JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

Transkriptio

1 JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 1 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen Organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvaaminen Rajatun kohteen kohdearkkitehtuurin nykytilan kuvaaminen Tavoitetilan kuvaaminen Organisaation arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen Rajatun kohteen kohde- tai viitearkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen /7

2 1 Nykytilan kuvaaminen Nykytila kuvataan lähtien konkreettisista (fyysinen taso) kuvauksista kohti käsitteellisesti abstraktimpia eli yleisempiä kuvauksia (looginen ja käsitteellinen taso). Nykytilasta on helpompaa tunnistaa, mistä konkreettisista osista se koostuu, kuin millä suunnitteluperiaatteilla nykytilaan on tultu. Tapauskohtaisesti kuvauksen voi tehdä myös käänteisesti yleisestä yksityiskohtaisempaan. Nykytilan kuvauksen hyötyjä ovat Nykytilakuvaus on helppo tapa päästä konkreettisesti tutustumaan kokonaisarkkitehtuurimenetelmään. Kuvauksen avulla saadaan kattavasti nykytila selville ja siinä otetaan huomioon yksittäisten järjestelmien lisäksi muita sähköisen palveluympäristön olennaisia piirteitä. Samoilla periaatteilla ja termeillä tehdyt nykytilakuvaukset helpottavat kommunikointia ja yhteistä kehittämistä eri toimijoiden kesken. Nykyisen ympäristön muuttaminen tai uusien elementtien tuominen nykyiseen ympäristöön voidaan hallita muutoksen vaikutuksia voidaan helposti arvioida ajantasaisen ja kattavan nykytilan avulla Nykytilakuvaus nopeuttaa konkreettisia kehittämisprojekteja. Kehittäjät saavat tarkan kuvan siitä, mihin kehittäminen vaikuttaa ja mitä kaikkea siinä pitää huomioida. Suunnittelu nopeutuu ja tarkentuu merkittävästi verrattuna tilanteeseen ilman kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä luotua nykytilakuvausta. Laadukas nykytilakuvaus auttaa tekemään parempia hankintoja. Tarjouspyyntöön liitetty nykytilakuvaus parantaa kaupallisten toimittajien kykyä tehdä juuri asiakkaan ympäristöön sopivia ratkaisuja kustannusten ja kehitettävän ratkaisun toimivuuden ennustettavuus paranee. Nykytilan arkkitehtuurikuvaukset ovat ensimmäisellä kerralla melko suuria kertaluonteisia ponnistuksia, mutta myöhemmissä kehittämisen suunnittelutilanteissa selviydytään kevyemmällä aiempien kuvausten päivittämisellä. Nykytilan kuvausten ylläpidosta kannattaa tehdä jatkuvaa arkkitehtuurin nykytilan ylläpitoa. 1.1 Organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvaaminen Koko organisaation arkkitehtuurin nykytilassa pyritään kuvaamaan organisaation keskeiset osat ja piirteet systemaattisesti kokonaisarkkitehtuurimenetelmän avulla. Organisaation nykytilan kuvaaminen kannattaa aloittaa toiminta-arkkitehtuurista ja prosessien kuvaamisesta ja jatkaa järjestelmien ja niihin kiinteästi kuuluvien tietovarantojen kuvaamiseen eli alhaalta fyysisen tason kuvauksista ylöspäin loogisiin ja käsitteellisiin kuvauksiin. 2/7

