Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammen pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2015

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammen pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2015"

Transkriptio

1 1 Etelä-Savon ELY-keskus Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammen pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2015 Jari Kontiokorpi

2 2 Sisältö Tiivistelmä Aineisto ja menetelmät Selvitysalueen yleiskuvaus Selvitysmenetelmät Kevään sää Tulokset Tulosten tarkastelu lajeittain Lampien vesilinnuston muutos Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammen viitasammakkokartoitus Johdanto ja menetelmät Tulokset Vehkalampi Uuhilampi Lampien hoitotarpeet Yhteenveto Kiitokset Lähteet Kansi: näkymä Vehkalammen itätornista luoteeseen. Kaikki kuvat Jari Kontiokorpi Kartat Maanmittauslaitos Selvityksessä käytettyjä lyhenteitä: k = koiras, n = naaras, kn = pari, pull = poikanen, Ä = soidinääntelevä, CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, D = lintudirektiivin I-liitteen laji, EVA = Suomen erityisvastuulaji Tiivistelmä Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammen pesimälinnustoa selvitettiin Etelä-Savon ELY-keskuksen toimeksiannosta huhti kesäkuussa Maa- ja kosteikkolinnustoa selvitettiin soveltavaa kartoituslaskentamenetelmää käyttäen 27.5., 8.6. ja 15.6., vesilinnustoa piste ja kiertolaskentamenetelmällä 22.4., 3.5. ja Selvittäjänä toimi Jari Kontiokorpi. Hajahavaintoja saatiin muilta alueella retkeilleiltä lintuharrastajilta sekä Tiira-havaintopalvelusta. Yhteensä havaittiin 58 pesivää (Vehkalampi 53 ja Uuhilampi 31) tai mahdollisesti pesivää lintulajia selvitysalueella ja 16 lajia selvitysalueiden välittömässä tuntumassa ulkopuolella, mutta joiden reviiri yltää tai mahdollisesti yltää selvitysalueille. Yhteensä parimäärä oli selvitysalueella 392 ja sen välittömässä tuntumassa 160. Selvitysalueen runsaslukuisimmat pesimälajit olivat naurulokki, ruokokerttunen, pajulintu, peippo, luhtahuitti ja pajusirkku.

3 3 Pesivistä tai mahdollisesti pesivistä huomionarvoisista lajeista havaittiin yksi erittäin uhanalainen laji (EN), 4 vaarantunutta lajia (VU), 5 silmälläpidettävää lajia (NT), 9 lintudirektiivin I-liitteen lajia (D) sekä 8 Suomen erityisvastuulajia (EVA). Lisäksi ruokavieraina tai lepäilevinä huomionarvoisista lajeista havaittiin yksi äärimmäisen uhanalainen laji (CR), 1 erittäin uhanalainen laji, 5 vaarantunutta lajia, 4 silmälläpidettävää lajia, 10 lintudirektiivin I-liitteen lajia sekä 2 Suomen erityisvastuulajia. Vanhempia linnustoselvityksiä alueelta ei ollut käytettävissä. Viitasammakoita kuultiin runsaasti kummallakin kohteella. Kuva 1. Ilmakuva Vehka- ja Uuhilammesta Etelä-Savon ELY-keskus.

4 4 1 Aineisto ja menetelmät 1.1 Selvitysalueen yleiskuvaus Pieksämäen Vehka- ja Uuhilampi ovat yhdessä Uuhilampeen yhteydessä olevan Juurikkasuon kanssa Natura 2000 alue. Lammet kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan sekä Etelä- Savon tärkeisiin lintukohteisiin (BirdLifen MAALI-projekti). Yhtenäinen MAALI-alue jatkuu Juurikkasuolle sekä Vehka- ja Uuhilammen väliselle ojalle, joista ei tehty lintukartoitusta. Selvitysalueen koko on 86,46 ha, josta Uuhilampi 22,83 ja Vehkalampi 63,63 ha. Avovettä Uuhilammella on 10,5 ja Vehkalammella 15,8, yhteensä 26,3 ha. Avoveden osuus Vehkalammen pinta-alasta on 30 %, metsän noin 35 % ja saman verran on luhtaa ja muuta kosteikkoa. Ruoikon osuus on vähäinen. Rantametsästä suurin osa on mäntyvaltaista, mutta Vehkalammen eteläosissa on myös vähän vanhaa kuusivaltaista ja Uuhilammen itärannalla lehtipuuvaltaista metsää. Vehka- ja Uuhilampi sijaitsevat Pieksämäen kaupungin kupeessa ja ovat rehevöityneet asumajätevesien vuoksi. Lisäksi oman osansa veden laatuun ovat tuoneet ympäröivien alueiden ojitetut suot. Uuhilampi on yhteydessä Pieksäjärveen puoli kilometriä pitkän ojan välityksellä. Järvien kasvillisuus on tiheää ja rehevää. 1.2 Selvitysmenetelmät Vehka- ja Uuhilammen linnustoselvityksessä keväällä ja kesällä 2015 painotus oli huomionarvoisten lintulajien (uhanalaisluokituksen ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen erityisvastuulajit) havaitsemisessa. Alueelta piste- ja kiertolaskettiin ja tulkittiin vesilintujen parimäärät 22.4., 3.5. ja sekä kartoitettiin ensin yölaulajat ja sen jälkeen koko alueen linnusto klo 3-11, 8.6. klo ja klo 1-9. Laskennat tehtiin enimmäkseen hyvällä säällä Helsingin yliopiston eläinmuseon ohjeita noudattaen (Koskimies & Väisänen 1988), laskijana toimi Jari Kontiokorpi. Täydentäviä havaintoja saatiin Etelä-Savon lintuharrastajat Oriolus ry:n Tiira-havaintopalvelusta. Kartoituslaskennassa selvitysalue veneiltiin (Vehkalampi) tai käveltiin (molemmat lammet) systemaattisesti läpi lintuja havainnoiden kulkulinjojen välisten etäisyyksien vaihdellen kasvillisuuden ja maaston mukaan noin 50 metristä 150 metriin. Reviiriksi tulkittiin havainto sopivassa pesimäympäristössä. Reviiriksi tulkittiin havainto jollakin laskentakerralla välttäen päällekkäistulkintoja. Suurin osa havaituista linnuista oli laulavia, Eläinmuseon vesilintulaskennan ohjeita: Laskennan tulisi ajoittua siihen lyhyeen jaksoon, jolloin pesivä kanta on asettunut pesimäpaikoilleen, mutta parisiteet eivät vielä ole katkenneet. Toisaalta läpimuuttajat eivät saisi häiritä laskentaa (muuttoparvien tulisi olla jo hävinneet). Paras laskenta-aika riippuu alueen maantieteellisestä sijainnista, kevään edistymisestä, vesistötyypistä ja vesilintulajistosta, ja se on määritettävissä paikallisesti jäiden lähdön, vesilintujen muuton edistymisen ja koiraiden parveutumisen perusteella. Aineiston käsittely-yksikkö on pari, ei yksilö. Laskentatulos tulkitaan parimääräksi laskentalomakkeelle siirrettyjen muistiinpanojen perusteella. Pesiviksi pareiksi tulkitaan (suluissa havaintomerkinnät): Sorsalinnuilla (sotkia lukuun ottamatta) muista yksilöistä erillään oleva pari ( ) yksinäinen koiras ( ) koiraat 2 4 koiraan ryhmissä (2 4 = 2 4 paria) pienet naarasta takaa ajavat koirasryhmät (2 4 1 = 2 4 paria) yksinäiset naaraat ( ), mikäli niiden yhteismäärä on suurempi kuin koiraiden yhteismäärä. Punasotkalla ja tukkasotkalla (selvä koirasylijäämä) naaraiden kokonaismäärä ( ). Telkällä juhlapukuinen (sukukypsä) koiras ( ) pari ( ). Kuikka- ja uikkulinnuilla yksinäinen lintu pari (= kaksi yksilöä yhdessä). Joutsenilla ja hanhilla pesällä tai todennäköisellä pesäpaikalla havaittu pari (= kaksi pesimäpukuista lintua yhdessä)

