Pohjois-Savon tietohallintostrategia

Transkriptio

1

2 Sisältö Strategian kohde Maakunnan ICT-toiminnan toiminta-ajatus ja visio Strategiset muutostekijät Kokonaisarkkitehtuuri merkittävänä muutostekijänä Strategiset painopistealueet Strateginen kärkihankesalkku ja sen toimeenpano Tietohallintostrategian jatkuva kehittäminen 2

3 Strategian kohde Tämä dokumentti kuvaa Pohjois-Savon tietohallintostrategian Tämän dokumentin tarkoituksena on määrittää pitkäjänteinen ja painotettu ICT-palvelujen ja ratkaisujen sekä ICT-toiminnan kuntien palveluita ja maakunnan elinvoimaisuutta tukeva kehittämisohjelma Tarkasteltava strategiakausi:

4 Sisältö Toiminta-ajatus ja visio 4

5 Toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus Tietohallintoyhteistyö ja kansallisesti sekä maakunnallisesti yhteentoimivat ratkaisut mahdollistavat kehittyvän, laadukkaan ja kustannustehokkaan kuntapalvelujen tuotannon Visio Maakunnassa on yhtenäisen ICT-tuotannon ja tietohallinnon toimintatapojen avulla toteutettu tehokas ja joustava ICT-palveluympäristö. Palveluympäristö tukee kuntatoimijoiden yhtenäisiä palveluprosesseja ja niiden kehittämistä. Johtopäätökset Visio toteutuu ja täysimääräinen hyöty saavutetaan vain toimintaprosesseja yhtenäistämällä ja kehittämällä Tässä toiminnan kehittäjien ja ICT-asiantuntijoiden tiivis ja systemaattinen yhteistyö on avainasemassa 5

6 Sisältö Strategiset muutostekijät 6

7 IT-toimintaan vaikuttavat strategiset muutostekijät Maakunnan toimintaympäristön muutostekijät ja tarpeet Kuntien palveluihin ja toimintaan vaikuttavat ulkoiset tekijät Maakunnan sisäiset muutostekijät ja tarpeet Kuntien ja Pohjois-Savon sisäiset muutokset ja muutospaineet Ulkoiset, substanssitoiminnan muutostekijät Maakunnan substanssitoiminnan sisäiset muutostekijät IT-toiminnan strategiset muutostekijät IT-toiminnan ulkoiset muutostekijät ja tarpeet IT-ympäristön ulkoiset tekijät, näihin tietohallinnon tulee reagoida tai ottaa ne huomioon IT-toiminnan ulkoiset muutostekijät IT-toiminnan sisäiset muutostekijät IT-toiminnan sisäiset muutostekijät ja tarpeet IT-toiminnan maakunnalliset ja kunnalliset omaehtoiset muutokset ja kehittämistarpeet Ydinajatus: IT-toiminnan arvo perustuu puhtaasti siihen, miten tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja tehokkaasti se onnistuu palvelemaan asiakkaidensa varsinaista substanssitoimintaa ja sen kehittämistä. 7

8 IT - ulkoinen Toiminta - ulkoinen Muutostekijäkartta (keskeisimmät ympyröity) Terveydenhuoltolaki Ikärakenteen muutos, eläköityminen Tietohallintolaki Kuntien Tiera Globaalin ja kuntatalouden haasteet Kunta- ja palvelurakenteen uudistukset Kansallinen arkkitehtuurikehitys Julk-ICT Soterakennemuutokset Kansalliset terveydenhuollon palvelut Pilvi ja virtualisointi Palvelujen integraatio, keskittyminen Kuo- Suonenjoki Sote-yht. Oppilashallintojärjestelmä Tietohallintojen kehittyminen Maakunnan Sote-yhteistoimintaalueet ISER Alueelliset Sote-järjestelmät ja rekisterit Alueellisen perusterveydenhuollon kehittyminen Tietohallintoja ICT-palveluntuotantoyhteistyö Turvallisuussuunnitelma Seudullinen kiinteistövalvonta Maakuntaverkko Istekin kehittyminen Toiminta - sisäinen IT - sisäinen 8