3 Kuva 1 Nykytilan kuvausten suunta konkreettisesta abstraktiin Nykytilasta kannattaa tunnistaa myös teknologian peruspiirteet, erityisesti, mitä laitteita ja mitä palvelutasoja mihinkin järjestelmään, palvelimeen tai laitteeseen sovelletaan. Maantieteellisesti laajoissa tilanteissa, tai jos organisaatiolla on iso määrä toimipisteitä, kannattaa kuvata myös verkkokaavio. Kun fyysinen taso on kuvattu, kannattaa siirtyä loogisen tason kuvauksiin taas lähtien järjestelmien loogisesta rakentumisesta ja riippuvuuksista tietokantojen (ja muiden tietovarantojen) sekä laiteympäristön kanssa. Samalla on hyvä listata keskeiset käytettävät teknologiakomponentit ja käytetyt integraatiotekniikat. Loogisen tason riippuvuustaulukot, järjestelmät-tiedot tai järjestelmät-prosessit -matriisit ja -kartat ovat yleensä hyödyllisiä kuvauksen apukeinoja. Jälkimmäinen tosin edellyttää vähintään käsitteellisen tason listausta organisaation keskeisistä prosesseista. Riippuvuuskartoista näkee dokumentoidusti, mitkä ovat toiminnalle kaikkien kriittisimmät järjestelmät ja tietovarannot. Riippuvuuskarttoja voi erinomaisesti hyödyntää laadittaessa tietoteknisen ympäristön, järjestelmien tai tietokantojen kehittämispolkua. Organisaation arkkitehtuurin nykytilakuvauksessa kannattaa harkiten kuvata käsitteellisen tason yksittäisiä kuvauksia. Nämä kannattaa koota, jos niistä on jo etukäteen melko hyvä käsitys tai jos ne ovat helposti toteutettavissa. Käsitteellisen tason kuvaukset ovat keskeisiä erityisesti tavoitetilan kehittämisen kannalta ja varsin usein ne tulee joka tapauksessa käsitellä uudestaan määritettäessä arkkitehtuurin tavoitetilaa. Organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvauksessa ei yleensä ole tarpeen kuvata periaatteellisen tason kuvauksia, jos organisaatio ei aikaisemmin ole käyttänyt kokonaisarkkitehtuurimenetelmää. Periaatteellisen tason arkkitehtuurilinjaukset ovat hyvin harvoin määritelty siten, että ne olisivat toimineet esim. loogisen ja fyysisen tason ratkaisujen aitoina ohjaajina. 3/7

4 1.2 Rajatun kohteen kohdearkkitehtuurin nykytilan kuvaaminen Rajatun kohteen, esimerkiksi paikkatietoarkkitehtuurin tai taloushallinnon ratkaisuarkkitehtuurin, arkkitehtuurin nykytilan kuvauksessa kannattaa noudattaa samaa etenemispolkua ja periaatetta kuin koko organisaationkin nykytilan kuvaamisessa. Rajatun kohteen nykytila-arkkitehtuuri pystytään kuvaamaan tarkemmin kuin koko organisaation nykytilaarkkitehtuuri. Esimerkiksi voidaan tarkemmin määrittää toimintamallit, tietokokonaisuudet sekä käytetyt standardit, laitteet, järjestelmät, verkot sekä kohdealueeseen liittyvät tietovarannot. Riippuvuusmatriisit ovat suppeampia, mutta ne voidaan kuvata tarkemmin. Erityisesti looginen järjestelmäjäsennys voidaan kuvata tarkemmin kuvaamaan juuri kyseisen kohdealueen järjestelmärakenteen jäsennystä. Usein rajatun kohteen arkkitehtuurinykytilassa voidaan organisaatiotasoa konkreettisemmin myös listata, mitä toiminnan palveluja ja prosesseja kyseiseen kohteeseen liittyy. Rajatun kohteen nykytilan arkkitehtuurikuvauksissa kannattaakin mahdollisuuksien mukaan kuvata ainakin osa käsitteellisen tason yksittäisistä kuvauksista. 2 Tavoitetilan kuvaaminen Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän tavoitteena on varmistaa, että kehittämisessä otetaan huomioon erityisesti toiminnan tarpeet ja luodaan yhdenmukainen ja ristiriidaton ratkaisukehikko, johon voidaan sovittaa yhteentoimivasti erilaisia yksittäisiä teknisluontoisia ratkaisuja tietojärjestelmiä, teknologiapalveluita, tietorakenteita ja tietovarantoja. Tästä peruslähtökohdasta johtuen menetelmällä kuvatut sähköisen palveluympäristön tavoitetilat kannattaa kuvata ns. ylhäältä alas kaikkea kehittämistä ja jäsentämistä koskevista periaatteista yksityiskohtaisempiin toteutuslinjauksiin. Tavoitetila kuvataan pääsääntöisesti ylhäältä alas tarkentuvasti periaatteellisen tason linjauksista, käsitteellisten linjausten kautta loogisiin linjauksiin. Kuva 2 Tavoitetilan kuvausten suunta periaatteellisesta tasosta fyysiseen 4/7

