Juvan Lohen kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen,

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 67/2011/1 Dnro ISAVI/286/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Juvan Lohen kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Juva Jouko Hakanen Harhalantie Juokslahti LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN ASIAN VIREILLETULO Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 8/02/2 myöntänyt Jouko Hakaselle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Juvan Lohen kalankasvatustoimintaan sekä vesitalousluvan johtaa edelleen vettä laitokselle ja pysyttää kalankasvatuslaitosta varten tehdyt vedenjohtokanavat ja patorakenteet. Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna ilmaistuna on kg vuodessa. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tuli tehdä vuoden 2010 loppuun mennessä. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 c) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatuslaitosta koskevassa asiassa. Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa Hakemusta on täydennetty tiedoilla kalalaitoksen alueen ja ympäristön kaavoitustilanteesta, eri kala-altaiden käyttötarkoituksesta, toiminnassa syntyvistä jätteistä, turvesuodattimesta, tarkkailusta sekä Polvijoen vesialueen osakaskunnista. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristö- ja vesitalouslupa Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 8/02/2 myöntänyt toiminnalle ympäristö- ja vesitalousluvan.

2 2 Tarkistamisen kannalta keskeiset lupamääräykset ovat: Toiminnan sijoittamista, rakenteita ja vesistön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat määräykset 1. Kalankasvatusaltaiden, vedenjohtokanavien, poistokanavan ja pohjapadon sijainti ilmenevät hakemuksen liitteenä 7 olevasta asemapiirroksesta MK 1: Kasvatusaltaissa tulee olla hakemuksen liitteessä 7 olevan pääpiirustuksen MK 1:200 ja 1:20 mukaiset lietetaskut ja lietteenpoistojärjestelmä. Laitokselle saa johtaa vettä Polvijoesta enintään 140 l/s. Polvijoen virtaaman ollessa 230 l/s tai pienempi laitokselle saa johtaa vettä enintään 60 % Polvijoen kulloisestakin virtaamasta. Laitoksen käyttämän vesimäärän ja Polvijoen virtaaman mittaus on tehtävä Etelä- Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Rakenteisiin voidaan tehdä Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 3. Laitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan mahdollisimman vähän fosforia sisältävää (P-pitoisuus enintään 1 %) kuivarehua enintään kiloa vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. 4. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että laitokselta vesistöön johtuva fosforikuormitus on mahdollisimman pieni ja ainetaseesta laskettuna enintään 50 kg vuodessa. 5. Kertynyt liete on poistettava lietetaskuista kasvatuskauden aikana vähintään joka kolmas päivä. Poistettu liete on käsiteltävä ja sijoitettava niin, että se ei pääse pilaamaan pohjavettä tai valumaan vesistöön. Määräykset muun ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi 6. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Kuolleet kalat on poistettava altaista mahdollisimman pian. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. Kuolleiden kalojen ja perkausjätteen käsittely, kuljetus, varastointi ja kompostointi on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Häiriö- ja poikkeustilanteet 7. Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatuslaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriöja poikkeustilanteista Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäris-

3 Alueen kaavoitustilanne tönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu- ja valvontamääräykset 8. Luvan saajan on pidettävä ympäristön- ja terveydensuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 9. Laitoksen kuormitustarkkailu ja vesistövaikutusten tarkkailu on tehtävä voimassa olevan Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa ympäristökeskuksen päätöksellä. Tarkkailujen tulokset on säilytettävä. Tarkkailujen tulokset, yhteenveto käyttöpäiväkirjan tiedoista ja jätekirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai muutoin sovittuina ajankohtina Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. 10. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja vakavissa tapauksissa myös Etelä-Savon ympäristökeskukselle sekä Etelä-Savon TE-keskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. 11. Kalankasvatuslaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, kokeiluista tai toiminnan lopettamisesta on riittävän ajoissa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalankasvatuslaitos sijaitsee hyväksytyssä Jukajärven rantayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi merkityllä alueella, jolle ei saa rakentaa (MYU/kav). Alueella on luonnon-, maisema- ja virkistyskäyttöarvoja. Maiseman muuttamiseen on haettava maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa. Joki on kalataloudellisesti arvokas. Vesistön luonnontilaa ja veden laatua ei saa muuttaa siten, että se vaikuttaa rapu- tai kalakantoihin (kav). Laitoksen yläpuolella joen varrella on kaksi omakotialuevarausta (AO), joilla kummallakin on yksi asuinrakennus. Polvijoen varret laitoksen ympäristössä MYU-alueen ulkopuolella on yleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolle sallitaan maatalouden, kalatalouden ja merenkulun kannalta välttämätön rakentaminen sekä virkistyskäyttöä varten tarkoitetut rakennelmat (M-1). Laitoksen alapuolella Polvijoen varrella on kolme loma-asuntoaluemerkintää (RA). Alempana Polvijoen järvilaajentumissa, Riemiössä ja Sourussa, on rannoilla lukuisia loma-asuntoaluevarauksia. 3

