Kaukjärven luontoselvitys Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys

Transkriptio

1 Kaukjärven luontoselvitys Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Tammelan kunta

2 Kaukjärven luontoselvitys 2 KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1 LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖTIEDOT JA MAASTOTYÖT Nykyinen maankäyttö ja kaavoitus 4 3. KASVILLISUUS 4 4. LIITO-ORAVA JA LEPAKOT 8 5. ALUEEN LINNUSTO 8 6. MUU ELÄIMISTÖ 9 7. MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPITEET 9 8. LÄHTEET 10

3 Kaukjärven luontoselvitys 3 1. JOHDANTO Tämä luontoselvitys liittyy Tammelan kunnan Kaukjärven teollisuusalueen asemakaavan laatimiseen. Kaava-alue on kooltaan noin 55ha. Asemakaava-alue sijaitsee Kaukjärven kylän pohjoispuolella rajoittuen eteläosistaan valtatie 10:en. Alueen länsiosassa on Vastustien varrella olemassa olevaa teollisuutta. Pohjoisreunalla on hakattua metsäaluetta ja eteläosassa viljeltyä peltoa. 2. LÄHTÖTIEDOT JA MAASTOTYÖT Selvitysalue on merkitty oranssilla. Kuva 1 Kaukjärven teollisuusalueen sijainti Alueelta on aikaisemmin tehty luontoselvitys Kaukjärven osayleiskaavan ( ) laatimisen yhteydessä. Siinä on mainittu kaksi avokallioaluetta sekä Leivonmäen vanha sekametsäalue. Asemakaava rajoittuu pohjoisessa Kärjensuohon, joka on laaja, ojitettu keidassuo ja isovarpuinen räme. Asemakaava-alueelta on osayleiskaavan luontoselvityksessä mainittu pellon luoteiskulmauksessa oleva vanhoja haapoja ja koivua kasvava lehtipuumetsikkö. Ympäristöhallinnon Hertta tietokannan mukaan alueella ei ole tiedossa olevia suojelualueita tai uhanalaisia eliölajeja. Kaava-alueiden luontoselvitysten maastoinventointi tehtiin Inventointiin käytettiin noin 8 tuntia. Kartoituksen teki FM Seija Väre. Kaava-alue kuljettiin jalkaisin kattavasti läpi lukuun ottamatta piha-alueita. Liito-oravien esiintymistä selvitettiin arvioimalla mahdollisesti olevat potentiaaliset reviirit. Linnustoa selvitettiin käyntikerralla etukäteissuunnitelman mukaisesti. Maastossa havainnoitiin luonnonoloja, kasvillisuutta, eläinlajistoa ja tiedoista tehtiin tarvittavat muistiinpanot.

4 Kaukjärven luontoselvitys 4 Maastokäynneillä kiinnitettiin erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden lajien ja kohteiden löytämiseen. - luonnonsuojelulain 46 tarkoittamat uhanalaiset lajit - luonnonsuojelulain 27 erityisesti suojeltavat lajit - luonnonsuojelulain 29 suojellut luontotyypit - Luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV lajit - metsälain 10 erityisen tärkeät elinympäristöt - luonnon arvoalueet 2.1 Nykyinen maankäyttö ja kaavoitus Itäosan alueella on kuusi pienteollisuusyritystä. Niiden toimialoina ovat autojen purkaus ja varaosien myynti, moottoriajoneuvojen myynti, maanrakennus ja murskaus sekä varastointiin liittyvät tarvikkeet. Metsäalueita on hoidettu metsätalousmaana ja peltoja on viljelty. 3. KASVILLISUUS Kasvillisuuskuvioista kerrotaan lyhyesti lajistosta ja kohteen tilasta. Kuvauksissa pääpano on luonnonvaraisilla lajeilla. Peltoja, pihoja tai yksityistalojen välittömässä läheisyydessä olevaa kasvillisuutta ei kartoitettu. Kuva 2 Kasvillisuuskuvioiden numerointi Asemakaava-alueen raja punaisella, teollisuustontit rasteroituina, avohakkuualueet (L).

5 Kaukjärven luontoselvitys 5 1. Kärjensuon eteläpuoleinen metsäalue on hakattu useammassa vaiheessa. Se kasvaa nyt nuorta lehtipuuta, kuusi- ja mäntytaimikkoa. Pellon luoteiskulmassa oleva haapametsikkö on myös hakattu noin vuoden sisällä. Metsässä on ollut, kannoista päätellen, järeitä kuusia, suuria koivuja ja haapoja. Muutama suuri koivulahopuu on vielä pystyssä. Alueen keskellä on riistapelto ja eläinten lisäruokintapaikka. Pellon eteläreunalla on metsästyskoju. Kuva 3 Länsiosan metsä on hakattu. Riistapellon reunassa on metsästys koju. 2. Viljelty pelto, jonka keskellä on kolme matalaa lehtipuusaareketta. Niistä puusto on hakattu. Kuva 4 Tien varrella sijaitseva pelto on viljelty ja myös metsäsaarekkeet on hakattu 3. Pieni mäenkumpare kasvaa mäntyä ja koivua. Pensaskerroksessa pihlajaa ja koivua. 4. Kallioalueella ja mäen harjanteella kasvaa mänty- kuusi sekametsää Pohjoisreunalla männikkö on paikoin riukumaista. Avokalliolla kasvaa mäntyä, kuusta, katajaa ja aluskasvillisuutena kanervaa, puolukkaa, harmaata ja vaaleaa sekä palleroporonjäkälää. Kallion eteläreunalla on jyrkänne ja sen alla tuoretta kangasta.

