TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto
|
|
- Aino Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Johdanto Tutkimuksen tilaaja oli Ramboll Oy. Kartoituksen kohteena olivat nykyisellä ja suunnitellulla tuulivoimalan laajennusalueella ja sen läheisyydessä olevien kymmenen saaren pesimälinnusto. Tutkimuksen suoritti Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Suunnittelusta ja raportin kirjoittamisesta vastasi Pentti Rauhala. Muina tutkijoina olivat Pekka Aho, Perttu Kujala, Jouko Kärkkäinen, Tuomas Lankila ja Tuomo Miettunen. Selvitysalue Pesimälinnusto selvitettiin seuraavista saarista: Vähä-Huituri, Utterinkrunni, Talja, Kuusiluoto, Kukkokari, Komso, Herrainkrunni, Patakrunni, Ouni ja Sassi. Niistä uloimmat saaret Vähä-Huituri ja Utterinkrunni sijaitsevat 6 7 km:n päässä Röytästä. Vähä-Huituri kuuluu Perämeren kansallispuistoon. Lähimpänä Röyttää on Talja, joka sijaitsee niin lähellä satamaa, että sinne on rakennettu tie. Muut saaret sijaitsevat Koivuluodon venesataman edustalla 3-5,5 km:n päässä Röytästä. Tutkimusmenetelmät Jokaisen saaren pesimälinnusto tutkittiin aamulla kolme kertaa kartoitusmenetelmällä valtakunnallisia ohjeita noudattaen (Väisänen ym. 1998). Niiden mukaan pesiviksi pareiksi tulkitaan: Sorsalinnuilla (tukkasotkaa lukuun ottamatta) muista erillään oleva pari yksinäinen koiras koiraat 2 4 koiraan ryhmissä pienet naarasta ajavat koirasryhmät yksinäiset naaraat, mikäli niiden yhteismäärä on suurempi kuin koiraiden määrä tukkasotkalla naaraiden lukumäärä Maalinnuilla nähty tai kuultu koiras pari yksinäinen naaras poikue Kaikissa lajiryhmissä paria vastaa löydetty pesä Ohjeista poikettiin ja niitä täydennettiin seuraavasti: Merihanhen parimäärät perustuvat löydettyihin pesiin, poikueisiin ja hätäileviin yksilöihin ja pareihin.
2 Iso- ja tukkakoskelolla pesiväksi tulkittiin poikueet, talon alta pesästä lähteneet naaraat, hätäilevät yksilöt sekä selvästi paikallinen pari, koiras ja naaras. Ensimmäinen laskenta tehtiin poikkeuksellisen aikaisen kevään takia jo 14.5., toinen ja kolmas Tulokset Saarilla pesivien lintujen parimäärät on esitetty taulukossa 1. Saarten teksteissä esitetyt aikaisempien vuosien lintutiedot on poimittu Pentti Rauhalan arkistosta. U t t e r i n k r u n n i Utterinkrunni on kivikkoinen ja louhikkoinen luoto, jossa kasvaa ruohikkoa ja muutama matala paju. Saaren pesimälinnusto on tutkimusvuosina vaihdellut suuresti. Viime kesän neljä lajia ja paria on pohjanoteeraus. Eniten pesijöitä oli vuonna 2003, jolloin parimäärät olivat seuraavat: tukkasotka 11, pikkulokki 34, naurulokki 32, kalalokki 1, merilokki 1, kalatiira 8, lapintiira 5, punajalkaviklo 1 ja karikukko 1. Saaren olosuhteissa ei ole tapahtunut mitään sellaista, joka selittäisi vaihtelut. V ä h ä - H u i t u r i Vähä-Huituri on korkea saari, jonka lakialueen somerikkoista sianpuolukkanummea ympäröi edustava katajanummi. Lehtipuita ja pensaita on vain rannan läheisyydessä. Etelärannan läheisyydessä on pieni mäntymetsikkö. Saarta kiertää kapea rantaniitty ja katkonainen rantapensaikko. Saaren keskellä on varaustupa. Vähä-Huiturin pesimälinnusto tunnetaan tutkimussaarista parhaiten, sillä se on tutkittu vuosina kaikkiaan 10 kertaa ja vanhimmat lintutiedot ovat niinkin kaukaa kuin vuodelta 1910 (Rauahala 