KETO-PROJEKTI. jonka tarkoituksena on tukea luonnon. Kartalla kuvatulla alueella toteutetaan ketoprojektia,
|
|
- Helena Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KETO-PROJEKTI Kartalla kuvatulla alueella toteutetaan ketoprojektia, jonka tarkoituksena on tukea luonnon monimuotoisuutta. Käytännön toteutuksesta vastaavat: Vantaan kaupungin Pähkinärinteen ja Pähkinänsärkijän päiväkotien lapset, lasten vanhemmat ja henkilökunta Vantaan kaupungin viherosasto
2 Alue on tarkoitettu kaikkien virkistykseen. Projektia ovat käytännössä toteuttamassa Pähkinärinteen päiväkodin henkilökunta ja lapset vanhempineen. Näin pyritään luomaan lapsille elävää kosketusta elinympäristöstämme huolehtimiseen. Tavoitteena on luoda elintilaa myös niittykasveille, jotka ovat häviämässä laiduntamisen loppumisen ja tehomaanviljelyn vuoksi. Pyrimme yhdistämään alueen virkistyskäytön ja luonnon moninaisuuden turvaamisen. Pensaikot on jätetty tarkoituksella monien laululintujen pesimäpaikoiksi. Tällä alueella toteutetaan Vantaan kaupungin puistoosaston ja Pähkinärinteen päiväkodin yhteistyöprojektia, jolla etsitään uusia tapoja hoitaa kaupunkipuistoa. Toteutus pohjaa puistoa koskevaan hoitosuunnitelmaan, josta oheinen kartta on. 1 Auringonottoniitty: Alueen ruoho leikataan säännöllisesti. Avoin niittyalue: Alue niitetään pari kertaa kesässä, jotta se ei kasvaisi pensaita täyteen ja umpeutuisi. Heinä niitetään ja viedään muualle kompostoitavaksi. KETO-ALUE 2A hoidon periaatteista vertailualueet VERTAILUALUE 2A: Tarkoituksella ilman hoitoa jätetty niitty, jotta kasviston muutoksia voidaan vertailla ja seurata. HOIDETTAVA ALUE Olet tässä. INFO-taulu LAMMASLAMPI Lehtometsä: Harvaan kasvavia lehtipuita. P La m la m mas men tie Pähkinäpensasrinne Alueen nimikkokasvi. Keto-alueeksi ristitty kukkaniitty (alue n:o 1) niitetään ja haravoidaan vähän ennen juhannusta ja elokuun lopussa. Näin ravinteita ja heinäkasveja vähentämällä lisätään perinteisten niitty- ja ketokasvien elintilaa. Vertailun vuoksi hoitamatta on jätetty alue (n:o 2A).
3 Mihin kedon hoidolla pyritään? Niittyjen sulkeutuminen (16%) on toiseksi merkittävin syy lajiston häviämiselle. Tärkein syy on tehokas metsänhoito (42%). Lähde: Uhanalaiset kasvimme; toim. Ryttäri ja Kettunen; Kirjayhtymä 1997 Ketoa on hoidettu joka kesä kesäkuusta 1996 alkaen niittämällä kahdesti kesässä. Niitetty heinä kuljetetaan muualle kompostoitavaksi. Näin pyritään vähentämään ravinteita aikaisemmin viljelykäytössä olleelta alueelta. Heinän niittäminen ja ravinteiden vähentäminen antavat elintilaa ja mahdollisuuksia useammille lajeille. Vähitellen myös kukkivien keto- ja niittykasvien määrä tulee kasvamaan. Kahdeksan vuoden hoidon jälkeen kasvillisuus onkin ilahduttavasti monipuolistunut. Tällä hetkellä voidaan jo todeta, että entinen pelto on muuttunut kukkaniityksi. Samalla perhosten määrä on lisääntynyt merkittävästi. Alueen hoidon tärkeänä tavoitteena on myös vesakoitumisen rajoittaminen. Siksi pensastoa harvennetaan. Samalla on haluttu säilyttää maisematekijänä näköyhteys Lammaslampeen. Ketoalue on puistoa ja tarkoitettu asukkaiden ja päiväkotilasten virkistyskäyttöön. Lapset käyvät myös leikkimässä alueella. Tämän vuoksi toivomme, että koiranomistajat huolehtisivat koirien jätökset pois hoidetulta alueelta.