9 Uudet muutostekijät toiminta, ulkoinen Kunta- ja palvelurakenteen uudistukset Uuden hallituksen kuntarakenteen uudistamishanke Kuntien palvelurakenteiden muutokset ja strategiat Esim. Kuopion kaupungin strategian mukaan Kuopio tavoittelee asukkaan kuntalaispohjaa Vaikutukset IT-toimintaan: Arkkitehtuurin merkitys korostuu, ratkaisujen yhtenäistyminen Toiminnan ulkoiset muutostekijät Globaali talouskriisi Tämän vaikutukset palvelujen ja kuntatalouden rahoitukseen voivat olla dramaattiset Vaikutukset IT-toimintaan: Varsinaista toimintaa on muutettava ja tehostettava, tämä voi johtaa IT-ratkaisujen merkittävään kehittämiseen. Tämä voi johtaa myös totaaliseen IT-kehittämisen jäädyttämiseen. Tietohallinto voi tukea toimintaa tässä tilanteessa 9

10 Uudet muutostekijät toiminta, ulkoinen Ammattikorkeakoululaitoksen muutokset Mahdolliset rakennemuutokset yhdistyminen Oppilaspaikkojen uudistukset Vaikutukset IT-toimintaan: Suunnittelu laajenee maakunnan rajojen ulkopuolelle, arkkitehtuurisuunnittelun korostuminen, muutoksen hallinnan korostuminen Toiminnan ulkoiset muutostekijät Substanssipalvelujen ulkoistukset Esim. talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, terveydenhuollon palvelut, ateriapalvelut, kiinteistöpalvelut Vaikutukset IT-toimintaan: Rajapintojen rooli korostuu. On otettava selvästi kantaa, missä määrin ulkoisten toimijoiden tulee käyttää kuntien järjestelmiä ja missä määrin ne voivat käyttää omiaan. Edellyttää teknisen yhteentoimivuuden lisäksi semanttista (tietorakenteet) ja toiminnallista (prosessit) yhteentoimivuutta, joka tulee selkeästi määritellä 10

11 Uudet muutostekijät toiminta, maakunnallinen ISER neljän sairaanhoitopiirin yhdistämisselvitys Joensuu, Mikkeli, Savonlinna, Pohjois-Savo Käynnissä, ei vielä päätöksiä Vaikutukset IT-toimintaan: Mahdollisesti yksi peruskuntien potilastietojärjestelmä, teknologiset perusratkaisut yhtenäistyvät Itäsuomalainen terveydenhuollon laaja toimija, jolla on yhtenäinen tietohallinto ja palvelut pitkällä aikavälillä Isojen toimijoiden organisaatiomuutokset Kuopion ja SHP:n organisaatiomuutokset sekä prosessikehittäminen Vaikutukset IT-toimintaan: ICT-ratkaisujen tulee tukea toimintaa erilaisissa organisaatiojärjestelyissä, siirtyminen organisaatiokohtaisista prosesseja tukeviin tietojärjestelmiin ja ratkaisuihin Toiminnan sisäiset muutostekijät 11

12 Uudet muutostekijät IT-toiminta, ulkoinen Julk-ICT Esim. uudet palvelut ja hankkeet: vrt. Kuntarekry Vaikutukset IT-toimintaan: Tätä kautta voidaan saada kansallisia ratkaisuja IT-toiminnan ulkoiset muutostekijät 12

13 Uudet muutostekijät IT-toiminta, maakunnallinen Tietohallintopalvelujen integraatio Pohjois-Savon alueelle syntyy kaksi tai kolme mallia, joilla tietohallintoa hoidetaan Itsenäinen tietohallinto, ulkoistettu tietohallinto, yhteinen tietohallinto Vaikutukset IT-toimintaan: IT-palvelujen ja ratkaisumallien yhtenäistyminen, uudenlainen vuoropuhelu tietohallinnon ja ICT-palveluntuotannon välille IT-toiminnan sisäiset muutostekijät 13

14 Sisältö Merkittävä muutostekijä - kokonaisarkkitehtuuri 14

15 Kaikilla on arkkitehtuuria Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa toiminnan ja sen välineiden kokonaisuuksia. Kaikilla organisaatioilla on kokonaisarkkitehtuuri joko se on suunnitelmallinen ja jäsentynyt tai rakentuu tapauskohtaisesti ja satunnaisesti. tämä vai tämä 15