5 5 mutta myös varottelevia, ruokaa tai ulosteita kantavia emoja sekä pesiä ja poikueita havaittiin. Ennen varsinaista kartoitusta kuunneltiin aamuyöstä yölaulajia (kehrääjä, rantakanat, kerttuset yms.) rannoilta kuuntelulaitteen avulla sekä soutaen alue läpi. Tuloksiin lisättiin myös reviiriin viittaavat havainnot maalinnuista vesilintulaskennoista, mikäli niistä ei ollut varsinaisissa kartoituksissa havaintoa. Vesilintulaskennat tehtiin Eläinmuseon ohjeiden mukaisesti kaksi kertaa (Koskimies & Väisänen 1988). Ohjeissa Etelä-Suomen sisävesillä ensimmäinen laskentakierros on (käypä jakso ) ja toinen ( ). Kolmen kartoituskerran ja vesilintulaskennan tulokset antavat kohtalaisen hyvän kuvan alueen pesimälinnustosta, tarkempaan tulokseen päästäisiin Eläinmuseon ohjeistamalla vähintään viiden kartoituslaskentakerran menetelmällä (Koskimies & Väisänen 1988) ja useammalla vesilintulaskennalla huhtikuun levähtäjistä heinäkuun lopun poikuelaskentaan. Vielä tarkempaan kuvaan päästäisiin erikseen paneutumalla alkukeväällä soidintaviin lintuihin (mm. kanalinnut, pöllöt ja tikat). Muuttajien ja lepäilijöiden arviointiin selvitys ei pysty. Siihen saatiin tietoutta Tiira-havaintopalvelusta, mutta ei kattavasti. Leuto alkukevät ja viileä toukokuun alku vaikeuttivat laskenta-ajankohtien valintaa, Pieksämäellä se perustui lopulta Luonnontieteellisen keskusmuseon antamiin päivänkohtaisiin suosituksiin, jotka olivat Etelä- ja Keski-Suomen sisävesillä ja Pieksämäellä tehtiin ensimmäinen laskenta muuttoaikaan klo , josta otettiin jo varhaisimpien pesijöiden parimääräarviot. Toinen laskenta suoritettiin 3.5. klo ja kolmas klo Ajankohtien valinta tuntui onnistuneelta. Sää oli kaikilla laskentakerroilla erinomainen. Havainnot merkittiin ryhmittäin ja sukupuolet eritellen. Tuloksiin lisättiin kartoituksissa havaittuja lintuja, mikäli määrät ylittivät laskennoissa tulkittujen määrän. Vesilintuja laskettiin tähyilemällä sopivilta paikoilta, Vehkalammella kahdelta lintutornista ja Uuhilammella lammen itärannalta kolmesta kohtaa. Kasvillisuuden takia osa vesilinnuista jäi näkemättä. Saatuja parimääräarvioita voidaan pitää miniminä. 1.3 Kevään sää Talven, kevään ja kesän sää vaikuttaa lintujen muuttoon, lepäilyyn, ruokailuun ja pesinnän ajankohtaan sekä pesintämenestykseen. Talvi oli keskimääräistä vähälumisempi ja terminen kevät alkoi yli kuukautta keskivertoa aikaisemmin (Ilmatieteenlaitos). Myös jäät lähtivät järvistä aikaisin. Lintujen kevätmuutto pääsi alkamaan varhain. Keväällä sää oli kuitenkin tavallista viileämpää, joka puolestaan jarrutti muuttolintujen saapumista. Alkukesä oli hiukan keskiarvoa kylmempi. Keväällä ja kesällä satoi ja tuuli tavallista enemmän. Yhdessä nämä seikat vaikuttivat siihen, että lintuja saapui normaalia aiemmin ja pidemmällä aikavälillä. On vaikea arvioida kuinka paljon olosuhteet vaikuttivat Pieksämäen lintuselvitystuloksiin.

6 6 Kuvat 2 ja 3. Vasemmalla avovesivoittoinen Uuhilampi, oikealla Vehkalammen länsitornin luhtainen näkymä pohjoiseen. 2 Tulokset Selvitysalueella havaittiin 58 pesivää tai mahdollisesti pesivää lajia, joiden yhteisparimäärä on 392. Lisäksi alueen ulkopuolella, mutta joiden reviirit ylettävät tai mahdollisesti ylettävät selvitysalueelle, havaittiin 160 reviiriä (41 lajia). Yhteensä selvitysalueelta havaittiin 73 lajin reviirejä (taulukko 3). Lisäksi ruokavieraina tai lepäilevinä havaittiin 22 lajia (punasotka Aythya ferina, uivelo Mergus albellus, isokoskelo Mergus merganser, harmaahaikara Ardea cinerea, kalasääski Pandion haliaetus, ruskosuohaukka Circus aeruginosus, töyhtöhyyppä Vanellus vanellus, lapinsirri Calidris temminckii, liro Tringa glareola, jänkäkurppa Lymnocryptes minimus, vesipääsky Phalaropus lobatus, suokukko Philomachus pugnax, selkälokki Larus fuscus, harmaalokki Larus argentatus, pikkulokki Hydrocoloeus minutus, tervapääsky Apus apus, haarapääsky Hirundo rustica, törmäpääsky Riparia riparia, niittykirvinen Anthus pratensis, keltavästäräkki Motacilla flava, sinirinta Luscinia svecica ja järripeippo Fringilla montifringilla) ja ylilentävinä 8 lajia (metsähanhi Anser fabalis, kuikka Gavia arctica, haarahaukka Milvus migrans, tuulihaukka Falco tinnunculus, naakka Corvus monedula, korppi Corvus corax, nokkavarpunen Coccocthraustes coccocthraustes ja pikkukäpylintu Loxia curvirostra). Kaikkiaan selvityksessä havaittiin kartoitusalueelta 103 lajia. Kymmenen runsaslukuisinta selvitysalueen lintulajia olivat runsausjärjestyksessä naurulokki, ruokokerttunen, pajulintu, peippo, luhtahuitti ja pajusirkku, punarinta, sinisorsa, tavi ja sinitiainen. Kärkeen mahtuu siis vesi-, kosteikko- ja metsälintuja. Jos mukaan otetaan selvitysalueen tuntumassa olleet reviirit, eivät järjestys ja lajilista oleellisesti muutu: naurulokki, ruokokerttunen, pajulintu, peippo, punarinta, sinitiainen, luhtahuitti ja pajusirkku, talitiainen sekä sinisorsa ja räkättirastas. Yölaulajia kuunneltiin 4.5. viitasammakkokartoituksen lisäksi kolmesti ennen varsinaisia kartoituksia. Yhtään kehrääjää ei kuultu. Yölaulajia havaittiin varsin runsaasti: selvitysalueella yhteensä 17 luhtahuittia, 6 luhtakanaa, 1 satakieli sekä niukasti selvitysalueen ulkopuolella viitakerttunen ja viitasirkkalintu.