4 Lammaslammenpuiston linnuston kartoitus 2004 Kartoitus tehtiin huhti-kesäkuussa 2004 kiertämällä alue useaan kertaan eri vuorokauden aikoina ja merkitsemällä muistiin havaitut linnut. Laulavien tai muuten soidintavien koiraiden paikat merkittiin muistiin. Jos koiras tavattiin useamman kerran laulavana samalla paikalla, tulkittiin reviiri pysyväksi ja laji pesiväksi. Pesiä ei erityisesti etsitty. Kartoitus ei ole tieteellinen, mutta antaa mielestämme hyvän kokonaiskuvan alueen linnustosta. Kartoituksen tekivät Erkki Lehtovirta ja Pekka Savolahti. Luonnehdinnat tutkimusalueista Lammaslammen ympäristö jaettiin osiin siten, että samankaltaiset elinympäristöt muodostavat kukin oman tutkimusalueensa. ALUE 1: Kaunis, tuore lehto, joka muodostuu suunnilleen samankokoisista puista. Alue olisi vielä arvokkaampi, jos joukossa olisi muutamia suuria, vanhoja lehtipuita. Nytkin löytyy lajeja, kuten mustapääkerttu, jotka edellyttävät laadukasta lehtoa elinympäristökseen. Sirittäjän puuttuminen yllätti. ALUE 2: Hoitoniittyjen alue. Tarjoaa vähän pesimäpaikkoja linnuille. Kukkien ja perhosten valtakuntaa. ALUE 3: Puutarha-alue. Monipuolinen ja vaihteleva ympäristö: lehtometsäsaarekkeita, pensaikkoja, pihapiiri ja avonaisia alueita. Hieno lajisto vaihettumisvyöhykkeen metsä-, pensaikko- ja peltolintuja. ALUE 4: Läjitysalue ja ojanvarren metsikkö. Alue tulee muuttumaan voimakkaasti lähivuosina, vaikka sille ei tehtäisi mitään hoitotoimenpiteitä. Ojanvarsi ja viereinen metsikkö tulevat paranemaan linnuston kannalta, kun tällä hetkellä maata myöten perattu pensaskerros metsässä kasvaa ja taitavasti ja luonnonmukaisesti tehty ojan uoma saa kasvillisuutensa. Läjitysalue tulee pensoittumaan tasakasvuiseksi tiheiköksi ja yksipuolistumaan lintulajistoltaan, muun muassa pikkulepinkäinen häviää alueelta. ALUE 5: Kuivahko pensoittunut niitty, jossa avoimella paikalla kasvaneita, tyypillisen pyöreitä ja runsasoksastoisia mäntyjä. Lajistossa kuitenkin muun muassa monen mielestä Suomen linnuston paras laulaja, luhtakerttunen. ALUE 6: Tutkimusalueen ainoa sekametsä, jossa on oikean metsän piirteitä. Monipuolinen puusto sekä iältään että lajistoltaan. Vaateliaita lajeja kuten mustapääkerttu ja sirittäjä. ALUE 7: Kerrostalojen piha-alue ALUEET 8, 9 ja 10: Lammaslammen rantahetteiköt, ruovikot ja rantaluhdat. Luhdan puusto on kypsymässä tilaan, joka tulee monipuolistamaan linnustoa entisestään. Puusto harvenee, kun kovassa kilpailussa osa puista kuolee pystyyn ja pökkelöiden ja lahopuun määrä lisääntyy. Samalla kasvaa todennäköisyys, että harvinaistuva tikka, pikkutikka, asettuu alueelle. Ruovikon lajeista ruokokerttunen on miehittänyt kaikki mahdolliset paikat (3 kpl) ja pajusirkku on kelpuuttanut tuuheimmat ruovikot alueilla 8 ja 9. Tukkasotkille löytyy rauhalliset pesäpaikat puuston suojaamalta rantahetteiköltä. Satakieliä Lammaslammen alueelta löytyi 3 paria. Naurulokit katosivat pesimälajistosta lammen koilliskulman ruoppauksen seurauksena.
