LUPAPÄÄTÖS Nro 18/11/1 Dnro PSAVI/213/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 18/11/1 Dnro PSAVI/213/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Emäjoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Hyrynsalmi Kainuun Lohi Oy Takalantie SOTKAMO

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Muut päästöt ja jätteet... 7 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 8 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8 Vesistön tila ja käyttö... 8 Yleiskuvaus vesistöstä... 8 Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 9 Kalasto ja kalastus TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastukseen ja kalastoon Riskit ja häiriötilanteet Muut ympäristövaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET VESISTÖN PILAANTUMISESTA LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hakijan kuuleminen ja selitys Lausunto MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Kalanistutusvelvoite KORVAUSMÄÄRÄYS OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräysten perustelut... 25

3 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Kalatalousvelvoite Korvausmääräyksen perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS Kainuun Lohi Oy on aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut Emäjoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista. Voimassa olevan luvan mukaan laitokselle saadaan johtaa vettä enintään 2,25 m 3 /s, fosforikuormitus saa olla enintään 800 kg vuodessa ja kasvukaudella ( ) 5,5 kg vuorokaudessa ja käytettävän rehun määrä enintään kg vuodessa. Lupaa toiminnan jatkamiseen haetaan nykyisessä laajuudessa perkaustoiminta mukaan lukien. Määrääväksi luparajaksi esitetään nykyistä fosforin vuosikuormitusrajaa 800 kg/v, joka lasketaan tuotantotietojen perusteella. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Hyrynsalmen kunnan Hyrynsalmen kylässä Emäjoen varressa Hyrynsalmen seurakunnalta vuokratulla tilalla Tapiola Laitokselta on matkaa Hyrynsalmen keskustaan noin 2 km. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 55/03/2 mukaan luvan haltijan on, mikäli aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua kalankasvatusta vuoden 2010 jälkeen, toimitettava mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 c) kohdan nojalla ja pintaveden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 55/03/2 myöntänyt Kainuun Lohi Oy:lle Emäjoen kalankasvatuslaitoksen ympäristöluvan ja luvan veden johtamiseen Emäjoesta kalankasvatuslaitokselle sekä luvan perkaustoimintaan. Lupamääräyksen 7 mukaan luvan saajan on mennessä toimitettava ympäristölupavirastolle hakemussuunnitelma lietteen erottelun, lietteen ja lieteveden käsittelyn sekä lietteen hyötykäytön tehostamiseksi.

5 Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 5/06/2 velvoittanut Kainuun Lohi Oy:n tehostamaan mennessä Emäjoen kalankasvatuslaitoksen lietteen ja lietevesien käsittelyä. Hyrynsalmen seurakunta on allekirjoitetulla maa-alueen vuokrasopimuksella vuokrannut AA:lle, BB:lle, CC:lle ja DD:lle perustettavan yhtiön lukuun noin seitsemän hehtaarin suuruisen määräalan Hyrynsalmen kunnan Hyrynsalmen kylässä sijaitsevasta tilasta Tapiola kalankasvatus- ja virkistysaluetoimintaa varten. Vuokra-aika on kolmekymmentä (30) vuotta lukien. Vuokrasopimus on siirretty Kainuun Lohi Oy:lle. Vuokranantaja on hyväksynyt siirron. Alueella on voimassa Kainuun maakuntakaava. Kaavassa ei ole merkintöjä Emäjoen kalankasvatuslaitoksen kohdalla. Alueella on lisäksi voimassa Hyrynsalmen keskustaajaman osayleiskaava. Kaavassa kalankasvatuslaitos on merkinnällä Eka eli kalankasvatuslaitoksen alue. Alueen pohjoispuolella on merkintä RM eli matkailupalvelujen alue ja itäpuolella merkintä MU eli maa- ja metsätalousvaltainen alue. 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vesilain mukainen toiminta Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Laitoksella kasvatetaan kirjolohia teuraskalaksi. Kalat tuodaan laitokselle keväällä noin 8 10 g:n painoisina. Syksyllä ne ovat noin 400 g:n painoisia ja seuraavana syksynä noin 1,5 kg:n painoisia. Kalat perataan seuraavana vuonna maalis toukokuussa allasalueen vieressä olevassa huoltorakennuksessa sijaitsevassa perkaamossa. Kalankasvatuslaitos on ollut alueella vuodesta 1988 lähtien. Laitos työllistää 2 3 henkilöä ympäri vuoden. Ympäristölupaviraston päätöksen nro 55/03/2 mukaan laitokselle saadaan johtaa vettä enintään 2,25 m 3 /s. Vesi laitokselle otetaan Emäjoesta laitoksen pohjoispäässä sijaitsevan virtauksenkehittimellä varustetun vedenottokanavan kautta ja johdetaan takaisin Emäjokeen laitoksen eteläpäässä. Laitoksella käytetty vesimäärä mitataan siivikolla kasvatuskaudella 1 2 viikon välein ja aina näytteenoton yhteydessä. Kalat kasvatetaan yhdeksässä maa-altaassa, joiden pinta-ala on yhteensä m 2, tilavuus noin m 3 ja vesisyvyys noin 2,5 m. Kaloja ruokitaan kuivarehulla automaattiruokintana kerran vuorokaudessa noin kolmen tunnin jaksona. Laitoksella on käytetty kuivarehua vuosina keskimäärin kg vuodessa. Kalan lisäkasvu on ollut keskimäärin kg vuodessa ja rehukerroin 0,95 1,06, keskimäärin 1,0. Käytetty rehumäärä on ollut joka vuosi luparajaa ( kg/v) pienempi. Jokaisen kasvatusaltaan alapäässä on lietetasku. Lietetaskuihin on rakennettu vuonna 1994 imuputkijärjestelmä. Lietetaskut tyhjennetään kasva-

