ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 116/05/1 Dnro PSY-2004-Y-187 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 116/05/1 Dnro PSY-2004-Y-187 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Vian kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Rovaniemen maalaiskunta LUVAN HAKIJA Napapiirin Kala Oy Kuusamontie VANTTAUSKOSKI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7 Alueen luonto ja suojelukohteet... 8 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8 Vesistön tila ja käyttö... 8 Veden laatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 8 Kalatalous... 8 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 9 Vaikutus pintavesiin...9 Vaikutus kalatalouteen Vesilain mukainen intressivertailu TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet Kalataloudelliset velvoitteet LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja selitys MERKINTÄ Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Kalatalousmääräys KORVAUSMÄÄRÄYS OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa... 22

3 Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Kalatalousmääräys VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 28 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Napapiirin Kala Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen Vian kalankasvatuslaitoksella siten, että - laitokselle johdettava vesimäärä on kesäaikana enintään 1,2 m 3 /s ja talviaikana enintään 0,7 m 3 /s, ei kuitenkaan enempää kuin 60 % kulloisestakin kokonaisvirtaamasta, - käytettävä kuivarehumäärä on noin kg vuodessa, - kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin kg vuodessa, - fosforikuormitus enintään 460 kg/v ja typpikuormitus enintään kg/v. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Rovaniemen maalaiskunnan Namman kylässä Vikajoen oikealla rannalla noin 2 km alavirtaan Köyryjärvestä. Laitos on aloittanut toimintansa vuonna VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omistajan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella on haettava lupa. Lupaa on haettava myös silloin, kun vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheuttaa vesilain 1 luvun :ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään kg vuodessa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla.

5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen (nro 75/74/I) ja antaman lopputarkastuspäätöksen (nro 81/81/I) nojalla. Laitos sijaitsee Kemijoki Oy:ltä vuokratulla tilalla Köyrynkangas RN:o 7:26. Vuokrasopimus käsittää myös tilan Pirttijärven Voima RN:o 163:0 vesialueen Köyryjärven luusuan ja valtion vesialueen välisellä osalla Vikajoessa siten, että vettä saadaan johtaa Vikajoesta Vian kalankasvatuslaitokselle ja takaisin jokeen Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen mukaisesti. Vuokrasopimus on voimassa saakka. Laitoksen ympäristössä on voimassa Rovaniemen maakuntakaava, joka on vahvistettu Alueella ei ole voimassa muita kaavoja. 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksella kasvatetaan kalavesien hoitoon pääasiassa kolme - neljäkesäisiä taimenia, kooltaan g sekä pyyntikokoista taimenta ja kirjolohta pääasiassa Kemijoen vesistöalueen kalakantojen hoitoon. Kaloja pidetään laitoksessa talven yli. Vesilain mukainen toiminta Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Laitokselle saadaan johtaa voimassa olevan luvan mukaan vettä Vikajoesta kesäaikana enintään 1,2 m 3 /s ja talviaikana enintään 0,7 m 3 /s, ei kuitenkaan enempää kuin 60 % kulloisestakin kokonaisvirtaamasta. Tuotanto tapahtuu ulkona olevissa uomatyyppisissä maa-altaissa. Laitoksen käyttövesi otetaan Vikajoesta laitoksen yläpuolisesta suvannosta tilan Pirttijärven Voima RN:o 163:0 vesialueelta ja lasketaan takaisin em. tilan vesialueelle noin 400 metriä alempana. Vesi johdetaan painovoimaisesti kahdella vedenottokanavalla, jotka yhdistyvät toisiinsa laitoksen yläosassa. Tulovesikanavasta vesi johdetaan jakokanavaan ja siitä tulovesimunkkien kautta kasvatusaltaisiin, joita on 10 kappaletta. Altaat ovat noin 200 metriä pitkiä ja vesipinnasta noin 9 metriä leveitä. Vesisyvyys altaiden keskellä on noin 1,2 1,5 metriä. Uoma-altaat on jaettu välipenkalla kahteen erilliseen osaan. Kalat tuotetaan pääasiassa uomien ylemmässä puoliskossa. Uomien alaosia käytetään lajiteltujen kalojen kuljetusta edeltävään varastointiin sekä talvisäilytykseen. Kasvatusaltaiden alapäässä on kokoojauoma, josta poistuvat vedet johdetaan poistokanavaa pitkin takaisin Vikajokeen. Poistokanavassa on käytetyn veden mittaamista varten mittapato. Kasvatusuomien yläosissa on kaksi lietekourua. Voimassa olevan lopputarkastuspäätöksen mukaan laitoksessa saadaan kasvattaa kalaa vuosittain enintään 100 tonnia ja käyttää tähän kuivarehua enintään 200 tonnia. Ruokinnassa on käytettävä mahdollisimman vähän fosforia sisältävää rehua, mikäli se ilman kohtuutonta kustannusten nousua on mahdollista. Kalojen ruokintaan on käytetty pelkästään tehdasvalmisteisia rehuja. Erikokoisten kalojen ravintovaatimusten takia rehut sisäl-

