LINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA

Transkriptio

1 LINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA Kehvo Väänälänranta rantaosayleiskaava Linnustoselvitys 2017

2

3 Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUEEN SIJAINTI MENETELMÄT TULOKSET Järvet, lahdet ja muut ranta-alueet Lyhyenjärvi Iso-Monninjärvi Autioranta Läävinniemi Kehvonlahti Puiroolahti Kallaveden ja Suuren Ruokoveden saaristo Kallaveden saaristo Suuren Ruokoveden saaristo Linnustollisesti tärkeät kohteet JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET Liitteet: Raportin valokuvat: William Velmala 2017 Kannen kuva: Selkälokki Tirriluodolla Pöyry Finland Oy William Velmala, FM Soile Turkulainen, FM maastokartoitukset, raportointi raportin tarkistus Yhteystiedot: Pöyry Finland Oy Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku etunimi.sukunimi@poyry.com

4 1 1 JOHDANTO Tämä linnustoselvitys on tehty Siilinjärven kunnan lounaisosan ranta-alueille rantaosayleiskaavoitusta varten. Linnustoselvitykseen sisältyivät ne järvet ja lahdet sekä pienet saaret, jotka kaavaa varten vuonna 2016 tehdyssä luontoselvityksessä ja siihen sisältyneessä havaintoarkistotietojen tarkastelussa arvioitiin linnuston kannalta tärkeiksi (Pöyry Finland Oy 2017). Lisäksi selvityksen sisällöstä keskusteltiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. Selvityksen teki biologi (FM) William Velmala Pöyry Finland Oy:stä. 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI Linnustoselvitys tehtiin kuudelle eri osa-alueelle, jotka sijaitsevat noin 7 15 kilometriä Siilinjärven keskustan länsi- ja lounaispuolella (Kuva 2-1). Osa-alueista kaksi käsittää Kallaveden ja Suuren Ruokoveden saaristossa sijaitsevia saaria. Lisäksi kartoitettiin kaksi järveä, Lyhyenjärvi Koivusaaren ja Vehkasuon alueella ja Iso-Monninjärvi. Muita kartoitettuja ranta-alueita olivat Autiorannan ja Läävinniemen välinen ranta-alue sekä Kehvonlahti Puiroolahti. Selvitysalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 15 km 2. Kuva 2-1. Selvitysalueet Siilinjärven lounaispuolella. Peruskarttarasteri MML 04/ MENETELMÄT Linnustoselvityksessä selvitysalueen linnuston lajisto ja parimäärät kartoitettiin yhdellä maastokartoituskäynnillä Kartoitukset tehtiin aamuyöllä aamulla, hyvässä säässä kumiveneellä rantojen kiertäen sekä valituista pisteistä rannoilta käsin. Kullakin kohteella käytiin yhtenä aamuna, mutta Kehvonlahdella Puiroolahdella kahdesti eri päivinä. Lyhyenjärvellä ja Iso-Monninjärvellä käytiin lisäksi laskenta-aamua edeltänee-

