissa seurantalaskennoissa. Laulujoutsen (1 pari) ja kanadanhanhi (2 paria) olivat uusia pesimälajeja seuranta-alueella. Kahtena edellisenä vuonna pesineen, mutta pitkään lajistosta puuttuneen punasotkan pesintä ei tänä vuonna varmistunut. Parimäärä, 305, on suurin sitten v Vuosina parimäärä on vaihdellut välillä (suurin osa vesilinnuston kokonaisparimäärän vaihtelusta selittyy sinisorsan runsauden vaihtelulla). Vain yhden lajin parimäärä väheni (tukkasotka). Leuto talvi ja aikainen kevät lienevät suurin syy sinisorsan parimäärän kaksinkertaistumiseen verrattuna vuoteen Selvää kasvua on kuitenkin havaittavissa myös vuosiin nähden (jolloin sinisorsien parimäärät 62 84). Tavi runsastui muutaman vuoden takaiselle tasolle (v v paria, kun taas v v paria).

3 3 Nokikanoja pesi lukuisammin kuin yhtenäkään seurantalaskentavuonna. Parimäärä kasvoi ilahduttavasti v notkahduksen jälkeen ja laji oli myös selvästi runsaampi kuin edellisinä hyvinä vuosina v ja v (33 ja 34 paria). Keski-Euroopan ankara lopputalvi v lienee syynä pesivien parien vähäisyyteen tuona keväänä. Kuten viime vuosina, pesi huomattava osa silkkiuikuista v kahdella ruokosaarekkella Kivinokan pohjoisrannalla (34 paria). Kolonioista suurempi (27 paria) sijaitsee suojelualueen ulkopuolella. Kahlaajat (suluissa v pari- /reviirimäärät) meriharakka 2 (0) pikkutylli 4 (3) töyhtöhyyppä 23 (15) rantasipi 10 (7) punajalkaviklo 3 (2) lehtokurppa 2 (1) taivaanvuohi 8 (5) Töyhtöhyypistä 5 paria pesi hoitoniityillä, loput 18 pelloilla. Ruoikon levittäytyminen erityisesti Purolahden, mutta myös Lammassaaren hoitoniityillä on vähentänyt töyhtöhyypälle, mutta myös pikkutyllille ja punajalkaviklolle soveliaita pesimäympäristöjä. Esimerkiksi töyhtöhyypän parimäärä hoitoniityillä on vähentynyt, kun sitä verrataan v tehtyä koneellista niittoa välittömästi seuranneisiin vuosiin (v paria, v paria). Petolinnut kanahaukka 1 (1) nuolihaukka 1 (1) sarvipöllö 1 (1) lehtopöllö 1 (0) Kanahaukka sai kolme, sarvipöllö kolme ja lehtopöllö viisi poikasta lentoon

4 4 Hoitoniittyjen avomaan varpuslinnut keltavästäräkki 11 (6). Pareista v Lammassaari 9, Purolahti 2 sitruunavästäräkki 2 (3) niittykirvinen 19 (10). Pareista v Lammassaari 15, Purolahti 4. pensastasku 2 (2) Keltavästäräkkejä pesii hoitoniityillä noin puolet vähemmän verrattuna v toteutettua ruoikon niittoa välittömästi seuranneisiin vuosiin: esimerkiksi Purolahdella pesi keltavästäräkkipareja v ja v paria. Vastaavasti ruoikkolajit (ruokokerttunen ja pajusirkku) ovat runsastuneet huomattavasti, etenkin Purolahdella. Rantakanat ja yölaulajat ruisrääkkä 1 (1) kaulushaikara 3 (1) luhtakana 5 (4) luhtahuitti 2 (1) pikkuhuitti 1 (0) liejukana 1 (0) satakieli 56 (69) viitasirkkalintu 3 (0) luhtakerttunen 13 (10) viitakerttunen 30 (30) rastaskerttunen 9 (8) Ruisrääkällä oli reviiri Keinumäellä, pikkuhuitilla Pornaistenniemessä (edellisen kerran pikkuhuitilla oli reviiri Vanhankaupunginlahdella v. 2004). Luhtakanareviireistä neljä sijoittui Pornaistenniemen Säynäslahden Keinumäen alueelle, yksi Purolahdelle. Luhtahuitit asettuivat Pornaistenniemeen ja Purolahdelle, liejukana Pornaistenniemeen. Viitakerttunen esiintyi jo toisena vuonna peräkkäin tavanomaista runsaampana (kaikkiaan viitakerttusia lauloi 36 paikalla, mutta kaikki eivät muodostaneet pysyvää reviiriä). Eniten rastaskerttusia lauloi Saunalahdella, jossa viisi reviiriä.