6 tävät fosforia 0,8 1,2 % ja typpeä 5,9 8,0 %. Keskimäärin ravinnepitoisuudeksi voidaan arvioida fosforin osalta 1 % ja typen osalta 7 %. Kalat ruokitaan pääasiassa automaateilla, mutta ruokintaa tarkennetaan tarvittaessa käsin. Ruokinnassa noudatetaan ehdotonta tarkkuutta huomioiden kalojen koko, kasvunopeus ja veden lämpötila. Rehussa mahdollisesti oleva pöly seulotaan pois ennen ruokintaa. Vuosina kasvatuksessa käytettiin rehua kg vuodessa, keskimäärin kg. Rehusta on käytetty kesä syyskuussa keskimäärin 86 %. Laitoksella tuotettiin kalaa lisäkasvuna kg vuodessa, keskimäärin kg. Rehukerroin on ollut keskimäärin 1,02. Ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohden on ollut keskimäärin 5,7 g fosforia ja 43 g typpeä. Arvot alittavat vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 tavoitteeksi asetetut arvot 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua (elävää) kalakiloa kohden. Fosforikuormitus on ollut em. vuosina kg vuodessa, keskimäärin 303 kg ja typpikuormitus vuodessa, keskimäärin kg. Kasvukauden (kesä syyskuu) keskimääräinen kuormitus on ollut vuosina vesianalyysitulosten perusteella noin 1,0 kg/d fosforia ja 8,5 kg/d typpeä. Kasvatusaltaiden lietekouruista lietettä imetään lietevaunuun 1 2 viikon välein ja lisäksi lietettä poistetaan kuivatyönä 1 2 kertaa vuodessa altaiden ollessa tyhjänä. Poistetun lietteen määrä on märkälietteenä m 3 vuodessa. Liete sijoitetaan laitosalueelle soistuvalle metsämaa-alueelle ja sekoitetaan maa-ainekseen. Lietealueen valumavesien suora pääsy pintavaluntana vesistöön on estetty ojituksin. Laitoksella ei perata kaloja. Laitoksella kuolleet kalat, kg vuodessa, kerätään päivittäin ruokinnan yhteydessä, sijoitetaan keräilyastioihin, sekoitetaan turpeeseen ja maatumisen jälkeen käytetään maanparannusaineena. Jos tapahtuu poikkeuksellisen suuria kalakuolemia, sovitaan kalojen hävittämisestä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa tapauskohtaisesti. Rehusäkit (3 000 kpl vuodessa) ja talousjäte (2 m 3 vuodessa) viedään kaatopaikalle. Metalli- ja puutavarajäte toimitetaan soveltuvin osin kierrätyspisteeseen ja paperijäte paperinkeräykseen. Laitoksella ei käsitellä öljyjä, eikä synny ongelmajätteitä. Rehut tuodaan laitokselle säkeissä ja säilytetään kuivavarastossa. Kalojen hoitokylvetyksiin käytetään suolaa. Kalanpoikaset kuljetetaan laitokselle kuorma-autolla Vanttauskosken poikaslaitokselta 35 kilometrin päästä tietä nro 9443 pitkin. Laitokselta lähtevät kalat kuljetetaan istutuspaikoille valtatie nro 4:n kautta. Kalakuormia ajetaan vuosittain noin jakaantuen puoliksi kevääseen ja syksyyn. Rehukuormia kuljetetaan vuosittain noin kymmenen touko syyskuussa. Laitoksen toiminta ei aiheuta melua eikä synnytä päästöjä ilmaan. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Vanhan maauomalaitoksen vesistökuormitusta pyritään vähentämään laitoksen huolellisella hoidolla, ruokintaa optimoimalla, käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältävää kuivarehua, hyvillä kasvatusolosuhteilla ja 1 2 viikon välein tapahtuvalla lietteen poistolla. Mahdollisimman pienen rehukertoimen saavuttaminen on paras keino pienentää päästöjä veteen. Toiminta edustaa teknisesti ja taloudellisesti ympäristön kannalta parasta tekniikkaa ja käytäntöä. 6

7 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Laitoksesta ei aiheudu muita vesistöpäästöjä kuin veteen joutuvat kalojen eritteet ja vähäinen hukkarehu. Talvella kuormitus on vähäinen, koska kaloja ei juurikaan ruokita. Kalaan sitoutumattomista rehun ravinteista osa joutuu suoraan veteen rehusta tai kalojen eritteiden ja ulosteiden mukana ja osa sedimentoituu lietteen mukana pohjaan. Näitä ravinteita saadaan talteen lietteenpoistolla. Tuotantotietojen perusteella laskettu fosforikuormitus on vuosina ollut keskimäärin 303 kg/vuosi ja typpikuormitus kg/vuosi. Kasvukauden (kesä syyskuu) keskimääräinen kuormitus on vuosina ollut vesianalyysitulosten perusteella noin 1,0 kg/vrk fosforia ja 8,5 kg/vrk typpeä sekä vuosikuormituksena 178 kg fosforia ja kg typpeä. Hakemuksen mukaisesta tuotannosta aiheutuu noin 460 kg:n fosforikuormitus ja noin kg:n typpikuormitus vuodessa. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Kalankasvatuslaitos sijaitsee Rovaniemen maalaiskunnan Namman kylässä Vikajoen valuma-alueen alimmalla osa-alueella joen oikealla rannalla noin 2 km alavirtaan Köyryjärvestä. Vikajärven yläpuolisen Vikajoen valuma-alueen (nro 65.79) pinta-ala on 930 km 2 ja järvisyys 8,6 %. Laitoksen kohdalla Vikajoen valuma-alue on noin 875 km 2 ja arvioidut virtaamat vuosina seuraavat. m 3 /s keskivirtaama, MQ 10 ylivirtaama, HQ 76 keskiylivirtaama, MHQ 64 keskialivirtaama, MNQ 1,5 alivirtaama, NQ 0,58 Laitoksen kohdalla vuosina mitattu virtaama on ollut kesä syyskuussa seuraava. Keskiarvo (m 3 /s) VI 16,0 10,7 VII 9,0 6,9 VIII 6,7 4,8 IX 4,3 3,2 Minimien keskiarvo (m 3 /s)

