Pentti Kaikkonen, Rauni Kaikkonen ja Risto Kaikkonen os. Kaarakkalantie 2554, Vieremä, puh

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 119/04/2 Dnro ISY-2004-Y-95 Annettu julkipanon jälkeen LUVAN HAKIJAT Pentti Kaikkonen, Rauni Kaikkonen ja Risto Kaikkonen os. Kaarakkalantie 2554, Vieremä, puh ASIA Siltalan Lohen Kotvakkojoen varrella olevan kalankasvatuslaitoksen ympäristölupa ja lupa veden johtamiseen kalankasvatuslaitokselle, Vieremä. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Pentti, Rauni ja Risto Kaikkonen ovat ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa hakeneet ympäristölupaa Siltalan Lohen kalankasvatuslaitokselle ja laitosalueella sijaitsevalle kolmelle luonnonravintolammikolle sekä lupaa veden johtamiseen laitokselle. Lisäksi hakijat ovat pyytäneet kalastuslain 27 :n mukaista lupaa verkkoaitojen pitämiseen Kotvakkojoessa vuosittain välisen ajan onginta-altaan muodostamiseksi joen uomaan. Itä-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 84/95/2 määrännyt, että toiminnanharjoittajan on toimitettava vesioikeuteen lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus viimeistään , mikäli toimintaa on tarkoitus jatkaa päätöksessä myönnetyn määräaikaisen luvan voimassaoloajan päättymisajankohdan jälkeen.

2 2 Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 11) c) kohdan mukaan kalankasvatuslaitoksella on oltava ympäristölupa, silloin kun toimintaa harjoitetaan nyt kysymyksessä olevassa laajuudessa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan mukaan toimivaltainen viranomainen kalankasvatusta koskevassa asiassa. Vesilain 1 luvun 5 :n mukaan virtaavaa vesistöä pidetään jokena, jos siinä vuoden vähävetisintä aikaa lukuun ottamatta voidaan kulkea veneellä. Virtaava vesistö katsotaan kuitenkin aina joeksi, jos sen keskivirtaama on vähintään kaksi kuutiometriä sekunnissa. Kalastuslain 27 :n mukaan puron sulkeminen kalastusta varten on, jollei siitä ole toiselle mainittavaa haittaa, mahdollista ympäristölupaviraston luvalla. HAKEMUS Laitosta koskevat luvat Itä-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 84/95/2 mukaan Siltalan Lohen kalankasvatuslaitos saa johtaa vettä laitoksen yläpuolisesta Kotvakkojoesta kalankasvatuslaitokselle enintään 120 litraa sekunnissa ja päästää käytetty vesi laitoksen alapuoliseen Kotvakkojokeen. Kalojen ruokintaan käytetyn kuivarehun määrä saa olla enintään kg vuodessa. Lisäksi Siltalan Lohen kalankasvatuslaitos saa pitää kahta verkkoaitaa Kotvakkojoessa vuosittain välisen ajan onginta-alueen muodostamiseksi joen uomaan. Laitoksen sijainti, kaavoitustilanne ja lähiympäristö Siltalan Lohen kalankasvatuslaitoksen kasvatusaltaat ja luonnonravintolammikot sijaitsevat Vieremän kunnan Nissilän kylässä tiloilla Koskenranta RN:o 49:1, Haarala RN:o 8:7, Sillankorva RN:o 14:1 ja Siltala RN:o 14:4 Ylä-Kotvakkojärvestä Ala-Kotvakkojärveen laskevan Kotvakkojoen varrella. Pinta-alaltaan noin neljän hehtaarin suuruinen laitosalue on Pentti ja Rauni Kaikkosen omistuksessa.