5 4 TULOKSET nä iltapäivänä tarkkailemassa rannalta käsin. Saaristoalueet kartoitettiin klo 8 17 välisenä aikana moottoriveneellä. Moottoriveneen kuljettajana toimi kaavoituspäällikkö Timo Nenonen Siilinjärven kunnasta. Erityisesti keskityttiin ranta- ja vesilinnuston selvittämiseen, mutta kaikki havaitut lajit kirjattiin ylös. Pohjois-Kallaveden ja Suuren Ruokoveden saaristossa pyrittiin erityisesti löytämään lokkilintujen pesimäkoloniat. Laskentamenetelmänä käytettiin Luonnontieteellisen keskusmuseon Linnustoseurannan saaristolintulaskentaa (LUOMUS 2017), mutta laskentakertoja oli yksi ja lokkilintujen parimääräarviot perustuvat emolaskentaan, koska luodoille ei haluttu häiriön välttämiseksi nousta. 4.1 Järvet, lahdet ja muut ranta-alueet Lyhyenjärvi Laskenta-alue koostui kahdesta Kallaveden ranta-alueesta tai lahdesta (Autioranta Läävinniemi ja Kehvonlahti Puiroolahti) sekä kahdesta järvestä (Iso-Monninjärvi ja Lyhyenjärvi). Kartoitus keskittyi ranta-alueiden vesi- ja rantalinnustoon, eikä esimerkiksi lähialueiden peltoaukeita kartoitettu kuin vesistöjen välittömästä läheisyydestä. Kartoituksissa havaittiin yhteensä 51 lajia, joista 17 oli suojelullisesti huomionarvoisia (Taulukko 4-1). Lyhyenjärvellä havaittiin 34 pesimälajia, joista 11 on suojelullisesti huomionarvoisia (Kuva 4-1). Uhanalaisia lajeja löytyi kolme: naurulokki, viherpeippo ja pajusirkku. Ne on kaikki luokiteltu vaarantuneeksi uusimmassa uhanalaisarvioinnissa (Tiainen ym. 2016). Silmälläpidettäväksi luokiteltuja lajeja havaittiin neljä: silkkiuikku, kuovi, haarapääsky ja punavarpunen. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja havaittiin kaksi: kalatiira ja suopöllö. Suomen kansainvälisiä vastuulajeja havaittiin kolme: tavi, kuovi ja kalatiira. Suojelullisesti huomionarvoista lajistoa esiintyy järven rantavyöhykkeellä yksittäispareina melko tasaisesti. Länsirannalla, jossa on eniten asutusta, huomionarvoista lajistoa ei juuri tavata. Järven koillisosassa oli sorsakoiraiden kerääntymiä, yhteensä 20 tavia, lapasorsaa, sinisorsaa ja haapana Iso-Monninjärvi Iso-Monninjärvellä havaittiin 16 pesimälajia, joista kahdeksan on suojelullisesti huomionarvoisia (Kuva 4-2). Uhanalaisia pesimälajeja havaittiin kaksi, naurulokki ja pajusirkku, jotka molemmat on luokiteltu vaarantuneeksi. Silmälläpidettäviä lajeja havaittiin kolme: silkkiuikku, kuovi ja punavarpunen. EU:n lintudirektiivilajeja havaittiin kolme: laulujoutsen, kalatiira ja suopöllö. Suomen kansainvälisiä vastuulajeja oli niin ikään kolme: laulujoutsen, kuovi ja kalatiira. Lisäksi järvellä havaittiin enimmillään noin 30 saalistelevaa pikkulokkia, jotka eivät kuitenkaan pesi järvellä vaan jossain lähiseudulla. Pesivän laulujoutsenparin lisäksi järvellä nähtiin kaksi nuorta pesimätöntä joutsenta. Järvi toimii myös pesinnän jälkeisenä ke- 2

6 rääntymisalueena sorsakoiraille ja aamulla järvellä laskettiin 30 sinisorsaa, neljä haapanaa, kaksi tavia ja yksi lapasorsa. Kuten Lyhyenjärvellä, suojelullisesti huomionarvoista lajistoa esiintyy yksittäispareina pitkin rantoja. Huomionarvoisen lajiston tihentymiä tai yhdyskuntia ei ole. Itäosan perukka on suojainen, mutta laulujoutsenen lisäksi siellä ei tavattu muuta sorsalinnustoa. 3 Kuva 4-1. Suojelullisesti huomionarvoisten lajien havainnot Lyhyenjärvellä. Peruskarttarasteri MML 04/2017. Kuva 4-2. Suojelullisesti huomionarvoisten lajien havainnot Iso-Monninjärvellä. Peruskarttarasteri MML 04/2017.