5 5 Lokkilinnut Yhdenkään lokkilintulajin pesintä ei varmistunut seuranta-alueella. Todennäköisesti selkälokkeja pesii 1 2 paria Kyläsaaren ja Arabianrannan alueella sekä muutamia kalalokkipareja. Laskentaalueen välittömässä läheisyydessä noin kymmenen lapintiiran kolonia (Eero Haapanen). Muita huomionarvoisia lajeja harmaahaikara 26 (22) uuttukyyhky 33 (33) (aloitettujen pesintöjen määrä kevään 1. tarkistuksessa) käki 1 (1) pikkutikka 6 (6) käenpiika 2 (3) kivitasku 8 (5) tiltaltti 1 (0) viiksitimali 2 (0) pikkulepinkäinen 1 (1) kottarainen 31 (30) peltosirkku 1 (1) Harmaahaikarat pesivät onnistuneesti Klobbenilla. 18. kesäkuuta näkyi Isoja poikasia kahdeksassatoista pesässä yhteensä 50 sekä juuri pesästä lähteneitä poikasia oksilla 3 ja Klobbenin läheisyydessä 7 eli yhteensä 60 isoa poikasta (60/26 = 2,3 poikasta/pari). Todellisuudessa poikasten määrä lienee hieman suurempi, sillä osa pesistä jäi lehvästön taa piiloon. Vuonna 2013 Eero Haapanen laski 69 isoa poikasta/22 asuttua pesää (3,1 poikasta/pari). Viiksitimaleita pesi vähintään kaksi paria Pornaistenniemen ja Keinumäen välisessä ruoikossa (koska kattavia ruoikkolaskentoja ei tehty, parimäärä saattoi olla suurempi). Kivitaskuja pesi Kyläsaaressa Arabianrannassa 4 paria, Etu-Viikin pelloilla 3 paria ja Kivinokan länsikärjessä 1 pari. Pikkulepinkäinen pesi onnistuneesti Purolahden hoitoniityn pohjoisosassa eli tulvaniityllä. Peltosirkulla oli jo toisena vuonna peräkkäin reviiri Etu-Viikin pelloilla.

6 6 Vesilintujen pesinnän onnistumisesta Sinisorsan pesintä sujui, kuten aiempina vuosina, heikosti. Eri poikueiksi tulkittuja poikueita havaitsin poikuelaskennoissa ( ) 15 (v )). Varttuneita poikueita (n. neljän viikon ikään ehtineitä) näin vain 7 (v ). Parimäärään (123) suhteutettuna siis alle joka kymmenes pari sai kasvatettua poikueen turvalliseen ikään. Suurin osa sinisorsien pesinnöistä tuhoutuu haudontavaiheessa tai ensimmäisinä vuorokausina kuoriutumisen jälkeen. Yhtenä merkittävänä syynä pesinnän epäonnistumiseen on ulkoilupoluilta rantametsiin poikkeavien ihmisten aiheuttama tahaton häirintä. Kun sinisorsanaaras säikähtää pois pesältään, ovat aina tarkat varikset nopeasti paikalla (munia kadonnee myös minkkien, supikoirien ja kettujen suihin). Pieniä poikasia syövät sekä varikset että isot lokkilinnut. Telkkien poikastuotto oli vielä sinisorsaa huonompi: 37 pesivää paria tuotti vain kolme varttunutta poikuetta (v ). Poikuelaskennoissa näin vesillä vain 4 poikuetta (v ). Myöskään pitemmällä aikavälillä, , en havainnut kuin 7 eri poikuetta (VKL:n ensimmäinen poikue nähtiin 11.5 (7 pientä poikasta puhdistamon altaassa (E.Haapanen)). Kaikki isoiksi varttuneet poikueet viihtyivät Viikin vanhan puhdistamon altaalla. Telkkäpoikueet näyttävät häviävän pian pesästä hyppäämisen jälkeen. Mihin? Ainakin varisten olen nähnyt nappaavan pieniä telkänpoikia suoraan vedestä. Vai vievätkö emot poikueita pois lahdelta? Silkkiuikkujen poikuemäärä oli tavanomainen: 13 eri poikueeksi tulkittua poikuetta (myös v ), mutta varttuneiden poikueiden määrä vähäinen: 5 (v ). Vähäinen isojen poikasten määrä saattoi johtua siitä, että aloitin poikuelaskennat aikaisen kevään vuoksi n. viikkoa aiemmin kuin tavallisesti - toisin kuin esim. sinisorsilla ja telkillä, ensimmäiset silkkiuikkupoikueet näkyivät tavalliseen tapaan touko-kesäkuun vaihteessa, eivät normaalia aiemmin, kuten olisi voinut olettaa (poikueet eivät siis olleet ehtineet varttuneeseen ikään viimeiseen laskentaan mennessä). Toisaalta osa silkkiuikkuemoista kuljettaa poikueensa ulommas merelle, pois lahdelta, poikasten ollessa vielä melko pieniä (ehkä ravintokilpailun vuoksi?) tästä syystä todellinen poikueiden ja varttuneiden poikueiden määrä saattoi olla havaittua suurempi. Merivedenpinnan korkeuden vaihtelu oli koko haudonta-ajan vähäistä, eikä myrskyjä esiintynyt, joten munia ei näistä syistä huuhtoutunut veteen.