3 Ympäristöministeriön vahvistamassa Ylä-Savon maakuntakaavassa alue on merkitty virkistyskalastusalueeksi. 3 Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelu- eikä rauhoitusalueita. Ala-Kotvakkojärven rannalla sijaitsee yksi kesäasunto. Vesistö, virtaamat ja vedenlaatutiedot Kotvakkojoki ja Ala-Kotvakkojärvi kuuluvat Vuoksen vesistöalueeseen. Ala- Kotvakkojärvi laskee Kotvakkojokea pitkin Vieremäjärveen ja siitä edelleen Karankajärveen. Ala-Kotvakkojärven keskisyvyys on noin yksi metri. Kotvakkojoen keskiylivirtaama on 6,54 m 3 /s, keskivirtaama 0,47 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,20 m 3 /s. Ala-Kotvakkojärvi on rehevä järvi. Vuosien 2000 ja 2003 välisenä aikana järven kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut välillä µg/l. Kalankasvatuslaitoksen rakenteet ja toiminta Laitoksella on kirjolohen kasvatukseen yhteensä yhdeksän maa-allasta. Ylemmällä allasalueella sijaitsee kolme allasta, joita käytetään kirjolohen poikasten kasvatukseen. Altaisiin johdetaan vesi altaiden yläpuolisesta Kotvakkojoesta. Altaiden jälkeen vesi johdetaan selkeytysaltaan kautta takaisin Kotvakkojokeen. Alemmalla allasalueella on kuusi kasvatusallasta, joita käytetään kirjolohen loppukasvatukseen ja joihin vesi johdetaan allasalueen yläpuolisesta Kotvakkojoesta. Altaiden jälkeen vesi johdetaan kolmen selkeytysaltaan kautta purkukanavaa pitkin Kotvakkojokeen. Purkukanavassa on kolmiopato vesimäärän mittaamista varten. Kotvakkojoesta johdetaan laitokselle vettä enintään 120 litraa sekunnissa. Kuivarehua käytetään hakemussuunnitelman mukaan enintään kg vuodessa. Kalan vuotuinen lisäkasvu on noin kg.

4 4 Laitoksella on lisäksi kolme luonnonravintolammikkoa, joiden yhteispinta-ala on noin yksi hehtaari. Vesisyvyys altaissa on noin 0,8 metriä. Vesi luonnonravintolammikkoihin muodostuu lumien sulamisvesistä sekä sadevesistä. Lammikoissa kasvatetaan kuhanpoikasia noin mm mittaisiksi, minkä jälkeen ne myydään istukkaiksi. Luonnonravintolammikot tyhjennetään vuosittain syyskuussa pienehköjen purkuputkien kautta Kotvakkojokeen sen jälkeen, kun kuhanpoikaset on kerätty pois lammikoista. Kaloja ei ruokita kasvatuksen aikana. Lisäksi laitos pitää Kotvakkojoessa vuosittain kahta verkkoaitaa ongintaalueen muodostamiseksi joen uomaan. Aidattu alue ulottuu paikallistien sillasta noin 200 metriä ylävirtaan ja noin 100 metriä alavirtaan. Alueelle siirretään kirjolohta kalankasvatusaltaista. Kalojen perkauksesta syntyvä jäte toimitetaan turkistarhalle eläinten ruoaksi. Perkaustoiminnan jätevedet kerätään erillisiin umpiosäiliöihin. Selkeytysaltaista liete imuroidaan traktorikäyttöisellä lietevaunulla kasvatuskauden aikana joka toinen viikko ja siirretään kahteen tiiviiseen savimoreenimaahan rakennettuun lietealtaaseen. Altaista lieteaines tyhjennetään joka toinen vuosi käytettäväksi maanparannusaineena. Päästöt ympäristöön ja niiden rajoittaminen Laitoksella kasvatettiin kalaa kg vuonna 2002 ja kg vuonna Laitoksen rehukerroin oli molempina vuosina 1,00 ja ominaiskuormitus 6 g fosforia ja 50 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Kotvakkojokeen kohdistuva kuormitus rehun käytön ja kalojen kasvun perusteella oli 21 kg fosforia ja 172 kg typpeä vuonna 2002 sekä 39 kg fosforia ja 325 kg typpeä vuonna Laitoksen vuoden 2003 käyttövesi- ja vesistötarkkailun yhteenvedon mukaan Kotvakkojoesta laitokselle tuleva vesi oli rehevää ja veden ravinnepitoisuus oli hieman suurempi kuin edellisinä vuosina. Vedessä oli runsaasi bakteereita ja veden hygieniataso