4 4 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Toiminta Laitos sijaitsee Polvijoen varrella Juvan kunnassa Järvenpään kylässä Joenpolven tilalla ( ) noin 8 km Juvan keskustaajamasta kaakkoon. Sen läheisyydessä ei ole ulkopuolista asutusta. Kalalaitoksesta on noin 3 km vesireittiä pitkin alapuoliseen Riemiöön. Lähin vapaaajanasunto on noin 1,3 km:n päässä alajuoksulla. Polvijoessa on melontareitti. Laitoksen toiminta on alkanut vuonna Luvan hakija omistaa laitoskiinteistön. Rehun käyttömäärä on lupakaudella ollut kg vuodessa ja kalojen lisäkasvu kg vuodessa (keskimäärin kg/v). Ruokintaan käytetyn rehun fosforipitoisuus on lupamääräysten mukaan saanut olla keskimäärin korkeintaan 1 %. Järvitaimenen ja kirjolohen poikaset tuodaan laitokselle 0 1 vuoden ikäisinä ja toimitetaan ongintapaikoille istutuskokoisina eli noin neljän vuoden ikäisinä. Laitoksella ei ole perkaustoimintaa. Vesi otetaan laitokseen tulokanavaa pitkin Polvijoesta. Käytettävä vesimäärä vaihtelee vuodenajan mukaan ollen l/s. Laitoksella on kolme poikasvaiheen kaloille (0 1+ -vuotiaat) tarkoitettua maa-allasta, kukin pinta-alaltaan 80 m 2 ja syvyydeltään 1 m. Näistä altaista lietettä poistetaan imuruoppaamalla altaiden reunoilta ja peräosista. Kahden altaan pinta-ala on 250 m 2 ja syvyys 1,25 m. Niissä ovat iältään 2 4 -vuotiaat kalat, joiden ruokintaan käytetään 80 % rehumäärästä. Altaiden loppupäässä olevat lietetaskut tyhjennetään lietepumpulla turvesuodattimelle kolmen vuorokauden välein. Viiden kasvatukseen käytettävän altaan tilavuus on yhteensä noin 740 m 3. Lisäksi talvisäilytysallas on pintaalaltaan noin 600 m 2 ja sen syvyys on 1,7 m. Laitoksesta poistuva vesi johdetaan takaisin Polvijokeen. Pääuoman purkuojassa on lietetaskuja, jotka tyhjennetään kaivinkoneella vuosittain. Turvesuodatin sijaitsee kala-altaiden vierellä niiden alapäässä. Suodattimelle johdettu vesi valuu ylivuotona jokeen mentyään turpeen läpi tai haihtuu kuivina aikoina. Vedenotto- ja purkuvesistö Vesistö ja virtaamat Kalankasvatuslaitos sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Suur-Saimaan alueella ja siellä tarkemmin Kyrsyänjärven Tuusjärven valuma-alueen Kyrsyänjoen alueella (04.175). Laitoksen yläpuolella on Jukajärvi ja alapuolella Riemiö, Souru, Karijoki ja Kaitajärvi. Riemiön ja Sourun pinta-ala on yhteensä noin 125 ha. Jukajärven luusuasta on matkaa kalalaitokselle noin 1,7 km.