7 4 Taulukko 4-1. Pesiviksi tulkitut lajit ja niiden suojelullinen asema sekä parimääräarvioita (luvut). UH = uhanalainen tai silmälläpidettävä (EN = erittäin uhanalainen, VU = uhanalainen, vaarantunut; NT = silmälläpidettävä); EU = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji; KV = Suomen kansainvälinen vastuulaji. Laji UH EU KV Lyhyenjärvi Iso- Monninjärvi Autioranta- Läävinniemi Kehvonlahti- Puiroolahti Laulujoutsen 1 1 Tavi Sinisorsa Haapana VU 1 Lapasorsa Telkkä 1 Isokoskelo VU 1 Silkkiuikku NT Kaulushaikara 1 Kurki 1 Töyhtöhyyppä Kuovi NT Metsäviklo 1 1 Taivaanvuohi VU 2 Harmaalokki 1 Kalalokki Naurulokki VU Pikkulokki 21 Kalatiira Sepelkyyhky 1 Suopöllö 1 1 Haarapääsky NT 1 1 Västäräkki 1 Rautiainen Leppälintu 1 Räkättirastas Mustarastas Laulurastas Punakylkirastas Pensassirkkalintu 2 Ruokokerttunen Viitakerttunen 2 Lehtokerttu Hernekerttu Pensaskerttu Pajulintu Kirjosieppo Talitiainen Sinitiainen Pyrstötiainen 1 Varis Naakka Harakka Pikkuvarpunen Varpunen Vihervarpunen Viherpeippo VU 1 Peippo Punavarpunen NT Keltasirkku Pajusirkku VU

8 4.1.3 Autioranta Läävinniemi Autiorannan veneenlaskupaikan ja Läävinniemen itäpuolisen Marjon saaren välisellä ruoikkokaistaleella havaittiin 13 pesiväksi tulkittua lajia. Näistä yhdeksän oli suojelullisesti huomionarvoisia (Kuva 4-3). Uhanalaisia lajeja, kaikki vaarantuneita, havaittiin kolme: isokoskelo, naurulokki ja pajusirkku. Lisäksi havaittiin silmälläpidettävät silkkiuikku ja punavarpunen. EU:n lintudirektiivilajeja olivat kaulushaikara ja kalatiira. Suomen vastuulajeja nähtiin neljä: tavi, isokoskelo, kalatiira ja leppälintu. Suojelullisesti huomionarvoista lajistoa esiintyy yksittäispareina alueen ruoikoissa ja rantametsissä. Huomionarvoisen lajiston tihentymiä tai yhdyskuntia ei ole. Laskenta-alueella havaittiin myös joitakin lajeja, jotka eivät todennäköisesti pesi laskenta-alueella vaan jossain sen lähistöllä. Läävinniemen edustalla lepäili nuori (edellisen vuoden poikanen) harmaahaikara ja sen edustalla ui kolmen kuikan parvi. Kuikka kuuluu EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin. 5 Kuva 4-3. Suojelullisesti huomionarvoisten lajien havainnot Autiorannan ja Läävinniemen alueella. Peruskarttarasteri MML 04/ Kehvonlahti Puiroolahti Kehvonlahden ja Puiroolahden muodostamalla yhtenäisellä alueella lähialueineen pesii selvityksen mukaan 30 lintulajia. Näistä 13 on suojelullisesti huomionarvoisia (Kuva 4-4). Uhanalaisia lajeja pesii neljä, kaikki vaarantuneita: haapana, taivaanvuohi, naurulokki ja pajusirkku. Silmälläpidettäviä lajeja oli myös neljä: silkkiuikku, kuovi, haarapääsky ja punavarpunen. EU:n lintudirektiivilajeja oli kolme: laulujoutsen, kurki ja pikkulokki. Suomen vastuulajeihin lukeutuvia lajeja oli kuusi: laulujoutsen, tavi, haapana, telkkä, kuovi ja pikkulokki. Alueen merkittävin linnustopiirre on Kehvonlahdella sijaitseva naurulokkiyhdyskunta, jossa pesii jopa 210 paria naurulokkeja ja 21 paria pikkulokkeja. Lisäksi yhdyskunnan suojissa pesii kaksi paria silkkiuikkuja ja mahdollisesti sorsalintuja.