8 8 Alueen luonto ja suojelukohteet Laitosalueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai uhanalaisten kasvien tai eläinten esiintymiä. Laitoksen ympäristö on harvaan asuttua maaseutua. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Laitoksen ympäristössä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita, eikä alueella sijaitse vedenottamoita. Vikajoen varressa ei ole yleisiä uimarantoja, mutta Vikajärven luusuan läheisyydessä on yleinen uimaranta. Naapuritilan päärakennukseen on kala-altailta lyhin etäisyys noin 200 metriä. Laitokselta 300 metrin etäisyydellä ei ole muita rakennettuja tiloja. Veden laatu ja vesistön käyttökelpoisuus Kalatalous Vikajoen valuma-alueella ei sijaitse Vian laitoksen lisäksi muita pistekuormittajia. Kuormitus tulee pääasiassa hajakuormituksena ja luonnonhuuhtoumana. Laitoksen velvoitetarkkailussa on vesinäytteitä otettu laitokselle tulevasta ja lähtevästä vedestä sekä vesistönäytteet alapuoliselta rautatiesillalta, Kemijärven tien sillalta ja Vikajokisuulta. Näytteitä on otettu vuosittain 5 kappaletta kesä lokakuussa. Veden happitilanne on ollut pääosin hyvä laitokselle tulevassa ja lähtevässä vedessä sekä Vikajoen tarkkailupisteillä. Heikentyneitä happipitoisuuksia on tavattu satunnaisesti kaikilla havaintopisteillä. Veden ph on ollut yleensä lievästi hapanta. Sähkönjohtavuudet ovat olleet alhaisia ja vesi on ollut pääosin lievästi humuspitoista. Vesi on ollut pääosin kirkasta kaikilla havaintopisteillä. Laitoksen vaikutus on ollut vuosina havaittavissa Vikajoen veden ravinnepitoisuuksien nousuna. Fosforipitoisuus on ollut laitoksen yläpuolella kesällä keskimäärin 12 µg/l ja alapuolisessa Vikajoessa 13 µg/l. Typpipitoisuus on ollut laitoksen yläpuolella kesällä keskimäärin 255 µg/l ja alapuolella tasoa µg/l. Kesän keskimääräinen typpipitoisuus on ollut Vikajokisuulla hieman korkeampi kuin yläpuolisella maantiesillalla ja korkeimmillaan laitoksen alapuolella. Syksyllä typpipitoisuus on ollut korkeimmillaan jokisuulla. Tulevan veden ja laitoksen alapuolisten havaintopisteiden kesäajan (kesä syyskuu) keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat olleet karuille vesille tyypillisiä. Hapen kyllästysasteet ovat vaihdelleet ilman kehityssuuntaa kaikilla havaintopisteillä vuosien aikana. Myöskään laitokselta tulevan ja lähtevän veden kokonaisravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa kehityssuuntaa tulevan veden tyyppipitoisuuden hienoista laskua lukuun ottamatta. Lähtevän veden ravinnepitoisuudet ovat vaihdelleet suurella vaihteluvälillä. Vikajoen fosforipitoisuuksissa on havaittavissa hienoista laskua selvimmin laitoksen alapuolella rautatiesillan havaintopisteellä. Vikajoen alimmilla havaintopisteillä, lähinnä maantiesillalla, typpipitoisuudet ovat hienoisesti laskeneet. Vian kalankasvatuslaitoksen alapuolisella jokialueella on yhteislupa-alue, jolle myydään ainoastaan viehekalastuslupia. Lupien myynnin hoitaa Met-

9 sähallitus. Osakkaina ovat Metsähallitus sekä Pirttijärven ja Kalliosalmen osakaskunnat. Yhtenäislupa-alue alkaa Köyrylammen alapuolelta ja päättyy noin kilometri ennen Kemijärven tien siltaa. Koko alueen pinta-ala on noin 50 ha ja pituus 11 km. Alue kuuluu Raudanjoen kalastusalueeseen. Alueelle istutetaan Vian laitoksen velvoitteena vuosittain vähintään 300 kpl 18 cm:n pituista taimenta. Kalastustiedustelun perusteella vuoden 2004 saalis oli yhtenäislupa-alueelta yhteensä 278 kg ja hehtaarisaalis 5,6 kg. Saaliista oli haukea 41 %, harjusta 27 %, taimenta 24 %, ahventa 6 % ja kirjolohta 2 %. Kalastajakohtainen saalis oli 5,7 kg. Kalassakäyntikertaa kohti saalis oli 1,4 kg. Luvan lunastaneita kalastajia oli 53. Alueen saaliin koostumus ja taso olivat pääosin vastaavia kuin esimerkiksi Ounasjoella, jossa kokonaissaalis oli 6,6 kg/ha ja saaliista kolmannes oli haukea, reilu neljännes harjusta, 12 % siikaa ja vajaa 10 % taimenta. 9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Kalankasvatuksen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Virtaavissa vesissä happiongelmia esiintyy harvemmin. Ravinnekuormitus aiheuttaa vesien rehevöitymistä. Selvimmin vaikutukset näkyvät keski- ja loppukesällä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voimakkaimmillaan. Ravinteisuuden kasvu lisää sekä planktista levätuotantoa että pintalevästön kasvua, mikä voi ilmetä rantojen ja kalanpyydysten limoittumisen lisääntymisenä. Myös rantakasvillisuus voi lisääntyä. Kaikki vesiin päätyvä fosfori ei kuitenkaan aiheuta rehevöitymistä. Kalan ulosteen fosforin käyttökelpoisuus on selvästi alhaisempi kuin rehun, sillä kala on jo hyödyntänyt rehuista käyttökelpoisimman fosforin kasvuunsa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kalankasvatuksesta peräisin olevasta fosforista noin kolmannes on levästölle käyttökelpoisessa muodossa ja soijapohjaista rehua käytettäessä vieläkin vähemmän. Napapiirin Kala Oy:n Vikajoen kalankasvatuslaitoksen vedet johdetaan Kemijoen vesistöalueella sijaitsevaan Vikajokeen. Joen keskivirtaama laitoksen kohdalla on laitoksen mittausten mukaan kesä syyskuussa keskimäärin 9 m 3 /s ja elokuun keskialivirtaama 4,8 m 3 /s. Laitoksen ylijäämäkuormitus on ollut tuotantotietojen perusteella vuosina kesä syyskuussa keskimäärin 2,1 kg/d fosforia ja 15,7 kg/d typpeä. Mittaustuloksiin perustuva kuormitus vuosina on ollut vastaavasti noin 1 kg/d fosforia ja 8,5 kg/d typpeä. Laitoksen vaikutus on näkynyt Vikajoessa ravinnepitoisuuksien nousuna. Fosforipitoisuus on ollut laitoksen alapuolella keskimäärin 1 µg/l ja typpipitoisuus 34 µg/l suurempi kuin laitoksen yläpuolella. Laimentumissuhteen perusteella laskettuna kuormituksen vaikutus Vikajoen fosforipitoisuuteen olisi ollut virtaamatilanteesta ja käytetystä kuormituksesta riippuen noin 1 7 µg/l ja typpipitoisuuteen noin µg/l. Suurimmillaan pitoisuuslisäykset ovat yleensä lyhytkestoisissa alivirtaamatilanteissa. Happitilanne tarkastelualueella on ollut yleensä hyvä. Jatkossa kuormitus tulisi olemaan suurimmillaan kg:n rehumäärällä kasvatuskaudella keskimäärin 3,2 kg/d fosforia ja 23 kg/d typpeä. Kyseinen kuormitus nostaisi fosforipitoisuutta keskimäärin 4 µg/l, lyhytaikaisesti noin 11 µg/l ja typpipitoisuutta noin 30 µg/l, lyhytaikaisesti noin 77 µg/l. Luvuissa ei ole otettu huomioon lietteenpoiston vaikutusta. Tähänastisten tarkkailutulosten valossa mittaustuloksiin perustuva kuormitus on ollut kas-