2007). Saarta pidetään yleisesti Perämeren kansallispuiston kauneimpana. Linnusto on tyypillistä Perämeren pohjukan metsä-pensassaarten lajistoa. Harvinaisin laji on ollut pikkulepinkäinen, joka pesi vuonna Linnustossa on tapahtunut viime vuosikymmeninä vain yksi merkittävä muutos. Saaren loivassa variksenmarjaa ja sianpuolukkaan kasvavassa loivassa törmässä pesi jo ainakin 1940-luvulla törmäpääsky-yhdyskunta, jonka viimeiset pesät tuhoutuivat 1980-luvulla. Vesibussi alkoi kuljettaa saarelle matkailijoita, jotka huomaamatta polkivat pesät rikki. Yhdyskunnan suuruus oli paria. Törmäpääskyn vastaavanlainen loivassa luonnontörmässä pesiminen on Suomessa harvinaista. T a l j a Talja on täysin muuttunut viime vuosina. Sen molempiin päihin on noussut tuulivoimalat, joille on rakennettu Röytän satamasta tie. Sen korkea penger peittää saaren itäpuolen. Keski- ja länsiosa ovat luonnontilaisia ja myös kalastajatukikohta on säilynyt. Pohjoispäässä on merilintujen pesinnälle sopiva matala somerikkoniemi, jossa lepäili kymmeniä lokkeja ja kahlaajia. Pesintää ei kuitenkaan todettu. Lepäilijöiden pesät olivat ilmeisesti Outokummun teollisuusalueella. Aikaisemmin vastaavanlainen alue oli saaren eteläpäässä, joka oli merilintujen suosima pesimäalue. Nykyisin se ei ole enää niille sopiva, koska alue on pensoittunut. Eniten pesijöitä saarella oli vuonna 1978, jolloin pesi tukkasotkia 2, tukkakoskeloita 1, tyllejä 1, punajalkavikloja 1, karikukkoja 2, naurulokkeja 3, kalalokkeja 1, lapintiiroja 11, niittykirvisiä 2, västäräkkejä 2, kivitaskuja 2,
3 pajulintuja 3, variksia 1 ja peippoja 1 pari. Viime kesänä lajimäärä oli lähes sama, mutta parimäärä oli pudonnut lähes puoleen. Uutena lajina saarelle oli tullut merihanhi, jonka vasta kuoriutunut poikue lepäili rannalla K u u s i l u o t o Kuusiluodossa oli aikoinaan saha ja asuinyhdyskunta, joiden raunioita on pitkin saarta. Korkein kohta on pääasiassa katajikkoista nummea. Pohjoispäässä on laaja puujätealue, jota aallokko edelleenkin hajottaa niin, että rimoja on pitkin Kuusiluodon ja lähisaarten rantoja. Saarta kiertää lehtimetsävyö ja paikoin kasvaa myös sankkaa vatukkoa. Saaren länsilaidassa on jalkapallokentän kokoinen jäteallas, jonka Outokumpu kaivoi 1970-luvulla. Siihen johdettiin aluksi tehtaan jätevedet. Saaresta puuttuvat rantaniityt ja rantapensaikkokin on katkonainen. Jäteallas oli lintujen suosima pesimäalue. Aluksi sen korkeisiin törmiin asettuivat pesimään törmäpääskyt, joiden pesäkoloja laskettiin 1978 enimmillään 650. Jäteveden laskun loputtua altaan pohja kovettui merilinnuille sopivaksi pesimäalueeksi, jossa pesi 1978 tukkasotkia 4, punajalkavikloja 2, karikukkoja 3, kalatiiroja 4 ja lapintiiroja 43 paria. Nykyisin allas on pensoittunut niin, että siellä pesi vain kaksi tylli- ja yksi törmäpääskypari. Saaren muun osan linnustossa muutokset ovat olleet suhteellisen vähäisiä. Pensaiden, puiden ja ruohikon kasvun myötä pajulintu ja peippo ovat runsastuneet, kivitasku vähentynyt ja kiuru sekä keltavästäräkki kadonneet. Uusiksi lajeiksi ovat ilmestyneet mm. merihanhi ja sepelkyyhky. Harvinaisin tutkimuksissa tavattu laji oli sirittäjä. joka vain kolme kertaa on havaittu Kemin-Tornion alueen saaristossa. Ku k k o k a r i Saaren rantapensaikko alkaa heti rantaviivan tuntumasta, koska