6 tuskaudella kerran viikossa. Viikon lietekertymä, noin 54 m 3, tyhjennetään uuteen lietteen käsittelyn tehostamiseksi rakennettuun laskeutusaltaaseen, jossa lietteen annetaan laskeutua ja selkeytyä. Laskeutusaltaassa on vettä pidättävänä tiivistekerroksena noin yhden metrin paksuinen moreeniverhous. Allas on mitoitettu noin m 3 :n maanpäälliselle tilavuudelle, jonka alle jää lietetila. Poikkeuksellisten tilanteiden varalta laskeutusallas varustetaan myös nykyiseen lietealtaaseen johtavalla hätäylivuotoputkella. Selkeytymisen jälkeen kirkaste lasketaan sulkuventtiilillä varustettua viettoviemäriä pitkin vanhaan lietealtaaseen, joka toimii suodatus- /jälkiselkeytysaltaana. Vanha lieteallas on jaettu kahteen osaan penkereellä. Ensimmäiseen, suodatusosaan johdetaan laskeutusaltaan purkuvedet ja mahdolliset talvikauden aikana pumpattavat vedet (laskeutusaltaan rakenteet todennäköisesti jäässä). Toinen osa toimii jälkiselkeytysaltaana. Ensimmäiseen altaaseen johdettujen vesien annetaan suodattua ja purkautua lietealtaan toiseen osaan, josta vedet edelleen purkautuvat suotautumalla jokeen. Altaat voidaan tarvittaessa tyhjentää pumppaamalla ne vuorotellen eri altaisiin. Laskeutunut liete jää laskeutusaltaan pohjalle lietetilaan. Laskeutusaltaan lietetilaan kertynyt liete poistetaan kasvukauden jälkeen ja tarvittaessa myös kasvukauden aikana. Tyhjennyspumppaus on mahdollista tehdä perkaamon hiekan- ja rasvanerotuskaivoihin, mistä liete pumpataan edelleen puhdistettavaksi Hyrynsalmen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Liete on mahdollista kuljettaa myös maanparannusaineeksi. Poistetun lietteen määrästä pidetään kirjaa. Myös suodatus- ja jälkiselkeytysaltaiden pohjalta poistetaan edellä sanotulla tavalla sinne kertynyt lietekerros. Lietteen poiston jälkeen allas jaetaan moreenipenkereellä kahteen osaan pituussuunnassa suhteessa 15 m/25 m. 1-altaan pohjalle on asennettu pohjavesien suojelemiseksi ja ravinteiden pidättämiseksi noin yhden metrin paksuinen suodatinkerros alakanavasta poistetusta hiekasta/sorasta. Suodatinkerroksen alaosaan on asennettu neljä M110-tupla salaojaputkea, joita pitkin suodattunut vesi purkautuu 2-altaaseen. Huuhtelua varten salaojaputkien päät on nostettu 1-altaan reunoille ja tulpattu. Nykyisen lietealtaan eteläpäässä sijaitseva, noin kahden metrin levyinen ja 25 metrin pituinen oja on täytetty. Nykyisin ojan pää on noin viiden metrin etäisyydellä lietealtaasta. Ojan täytöllä saadaan nykyistä suotautumismatkaa ja -aikaa pidennettyä ja tehostettua ravinteiden pidättymistä. Kaloja perataan maalis toukokuun välisenä aikana noin kg. Perkaamon vesi otetaan verkostosta ja jätevedet johdetaan Hyrynsalmen kunnan viemäriverkostoon. Perkaamon jätevedet (noin 500 m 3 vuodessa) johdetaan Ø 400 mm:n kokoisen tarkastuskaivon, hiekanerotuskaivon ja rasvanerotuskaivon kautta pumppaamoon, josta jätevedet pumpataan Hyrynsalmen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä tyhjentää perkaamon hiekan- ja rasvanerotuskaivot kaatopaikalle. Perkaamon WC-jätevedet johdetaan oman Ø 400 mm:n kokoisen tarkastuskaivon kautta pumppaamoon ja jätevedenpuhdistamolle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kalankasvatuksen merkittävimpänä ympäristövaikutuksena pidetään sen rehevöittäviä vaikutuksia vesiluontoon. Päähuomio ympäristövaikutusten vähentämisessä onkin tästä syystä kiinnitetty ravinnekuormitukseen. 6

7 Kalankasvatuksessa tehokkaimpia toimia ravinnekuormituksen pienentämiseksi ovat rehujen laadun ja niiden käytön kehittäminen. Rehujen tuotekehityksen avulla lohikalojen kasvatuksen typpikuormitusta voitaneen pienentää korkeintaan 5 10 % ja fosforikuormitusta korkeintaan % nykyisestä. Suuremmat muutokset rehujen kuormittavuudessa vaarantavat kalojen hyvinvoinnin ja heikentävät rasvoittumisen vuoksi tuotetun kalan laatua. Laitoksen huolellinen hoito, ruokinnan optimointi ja mahdollisimman vähän ravinteita sisältävän rehun käyttö ovat tehokkaimpia tapoja vähentää kuormitusta. Vesistövaikutuksia tarkkaillaan viranomaisten hyväksymällä tavalla. Maa-alueille suunnitellut kiertovesilaitokset eivät sovellu kirjolohen eivätkä muunkaan halvan kalan ruokakalakasvatukseen suurien investointi- ja käyttökustannusten vuoksi. 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Muut päästöt ja jätteet Laitoksen aiheuttamaa fosforikuormitusta on tutkittu 10 kertaa vuodessa ottamalla vesinäytteet laitokselle tulevasta (kertanäyte) ja sieltä lähtevästä vedestä (vuorokauden kokoomanäyte) sekä mittaamalla laitoksella käytetty vesimäärä. Lisäksi kuormitusta on arvioitu tuotantotietojen perusteella eli käytetyn rehun määrän ja laadun sekä kalan lisäkasvun perusteella. Kasvatuskauden (kesä syyskuu, 122 vrk) keskimääräistä kuormitusta arvioitaessa rehusta on arvioitu käytetyn 90 %. Kasvatettavan kalan fosforipitoisuutena on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 %. Lupakaudella rehun keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut 0,84 % ja typpipitoisuus 6,2 %. Laskennallinen fosforikuormitus on ollut vuosina kasvatuskaudella keskimäärin 3,7 kg vuorokaudessa ja 560 kg vuodessa ja typpikuormitus vastaavasti 29 kg vuorokaudessa ja kg vuodessa. Mitattu fosforikuormitus on ollut yhtä suuri kuin tuotantotietojen perusteella laskettu kuormitus. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan laitoksen fosforikuormitus saa olla enintään 800 kg vuodessa ja kasvukauden keskiarvona laskettuna enintään 5,5 kg vuorokaudessa. Laitoksen kuormitus on ollut luparajoja alhaisempi. Laitoksen ominaiskuormitus on ollut vuosina keskimäärin 4,5 g fosforia ja 34 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 kalankasvatukselle asetut ominaiskuormitusarvot koko maan keskiarvona ovat enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Emäjoen laitoksella fosforin ja typen ominaiskuormitus on ollut tavoitearvoa pienempi. Toiminta ei aiheuta hajua eikä häiritsevää melua ympäristöön. Kalojen ruokinta-automaateista syntyy jonkin verran ääntä, mutta se ei ole häiritsevää eikä siitä ole laitoksen ilmoituksen mukaan tullut valituksia.

8 Laitoksella tyhjentyvien rehusäkkien määrä on noin 280 kpl/v. Säkit ovat menneet kaatopaikalle, mutta jatkossa ne on tarkoitus toimittaa asianmukaiseen muovin kierrätykseen. Perkeitä perkaamolla syntyy noin kg/v ja laitoksella kuolee kaloja noin 200 kg/v. Perkeet hapotetaan noin 1 m 3 :n säiliössä ja toimitetaan turkistarhoille rehuksi. Jatkossa perkeille haetaan tarvittaessa uusia käyttökohteita (esimerkiksi biokaasu tai biodiesel). Kuolleet kalat haudataan maahan laitosalueelle. Tavanomaista jätettä laitoksella syntyy vain pieniä määriä ja se menee asianmukaiseen jätekeräykseen. Ongelmajätteitä laitoksella ei synny. Laitokselle tuodaan poikasia kerran vuodessa ja kaloja viedään pois laitokselta noin 10 viikon aikana yhteensä 30 kertaa. Rehuja tuodaan noin kertaa vuodessa. Turkistarhaaja hakee hapotetut perkeet. Laitokselta on poistettu lietettä vuosina seuraavasti: m m m m m m m m 3 Liete pumpataan hiekan- ja rasvanerotuskaivojen kautta tai suoraan kaivojen jälkeisen pumppaamon kautta Hyrynsalmen kunnan jätevedenpuhdistamolle. 8 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Suojelukohteet ja pohjavesialueet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Yleiskuvaus vesistöstä Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei sijaitse pohjavesialueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia suojelualueita. Vaikutusalueella ei myöskään sijaitse pintavedenottamoita eikä Emäjoen vettä käytetä talousvetenä. Emäjoen rannalla on sekä vakituista että loma-asutusta. Kainuun Lohi Oy:n Emäjoen laitosta lähinnä oleva rakennettu kiinteistö sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä vastarannalla. Purkupaikkaa lähinnä oleva kiinteistö sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä joen vastarannalla. Hyrynsalmen kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Emäjoen vastarannalla. Puhdistetut jätevedet johdetaan Emäjokeen kalankasvatuslaitoksen vedenottamon ja jätevesien purkupaikan välille. Emäjoki alkaa Suomussalmen Kiantajärvestä ja laskee Kiehimänjokena Oulujärveen Paltamossa. Hyrynsalmen taajamasta ylävirtaan sijaitsevat