10 vukaudella noin 50 % pienempi kuin tuotantotietojen perusteella arvioitu kuormitus, ja näin ollen myös edellä esitetyt pitoisuuslisäykset olisivat pienempiä. Ravinteisuuden kasvu virtaavassa vedessä voi näkyä selvimmin pintalevästön kasvun ja rantojen limoittumisen voimistumisena etenkin laitoksen läheisyydessä keski- ja loppukesällä. 10 Vaikutus kalatalouteen Vuoden 2004 kalastusta koskeneen kalastustiedustelun ja vertailutietojen perusteella Vian kalankasvatuslaitoksella ei ole haitallisia vaikutuksia alapuolisen vesialueen kalastoon tai kalastukseen. Kalastajat eivät tuoneet esille mitään laitoksen toiminnasta aiheutuvia haittoja. Taimenistutusten johdosta sen saalisosuus on huomattavan korkea huolimatta haukikannan runsaudesta. Hakija on valmis jatkamaan vuosittaista 300 kpl taimenen istutusta laitoksen alapuoliselle jokialueelle. Vesilain mukainen intressivertailu Laitos tulee työllistämään kesäaikana 4 5 henkilöä ja talvisin 1 2 henkilöä. Lisäksi tulevat välilliset vaikutukset paikkakunnan muuhun elinkeinotoimintaan, kuten kalastusmatkailuun. Toimintaa voidaan pitää paikalliset olosuhteet huomioiden taloudellisesti ja kalataloudellisesti huomattavana. Laitoksen toiminta aiheuttaa vähäistä ravinnepitoisuuksien kohoamista Vikajoessa välittömästi laitoksen alapuolisella alueella. Suunnitelman mukaisesta toiminnasta esitetyin ehdoin ei aiheudu terveydellistä haittaa tai muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnon olosuhteiden huonontumista, yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista tai rasitusta naapurustolle. Hakija esittää, että nykyistä taimenen istutusvelvoitetta jatketaan. Toiminta edustaa teknisesti ja taloudellisesti ympäristön kannalta parasta tekniikkaa ja käytäntöä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Vikajoen kalankasvatuslaitoksen kuormitusta ja vesistövaikutuksia on tarkkailtu viisi kertaa vuodessa, kesä-, heinä- elo-, syys- ja lokakuussa. Näytteitä on otettu laitokselle tulevasta ja laitokselle lähtevästä vedestä sekä Vikajoesta rautatiesillalta, Kemijärventien maantiesillalta ja Vikajokisuulta. Näytteistä on analysoitu lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, kiintoaine/sameus, ph, kemiallinen hapentarve, biologinen hapentarve, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Hakija esittää uudeksi tarkkailuohjelmaksi seuraavaa. 1. Käyttötarkkailu Kalankasvatuslaitosten käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään mm. käytetyn veden määrä, vuotuinen kalasto lisäkasvuineen, käytetyn rehun määrä, laatu ja fosfori- ja typpipitoisuus sekä käytetyt kemikaalit, lääkeaineet ja rokotteet, kalataudit ja kalakuolemat sekä tiedot lietteenpoistosta ja sijoituksesta. Käytetyn veden määrää mitataan välisenä aikana päivittäin ja muuna aikana viikoittain.

11 11 2. Päästötarkkailu 3. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Kalankasvatuslaitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä otetaan näytteet kesä syyskuussa kaksi kertaa kuukaudessa yhteensä kahdeksan kertaa vuodessa, mikäli käytetty rehumäärä on > kg vuodessa ja kuusi kertaa vuodessa (1 kerta kesäkuussa, 2 kertaa heinä- ja elokuussa, 1 kerta syyskuussa), jos käytetty rehumäärä on < kg vuodessa. Laitokselta lähtevästä vedestä otetaan vuorokauden kokoomanäyte automaattisella näytteenottimella tunnin välein tai keräämällä vähintään 6 osanäytettä noin tunnin välein. Osanäytteet säilytetään viileässä ja valolta suojassa. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan samanaikaisesti kertanäyte silloin kun näytteenotto ei ajoitu vesistötarkkailun yhteyteen. Näytteet voidaan ottaa laitoksen toimesta, jolloin ne tulee toimittaa vuorokauden sisällä analysoitavaksi. Näytteet voidaan myös pakastaa ja toimittaa tarkkailukauden lopussa analysoitavaksi. Näytteenottopäivän virtaama merkitään näytteiden mukana konsultille lähtevään saatekaavakkeeseen kuormituksen laskentaa varten. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori ja kokonaistyppi Perifytontarkkailu Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa seuraavilta havaintopaikoilta: Koordinaatit (KKJ) Vesistöalue laitokselle tuleva Vikajoki,rautatiesilta Vikajoki,maantiesilta Näytteenottosyvyys on 1 m tai puolet kokonaissyvyydestä. Näytteenoton yhteydessä määritetään veden lämpötila ja näkösyvyys. Näytteistä määritetään: - happi (mg/l ja kyll.%) - PO 4 -P - sähkönjohtavuus - NO 3 -N - väri - NH 4 -N - kiintoaine - a-klorofylli - kok.p - fekaaliset koliformiset bakteerit - kok.n Vesistössä tapahtuvaa limoittumista tarkkaillaan perifytontutkimuksin. Perifytonilla tarkoitetaan erilaisilla pinnoilla kasvavaa levästöä. Perifytontarkkailussa kasvualustana käytettiin 10 x 10 cm keinoalustoja. Perifytontelineet asennetaan vesistötarkkailupisteiden läheisyyteen, laitoksen yläpuolelle ja kahteen paikkaan laitoksen alapuolelle, virtausoloiltaan samankaltaisiin paikkoihin. Havaintopaikkojen tarkka sijainti määritetään GPS-laitteella ensimmäisen tarkkailukerran yhteydessä. Tutkimus suoritetaan heinä-elokuussa kahtena peräkkäisenä kahden viikon inkubointijaksona. Levyille kertyneestä aineksesta määritetään: - a-klorofylli - kiintoaine Perifytontarkkailu tehdään joka toinen vuosi.