5 ALUE 4 Laulurastas Punakylkirastas Metsäkirvinen Pikkulepinkäinen ALUE 3 Viherpeippo Fasaani Hernekerttu Harmaasieppo Punavarpunen Keltasirkku 4 3 ALUE 2 Räkättirastas 2 8 ALUE ALUE 8 Harakka ALUE 9 Sinisorsa Tukkasotka Ruokokerttunen Pajusirkku Hernekerttu Satakieli Sinisorsa Tukkasotka Keltasirkku Satakieli Luhtakerttunen Kirjosieppo Viherpeippo ALUE 10 Sinisorsa Tukkasotka Ruokokerttunen Kirjosieppo ALUE 1 Käpytikka Satakieli Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas ALUE 6 Laulurastas Viherpeippo Räkättirastas Sirittäjä ALUE 7 Harakka 7 Muut lajit Silkkiuikku Kanadanhanhi Haapana Tavi Telkkä Varpushaukka Nuolihaukka Lehtokurppa Kuovi Rantasipi Naurulokki Kalalokki Selkälokki Harmaalokki Kalatiira Sepelkyyhky Käki Tervapääsky Haarapääsky Räystäspääsky Niittykirvinen Västäräkki Rautiainen Kivitasku Viitakerttunen Kultarinta Närhi Naakka Varis Korppi Kottarainen Tikli Vihervarpunen Hemppo Pikkukäpylintu Yht. 35 = pesii mahd. lähialueella Pesimälajit Sinisorsa Tukkasotka Fasaani Käpytikka Metsäkirvinen Satakieli Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Ruokokerttunen Luhtakerttunen Hernekerttu Sirittäjä Harmaasieppo Kirjosieppo Pikkulepinkäinen Harakka Viherpeippo Punavarpunen Keltasirkku Pajusirkku Yht. 30 Lammalammenpuiston linnuston kartoitus 2004
6 Kedonhoito etenee! Aloitimme kedonhoidon niitämällä osan alueesta ja haravoimalla niitetyn ruohon muualla tapahtuvaa kompostointia varten. Niitossa ja ketoalueen siivouksessa ovat olleet mukana kaikki päiväkotimme lapsiryhmät pienimmistä alkaen. Nuorimmat ovat kantaneet harvennettua risukkoa intonsa mukaan. Kolmivuotiaat kokeilivat voimiaan haravoinnissa ja siirtyivät pikaisesti puuhun kiipeilyyn ja leikkeihin. Harvinainen haaste kedolla puuhaaminen on ollut päiväkotimme 6 vuotiaille. He ovat voineet ottaa itselleen urakan. Tavallisestihan aikuinen seuraa vierestä ja odottaa lapsilta omatoimisuutta. Nyt lapset ovat päässeet yhdessä aikuisten kanssa tekemään todellista työtä. Edes mehulle houkuttelu ei onnistunut, kun innokkaimmilla oli itse asettamansa haaste vielä kesken. Iltaisin yhdessä vanhempien kanssa viimeistelimme hoitotyötä. Tuloksia syntyi yllättävän paljon jo heti ensimmäisenä kesänä. Kaikki tavallisimmat ketokukat löysivät elintilaa: keltamatara, ketoneilikka, kissankello, harakankello, peurankello, ahomansikka jne. Yksi osa alueesta on jätetty vaille hoitoa. Näin voimme seurata kedon kehitystä ja tehdä vertailuja hoitamattomaan alueeseen. Toisaalta hoitamattomalla alueella viihtyvät monet ohdakkeet, mikä houkuttelee perhosia. Kesä 96 oli varsin huono perhosten suhteen. Elokuussa 1996 niitimme kedon toisen kerran perusteellisemmin. Näin on saatu hyvä pohja työn jatkamiselle. Lammen jäädyttyä puisto-osasto harvensi rantapajukoita. Lapset auttoivat kokoamalla risuja kasoihin haketuskonetta varten. Tähän urakkaan osallistui lisäksi Pähkinärinteen koulun 3C luokka näin ketoprojekti on laajenemassa. Jouluna kaksi ryhmää piti joulujuhlansa kedolla ja tapasi Joulupukin. Kevättalvella kävimme kedolla hiihtämässä. Mukana ovavantaan kaupungin Pähkinärinteen päiväkoti, Metsätähti ja Poppeli sekä Vantaan kaupungin puisto-osasto ja yhtenä vuotena Pähkinärinteen koulun 3C luokka. Lisäksi olemme saaneet apua Talin Golfilta. Asiantuntijana on toiminut mm. Hattulan kedon hoitamisessa kokemusta hankkinut Pekka Savolahti. Alue on tarkoitettu kaikkien virkistykseksi ja saamastamme palautteesta päätellen olemme onnistuneet Risusavotan uurastajia elokuussa 1996
7 Hohtosinisiipi on otettu hetkeksi purkkiin tarkempaa tunnistamista varten. Lapset työn touhussa ja jälkeä syntyy: Kerrankin saa tehdä oikeita töitä yhdessä aikuisten kanssa! Vasemmalla pojat tutkivat päiväkodilla ikkunan välistä kuolleena löytyneen ampiaisen pistintä. Kedolla on monenlaista elämää: Lennnä, lennä leppäkerttu ison kiven juureen... Jessen hepokatti. Tuulin neitoperhonen. perhoset pitävät kukkien lisääntyneestä lajimäärästä LASTEN TYÖ TUOTTAA TULOSTA Vasemmalla välillä kadoksissa ollut nokkosperhonen. Kaikki perhoset on kuvattu tällä kedolla Ylhäällä sitruunaperhonen, vasemmalla amiraaliperhonen ja alhaalla neitoperhonen.