7 7 Kuva 4. Vehkalammen huomionarvoisia lintulajeja. Kuvat 5 ja 6. Uuhilammen huomionarvoisia lajeja ylhäällä sekä ruokokerttus- ja pajusirkkureviirit alhaalla. Reviirien lisäksi Vehkalammella havaittiin ruokavieraina tai ohilentävinä pesimäaikaan seuraavia lajeja: harmaahaikara, ruskosuohaukka, kalasääski, varpushaukka, tuulihaukka, töyhtöhyyppä, pikkulokki, selkälokki, harmaalokki, sepelkyyhky, tervapääsky, haarapääsky, törmäpääsky, korppi, naakka, nokkavarpunen, pikkukäpylintu. Muuttoaikaan levähtävinä tai muuttavina havaittiin seuraavia lajeja: metsähanhi, haarahaukka, lapinsirri, liro, metsäviklo, jänkäkurppa, suokukko, vesipääsky, niittykirvinen, keltavästäräkki, sinirinta ja järripeippo. Muiden kuin kartoittajan toimesta havaittiin keväällä 2015 Vehkalammella lisäksi ainakin merikotka (VU,D) Haliaeetus albicilla, hiirihaukka (VU) Buteo buteo ja urpiainen Carduelis flammea. Uuhilammella ruokavieraina tai ohilentävinä pesimäaikaan havaittiin ruskosuohaukka, valkoviklo, naurulokki, pikkulokki, kalatiira, haarapääsky ja törmäpääsky, muuttoaikaan levähtävinä punasotka, isokoskelo ja uivelo. Uuhilammen tuntumassa Juurikkasuon puolella lisäksi metsopoikue (NT) Tetrao urogallus ja Uhomäellä rummuttava pikkutikka Dendrocopos minor.

8 8 Taulukko 1. Vehkalammen vesilintulaskennat ja parimäärätulkinta laji tieteellinen nimi huomioarvo I laskenta II laskenta II laskenta kartoitukset yht. Laulujoutsen Cygnus cygnus D,EVA kn,kn kn,kn kn kn+7pull 2 Sinisorsa Anas platyrhynchos 4k1n,2k,kn,2k,kn,2k k,3k,k 5k,kn,kn 16k4n+12+9pull 12 Jouhisorsa Anas acuta VU kn 1 Haapana Anas penelope EVA 2k2n,kn,2k2n,kn kn,kn,k,kn,kn,3k3n 2k,1k 9k2n+6pull 3 Tavi Anas crecca EVA kn,kn,kn,kn 2k,kn,kn,kn,kn,kn,k,k k,k,2k,k,4k1n,3k 20,9k3n+6+6pull 9 Lapasorsa Anas clypeata kn,kn kn,kn 6k1n 2 Heinätavi Anas querquedula VU k k k 1 Tukkasotka Aythya fulicula VU,EVA 3k2n,1k 2k1n,kn 2k,2k1n 2 Telkkä Bucephala clangula EVA n n+6pull 1 Uivelo Mergus albellus D kn,kn,k2n n 0 Isokoskelo Mergus merganser NT,EVA n,2k4n 4k2n,2k4n 0 Silkkiuikku Podiceps cristatus 1,2 2,2,2,2,2,1 1,1,2,2 2,2+3pull 4 Nokikana Fulica atra 2,1,2,1 1,1,1,1,1,2 1,1,1,1 1,1+poikue 6 Yhteensä Taulukko 2. Uuhilammen vesilintulaskennat ja parimäärätulkinta laji tieteellinen nimi huomio-arvo I laskenta II laskenta II laskenta kartoitukset yht. Laulujoutsen Cygnus cygnus D,EVA kn kn kn kn+6pull 1 Sinisorsa Anas platyrhynchos k 5k1n+6pull 1 Haapana Anas penelope EVA kn,kn,kn,kn kn,kn,2k 2k 2k 2 Tavi Anas crecca EVA kn,kn,kn kn,kn,kn 4k k3n+3+8pull 3 Punasotka Aythya ferina VU kn 0 Tukkasotka Aythya fulicula VU,EVA kn 7k5n 4k1n 1 Telkkä Bucephala clangula EVA 3k1n,kn,kn,k,k kn,2k,kn,kn,k k,k 2n+3pull 4 Uivelo Mergus albellus D kn,kn 0 Isokoskelo Mergus merganser NT,EVA n 0 Silkkiuikku Podiceps cristatus Nokikana Fulica atra 1 1 Yhteensä Taulukko 3. Vehka- ja Uuhilammen lintujen reviirimäärät kartoitusalueen sisältä ja sen ulkopuolelta, joiden reviiri mahdollisesti ulottuu selvitysalueelle (havaittu selvitysalueelta). al = selvitysalueen sisällä, up = selvitysalueen ulkopuolella havaittu Vehkal. Uuhil. Kaikki al up y al up y al up yht Laulujoutsen Cygnus cygnus D,EVA Sinisorsa Anas platyrhynchos Jouhisorsa Anas acuta VU Haapana Anas penelope EVA Tavi Anas crecca EVA Heinätavi Anas querquedula VU Lapasorsa Anas clypeata Tukkasotka Aythya fuligula VU,EVA Telkkä Bucephala clangula EVA Pyy Tetrastes bonasia D Silkkiuikku Podiceps cristatus Kaulushaikara Botaurus stellaris D Varpushaukka Accipiter nisus Nuolihaukka Falco subbuteo Kurki Grus grus D Nokikana Fulica atra Luhtakana Rallus aquaticus Luhtahuitti Porzana porzana NT,D Valkoviklo Tringa nebularia Metsäviklo Tringa ochropus Taivaanvuohi Gallinago gallinago Lehtokurppa Scolopax rusticola Kuovi Numenius arquata EVA Naurulokki Larus ridibundus NT