12 12 Laadunvarmistus Vesistötutkimusten näytteenotossa noudatetaan ympäristöhallinnon ohjeita. Näytteet analysoidaan SFS-standardien mukaisesti tai ympäristöhallinnon hyväksymin menetelmin. Kalataloustarkkailu Laitoksen kalataloustarkkailu toteutetaan uusimalla Vikajoella vuonna 2004 tehty kalastustiedustelu seuraavan luvan tarkistushakemuksen yhteydessä eli lupakauden viimeistä vuotta edeltävän vuoden tiedoista. Tiedustelu tehdään kolmikierroksisena postitiedusteluna Köyrylammen alapuoliselle yhtenäislupa-alueelle viehekalastuslupia lunastaneille henkilöille. 4.Raportointi Kopio hoitopäiväkirjasta sekä yhteenveto kala- ja rehumääristä toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle sen määrässä muodossa ja määräämänä ajankohtana. Tarkkailutulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulokset lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittain laadittavassa raportissa. Raportti toimitetaan edellä mainituille tahoille sekä Lapin TE-keskukselle. Kalastustiedustelun tulokset liitetään seuraavaan lupahakemukseen ja toimitetaan lisäksi Lapin TE-keskukselle. 5. Tarkkailuohjelman muuttaminen Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston tai Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailua voidaan muuttaa Lapin ympäristökeskuksen ja kalataloustarkkailua Lapin TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksessa ei lausuta asiasta. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet Hakijan mukaan hankkeesta ei vesistötarkkailun ja kalatalousselvityksen tietojen perusteella aiheudu haittaa, joka olisi korvattava esimerkiksi rantojen käytön vaikeutumisen tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin pienenemisen vuoksi. Hakemuksessa esitetään nykyisen istutusvelvoitteen jatkamista. Talousveden saantiin hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia.

13 Hankkeesta ei aiheudu melua, pölyä tai tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille tahoille. 13 Kalataloudelliset velvoitteet Voimassa olevassa vesioikeuden päätöksessä on velvoite istuttaa vuosittain Vikajokeen vähintään 300 kpl 18 cm:n mittaisia puro- tai järvitaimenen poikasia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty laitokselta alavirtaan Vikajärvelle saakka rantatilojen ja vesialueiden sekä laitoksen lähialueen asuttujen tilojen omistaja- ja osoitetiedoilla sekä suunnitelmalla kasvatusaltaiden lietekouruista. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Rovaniemen maalaiskunnassa sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Rovaniemen maalaiskunnalle, sen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Rovaniemen maalaiskunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Lapin Kansa -lehdessä. Muistutukset ja mielipiteet 1. Lapin ympäristökeskus Lapin ympäristökeskus katsoo, että lupa veden johtamiseen laitokselle voidaan myöntää voimassa olevan Pohjois-Suomen vesioikeuden myöntämän luvan ehdoin. Edelleen ympäristökeskus katsoo, että ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa ja esittää, että lupamääräyksiä annettaessa huomioidaan seuraavaa: Vian kalankasvatuslaitoksen fosforipäästö vesistöön voi olla kokonaisfosforina laskien enintään 450 kg/v ja typpipäästö vesistöön kokonaistyppenä laskien enintään kg/v. Kalojen lisäkasvu olisi noin 75 t/v ja kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun käyttömäärä enintään 75 t/v. Ravinnepäästö tulee laskea rehun ravinnesisällön ja kalojen lisäkasvuun sitoutuvan ravinnemäärän erotuksena. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Ympäristökeskus perustelee kalankasvatuslaitoksen rehunkäyttömäärän pysyttämistä enimmäiskäyttömääränä ja päästörajojen tiukentamista hakijan esittämistä raja-arvoista seuraavasti. Ympäristökeskus on tarkistanut kalankasvatuslaitoksen päästörajat käyttäen rehumäärää enintään 75 t/v, rehun keskimääräisenä fosforipitoisuutena 1 % ja typpipitoisuutena 7 % sekä rehukerrointa 1, joka on kalanviljelylaitoksilla tänä päivänä saavutettavissa. Lisäkasvuna em. rehumäärällä on siis mahdollista päästä noin 75 t/v suuruiseen lisäkasvuun ja ylikin, mikä on enemmän kuin hakijan esittämä lisäkasvun noin arvo. Rehunkäytön noin

14 arvo edellyttäisi ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan kuitenkin sitä, että laitoksen puhdistustekniikassa tapahtuisi oleellinen parannus. Itsepuhdistuvia altaita, joista lietevesi poistetaan päivittäin ja lieteveden erilliskäsittelyä voidaan pitää maalaitoksen BAT-tekniikkana. Vian kalankasvatuslaitoksella uoma-altaiden korvaaminen itsepuhdistuvilla pyöröaltailla ei liene kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Lietetaskuilla päästäneen vesistövaikutusten vähentämisen kannalta riittävään puhdistustulokseen sillä edellytyksellä, että liete poistetaan riittävän usein ja rehunkäyttömäärä on rajattu ympäristökeskuksen esittämään enimmäismäärään. Tähänastisen tarkkailun mukaan mittaustuloksiin perustuvat päästöt ovat olleet pienempiä kuin tuotantotietojen perusteella arvioidut päästöt. Kalankasvatuslaitoksen rehunkäytölle ei kuitenkaan edellä sanotun perusteella ole toistaiseksi syytä antaa noin arvoa. Hakijan on pidettävä toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa sekä järjestettävä toiminta siten, ettei rakenteista, laitteista tai toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle ja että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Liete olisi ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan poistettava lietetaskuista keskeisimmällä kasvukaudella heinä elokuussa vähintään kerran viikossa, mieluiten päivittäin automaattisesti ruokinnan jälkeen. Muina aikoina liete tulee poistaa tarvittaessa. Kaikki altaat olisi puhdistettava lietteestä kokonaan vähintään kerran vuodessa. Lietteenpoisto, -käsittely, -kuljetus ja -varastointi tulee tehdä siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kaikki toiminnassa muodostuvat jätteet on käsiteltävä ja edelleen toimitettava Rovaniemen maalaiskunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Lapin ympäristökeskus esittää, että laitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma pois lukien kalataloustarkkailun suunnitelma määrätään toimitettavaksi Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Hakemukseen liitetty Vikajoen kalalaitoksen tarkkailuohjelma vaatii mm. seuraavia täsmennyksiä: 14 Kaikki näytteet määritetään julkisen valvonnan alaisessa laboratoriossa. Päästötarkkailun näytteet otetaan kesä syyskuussa kaksi kertaa kuukaudessa eli yhteensä kahdeksan kertaa vuodessa. Laitokselle tulevasta ja lähtevästä vedestä otetaan kolmen vuorokauden kokoomanäytteet automaattisilla näytteenottimilla. Päästötarkkailun havaintopaikoilta otetaan lisäksi kokoomanäytteiden yhteydessä kertanäytteet, joista määritetään lämpötila, liukoisen hapen pitoisuus ja hapenkyllästysaste. Päästötarkkailun näytteet toimitetaan viipymättä julkisen valvonnan alaiseen laboratorioon analysoitavaksi. Vesistötarkkailunäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa Rovaniemen maalaiskunnassa sijaitsevilta havaintopaikoilta Napapiirin Lohi 1 (laitokselle tuleva) YKJ , Vianjoki Rautatie 5 YKJ ja Vianjoki 22 YKJ Vesistötarkkailu on edelleen ulotettava Vikajärveen vähintään joka toinen vuosi esim. havaintopaikalle Vikajärvi 10 KKJ Päästö- ja vaikutustarkkailun tulokset on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