rantaniittyä ei juuri ole. Keskiosia hallitsee kataja. Lakialueella ja sen rinteellä on erityisen komea katajanummi. Saaren itäosassa nummi vaihtuu tiheäkasvuiseksi katajikoksi. Saaressa on neljä mökkiä, joille on ruopattu venepaikkoja.. Linnusto on tyypillistä puoliavoimen saaren lajistoa. Huomiota kiinnittää niittykirvisen runsaus. Linnustossa on tapahtunut viime vuosikymmeninä vain pieniä muutoksia. Uusina lajeina pesimälinnustoon ovat tulleet merihanhi, lehtokurppa ja punavarpunen. Kadonneita lajeja ovat kiuru ja keltavästäräkki. K o m s o Osa saaren rannoista on kivikkoista ja louhikkoista kapeaa rantaniittyä. Luoteis- ja itäpuolella on niittyvyötä leveämmät niittyalat. Rantaniittyä reunustaa lepikkovyöhyke. Saaren keskiosia hallitsee sankka katajikko, jonka seassa kasvaa paikoin kookkaita pihlajia. Saaressa on neljä mökkiä, joiden läheisyydessä on pieni avoin niittyala. Mökeille on ruopattu venepaikat.. Komsonkin linnusto on tyypillistä puoliavoimien saarten lajistoa. Se on pysynyt pääpiirteissään samanlaisena ainakin 40 vuotta. Merkittävin pesijä on ollut merihanhi, joka tavattiin H e r r a i n k r u n n i Herrainkrunni on pieni isoja pensaita ja matalia lehtipuita kasvava saari, jota kiertää kapea rantaniitty.
4 Vähäisessä pesimälinnustossa on ollut vain pensassaarille tyypillisiä lajeja. P a t a k r u n n i Saari kasvaa korkeaa pensaikkoa, jonka joukossa on matalia lehtipuita. Rantoja kiertää paikoin louhikkoinen ja kivinen rantaniitty, joka on leveimmillään pohjoispäässä noin 10 metriä. Pesivien lintujen määrä oli vähäinen. Erityismaininnan ansaitsevat kuitenkin riekko ja merihanhi. Rantaniitty oli tällä kertaa tyhjä, mutta aikaisemmin siellä on pesinyt mm. tukkasotka, taivaanvuohi, punajalkaviklo, karikukko, kalalokki ja lapintiira. O u n i Ouni on pensassaari, missä kasvaa korkeita pensaita ja jonkin verran myös lehtipuita. Saarta kiertää kapea rantaniitty. Eteläpäässä on kaksi mökkiä, joiden umpeen kasvanut pihapiiri kertoo, ettei niitä ole käytetty pitkään aikaan. Linnut oli lehtokurppaa lukuun ottamatta pensassaarten peruslajistoa. Linnusto oli ennen monipuolisempi, sillä 1978 rantaniityllä pesivät meriharakka, lapinsirri, karikukko sekä kalalokki ja 2002 kuovi. S a s s i Saarta reunustaa kapea rantaniittyvyö ja rantapensaikko, joka varsinkin pohjoisosassa on rehevää mesiangervolehtoa. Saaren keskiosassa on tiheää katajikkoa. Lounais- ja pohjoisosassa katajikko on harvempaa ja kasvillisuus niittymäisempää. Katajikon seassa on muutamia puumaisia pihlajia ja tuomia. Keskiosassa on kuusikangasmetsikkö ja umpeen kasvava lampi, jonka ympärillä on hyllyvää luhtaista kasvillisuutta. Kosteikkoa reunustaa pensaikko. Saaressa on kuusi mökkiä. Sassin pesimälinnusto oli lähes yhtä runsas ja monipuolinen kuin Kuusiluodossa. Lajisto oli metsäsaarelle tyypillistä. Saarella tavattiin vesilintuja enemmän kuin muilla saarilla, mutta sielläkin niitä oli suhteellisen vähän. Merihanhen pesä löytyi noin 50 metrin päästä rannasta. Linnustossa on tapahtunut melko vähän muutoksia viimeisen 35 vuoden aikana. Suurin muutos on rantalinnustossa, joka on rantojen rehevöitymisen ja pensoittumisen seurauksena vähentynyt. Saarelta olivat kadonneet siellä aikaisemmin pesineet tylli, lapinsirri, suokukko, punajalkaviklo ja naurulokki. Uusiksi