16 Mitä kokonaisarkkitehtuuri (KA) on Kokonaisarkkitehtuurimenetelmää soveltamalla voidaan kuvata, miten organisaation tai kohdealueen toimintaprosessit, organisaatioyksiköt, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. Toiminta Tieto Tietojärjestelmä Teknologia JHS 179, Kartturi Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan kehittämismalli, joka varmistaa eri näkökulmien ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämisessä. Kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan luoda toiminnallis-tekninen ympäristö, jossa kaikki osat sopivat toisiinsa, keskeiset komponentit tarvitsee toteuttaa vain kerran (uudelleenkäytettävyys) ja joka on hallittavissa ja muunneltavissa toiminnan muuttuvien tarpeiden mukaan. 16

17 Kokonaisarkkitehtuuri kansankielellä Kokonaisarkkitehtuuri on: Johtamisen väline, jolla johdetaan erityisesti kehittämistä Suunnittelu- ja suunnittelun dokumentointimenetelmä, johon liittyy myös prosessimalli suunnitelmien toteuttamiseksi Suunnitteluväline, jolla varmistetaan sekä sisäinen että sidosryhmien keskinäinen yhteentoimivuus Menetelmä, joka sanoo: Mieti ennen kuin hankit tai teetät uusia ratkaisuja ja malleja, mitä tarkkaan ottaen tarvitaan ja mihin sitä käytetään ja erityisesti onko meillä tällainen jo 17

18 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi määritettävien sähköisen asioinnin palvelujen hyödyntäminen on uuden tietohallintolain mukaan viranomaisille pakollista Laki on hyväksytty Laki on tullut voimaan Soveltaminen Julkisen hallinnon viranomaisten kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen ja kehittämispolku: käynnistys < 6 kk, koko tavoitearkkitehtuurikuvaus < 3v Hyödynnettävä arkkitehtuurimenetelmää ja kansallisia palveluita hankittaessa uusia tietojärjestelmiä ja vanhoja olennaisesti päivitettäessä tai muuten kehittäessä Asetuksissa asetetaan aika, jonka kuluessa saatettava vastaamaan yhteentoimivuuden vaatimuksia viranomaisen on hyödynnettävä kansallisia tai ns. kohdealueen ratkaisuja 2v kuluessa tarkemmasta määräyksestä 18

19 Kansallinen arkkitehtuurin kohdealuejako kunta ei voi jatkaa yksin Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Oikeusturva ja demokratia kohdealueen KA Työ ja elinkeinot kohdealueen KA Liikenne ja viestintä kohdealueen KA Ympäristö ja yhdyskuntarakenne kohdealueen KA Terveys ja hyvinvointi kohdealueen KA Opetus, tiede ja kulttuuri kohdealueen KA Sisäinen turvallisuus kohdealueen KA Puolustus ja ulkosuhteet kohdealueen KA Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtionhallinnon yhteinen konserniarkkitehtuuri Valtiontalous kohdealueen KA Hallinto ja yhteiset palvelut kohdealueen KA Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri 19

20 Arkkitehtuurityön vastuutahot Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri LVM TEM YM OKM Liikenne ja viestintä Työ- ja elinkeino Ympäristöja yhdyskunta -rakenne Opetus, tiede ja kulttuuri STM OM PLM SM Hyvinvointi ja terveys Oikeusturv a ja demokratia Puolustus ja ulkosuhtee t Sisäinen turvallisuus Kaikki keskeiset kohdealueen toimijat ja tärkeimmät sidosryhmät Vastuutahon tehtävät: käynnistää yhteinen KA työ luoda edellytykset yhteisten KA linjausten kehittämiselle ohjata ja johtaa työtä suunnitelman mukaisesti Osallistujien tehtävät: tuoda tarpeet ja tavoitteet yhteiseen KA työhön osallistua yhteisten linjausten tuottamiseen luovuttaa asiantuntijapääomaa yhteistyön toteuttamiseksi 20