9 9 Kalalokki Larus canus Kalatiira Sterna hirundo D,EVA Sepelkyyhky Columba palumbus Käki Cuculus canorus Palokärki Dryocopus martius D Valkoselkätikka Dendrocopos leucotos EN,D Käpytikka Dendrocopos major Metsäkirvinen Anthus trivialis Västäräkki Motacilla alba Rautiainen Prunella modularis Peukaloinen Troglodytes troglodytes Pensastasku Saxicola rubetra Punarinta Erithacus rubecula Leppälintu Phoenicurus phoenicurus EVA Satakieli Luscinia luscinia Mustarastas Turdus merula Punakylkirastas Turdus iliacus Laulurastas Turdus philomelos Kulorastas Turdus viscivorus Räkättirastas Turdus pilaris Lehtokerttu Sylvia borin Mustapääkerttu Sylvia atricapilla Hernekerttu Sylvia curruca Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Viitakerttunen Acrocephalus dumetorum Viitasirkkalintu Locustella fluviatilis Pajulintu Phylloscopus trochilus Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Tiltaltti Phylloscopus collybita Hippiäinen Regulus regulus Harmaasieppo Muscicapa striata Pikkusieppo Ficedula parva D Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Pyrstötiainen Aegithalos caudatus Hömötiainen Parus montanus Sinitiainen Parus caeruleus Talitiainen Parus major Puukiipijä Certhia familiaris Kuhankeittäjä Oriolus oriolus NT Närhi Garrulus glandarius Harakka Pica pica Varis Corvus corone Peippo Fringilla coelebs Viherpeippo Carduelis chloris Vihervarpunen Carduelis spinus Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus EVA Punavarpunen Carpodacus erythrinus NT Pohjansirkku Emberiza rustica VU Pajusirkku Emberiza schoeniclus Yhteensä Tulosten tarkastelu lajeittain Tähän tarkasteluun on otettu vain huomionarvoiset sekä muuten kiinnostavimmat lajit. Laulujoutsenia (D,EVA) oli Vehkalammella 2 reviiriä, näistä vain pohjoispuolen pari jäi pesimään saaden 7 poikasta. Eteläpuolen paria ei enää näkynyt lähtien, ilmeinen kihlapari oli siirtynyt muualle. Uuhilammen pari sai 6 poikasta. Lapasorsia tulkittiin Vehkalammella 2 paria, mutta kesäkuun puolivälissä alueella oli ainakin 6 koirasta ja 1 naaras. Heinätavikoiras (VU) havaittiin Vehkalammella Jouhisorsapari (VU) oli Vehkalammella 3.5.

10 10 Punasotkapari (VU) oli Uuhilammella 22.4., mutta ne eivät jääneet pesimään. Tukkasotkia (VU,EVA) sen sijaan jäi pesimään molemmille lammille. Vehkalammella oli keväällä parhaimmillaan 6 ja Uuhilammella 12 tukkasotkaa. Isokoskeloita (NT,EVA) kalasteli enimmillään Vehkalammella 12 ja Uuhilammella 1, uiveloita (EVA) vastaavasti 7 ja 4. Vehkalammelle vaikuttaa kerääntyvän pesintänsä tehneitä sulkasatoon valmistuvia sorsakoiraita melko paljon. Sulkasadossa sorsalinnut ovat noin kuukauden lentokyvyttömiä, joten vain turvallisimmat alueet valikoituvat sulkasatovesiksi. Pääasiassa koirastaveja havaittiin Vehkalammella ja Uuhilammella enimmillään kartoituksissa yhteensä 32, haapanoita 13 ja sinisorsia 23. Poikueita nähtiin sinisorsalla 3, tavilla 3 sekä 1 haapana- ja telkkä- (EVA) sekä silkkiuikku ja nokikanapoikue. Poikueita ei erikseen etsitty. Pyitä (D) kuului Vehkalammen kaakkoisosan rantametsään 2 koirasta, joista toinen selvitysalueella. Harmaahaikara lähti 8. ja Vehkalammen rannalta. Lajin pesintää ei ole varmistettu Itä-Suomen sisämaassa koskaan. Kaulushaikaroita (D) puhalteli Vehkalammella 2 koirasta, toinen pohjoispäässä ja toinen keskiosissa lampea. Äärimmäisen uhanalainen haarahaukka (CR) muutti luoteeseen Vehkalammen koillisosien päältä Ruskosuohaukkoja (D) saalisteli molemmilla lammilla. Vehkalammilla oli parhaimmillaan 1 koiras ja 2 naarasta, mutta ilmeisesti ne eivät jääneet alueelle pesimään. Todennäköisesti lammilla saalistavat linnut pesivät jonkun läheisen isomman järven rantaruovikoissa. Nuolihaukka varotteli ja jahtasi ohilentäviä varislintuja Vehkalammen eteläosassa ja pesii luultavasti lähistön vanhaan variksen pesään. Kurkia (D) oli Vehkalammella vähintään 2 reviiriä, toinen pohjoisosissa ja toinen etelässä. Lisäksi lammelle kuului soidinääntelevä kurkipari melko kaukaa pohjoisluoteesta Vehkasuolta. Uuhilammella oli vähintään yksi pari lammen lounais-länsiosassa näkyi rantamudassa aikuisen ja pienen kurkipoikasen jalanjäljet. Luhtakanoja tulkittiin Vehkalammella 6 eri reviiriä. Luhtakanat eivät olleet samanaikaisesti äänessä, niitä kuultiin enimmillään 3 yhtä aikaa. Varottelevia luhtakanoja löytyi parhaiten veneellä. Vehkalammella tulkittiin 17 eri luhtahuittireviiriä (NT,D), joka on alueen kokoon nähden huomattavan paljon. Enimmillään luhtahuitteja kuultiin aamuyöllä 12, mutta osa aiemmin äänessä olleista oli jo hiljentynyt pesimään tai vaihtaneet paikkaa. Luhtahuitteja on Suomessa havaittu parhaimmilla kosteikoilla yli 20 koirasta, enimmillään Parikkalan Siikalahdella reviiriä, joka tekee tiheydeksi 21 reviiriä/km 2. Vehkalammella päästiin jopa tätä isompiin tiheyslukuihin, sillä 17 koirasta alle puolen km 2 kosteikolla antaa tiheydeksi peräti 40 reviiriä/km 2. Kesän 2015 suurimmat reviirimäärät Vehkalammen ulkopuolelta olivat alle 10 koko Suomessa. Luhtahuittimäärä Suomessa vaihtelee suuresti vuosittain, 2015 oli viittä edellisvuotta parempi luhtahuittivuosi, mutta jää reilusti jälkeen parhaimmista viime vuosituhannen puolen kesistä (mm. Tiira -havaintopalvelu). Kolme lapinsirriä (VU) kierteli Vehkalammen päällä ilmeisesti laskeutuen pohjoispäähän. Samana päivänä oli liikkeellä myös liroja (D) ja suokukkoja (EN,D), liroja muutti ja laskeutui enimmäkseen pohjoispäähän yhteensä 158 (7 parvea) ja suokukkoja laskeutui 35 yksilön parvi kaakon luhdalle. Yksinäinen vesipääsky (VU,D) ui itätornin edustalla Tämä oli jo syysmuuttava. Pesiviä kahlaajia edustivat Vehkalammen taivaanvuohet (8 reviiriä), kuovi (2) (EVA) ja valkoviklo (1) (EVA) sekä rantametsiin rajoittuvat lehtokurppareviirit ja Uuhilammen metsäviklo. Jänkäkurppa (EVA) soidinsi 4.5. Vehkalammen päällä, mutta lienee muuttomatkalainen.