9 Hyrynjärvi ja Salmijärvi sekä noin 5 km alavirtaan ovat Emäjoen laajentumat Seitenjärvi ja Pölhöjärvi. Emäjoen valuma-alueen koko kalankasvatuslaitoksen kohdalla on noin km 2. Hyrynjärven alueen (59.43) koko Seitenjärven luusuassa Seitenoikeassa on km 2 ja järvisyys 4,5 %. Oulujärveen laskevan Hyrynsalmen reitin valuma-alueen koko on km 2 ja järvisyys 8,0 %. Ajanjakson kesä syyskuun keskivirtaama Seitenoikeassa on ollut 87,6 62,8 m 3 /s. Vuosina heinä- ja elokuussa keskivirtaama on ollut noin m 3 /s ja kesällä alimmillaan kuukausitasolla noin m 3 /s. Noin 30 km Hyrynsalmen taajamasta ylävirtaan sijaitsee Aittokosken voimalaitos ja noin 10 km alavirtaan Seitenoikean voimalaitos. Juoksutukset voimalaitoksilta vaihtelevat voimakkaasti ja ajoittain lähinnä avovedenaikana voimalaitoksilta ei juoksuteta lainkaan. Vuonna virtaamia Aittokosken voimalaitoksella oli 42 vrk ajoittuen lähinnä touko lokakuulle ja Seitenoikeassa 20 vrk ajoittuen kesä elokuulle. Vuonna virtaamia Aittokoskessa oli 58 vrk ajoittuen pääosin touko lokakuulle sekä Seitenoikeassa 32 vrk ajoittuen pääosin heinä lokakuulle. Aittokosken ja Seitenoikean voimalaitoksilla oli yhtä aikaa 0-juoksutuksia vuosina vuorokautta yhtäjaksoisesti. Säännöstelyn lisäksi vedenlaatuun Hyrynsalmen reitillä vaikuttavat maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta aiheutuva hajakuormitus, kalankasvatus ja taajamakuormitus sekä ilmasta tuleva laskeuma. Lähin pistekuormittaja on Hyrynsalmen jätevedenpuhdistamo. Paikalliset asukkaat ja kesämökkiläiset käyttävät vesistöä kalastukseen, veneilyyn ja uintiin sekä sauna- ja kasteluvetenä. Yleisiä uimarantoja hankkeen vaikutusalueella ei ole. Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus Vedenlaatu ja sen kehitys Emäjoen kalankasvatuslaitoksen ja Hyrynsalmen jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu on yhteinen lähekkäisen sijainnin vuoksi. Vesistövaikutuksia on tarkkailtu ympäristölupaviraston päätöksen mukaisesti. Vedenlaatua on seurattu neljällä havaintopaikalla kolme kertaa vuodessa; helmi maaliskuussa, heinäkuussa ja elokuussa laitokselle tulevasta vedestä (KaiHyTu) sekä kuormittajista alavirtaan Emäjoesta (Emäj7/1, Emäj7/3) ja Seitenjärven syvänteestä (Sei). Pisteeltä Emäjoki 7/3 näytettä ei ole saatu talvella jäätilanteen vuoksi. Lisäksi on tutkittu perifytonin eli päällyslevästön kasvua viidellä pisteellä keinoalustojen avulla vuosina 2003, 2005, 2007 ja Havaintopaikat ovat samat kuin vesistötarkkailussa, ja lisäksi on yksi havaintopaikka Hyrynsalmen jätevedenpuhdistamon ja kalankasvatuslaitoksen purkualueiden välillä. Velvoitetarkkailun tulokset on esitetty vuosittain Oulujoen vesistöalueen Hyrynsalmen reitin vesistötarkkailuraportissa. Vuosien tarkkailutulosten perusteella veden väri ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ilmentävät humuspitoista vettä. Vesi on ollut yleensä lievästi hapanta. Sähkönjohtavuusarvot ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet varsin alhaisia. Veden happitilanne on ollut kesäisin keskimäärin hyvä ja talvella tyydyttävä. Alhaisin happitilanne on todettu maaliskuussa 2008 pisteellä Emäjoki 7/1. Seitenjärven syvänteessä happitilanne on vaihdellut 9

10 pintavedessä hyvästä tyydyttävään. Pohjan läheisyydessä erityisesti heinä elokuussa happitilanne on ollut useana vuotena heikko. Heikentyneen happitilanteen aikana vesikerros on yleensä ollut lämpötilan suhteen kerrostunut, jolloin veden sekoittuminen on estynyt. Veden hygieeninen laatu on ollut hyvä. Veden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet keskimäärin korkeimmat kalalaitokselta ja Hyrynsalmen jätevedenpuhdistamolta alavirtaan pisteellä Emäjoki 7/1. Kesällä fosforipitoisuus on ollut pintakerroksessa keskimäärin 4 µg/l ja typpipitoisuus noin 30 µg/l korkeampi kuin ylävirtaan olevalla pisteellä (KaiHyTu), mutta alempana Emäjoessa ja Seitenjärvessä pääosin pisteen KaiHyTu tasoa. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin elokuussa 2003 pisteellä Emäjoki 7/1. Seitenjärven pohjan läheisyydessä on myös esiintynyt kohonneita fosforipitoisuuksia kesällä. Kesän keskimääräiset fosforipitoisuudet ovat olleet Emäjoessa ja Seitenjärvessä lievästi reheville ja typpipitoisuudet karuille vesille tyypillisellä tasolla. Epäorgaanisten ravinteiden määrät ovat olleet keskimäärin alhaisia. Forsbergin (1978) esittämien raja-arvojen mukaan epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella perustuotantoa rajoittava minimiravinne jätevedenpuhdistamolta ja kalalaitokselta ylävirtaan on yleensä ollut molemmat ravinteet ja alavirtaan fosfori tai molemmat ravinteet. Kasviplanktonin biomassaa kuvaavat a-klorofyllipitoisuudet ovat vuosina olleet jätevedenpuhdistamolta ja kalalaitokselta ylävirtaan ja lähimmällä alavirtaan olevalla pisteellä keskimäärin reheville vesille (7,5 8,3 µg/l) ja alempana Emäjoessa ja Seitenjärvessä lievästi reheville vesille (6,1 7,0 µg/l) tyypillisiä Forsberg & Rydingin (1980) esittämän rehevyysluokituksen perusteella. Vuosijaksolla Emäjoen pintaveden happitilanteessa ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia kesä- tai talviaikana. Talvella 2008 pisteellä Emäjoki 7/1 happitilanne oli välttävä, mutta muutoin happipitoisuudet ovat olleet samaa luokkaa kaikilla havaintopisteillä. Kesäaikaisissa fosforipitoisuuksissa on havaittavissa lievää tai selvää kasvua. Selvimmin kasvu näkyy pisteellä Emäjoki 7/1 ja vähiten vesistössä alempana pisteellä Emäjoki 7/3. Talviaikaisissa fosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Typpipitoisuuksissa on havaittavissa hienoista kasvua pisteellä 7/1. Klorofyllipitoisuuden suunta on lievästi laskeva pisteellä Emäjoki 7/3, mutta muilla Emäjoen pisteillä ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Seitenjärven pintaveden talvi- tai kesäaikaisessa happitilanteessa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Pohjanläheisessä vesikerroksessa happitilanne on ollut kesällä usein heikko. Kokonaisfosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Pohjanläheisen vesikerroksen fosforipitoisuudet ovat olleet kesällä korkeampia kuin pintakerroksessa, mutta eivät huomattavan korkeita ja pitoisuudet ovat laskeneet vuoden 2001 jälkeen. Kesän typpipitoisuuksien suunta on laskeva. Klorofyllipitoisuuksissa on ollut vaihtelua, mutta ei selvää kehityssuuntaa. 10 Perifytontutkimukset Emäjoessa ja Seitenjärvellä on tehty perifytontutkimuksia tarkkailuohjelman mukaan vuosina 2003, 2005, 2007 ja Tutkimus on tehty pitä-