6 Kaukjärven luontoselvitys 6 Kuva 5 Vastustien kallioalue on luonnontilainen 5. Kallion ympärillä eteläpuolella on varttunutta tuoretta kuusikkokangasta ja pohjoispuolella kasvaa nuorehkoa tiheäpuustoista sekametsää. Aluskasvillisuus on varjostuksesta johtuen sammaleista. Kuva 6 Vastustien eteläpuoleinen metsäalue 6. Vastustien kulmauksessa tien pohjoisreunalla on kostea, sekapuustoinen korpipainanne, jonka puusto on riukumaista ja tiheää. 7. Puoliavoin taimikko kasvaa kuusta ja koivua. Aluskasvillisuudessa heinät ovat yleisin laji. Eteläreunalla on lehtipuutaimikkoa, tien varteen on kasattu kivenlohkareita.

7 Kaukjärven luontoselvitys 7 Kuva 7 Kivikasoja tien vierellä 8. Kuusikkokorpi on hieman soistunutta aluskasvillisuus käsittää metsänalvejuurta, oravanmarjaa ja paksun karhun-, seinä- ja rahkasammalmaton. 9 ja 10. Koivuvaltaista, harvennettua, valoisaa sekametsää pellon laidassa, seassa kasvaa jokunen kuusija pihlaja. Kuva 8 Itäreunan harvennettua nuorta koivikkoa 11. Vanhaa, metsittynyttä peltoa leppää, raitaa, haapaa ja koivua kasvaa vanhoissa pelto-ojissa.

8 Kaukjärven luontoselvitys 8 Kuva 9 Teollisuusrakennuksia asemakaava-alueella 4. LIITO-ORAVA JA LEPAKOT Liito-orava (Pteromus volans) on mainittu EY:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) ja Suomen luonnonsuojelulain 49.1 nojalla sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kaikki lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat automaattisesti suojeltuja eikä kielto edellytä erillistä viranomaispäätöstä tullakseen voimaan. Tutkimusajankohta oli myöhäinen liito-oravan havainnointiin. Kaava alueen länsiosan metsät on muutaman vuoden sisällä hakattu, joten mahdolliset liito-oravien elinalueet ovat tuhoutuneet. Hakkuutähteiden perusteella pellon laidassa sijainnut lehtipuumetsä on saattanut olla liito-oravien elinalue. Itäosien metsäalueet ovat kuusivaltaisia korpia tai nuorta lehtipuuta kasvavia alueita. Alueella ei ole liito-oravalle soveliaita elinympäristöjä. Kaikki lepakkolajit ovat myös luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja ja ne ovat tiukasti suojeltuja. Alueella ei ole vanhoja rakennuksia, joita lepakot käyttävät lisääntymis- ja levähdyspaikkoinaan. Varsinaista lepakkoselvitystä alueelta ei ole tehty eikä hakkuiden voimakkaasti muuttamat metsät tarjoa sopivia saalistusalueita. 5. ALUEEN LINNUSTO Alueella tavatut lintulajit Hiirihaukka (Buteo buteo) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Palokärki (Dryocopus martius) Käpytikka (Dendrocopos major) Kiuru (Alauda arvensis) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Västäräkki (Motacilla alba) Peukaloinen Troglodytes troglodytes) Punarinta (Erithacus rubecula) Räkättirastas (Turdus pilaris) Mustarastas (Turdus merula) Punakylkirastas (Turdus iliacus)

9 Pensaskerttu (Sylvia communis) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Hippiäinen (Regulus regulus) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Harmaasieppo Talitiainen (Parus major) Sinitiainen (Parus caeruleus) Hömötiainen (Parus montanus) Kottarainen (Sturnus vulgaris), silmälläpidettävä laji Naakka (Corvus monedula) Harakka (Pica pica) Varis (Corvus corone) Närhi (Carrulus glandarius) Peippo (Fringilla coelebs) Viherpeippo (Carduelis chloris) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Kaukjärven luontoselvitys 9 Luonnonsuojelun kannalta merkittäviä lajeja ovat lintudirektiivissä mainitut Suomessa harvalukuiset tai vaateliaat lajit. Nämä lajit esiintyvät selvitysalueella, mutta eivät ole tällä vyöhykkeellä uhanalaisia. 6. MUU ELÄIMISTÖ Kaava-alueen pohjoispuolen laajoilla suo- ja metsäalueilla on runsas eläinkanta, josta kertoo myös metsäalueen keskellä oleva riistapelto ja metsästyskoju. Hakkuut ovat vähentäneet kaava -alueen houkuttelevuutta. Alueella tavataan satunnaisesti hirviä, valkohäntäkauriita ja jokunen metsäkauris. Keskisuurista pedoista alueella liikkuvat mäyrä, kettu ja supikoira. Hakkuu- ja peltoalueilla elää runsasta myyrä ja hiirikanta, jota hyödyntävät ravintonaan kärppä ja lumikko. 7. MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPI- TEET Rakentamiseen sopivia alueita on selvitysalueella runsaasti. Luontoselvityksessä ei noussut esiin mitään sellaista, joka estäisi rakentamisen asemakaava-alueella.

10 Kaukjärven luontoselvitys LÄHTEET Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö Mietintö 66/1992. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Museovirasto, Ympäristöministeriö. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Häyhä T (päiväämätön) Kaukjärven luonto- ja maisemaselvitys. Tammela Kulttuurimaisema- ja rakennuskantainventointi, Kaukjärvi, Tammela. Kaukjärven osayleiskaavan selostus Kaavatalo Oy Kanta-Hämeen maakuntakaava KHO