21 Organisaation KA Kohdealueen KA JHKA Tietohallintolain KA-velvoitteet Valtiovarainministeriö Huolehtia julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista (4 ) Julkisen hallinnon yhteentoimivuuden kuvausten laatiminen ja ylläpito (4 ) Yhteisten palveluiden ohjaus (4 ) Toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden ohjaus THlain muikaisesti (4 ) Ministeriöt Toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden ohjaus THlain muikaisesti (4 ) Ministeriön on huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset. (8 ) Suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria (7 ) Saatettava tietojärjestelmät vastaamaan yhteentoimivuuden kuvauksia (9 ) Käytettävä yhteisiä palveluita (11 ) Ministeriön on huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset. (8 ) Suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria (7 ) Saatettava tietojärjestelmät vastaamaan yhteentoimivuuden kuvauksia (9 ) Käytettävä yhteisiä palveluita (11 ) Julkisen hallinnon organisaatiot Suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria (7 ) Saatettava tietojärjestelmät vastaamaan yhteentoimivuuden kuvauksia (9 ) Käytettävä yhteisiä palveluita (11 ) 21

22 Arkkitehtuuri on hierarkkista Julkisen hallinnon KA Opetustoimen KA Kuntasektorin KA Perusopetuksen KA Ammatillisen ja lukiokoulutuksen KA Seudun KA Kunnan KA Kunnan opetusta koskevan hallintokunnan KA Tavoitearkkitehtuureja kuvattaessa on oltava tietoinen, mitä on jo ylemmillä päätöksentekotasoilla määritetty, jotta yhteentoimivuus voidaan varmistaa Kuntasektorilla arkkitehtuurien seuranta on erityisen tärkeää 22

23 Arkkitehtuuri perustuu jäsentyneeseen tarpeeseen Suomen maanäytön määräykset Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusarkkitehtuuri Toteutus Kansallinen viitearkkitehtuuri Seudun viitearkkitehtuuri Kuntatoimijan kokonaisarkkitehtuuri Kohdearkkitehtuuri Ratkaisuarkkitehtuuri Toteutettu palvelu ja ratkaisu Arkkitehtuuri varmistaa välineiden palvelevuuden toiminnan tarpeista lähtien, kokonaisuus huomioiden 23

24 Sisältö Strategiset painopistealueet 24

25 Tietohallinnon strategiset painopistealueet A Infran ja yhteisen teknisen valmiuden konkretisointi B Substanssin ja IT-toiminnan yhteistyön kehittäminen C Maakunnan yhteinen kokonaisarkkitehtuurikehittäminen D Sote-sektorin alueellisten ja kansallisten ratkaisujen läpivienti 25

26 Sisältö Strateginen kärkihankesalkku 26

27 Strategiset kärkihankkeet A Infra ja valmiudet Maakunnan ratkaisujen nykytilan täsmentäminen KA-menetelmällä Maakuntaverkon tavoitetilan kuvaaminen KA:lla ja sen toteuttaminen Tele-infran harmonisointi ja toteuttaminen B Substanssin ja ITtoiminnan yhteistyön kehittäminen Kehittämissalkunhallinnan terävöittäminen ja laajentaminen yhteisprojektit ja yhteishankinnat Substanssipäättäjien (liiketoimintasektorit) yhteistyömallin kehittäminen ja käyttöönotto Toiminnan kehittämistarpeiden kokoaminen ja analysointi (liittyy edellisiin) C Kokonaisarkkitehtuuri Maakunnan KA-hallintamallin määrittäminen ja käyttöönotto Maakunnan sähköisen asioinnin viitearkkitehtuurin laatiminen Maakuntatason tavoitearkkitehtuurin periaatetason suunnittelu D Alueelliset ja kansalliset Sotepalvelut Alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisukokonaisuuden ja etenemispolun suunnittelu Kärkihankkeiden lisäksi Pohjois-Savon toimijat tiivistävät yhteistyötä sekä toiminnallisesti että ICT-ratkaisuissa myös koko Itä-Suomen alueella 27