11 mällä keinoalustoja vedessä noin kolme viikkoa. Levyille muodostuneesta kasvustosta on määritetty a-klorofylli- ja kiintoainepitoisuudet. Perifytonin a-klorofyllin määrä on vaihdellut huomattavasti niin havaintopaikkojen kuin vuosienkin välillä (<0,1 37 mg/m 2 ). Suurimmat arvot on mitattu vuonna 2003 ja pienimmät vuonna Vuonna 2003 voimakkainta perifytonin kasvu oli Hyrynsalmen jätevedenpuhdistamolta alavirtaan sijaitsevalla välipisteellä ja heinäkuussa 2005 jätevedenpuhdistamolta ylävirtaan. Näiden jälkeen perifytonin kasvu on ollut voimakkainta jätevedenpuhdistamolta ja kalankasvatuslaitokselta alavirtaan pisteellä Emäjoki 7/1. Alempana Emäjoessa (Emäj7/3) ja Seitenjärvessä perifytonin a- klorofyllipitoisuudet ovat olleet keskimäärin hieman pienempiä kuin kuormittajista ylävirtaan olevalla pisteellä. Kiintoainepitoisuuksissa on havaittavissa pääasiassa sama suunta. 11 Kalasto ja kalastus Vesistön laatuluokitus ja tilatavoitteet Vuosien vedenlaatuaineiston perusteella tehdyn, aiemmin käytössä olleen vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Emäjoki ja Seitenjärvi kuuluivat luokkaan hyvä. Luokitus kuvaa vesistöjen keskimääräistä vedenlaatua sekä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavedeksi ja virkistyskäyttöön. Vesistöt on luokiteltu viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Nykyisin käytössä olevassa pintavesien ekologisessa luokituksessa tilan arvioinnin pääpaino on biologisissa laatutekijöissä. Näitä ovat planktonlevät, vesikasvit, pohjalevät, pohjaeläimet ja kalat. Biologisten laatutekijöiden tilaa kuvaavien muuttujien arvoja verrataan oloihin, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen. Pintavesien ekologista tilaa kuvaavat luokat ovat erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Pintavesien ekologisessa luokituksessa ihmistoiminnan vesiin kohdistamien rakenteellisten ja hydrologisten muutosten voimakkuuden perusteella vedet on jaettu keinotekoisiin, voimakkaasti muutettuihin ja sellaisiin, joissa muutokset eivät aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia vesien tilaan. Arvioinnissa on otettu huomioon muun muassa vesistön säännöstelyn voimakkuus, padot, perkaukset ja penkereet. Keinotekoisissa ja voimakkaasti muutetuissa vesissä on alhaisemmat vesien tilatavoitteet kuin sellaisissa vesissä, joita ihmistoiminta ei ole niitä merkittävästi fyysisesti muuttanut. Emäjoki ja Seitenjärvi kuuluvat rakentamisesta ja säännöstelystä johtuen luokkaan voimakkaasti muutetut vesimuodostumat, jonka ekologinen tila on hyvä suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaan Emäjoen tila on tilatavoitteen mukaisesti hyvä eikä lisätoimenpiteitä tarvita. Kalankasvatus on Oulujoen vesistössä pystynyt vähentämään kuormitusta vesiensuojelun tavoitteet vuoteen ohjelmassa toimialalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kalastus Hyrynjärvellä ja Seitenjärvellä vuonna 2009 Hyrynsalmen reitin säännöstelyn kalataloustarkkailuun liittyen on tehty kalastustiedustelu kotitarvekalastajille viimeksi vuoden 2009 tiedoista. Hyrynjärven Seitenjärven alueella kalasti vuonna 2009 luvanvaraisesti noin 260