5 oli selvästi heikentynyt. Kalankasvatuslaitoksen toiminta näkyi alapuolisessa vesistössä heikentyneenä happitilanteena ja kohonneina ravinnepitoisuuksina. 5 Kokonaisfosforin määrää tarkkailtiin vuonna 2003 kolmena päivänä: , ja Mainittuina päivinä kokonaisfosforin määrä oli kasvatusaltaisiin tulevassa vedessä 32 µg/l, 39 µg/l ja 28 µg/l ja laitokselta lähtevässä vedessä 49 µg/l, 49 µg/l ja 50 µg/l. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakijat esittävät, että Siltalan Lohen kalankasvatuslaitoksen toimintaa tarkkaillaan edelleen Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen muuttaman tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakijan esitys keskeisiksi lupaehdoiksi Hakijat esittävät, että laitokselle myönnettäisiin lupa johtaa vettä kalankasvatukseen enimmillään 120 litraa sekunnissa ja lupaa johtaa laitokselta tuleva vesi takaisin Kotvakkojokeen. Suurin sallittu rehun käyttö olisi kg vuodessa. Lisäksi hakijat esittävät, että laitokselle myönnettäisiin lupa pitää Kotvakkojoessa kahta verkkoaitaa vuosittain välisen ajan onginta-alueen muodostamiseksi joen uomaan sekä lupa kolmen luonnonravintolammikon käyttämiseen kalankasvatuksessa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois- Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä, Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Vieremän kunnanhallitukselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Vieremän kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lisäksi ilmoitus hakemuksesta on julkaistu Iisalmen Sanomissa

6 6 Lausunnot Pohjois-Savon ympäristökeskus on lausunut, että vesistöön johdettavan veden sisältämä kokonaisfosforipäästön saa olla enintään 72 kg (rehun fosforipitoisuus 1,0 %), jolloin laitoksen vesistökuormitus pysyisi fosforin osalta ennallaan. Toiminnassa syntyvät jätteet on käsiteltävä kunnan jätehuoltomääräysten mukaan. Tämän lisäksi laitostoiminnassa syntyvät jätteet, lietteet, kuolleet kalat ja perkausjäte on hoidettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Ala-Kotvakkojärven vedenlaatua on tarkkailtava voimassa olevan vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen muuttaman tarkkailuohjelman mukaisesti siten, että vesistötarkkailu tehdään joka toinen vuosi, mutta näytteet laitokselta lähtevästä vedestä otetaan joka vuosi. Vähäfosforisten rehujen käytöllä, automaattiruokinnalla ja kalojen hyvinvoinnista huolehtimalla ominaiskuormitustasoa voidaan alentaa. Pohjois-Savon ympäristökeskus ei näe tähänastisen toiminnan perusteella estettä ympäristöluvan myöntämiselle toimintaan, jossa koko laitoksen toiminnassa käytetään enintään kg kuivarehua, jonka fosforipitoisuuden tulisi olla enintään 1,0 %. Kalojen lisäkasvu olisi silloin hakijan mukaan noin kg vuodessa. Lisäksi laitokselle voidaan johtaa Kotvakkojoen vettä enintään 120 litraa sekunnissa. Mikäli kalankasvatustoimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2015 jälkeen, on luvan saajan vuoden 2014 loppuun mennessä pantava ympäristölupavirastossa vireille ympäristöluvan tarkistamista koskeva hakemus, jossa on otettava huomioon kalankasvatustekniikan kehittyminen ja rehujen kuormitusvaikutuksen väheneminen. Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus on lausunut, ettei lupahakemuksessa esitetty toiminta ole tähän saakka aiheuttanut kalataloudellista haittaa eikä hakemuksessa esitetty toiminnan jatkaminen tuo tilanteeseen muutoksia. Lupa voidaan myöntää määräajaksi. Siinä tapauksessa, että laitoksen toiminta loppuu ennen lupakauden päättymistä, on verkkoaidat poistettava joesta välittömästi.