9 Kehvonlahdella havaittiin lisäksi pesimättömien sorsalintukoiraiden kerääntymiä ja esimerkiksi siellä laskettiin 21 tavia, 16 sinisorsaa, lapasorsa, kolme haapanaa sekä erittäin uhanalaiseksi luokiteltu heinätavi. Kehvonlahden rantapelloilla havaittiin 10 hautovaa töyhtöhyyppää ja yksi kuovi. Likosalmessa, Kevonlahden ja Puiroolahden välissä, havaittiin aamuyöllä noin kymmenen soidinpulputtavaa viitasammakkoa. 6 Kuva 4-4. Suojelullisesti huomionarvoisten lajien havainnot Kehvonlahden Puiroolahden alueella. Peruskarttarasteri MML 04/ Kallaveden ja Suuren Ruokoveden saaristo Laskenta-alueen saaret vaihtelivat pienistä puuttomista kareista ja luodoista suuriin, metsäisiin saariin, joista suurin on lähes 13 hehtaarin kokoinen Lehtosaari. Kartoitus keskittyi ranta-alueiden vesi- ja rantalinnustoon. Ruotsalansaarta ja Aittoa lukuun ottamatta metsäisten saarten sisäosia ei kartoitettu, vaan ne kierrettiin veneellä rantoja pitkin. Siksi esimerkiksi varpuslintujen parimääräarviot ovat vain suuntaa-antavia. Alueella havaittiin yhteensä 33 pesimälajia, joista 11 on suojelullisesti huomionarvoisia Kallaveden saaristo Selvitysalueeseen kuului 24 saarta ja luotoa sekä monia pieniä luotoja ja kareja, jotka jaettiin 15 eri kohteeseen (Kuva 4-5). Alueella pesi 20 lintulajia, joista yhdeksän oli suojelullisesti huomionarvoisia. Uhanalaisia lajeja oli kolme, joista erittäin uhanalaista selkälokkia pesi yhteensä 26 paria sekä vaarantuneita naurulokkeja yhteensä 156 paria ja pajusirkkuja kaksi paria. Silmälläpidettäviä silkkiuikkuja pesi 1 pari. EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittuja laulujoutsenia pesi yhteensä 4 paria ja kalatiiroja 37 paria. Suo-

10 men kansainvälisiä vastuulajeja pesi kuusi lajia. Kohdekohtaiset parimääräarviot on esitetty Taulukko 4-2. Taulukko 4-2. Pesiviksi tulkitut lajit ja niiden suojelullinen asema sekä kohdekohtaiset parimääräarviot. UH = uhanalainen tai silmälläpidettävä (EN = erittäin uhanalainen, VU = uhanalainen, vaarantunut; NT = silmälläpidettävä); EU = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji; KV = Suomen kansainvälinen vastuulaji. Laji UH EU KV a b c d e f g h i j k l m n o Yhteensä Laulujoutsen Telkkä 1 1 Silkkiuikku NT 1 1 Rantasipi Harmaalokki Selkälokki EN Kalalokki Naurulokki VU Kalatiira Västäräkki Leppälintu 1 1 Räkättirastas Lehtokerttu 1 1 Pajulintu Kirjosieppo Talitiainen Varis Vihervarpunen 1 1 Peippo Pajusirkku VU Kuva 4-5. Laskentakohteet, selkälokin pesimäsaaret tai -luodot ja linnustollisesti tärkeät kohteet Kallaveden saaristossa. Peruskarttarasteri MML 04/2017.