12 taloutta. Ammattikalastajia ei ollut. Kalastusaika oli vain viehekalastusluvan lunastaneilla keskimäärin 19 kalastuskertaa kesän aikana ja muilla kalastajilla keskimäärin 36 päivää vuodessa. Tärkeimmät pyyntimuodot olivat verkkokalastus ja vetouistelu. Kotitarvekalastajien kokonaissaalis oli noin 21 t, josta kuhaa oli 33 %, haukea 25 %, ahventa 18 % ja särkeä 9 %. Muikun osuus kokonaissaalista oli 5 % ja siian 3 %. Näiden lisäksi saatiin merkittävässä määrin madetta ja kirjolohta, josta osa voi olla peräisin jokialueiden pyynnistä. Taimen oli satunnainen saaliskala. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen varsin hyvä, keskimäärin 81 kg. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin Hyrynjärven alueella pyydysten likaantumista ja vesistön säännöstelyä, joita kommentoi % kalastajista. Kalojen makuvirheitä ei kommentoinut kukaan. Vuosien 1999, 2003 ja 2009 kalastustiedustelujen mukaan kalastavien talouksien määrä on ollut Hyrynjärven Seitenjärven alueella ja kokonaissaalis t. Merkittävin muutos on kuhakannan voimakas kasvu 2000-luvulla. Vuonna 2009 kuha oli jo merkittävin saalislaji. Siika- ja etenkin muikkusaaliit ovat pienentyneet merkittävästi tarkkailujaksona aikana. Muiden kalalajien osalta saalistasossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Hyrynjärven alueelle istutetaan säännöstelyn velvoitehoitona vuosittain planktonsiikaa, kuhaa ja taimenta. 12 Vuoden 2007 kalastustiedustelu Hyrynsalmen kunnan ja Kainuun Lohi Oy:n kalataloustarkkailuun liittyvä Emäjoen ja Seitenjärven kalastustiedustelu vuodelta 2007 tehtiin Hyrynsalmen taajamasta alavirtaan Emäjoen ja Seitenjärven rakennetutille rantatiloille sekä lähialueen (noin 2 km etäisyydelle) vakituisesti asutuille tiloille. Selvitysalueella kalasti vuonna taloutta, joista Emäjoella kalasti viisi ja Seitenjärvellä yhdeksän taloutta. Kalastukseen osallistui keskimäärin 2,1 henkilöä taloutta kohden. Siten kalastukseen osallistui jossakin muodossa yhteensä noin 25 henkilöä. Kalastus oli pääasiassa pienimuotoista verkko-, katiska- ja vetouistelukalastusta. Verkkoja ja katiskoja oli käytössä molempia 12 ja heitto- tai vetouisteluvapoja 15. Lähes kaikki verkot olivat solmuväliltään mm. Kalastus keskittyi touko syyskuulle. Talvikalastus rajoittui vähäiseen koukkupyyntiin ja pilkintään. Verkoilla kalastettiin vain avovesikautena touko syyskuussa. Kalastuspäiviä oli keskimäärin 32 kalastajaa kohden. Verkoilla kalastettiin keskimäärin 11 päivää ja katiskoilla noin kolme viikkoa. Vetouistelua soutuveneellä ja heittovapakalastusta harjoitettiin kuusi kertaa ja moottoriuistelua 22 kertaa kesän aikana. Kokonaissaalis Emäjoella ja Seitenjärvellä oli vuonna 2007 noin 330 kg, josta ahventa oli puolet ja haukea kolmannes. Näiden lisäksi saatiin vähän madetta ja särkeä sekä satunnaisesti kirjolohta, siikaa, kuhaa ja seipiä. Talouskohtainen kokonaissaalis oli varsin pieni eli keskimäärin 27 kg. Kokonaissaalis saatiin lähes puoleksi Emäjoelta ja Seitenjärveltä. Kalastus Emäjoella ja Seitenjärvellä on muuttunut viime vuosina virkistyskalastuksen suuntaan ja kokonaissaalis on vähentynyt. Emäjoella ja Seitenjärvellä on tehty kalastustiedustelu edellisen kerran vuonna 2002, jolloin tiedustelu kohdistettiin vakituisesti asutuille talouksille. Tuolloin kalastavia talouksia oli kymmenen ja kokonaissaalis oli noin 750 kg eli 75 kg/talous. Vuonna 2007 vakituisesti asuttuja kalastavia talouksia oli enää viisi. Saaliin

13 lajijakaumassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Vuonna 2002 saalis oli myös pääosin haukea ja ahventa, joiden yhteisosuus oli 81 %. Kalastustiedustelun yhteydessä vuonna 2007 kysyttiin kalastajien mielipidettä kalastusta haittaavista tekijöistä. Kysymykseen vastasi yhdeksän kalastajaa. Merkittävimpinä kalastusta haittaavina tekijöinä pidettiin pyydysten likaantumista, vesistön säännöstelyä ja vesistön liettymistä, joita kommentoi % kalastajista. Vesikasvien runsautta ja veden heikkoa laatua kommentoi % kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi kaksi kalastajaa. Myös vuonna 2002 kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin pyydysten likaantumista ja vesistön säännöstelyä. 13 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Kalankasvatuksen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä happea kuluttavia ja rehevöittäviä. Happiongelmia saattaa esiintyä alueilla, joissa veden vaihtuvuus on vähäistä, kuten suojaisilla lahdilla ja järvisyvänteissä. Virtaavissa vesissä happiongelmia esiintyy harvemmin. Ravinnekuormitus lisää vesistön rehevyyttä. Selvimmin vaikutukset näkyvät keski- ja loppukesällä, jolloin vedet ovat lämpimimmillään ja perustuotanto voimakasta. Ravinteisuuden kasvu lisää sekä planktisen- että pintalevästön kasvua, mikä voi ilmetä rantojen ja kiinteiden kalanpyydysten limoittumisen lisääntymisenä. Myös rantakasvillisuus voi lisääntyä. Kaikki vesiin päätyvä fosfori ei aiheuta rehevöitymistä. Ulosteen käyttökelpoisuus on selvästi alhaisempi kuin rehun, sillä kala on jo hyödyntänyt rehuista käyttökelpoisimman fosforin kasvuunsa. Tutkimusten mukaan kalankasvatuksesta peräisin olevasta fosforista noin kolmannes on levästölle käyttökelpoisessa muodossa ja soijapohjaista rehua käytettäessä vieläkin vähemmän. Emäjoen kalankasvatuslaitokselta vedet johdetaan Emäjokeen. Joki on säännöstelty ja porrastettu voimatalouden tarpeisiin. Yleensä virtausolosuhteet ovat hyvät pitkän ajan keskivirtaaman ollessa noin 10 km kalankasvatuslaitokselta alavirtaan sijaitsevalla Seitenoikean voimalaitoksella 81 m 3 /s. Vuosina heinä elokuussa keskivirtaama on ollut noin 53 m 3 /s, alimmillaan kuukausitasolla noin m 3 /s. Vuorokausitasolla 0- virtaamia on esiintynyt ajoittain, mutta yhtäjaksoiselta kestoltaan ne ovat yleensä lyhyitä, 1 3 vrk. Vuonna virtaaman kesto oli pisimmillään 9 vrk. Vähäisintä veden virtaus on, kun Seitenoikean ja noin 30 km kalankasvatuslaitokselta ylävirtaan sijaitseva Aittokosken voimalaitos ovat kiinni. Yhtäaikaisia 0-virtaamia esiintyi vuonna pisimmillään yleensä 1 3 vuorokautta yhtäjaksoisesti. Laimentumissuhteen perusteella kuluneen lupakauden keskimääräisellä kuormituksella laskennallinen fosforipitoisuuden kasvu Emäjoessa on ollut noin 0,5 2 µg/l ja typpipitoisuuden kasvu noin 4 17 µg/l virtaamatilanteesta riippuen. Lyhyitä aikoja pitoisuuslisäykset ovat voineet olla laitoksen läheisyydessä esitettyä suurempia virtaaman ja kuormituksen vaihtelusta riippuen. Nykyisen kasvatuskauden vuorokausikuormituksen luparajan 5,5 kg:n mukainen fosforikuormitus lisää Emäjoen fosforipitoisuutta noin 1 3 µg/l virtaamatilanteesta riippuen.