28 Kärkihankkeiden aikataulutus ICT-strategian kärkihanke kuukausi Infra ja valmiudet Alueen ratkaisujen nykytilan täsmentäminen KA-menetelmällä Maakuntaverkon tavoitetilan tarkentaminen ja toteuttaminen Tele-infran harmonisointi ja toteuttaminen Substanssin ja IT:n yhteistyön kehittäminen Kehittämissalkunhallinnan kehittäminen yhteisprojektit ja -hankinnat Substanssipäättäjien yhteistyön kehittäminen ja käyttöönotto Toiminnan kehittämistarpeiden kokoaminen ja analysointi Kokonaisarkkitehtuuri Maakunnan KA-hallintamallin määrittäminen ja käyttöönotto Maakunnan sähköisen asioinnin viitearkkitehtuurin laatiminen Maakuntatason tavoitearkkitehtuurin periaatetason suunnittelu Alueellinen ja kansallinen Sote-kehitys Alueellisen Sote-ratkaisun ja etenemispolun suunnittelu Harmaat pystypalkit toukokuussa kuvaavat maakunnan ICTseminaarin ajankohtaa 28

29 Hankekortit Infra ja valmiudet Alueen ratkaisujen nykytilan täsmentäminen KA-menetelmällä Aikataulu 1/2012 5/2012 Kuvaus Määritetään kunnan toimintoja tukevat tietojärjestelmät ja teknologiavalinnat sekä näiden elinkaaren ja uusimisen tilanne hyödyntäen kokonaisarkkitehtuurimallia. Tuotokset Tämä toteutetaan ns. tiekarttahankkeen tulosten päälle. Tarkempi kuva alueen IT-ratkaisuista ja niiden uusimistarpeesta Maakuntaverkon tavoitetilan tarkentaminen ja toteuttaminen Aikataulu 1/ /2013 Kuvaus Tuotokset Tarkennetaan maakuntaverkon hallinnointia ja sen kautta tuotettavia palveluita. Toteutetaan keskeiset maakuntaverkon toteutukset: Savon kuitu, Istekki Parannettu maakuntaverkko 29

30 Hankekortit Infra ja valmiudet Teleinfran harmonisointi ja toteuttaminen Aikataulu 4/2012 6/2013 Kuvaus Tuotokset Numeroavaruuden yhtenäistäminen, kaikille hankittavissa oleva puhelinkeskus. Mobiilipalveluihin siirtyminen Yhtenäinen teleinfra 30

31 Hankekortit Substanssiyhteistyö Substanssipäättäjien yhteistyön kehittäminen Aikataulu Kuvaus 4/2012 Käynnistetään työ kartoittamalla jo olemassa olevat substanssin yhteistyöryhmät. Arvioidaan ko. ryhmien toiminta ja tarkoituksenmukaisuus sekä tuki IT-järjestelmien kehittämiselle. Määritetään tämän perusteella tarkemmin tapa koota toiminnan tarpeet yhteen. Tietohallinto kehittää omaa rooliaan näissä ryhmissä ja pohtii myös muiden yhteistyötapojen hyödyntämistä. Kehitetään toiminnan avainhenkilöiden yhteistyötä tietohallinnon kanssa sekä keskenään, jotta saadaan parempi kuva toiminnan yhteistyöstä ja kehittämistarpeista Tämä tarvitaan, jotta toiminnan tueksi voidaan kehittää toimivia ja tarkoituksenmukaisia välineitä. Käynnistetään maakunnan ICT-seminaarilla toukokuussa Jatketaan vuosittain. Tuotokset Tässä yhteydessä määritetään myös Pohjois-Savon tietohallintostrategian ohjausmalli Määritelty ja säännöllinen maakunnan toiminnan kehittäjien yhteistyö liitettynä tietohallintoyhteistyöhön 31

32 Hankekortit Substanssiyhteistyö Kehittämissalkunhallinnan kehittäminen ja terävöittäminen Aikataulu Kuvaus Tuotokset 5/2012 Kuntien ja kuntatoimijoiden kehittämissalkun ja ideoiden kokoaminen yhteen. Yhteisprojektien tunnistaminen ja analysointi. Yhteishankintojen toteuttaminen Toiminnan tarpeet on koottu ja priorisoitu Toiminnan kehittämistarpeiden kokoaminen ja analysointi Aikataulu 1/2013 5/2013 Kuvaus Toiminnan kehittämistarpeiden kokoaminen, luokittelu ja priorisointi yhdessä johdon kanssa. Arvioidaan toiminnan kehittämistarpeet kansallisia ja alueellisia arkkitehtuurilinjauksia ja ratkaisuja vasten. Yhteisten kehittämiskohteiden konkretisointi tietojärjestelmien kehittämishankkeiksi, näiden aikataulujen harmonisointi. Tuotokset Käynnistyy jo vuoden 2012 substanssiyhteistyön aikana. Toiminnan tarpeet on koottu ja priorisoitu, näistä on laadittu konkreettiset ITkehittämishankeaihiot 32