11 11 Naurulokkeja (D) kerääntyi Vehkalammen kaakkoisosan luhdalle pesimään kymmeniä. Hautovia arvioitiin olleen 72 ja näiden lisäksi 2 hautovaa kalalokkia. Lisäksi 1 naurulokkipari pesi itäpuolen tornin lähellä pienessä tekosaarekkeessa. Pesiä ei laskettu tarkasti, koska haluttiin välttää häiriötä pesäalueella. Pesinnät tuhoutuivat kuitenkin haudontavaiheessa, ei alueella ollut enää yhtään pesivää lokkia. Tyhjillä pesillä näkyi jonkinlainen ura ja painumat pesältä pesälle, mutta ei ole varmuutta oliko pesillä käyty vasta niiden tuhouduttua. Kylmä ja tuulinen sää sekä noussut vedenpinta oli tuhonnut pesintöjä laajalti Suomessa, mutta ainakaan jm. ei ole Vehkalammella syy, sillä luhta kuivui toukokuun aikana selvästi. Selkälokki (VU,EVA) varotteli Vehkalammella lähes jokaisella selvityskerralla, mutta pesinnästä ei ollut muuta merkkejä. Ilmeisesti selkälokki kävi Vehkalammella ruoanhankinnassa läheisiltä isommilta vesiltä. Pikkulokkeja (D) soidinteli toukokuussa Vehkalammella, mutta pesimään ne eivät jääneet. Sen sijaan kalatiira (D,EVA) muni heti silkkiuikun pesään niiden lähtiessä (paikalla oli yksi silkkiuikkupoikue, mutta ei ole varmaa mistä pesästä). Pesässä oli 8.6. hautova silkkiuikku ja kalatiira. Kuvat 7 ja 8. Valkoselkätikkakoiras Uuhilammen rantametsässä sekä Vehkalammen mosaiikkimaista luhtaa 8.6. Ruoppausten yhteydessä nostetuille maapenkoille on kasvanut koivua, jotka ovat ruokokerttusten ja pajusirkkujen suosiossa. Palokärki (D) pesi ilmeisesti Vehkalammen kaakkoisosan pienessä vanhan metsän saarekkeessa, 8.6. maastopoikue metelöi alueella. Valkoselkätikka (EN,D) puolestaan pesi ilmeisesti Uuhilammen rannan tuntumassa koiras valkoselkätikka rummutteli ruokailun yhteydessä silloin tällöin, ilmeisesti houkutteli kuuloetäisyydellä olevia pesäpoikasia pois pesästä. Uhomäellä kuului valkoselkätikan kutsuääni ja samana päivänä rummuttava pikkutikka. Niittykirvisiä (NT) ei havaittu pesivinä, muuttoaikana enimmillään 3.5. Vehkalammen länsitornin pohjoispuolella sekä kaakon luhdalla oli yhteensä 60 paikallista. Keltavästäräkkireviirejäkään (VU) ei havaittu, mutta muutonaikaisia levähtäjiä oli paikallisena etenkin länsitornin edustalla yhteensä noin 60. Samana päivänä sinirinta (NT,D) oli paikallisena länsitornin edessä. Leppälintuja (EVA) lauloi 3 Vehkalammen selvitysalueen tuntumassa.

12 12 Sirittäjiä (NT) havaittiin yhteensä 7, joista 2 lauloi selvitysalueen sisällä. Pikkusieppoja (D) lauloi Vehkalammen rannalla 1 ja Uuhilammen 3, puolet selvitysalueella. Pikkusieppo oli yllättäen runsaslukuisin sieppolaji. Kuhankeittäjä lauloi 8.6. aamuyöllä Vehkalammen itäpuolen nuoressa koivikossa. Punavarpunen (NT) lauloi Uuhilammella niukasti selvitysalueen ulkopuolella. Pohjansirkku (VU) on häviämässä Suomen lajistosta. Vehkalammen itärannalla lauloi pohjansirkkukoiras muutaman säkeen ja paikalta löytyi myös naaras. Kuvat 9 ja 10. Vehkalammen ruokokerttus- (vihreä täplä) ja pajusirkkureviirit (oranssi täplä) vasemmalla sekä luhtakana- (punainen täplä) ja luhtahuittireviirit (sininen täplä) oikealla. 3 Lampien vesilinnuston muutos 1998 (Etelä-Savon ELY-keskus) tehtiin Luomuksen ohjeiden mukaisesti kaksi vesilintujen pistelaskentaa laskentoja tehtiin kolme, joka näkyy etenkin aikaisin pesivän sinisorsaparimäärän tarkempana tulkintana. Uuhilammen luvuissa tämä ei näy, laskentatulokset ovat hyvin samankaltaiset molempina vuosina. Sen sijaan Vehkalammen sinisorsamäärissä on iso ero laskentavuosien välillä, joka osaltaan selittää Vehkalammen kaksinkertaistunutta vesilintumäärää. Epätarkkuudesta huolimatta voidaan todeta, että lampien vesilintumäärien kehitys on suotuisa ja poikkeaa yleisestä suomalaisesta kosteikkolajien varsin rajusta alamäestä (Sammalkorpi ym. 2014). Mustakurkku-uikkua ei 2015 havaittu. Vehkalammella lajia on havaittu luvuilla sekä 2007 (Tiira-havaintopalvelu). Heinätavia ei puolestaan havaittu 1998, mutta Tiira-havaintopalvelun mukaan lajia on havaittu Vehkalammella koko 2000-luvun, 2012 myös poikue (Tiira/Teppo Piira).