pesimälajeiksi olivat ilmestyneet merihanhi ja lehtokurppa. Harvinaisin saarella pesinyt lintu on heinätavi, joka tavattiin vuonna Saarten uhanalaiset Suomen uhanalaisten lajien luettelo päivitettiin viime vuonna (Rassi ym. 2010). Siinä lajit jaettiin seuraaviin luokkiin: äärimmäisen uhanalaiset, erittäin uhanalaiset, vaarantuneet ja silmälläpidettävät. Tutkimussaarilla pesi viime kesänä kaksi uhanalaista lajia. V a a r a n t u n e e t Törmäpääskyn ainoa pari löytyi Kuusiluodosta. Aikaisemmin satoja pareja käsittänyt kanta on lähes hävinnyt muualtakin Kemi-Tornion alueen saaristosta sopivien pesäpaikkojen puuttumisen takia. Kivitaskulla on vielä vankka kanta Perämeren pohjukan saaristossa, mutta mantereella se on vähissä.
5 Aikaisempina vuosina tutkimussaarilla pesineistä linnuista ei enää tavattu seuraavia vaarantuneita lajeja: jouhisorsa, heinätavi, tukkasotka, lapinsirri, karikukko, selkälokki ja keltavästäräkki. Silmälläpidettäviä lajeja ovat tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, teeri, tylli, punajalkaviklo, rantasipi, niittykirvinen, sirittäjä ja punavarpunen. Yhteenveto Tutkimusaarilla tavattiin pesivänä yhteensä 51 lintulajia ja 379 paria. Linnusto oli pääosin metsä- ja pensassaarille tyypillistä lajistoa. Runsaimpina lajeina oli sama kaksikko kuin mantereellakin, pajulintu ja peippo. Seuraavana oli pääasiassa rantapensaikoissa pesivä pajusirkku hieman runsaampana toista saariston tyyppilajia västäräkkiä. Saarten katajanummilla viihtyivät parhaiten niittykirvinen, punakylkirastas ja viherpeippo. Kanalinnuista teeri ja etenkin riekko löytyivät yllättävän monesta saaresta. Vesi- ja lokkilintuja sekä kahlaajia oli rantasipiä lukuun ottamatta vähän. Syinä ovat rantaniittyjen vähäisyys sekä niiden rehevöityminen ja pensoittuminen. Hyvä käpylintuvuosi näkyi myös tutkimussaarilla, missä oli ruokailemassa neljä poikuetta. Muista tutkimusaarista poiketen Utterinkrunni on potentiaalinen merilintujen pesimäsaari, jonka linnusto on kuitenkin vaihdellut vuosittain suuresti. Siellä on 2000-luvullakin pesinyt suurehkoja merilintujen yhdyskuntia, mutta joinakin vuosina pesijöitä on ollut viime kesän tapaan vain muutama pari. Linnustossa on tapahtunut jonkin verran muutoksia viimeisten vuosikymmenien aikana. Puita ja pensaita kasvavissa saarissa on linnusto vaihdellut eniten Kuusiluodossa luvulla kaivettu Outokummun jätevesiallas tarjosi parikymmentä vuotta merilinnuille ja törmäpääskyille sopivan pesimispaikan. Altaan reunoilla pesinyt törmäpääsky-yhdyskunta oli suurin Kemi-Tornion alueella koskaan tavatuista. Nykyisin lintuyhdyskuntia ei enää ole, koska alue kasvaa koivikkoa. Saarten linnuston muutoksissa on kaksi selvää suuntausta: metsä- ja pensaistolinnut ovat menestyneet ja rantalinnut taantuneet. Menestyneimpiä lajeja ovat merihanhi, lehtokurppa ja viherpeippo. Vähentyneitä ovat tylli, punajalkaviklo, kalalokki, kalatiira sekä törmäpääsky ja saarilta pesivänä kadonneita karikukko, selkälokki, lapintiira, kiuru, keltavästäräkki ja järripeippo. Kirjallisuus: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Rauhala, P. 2007: Perämeren kansallispuiston pesimälinnusto Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisu. Sarja A 167. Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. - Otava. Helsinki.