7 7 Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristönsuojelulautakunta Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena ja Vieremän kunnanhallitus ovat lausuneet, ettei niillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa ovat olleet käsillä Itä-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 84/95/2 perusteena olleet asiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU LUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Pentti Kaikkoselle, Rauni Kaikkoselle ja Risto Kaikkoselle ympäristöluvan Vieremän kunnan Nissilän kylässä tapahtuvalle Siltalan Lohen kalankasvatustoiminnalle, jossa kalojen vuotuinen lisäkasvu maa-altaissa on noin kg sekä kalojen luonnonravintolammikkokasvatukselle yhteispinta-alaltaan noin yhden hehtaarin lammikoissa. Ympäristölupavirasto myöntää hakijoille luvan johtaa vettä Kotvakkojoesta enintään 120 litraa sekunnissa käytettäväksi laitoksella tapahtuvassa kalankasvatuksessa. Lisäksi ympäristölupavirasto myöntää hakijoille kalastuslain 27 :n nojalla luvan sulkea Kotvakkojoki vuosittain väliseksi ajaksi kahdella verkkoaidalla ongintaalueen muodostamiseksi joen uomaan. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon osalta annetaan määräys. Luvan voimassaolosta ja lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen jättämisestä määrätään erikseen. Luvan saajien on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä.

8 8 LUPAMÄÄRÄYKSET Laitoksen rakenteet 1. Kalankasvatuksessa käytetään laitosalueella olevia yhdeksää maa-allasta. Laitoksen alueella on kolme luonnonravintolammikkoa, joiden yhteispinta-ala on noin yksi hehtaari. Kotvakkojoessa pidetään vuosittain välisen ajan kahta verkkoaitaa ongintaalueen muodostamiseksi joen uomaan. Verkkoaitojen pitäminen välisenä aikana edellyttää kulloinkin voimassa olevaa kalastuslain 37 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla annettua poikkeuslupaa. Kalankasvatusaltaisiin otetaan vettä kahdesta kohtaa Kotvakkojokea. Laitoksen ylemmälle allasalueelle vesi johdetaan altaiden yläpuolisesta Kovakkojoesta. Altaiden jälkeen vesi johdetaan selkeytysaltaan kautta takaisin Kotvakkojokeen. Laitoksen alemmalle allasalueelle vesi johdetaan tämän allasalueen yläpuolisesta Kotvakkojoesta. Altaiden jälkeen vesi johdetaan kolmen selkeytysaltaan kautta purkukanavaa pitkin takaisin Kotvakkojokeen. Purkukanavassa on kolmiopato vesimäärän mittaamista varten. Kasvatusaltaiden, luonnonravintolammikoiden ja esteaitojen sijainnit näkyvät hakemuksen liitteenä olevasta päivätystä laitosaluekartasta (1:2 000). Vesien pilaantumisen ehkäiseminen 2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. Laitoksen rakenteet on tarkistettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa. 3. Laitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Rehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1,0 %.

9 9 4. Vesistöön joutuvan kokonaisfosforin määrä saa olla enintään 60 kg vuodessa. Fosforikuormitus lasketaan käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen lisäkasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. Vesistöön joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 6 grammaa fosforia tuotettua kalakiloa kohti. 5. Kalankasvatusaltaat on puhdistettava lietteestä kokonaan vähintään kerran vuodessa. Altaiden tyhjennys vedestä on tehtävä lietteen irtoamisen estämiseksi hitaasti välttäen nopeita virtaaman vaihteluita. 6. Poikastuotantoon käytettävien altaiden selkeytysallas on tyhjennettävää lietteestä vähintään kerran kuukaudessa kasvatuskauden aikana. Kirjolohen loppukasvatusaltaiden selkeytysaltaat on tyhjennettävä lietteestä vähintään kerran viikossa kasvatuskauden aikana. 7. Lietealtaat on tyhjennettävä kerran vuodessa. Lietemassa on kompostoitava asianmukaisesti tai käytettävä hakijoiden hallinnassa olevien peltojen maanparannusaineena. 8. Luonnonravintolammikoita ei saa lannoittaa eikä lammikoissa olevia kaloja saa ruokkia. Luonnonravintolammikon tyhjennys on suoritettava mahdollisimman hitaasti ja välttäen nopeita virtaamien muutoksia. Lammikoiden pohjia ei saa muokata eikä huuhdella. Vesimäärän mittaaminen 9. Laitoksen käyttämä vesimäärä on mitattava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen 10. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Kuolleet kalat on poistettava altaista mahdollisimman pian. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle.