15 Tarkkailutuloksista vuosittain laadittava raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi myös Lapin ympäristökeskuksen vesistöstä tai laitokselta ottamien näytteiden analyysitulokset. Kalanviljelylaitoksen lietteenpoiston tehon ja lietteen mukana talteen saatavien ravinteiden määrän tarkkailun suunnitelma on esitettävä ja sisällytettävä Vikajoen kalalaitoksen tarkkailuohjelmaan. Fosforireduktio on ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tutkittava vähintään joka kolmas vuosi ja poistettavan lietteen fosfori- ja typpipitoisuus vähintään kaksi kertaa kasvatuskaudessa. Ympäristökeskukselle tulee määrätä oikeus tehdä tarkkailusuunnitelmaan tarpeelliseksi katsottavia muutoksia. Luvassa olisi määrättävä, että kalataudeista on välittömästi ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti Rovaniemen maalaiskunnan eläinlääkärille. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lapin ympäristökeskukselle ja Lapin TE-keskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Lapin ympäristökeskus katsoo, että sen esittämillä tai tiukemmilla päästörajoilla ja rehunkäyttömäärällä lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Lupamääräysten tarkistamisajankohtaa harkittaessa olisi huomioitava Napapiirin Kala Oy:n muiden laitosten sekä Raudanjoen vesistöalueella sijaitsevan Ounas Lohen kalankasvatuslaitoksen lupamääräysten tarkistamisajankohta. Sopiva ajankohta lienee vuoden 2014 tai 2015 loppuun mennessä. Hakemukseen tulee velvoittaa tarkkailutuloksien yhteenvedon perusteella tehtävän vesistövaikutusarvion lisäksi liitettäväksi selvitys kustannuslaskelmineen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta laitoksella vesistökuormituksen edelleen vähentämiseksi nyt määrättävistä päästörajoista Lapin TE-keskus, kalatalousyksikkö Koska laitos kuormittaa Vikajokea ja voi ajoittain aiheuttaa haittaa kalastukselle, tulee nykyistä istutusvelvoitetta jatkaa. Vaikutusalueelle on istutettava vuosittain 300 kpl vähintään 25 cm:n pituisia järvitaimenia. Istutettavien kalojen kokoa ja lajia voidaan muuttaa, mikäli se katsotaan kalataloudellisesti perustelluksi, eikä velvoitteen arvo pienene. Muutoksesta voidaan sopia Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja luvanhaltijan kesken kalastusoikeuden haltijoiden kuulemisen jälkeen. Vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon tulee tarkkailla Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Rovaniemen maalaiskunta, ympäristölautakunta Lupamääräysten tarkistamishakemus tulee tehdä viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Koko Kemijoen valuma-alueen kalankasvatuslupien lupamääräysten tarkistus tulee käsitellä samanaikaisesti. Ympäristönsuojelulain mukainen paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ei hakemusasiakirjoista käy riittävän selkeästi esille. Kalankasvatus ei ole pystynyt kehittämään päästöjä vähentävää tekniikkaa muiden vesistöjä kuormittavien toimijoiden tahdissa. Esimerkiksi maa-altaiden lietteenpoistoa tulee tehostaa kasvatusaltaiden jälkeen rakennettavien erillisten saostusaltaiden avulla. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan puute tulee lupa-ajassa ja lupamääräyksissä ottaa huomioon.

16 4. Raudanjoen kalastusalue Ympäristöluvan hakija on velvoitettava istuttamaan kpl 1-kesäisiä harjuksen poikasia vuosittain Vikajokeen välille Köyrylampi Vikajärvi. Kalankasvatuslaitos on rehevöittänyt ja limoittanut laitoksen alapuolista vesialuetta siten, että harjuksen poikastuotantoalueet ovat osittain tai kokonaan tuhoutuneet ja harjuskannat näin ollen osin kokonaan hävinneet tai taantuneet. Kyseessä olevalla jokialueella on noin 6,2 km koskialueita, joissa poikastuotantoalueita on noin 100 ha. Istutusmäärät on mitoitettu siten, että poikasmäärät ovat 500 kpl/poikastuotantohehtaari. Laitoksen alapuolisen vesialueen omistaa Metsähallitus, Pirttijärven ja Namman kalastuskunnat Pirttijärven osakaskunta Vian laitos aiheuttaa kalataloudellista haittaa, vesi rehevöityy ja haju haittaa. Osakaskunta vaatii korvausta edellä mainituista haitoista jokavuotisina taimenen istutuksina osakaskunnan vesiin samalla kalamäärällä kuin edellisvuosina. 6. AA, Nampa, Loue RN:o 34:15 Muistuttaja omistaa vuonna 1985 valmistuneen ympärivuotisessa käytössä olevan vapaa-ajan asunnon Vikajoen alajuoksulla noin 5 km kalankasvatuslaitokselta alavirtaan. Vikajoen toinen ja suurin suvanto (noin 250 m leveä) on kiinteistön kohdalla. Laitokselta tulevaa lietettä laskeutuu tähän suvantoon varsinkin loppukesällä. Suvanto on altis rehevöitymään. Viranomaisten tulee riittävästi valvoa laitoksen toimintaa, lupamääräysten noudattamista ja seurata vaikutuksia vesistössä. Lupamääräysten rikkomisesta pitää seurata taloudellinen rasite. Jälkikäteen vesistövahinkojen korjaaminen on vaikeata ja aikaa vievää. 7.BB ja CC, Nampa, Tuomela RN:o 179:5 Muistuttajien tilan talouskeskus sijaitsee noin 100 metrin päässä laitoksen poistokanavan suulta alavirtaan. Tilalla asuu kaksi perhettä ja harjoitetaan matkailutoimintaa. Kotieläintalous lopetettiin vuonna Pieni suvanto tilan kohdalla toimii laitokselta jokeen laskettavien jätevesien ensimmäisenä selkeytysaltaana. Kosken virtauksesta ja akanvirrasta johtuen suvannon vesi jää pyörimään tilan rantaan ja toimii siten erittäin tehokkaana puhdistamona. Lietettä kertyy kesän aikana pahimmillaan jopa kymmeniä senttimetrejä. Syyskesästä vesikasvillisuus täyttää talon puoleisen rannan. Kevättulvat huuhtovat osan lietteestä virran mukaan. Rantaa on itse puhdistettu. Ongelma siirtyy alavirtaan ja seuraava suvanto on kasvanut miltei umpeen. Ympäristölupa tulee myöntää määräaikaiseksi, enintään 5 vuotta. Yhtiön on toteutettava sopimuksen mukainen jätevesikanavointi ja toimitettava vuosittain haitoista 75 kg 3-kesäisiä puro- tai järvitaimenen poikasia tai vaihtoehtoisesti puhdistettava lietteestä Tuomelan tilan ranta vuosittain ja suorittaa vuosittain korvauksena haitoista 150 kg 3-kesäisiä puro- tai järvitaimenen poikasia. Tilalle kuuluvan 0,2 hehtaarin vesialueen osalta yhdytään Raudanjoen kalastusalueen vaatimukseen harjuksen istuttamisesta. Hajuhaitat ja rehevöityminen estävät virkistyskäytön. Muistuttajien omistamat kaksi yhtiötä harjoittavat matkailun ohjelmapalvelutoimintaa. Tilan ja jokialueen käyttö ohjelmiin tai kalastukseen estyy kesäaikana hajuhaittojen