8 Kellokukat kuten peurankello (alakuvassa) ja kissankello (yläkuvassa) ovat yleistyneet ilahduttavasti. Yläkuvassa on myös parin vuoden tauon jälkeen palannut ketoneilikka, jota harvinaisena ei pitäisi poimia siementämisen turvaamiseksi. Ketoprojekti on kannattanut monessa mielessä. Tulokset ovat siis olleet tavoitteiden suuntaisia. Nykytilannetta voi verrata kedon koilliskulmassa olevaan hoitamattomaan seuranta-alueeseen. Lapset ovat päässeet lähelle luontoa ja samalla meille on tullut tavaksi seurata aikaisempaa tarkemmin muutoksia luonnossa. Hoidetun alueen kaikissa osissa niittykukkien määrä on selvästi lisääntynyt. Erityisen selvästi ovat runsastuneet harakan-, peuran- ja kissankello, ahdekaunokki, puna-apila, sian- ja ojakärsämö. Alueen muutos kukkaniityksi on jatkunut välillä heinäkasveja suosivista säistä huolimatta. Heinäkasveja suosii sateinen ja sopivan lämmin touko- ja kesäkuu, ja että sateet osuvat erityisesti kesäkuun niiton jälkeiseen aikaan. Kasvustossa on tapahtunut selviä muutoksia. Kasvusto on lyhentynyt, jolloin auringonvalo saavuttaa paremmin maan pintatason ja kasvusto monipuolistuu. Aikaisemmin koiranputkea, nurmipuntarpäätä ja timoteitä oli runsaasti. Nyt monin paikoin kuivemman ja valoisamman paikan kaunis ja matalakasvuinen heinä nurmirölli on valtaamassa alaa. Pähkinärinteen päiväkodin lapset, vanhemmat ja henkilökunta aloittivat kedonhoidon Alusta asti kaikki toimenpiteet on suunniteltu läheisessä yhteistyössä Vantaan kaupungin puisto-osaston kanssa. Puisto-osasto on auttanut myös työn suorittamisessa ja välineiden hankinnassa. Olemme myös saaneet lainaksi heinäharavia Talin golfilta. Heinä on niitetty ja haravoitu kahdesti vuodessa eli yhteensä 16 kertaa. KUKKANIITTY MUUTTUU! Monelle tuttu päivänkakkara (yläkuvassa) kukkii siellä täällä muun kasvillisuuden lomassa. Siankärsämö ja ojakärsämö ovat pikkuhiljaa lisääntyneet. Alakuvassa voi ihailla ojakärsämön hillittyä kauneutta.
9 Vantaan kaupunki Puisto-osasto KETOPROJEKTI
Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero
LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo
LisätiedotKristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009
Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.
LisätiedotRetinranta Nallikarissa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen
LisätiedotMalmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta
Malmin lentokenttä luontoharrastajan Ilkka Lyytikäinen 20.10.2007 Kentän luontoarvot 2 3 Siipiparatiisi Luonnonomainen niitty, joka niitetään säännöllisesti Niitty - pensaisto - metsä muodostavat kokonaisuuden,
LisätiedotTönkinniemi (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Tönkinniemi (Pateniemessä) Sijainti: Tönkinniemi on välittömästi Pateniemen venesataman pohjoispuolella sijaitseva rantaalue, jossa risteilee muutamia polkuja. Sopivia
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotKaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004
Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen
LisätiedotKauniaisten linnustoselvitys 2005
Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA
LINNUSTOSELVITYS 101003427 2.12.2017 SIILINJÄRVEN KUNTA Kehvo Väänälänranta rantaosayleiskaava Linnustoselvitys 2017 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI... 1 3 MENETELMÄT... 1 4 TULOKSET...
LisätiedotVuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)
Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011
LisätiedotMaatalousympäristön lintujen kannanvaihtelut ja mitä ne kertovat pellon käytön muutoksista?
Maatalousympäristön lintujen kannanvaihtelut ja mitä ne kertovat pellon käytön muutoksista? Tuomas Seimola ja Juha Tiainen Luonnonvarakeskus Mitkä lajit ovat maatalousympäristön lintuja? 2 9.2.2018 Varsinaiset
LisätiedotKUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti
LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä
LisätiedotKalkkikallion luonnonsuojelualue
Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion
LisätiedotPuustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotTORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto
TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Johdanto Tutkimuksen tilaaja oli Ramboll Oy. Kartoituksen kohteena olivat nykyisellä ja suunnitellulla
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...
LisätiedotTampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi
Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön
LisätiedotMATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI
MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI Suomen Luonnonsuojeluliiton ja VR:n perinnemaisemaprojekti Keski-Suomessa 2008 2009 Matti Aalto Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri 1. Johdanto Suomen luonnonsuojeluliitto
LisätiedotKontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen
Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin
LisätiedotHattelmalanjärven pesimälinnusto 2003
Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus
LisätiedotKöyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus
Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen
LisätiedotArtjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v
Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Timo Metsänen Johdanto Artjärven kirkonkylän tärkeä lintualue on järvien, rantaniittyjen, kosteikkojen ja tulvapeltojen muodostama kokonaisuus
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996
OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 5/1997 Kannen kuva: Naurulokkeja. Sami Timonen Painatus: Oulun kaupungin painatuskeskus - 1997 OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT
LisätiedotLuontoselvitys Parkanon Kirkkojärven asemakaavan muutosalueet. Pahkalanniemi, Pentinpelto ja Pappilan alue Terhi Ala-Risku
Luontoselvitys Parkanon Kirkkojärven asemakaavan muutosalueet Pahkalanniemi, Pentinpelto ja Pappilan alue 5.6.2010 Terhi Ala-Risku Lähdepuro Pahkalanniemessä. Pentinpelto Pahkalanniemestä nähtynä. Parkanon
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotKHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja
KHRONOKSEN TALO Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja Johdanto ja menetelmät: Tehtävänä oli selvittää Pöytyän Päivölän tilalla eli Khronoksen talon pihapiirissä pesimäaikaan tavattava linnusto. Paikka edustaa
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotStorörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO
Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4
LisätiedotJÄRVENPÄÄN LINTURANNAN LINNUSTOSELVITYS 2001
JÄRVENPÄÄN LINTURANNAN LINNUSTOSELVITYS 2001 Ari Lavinto 2001 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala Ari Lavinto 2 Kuvat ja kannen piirros Ari Lavinto 2001 Versio 28.8.2001 Järvenpään
LisätiedotMäärityskisa paperia jätettiin Vain 14 tyhjää vastausta! 50 lajia, 13 ei tavattu Suomessa Kuvaajat:
Määrityskisa 2018 14 paperia jätettiin Vain 14 tyhjää vastausta! 50 lajia, 13 ei tavattu Suomessa Kuvaajat: Pasi Pirinen (PaP) 25 kuvaa Sampo Laukkanen (SL) 23 kuvaa Anna Palmroos 2 kuvaa 1. Suopöllö Suopöllö
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotLaasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti
Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 13.10.2013 1. JOHDANTO Lintuharrastusjärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotKesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu
viiksitimali 1,06 0,76 1,10 1,21 0,14 0,01 0,15 0,18 1,21 6,01 1,03 0,77 0,90 1,18 0,29 0,07 0,44 0,35 0,93 3,03 1,03 0,98 1,21 1,03 0,49 0,12 0,35 0,51 1,31 1,98 44 42 52 44 21 5 15 22 56 85 valkoselkätikka
LisätiedotYlöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet
Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotYlivieskan Taanilan alueen asemakaavaton alue
Liite 3 Ylivieskan Taanilan alueen asemakaavaton alue Luontoselvitys 2018 Luontotyypit, kasvillisuus ja linnusto Katja Polojärvi ja Tapio Koistinaho Ylivieskan kaupunki Ympäristöyksikkö 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO...
LisätiedotTURUN KAUPUNKI. " '\ i YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII-
TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII- KUUSISTONLAHTI, RAUVOLANLAHTI JA FRISKALANLAHTI " '\ i JULKAISU 9/86 KUUSISTONLAHDEN,
LisätiedotSANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO
SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO Juha Repo LUONTO-OSUUSKUNTA Tutkimusraportti 17 2006 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO VUOSINA 1997 98 JA 2006... 2 2.2.
LisätiedotImatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010. T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen
Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010 Imatran kaupunki T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä... 2 1. Johdanto... 3
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotEspoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys 2008. Esa Lammi Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy
Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys 2008 Esa Lammi Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 1/2009 Kannen kuva: Espoonlahden
LisätiedotHämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen
LisätiedotKontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010
Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys
LisätiedotKÄRKÖLÄ JÄRVELÄ HÄHKÄJÄRVEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010
KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ HÄHKÄJÄRVEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 Liite 1 10.9.2010 Kuva 1. Selvitysalue Santamäeltä (kuvio 3) pohjoiseen Taustalla kuvion 2 suppia ja Hähkäjärvi (oikealla). Kuva 2. Hähkäjärventie
LisätiedotMÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE
MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa
LisätiedotVarsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4, 25250 Märynummi xxx 73142040 Salo (Halikko) Eija Hagelberg, myös yhteyshenkilö
Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4 25250 Märynummi xxx 73142040 Salo (Halikko) Eija Hagelberg myös yhteyshenkilö *(% )$## 13501 Nummen kylämäki 1 13 U1 Perkko rantaniitty 03 16 13501
LisätiedotKuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä
Kuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä Anne Piirainen Projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituuutti 9.11.2011 Luomu viljelyä sopusoinnussa luonnon kanssa
LisätiedotRiihimäen Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin linnustoselvitys kesällä 2008
Riihimäen Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin linnustoselvitys kesällä 2008 Rauno Yrjölä Jorma Vickholm Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2008 Sisällys: Johdanto... 3 Tutkimusalueet... 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotTampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys
Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo
LisätiedotTampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012
Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotKarinkannanlahti (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Karinkannanlahti (Pateniemessä) Sijainti: Karinkannanlahti on Karinkannan niemen pohjoiskupeessa oleva loivapiirteinen lahti. Lahden matalaa vesialuetta pääsee tarkkailemaan
LisätiedotMaallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus
Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Rovaniemen kaupunkilintuatlas- projekti Rovaniemi 2012 1.Johdanto Luonnon tilan
LisätiedotPYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI EURAJOEN LINNUSTO- SELVITYS 2010 AHLMAN
PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI EURAJOEN LINNUSTO- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Vesilintulaskennat... 4 Kartoituslaskennat...
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotPESIMÄLINNUSTOSELVITYS
TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotTampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011
Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotLinnut mittaamassa peltojen maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen
HANKE TOTEUTETAAN EUROOPAN KOMISSION LIFE-RAHOITUKSELLA, (LIFE14 CCM/FI/000254). Linnut mittaamassa peltojen maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen Tuomas Seimola & Juha Tiainen LUKE Miksi linnut
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotPIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS
TYÖNUMERO: E26048 PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS PUDASJÄRVI SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 3 3 SUOJELUALUEET... 6 4 KASVILLISUUDEN
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotHÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018
HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018 Ilmoilanselän linnustoselvitys 31.8.2018 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Isokoskelo (Juha Mälkönen)
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 298 Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta 2011 sekä vuosien 2001-2011 yhteenveto HEL 2011-000934 T 11 00 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi raportin Vuosaaren
LisätiedotPuustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito
Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt
LisätiedotRIIHIMÄEN LINNUSTOSELVITYS 2013 2014 LOPPURAPORTTI
RIIHIMÄEN LINNUSTOSELVITYS 2013 2014 LOPPURAPORTTI Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Ympäristönsuojeluyksikkö Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäki PL 125, 11101 Riihimäki p. 019 758
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,
LisätiedotTRINGAN NUORTENRETKI HANGON LINTUASEMALLE
TRINGAN NUORTENRETKI HANGON LINTUASEMALLE 5.-7.4.2019 Porukka saapui asemalla perjantaina 6.4. illalla. Haliaksen viikonlopun päämiehittäjinä Jaakko Koponen, Jari Laitasalo(opas), Markus Lampinen (opas),
LisätiedotSortti-asemalla vastaanotettavat jätteet ja jätemäärät ympäristöluvan mukaan
Liite 12 Sortti-asemalla vastaanotettavat jätteet ja jätemäärät ympäristöluvan mukaan Jäte Jätemäärä t/v. Vastaanotto, välivarastointi ja käsittelypaikka Sekajäte, sis. myös kesäasukkaiden sekajätettä
LisätiedotRuokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012
LIITE2 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen 1 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...
Lisätiedot3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta
3 Tulokset 3.1 Maalintujen linjalaskenta Kesän 2006 linjalaskentojen tulokset ovat taulukossa 5. Taulukossa lajin tiheys on pää- ja apusarkahavainnoista laskettu tiheys (Järvinen & Väisänen 1983). Dominanssi
Lisätiedot5. Ihastuttavat kevätkukkijat
5. Ihastuttavat kevätkukkijat Huumaavan kaunis kukinta on parhaimmillaan toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun, lämpiminä keväinä kukinta on huipussaan paljon aikaisemmin. Runsaina kukkivat keltavuokko
LisätiedotTuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009
APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2009 Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Tuusulan kunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT
LisätiedotTohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen
Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä
LisätiedotTampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä
Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Kesäkuun alussa Nuutilanlahden luoteisosassa on avovettä, mutta heinäkuussa vesialueet ovat
LisätiedotPIIKAHAKA, TAMPEREEN KAUPUNKI Hoitosuunnitelma v ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset Riikka Söyrinki
PIIKAHAKA, TAMPEREEN KAUPUNKI Hoitosuunnitelma v. 2012-2016 ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset Riikka Söyrinki SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN KUVAUS... 4 2.1 Yleiskuvaus... 4 2.2 Luonnonolosuhteet...
LisätiedotHÄMEENLAHDEN LINNUSTOSELVITYS JYVÄSKYLÄ
HÄMEENLAHDEN LINNUSTOSELVITYS JYVÄSKYLÄ 2018 Hämeenlahden linnustoselvitys 2018 1 (11) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Alueen linnuston yleispiirteet...
LisätiedotRAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008
EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin
LisätiedotPoimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista
1 Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista Hannu Sarvanne Tein kuluneena keväänä ja kesänä pesimälinnuston seurantalaskentoja Vanhankaupunginlahdella
Lisätiedot4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)
Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa
LisätiedotLUONTOSELVITYS 16USP0052.BA723M RAAHEN KAUPUNKI Pyhtilänkankaan kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 6USP0052.BA723M 3.8.202 RAAHEN KAUPUNKI Pyhtilänkankaan kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys 2 Sisältö JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2. Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset ja huomioitavat kasvit
LisätiedotVesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010
Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.
LisätiedotIlmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry
Ilmajoen kunta Linnustoselvitys 2011 Tuomikylä Renko Pojanluoma Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry 1 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimusmenetelmät...3 Linnuston yleispiirteet...3
LisätiedotHÄMEENLAHDEN LINNUSTOSELVITYS JYVÄSKYLÄ
HÄMEENLAHDEN LINNUSTOSELVITYS JYVÄSKYLÄ 2018 Hämeenlahden linnustoselvitys 2018 1 (10) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Alueen linnuston yleispiirteet...
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016
Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotTAMPEREEN TEISKON MÄNTYNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012
TAMPEREEN TEISKON MÄNTYNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012 Kari Laamanen ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012 Sisällys 1 JOHDANTO... 4 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 7 3 PUUSTON NYKYTILA ( kartta
LisätiedotLENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS
LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS 9.9.2015 RYR ADE LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotViljelypalstan niitty (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Viljelypalstan niitty (Pateniemessä) Sijainti: Pateniemen viljelypalstat sijaitsevat Karinkannassa, lähellä merenrantaa Hämäläntien varressa.viljellyn pellon, tenniskentän
LisätiedotKontiolahden kunta KONTIONIEMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS EKOTONI KY KAAVAHARJU
Kontiolahden kunta KONTIONIEMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS EKOTONI KY KAAVAHARJU 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 3. LUONTOSELVITYS
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,
Lisätiedot