10 10 Perkausjätevedet on johdettava umpisäiliöihin, joista jätevesi on toimitettava joko jätevesien käsittelylaitokseen tai käytettävä hakijoiden hallinnassa olevien peltojen maanparannusaineena. 11. Kalojen perkausjäte on hakemuksessa esitetyn mukaisesti toimitettava turkistarhalle eläinten ruoaksi tai käsiteltävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Häiriö- ja poikkeustilanteet 12. Luvan saajien on ilmoitettava kalankasvatuslaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriöja poikkeustilanteista Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu- ja valvontamääräykset 13. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. 14. Laitoksen käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu on toteutettava Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen osittain muuttaman tarkkailuohjelman mukaisesti täydennettynä siten, että vesistötarkkailu tehdään joka toinen vuosi, mutta laitokselta lähtevästä vedestä otetaan näytteet joka vuosi. 15. Tarkkailulla saadut tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä viranomaiselle. 16. Tarkkailutulosten yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojelu-

11 viranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on lisäksi vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 18. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilain 9 :n mukaisesti Vieremän kunnaneläinlääkärille. Vakavissa tapauksissa ilmoitus on tehtävä myös Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle. 19. Kalankasvatuslaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista rakenteista ja veden johtamisesta laitokselle aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Korvausta veden johtamisesta vesistöön aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2015 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä mennessä.

12 12 Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. TOIMINNAN LOPETTAMINEN Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli onginta-alueen käyttö lopetetaan kesken toimintakauden on verkkoaidat poistettava viipymättä vesistöstä. KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi se korvaa Itä-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 84/95/2. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

13 13 Kalankasvatuslaitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ympäristönsuojeluasetuksen 37 :n mukaisesti. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista arvioitaessa on otettu huomioon laitoksen ikä, tekniset ratkaisumahdollisuudet, vesistön muu kuormitus sekä purkualueen vesistön soveltuvuus muuhun käyttöön. Laitoksen kuormitus ja vesistövaikutukset eivät asetetuilla päästörajoilla kasva aikaisemmasta. Luvan mukaisesti toimittaessa Siltalan Lohen kalankasvatuslaitoksen päästöistä ei aiheudu ennalta arvioiden sellaista vesistön pilaantumista, josta aiheutuisi korvattavia edunmenetyksiä ja joista olisi luvan myöntämisen yhteydessä määrättävä korvauksia. Ala- Kotvakkojärven virkistyskäyttöä rajoittavat järven mataluus sekä järven valuma-alueen suoperäisyyden vaikutus veden laatuun. Laitoksen suurin vuotuinen kalankasvatusmäärä rajoitetaan noin kg:ksi. Laitoksen kalankasvatusmäärä on ollut kg vuonna 2002 ja kg vuonna 2003 eli toteutunut kasvatusmäärä on ollut huomattavasti nykyisen luvan sallimaa määrää alhaisempi. Vuotuinen kg:n kasvu on nykyisen tekniikan avulla saavutettavissa kg:n rehumäärällä rehukertoimen ollessa 1,0. Tämän vuoksi suurinta vuosittaista rehumäärää on pienennetty aikaisemman luvan mukaisesta kg:sta kg:aan. Lupa veden johtamiseen voidaan myöntää vesilain 9 luvun 2 :n nojalla. Hakijat ovat sopineet vesialueen omistavan Nissilän osakaskunnan kanssa laitoksen kohdalla sijaitsevan Kotvakkojoen vesialueen käyttämisestä virkistyskalastusalueena. Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus on antanut hakijoille kalastuslain 37 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla määräaikaisen luvan harjoittaa Kotvakkojoessa järvitaimenen ja