5 Jukajärven säännöstely vaikuttaa Polvijoen virtaamiin. Joen virtaamat laitoksen kohdalla ovat seuraavat: 5 Virtaama m³/s Ylivirtaama (HQ) 9,75 Keskiylivirtaama (MHQ) 5,75 Keskivirtaama (MQ) 1,28 Keskialivirtaama (MNQ) 0,30 Alivirtaama (NQ) 0,21 Laitoksen toiminnalla ei ole vaikutusta Polvijoen virtaamiin laitosalueen kohtaa lukuun ottamatta. Joen uoma ei missään vaiheessa kuivu. Kalankasvatuslaitoksen sijaintipaikka on Vuoksen vesienhoitoalueella (VHA1) Kyrsyänjärvi Tuusjärvi Sysmäjärvi Syysjärvi -toimenpideohjelma-alueella. Veden laatu Kalankasvatuslaitoksen kuormituksen vaikutuksia veden laatuun on tarkkailtu vesinäytteistä kahdesta pisteestä; n. 150 m:n ja n. 1,4 km:n päästä laitoksen alapuolelta. Vertailunäytteet on otettu laitoksen yläpuolelta Polvijoesta. Tarkkailu on aloitettu vuonna Näytteet on otettu kerran vuodessa loppukesällä. Laitoksen alapuolinen piste on otettu mukaan tarkkailuun vuonna Polvijoen vesi laitoksen yläpuolella on vuosien tarkkailutulosten perusteella ollut suhteellisen rehevää ja enterokokkibakteerien esiintyminen ilmentää hygieenisen tilan heikkenemistä. Fosforipitoisuus ollut tasolla 20 µg/l. Siinä ei ole tapahtunut muutoksia lupakauden aikana. Kalalaitoksen jälkeen fosforipitoisuus on yleensä noussut, mutta typpipitoisuudet ovat olleet ajoittain korkeammat ja ajoittain alemmat kuin laitoksen yläpuolella. Myös veden hygieeninen laatu ja happipitoisuus ovat vaihdelleet. Vesienhoitosuunnitelman laadinnassa Polvijoen tilaa ei ole arvioitu, mutta kalalaitoksen alapuolella sijaitsevien Sourun ja Riemiön ekologinen tila on asiantuntija-arvion mukaan luokiteltu hyväksi, myös järvien veden kemiallinen tila on hyvä. Täten tavoitteeksi asetettu hyvä ekologinen tila on saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Kalasto ja kalastus Polvijoesta ei ole tehty kalatalousselvitystä. Hakijan arvion mukaan sen kalasto koostuu tavallisimmista sisävesien kevätkutuisista kaloista. Joessa on vahva hauki- ja ahvenkanta.

6 6 Toiminnan päästöt ja niiden ympäristövaikutukset Hakija on tehnyt kuormitusarvion, jonka mukaan laitoksesta pääsee vesistöön vuosittain noin 24 kg fosforia laskettuna kg:n rehumäärällä (fosforia vapautuu 3 g/tuotettu kalakilo). Lietteen poisto altaista pienentää kuormitusta jonkin verran. Jos arvion perustaksi otetaan edellisen lupakaudella toteutunut rehukerroin (1,06) ja rehun keskimääräinen fosforipitoisuus (1 %) sekä se, että kasvatettavaan kalaan sitoutuu fosforia noin 0,4 % kalan painosta, laitoksen kuormitus kg:n rehumäärällä on 49,8 kg fosforia vuodessa. Tällöin ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohti on 6,6 g fosforia/kalakilo. Lietteen poisto voi pienentää kuormitusta noin 10 %. Polvijoen veden laadussa (tuleva vesi) ei loppukesän tilanteessa ole laitoksen toiminta-aikana tapahtunut suuria muutoksia, typpipitoisuuksissa on havaittavissa lievää nousua. Kalalaitoksen kuormitus näkyy selvimmin fosforipitoisuuksien nousussa, joka on lisääntynyt laitoksen päästöjen seurauksena useimmiten 2 7 µg/l, vuonna 2009 lisäys oli kuitenkin 21 µg/l. Kalalaitoksen aiheuttama pitoisuuden nousu on riippuvainen Polvijoen virtaamasta eli hyvin alhaisella virtaamalla (alle 200 l/s) fosforipitoisuus jokivedessä nousee loppukesällä yli 10 µg/l ja keskivirtaaman vallitessa 3 5 µg/l. Enterokokkibakteerien määrä on noussut vähän joinakin kesinä ja ph on ollut lähellä neutraalia. Rehusäkkejä tyhjenee n. 300 kpl vuodessa. Ne hävitetään polttamalla. Laitoksella kuolleet kalat (enintään 50 kg vuodessa) haudataan maahan. Paras käytettävissä oleva tekniikka Toiminnan tarkkailu Kalankasvatuslaitoksella käytetään vähäfosforisia rehuja ja ruokinta on tarkkaa. Laitoksen omat mahdollisuudet vaikuttaa kuormitukseen ovat tarkka ruokinta ja lietteen poisto. Nämä ovat olosuhteisiin sekä toiminnan kokoon ja käyttötalouteen nähden parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Juvan Lohen kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailussa on noudatettu Mikkelin vesija ympäristöpiirin hyväksymää tarkkailuohjelmaa, joka on perustunut vesistötarkkailuun loppukesän tilanteessa. Käyttötarkkailusta (rehu- ja kalamääräkirjanpito, tiedot mahdollisista kalataudeista ja häiriötilanteista) on annettu lupamääräys annetussa lupapäätöksessä. Vesistötarkkailussa on otettu vesinäytteet loppukesällä Polvijoesta laitoksen yläpuolelta ja kahdesta paikasta laitoksen alapuolelta. Näytteistä on määritetty lämpötila, happipitoisuus, ph, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja veden hygieenistä tilaa ilmentävät enterokokkibakteerien määrä. Tarkkailutulokset toimitetaan Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Juvan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