13 13 Naurulokkien määrässä on suurta vaihtelua vakiintuneissakin paikoissa, niin myös Vehkalammella. Uuhilammella ei lokkilintuja pesi, mutta ruokailevia siellä näkee. Naurulokkien pesiminen auttaa vesilinnustoa, sillä niiden aggressiivinen pesien puolustaminen hyödyttää muita kosteikkolintuja. Kalalokki on Vehkalammen uudistulokas. Kahlaajista liro näyttäisi hävinneen pesimälajistosta. Taivaanvuohia ei ole merkitty 1998 tuloksiin, 2015 Vehkalammella oli 8 reviiriä ei kierretty koko lampea, joka osaltaan selittää vähäisempiä rantalintujen määriä. Taulukko 4. Vesi- ja rantalintumäärien vertailua Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammella 1998 ja Vehkalampi 1998 Vehkalampi 2015 Uuhilampi 1998 Uuhilampi laulujoutsen sinisorsa haapana jouhisorsa lapasorsa tavi heinätavi tukkasotka telkkä silkkiuikku mustakurkku-uikku nokikana vesilinnut yht pikkulokki naurulokki kalalokki kalatiira lokkilinnut yht valkoviklo liro kuovi taivaanvuohi kahlaajat yht Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammen viitasammakkokartoitus 4.1 Johdanto ja menetelmät Paikkauskollinen viitasammakko Rana arvalis elää koko maassa pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Lajin runsaus vaihtelee melko harvasta melko runsaaseen. Viitasammakko esiintyy Keski-Suomessa runsaammin kuin Etelä-Suomessa ja paikoin se on jopa tavallista sammakkoa yleisempi. Laji elää kosteissa elinympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla. Viitasammakko talvehtii vesien pohjissa, sekä makeassa että murtovedessä. Lisääntymisaikana viitasammakot kerääntyvät kutupaikoille, kuten reheville lintujärville, joille saattaa kerääntyä kevään jopa satojen koiraiden kerääntymiä. Viitasammakko tarvitsee kutupaikakseen

14 14 suuremman vesialueen kuin sammakko. Kutupaikkana on usein lampi, järvenpohjukka tai meren lahti, eikä sille eivät kelpaa pienet lätäköt tai ojanpohjat (Sierla ym. 2004). Soidinääni on pulputtava eroten selkeästi ruskosammakon matalasta kurnutuksesta. Viitasammakko on mainittu EY:n luontodirektiivin liitteessä IV(a). Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain nojalla. Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV laji, joka edellyttää Suomessa tiukkaa suojelua. Yleensä kutu alkaa Etelä-Suomessa noin 20. huhtikuuta ja pohjoiseen mentäessä myöhemmin, tavallisesti vähän ruskosammakkoa myöhemmin. Pohjois-Suomessa kutu alkaa usein vasta touko kesäkuun vaihteessa. Koiraat ovat hyvin äänessä sääoloista riippuen tavallisesti kahden kolmen viikon ajan ja parhaiten lämpiminä iltapäivinä ja iltoina (Sierla ym. 2004). Pulputtavien viitasammakoiden määrän arvioiminen on hankalaa. Pulputus kuuluu yleensä kymmenien metrien päähän, harvoin sataan metriin. Kuvat 11 ja 12. Viitasammakon esiintymisalueet Vehkalahdella (vas. kuva) ja Uuhilammella (oik.). Huom, kartat eri mittakaavassa.

15 Tulokset Vehka- ja Uuhilammen viitasammakkokartoitus tehtiin 4.5. klo kiertäen rantoja pitkin ja kuunnellen. Kuunteluolosuhteet olivat hyvät ja viitasammakot hyvin äänessä. Apuna käytettiin kuuntelulaitetta, jolla viitasammakon pulputus kuului jopa yli sadan metrin päähän. Vehkalammen keskelle saattoi jäädä luhta-aluetta, jossa viitasammakkoja pystyisi soidintamaan havaitsematta niitä rannoilta. Ruskosammakkoa Rana temporaria kuului sen sijaan vain Uuhilammen eteläpäässä, lajin soidinaika oli jo ilmeisesti ohi. Rupikonnaa Bufo bufo ei kuultu. Viitasammakon kutua tai poikasia ei yritetty etsiä Vehkalampi Vehkalammelta löytyi yksi iso viitasammakkoesiintymä länsirannalta sekä kolme pientä muutamasta kymmeniin viitasammakon soidinaluetta muualla luhdalta. Suuressa esiintymässä oli äänessä vähintään kymmeniä, todennäköisesti satoja viitasammakkoja. Arvioitu esiintymisala on yli 4 hehtaaria Uuhilampi Uuhilammella oli ehkäpä vielä enemmän viitasammakkoja äänessä kuin Vehkalammella. Viitasammakkoja löytyi kokonaisuutena yli 3 ha alueelta. Selvästi tärkein alue oli eteläosan luhta, jossa kuului vähintään kymmeniä, mutta todennäköisesti satoja viitasammakkoja. Länsirannan kahdessa muussa esiintymisalueessa kuului kymmenkunta ja kolmessa pienemmässä esiintymispaikassa muutamia viitasammakkoja. Kuvat 12 ja 13. Viitasammakkokoiras on lisääntymisaikana kauniin sininen (vasen kuva) ja parhaille paikoille voi kerääntyä kymmeniä tai satoja pulputtavia koiraita ja hiljaa pysytteleviä naaraita ja nuoria koiraita. Videopysäytyskuvia Rautjärveltä Jari Kontiokorpi