5 Koko organisaation arkkitehtuurin tavoitetilaa kuvattaessa kannattaa lähteä periaatteellisen tason kuvauksista. Nämä muodostavat arkkitehtuurin laatimisen ja kehittämisen peruskivet, jotka tulisi ottaa huomioon kaikilla kuvaamisen tasoilla ja kaikissa kohdealueissa, oli kysymyksessä sitten koko organisaation arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaamisesta tai yksittäisen, rajatun ratkaisun tavoitetilan kuvaamisesta. Kaikkein hyödyllisintä olisi, jos arkkitehtuurilinjaukset määriteltäisiin melko varhaisessa vaiheessa arkkitehtuurin kehittämisen tiellä. Ne toimivat rajatumpien kohteiden tavoitearkkitehtuurien kehittämisen pohjana ja varmistavat ylätasolla ratkaisujen yhdenmukaisuuden. Kun periaatteellisen tason linjaukset on tehty koko organisaation tasolla, yksittäisissä kohdearkkitehtuurin tavoitetilakuvauksissa voidaankin keskittyä erityisesti käsitteellisen ja loogisen tason kuvauksiin ja osittain myös fyysisen tason tavoitetilakuvauksiin. Tavoitteellisista arkkitehtuurikuvauksista ei kannata tehdä liian yksityiskohtaisia, sillä tällöin rajataan pois mahdollisten palvelutoimittajien mahdollisuudet innovointiin ja se voi rajoittaa toteutettavia ratkaisuja negatiivisesti. Yksityiskohtaisia ratkaisuja on syytä määritellä vain niissä tapauksissa, kun se on tarpeellista. Rajatun kohteen arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaamisessa voidaan ottaa kantaa moniin fyysisen tason ratkaisuihin erityisesti standardeihin, sanastoihin ja teknologia-arkkitehtuurin periaatteisiin. Tavoitetilan kuvauksen hyötyjä ovat Tavoitetilan määrityksessä tulee systemaattisesti huomioitua toiminnan keskeisimmät tarpeet sekä prosessit ja palvelut, joita palvelemaan tietoteknistä ratkaisua kehitetään. Rajattujen kohteiden tavoitearkkitehtuurit ovat yhteentoimivia ja hyödyntävät yleisiä, periaatetason arkkitehtuurilinjauksia, jos organisaatiota koskevat periaatteelliset ja käsitteelliset arkkitehtuurilinjaukset on jo saatu tehtyä. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä varmistaa, että tavoitetilaa kuvattaessa muistetaan ottaa huomioon ja dokumentoida perinteisen järjestelmänäkökulman lisäksi myös muita ratkaisun toimivuudelle, palvelevuudelle ja hallittavuudelle tärkeitä seikkoja ja ratkaisumalleja. Tavoitetilakuvaukset ovat eri organisaatioilla ja toimijoilla kuvattu samoin periaattein ja termein. Tämä helpottaa sekä sisäistä että ulkoista kommunikointia ja yhteistä kehittämistä eri toimijoiden kesken. Kuvattu tavoitetila on erinomainen kehittämisen ja kehittämisen suunnittelun työväline. Laajakin kehittäminen voidaan jakaa sopiviin, projektinkokoisiin osiin silti edeten systemaattisesti kohti hyvin määriteltyä tavoitetta. Laadukas tavoitetilakuvaus auttaa nykytilakuvauksen tavoin tekemään parempia hankintoja. Tarjouspyyntöön liitetty tavoitetilakuvaus parantaa kaupallisten toimittajien kykyä tehdä yhteentoimivia ratkaisuja. 2.1 Organisaation arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen Organisaation arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen suositellaan aloitettavan periaatteellisen tason arkkitehtuurilinjauksista. Nämä muodostavat koko kehittämisen kivijalan, johon arkkitehtuurin kehittämislinjauksen nojaavat. Periaatteellisen tason tavoitetilalinjausten kuvaaminen on myös luonteva keino saada organisaation johto ja kehittämisen avainhenkilöt jo tässä vaiheessa osallistumaan ja tutustumaan kokonaisarkkitehtuurityöhön. Periaatteellisen tason kuvausten jälkeen tavoitetila kannattaa kuvata ylhäältä alas, taso kerrallaan ja vasemmalta oikealle kuin lukisi normaalisti kirjaa rivi riviltä. 5/7

6 Kuva 3 Organisaation tavoitearkkitehtuurin kuvaussuunta Organisaatiotason tavoitearkkitehtuurissa on tärkeää aloittaa juuri toiminnan kuvauksista. Tämä täsmentää sitä, millä tavalla ratkaistavan kohdealueen toiminta jatkossa toimii, sekä mihin asioihin tietoteknisiä ratkaisuja tarvitaan. Eri näkökulmat täsmentyvät käsitteelliseltä tasolta loogiselle tasolle. Usein organisaatiotason tavoitearkkitehtuuri huipentuu loogiseen järjestelmäjäsennyskuvaan, johon liitetään myös tietovarantojen, integraatioperiaatteiden ja teknologiakomponenttien pääjäsennys. Tähän jäsennykseen pääseminen kuitenkin edellyttää periaatteellisen tason vaatimusten ja koko käsitteellisen tason läpikäyntiä, jotta ratkaisun palvelevuus ja toimivuus voidaan varmistaa. Organisaatiotason tavoitearkkitehtuurissa kuvataan verkkoratkaisuja lukuun ottamatta melko harvoin kovinkaan tarkkoja fyysisen tason arkkitehtuurikuvauksia. Täsmälliset tietokannat, tietojärjestelmätuotteet ja laitemallit täsmentyvät yleensä myöhemmin projekteissa, joiden avulla edetään kohti määriteltyä organisaation tavoitearkkitehtuuria. 2.2 Rajatun kohteen kohde- tai viitearkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen Rajatun kohteen, kuten tietyn toiminnon järjestelmäympäristön, tavoitearkkitehtuuri voidaan ja kannattaakin kuvata huomattavasti yksityiskohtaisemmin kuin koko organisaation tavoitearkkitehtuuri. Yleensä rajatun kohteen tavoitearkkitehtuuri kannattaa aloittaa tunnistamalla alueeseen liittyvät kansalliset ja koko organisaation arkkitehtuurilinjaukset. Tämän jälkeen kuvataan tavoitelinjaukset käsitetaso kerrallaan vasemmalta oikealle siten, että toiminnan ja organisaation palvelujen tarpeet huomioidaan systemaattisesti tavoitetilaa kuvattaessa. 6/7

7 Rajatun kohteen arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaamisessa kannattaa erityisesti panostaa toimintaarkkitehtuurin käsitteelliseen ja loogiseen tasoon sekä tietoarkkitehtuurin kuvaamiseen. Tyypillisesti epäselvyydet näissä osa-alueissa johtavat mahdollisesti jopa muuten laadukkaaseen tietojärjestelmäperheeseen, jonka tietojärjestelmiä ei vaan voi täysipainoisesti hyödyntää niihin asioihin, joihin ne on tarkoitettu. Rajatun kohteen tavoitearkkitehtuurit yleensä huipentuvat yhteen loogisen järjestelmäjäsennyksen kuvaan. Ko. jäsennys ei saa olla kuitenkaan ainoa tuotos, vaan sen tulee olla loogisella tasolla kaikkien ylempien tasojen kuvausten pohjalta laadittu lopputulos. Kohdearkkitehtuurien tavoitetiloissa voidaan jo jonkin verran ottaa kantaa fyysisen tason kuvauksiin, mutta esimerkiksi viitearkkitehtuureissa tämä on rajatumpaa. Kuitenkin esimerkiksi sähköisen asioinnin viitearkkitehtuurin fyysisen tason tunnistautumisratkaisut ovat juuri keskeisiä tavoitearkkitehtuurin linjauksia, joita tulisi hyödyntää kaikissa sähköisiä asiointipalveluja tarjoavissa ratkaisuissa. 7/7