7 7 Hakijan esitys uusiksi lupamääräyksiksi Hakija on esittänyt, että laitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräykset säilyisivät ennallaan, myöskään tarkkailuun ei esitetä muutoksia. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Juvan kunnassa ja lisäksi erityistiedonantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Juvan Lehdessä Hakemuksesta on pyydetty lausunto Etelä-Savon ELY-keskukselta, Juvan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Juvan kunnanhallitukselta. 1) Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että Juvan Lohen toiminta on jatkunut jo pidemmän ajan jokseenkin tasaisena ja vakiintuneena. Valvojan ei ole tarvinnut puuttua toimintaan kuluvana lupakautena. Toiminta perustuu vanhaan ympäristönsuojelutekniikkaan eikä altaiden tai muun tekniikan kohentaminen ei ole pienen laitoksen tuottovolyymillä mahdollista. Jokiveden kesäinen niukkuus ja veden lämpiäminen kuumina kesinä aiheuttavat laitokselle ongelmia. Niihin ei kuitenkaan voida vaikuttaa ympäristöluvalla. Laitoksen päästöt ovat lisänneet jonkin verran kasvustoa joessa laitoksen alapuolella. Se ei kuitenkaan haittaa melontareitin käyttöä. Laitoksen lupaehdot voidaan säilyttää nykyisen kaltaisina. 2) Etelä-Savon ELY-keskus on kalatalousviranomaisena lausunut, että laitoksen tuotanto ja alapuolisiin vesistöihin pääsevien ravinteiden määrä ovat niin vähäiset, että laitoksen toiminnasta ei aiheudu yleiselle kalatalousedulle korvattavaa haittaa, mikäli tuotantomäärä ja päästömääräykset eivät muutu. 3) Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän terveysvalvonta (Juvan terveydensuojeluviranomaisena) on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä edellyttäen, että: lupaviranomainen arvioi, riittääkö nykyinen lietteenkäsittely turvaamaan Polvijoen veden laadun kuolleiden kalojen käsittely täyttää lainsäädännön vaatimukset Ympäristöluvan muut terveydelliset edellytykset tulevat täytetyiksi ympäristöluvan ympäristönsuojelullisten säädöksien ja lupamääräysten täyttyessä.

8 8 Hakijan vastine MERKINTÄ Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Hakija ei ole antanut vastinetta. Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 8/02/2 perusteena olleet asiakirjat. Aluehallintovirastolla on ollut päätöstä tehtäessä käsillä valtioneuvoston hyväksymä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, Etelä- Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelma sekä ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä (HERTTA) tulostetut tiedot kohdealueen vesistöjen ekologisen tilan määrittelemisestä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU YMPÄRISTÖLUVAN JA VESILAIN MUKAISEN LUVAN TARKISTAMINEN LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto tarkistaa Jouko Hakaselle myönnetyn, Juvan kunnassa sijaitsevan Juvan Lohen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 8/02/2 lupamääräykset jäljempänä ilmenevästi. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Kasvatettava kalamäärä on lisäkasvuna ilmaistuna noin kg vuodessa. Tarkistettujen lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu vesilain mukaisia vesistöön sijoitettuihin rakenteisiin tai veden käyttöön liittyviä korvattavia vahinkoja eikä ennalta arvioiden myöskään ympäristönsuojelulain mukaisia alapuolisen vesistön veden laatuun tai sen käyttöön kohdistuvia korvattavia vahinkoja. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Veden johtaminen, rakenteet ja laitteet 1. Laitokselle saa johtaa vettä Polvijoesta enintään 140 l/s. Polvijoen virtaaman ollessa 230 l/s tai pienempi laitokselle saa johtaa vettä enintään 60 % Polvijoen kulloisestakin virtaamasta. 2. Kasvatusaltaiden, vedenjohtokanavien, poistokanavan ja pohjapadon sijainti ilmenevät hakemuksen täydennyksen liitteenä 2 olevasta asemapiirroksesta MK 1: Kasvatusaltaissa tulee olla hakemuksen liitteessä 7 olevan pääpiirustuksen MK 1:200 ja 1:20 mukaiset lietetaskut ja lietteenpoistojärjestelmä.

9 Vesistöpäästöt 3. Laitoksen käyttämän vesimäärän ja Polvijoen virtaaman mittaus on tehtävä Etelä- Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Esitys vesimäärän mittaustavasta on toimitettava ELY-keskukselle viimeistään Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Rakenteisiin voidaan tehdä Etelä-Savon ELY-keskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 5. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 50 kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien fosforimäärien erotuksena. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kaloja ei saa ruokkia liikaa ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin enintään 1,0 %. 6. Kasvatusaltaisiin kertyvä liete on poistettava lietetaskuista kasvatuskauden aikana vähintään joka kolmas päivä. Poistettu liete on käsiteltävä ja sijoitettava niin, että se ei pääse pilaamaan pohjavettä tai valumaan vesistöön. Turvesuodattimen toimivuutta on seurattava ja tarvittaessa turveaines on vaihdettava. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi 7. Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava. Jätteet kuten rehusäkit on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 8. Kuolleet kalat on käsiteltävä ja sijoitettava mahdollisen kompostoinnin jälkeen Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kuolleita kaloja ei saa haudata maahan. 9. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 10. Laitoksella käytettävät pesuaineet ja muut kemikaalit tulee varastoida suljetussa astiassa siten, että vuototapauksissa aineen joutuminen maaperään, pohjaveteen tai vesistöön estyy. 9

10 10 Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi Toiminnan lopettaminen 11. Luvan saajan on ilmoitettava toimintaan liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 12. Luvan saajan on pidettävä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 13. Laitoksen uusi päästö- ja vesistötarkkailuohjelma on toimitettava tarkastettavaksi Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle viimeistään Nykyistä tarkkailuohjelmaa on täydennettävä vähintään joka toinen vuosi toteutettavalla päästötarkkailulla. Tarkkailujen tulokset, yhteenveto käyttöpäiväkirjan tiedoista ja jätekirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai muutoin sovittuina ajankohtina Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. 14. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti. 15. Jos laitoksen toiminta loppuu pysyvästi, on siitä ilmoitettava Etelä-Savon ELYkeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua on jatkettava Etelä-Savon ELY-keskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään vuoden ajan kalankasvatuslaitoksen toiminnan loppumisesta. 16. Laitoksen toiminnan päätyttyä kalankasvatustoimintaan kuuluvat laitteet ja rakenteet on poistettava vesialueelta. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella.

11 11 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN KORVATTAVA PÄÄTÖS Lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2021 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi pantava vireille mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista, lietteenpoistosta ja selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä mahdollisten vahinkojen poistamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut vesiasetuksessa ja ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Tämä päätös korvaa lainvoiman saatuaan Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 8/02/2. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Kysymyksessä on myönnetyn ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 8/02/2. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Veden ottaminen laitokselle on edelleen vesilain mukaista. Kalankasvatustoiminta säilyy nykyisellään ja vesistökuormitus ei kasva. Toimittaessa tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista Juvan Lohen kalankasvatuslaitoksen olosuhteissa, joissa on otettu huomioon laitoksen ikä ja pieni koko. Laitoksen alapuolisessa vesistössä ei ole vesistötarkkailun tulosten perusteella todettu laitoksen päästöistä johtuvaa merkittävää vesistön pilaantumista.

12 Laitoksen alapuolisia järviä (Souro ja Riemiö) ei ole toistaiseksi luokiteltu vesienhoidon suunnitteluun kuuluvassa ekologisen tilan luokittelussa. Ne kuuluvat tyyppiin "pienet humusjärvet" ja asiantuntija-arvion mukaan niiden tila on hyvä. Etelä-Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelmassa ei ole esitetty kalankasvatusta koskevia lisätoimenpiteitä. Juvan Lohen kalankasvatustoiminnan lupamääräyksissä on päästöjen rajoittamisessa otettu huomioon Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 asetettujen vesistön tilatavoitteiden saavuttaminen ja säilyttäminen. LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Laitoksen rakenteissa ei ole tehty muutoksia. Rakenteiden kunnossapidosta on annettu määräys. Laitoksen käyttämän vesimäärän mittaaminen on tehtävä luotettavasti muun muassa kuormituksen arvioimiseksi, siksi mittaustavasta on määrätty esitettäväksi valvontaviranomaiselle suunnitelma viimeistään Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi laitoksen fosforikuormitukselle on annettu enimmäisraja, jolla estetään vesistön pilaantuminen. Vuotuinen fosforipäästöraja on säilytetty ennallaan. Käytössä olevilla laadukkailla rehuilla lupamääräyksen mukainen rehunkäyttö (enintään kg/v) mahdollistaa noin kilon vuotuisen lisäkasvun. Koska laitoksella kasvatetaan myös poikasvaiheen kaloja, joille syötettävän rehun fosforipitoisuus on suurempi kuin 2 4 -vuotiaiden kalojen rehussa, keskimääräinen rehun fosforipitoisuus on säilytetty entisellä tasollaan (enintään 1 %). Lietevedet johdetaan turvesuodattimelle, jonka toiminnan seurannasta on annettu lupamääräys. Jätelain 4 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen haltijaa koskee lisäksi jätelain 6 :n mukainen yleinen huolehtimisvelvollisuus jätehuollon järjestämisestä. Jäte on myös hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jäte tulee hyödyntää ensisijaisesti materiaalina. Kuolleiden kalojen hautaaminen maahan ei ole annetun 8. lupamääräyksen perusteella jatkossa sallittua. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailussa kerätään tietoa myös lupamääräysten tarkistamisvaihetta varten. Tarkkailuun on syytä lisätä joka toinen vuosi tapahtuva päästötarkkailu, joka varmentaa ainetaseeseen perustuvan vesistökuormituksen laskennan luotettavuutta. Koska tarkkailuohjelma on muiltakin osin vanhentunut (hyväksytty vuonna 1990), on uusi päästö- ja vesistötarkkailuohjelma määrätty toimitettavaksi valvontaviranomaiselle mennessä. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. 12

13 13 Valvontaviranomaiset voivat antaa ohjeet häiriötilanteista aiheutuvien lisävahinkojen ehkäisemiseksi, kun niille ilmoitetaan tapahtuneista häiriöistä välittömästi. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Luvan saaja on vastuussa toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaikutuksista vielä toiminnan päättymisen jälkeen. Valvova viranomainen voi tarkkailutulosten perusteella arvioida, milloin tarkkailu voidaan lopettaa. VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Viranomaisten lausunnoissa esitetty on otettu huomioon lupamääräyksissä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ympäristönsuojelulaki 39, 41, 42, 43, 45, 46, 50, 52, 55, 56, 72, 90 ja 105 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Jätelaki 4, 6 ja 15 Vesilaki 2 luku 3, 6 1 momentti, 31 1 momentti ja 9 luku 2 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan kalankasvatuslaitosta, jossa kalan lisäkasvu on alle kg/v, koskevan päätöksen käsittelymaksu on euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta, tässä tapauksessa siis euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Juvan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Juvan kunnassa. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Juvan Lehdessä. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi muistutuksen tehneille ja niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.

14 14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Antero Iivanainen Antti Ylitalo Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen ja Antti Ylitalo (asian esittelijä).

15 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.