7 7 Sen lisäksi, että nokikanan parimäärä kasvoi, myös pesintä onnistui hyvin. Havaitsin eri poikueita 31 (kun parimäärä 39), kun taas v ainoastaan 9 poikuetta (tällöin 21 paria). Varttuneita poikueita näkyi 14 (v ). Kuten silkkiuikulla, varttuneiden poikueiden osuus olisi luultavasti ollut suurempi, jos viimeinen laskenta olisi ollut viikkoa myöhemmin (poikaset eivät ehtineet kasvaa isoiksi ennen viimeistä laskentaa). Nokikanapoikueita kuoriutui hyvin pitkällä aikavälillä: ensimmäiset vasta kuoriutuneet poikaset näin 27.5, kun taas suurimman osan kesäkuun toisella viikolla, ja toisaalta myöhäisimmät kesä- heinäkuun vaihteessa (osa ehkä uusintoja). Nokikana näyttää onnistuvan pesinnässään Vanhankaupunginlahden vesilintulajeista parhaiten. Sekä haudonta- että poikasvaiheen tappiot ovat pieniä. Pesäkummut ovat avoveden äärellä turvassa häiriöiltä, joita kuivemmalla maalla pesivät vesilinnut kohtaavat. Kummut ovat myös sen verran korkeita, että vedenpinnan nousu harvoin tuhoaa munapesyeitä. Koska pintakasvillisuus on lisääntynyt erityisesti Saunalahdella, Ryönälahdella ja Purolahdella sekä Hakalanniemen edustan lahdella, on sekä eläin- että kasviperäistä ravintoa aiempaa enemmän tarjolla poikasten kasvaessa. Seitsemän kyhmyjoutsenparia tuotti ainakin neljä poikuetta: 4,4,5 ja 6 poikasta. Kuuden poikasen poikueessa oli yksi valkoinen ns. puolalaista värimuotoa oleva poikanen (v kuuden poikasen poikueessa kolme valkoista). Kaksi kyhmyjoutsenen pesää oli hyvin lähekkäin, vain n. 40 m etäisyydellä toisistaan Saunalahden länsireunan ruokosaarekkeella. Laulujoutsenpari sai vesille neljä poikasta (haudonta alkoi n ja ensimmäinen havainto poikueesta 17.6). Tuntemattomasta syystä poikue kuitenkin menehtyi (23. 6 poikasia jäljellä kolme, mutta seuraavana päivänä vain emot). Emot toivat poikasensa Lammassaaren hoitoniitylle, jossa varisten havaittiin häirinneen niitä (mainittakoon, etten ole koskaan havainnut kyhmyjoutsenen tuovan poikasiaan hoitoniityille, vaan pitävän ne visusti vesillä ehkä laulujoutsenpari teki tässä virheen). Kylmä ja sateinen sää kuoriutumista seuranneina päivinä saattoivat myös heikentää poikasia. On mahdollista, että laulujoutsenet olivat samoja kuin kevään 2013 Hakalanniemen edustan lahdella reviiriä puolustanut kihlapari. Kokemattomuudella saattoi olla suuri osuus pesinnän epäonnistumisessa. Kokkoluodon itäisessä poukamassa hautonut kanadanhanhi jätti pesinnän kesken, mutta Klobbenilla pesinyt pari sai poikaset vesille (Toinen emoista, ilmeisesti naaras, oli siipirikko (ehkä Purolahdella maaliskuussa voimalinjaan lentänyt lintu). Kerran näin varisten yrittivän repiä

8 8 hautovaa hanhea nousemaan pesältä nyhtämällä emoa siipi- ja pyrstösulista. Myös kettu kävi pesällä, mutta uhkailemalla saivat emot ketun lähtemään pois (E.Haapanen)). Myös seuraavilla vesilinnuilla näin poikueita (mutta niin vähän, ettei poikastuoton laskeminen ole mahdollista: haapana (4 poikuetta), harmaasorsa (2 poikuetta), tavi (1 poikue), tukkasotka (1 poikue)). Kattavampaa tietoa Vanhankaupunginlahden linnustonseurannasta on luettavissa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisusarjassa (20/2013): Helsingin Vanhankaupunginlahden linnustonseuranta Vuosien yhteenveto. Mikkola-Roos Markku; Rusanen Pekka; Lehikoinen Aleksi; Haapanen Eero; Pynnönen Petro; Sarvanne Hannu.