16 16 5 Lampien hoitotarpeet Uuhilampi on melko avoin vesistö. Nykyisin olemassa olevat pienet kasvillisuussaarekkeet ja luhtarannat ovat hyväksi vesilinnustolle ja viitasammakolle, kosteikkoalue ei hoitotoimia kaivannekaan. Uuhilammen tärkein osa on etenkin itärannan metsät, joiden jättäminen luonnontilaan kasvattaa lammen arvoa. Kokonaisuutta korostaa Uhomäen hienot rinnemetsät sekä lammen koillispuolen mosaiikkimaiset niitty- ja pensaskuviot. Vehkalampi on suurelta osalta umpeenkasvanut, mutta aiemmin tehdyt vene- tai virtausväylän ruoppaukset ovat oleellisesti nostaneet lammen mosaiikkimaisuutta ja sen suosiota vesilintujen joukossa. Allikoissa ja muissa pienissä ja kapeissa avovesialueissa monet vesilinnut tuntevat olonsa turvalliseksi. Ruoppausten yhteydessä nostetut kaivupenkat kasvattavat nopeasti vesakkojonon, jota ei saisi päästää liian korkeaksi. Myös nykyinen mosaiikkimaisuus olisi hyvä saada säilymään. Lokeille olisi ehkä hyvä saada johonkin luhtasaarekkeeseen turvallisempi pesimäalue lokit pesivät mantereen rannalla olevalle luhdalle, joka kuivuessaan mahdollisti maapetojen pääsyn pesille. Tosin lokkien pesinnän epäonnistumisen syy on epävarma. Myös irtovaristen varsin suuri määrä etenkin jätevedenpuhdistamon alueella saattaa olla pesintöjä heikentävä tekijä, paikalla oli kesäkuussakin kymmeniä variksia. Toukokuun käynnillä Vehkalammella oli kutupuuhissa kymmeniä isoja säyneitä. Särkikalojen suuri määrä on todettu heikentäväksi seikaksi sukeltajasorsamäärissä (joihin luetaan sotkat, telkkä ja mustakurkku-uikku), joille ei jää pohjaeläimiä ja uposkasvillisuutta kalojen jäljiltä (Sammalkorpi ym. 2014). Lampien kalakannasta ei kirjoittajalla ole tietoa, mutta liian isoksi särkikalakantaa ei saisi päästää. Myöskään kalakannan vaikutuksesta viitasammakkokantaan ei ole tietoa. Vehkalampi ja Uuhilampi sijaitsevat taajaman välittömässä läheisyydessä. Lampien ympärillä ja Uhomäellä on paljon luonto- ja urheilupolkuja, Vehkalammella lisäksi kaksi lintutornia. Luontopolut olivat keväällä ja kesällä 2015 osittain vetisiä eikä niitä ollut paljon käytetty. Pahimpiin paikkoihin olisi hyvä saada sorastusta tai pitkoksia, mutta siten etteivät kaksipyöräiset pääse pilaamaan polkua. Info- ja opastaulut tms. syventäisivät retkeilyantia. Länsitornilla tapaa paljon paikallista luonnosta kiinnostuneitta retkeilijöitä, mutta lampia kannattaa mainostaa edelleen ja myös ulkopaikkakuntalaisille. Harvoin noin taajaman kupeella pääsee retkeilemään tämänlaatuisille hienoille ja monipuolisille luontokohteille, jos mukaan otetaan vielä Juurikkasuo. Kokonaisuutta täydentäisi suojelualueen laajentaminen Vehka- ja Uuhilammen väliseen ojaan ympäristöineen. 6 Yhteenveto Vehka- ja Uuhilampi ovat linnustollisesti sekä viitasammakoiden osalta tärkeitä eteläsavolaisia kosteikkoja. Sekä kosteikko- että rantametsälajisto on edustava jopa valtakunnallisesti. Etenkin Vehkalammen luhtarannat sekä Uuhilammen rantametsät ovat nykyisellään tärkeitä lintujen lisääntymisalueita. Lammet ovat myös melko tärkeitä muutonaikaisia kerääntymispaikkoja sekä sorsien sulkasatokeskittymiä.

17 17 Huomionarvoisia lajeja havaittiin selvityksissä paljon, joista tärkeimmät ovat valkoselkätikkareviiri Uuhilammen rannalla sekä erittäin tiheä luhtahuittipopulaatio Vehkalammella. 7 Kiitokset Kiitos havaintoja antaneelle Etelä-Savon lintuharrastajat Oriolus ry:lle sekä Etelä-Savon ELY-keskukselle perustietojen etsimisestä ja välittämisestä. 8 Lähteet BirdLife Suomen Tiira-havaintotietokanta Etelä-Savon ELY-keskus: - Pieksämäen Uuhi- ja Vehkalammen pistelaskentatulokset Ilmatieteenlaitos. - Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. 2. uusittu painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sammalkorpi, I., Mikkola-Roos, M., Lammi, E. & Aalto, T. 2014: Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa. Linnutvuosikirja 2013: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Suomen ympäristökeskus 2007: Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa. Suomen ympäristökeskus 2013: Suomen kansainväliset vastuulajit: linnut. Suomen ympäristökeskus 2015: Natura 2000 alueet, Pieksämäen Juurikkasuo ja Vehka- ja Uuhilampi. Vehka_ja_Uuhilampi(6511) Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Keuruu.

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. 9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan

Lisätiedot

Pesimälinnustoselvitys

Pesimälinnustoselvitys Pesimälinnustoselvitys NURMEKSEN KÄNKKÄÄLÄN KAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija KESÄKUU 2014 www.osuuskuntatoimi.fi SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Selvitysmenetelmät... 2 3. Tulokset...

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Linnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella

Linnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella Linnustonselvitys Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella Tarkastus 21/12/2012 Päivämäärä 07/08/2012 Laatija Matti Häkkilä, Ramboll Finland Oy Tarkastaja Kaisa Mustajärvi, Ramboll Finland Oy Hyväksyjä

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUOMEN HYÖTYTUULI OY, PVO-INNOPOWER, METSÄHALLITUS RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA, SOMERONKANGAS, YHTEINENKANGAS, ANNANKANGAS JA NIKKARINKAARTO Luonto-

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon

Lisätiedot

Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä

Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä Punakylkirastaan pesä. Kuva: Jari Venetvaara 24.5.2016 Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä Jari Venetvaara Karrakuja 6, 66400 LAIHIA Email: jari.venetvaara(ät)venetvaara.fi

Lisätiedot

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 Pirkka Aalto Johdanto ja selvitysalueen yleiskuvaus Tämä linnustoselvitys on tehty Kemijärven kaupungin tilauksesta Patokankaan (Patovaaran) alueelle suunniteltua

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2009 Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Tuusulan kunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi 28.5.2007 1. Yleistä...1 2. Tutkimusmenetelmät...2 3. Räskin-Syvälahdenpohjan vesi- ja rantalinnusto 2007...3 4. Soininlaakson

Lisätiedot

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 Ympäristökonsultointi Jynx Oy Kaarinan kaupungin rakennuttama lintulava on hyvin suosittu retkeilykohde. Kuva: Jynx Oy. Johdanto Kaarinan kaupunki tilasi loppuvuodesta

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A R IS TO VI LÉ N

K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A R IS TO VI LÉ N K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A 2 0 1 4 R IS TO VI LÉ N JOHDANTO Sääksjärven linnustoa on laskettu aiemmin vuosina 1992 (Nuotio, K. ym.) ja 2007

Lisätiedot

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Kesäkuun alussa Nuutilanlahden luoteisosassa on avovettä, mutta heinäkuussa vesialueet ovat

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 APUS RY:N RAPORTTEJA 2 2015 Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys

16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys 15.9.2010 ; Sisältö 16WWE0564 1 JOHDANTO... 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Olemassa olevat selvitykset ja aineistot... 2 3 LINNUSTOSELVITYKSEN TULOKSET... 2 3.1 Varjakan mantereen puoleiset osat...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Niemijärvi-Itäjärven

Lisätiedot

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys TAIPALSAAREN KUNTA Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29913 Raportti 1 (10) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011 Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS

Lisätiedot

Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012

Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 LIITE2 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen 1 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012

Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012 Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012 1 1. Johdanto Porin Ahlaisiin suunnitellun tuulivoimapuiston viitteellinen pinta-ala on noin 6 km 2 ja se sijoittuu meren ja Valtatie 8:n väliin (Liite 1).