14 14 purotaimenen kalastusta vavalla ja uistelemalla vuosittain syysrauhoitusaikana TE-keskuksen myöntämä lupa on voimassa vuoden 2005 loppuun. Koskikalastuspaikan ylläpitäminen liittyy kalankasvatuslaitoksen toimintaan. Kotvakkojoen keskivirtaama on 0,47 m 3 /s. Peruskarttaan Kotvakkojoki on merkitty suljettavalta kohtaa puroksi uoman kapeuden (2-5 m) vuoksi. Näiden seikkojen vuoksi Kotvakkojokea on siten pidettävä purona. Verkkoaitojen pitäminen vesistössä vuosittain välisen ajan ei haittaa veden virtausta. Puron sulkemisella täksi ajaksi ei ole kalataloudellista merkitystä. Verkkoaitojen pitämisestä ei ole haittaa vesistön muulle käytölle eikä verkkoaitojen pitämisestä aiheudu sanottavaa haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle. Verkkoaitojen pitämien vesialueella kalastusta varten on vesialueen järkiperäistä ja taloudellista hyväksikäyttöä. Lupa kalojen karkaamisen estävien verkkoaitojen pitämiseen Kotvakkojoessa voidaan siten myöntää kalastuslain 27 :n ja vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla. Määräysten perustelut Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi laitoksen vesistökuormitusta vähennetään antamalla määräykset suurimmasta sallitusta vuotuisesta rehun käyttömäärästä ja fosforikuormituksesta sekä kasvatusaltaiden, selkeytysaltaiden ja lietealtaiden lietteen poistosta ja puhdistuksesta. Vuotuinen fosforikuormitusraja (60 kg fosforia) perustuu seuraavaan laskelmaan: Kuivarehun sisältämä fosfori kg x 1,0 % 100 kg Lisäkasvuun sitoutuva fosfori kg x 0,4 % 40 kg = Vesistöön joutuva fosfori 60 kg Kalankasvatustoiminta ei asetettavilla kuormitusrajoilla ennalta arvioiden aiheuta vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden huonontumista nykyisestä.

15 15 Jätteiden synnyn ja jätteiden haitallisuuden vähentämiseksi kalankasvatuslaitoksen toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava asianmukaisesti ja toimitettava joko hyötykäyttöön tai käsiteltävä jätteen- tai tarvittaessa ongelmajätteenkäsittelypaikoissa. Kalojen perkausjätteet on käsiteltävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti niin, ettei niistä aiheudu vesistön pilaantumista, hygieniahaittoja tai kohtuuttomia hajuhaittoja ympäristöön. Kalankasvatuslaitokselle asetetut tarkkailu- ja valvontamääräykset ovat tarpeen lupapäätöksessä asetettujen määräysten valvontaa varten. Eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi on laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä ilmoitettava kunnaneläinlääkärille ja vakavissa tapauksissa lisäksi alueelliselle ympäristökeskukselle ja TE-keskuksen kalatalousyksikölle. Toiminnan harjoittajaa koskee ympäristönsuojelulain 5 :n mukainen selvilläolovelvollisuus toiminnan ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toimintaa koskevista olennaisista muutoksista ja poikkeavista tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Ympäristölupavirasto katsoo, että koska kalankasvatuslaitoksen toiminta on vakiintunut, eikä kuormitus kasva aikaisemmasta, edellytykset myöntää lupa toistaiseksi voimassa olevana ovat olemassa. Vesistöseurannan mukaan alapuolisen vesistön veden laadussa ei ole tapahtunut käyttökelpoisuuden muutosta LAINKOHDAT Ympäristönsuojelulain 5, 41, 42 :n 1 momentti, 43 :n 1-3 momentit, 45 :n 1 momentti, 46 :n 1 momentti, 52 :n 1 momentti, 55 :n 2 momentti, 56 ja 81 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11) c) kohta, 5 :n 1 momentin 6) kohta, 19 ja 37 Jätelain 4 ja 6

16 16 Vesilain 1 luvun 5, 2 luvun 6 :n 1 momentti ja 9 luvun 2 Kalastuslain 27 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnossa esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnossaan esittämä vaatimus luvan määräaikaisuudesta hylätään lupamääräysten perusteluista ilmenevällä tavalla. Muutoin lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy maanantaina Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. (017)

18 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 119/04/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: (017) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräis-

19 19 sä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa. 19