11 4.2.2 Suuren Ruokoveden saaristo Selvitysalueeseen kuului 18 saarta ja luotoa sekä monia pieniä luotoja ja kareja, jotka jaettiin 13 eri kohteeseen (Kuva 4-6). Alueella pesi 32 lintulajia, joista kymmenen oli suojelullisesti huomionarvoisia. Uhanalaisia lajeja oli viisi, joista erittäin uhanalaista selkälokkia pesi 2 yksittäistä paria sekä vaarantuneita isokoskeloita 1 pari, taivaanvuohia 1 pari, naurulokkeja yhteensä 28 paria ja pajusirkkuja 3 paria. Silmälläpidettäviä silkkiuikkuja pesi 4 paria. EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittuja laulujoutsenia pesi yhteensä 3 paria ja kalatiiroja 6 paria. Suomen kansainvälisiä vastuulajeja pesi seuraavasti: laulujoutsen 3 paria, telkkä 2, isokoskelo 1, rantasipi 1, selkälokki 2 ja kalatiira 6 paria. Kohdekohtaiset parimääräarviot on esitetty Taulukko 4-3. Lisäksi havaittiin joitakin lintuja, joiden ei kuitenkaan tulkittu pesivän saarissa. Ruotsalansaaressa havaittiin harmaapäätikka (EU:n lintudirektiivilaji) ja Aitossa teerinaaras (lintudirektiivi, Suomen vastuulaji). Marjon luona saalisteli nuolihaukka ja kaksi haarapääskyä (silmälläpidettävä). Taulukko 4-3. Pesiviksi tulkitut lajit ja niiden suojelullinen asema sekä kohdekohtaiset parimääräarviot. UH = uhanalainen tai silmälläpidettävä (EN = erittäin uhanalainen, VU = uhanalainen, vaarantunut; NT = silmälläpidettävä); EU = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji; KV = Suomen kansainvälinen vastuulaji. Laji UH EU KV p q r s t u v w y z å ä Yhteensä Laulujoutsen Sinisorsa Telkkä 2 2 Isokoskelo VU 1 1 Silkkiuikku NT 4 4 Tuulihaukka 1 1 Rantasipi 1 1 Taivaanvuohi VU 1 1 Lehtokurppa 1 1 Harmaalokki Selkälokki EN Kalalokki Naurulokki VU Kalatiira Västäräkki Rautiainen 1 1 Räkättirastas Mustarastas 1 1 Punakylkirastas Lehtokerttu Hernekerttu 1 1 Pajulintu Kirjosieppo Harmaasieppo 1 1 Talitiainen Sinitiainen Varis Naakka 1 1 Harakka 1 1 Vihervarpunen Peippo Pajusirkku VU

12 9 Kuva 4-6. Laskentakohteet, selkälokin pesimäsaaret tai -luodot ja linnustollisesti tärkeät kohteet Suuren Ruokoveden saaristossa. Peruskarttarasteri MML 04/ Linnustollisesti tärkeät kohteet Koko selvitysalueelta kaikkine osa-alueineen tunnistettiin neljä linnustollisesti tärkeää kohdetta (Taulukko 4-4). Kolmessa saariston kohteessa tärkeimmät linnustoarvot kos-