14 Vaikutus kalastukseen ja kalastoon Riskit ja häiriötilanteet Happitilanne tarkastelualueella on ollut yleensä hyvä ja talvella ajoittain tyydyttävä. Seitenjärven syvänteessä happitilanne on heikentynyt kesäaikana lämpötilakerrostuneisuudesta johtuen. Fosforipitoisuus on ollut kesäaikana kalalaitoksen ja Hyrynsalmen jätevesien purkupaikalta alavirtaan keskimäärin 4 µg/l suurempi kuin ylävirtaan, mutta alempana vesistössä samaa tasoa kuin edellä mainituista kuormittajista ylävirtaan. Fosforipitoisuudet ovat olleet keskimäärin lievästi rehevää tasoa ja a- klorofyllipitoisuudet lievästi rehevää rehevää tasoa. Pintalevästön kasvu on ollut noin 0,5 km kalankasvatuslaitokselta alavirtaan keskimäärin voimakkaampaa kuin ylävirtaan, mutta noin 4 km:n etäisyydellä samaa tasoa. Jatkossa vesistön tilan ei arvioida muuttuvan merkittävästi kalankasvatuslaitoksen kuormituksen seurauksena. Vesistövaikutusarvion mukaan laitoksen kuormituksen vaikutus näkyy lähinnä lievänä ravinnepitoisuuden kohoamisena jätevesien purkualueen lähellä Emäjoessa. Vesistön happitilanteeseen kuormituksella on vain vähäinen vaikutus. Päästöjen suorat haitalliset vaikutukset Emäjoen ja Seitenjärven kalakantoihin ovat vähäiset. Kevätkutuiset kalalajit ovat vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestäviä ja niiden kantoihin kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta. Vesistön lievä rehevöityminen periaatteessa suosii särkikaloja vaateliaampien kalalajien kustannuksella. Ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seurausilmiöineen voi yleensä ilmetä lähinnä syyskutuisten kalalajien lisääntymisongelmina. Ravinnekuormituksen rehevöittävä vaikutus on jätevesien purkuvesistön virtaama huomioiden kuitenkin siksi pieni, että sillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta muikun tai siian lisääntymiseen. Vesistön säännöstely on ilmeisesti selvästi merkittävämpi kalakantoihin vaikuttava tekijä. Muikun lisääntyminen Seitenjärvessä lienee vähäistä ja siikakin lienee Emäjoessa ja Seitenjärvellä istutustenvaraista kantaa. Ravinnekuormitus lisää osaltaan vesistön rehevyyttä, mistä johtuva kalastushaitta on seisovien pyydysten lisääntyvä limoittuminen laitoksen lähialueella. Vesistön säännöstely ja pyydysten limoittuminen ovat kalastajien mukaan nykyisinkin Emäjoella ja Seitenjärvellä kalastusta eniten haittaavia tekijöitä. Kalankasvatuksen kuormituksesta välillisesti aiheutuvat kalojen makuhaitat ovat epätodennäköisiä. Laitoksella on käytössä omavalvontajärjestelmä. Kalaterveystarkkailun järjestämisestä laitoksella on sopimus elintarviketurvallisuusviraston (EVIRA) kanssa. Laitoksella käytetään pesuaineena EVIRAN hyväksymää pesuainetta noin 50 l/v. Pesuaine säilytetään suljetussa astiassa huoltorakennuksessa. Kuormitus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena ruokinnan optimoinnilla ja yliruokintaa vältetään jo rehun kalliin hinnan johdosta. Vesistövaikutuksia tarkkaillaan viranomaisten hyväksymällä tavalla. 14

15 15 Muut ympäristövaikutukset Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haittaa ihmisten terveydelle tai yleiselle viihtyisyydelle. Hakijan mukaan toiminta ei aiheuta merkittävää hajua eikä häiritsevää melua ympäristöön. Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään ja pohjaveteen. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laitoksen käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu on toteutettu Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 55/03/2 mukaisesti. Vesistö on nimetty voimakkaasti muutetuksi säännöstelystä johtuen ja vesistön ekologinen tila on hyvä suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Tämän vuoksi vesistötarkkailua esitetään harvennettavaksi joka toinen vuosi tapahtuvaksi. Nykyinen piilevätarkkailu esitetään korvattavaksi joka kolmas vuosi tehtävällä perifytonin piilevätutkimuksella. Hakemuksen liitteenä on esitys uudeksi tarkkailuohjelmaksi. Laitoksen kuormitustarkkailun tulokset on raportoitu vuosittain Kainuun kalankasvatuslaitosten kuormitustarkkailuraportissa ja vesistötarkkailun tulokset Hyrynsalmen reitin vesistötarkkailuraportissa. Kalataloustarkkailu on suoritettu Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen (nykyisin ELY-keskus) hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailu on käsittänyt Emäjoella ja Seitenjärvellä tehdyn kalastustiedustelun, joka on kohdennettu rakennettuihin rantatiloihin ja lähialueen vakituisesti asuttuihin tiloihin. Tiedustelu on tehty viimeksi vuodelta Tiedustelu uusitaan vuodelta 2012, jolloin se tehdään yhteisesti Hyrynsalmen jätevedenpuhdistamon tarkkailun kanssa. Hyrynsalmen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten mukaan tiedustelu on tehtävä vuodelta Tiedustelu uusitaan lupakauden loppupuolella. Tiedustelu tehdään postitse jätevesien purkupaikalta alavirtaan Emäjoen ja Seitenjärven rakennetuille rantatiloille sekä lähialueen (noin 2 km:n etäsyydellä vesistöstä) vakituisesti asutuille talouksille. Yleistietoja Hyrynsalmen reitin kalastuksesta saadaan vesistön säännöstelyn velvoitetarkkailuun liittyvästä kalataloustarkkailusta. ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET VESISTÖN PILAANTUMISESTA Voimassa olevan lupapäätöksen mukaan luvan haltijan on istutettava Emäjokeen vuosittain 180 kg yli 600 gramman painoista kirjolohta. Lisäksi on maksettava vuotuiskorvaukset hankkeesta aiheutuvasta veden ja rannan käytön vaikeutumisesta kuudelle Emäjoen rantatilan omistajalle yhteensä 600 vuodessa. Istutusvelvoite esitetään muutettavaksi kalatalousmaksuksi, joka voidaan kohdentaa keskitetysti kalakantojen hoitoon vesialueiden omistajien haluamalla tavalla. Kirjolohen kilohinnalla 5 /kg laskettuna kalatalousmaksu olisi 900 vuodessa. Lupaa haetaan nykyisen laajuiselle toiminnalle eikä kuormitus ole muuttunut merkittävästi kuluneella lupakaudella, joten tilakohtaiset korvaukset esitetään pysytettävän entisinä elinkustannusindeksin muutoksella korjattuna.

16 Elinkustannusindeksin muutoksen mukaan korjattuna vuoden 2003 tasosta huhtikuun 2010 rahanarvoon (pisteluku 1577 >>1749) korvausten korjauskerroin on 1,1. Korjatut vuotuiskorvaukset ovat seuraavat: Tila Korvaus v Korvaus jatkossa /v /v Tiikkaja RN:o 2: Muuraissaari RN:o 4: Rauhala RN:o 7: Päiväranta RN:o 35: Virta RN:o 35: Kiviharju RN:o 44: LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Hyrynsalmen kunnassa sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Lisäksi aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Hyrynsalmen kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kainuun Sanomissa. 1. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus), ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Hyrynsalmen reittiin kuuluva Emäjoki on nimetty voimakkaasti muutetuksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Biologista aineistoa luokituksen tekemisessä ei ole klorofylliarvojen lisäksi ollut käytettävissä, vaan se on tehty fysikaalis kemiallisen vedenlaatuaineiston perusteella. Emäjoen veden ravinnepitoisuudet edustavat hyvää, ajoittain erinomaista ekologista tilaa. Vesienhoitosuunnitelman osana olevassa toimenpideohjelmassa Emäjoelle ei ole ehdotettu tilaa parantavia toimenpiteitä. Emäjoen kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutukset ilmenevät hieman kohonneina ravinnepitoisuuksina. Kyseisen havaintopaikan ainepitoisuuksiin vaikuttavat myös Hyrynsalmen taajaman puhdistetut jätevedet. Alempana Seitenjärvellä päästölähteiden vaikutuksia ei juurikaan voida havaita. Emäjoelta laitoksen vaikutusalueelta ei ole tiettävästi tullut huomautuksia mahdollisista vesistövaikutuksista. Lupahakemuksessa esitetyn toiminnan jatkuessa saman laajuisena kuin aiemmin on todennäköistä, että Emäjoen tila säilyy nykyisen kaltaisena eikä vesienhoidon tilatavoitteen saavuttaminen vaarannu. Laitokselle tehtyjen tarkastuskäyntien aikana vuosina 2006 ja 2008 on todettu, että lietteen talteenoton tehostamistoimet on toteutettu ympäristölupavirastolle esitetyn suunnitelman mukaisesti ja lietetaskut on tyhjennetty viikoittain. Laitoksen toiminnassa ei ole ollut huomautettavaa.