17 ja saastuneisuuden vuoksi. Puhtaan Lapin ja puhtaan yrityksen imago kärsii. 17 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muistutuksista ja vaatimuksista. 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskuksen vaatima tihennetty lietteenpoisto on käytännössä erittäin vaikeaa, työlästä ja kallista toteuttaa suhteessa sillä saavutettavaan hyötyyn. Hakemuksessa esitetty lietteenpoistotiheys on riittävä. Laitoksen tuloveden pitoisuusvaihtelut ovat vuorokausitasolla suhteellisen vähäisiä, joten tuloveden näytteenottoa varten ei ole tarpeen hankkia suhteellisen kallista automaattista näytteenotinta, vaan näytteet tulevasta vedestä voidaan ottaa kertanäytteinä samoina päivinä, kun on meneillään lähtevän veden tarkkailujakso. 2. Lapin TE-keskus, kalatalousyksikkö, 4. Raudanjoen kalastusalue, 5. Pirttijärven osakaskunta Hakemuksen liitteenä olevan kalastus- ja kalastoselvityksen mukaan Vikajoesta laitoksen jätevesien vaikutusalueelta on vuonna 2004 saatu kalaa 1,4 kg/kalastuskerta ja saalis oli 5,6 kg/ha. Vapakalastusvälineillä saadusta saaliista oli 41 % haukea, 27 % harjusta, ja 24 % taimenta. Tehdyn kalastustiedustelun ja vertailutietojen perusteella Vian laitoksella ei ole haitallisia vaikutuksia alapuolisen vesialueen kalastoon ja kalastukseen. Saalisjakauma ei viittaa siihen, että laitoksella olisi vaikutuksia Vikajoen harjuskantaan. Kalastusalueen vaatimus harjuksen istuttamisesta on perusteeton. Vaatimus merkitsisi istutusvelvoitteen arvon kohoamista noin kaksikymmenkertaiseksi. Voimassa olevan luvan mukainen istutusvelvoite on vähintäänkin riittävä korvaamaan laitoksesta mahdolliset kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat. Mikäli istukkaiden kokoa halutaan nostaa 18 cm:stä 25 cm:iin, tulee niiden määrää vastaavasti pienentää kustannuksia vastaavasti eli määrä on 200 poikasta vuodessa. Mikäli myöhemmin katsotaan aiheelliseksi muuttaa istukkaiden kokoa tai lajia, on se mahdollista tehdä TE-keskuksen lausunnossa esitetyllä tavalla. 7. BB ja CC, Nampa, Tuomela RN:o 179:5 Napapiirin Kala Oy osti Napapiirin Lohi Oy:n liiketoiminnan ja vuokrasi Vian laitoksen Kemijoki Oy:ltä. Napapiirin Kala Oy:llä ei siten ole velvoitteita, mitkä ovat mahdollisesti syntyneet Tuomelan tilan ja Napapiirin Lohi Oy:n keskinäisellä sopimuksella. Hakijalla ei ole tarkkaa tietoa sopimuksen synnystä eikä mahdollisista muista seikoista, joista on sovittu kyseisenä ajankohtana tai sen jälkeen Napapiirin Lohi Oy:n ja tilan omistajien välillä. Hakija on edelleen toimittanut tilanomistajille vuosittain 30 kg kirjolohta. Tuomelan tilanomistajat eivät ole millään tavoin aiemmin reagoineet sopimukseen muilta osin 20 vuoden aikana. Vian laitokselle on rakennettu kyseisen sopimuksen laatimisen jälkeen lietetaskut korvaamaan Pohjois-Suomen vesioikeuden antamassa lopputarkastuspäätöksessä rakennettavaksi määrätyn m 3 :n suuruisen saostusaltaan. Pohjois-Suomen vesioikeuden lopputarkastuspäätöksen mukaan Vian laitoksella saadaan kasvattaa kalaa vuosittain enintään 100 tonnia ja käyttää