13 kevat nauru- tai selkälokin pesimäyhdyskuntia. Ruotsalansaaren etelä kaakkoispuolella pesii ruoikossa naurulokkiyhdyskunta, jonka suuruudeksi arvioitiin emolaskennan perusteella 27 paria. Lisäksi saarella havaittiin seitsemän muuta suojelullisesti huomionarvoista lintulajia (Kuva 4-6). Tirriluodolla on alueen suurin ja ainoa varsinainen selkälokkiyhdyskunta, jossa pesii emolaskennan perusteella 22 paria selkälokkeja, 29 paria kalatiiroja ja kuusi paria harmaalokkeja (Kuva 4-5). Saari on paikallisesti tärkeä selkälokin pesimäpaikka. Muualla selkälokkeja pesi vain yksittäispareina. Kotiluodoilla pesii huomattavan suuri naurulokkiyhdyskunta, josta laskettiin 155 pesää sekä kolme paria kalatiiroja (Kuva 4-5). Muualla saaristossa suojelullisesti huomionarvoisia lajeja pesii lähinnä yksittäispareina. Selkälokin osalta myös yksittäisparit on merkitty kartoille johtuen lajin korkeasta suojeluasemasta. Selkälokki on arvioitu erittäin uhanalaiseksi (EN) uusimmassa uhanalaisluokituksessa (Tiainen ym. 2016). Muilta kohteilta linnustollisesti tärkeitä alueita tunnistettiin yksi, Kehvonlahdella sijaitseva naurulokkiyhdyskunta (Kuva 4-7). Emolaskennan perusteella yhdyskunnassa pesii 210 paria naurulokkeja, 21 paria pikkulokkeja ja kolme paria silkkiuikkuja. Lisäksi lahdella pesii kurki, punavarpunen ja 3 paria pajusirkkuja. Rantavyöhykkeen pelloilla pesii 10 paria töyhtöhyyppiä. Muilla kohteilla suojelullisesti huomionarvoista linnustoa tavattiin ranta-alueilla yleisesti, mutta ne esiintyivät yksittäispareina. Vastaavia suojelullisesti huomionarvoisten lajien tihentymiä tai yhdyskuntia kuin Kehvonlahdella ei selvityksessä tavattu, eikä alueilta siten voi rajata linnustollisesti tärkeitä kohteita. 10 Kuva 4-7. Linnustollisesti tärkeä kohde Kehvonlahdella.

14 Taulukko 4-4. Linnustollisesti tärkeät kohteet ja niissä havaitut suojelullisesti huomionarvoiset pesimälajit. EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, EU = EU:n lintudirektiivin liitteen I lajiluettelossa mainittu laji, KV = Suomen kansainvälinen vastuulaji. Kohde Linnustoarvot 1. Ruotsalansaari Laulujoutsen 1 pari (EU, KV) Isokoskelo 1 pari (VU, KV) Telkkä 2 paria (KV) Silkkiuikku 4 paria (NT) Taivaanvuohi 1 pari (VU) Rantasipi 1 pari (KV) Naurulokki 27 paria (VU) Pajusirkku 2 paria (VU) 2. Tirriluoto Selkälokki 22 paria (EN, KV) Kalatiira 29 paria (EU, KV) 3. Kotiluodot Naurulokki 155 paria (VU) Kalatiira 3 paria (EU, KV) 4. Kehvonlahti Silkkiuikku 3 paria (NT) Kurki 1 pari (EU) Naurulokki 210 paria (VU) Pikkulokki 21 paria (EU, KV) Punavarpunen 1 pari (NT) Pajusirkku 3 paria (VU) 11 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 6 LÄHTEET Linnustoselvityksessä tunnistettiin neljä linnustolle tärkeää kohdetta (Taulukko 4-4). Nämä kohteet on syytä huomioida maankäytön suunnittelussa siten, että kohteiden linnustoarvot säilyvät. Käytännössä tämä tarkoittaa kohteiden suojelua tai maankäytön rajoittamista kaavoituksen keinoin. Muilla kohteilla ei löytynyt varsinaisia linnustolle tärkeitä kohteita, vaikka suojelullisesti huomionarvoisia lajeja tavattiin yksittäispareina. Uusimman uhanalaisluokituksen mukaan (Tiainen ym. 2016) iso osa suojelullisesti huomionarvoisista lajeista kuuluu vesi- ja rantalintuihin, joten vesistökohteilla havaitaan jo lähtökohtaisesti korkeampia määriä uhanalaisia ja muita suojelullisesti huomionarvoisia lajeja kuin esimerkiksi metsäisissä maastoissa. Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS Saaristolintulaskennan ohjeet. viitattu Pöyry Finland Oy Kehvo-Väänlänranta rantaosayleiskaavan luontoselvitys. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s.