17 ELY-keskus on katsonut, että lupa kalankasvatustoiminnan jatkamiseen voidaan myöntää. Hakemuksessa on esitetty, että fosforipäästön luparaja olisi edelleen 800 kg vuodessa, jolloin käytettävä vuotuinen rehumäärä olisi noin kg ja lisäkasvu noin kg. Fosforikuormitus on pysynyt nykyisellä lupakaudella alle lupamääräyksen ollen keskimäärin 558 kg vuodessa. Vuotuinen rehunkulutus on ollut keskimäärin kg ja kalojen lisäkasvu kg. ELY-keskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa käyttää enintään kg vuodessa kuivarehua, jonka fosforipitoisuus ei ylitä 0,9 %. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus ei saa ylittää 800 kg vuodessa. Käyttö- ja päästötarkkailu voidaan toteuttaa pääosin hakemuksessa esitetyn ohjelman mukaisesti. Kuitenkin laitoksen vesistöpäästöjen vaikutusten tarkkailu tulisi tehdä joka vuosi, heinä- ja elokuussa otettavin vesinäyttein. Talvitarkkailusta voidaan luopua. Piilevien perifytontutkimus voidaan tehdä hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Tulosten toimittaminen ja raportointi tulee tehdä voimassa olevan luvan mukaisesti. Lisäksi vesistötarkkailunäytteiden tulokset tulee toimittaa ELY-keskukseen sähköisesti Hertta-ympäristötietojärjestelmän pintavesirekisteriin sopivassa muodossa kolmen kuukauden kuluessa näytteenotosta. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä Kalatalouden ryhmä on todennut, että Emäjoen kalankasvatuslaitos on sisävesioloissa suurehko yksikkö, mutta kuormituksen vaikutuksia vähentää hyvä veden vaihtuvuus alueella. Hyrynsalmen reitin voimalaitosten juoksutuskatkojen aikana purkualueen ravinnepitoisuudet nousevat normaalitilannetta enemmän, mutta tilanne palautuu nopeasti juoksutuksen alkaessa. Kalastustiedustelussa laitoksen lähialueen kalastusta eniten haittaavaksi tekijäksi koettiin säännöstelyn ohella pyydysten likaantuminen, mikä viittaa lisääntyneeseen ravinnekuormitukseen. Tarkkailutulosten mukaan perifytonin kasvu onkin yleensä ollut laitoksen alapuoleisella pisteellä yläpuolta voimakkaampaa. Aikajaksolla vaikutusalueen veden fosforipitoisuus on kasvanut. Laitokselta vesistöön joutuvan fosforin määrä voinee nykyisestään jossain määrin kasvaa kalataloudellisten haittojen oleellisesti lisääntymättä. Kuormituksen lisääntyminen hakemuksen mukaiseksi (800 kg/v) tarkoittaisi kuitenkin viime vuosina toteutuneen tason ( 560 kg/v) oleellista kasvua. Mikäli luvan nykyisin sallima rehumäärä käytettäisiin kokonaan, olisi vuotuinen fosforikuormitus rehukertoimen ja ominaiskuormituksen perusteella arvioituna noin 630 kg. Kalatalouden ryhmä on katsonut, että fosforikuormitusta voidaan jossain määrin lisätä, mutta hakemuksen mukainen raja on vesistön tila ja kehitys huomioon ottaen liian korkea. Hakijan tarkkailu- ja kompensaatioesityksestä ei ole huomautettavaa. Tarkkailuohjelma voidaan hyväksyä osana lupapäätöstä Kainuun maakunta -kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto kunnan terveydensuojeluviranomaisena on ilmoittanut, että sen saamien tietojen mukaan toiminnasta ei ole aiheutunut

18 terveydensuojelulain mukaista haittaa. Ympäristöterveydenhuollolla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. 4. EE (Muuraissaari RN:o 4:37) Hakijan kuuleminen ja selitys Muistuttaja on todennut, että Muuraissaari on noin kolmen hehtaarin suuruinen saari Emäjoessa alle kilometrin etäisyydellä kalankasvatuslaitoksesta alavirtaan päin. Kalankasvatuslaitoksen haittavaikutukset näkyvät selvästi Muuraissaren rannalla ja Emäjoessa yleisesti. Joki on pahoin rehevöitynyt (ryönittynyt) ja pohjakasvillisuutta on paljon. Uimarannan käyttö on mahdollista vain siten, että pohjakasvillisuus niitetään pois kesäisin. Joki kokonaisuudessaan on voimakkaasti ryönittynyt, mikä haittaa kalastusta. Sauna- ja uimavetenäkin jokiveden käyttö on ajoittain epäilyttävää, koska muutaman kerran kesässä veden pinnalla on ollut suuria rasvamaisia/öljymäisiä lauttoja, joiden epäillään tulevan kalankasvatuslaitokselta. Hakija on esittänyt, että kalanistutusvelvoite muutetaan kalatalousmaksuksi. Muistuttaja on vastustanut muutosta ja vaatinut, että kalanistutusvelvoitteen tulisi olla moninkertainen nykyiseen verrattuna, jotta se edes jollain tavoin korvaisi vesistön kalakantojen huonontumista. Kalatalousmaksu on huono ratkaisu, koska sen hyöty ei tule lähialueelle, jolle kalankasvatuslaitos aiheuttaa vahinkoa. Hakija on esittänyt, että sille määrätyt tilakohtaiset korvaukset pysytetään ennallaan nykyisen rahanarvoon korotettuna. Muistuttajan mukaan korvaukset ovat pahoin alimitoitettuja, kun otetaan huomioon millaista haittaa toiminta on aiheuttanut ja verrataan sitä kalankasvatuksen suureen vuotuisen määrään ja liikevaihtoon. Muistuttaja on esittänyt, että lupaviranomainen harkitsee tilakohtaisten korvausten huomattavaa korottamista. Hakija on esittänyt, että vesistötarkkailu tehdään nykyisen jokavuotisen tarkkailun sijaan joka toinen vuosi ja että näytteitä otetaan nykyisen kolmen näytteenottokerran sijaan vain kaksi kertaa vuodessa. Muistuttaja on todennut, että tarkkailun avulla viranomainen oletettavasti yrittää valvoa kalankasvatuslaitoksen toimintaa. Oletettavasti jokakesäiset rasvamaiset/öljymäiset lautat veden pinnalla eivät ole tavoitteen mukaisia, tuskin sallittujakaan. Tämän vuoksi muistuttaja on esittänyt, että vesistötarkkailua ja näytteenottoja ei saa vähentää, vaan niitä pitää lisätä huomattavasti ja niiden tulee tapahtua ilman ennakkoilmoituksia, jotta toiminta olisi kaiken aikaa lupamääräysten mukaista. Edellä esittämästään huolimatta muistuttaja ei ole vastustanut kalankasvatuslaitoksen toimintaa, sillä se tuo työpaikkoja. Nykyiset lupamääräykset tai niiden valvonta eivät ole kuitenkaan olleet riittävän tiukkoja, koska kalankasvatus on aiheuttanut selviä haittavaikutuksia. Lupamääräysten ja kalankasvatuslaitoksen toiminta pitää olla sellaista, että toiminnasta ei enää aiheudu haittaa vesistölle eikä lähiasukkaille/lähimökkiläisille. Emäjoen tila on jo nyt niin huono, että jos sitä edelleen rasitetaan vuosittain entisenkaltaisilla päästöillä, päästöt kertautuvat ja kohta ollaan tilanteessa, jossa joki ei enää sovellu virkistyskäyttöön. Tämän vuoksi lupamääräysten tiukentaminen ja niiden noudattamisen tarkka seuraaminen on välttämätöntä. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon selityksen muistutuksista ja vaatimuksista. Selityksessä hakija on esittänyt seuraavaa: 18