6 RÖYTÄN EDUSTAN SAARTEN PESIMÄLINNUSTOA 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Utterinkrunni Vähä-Huituri Kuusiluoto Kukkokari Komso Herrainkrunni Patakrunni Ouni Sassi Talja Yhteensä Merihanhi Haapana 1 1 Tavi 1 1 Sinisorsa Telkkä Tukkakoskelo Isokoskelo Riekko Teeri Tylli Taivanvuohi Lehtokurppa Kuovi Punajalkaviklo Rantasipi Kalalokki Harmaalokki 1 1 Merilokki 1 1 Kalatiira 1 1 Sepelkyyhky 1 1 Käenpiika 1 1 Törmäpääsky 1 1 Metsäkirvinen 2 2 Niittykirvinen Västäräkki Punarinta 2 2 Leppälintu 1 1 Kivitasku Mustarastas 1 1 Räkättirastas Laulurastas 1 1 2
7 Punakylkirastas Ruokokerttunen Lehtokerttu 3 3 Hernekerttu Sirittäjä 1 1 Pajulintu Harmaasieppo 1 1 Sinitiainen 1 1 Talitiainen Harakka 1 1 Varis Peippo Viherpeippo Vihervarpunen Urpiainen Pikkukäpylintu 1 1 Isokäpylintu 2 2 Käpylintu 1 1 Punavarpunen 1 1 Keltasirkku 1 1 Pajusirkku Pareja Lajeja
Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero
LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo
LisätiedotKristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009
Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA
LINNUSTOSELVITYS 101003427 2.12.2017 SIILINJÄRVEN KUNTA Kehvo Väänälänranta rantaosayleiskaava Linnustoselvitys 2017 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI... 1 3 MENETELMÄT... 1 4 TULOKSET...
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotTiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista
RAUMAN ETELÄISEN SAARISTON PESIMÄLINNUSTO Tiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista Tarja Pajari 6.10.2012 Rauman eteläisen saariston linnuston pesimäkannoissa on havaittavissa joitakin
LisätiedotPerämeren kansallispuiston pesimälinnusto 1960 2006
Pentti Rauhala Perämeren kansallispuiston pesimälinnusto 1960 2006 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 167 Pentti Rauhala Juntonkatu 4 as. 20 94100 Kemi puh. 040 729 1705 pentti.rauhala@kolumbus.fi
LisätiedotKaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004
Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen
LisätiedotPESIMÄLINNUSTOSELVITYS
TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6
LisätiedotRetinranta Nallikarissa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen
LisätiedotENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija
ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...
LisätiedotKarinkannanlahti (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Karinkannanlahti (Pateniemessä) Sijainti: Karinkannanlahti on Karinkannan niemen pohjoiskupeessa oleva loivapiirteinen lahti. Lahden matalaa vesialuetta pääsee tarkkailemaan
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotTampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi
Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996
OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 5/1997 Kannen kuva: Naurulokkeja. Sami Timonen Painatus: Oulun kaupungin painatuskeskus - 1997 OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT
LisätiedotKUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti
LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä
LisätiedotKauniaisten linnustoselvitys 2005
Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa
Lisätiedot3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta
3 Tulokset 3.1 Maalintujen linjalaskenta Kesän 2006 linjalaskentojen tulokset ovat taulukossa 5. Taulukossa lajin tiheys on pää- ja apusarkahavainnoista laskettu tiheys (Järvinen & Väisänen 1983). Dominanssi
LisätiedotTYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 MENELMÄT... 1 3 TOPOGRAFIA, KALLIO- JA MAAPERÄ... 2 4 VESISTÖT... 3 5 SUOJELUALUEET...