33 Hankekortit Kokonaisarkkitehtuuri Maakunnan kokonaisarkkitehtuurinhallinnan käyttöönotto Aikataulu 8/ /2012 Kuvaus KA-perehdytys kuntien johdossa Hallintamallin kuvaaminen ja KA-hallinnan organisointi Arkkitehtuurityön omistaja Toiminnan osallistuminen ja roolit arkkitehtuurityössä Arkkitehtuuriprosessit ja päätöksenteko KA-hallinnan kiinnittäminen alueen kehittämishankesalkkuun (aloitetaan kärkihankkeista) Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttö muissa kärkihankkeissa esim. maakuntaverkko Tuotokset Maakunnan KA-hallintamalli Maakunnan sähköisen asioinnin arkkitehtuurin laatiminen Aikataulu 1/2013 9/2013 Kuvaus Tuotokset Kuvataan KA-menetelmän mukaisesti sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurin Lähtötilanteen ja sähköistettävien palvelujen tunnistaminen Tavoitteet ja arkkitehtuuriperiaatteet Ydinprosessit, päätietolähteet keskeiset rekisterit Looginen tietojärjestelmäpalvelurakenne Maakunnan sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri 33

34 Hankekortit Kokonaisarkkitehtuuri Maakunnan kokonaisarkkitehtuurin perusteet Aikataulu 10/ /2013 Kuvaus Tuotokset Koko maakunnan kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan periaatetason määrittely Rajaukset ja reunaehdot Sidosarkkitehtuurit ja niiden hyödyntäminen Maakunnan yhteiset arkkitehtuuriperiaatteet Yhteiset tietoturvaperiaatteet Tämä toimii jatkossa kaiken maakunnan yhteisen kehittämisen pohjana Tavoitearkkitehtuurin periaatteet 34

35 Hankekortit Alueelliset ja kansalliset Sote-ratkaisut Alueellisen Sote-ratkaisun ja etenemispolun suunnittelu Aikataulu 4/ /2013 Kuvaus Selvitetään alueen ja mahdollisesti koko Itä-Suomen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ratkaisukokonaisuuden suunnittelun ja selkeän etenemispolun määrittämisen. Tuotokset Sisältää KANTA-kytkeytymisen koordinoinnin ja tuen. Tähän liittyy myös alue-effica selvitys. Kuva alueen Sote-sektorin ratkaisukokonaisuudesta ja yhdessä määritetty etenemispolku 35

36 Sisältö Strategian toimeenpano ja jatkuva kehittäminen 36

37 Tietohallintostrategian toimeenpano IT-strategian toimeenpanon vastuu Pohjois-Savon liitto ottaa päävastuun Kärkihankkeiden käynnistämisen ja suunnittelun malli Hankkeet käynnistetään aikataulutuksen mukaan Määritetään Pohjois-Savon tietohallintostrategian ohjausmalli, jossa kuvataan: Yhteistyön toteutustavat ja kokoontumisen periaatteet Organisaation ja roolit Kärkihankkeiden tarkennettu: Suunnittelu Vastuutus Resursointi Seuranta Seuranta ja strategian toteutumisen mittarit Dokumentaation säilytys 37

38 Tietohallintostrategian toimeenpano Kärkihankkeiden ohjaaminen niiden ollessa käynnissä Seurataan Pohjois-Savon tietohallintostrategian ohjausmallin mukaisesti Raportointi maakunnan tietohallintostrategian läpiviennistä ja toteutumisesta Ryhmä laatii tiiviin etenemisraportin vuosittain maakuntaliiton johdolle 38

39 Tietohallintostrategian päivittäminen Tietohallintostrategian ja sen kärkihankkeiden tarkistaminen Vuosittain loppuvuodesta sekä keskeisten muutosten yhteydessä tarpeen mukaan Laajempi puolivälin tarkistuspiste asetetaan strategiakauden puoliväliin vuoden 2013 syksyyn Tietohallintostrategia uudistetaan