19 19 1. Kainuun ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Hakija on katsonut, että vedenlaatutarkkailu tulisi toteuttaa hakemuksen liitteenä olevan esityksen mukaisesti joka toinen vuosi. Vaihtoehtoisena ratkaisuna hakija on esittänyt, että vähintään joka kolmas vuosi, jolloin tehdään piilevätarkkailu, voitaisiin luopua veden fysikaalis kemiallisen laadun tarkkailusta. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä Hakija on todennut, että toiminnan vaikutusalueella vedenlaatuun vaikuttavat kalankasvatuslaitoksen lisäksi Hyrynsalmen taajaman käsitellyt jätevedet, vesistön säännöstely ja hajakuormitus. Emäjoen kalankasvatuslaitoksen kuormituksen vaikutusalue rajoittuu varsin suppealle alueelle laitoksen läheisyyteen hyvistä laimentumisolosuhteista johtuen. Hakija on esittänyt, että lupa myönnetään haetun mukaisena siten, että fosforikuormituksen luparaja olisi 800 kg vuodessa. Käytännössä raja tulee ilmeisesti pääosin hieman alittumaan, mutta pelivaraa jäisi esimerkiksi poikkeuksellisia tilanteita varten. Laitoksen ominaiskuormitus on ollut alhainen, mikä osoittaa rehun käytön olleen tehokasta. Vesitilavuus ja virtausolot Emäjoen alueella ovat hyvät, mikä parantaa kalojen elinolosuhteita ja kuormituksen laimentumista, joten alue soveltuu kalankasvatukseen hyvin. Toiminnan maltillinen kasvattaminen, tässä tapauksessa nykyisen voimassa olevan luparajan mukaiseksi, on yhdenmukainen "Kansallisen vesiviljelyohjelman 2015" kanssa. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Emäjoki ja Seitenjärvi kuuluvat säännöstelystä johtuen luokkaan voimakkaasti muutetut vesimuodostumat. Emäjoen ekologinen tila on hyvä suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaan Emäjoen tila on tilatavoitteen mukaisesti hyvä, eikä vesistön tilatavoitteiden kannalta tarvita lisätoimenpiteitä. Kalankasvatus on Oulujoen vesistössä pystynyt vähentämään kuormitusta "Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen 2005" -ohjelmassa toimialalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 4. EE Lupaa haetaan nykyisen ympäristöluvan lupamääräysten mukaiselle toiminnalle, joten tilakohtaisten korvausten tai kalatalousmaksun tason korottamiselle ei ole perusteita. Kalatalousmaksu käytetään suunnitellusti kalaston hoitotoimiin, jotka voidaan kohdentaa vesialueen omistajan haluamalla tavalla. Istutukset voidaan edelleen kohdentaa kalankasvatuslaitoksen lähialueelle. Tilanne ei käytännössä poikkea aiemmasta, jolloin lupavelvoitteena oli kalatalousmaksun sijasta suora istutusvelvoite. Kalatalousmaksun etuna on se, että istutukset voidaan tehdä suunnitelmallisesti ottaen huomioon myös muut mahdolliset alueelle kohdistuvat kalatalousmaksut. Tarkkailua koskevien vaatimusten osalta hakija on viitannut 1. Kainuun ELY-keskuksen lausunnosta antamaansa selitykseen. Lausunto Aluehallintovirasto on pyytänyt Kainuun ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta lausuntoa hakijan selityksen johdosta.

20 ELY-keskus on aluehallintovirastoon saapuneessa lausunnossa todennut, että vaikka Emäjoen veden ravinnepitoisuudet yleisesti edustavat hyvää ekologista tilaa, niin Emäjoen kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutukset ilmenevät hieman kohonneina ravinnepitoisuuksina. Laitoksen suuri koko huomioon ottaen vedenlaadun tarkkailu on syytä tehdä vuosittain. 20 MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on tätä asiaa ratkaistessaan ollut esillä Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston antaman Emäjoen kalankasvatuslaitosta koskevan päätöksen nro 55/03/2 ja antaman Emäjoen kalankasvatuslaitoksen lietteen ja lietevesien käsittelyä koskevan päätöksen nro 5/06/2 perusteena olleet asiakirjat. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Aluehallintovirasto tarkistaa, hakemuksen enemmälti hyläten, Kainuun Lohi Oy:lle myönnetyn, Hyrynsalmen kunnassa sijaitsevan Emäjoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 55/03/2 lupamääräykset sekä Emäjoen kalankasvatuslaitoksen lietteen käsittelyn ja hyötykäytön tehostamista koskevan päätöksen nro 5/06/2 määräykset jäljempää ilmenevästi. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Lupamää-räyksiin on selkeyden vuoksi sisällytetty sellaiset aiemman luvan lupamääräykset, joita ei ole poistettu tai joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa. Kasvatettava kalamäärä on lisäkasvuna ilmaistuna noin kg vuodessa. Kalataloudellisten vahinkojen estämiseksi määrätään kalanistutusvelvoite. Veden ja rannan käytön vaikeutumisesta määrätään korvaukset. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1. Laitokselle saadaan johtaa vettä Emäjoesta enintään 2,25 m 3 /s. 2. Kalankasvatuslaitoksen rakenteiden ja laitteiden tulee olla hakemuksen liitteenä 8 olevan ilmakuvan "Ilmakuva alueesta" MK 1:2 500 ja liitteinä 7 olevan ohjeellisen pintakartan sekä päivätyn piirustuksen "Emäjoen kalankasvatuslaitoksen lietteenkäsittelyn tehostaminen. Asemapiirros" MK 1:500 mukaiset. Kasvatusaltaiden koko saa olla yhteensä enintään m 3. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Rakenteisiin voidaan tehdä Kainuun ELY-keskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua.