ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 101/12/1 Dnro PSAVI/152/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 101/12/1 Dnro PSAVI/152/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Joukamon kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kuusamo LUVAN HAKIJA Lammintupa Ay Tauriaisentie KUUSAMO

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, KAUPPAKIRJA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 Muut päästöt ja jätteet... 7 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Asutus ja muu ympäristö... 8 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 8 Vesistön tila ja käyttö... 8 Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 8 Kalasto ja kalastus TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Arvio muista vaikutuksista Riskit ja häiriötilanteet TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hakijan kuuleminen ja selitys A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Käsittelyratkaisu Lupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan ja melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös Päätöstä ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 21

3 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS Lammintupa Ay on aluehallintovirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa hakenut Joukamon kalankasvatuslaitoksen ja perkaamon ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten pysyttämistä nykyisellään eli laitokselle johdettava vesimäärä on l/s ja muulloin 300 l/s, käytettävä kuivarehumäärä on kg vuodessa, fosforikuormitus on 190 vuodessa ja kasvatuskaudella 1,5 kg/vrk kuukausikeskiarvona, perattava kalamäärä on noin kg vuodessa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Joukamon kalankasvatuslaitos sijaitsee Kuusamon kaupungin Lämsänkylässä Joukamojärvestä Vuolajärveen laskevan Kassanajoen varrella hakijan omistamalla kiinteistöllä Maikku RN:o 8:7. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 6/05/1 mukaan luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa kalankasvatusta ja kalojen perkausta laitosalueella, mennessä toimitettava ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11c) kohdan nojalla ja pintaveden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain (264/1961) 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, KAUPPAKIRJA JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 6/05/1 myöntänyt Joukamon Lohi Ay:lle Joukamon Lohen kalankasvatuslaitosta koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan. Kalankasvatuslaitoksella on voimassa oleva elintarviketurvallisuusvirasto Eviran myöntämä vesiviljelyeläinten terveyslupa nro 326. Joukamon Lohi Ay sulautui Lammintupa Ay:öön Laitosalue kuuluu Kuusamon yleiskaava-alueeseen ja Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavaan.

5 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Kalankasvatus on aloitettu nykyisessä laitoksessa 1980-luvun alkupuolella. Laitoksella kasvatetaan kirjolohia ruokakalaksi, säilytetään kaloja yli talven ja laitoksella kasvatettuja kaloja perataan laitosalueen läheisyydessä olevassa perkaamossa. Kalat kasvatetaan maa-altaissa. Vesi laitokselle otetaan Kassanajoesta kanavaa pitkin ja johdetaan selkeytysaltaan kautta Vuolajärveen tilan Maikku RN:o 8:7 rantaan. Laitokselle rakennetaan uusi perkaamo kesällä Perkaamoon vesi saadaan porakaivosta ja perkaamon jätevedet johdetaan umpisäiliöön tai imeytyskentälle. Kalankasvatus Voimassa olevan luvan mukainen kasvatettava ja perattava kalamäärä on noin kg vuodessa, sallittu kuivarehun käyttö enintään kg vuodessa ja laskennallinen fosforikuormitus enintään 190 kg vuodessa ja kasvatuskaudella enintään 1,5 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1 % ja typpipitoisuus enintään 7 %. Lupaa haetaan toiminnan jatkamiseen entisessä laajuudessa. Kalat ruokitaan kuivarehulla käsinruokintana. Kuivarehu varastoidaan katetussa varastossa. Talvella kalojen ruokinta on vain ylläpitävää, eikä kaloja kasvattavaa. Siten myös talviaikainen kuormitus on vähäistä. Vuosina kasvatuksessa käytettiin rehua kg/v, keskimäärin kg/v ja rehukerroin on ollut 1,01 1,10, keskimäärin 1,04. Vuosina laitoksella tuotettiin kalaa lisäkasvuna mitattuna kg/v, keskimäärin kg/v. Kalojen mätiä otetaan perkauksen yhteydessä loppuvuodesta talteen ja myydään tuotteina. Kalat ovat kaikki naaraita, joten mädin talteenotto vähentää perkausjätemäärää. Perkaamo Kalankasvatuslaitoksen alueelle asuinrakennuksen yhteyteen kesällä 2012 valmistuvassa perkaamossa perataan vuosittain Joukamon laitoksella kasvatettua kalaa pääasiassa heinä-syyskuussa noin kg vuodessa. Perkeitä syntyy noin kg vuodessa. Perkauksessa käytettävä pohjavesi, noin 70 m 3 vuodessa ja noin 25 m 3 kuukaudessa, otetaan omasta porakaivosta. Vesienkäsittely Kalojen ulosteita ja rehua sisältävä kiintoaine laskeutuu laitoksen alapäässä olevaan selkeytysaltaaseen, josta laskeutunut liete poistetaan imuruoppaajalla kaksi kertaa kasvukaudessa. Liete pumpataan lietealtaaseen, jossa se laskeutuu ja selkeytynyt vesi imeytyy maahan. Liete, jota muodostuu kasvukaudessa kuivuneena noin 500 kg, ajetaan kynnöspellolle kerran vuodessa. Selkeytysaltaassa kasvaa ajoittain vesiruttokasvustoa, jota poistetaan ajoittain veden virtauksen parantamiseksi.

6 Perkaamon jätevedet johdetaan umpisäiliöön tai vaihtoehtoisesti imeytyskentälle, josta liete voidaan ajaa kynnöspellolle loppukesästä. Lietteen ajamisen jälkeen pelto kynnetään, jolloin ravinteet sitoutuvat maahan. Liikenne Laitokselle liikennöidään Lämsänkylän maantietä ja Tauriaisen paikallistietä. Raskasliikennettä on kalojen tuonti keväällä, rehun tuonti kesällä ja syksyllä sekä perattujen kalojen kuljetus markkinoille. 6 Vesilain mukainen toiminta Vesi laitokselle johdetaan Kassanajoesta ja käytetty vesi selkeytysaltaan kautta Vuolajärveen. Nykyisen päätöksen mukaan laitokselle saa johtaa vettä enintään 500 l/s ja muuna aikana enintään 300 l/s. Veden ottaminen esitetään pidettäväksi ennallaan. Veden määrä mitataan ja säädetään tulokanavassa olevalla mitta- ja säätöpadolla. Kaloja kasvatetaan neljässä maa-altaassa, joista vedet johdetaan selkeytysaltaan kautta vesistöön. Altaiden päissä on sihtirakenteet. Altaiden vesisyvyys on noin 1,5 m, pinta-ala yhteensä noin m 2 ja tilavuus noin m 3. Selkeytysaltaan pinta-ala on m 2 ja tilavuus m 3. Selkeytysaltaassa on lietteen laskeuttamiseksi lietetaskut. Selkeytysaltaasta liete pumpataan lähistöllä olevaan 20 x 20 m olevaan lietealtaaseen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kalojen ruokinnassa noudatetaan erityistä huolellisuutta. Hakija on tiedostanut rehunkulutuksen merkityksen ympäristökuormituksen kannalta ratkaisevaksi tekijäksi. Rehun hukkaantumisen estäminen ja mahdollisimman pienen rehukertoimen saavuttaminen on paras keino pienentää toiminnan päästöjä veteen. Laitoksen kuormitusta vesistöön pyritään vähentämään laitoksen huolellisella hoidolla, ruokintaa optimoimalla ja käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältävää kuivarehua. Kalankasvatuksen merkittävimpänä ympäristövaikutuksena pidetään sen rehevöittäviä vaikutuksia vesiluontoon. Kirjolohen kasvatuslaitosten ravinnepäästöjä voidaan vähentää parhaiten kehittämällä edelleen rehun koostumusta ja ruokintamenetelmiä. Kasvatuksesta tulevat uloste- ja rehujäämät otetaan talteen selkeytysaltaasta lietteenpoistolla kaksi kertaa kasvukaudessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Joukamon kalankasvatuslaitoksesta ei aiheudu muita päästöjä vesistöön kuin veteen joutuvat kalojen eritteet ja vähäinen hukkarehu. Talvella kuormitus on vähäinen, koska kaloja ei ruokita. Perkaamon jätevedet johdetaan umpisäiliöön tai/ja maaperäimeytykseen. Perattaessa syntyy verivesiä noin 12 m 3 vuodessa.

7 Nykyisen luvan mukaan laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 190 kg vuodessa ja kasvatuskaudella enintään 1,5 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna. Laskennallinen fosforikuormitus on ollut vuosina kg/v, keskimäärin 160 kg/v ja typpikuormitus kg/v, keskimäärin kg/v. Vuosina on mitattu fosforikuormitus ollut kg/v, keskimäärin 70 kg/v ja typpikuormitus kg/v, keskimäärin 560 kg/v. Laskennallinen kasvatuskauden fosforikuormitus on vuosina ollut 1,1 1,6 kg/vrk, keskimäärin 1,3 kg/v ja typpikuormitus 9 13 kg/v, keskimäärin 10 kg/v. Mitattu kasvatuskauden fosforikuormitus on vuosina ollut 0,2 0,8 kg/v, keskimäärin 0,5 kg/v ja typpikuormitus 1 9 kg/v, keskimäärin 4 kg/v. Vuotuisen kg:n rehunkäyttömäärän, edellisen lupakauden keskimääräisen rehukertoimen 1,04 ja viime vuosina käytettyjen rehujen keskimääräisen ravinnepitoisuuden perusteella laskennallinen kuormitus vesistöön on vajaa 150 kg fosforia vuodessa ja vajaa kg typpeä vuodessa. Ainetaselaskelman mukaisissa laskennallisissa kuormituksissa ei oteta huomioon lietteen poiston kuormitusta vähentävää vaikutusta, joten todelliset kuormitusmäärät ovat laskennallisia pienempiä. Päästötarkkailunäytteiden mukainen fosforikuormitus on nykyisellä lupakaudella ollut keskimäärin noin puolet ainetaselaskelman mukaisesta kuormituksesta. 7 Muut päästöt ja jätteet Laitos sijaitsee harvaan asutulla seudulla eikä laitoksen aiheuttamaa liikennettä voida pitää erityisen häiritsevänä. Toiminnan päästöt ilmaan ovat vähäisiä ja tulevat traktorin ja autoliikenteen polttoaineista. Ajonopeudet laitosalueella ovat pienet ja mainittavaa pölyä ei muodostu. Lietteen poistoista ei tule hajuhaittoja eikä perkaamotoiminnassa tai perkeiden käsittelyssä ole hajua muodostavia vaiheita. Toiminnasta aiheutuu vain vähäistä melua, joka ei vaikuta laitoksen ulkopuolisiin kohteisiin. Kuolleet kalat, kg vuodessa, toimitetaan yrittäjän omalle vetokoiratarhalle. Perkausjätteet toimitetaan yrittäjän suurpetojen kuvauskatselupaikalle, jolle on saatu ympäristölupa. Perkeitä syntyy kesällä rakennettavassa uudessa perkaamossa noin % perattavasta kalamäärästä eli kalakilon perkaamisesta kg. Muovisia rehusäkkejä jää jätteeksi noin 200 kg vuodessa ja ne toimitetaan Kuusamoon muovin kierrätykseen. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Suojelukohteet ja pohjavesialueet Joukamon kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä ei ole sellaisia suojeltuja kohteita tai pohjavesialueita, joihin laitoksella on vaikutusta.

8 8 Asutus ja muu ympäristö Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Kalankasvatuslaitoksen omistajat asuvat laitoksen tontilla. Naapuritilan päärakennukseen on kala-altailta lyhin etäisyys 200 metriä. Etäisyys perkaamosta naapuritilan päärakennukseen on 160 metriä. Kalalaitoksen purkukanavan etäisyys kesämökkiin on noin 330 metriä. Noin metrin etäisyydellä laitoksesta on lisäksi kaksi ainakin osittain asuinkäytössä olevaa taloa. Vuolajärven rannalla on kymmenkunta rakennettua rantatilaa ja alempana Multijärven rannalla puolenkymmentä. Pääosa rakennetuista rantatiloista ovat loma-asuntoja. Vuolajärven rannalla on myös viljelymaita, joista suurin osa ei ole enää maatalouskäytössä. Vesistössä ei harjoiteta vesiliikennettä muutoin kuin kalastuksen yhteydessä. Laitoksen vaikutusalueella ei ole vedenottamoita, leirintäalueita tai uimarantoja. Vuolajärven vettä ei käytetä talousvetenä. Vesiruttokasvi on muodostunut kalastukselle ongelmaksi Vuolajärvessä ja Multijärvessä sekä laitokselta ylävirtaan olevassa Joukamojärvessä. Se on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt koko Kemjoen vesistöalueella. Joukamon kalankasvatuslaitos sijaitsee Joukamojärvestä alkavan ja Vuolajärveen loppuvan Kassanajoen varrella. Joukamojärvi laskee myös Syväjokena Vuolajärveen, josta vedet virtaavat jokea Multijärveen. Multijärven vedet purkautuvat Venäjälle noin 3,5 km päässä Vuolajärven luusuasta. Kassanajoen (vesistöalue ) valuma-alue on noin 143 km 2 ja järvisyys 26,6 %. Kassanajoen keskiylivirtaama (MHQ) = 15,0 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) = 5,5 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 2,0 m 3 /s. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus Vuolajärveen ja siitä alavirtaan kohdistuva kuormitus on Joukamon kalankasvatuslaitoksen lisäksi lähinnä haja- ja loma-asutuksen sekä metsätalouden kuormitusta. Alueella aikaisemmin toiminut kettutarha on lopettanut toimintansa runsas vuosi sitten. Kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailua tehdään Vuolajärven syvännehavaintopaikalta. Näytteet otetaan kolme kertaa vuodessa (maalis-, heinä- ja elokuussa) pystysuorana näytesarjana. Näytteistä analysoidaan happi, sähkönjohtavuus, kiintoaine, ph, väri, kokonais-, nitraatti- ja ammoniumtyppi, kokonais- ja fosfaattifosfori, rauta sekä kesäisin a-klorofylli. Vuosina Vuolajärven veden happitilanne oli pääsääntöisesti erinomainen, paitsi kevään näytekerroilla happitilanne oli heikompi, pääosin välttävä. Keskimääräisen väriarvon perusteella vesi oli melko kirkasta ja vähähumuksista. Veden ph oli keskimäärin lievästi emäksinen, mutta ajoittain keväisin lievästi hapan. Tällöin myös veden väriarvot olivat pääosin korkeimmillaan. Todennäköisesti kevään sulamisvedet olivat hieman alentaneet ph:ta ja nostaneet värilukua. Vuolajärven vesi sisälsi keskimäärin vain vähän kiintoainetta, keskiarvo 1 mg/l, ja rautapitoisuus, keskiarvo 255 μg/l, oli pääosin melko alhainen. Yksittäinen raudan pitoisuusnousu, μg/l, havaittiin vuoden 2010 kevään näytekerralla. Syytä pitoisuuden

9 nousuun ei tiedetä. Yleisesti veden korkea kiintoainepitoisuus nostaa rautapitoisuutta, mutta kyseisellä näytekerralla kiintoainepitoisuus oli alhainen. Vuolajärven veden sähkönjohtavuudet olivat normaalilla sisävesien tasolla. Keskimääräisen kokonaisfosforin, 14 μg/l, ja a-klorofyllin, 4 μg/l, pitoisuuksien perusteella järvivesi voitiin luokitella lievästi reheväksi. Keskimääräisen kokonaistyppipitoisuuden, 325 μg/l, perusteella Vuolajärven vesi oli lähinnä karua. Pidemmän aikavälin tarkastelun mukaan Vuolajärven kokonaisravinnepitoisuudet ovat pysytelleet 2000-luvulla suhteellisen tasaisina ja ei ollut havaittavissa selviä kehityssuuntia. Kokonaistypen pitoisuuksissa ei ollut havaittavissa suuria pitoisuusvaihteluja kasvukauden aikana. Yleensä kokonaistypen pitoisuudet olivat kuitenkin keväisin korkeimmillaan ja loppukesästä alhaisimmillaan. Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat kasvukauden aikana satunnaisesti tarkkailujaksolla Kokonaisfosforin pitoisuuteen vaikuttaa muun muassa veden kiintoainepitoisuus. Korkea kiintoainepitoisuus nostaa kokonaisfosforin pitoisuutta. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat pääosin hyvin alhaisia ja osin alle määritysrajan. Kevään näytekerroilla epäorgaanisten typpiyhdisteiden, lähinnä nitraattitypen, osuus kokonaistypestä oli suurimmillaan ja kesällä pienimmillään. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat melko alhaisia ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat pieniä tarkkailujaksolla Vuolajärven ekologista tai kemiallista tilaa ei ole luokiteltu. Myöskään kalankasvatuslaitokselta ylävirtaan sijaitsevaa Joukamojärveä ei ole luokiteltu, mutta järven tila on muun asiantuntija-arvion mukaan erinomainen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Joukamo-Multijärven uomat ovat luokiteltu muun asiantuntija-arvion mukaan hyväksi. Myös uomien kemiallinen tila on arvioitu hyväksi, mutta ekologinen luokittelu puuttuu. Vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma Kalankasvatuslaitoksen lähivesistöt kuuluvat Kemjoen vesienhoitoalueeseen. Kemjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 sisältää yhteisen näkemyksen koko vesienhoitoalueen vesiensuojelun ongelmista sekä niiden ratkaisukeinoista. Vesiensuojelun ja -hoidon yleinen tavoite on pintavesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Vesistöjä rehevöittävien, pilaavien sekä muiden haitallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan sekä tulvien ja kuivuuden aiheuttamia haittoja vähennetään. Kemjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan koko vesienhoitoaluetta koskevana ravinne- ja kiintoainekuormituksen tavoitteena on enintään nykytason suuruinen kuormitus siellä, missä vallitsee vesien erinomainen tai hyvä ekologinen tila, eikä tila ole vaarassa heikentyä ravinnekuormituksen seurauksena. Näissä vesissä yleensä riittävät nykykäytännön mukaiset toimenpiteet. Vuolajärveä tai sen lähivesistöjä ei ole luokiteltu ekologiselta tilaltaan, mutta kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Joukamojärven ja Joukamojärven-Multijärven uomien osalta tavoitteena on, että nykyinen tila säilyy. Näiden vesistöjen tavoitetila on toimenpideohjelman mukaan saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Joukamon kalankasvatuslaitoksen toiminta ei tule haittaamaan vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteen saavuttamista lähialueen vesistöissä, koska laitoksen kuormitus Vuolajärveen on vähäistä eikä kalankasvatuksen 9

10 kuormitusvaikutuksia ole käytännössä havaittu vuosien vedenlaatutuloksien perusteella. 10 Kalasto ja kalastus Alueen kalastusoikeutta hallinnoivat Joukamon kalavesien osakaskunta sekä Metsähallitus. Kalastusoikeuden haltija Vuolajärvellä on Joukamon kalavesien osakaskunta, jonka esimiestä haastateltiin puhelimitse Hänen mukaansa Vuolajärvessä kalastaa ympärivuotisesti alle 10 taloutta. Joukamojärvi-Vuolajärvi-Multijärvi muodostavat vesireitin, jossa tapahtuu esimerkiksi siian, muikun ja särjen vaellusta. Tavanomaisimmat kalalajit ovat hauki, ahven, siika, muikku ja särki. Vuolajärven tavoitelluin saalislaji on ollut siika, mutta viime vuosina järvellä on havaittu jonkin verran särkikalaston lisääntymistä. Tämän on havaittu olevan osaksi yleinen ilmiö ympäri Kemjoen vesistöaluetta. Vuolajärven ja Multijärven välillä on Multikoski, missä kalastetaan muun muassa harjusta osakaskunnan viehekalastusluvalla. Lupamyynnin tulot käytetään siian, järvitaimenen ja järvilohen istutuksiin. Valtaosa istutuksista tehdään suurille vesistöalueille kuten Joukamojärveen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vuosien vedenlaatutietojen perusteella Vuolajärvessä ei ollut havaittavissa kalankasvatuslaitoksen kuormittavaa vaikutusta. Vuolajärven vesi laimentaa kuormituksen varsin tehokkaasti eikä kuormitus vaikuta Vuolajärven vedenlaatuun. Aivan kalankasvatuslaitoksen välittömällä lähivesialueella Vuolajärvessä voi ajoittain ilmetä laitoksen fosfori- ja typpikuormituksesta johtuvaa tavanomaista voimakkaampaa verkko- ja katiskapyydysten limoittumista. Vesirutto on lisääntynyt alueella ja se hyötyy paikallisesti kalankasvatuslaitoksen aiheuttamasta ravinnelisäyksestä. Vesiruttokasvustot ovat kuitenkin lisääntyneet myös laitokselta ylävirtaan olevassa Joukamojärvessä, joten kasvustojen lisääntyminen ei johdu kalankasvatuslaitoksen vaikutuksesta. Vuosina kalankasvatuslaitokselle tulevan veden keskimääräiset typpipitoisuudet ovat olleet noin 370 μg/l ja fosforipitoisuudet noin 16 μg/l. Kassanajoen keskivirtaamalla tämä tarkoittaa noin 177 kg:n typen vuorokausiainevirtaamaa ja noin 7 kg:n fosforiainevirtaamaa. Hakemuksen mukaisilla kasvatusmäärillä laskennallinen fosforikuormitus olisi noin 140 kg/v ja typpikuormitus noin kg/v. Olettaen, että koko rehunkäyttö ja kasvatustoiminta tapahtuu kasvatuskaudella (122 vrk), saadaan tuon ajanjakson vuorokausikuormituksiksi fosforia noin 1,2 kg ja typpeä noin 9 kg. Nämä arvot vastaavat noin 5 % Kassanajoen typpivirtaamasta ja noin 16 % fosforivirtaamasta.

11 11 Arvio muista vaikutuksista Riskit ja häiriötilanteet Joukamon kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä ei ole sellaisia suojeltuja kohteita, joihin laitoksella olisi vaikutuksia. Toiminnalla ei ole vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Toiminnasta ei aiheudu häiritsevää melua tai tärinää ympäristöön. Toiminnan päästöt ilmaan ovat vähäisiä eikä toiminnasta aiheudu haitallista tai epämiellyttävää hajua laitoksen ulkopuolelle. Laitoksen suorat positiiviset vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti toimintaan työllistyviin henkilöihin heidän elinolosuhteidensa paranemisena. Laitoksen toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön tai maisemaan. Joukamon kalankasvatuslaitoksen toiminnasta ei katsota aiheutuvan sellaisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät korvaus- tai kompensaatiomääräysten antamista. Alueella tai toiminnassa ei ole sellaisia ennakoitavia poikkeustilanteita, jotka vaikuttaisivat kalankasvatuslaitoksen ja perkaamon päästöihin tai jätteisiin hakemuksessa esitetystä poikkeavasti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Vaikutustarkkailua esitetään jatkettavaksi ennallaan, koska laitoksen toimintaan ei ole tarkoitus tehdä kuormitukseen vaikuttavia muutoksia ja tarkkailusuunnitelma on osoittautunut toimivaksi. Laitoksen kuormitustarkkailua esitetään kuitenkin harvennettavaksi siten, että tarkkailuun kuuluisi yksi näytteenottokerta kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa eli yhteensä neljä näytteenottokertaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on lähettänyt aluehallintovirastolle varsinaisen lupahakemuksen ja hakemussuunnitelman. Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kuusamon kaupungissa sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille.

12 12 Muistutukset ja vaatimukset 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue ELY-keskus on todennut, että hakija ei ole tehostanut perkaamon jätevesien käsittelyä voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräyksen 4 edellyttämällä tavalla, eikä hakemukseen ole liitetty lupamääräyksen 9 mukaisesti kalastustiedustelun tuloksia vuodelta ELY-keskus on katsonut, että hakemuksen mukainen kalankasvatus ja veden johtaminen ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Lupa toiminnan jatkamiseen on myönnettävissä hakemuksen mukaisena. Perkaamon jätevesien käsittelyä tulee kuitenkin tehostaa. Hakijan tulee esittää jäteveden käsittelyn tehostamista koskeva selvitys Pohjois- Suomen aluehallintovirastolle kohtuullisessa ajassa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, jotta aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti täydentää lupaa esitetyn selvityksen perusteella. Lietteen levittämisessä pellolle tulee ottaa huomioon nitraattidirektiivi ja maataloussuositukset, jottei ravinteita kerry liikaa peltopinta-alaa kohti. Päästötarkkailua tulee tehdä vähintään kuusi kertaa vuodessa, yksi näyte kesäkuussa, kaksi näytettä heinäkuussa, kaksi näytettä elokuussa ja yksi näyte syyskuussa. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä ELY-keskus on todennut, että toiminnasta aiheutuva kuormitus nostaa Vuolajärven fosforipitoisuutta ainakin laitoksen lähialueella. Vaikutuksen arvioimiseksi hakemukseen olisi pitänyt liittää tiedot laitokselle tulevan ja sieltä lähtevän veden pitoisuuksista, joita on päästötarkkailua varten mitattu. Hakemuksesta puuttuvat myös nykyisen luvan liitteessä 2 tehtäväksi määrätyn kalastustiedustelun tulokset. Toimintaa on tarkoitus jatkaa entisessä laajuudessa, joten vaikutusten voi arvioida pysyvän ennallaan. ELY-keskus on katsonut, että toiminnan jatkamiselle nykyisin lupamääräyksin ei ole estettä. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuonna Nykyisessä luvassa määrätty kalastustiedustelu on tehtävä heti lupakauden alussa ja toisen kerran ennen lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämistä. 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan ympäristöjaosto Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena yhdyskuntatekniikan ympäristöjaosto on vaatinut, että lupamääräyksillä varmistetaan, että perkausjätettä toimitetaan kuvauspaikalle vain siellä kuluva määrä. Koska on mahdollista, ettei kuvauspaikalla käy eläimiä, tulee hakijan esittää perkausjätteelle vaihtoehtoinen käsittelytapa. Ympäristöjaosto on vaatinut, että hakija esittää tarkemman suunnitelman perkaamon jätevesien käsittelylle. Hakija ei ole esittänyt arviota perkaamon jätevesien laadusta, joten ympäristöjaosto ei ole voinut arvioida, onko jätevesillä lannoitevaikutusta. Ympäristöjaoston mielestä ympäristöluvassa ei voida sallia jätevesien hävittämistä maahan hautaamalla. Joissakin tilanteissa jätevettä voidaan käyttää lannoitteena peltoviljelyssä. Tällöin jäteveden väkevyyden tulee olla sellainen, että sillä on lannoittava vaikutus ja

13 pellon tulee olla viljelyssä. Viljely tarkoittaa sitä, että pellolta korjataan sato pois ja sitä lannoitetaan vain sadon mukana poistuvien ravinteiden määrällä. Tämän varmistamiseksi viljelijän tulee tietää käytettävän lannoitteen ja viljeltävän pellon maaperän ravinnepitoisuus. Selkeytysaltaasta poistettava liete voidaan levittää peltoon samoin edellytyksin kuin perkaamon jätevedet. Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella on ratkaistavana Joukamon Lohi Ay:n toimittama sakokaivojätteen kompostointia koskeva lupahakemus. Hakemuksen mukaan kompostoinnilla on tarkoitus käsitellä myös Joukamon kalankasvatuslaitoksen jätevesiä. 4. Kuusamon kalastusalue Kalastusalue on esittänyt, että kuormitustarkkailu tulee pysyttää nykyisen luvan mukaisena eli kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa on kaksi näytteenottokertaa kuukaudessa, jolloin tuotantokauden aikana mahdollisesti suurtenkin virtaamavaihtelujen vaikutus kuormitukseen voidaan paremmin havaita. 5. AA, Multikallio Muistuttaja on ilmoittanut kiinteistönsä sijaitsevan Vuolajärveltä alavirtaan olevan Multijärven rannalla, johon vesi virtaa Multikosken kautta. Tilalla on talviasuttava rakennus, jossa asutaan kymmenen kuukauden aikana vuodessa. Järvivettä käytetään talousvetenä. Kalastus tuottaa pääosan kiinteistöllä käytettävistä ravinnosta. Multijärvi on jo aiemmin päässyt rehevöitymään siihen vesiä laskeneen luvattomasti toimineen kalankasvatuslaitoksen fosfori- ja typpipäästöjen takia. Tämä ilmenee vesikasvullisuuden runsastumisena, erityisesti vesiruttoa kasvaa järvellä laaja-alaisesti sen mataluuden takia sekä kalakannan muutoksina. Aiempi vahva muikku- ja siikakanta ovat lähes hävinneet. Niiden tilan ovat vallanneet runsastuneet säyne, särki ja korpisärki. Kalastus on myös selvästi vaikeutunut vesikasvullisuuden lisääntymisen sekä pyydysten nopean ja voimakkaan limoittumisen takia. Voimistuneet särkikalalajit eivät laadullisesti korvaa menetettyjä muikku- ja siikakantoja. Näistä syistä vähäisetkin fosfori- ja typpipäästöt ovat haitallisia Multijärven vedenlaadulle, mikä ennen luvattomasti toimineen kalankasvatuslaitoksen päästöjä on ollut erinomainen. Siksi Multijärven ylävirran puoleiseen Vuolajärveen tulevien päästöjen tulee olla mahdollisimman vähäisiä, jotta Multijärven kuormitusta ei lisätä, vaan se vähitellen pääsisi puhdistumaan ja jos mahdollista palautumaan aikaisempaan erinomaiseen tilaansa. Muistuttaja on vaatinut, että Joukamon kalankasvatuslaitoksen käyttö- ja vaikutustarkkailua jatketaan ottamalla kuormitustarkkailunäytteitä kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa kaksi kertaa kuukaudessa. Vuolajärven ja Multijärven vedenlaatu kohenisi nopeimmin ilman Joukamon kalankasvatuslaitoksen tuottamia fosfori- ja typpipäästöjä. 13 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon selityksensä muistutuksista ja vaatimuksista. Selityksessä hakija on esittänyt seuraavaa:

14 14 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue Joukamon kalankasvatuslaitoksen yhteydessä olevaa perkaamoa ollaan uudistamassa ja jatkossa perkausvedet johdetaan umpisäiliöön. Tarkempi selvitys jäteveden käsittelyn tehostamisesta piirroksineen voidaan toimittaa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle kohtuullisessa ajassa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, kuten ELY-keskus on lausunnossaan esittänyt. Joukamon kalankasvatuslaitoksen kuormitus on pysynyt kuluneella lupakaudella ympäristö- ja vesitalousluvan asettamissa rajoissa ottaen huomioon, että vuosina kuormituslaskelmissa on käytetty todellista suurempia rehun ravinnepitoisuuksia. Päästötarkkailunäytteiden mukaan kuormitus on yleensä ollut vielä vähäisempää. Laitoksen rehunkäyttö- tai kasvatusmääriä ei ole tarkoitus kasvattaa, vaan toiminnan jatkuvan tehostumisen myötä kuormitus tulee edelleen laskemaan. Tästä syystä päästötarkkailun keventäminen neljään näytekertaan vuodessa katsotaan perustelluksi. Kuormitusrajat eivät ole vaarassa ylittyä jatkossakaan. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä Kuluneen lupakauden päästötarkkailutulokset eli laitokselle tulevan ja sieltä lähtevän veden pitoisuudet on hakijan selityksen liitteenä. Nykyisessä luvassa määrätty kalastustiedustelu voidaan toteuttaa uuden lupakauden alussa ja uusia ennen lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämistä. 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan ympäristöjaosto Perkausjätteiden käyttö kuvauspaikalla tehdään kohteen erillisen ympäristöluvan mukaisesti. Niitä toimitetaan kuvauspaikalle vain siellä kuluva määrä, mikä on myös toimijan etu. Perkaamon jätevesien käsittelyn osalta hakija on viitannut edellä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle annettuun selitykseen. Perkaamon ja selkeytysaltaan lietteen käyttö lannoitteena on toiminut hyvin. Hakija on viitannut myös Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavana olevaan sakokaivojätteen kompostointia koskevaan lupahakemukseen, jossa haetaan lupaa myös kalankasvatuksen jätevesien käsittelyyn. Tämä osoittaa aktiivista halua toiminnan kehittämiseen ja edelleen päästöjen vähentämiseen. 4. Kuusamon kalastusalue Päästötarkkailun supistamisen osalta hakija on viitannut edellä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle annettuun selitykseen. 5. AA Päästötarkkailun supistamisen osalta hakija on viitannut edellä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle annettuun selitykseen. Vesikasvillisuuden, etenkin vesiruton, lisääntyminen on ollut yleinen kehityssuunta alueen vesistöissä ja muun muassa laitokselta ylävirtaan olevassa Joukamojärvessä.

15 15 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Käsittelyratkaisu Tämän asian ratkaisemiseen sovelletaan vesilain (264/1961) säännöksiä. Lupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa, Joukamon Lohi Ay:lle myönnetyn Kuusamon kaupungissa sijaitsevan Joukamon Lohen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 6/05/1 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Lupamääräyksiin on selkeyden vuoksi sisällytetty sellaiset aiemman luvan lupamääräykset, joita ei ole poistettu tai joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa. Kasvatettava kalamäärä on lisäkasvuna ilmaistuna noin kg vuodessa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaisesti toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1. Kalankasvatuslaitokselle saadaan johtaa rakennettuja vedenottolaitteita käyttäen vettä Kassanajoesta enintään 500 l/s ja muuna aikana enintään 300 l/s. Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä siten, etteivät ylävirran puoleiset vedenkorkeudet haitallisesti muutu ja muutenkin vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 2. Kalankasvatuslaitoksen rakenteiden ja laitteiden tulee olla hakemuksen liitteenä 4 olevan asemapiirroksen (ilmakuva, 16/MML/12) mukaiset. Kaloja saa kasvattaa altaissa 1 4. Vedenottoon, kalankasvatukseen ja jäteveden puhdistamiseen käytettävät rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla niihin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Kalojen ruokinnassa on käytettävä mahdollisimman vähän vesistöä kuormittavia ja rehevöittäviä kuivarehulaatuja. Vesistöön

16 joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 190 kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena. Lietteen mukana poistetut ravinnemäärät ja laitoksen päästötarkkailutulokset voidaan ottaa huomioon päästömäärissä Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa teuraskalan kasvatuksessa olla keskimäärin enintään 1,0 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7,0 %. Poikasrehun fosforipitoisuus saa olla edellä mainittua suurempi, mutta kuitenkin mahdollisimman pieni. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että kuormitus vesistöön pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Rehua ei saa yliannostella ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Kalankasvatuslaitoksella muodostuva jätevesi on johdettava vesistöön laskeutusaltaan kautta. Perkaamon jätevedet on johdettava umpisäiliöön. Luvan haltijan on oltava selvillä toimialansa ja toiminnan päästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 4. Kasvatusaltaiden ja selkeytysaltaan lietetaskuihin kertyvä liete on poistettava lietealtaaseen kasvukauden aikana vähintään kahden viikon välein. Kasvatusaltaat on puhdistettava lietteestä niiden vedestä tyhjennyksen yhteydessä. Poistettu liete on siirrettävä lietteen laskeutusaltaaseen siten, että se ei pääse valumaan vesistöön eikä pilaamaan käyttökelpoista pohjavettä. Lietteen levittämisessä pelloille on noudatettava valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) niin, ettei ravinteita kerry liikaa peltopinta-alaa kohden. Lietteen sijoittamisessa ja käsittelyssä on lisäksi noudatettava Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen antamia määräyksiä. 16 Päästöt ilmaan ja melu 5. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu haju- tai meluhaittaa. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava. Jätteet, kuten rehusäkit, on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Kuolleita kaloja ei saa haudata. Ne on käsiteltävä ja sijoitettava Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeiden mukaisesti.

17 17 Varastointi 7. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 8. Luvan haltijan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa sekä Kainuun ELY-keskus kalasto- ja kalastustarkkailuohjelmaa. 9. Luvan haltijan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä. Virtaaman säätö ja mittaus on tehtävä ELY-keskuksen hyväksymällä luotettavalla tavalla. Virtaamat on havainnoitava päivittäin ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Laitteiden ja rakenteiden rikkoutumisesta ja muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ELY-keskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 11. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava ELY-keskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan haltijan on hyvissä ajoin ja viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista jätettävä aluehallintovirastolle hakemus ja yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen vuoksi tarvittavista toimista ympäristönsuojelulain 90 :ssä tarkoitettujen määräysten antamiseksi. Vedenkorkeuteen ja vedenjuoksuun vaikuttavien rakennelmien osalta on meneteltävä vesilain (264/1961) 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.

18 18 RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Tämä asia on tullut vireille Tämän vuoksi asian ratkaisemiseen sovelletaan vuoden 2011 loppuun saakka voimassa olleita vesilain (264/1961) säännöksiä. Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Kyseessä on Joukamon Lohen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen. Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukainen lupaharkinta on tehty ja luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 6/05/1. Nyt annetulla päätöksellä ei toimintaa laajenneta, eikä päästöjä ja ympäristövaikutuksia lisätä eikä laitoksen päästöjen vaikutusalueella ole tapahtunut sellaisia muutoksia, että lupaharkinta tulisi tehdä ja luvan myöntämisen edellytykset tarkastella uudelleen. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan, ottaen huomioon laitoksen koko, parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista Joukamon kalankasvatuslaitoksen olosuhteissa. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kemjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan koko vesienhoitoaluetta koskevana ravinne- ja kiintoainekuormituksen tavoitteena on enintään nykytason suuruinen kuormitus siellä, missä vallitsee vesien erinomainen tai hyvä ekologinen tila, eikä tila ole vaarassa heikentyä ravinnekuormituksen seurauksena. Näissä vesissä yleensä riittävät nykykäytännön mukaiset toimenpiteet. Vuolajärveä tai sen lähivesistöjä ei ole luokiteltu ekologiselta tilaltaan, mutta kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Joukamojärven ja Joukamojärven-Multijärven uomien osalta tavoitteena on, että nykyinen tila säilyy. Näiden vesistöjen tavoitetila on toimenpideohjelman mukaan saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Aluehallintovirasto katsoo, että Joukamon kalankasvatuslaitoksen lupamääräysten mukainen toiminta ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteiden saavuttamista. Lupamääräysten tarkistamista on haettu myös perkaustoiminnan osalta. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on voimassa olevassa päätöksessään käsitellyt perkaamon ympäristölupa-asian, koska ympäristönsuojelu-

19 asetuksen 2 :n mukaisesti kalankasvatus ja ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 10 c) kohdassa mainittu toiminta, joksi perkaamotoiminta katsotaan, muodostavat toimintakokonaisuuden. Tuolloin voimassa olleen ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 10 c) kohdan mukaan ympäristölupa oli haettava kalastustuotteita käsittelevälle laitokselle, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :ää on muutettu voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella nro 1792/2009. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 10 c) kohtaa on muutettu siten, että ympäristölupa on haettava kalastustuotteita käsittelevälle laitokselle, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa. Asetuksen voimaantulosäännöksessä on säädetty, että ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnetty ympäristölupa raukeaa ilman erillistä päätöstä tämän asetuksen voimaan tullessa, jos kyseinen toiminta ei tämän asetuksen mukaan ole luvanvaraista. Joukamon kalankasvatuslaitoksen perkaamolla perataan kalaa vuodessa noin 20 tonnia, joten perkaustoiminta ei ole luvanvaraista toimintaa. Näin ollen perkaustoimintaa koskevia lupamääräyksiä ei ole tarpeen tarkistaa. Asetuksen voimaantulosäännösten mukaan ympäristölupapäätös perkaustoiminnan osalta sitä koskevine lupamääräyksineen on rauennut , joten voimassaolosta ei ole tarpeen määrätä tällä päätöksellä. Perkaamon jätevedet on määrätty johdettavaksi umpisäiliöön. 19 Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten perustelut Veden johtaminen pysyy ennallaan eikä siitä ole aiheutunut eikä ennalta arvioiden vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä. Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta. Kasvatettavan kalan määrä ja käytettävän kuivarehun määrä ja laatu säilyvät ennallaan. Päästörajoja ja lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kalaterveydellisistä syistä poikasrehun fosforipitoisuudelle ei ole asetettu raja-arvoa. Lietteen poistoa ja jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan muun muassa toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Aluehallintovirasto vahvistaa tarkkailun luvassa, ja sen olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista. Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä ja melua eikä niiden ympäristövaikutuksia. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta. Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen varalta. Aluehallintovirasto katsoo, että valvontaviranomaisille ilmoittamisen lisäksi on tarpeen tehdä ennen toiminnan lopet-

20 tamista laitoksen sulkemista ja jälkihoitotoimenpiteitä koskeva hakemus. Vesilain mukaan ilman aluehallintoviraston lupaa ei saa poistaa sellaista rakennelmaa, jolla vaikutetaan vedenkorkeuteen tai vedenjuoksuun. Mikäli toiminta lopetetaan, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa aluehallintovirastolle vesilain mukainen hakemus. 20 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä ja 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan ympäristöjaosto Aluehallintovirasto on ottanut vaatimukset huomioon edellä lupamääräysten tarkistamista koskevasta ratkaisusta ja tarkistamisen edellytyksistä sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. 4. Kuusamon kalastusalue ja 5. AA Kuormitustarkkailua on määrätty jatkettavaksi Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen vaatimuksen mukaisesti kuusi kertaa kasvatuskaudessa. Laitoksen toimintaa ei tällä päätöksellä laajenneta, joten myöskään vaikutukset ympäristöön eivät laajene. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätöksellä nro 6/05/1 myönnetty ja tällä päätöksellä lupamääräysten osalta tarkistettu lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Mikäli luvan haltija aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua kalankasvatusta vuoden 2022 jälkeen, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tehtävä aluehallintovirastolle mennessä uhalla, että aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta, tarkkailutuloksista, kuormituksesta ja lietteenpoistosta sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen, Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset vaikutusalueen kalastosta ja kalastuksesta sekä ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen ja kustannuslaskelmineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Korvattava päätös Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama lupapäätös nro 6/05/1 luparatkaisua lukuun ottamatta

21 21 Päätöstä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti asetusta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava ympäristölupaviraston päätöksen nro 6/05/1 lupamääräyksiä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 4 momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 2 momentti ja 90 1 momentti Vesilaki (264/1961) 2 luku 3 ja 31 1 momentti sekä 9 luku 2 Vesilaki (587/2011) 19 luku 3 1 momentti Jätelaki (1072/1993) 4 ja 6 Jätelaki (646/2011) momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Käsittelymaksun määräytymiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Alla mainitun oikeusohjeen (1145/2009) mukaan kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu kg/v) koskevan päätöksen käsittelymaksu on euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, tässä tapauksessa siis euroa. Vedenottoa muuksi kuin talousvedeksi koskevan vesitalousasian käsittelymaksu on euroa. Luvan tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta eli 870 euroa. Kun kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsitelty asia, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksu-

22 luokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu eli euroa. 22 Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) 7

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Mikko Keränen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut, asian esittelijä, puh tai MK/am Liitteet Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma Päätös Hakija Tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan ELY / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY / Kalatalouden ryhmä Kuusamon kaupunki Kuusamon kaupunki / Terveydensuojeluviranomainen Kuusamon kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

24 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.