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...
LisätiedotSimon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y.
Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. 12.10.2009 2 (13) Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 KEVÄTMUUTTOLASKENNAT 3 2.1
LisätiedotRuokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012
LIITE2 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen 1 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...
LisätiedotTampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012
Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.
LisätiedotTampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä
Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Kesäkuun alussa Nuutilanlahden luoteisosassa on avovettä, mutta heinäkuussa vesialueet ovat
LisätiedotHÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017
HÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017 Pannujärven pesimälinnustoraportti 8.9.2017 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Palokärki (Pauli
LisätiedotArtjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v
Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Timo Metsänen Johdanto Artjärven kirkonkylän tärkeä lintualue on järvien, rantaniittyjen, kosteikkojen ja tulvapeltojen muodostama kokonaisuus
LisätiedotRovaniemen pesimälinnusto. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.)
A r k t i s e n k e s k u k s e n t i e d o t t e i t a 5 7 Rovaniemen pesimälinnusto Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.) 2012 A r k t i s e n k e s k u k s e n t i e d o t t e i
LisätiedotKesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu
viiksitimali 1,06 0,76 1,10 1,21 0,14 0,01 0,15 0,18 1,21 6,01 1,03 0,77 0,90 1,18 0,29 0,07 0,44 0,35 0,93 3,03 1,03 0,98 1,21 1,03 0,49 0,12 0,35 0,51 1,31 1,98 44 42 52 44 21 5 15 22 56 85 valkoselkätikka
LisätiedotKHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja
KHRONOKSEN TALO Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja Johdanto ja menetelmät: Tehtävänä oli selvittää Pöytyän Päivölän tilalla eli Khronoksen talon pihapiirissä pesimäaikaan tavattava linnusto. Paikka edustaa
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotHÄMEENLINNAN / JANAKKALAN KANKAISTENJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017
HÄMEENLINNAN / JANAKKALAN KANKAISTENJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017 Kankaistenjärven pesimälinnustoraportti 8.9.2017 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Kalalokki
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys
TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä
LisätiedotYleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja.
Esko Rajala: Lintueloa Pennalanlahdella (Kuurtanes-Seuran Joulu 2004) Käsikirjoitus (julkaistu) LINTUELOA PENNALANLAHDELLA Pennalanlahti on Kuortaneenjärven eteläisin osa, missä Lapuanjoki laskee järveen.
LisätiedotTURUN KAUPUNKI. " '\ i YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII-
TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII- KUUSISTONLAHTI, RAUVOLANLAHTI JA FRISKALANLAHTI " '\ i JULKAISU 9/86 KUUSISTONLAHDEN,
LisätiedotLintualtasta kaupungissa ja talvella. Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.
Lintualtasta kaupungissa ja talvella Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.2013 Lintukartoituksia Suomen kaupungeissa Kajoste (1961); Tenovuo (1967),
Lisätiedot4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)
Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa
LisätiedotKALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA
Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
LisätiedotRistijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen
Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä
LisätiedotLaskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze
Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä Esko Gustafsson, Kim Kuntze 1. Kaksi artikkelia TLY:n juhlavuonna 2. 1. Kannanarviot Noin 75 tarpeeksi yleistä lajia: vakiolinjat Tarpeeksi
LisätiedotTORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- LOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET
TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- LOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET Hannu Tikkanen 23.01.2013 TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMALOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET Tarkastus Päivämäärä 23/01/2013 Laatija Hannu Tikkanen Tarkastaja
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Haukiputaan Niittyholman suunnittelualueen pesimälinnustoselvitys 2014
Haukiputaan Niittyholman suunnittelualueen pesimälinnustoselvitys 2014 Pajulintu on alueen runsain pesimälintu Suomen Luontotieto Oy 28/2014 Jyrki Matikainen, Tikli Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö
LisätiedotArtjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013
Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä
LisätiedotLaasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti
Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 13.10.2013 1. JOHDANTO Lintuharrastusjärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö
LisätiedotHÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018
HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018 Ilmoilanselän linnustoselvitys 31.8.2018 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Isokoskelo (Juha Mälkönen)
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006
1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden
LisätiedotLintulampi Lintulassa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotNiemenharjun alueen luontoselvitys
LIITE 2b SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PIHTIPUTAAAN KUNTA alueen FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (13) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät... 2 4 Tulokset... 2 4.1
LisätiedotVuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)
Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X PÄIVITETTY VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 PÄIVITETTY 16.09.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti
LisätiedotLinnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti
Linnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen
LisätiedotTampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011
Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi
LisätiedotPATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017
PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 Pirkka Aalto Johdanto ja selvitysalueen yleiskuvaus Tämä linnustoselvitys on tehty Kemijärven kaupungin tilauksesta Patokankaan (Patovaaran) alueelle suunniteltua
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 298 Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta 2011 sekä vuosien 2001-2011 yhteenveto HEL 2011-000934 T 11 00 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi raportin Vuosaaren
LisätiedotHEINÄKURPAN ESIINTYMINEN MALMIN
TUTKIMUSRAPORTTI 25.10.2016 HEINÄKURPAN ESIINTYMINEN MALMIN LENTOKENTÄN ALUEELLA SYKSYLLÄ 2016 Tekijät: Rauno Yrjölä, Hannu Sarvanne Antti Tanskanen ja Jorma Vickholm Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 Menetelmä...