Lisätiedot

Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M

Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M607155 1.10.2007 9M606143 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Kartoituslaskenta 2 3 TULOKSET 3 3.1 Mustasaaren itäpuolinen osa-alue 3 3.2 Säilynneva,

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Timo Pylvänäinen Jyväskylän kaupunki kaavoitus 19.8.2011 Tourujoen rantaa kävelysillalta ylävirtaan Johdanto Sappi Oy:n lakkautetun ja etuostoikeuden

Lisätiedot

Vapo Oy. Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi

Vapo Oy. Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16.10.2009 67090252 Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 9M609143 1 Vapo Oy: Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LASKENTAMENETELMÄ... 2 2.1 Linjalaskenta... 2 3 TULOKSET...

Lisätiedot

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS 2001-2003 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala, Seppo Niiranen, Ari Lavinto Järvenpään linnustotutkimus 2001-2003 2 TIIVISTELMÄ Järvenpään lintuatlas

Lisätiedot

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta 3 Tulokset 3.1 Maalintujen linjalaskenta Kesän 2006 linjalaskentojen tulokset ovat taulukossa 5. Taulukossa lajin tiheys on pää- ja apusarkahavainnoista laskettu tiheys (Järvinen & Väisänen 1983). Dominanssi

Lisätiedot

Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016

Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2016 Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016 Juha Honkala Jukka Tanner Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Hyvinkään seurakunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys

Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A UPM KYMMEN OYJ Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY [Asiakasnro-projektinro] Raportti 1 (9)

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Matti J. Koivula Kannen kuva: nuori aroharmaalokki variksien ja harmaalokkien seurassa. 24.10.2015. Raporttiin viitataan

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS 9M031128 4.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS 1 Matkalamminkurun linnustoselvitys Juha Parviainen, FM Juha Repo, LuK SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 LASKENTAMENETELMÄT...

Lisätiedot

Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys

Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys TAMPEREEN KAUPUNKI Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys Raportti ID: 1 576 621 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29253 Raportti 1 (9) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Pekka Heikkilä & Miika Suojarinne VESILINTUJEN KIERTOLASKENTA KYYVEDEN NATURA-ALUEELLA 2012

Pekka Heikkilä & Miika Suojarinne VESILINTUJEN KIERTOLASKENTA KYYVEDEN NATURA-ALUEELLA 2012 Pekka Heikkilä & Miika Suojarinne VESILINTUJEN KIERTOLASKENTA KYYVEDEN NATURA-ALUEELLA 2012 Raportti (asianumero 798/2013/04.01) Metsähallitus, Luontopalvelut, Etelä-Suomi 2.4.2013 KUVAILULEHTI JULKAISIJA

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi

LINNUSTOSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi LINNUSTOSELVITYS 16UEC0194 20.12.2012 VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 LASKENTAMENETELMÄ... 3 3 TULOKSET... 3 3.1 Linnuston yleiskuvaus... 3 3.2 Suojelullisesti

Lisätiedot

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa

Lisätiedot

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu viiksitimali 1,06 0,76 1,10 1,21 0,14 0,01 0,15 0,18 1,21 6,01 1,03 0,77 0,90 1,18 0,29 0,07 0,44 0,35 0,93 3,03 1,03 0,98 1,21 1,03 0,49 0,12 0,35 0,51 1,31 1,98 44 42 52 44 21 5 15 22 56 85 valkoselkätikka

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä

Lisätiedot

Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE

Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE0466 25.5.2011 16WWE0466 Vapo Oy: Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 Kevätmuuttoselvitys... 1

Lisätiedot

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA ONKINEVAN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA ONKINEVAN LINNUSTOSELVITYS 22.10.2005 VAPO OY ENERGIA ONKINEVAN LINNUSTOSELVITYS 0 Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 MUUTONAIKAINEN LASKENTA... 1 2.2 PESINTÄAIKAINEN LASKENTA... 1 3 TULOKSET...

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 13.10.2013 1. JOHDANTO Lintuharrastusjärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 5 Tulokset... 5 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Ojakylänlahden, Hailuodon pohjoisrannan sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009 Mustakurkku-uikku kuuluu Akionlahden pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Suunnittelualueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja muu eläimistö. Linnustoselvitys

Suunnittelualueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja muu eläimistö. Linnustoselvitys Suunnittelualueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja muu eläimistö Linnustoselvitys Yleiskaava-alueen linnustoselvityksen on laatinut Raimo Laurila Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen toimesta

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion kohteena

Lisätiedot

Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta Vesa Hyyryläinen

Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta Vesa Hyyryläinen Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta 15.8. -15.10.2013 Vesa Hyyryläinen Tavoitteet Seurannan päätavoitteena oli kerätä aineistoa siitä, miten

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012

Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012 Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012 Risto Vilén Porin Ahlaisten vedet hanke 2012 SISÄLTÖ Tiivistelmä...2 Johdanto...3 Tutkimusalue...5 Menetelmät...5 Vesi- ja lokkilintujen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVI- ITÄJÄRVEN LINNUSTO- JA VIITASAMMAKKO- SELVITYS 2011 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVI- ITÄJÄRVEN LINNUSTO- JA VIITASAMMAKKO- SELVITYS 2011 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVI- ITÄJÄRVEN LINNUSTO- JA VIITASAMMAKKO- SELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Vesi-

Lisätiedot

Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M

Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M607155 30.11.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 4 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3

Lisätiedot

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ-

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- Vastaanottaja Keliber Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- LINNUSTOSELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Timo Metsänen Johdanto Artjärven kirkonkylän tärkeä lintualue on järvien, rantaniittyjen, kosteikkojen ja tulvapeltojen muodostama kokonaisuus

Lisätiedot

HYVINKÄÄN RITASSAARENSUON VOIMAJOHTOJEN VAIKUTUS LINNUSTOON

HYVINKÄÄN RITASSAARENSUON VOIMAJOHTOJEN VAIKUTUS LINNUSTOON 1/52 HYVINKÄÄN RITASSAARENSUON VOIMAJOHTOJEN VAIKUTUS LINNUSTOON PERTTI KOSKIMIES, VILHO KUNTSI, TIMO METSÄNEN, SEPPO NIIRANEN & PEKKA TOIMINEN Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry. PL

Lisätiedot

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Johdanto Tutkimuksen tilaaja oli Ramboll Oy. Kartoituksen kohteena olivat nykyisellä ja suunnitellulla

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liitteessä käytettyjen lyhenteiden selitykset: VU=vaarantunut, RT=alueellisesti uhanalainen NT=silmälläpidetävä,

Lisätiedot

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (6) Kuopio 25.9.2013 Samaan aikaan laaditaan UPM Kymmene Oyj:n omistamilla maa-alueilla Tohmajärven kunnan alueella Kannusjärvi,

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO VANTAAN METSÄLINNUSTON MUUTOKSET Palokärki Dryocopus martius menestyy hyvin Vantaan metsissä. JUKKA HAAPALA Vantaan metsälinnuston muutokset kahden

Lisätiedot

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä RAPORTTI 16USP0037 8.11.2011 UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä Pieksämäki 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 2 2.1 Luonnon yleiskuvaus 2 2.2 Suojelualueet

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS

ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Alvajärven linnustoselvitys

Lisätiedot