18 tähän kuivarehua enintään 200 tonnia. Nyt lupaa haetaan noin 75 tonnin rehunkäyttömäärälle. Se on noin 38 % vuonna 1981 myönnetystä luvasta, eli kalatuotannosta syntyvä kiintoaine ja ravinnemäärä on vain pieni osa tuolloin arvoidusta tasosta. Laitoksen poistovedestä ei ole analysoitu kiintoainepitoisuutta kuten nykyisin ei yleensäkään tehdä. Syynä on se, että nykyisillä rehuilla ja lietteenpoistolla on poistovesien kiintoainepitoisuus niin lähellä tuloveden kiintoainepitoisuutta, ettei eron mittaaminen ole mielekästä. Muistuttajien tilan rantaan mahdollisesti kerääntyvä liete on todennäköisesti valtaosin peräisin muualta kuin laitoksen poistovedestä. Laitos ei aiheuta hajuhaittoja eikä sellaista rehevöitymistä, että se estäisi tilan virkistyskäyttöä. Vuonna 2004 tehdyn kalastustiedustelun mukaan Vikajoella kalastavat vapaaajankalastajat eivät esittäneet yhtään kommenttia laitoksen mahdollisesta haitallisesta vaikutuksesta jokialueen virkistyskäyttöön. Muistuttajien vaatimus jätevesien kanavoinnista ja lietteen puhdistamisesta jokialueelta sekä lupajakson rajoittamisesta viiteen vuoteen on perusteeton. Hakija on valmis jatkamaan nykyistä istutusvelvoitetta. Kalastolle mahdollisesti aiheutuva vahinko tulee näin täysin korvatuksi. Neuvottelut ja tarkastukset Hakemuksen täydennys Ympäristölupavirasto on tehnyt tarkastuksen laitoksella Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. Hakija on toimittanut Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon hakemukseen täydennystä koskien kalojen istutusvelvoitetta ja laitoksen lietteenläjitysaluetta sekä selvitystä laitoksen tuotantomäärän vuotuisista vaihteluista ja lietteen koostumuksesta. 18 MERKINTÄ Ympäristölupavirastolla on asiaa ratkaistaessa ollut esillä Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman Vikajoen varressa olevan kalankasvatuslaitoksen lopputarkastuspäätös (nro 81/81/I) asiakirjoineen. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Napapiirin Kala Oy:lle luvan veden johtamiseen Vikajoesta Vian laitokselle kalankasvatusta varten. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Napapiirin Kala Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalojen kasvatukseen ja talvisäilytykseen maaaltaissa Vikajoen varrella sijaitsevassa Vian kalankasvatuslaitoksessa ja laitoksella käytetyn veden johtamiseen Vikajokeen. Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin kg vuodessa ja viiden vuoden liukuvana keskiarvona noin kg vuodessa.

19 Hankkeesta aiheutuvien kalatalousvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään istutusvelvoite. Välittömästi poistokanavan alavirranpuolella olevan tilan rannasta määrätään vesikasvillisuutta poistettavaksi ja tilan omistajille määrätään korvaus virkistyskäytön vaikeutumisesta. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. 19 LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Laitokselle saadaan johtaa vettä Vikajoesta välisenä aikana enintään 1,0 m 3 /s ja muuna aikana enintään 0,7 m 3 /s, ei kuitenkaan enempää kuin kuusikymmentä (60 %) prosenttia kulloisestakin kokonaisvirtaamasta. Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä siten, etteivät yläpuoliset vedenkorkeudet haitallisesti muutu ja muutenkin vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Hakijan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä ja Vikajoen virtaamista laitoksen kohdalla. Virtaaman säätö ja mittaukset on tehtävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitokselle tuleva virtaama ja Vikajoen virtaama on mitattava päivittäin toukokuun ensimmäisen ja syyskuun viimeisen päivän välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Päästöt pintavesiin 2. Kalankasvatuslaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölupavirastolle toimitetun hakemussuunnitelman täydennyksen liitteenä 5 olevan päivätyn ilmakuvan "Vikan kalankasvatuslaitos" (MK 1:2000) ja piirustuksen "Kasvatusuoman lietetasku" (mittapiirros 1:100) mukaiset. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään vuodessa ja viiden vuoden liukuvana keskiarvona enintään kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 450 kg vuodessa ja viiden vuoden liukuvana keskiarvona enintään 360 kg vuodessa ja typpikuormitus enintään kg ja viiden vuoden liukuvana keskiarvona enintään kg vuodessa. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasvatuksessa olla enintään 1 % ja typpipitoisuus enintään 7 %.

20 Päästöt ilmaan Kasvatusaltaiden lietetaskuihin kertyvä liete on poistettava kasvukauden aikana kerran viikossa ja jälkeen kaksi kertaa viikossa sekä kaikista altaista kuivatyönä vähintään kerran vuodessa. 4. Luvan saajan on poistettava vedenvaihtuvuuden parantamiseksi Vikajoesta tilan Tuomela Rn:o 179:5 edustalta noin 10 metrin päästä rannasta palpakkokasvusto noin 10 x 3 metrin alalta. Kasvuston poisto on tarvittaessa uusittava 5 vuoden välein. Poistettu kasvillisuus on sijoitettava maalle riittävän etäälle rannasta maanomistajan kanssa sovittavaan paikkaan tai kuljetettava kaatopaikalle. 5. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja. 20 Melu ja tärinä 6. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista melua tai tärinää. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi 7. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät biojätteet on kompostoitava tai käsiteltävä muulla Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön tai kaatopaikalle. Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti ja Rovaniemen maalaiskunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Lietteen poistosta ja käsittelystä on laadittava suunnitelma, josta käy selville lietteen poistotapa, ja käsittely, poistoaikataulu ja lietteen sijoitus. Suunnitelma on toimitettava Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle. 8. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 9. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti. Vesistötarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailua ja sen raportointiaikoja voidaan muuttaa vastaavasti Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua.

21 21 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Kalatalousmääräys 10. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua on rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Luvan saajan on tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavasta vuodesta alkaen istutettava vuosittain Vikajokeen laitoksen vaikutusalueelle vähintään 300 taimenenpoikasta, joiden pituus on 18 cm. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa edeltävältä ajalta on noudatettava voimassa olevaa päätöstä. Istutus on tehtävä Lapin TE-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Istutusvelvoitetta voidaan muuttaa Lapin TE-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla istutettavien kalojen lajin, koon ja määrän osalta siten, että velvoitteen rahallinen arvo ei heikkene. Istutuksesta ja sen mahdollisesta muuttamisesta on ennakkoon kuultava vaikutusalueella toimivia osakaskuntia ja Metsähallitusta. Mikäli muutoksista ei päästä yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa hakemuksella erikseen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Istutuksista on annettava vuosittain tieto Lapin TE-keskukslle. KORVAUSMÄÄRÄYS Luvan saajan on maksettava liitteen 3 mukainen korvaus. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.