LisätiedotSuurhiekan YVA -hankkeen vaikutuspiirin linnusto
Suurhiekan YVA -hankkeen vaikutuspiirin linnusto Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hallussa olevien linnustotietojen luovutus WPD Finland Oy:lle Sami Timonen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 26.3.2008
LisätiedotTiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista
Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista 2016-2017 Kangasalan kunta/kaavoitus Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2017 1. Johdanto Elokuussa
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016
Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta
LisätiedotSANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO
SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO Juha Repo LUONTO-OSUUSKUNTA Tutkimusraportti 17 2006 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO VUOSINA 1997 98 JA 2006... 2 2.2.
LisätiedotJÄRVENPÄÄN LINTURANNAN LINNUSTOSELVITYS 2001
JÄRVENPÄÄN LINTURANNAN LINNUSTOSELVITYS 2001 Ari Lavinto 2001 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala Ari Lavinto 2 Kuvat ja kannen piirros Ari Lavinto 2001 Versio 28.8.2001 Järvenpään
LisätiedotKeiteleen Nilakan ja Koutajärven linnustoselvitys. Ari Parviainen
Keiteleen Nilakan ja Koutajärven linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Koutajärvi 4 1. Luoteispää: Talaslahti - Talasniemi 4 2. Länsiranta: Savikko - Kannasniemi 5 3. Kaakkoispää:
LisätiedotPIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS
TYÖNUMERO: E26048 PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS PUDASJÄRVI SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 3 3 SUOJELUALUEET... 6 4 KASVILLISUUDEN
LisätiedotIlmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry
Ilmajoen kunta Linnustoselvitys 2011 Tuomikylä Renko Pojanluoma Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry 1 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimusmenetelmät...3 Linnuston yleispiirteet...3
LisätiedotJärvilinnut matkailun myötätuulessa
Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Puruvesi Järvilinnut matkailun myötätuulessa, jatkohanke Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, PURUVESI JOHDANTO Pohjois-Karjalan
LisätiedotMUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi
MUUTTOLINTUSELVITYS 16X290895 8.8.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Vapo Oy SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 MENETELMÄT 1 3 TULOKSET
LisätiedotKYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009
KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotVESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA
VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,
LisätiedotVapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007
Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite
LisätiedotHämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen
LisätiedotTervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan
Pisavaaran luonnonpuiston pesimälinnustosta Pentti Rauhala Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan rajalla noin 7 km Kemijoesta länteen hallitsee maisemaa Pisavaara, jonka yhtenäinen metsäpatja muodostaa
LisätiedotLahden Renkomäen maa-ainesottoon liittyvä linnustokatsaus ja lausunto linnustollisesta merkitysksestä, 2013 Johdanto Kuva 1. Menetelmät Finventia
Lahden Renkomäen maa-ainesottoon liittyvä linnustokatsaus ja lausunto linnustollisesta merkitysksestä, 2013 FM (biologi) Tommi Lievonen /, 26.9.2013 Johdanto Renkomäen soranottoalueelle on käynnistetty
LisätiedotPoimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista
1 Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista Hannu Sarvanne Tein kuluneena keväänä ja kesänä pesimälinnuston seurantalaskentoja Vanhankaupunginlahdella
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotTRINGAN NUORTENRETKI HANGON LINTUASEMALLE
TRINGAN NUORTENRETKI HANGON LINTUASEMALLE 5.-7.4.2019 Porukka saapui asemalla perjantaina 6.4. illalla. Haliaksen viikonlopun päämiehittäjinä Jaakko Koponen, Jari Laitasalo(opas), Markus Lampinen (opas),
LisätiedotImatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010. T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen
Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010 Imatran kaupunki T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä... 2 1. Johdanto... 3
LisätiedotKETO-PROJEKTI. jonka tarkoituksena on tukea luonnon. Kartalla kuvatulla alueella toteutetaan ketoprojektia,
KETO-PROJEKTI Kartalla kuvatulla alueella toteutetaan ketoprojektia, jonka tarkoituksena on tukea luonnon monimuotoisuutta. Käytännön toteutuksesta vastaavat: Vantaan kaupungin Pähkinärinteen ja Pähkinänsärkijän
LisätiedotJuuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen
Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5
LisätiedotLuontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi
Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi 28.5.2007 1. Yleistä...1 2. Tutkimusmenetelmät...2 3. Räskin-Syvälahdenpohjan vesi- ja rantalinnusto 2007...3 4. Soininlaakson
LisätiedotSUOMETSÄERÄMAA-LIFE PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS
SUOMETSÄERÄMAA-LIFE 2002-2005-PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS Heikki Tuohimaa Johdanto Tutkimusalue jakaantuu kolmeen erilliseen osaan - Litokairaan, Olvassuohon ja Isotilansuohon, joita tässä raportissa
LisätiedotKontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen
Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotParaisten Ånsörenin saunarakennushanketta koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta
1(11) 17.8.2012 Paraisten Ånsörenin saunarakennushanketta koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta Aapo Ahola & Pertti Koskimies 1. Johdanto Tämä Natura-arvioinnin tarveharkinta koskee Paraisissa Nauvon
LisätiedotJuupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008
Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,
LisätiedotLIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:
LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty
LisätiedotMaallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus
Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Rovaniemen kaupunkilintuatlas- projekti Rovaniemi 2012 1.Johdanto Luonnon tilan
LisätiedotLinnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin
Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto
LisätiedotHÄMEENLAHDEN LINNUSTOSELVITYS JYVÄSKYLÄ
HÄMEENLAHDEN LINNUSTOSELVITYS JYVÄSKYLÄ 2018 Hämeenlahden linnustoselvitys 2018 1 (10) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Alueen linnuston yleispiirteet...
LisätiedotPesimälinnustoselvitys
Pesimälinnustoselvitys NURMEKSEN KÄNKKÄÄLÄN KAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija KESÄKUU 2014 www.osuuskuntatoimi.fi SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Selvitysmenetelmät... 2 3. Tulokset...
LisätiedotHattelmalanjärven pesimälinnusto 2003
Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi
1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin
LisätiedotJaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue
29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä
LisätiedotLuontoselvitys Parkanon Kirkkojärven asemakaavan muutosalueet. Pahkalanniemi, Pentinpelto ja Pappilan alue Terhi Ala-Risku
Luontoselvitys Parkanon Kirkkojärven asemakaavan muutosalueet Pahkalanniemi, Pentinpelto ja Pappilan alue 5.6.2010 Terhi Ala-Risku Lähdepuro Pahkalanniemessä. Pentinpelto Pahkalanniemestä nähtynä. Parkanon
LisätiedotMalmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta
Malmin lentokenttä luontoharrastajan Ilkka Lyytikäinen 20.10.2007 Kentän luontoarvot 2 3 Siipiparatiisi Luonnonomainen niitty, joka niitetään säännöllisesti Niitty - pensaisto - metsä muodostavat kokonaisuuden,
LisätiedotLinnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus
Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen
LisätiedotHallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016
Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti
Lisätiedot