Vuosien mittaan moni tärkeä asia... on ollut rahasta kiinni.

Transkriptio

1

2 Vuosien mittaan moni tärkeä asia... on ollut rahasta kiinni. S illo in tu le e k u lu n e e k s i v u o tta s iitä, J u h la v u o te m m e k y n n y k s e llä n o u s iv a t Tuk u n o v e t a v a u tu iv a t T u ru n S ä ä s tö p a n k k iin ru n S ä ä s tö p a n k in ta lle tu k s e t v u o d e n a ik a n a o n e h tin y t ta p a h tu a p a ljo n. R a h a o n n ä y te lly t h u o m a tta v a a m a a m m e e n s im m ä is e e n s ä ä s tö p a n k k iin. o s a a k a u p u n g in k u v a s s a ja k e h ity k s e s s ä T ä m ä n a ja n T u ru n S ä ä s tö p a n k k i o n o llu t m u k a n a k u v a s s a e d is tä m ä s s ä s ä ä s tä v ä i s y y ttä ja tu k e m a s s a y r itte liä is y y tt ä e d e l lä k ä v ijä n ä. T ä n ä v u o n n a e lo k u u s s a tu le e m a r k k a a n. K u u d e s ta ru p la s ta, jo k a o li t o s ia a n k u lu n e e k s i v u o tta s iitä, k u n T u ru n S ä ä s tö p a n k in e n s im m ä in e n ta lle tus, a p te e k k a r i J o h a n J u lin te k i a lo itte e n s a ta a n m iljo o n a a n m a r k k a a n o n pitkä s ä ä s tö p a n k in p e r u s ta m is e s ta T u rk u u n. m a tk a. S iih e n o n T u ru n S ä ä s tö p a n k k i p ä ä s s y t u s k o llis te n ta lle tta jie n a v u lla. Ikä V ie tä m m e tä tä v u o tta ju h la v u o te n a m m e. e i m e ille o le r a s itu s, v a a n se kan nu sta a J u h la v u o s i h u ip e n tu u k a ik k ie n s ä ä s tö m e itä k e h ittä m ä ä n ja tk u v a s ti u u sia p a lve p a n k k ie n e lo k u u s s a v ie ttä m ä ä n ju h la v iik lu m u o t o ja y k s ity is tä ih m is tä ja y rittä jä ä k o o n. M e id ä n o s a lta m m e ta a s m e r k k ip ä i- v a r te n. J a tk o s s a k in tu le m m e tukem aa n v ä ju h la a n 4 p ä iv ä n ta m m ik u u ta k a u p u n g in ja s e n a s u k k a itte n sekä h e n kis iä e ttä ta lo u d e llis ia p y rk im y k s iä. Kuten o le m m e te h n e e t jo v u o d e n a j a n - e d e llä k ä v ijä n ä. 25 VUOTTA LIIMAPUURAKENTEITA SÄÄNKESTÄVIÄ SUURLIIM AUKSIA VUODESTA 1946 Oy LAIVATEOLLISUUS Ab Turun satam a tunnetaan kehittyvänä, aikaansa seuraavana satamana niin kotim aassa kuin ulkom ailla. M atkustajavirta länteen ja päinvastoin on vuosi vuodelta suuresti kasvanut. Nyt satam assa on uusi, ajanm ukainen m atku stajaterm inaali. Ja sen myötä joustavam pi, m iellyttävä palvelu. K a uppam erenkulun osalta Turussa toim itaan myös asiakasm ielisesti. M atkustaja tai tavara m olem m illa on hyvät jatkoyhteydet. T u rkula i sesta satam apalvelusta turkulaisen kannattaa kertoa vierailleenkin! TURUN SÄÄSTÖPANKKI

3 Luonnonystävälle Outa-koru! Aiheen antoi Lapin luonto, koruksi kiteytti Helky Juvonen. Koru-uutuudet saat Kultakönnistä. M atkailupäällikkö IRM ELI TO RSSONEN: KUNNALLISEN MATKAILUTOIMINNAN RAJAT Turku KOP-kolmio puh Irm eli Torssonen Rake on erikoisliike. Naisten muotihuone Turussa. Tunnettu runsaista valikoimistaan. Olettepa neito tai mummi, elättepä vauhdikkaasti tai vietätte hiljaiseloa Rake pukee Teidät toivomallanne tavalla. Muodikkaasti. NATALIE ON jo s s a k in m äärin m asentavaa todeta, ettei eroa kunnallisen ja yksityisen m atkailutoim innan v ä lillä kovin ka a n la a ja lti tiedo steta. Kunnallisia m atkailuelim iä osoitetaan sorm ella, m ik ä li uusia h o te lleja, näh tävyyskoh - te ita, e rik o is ra v in to lo ita ja tie s m itä ei p a ik k a k u n n a lle synny. M iksi ei? Siksi, e ttä p u h ta asti k u n n a llis in v o im in näitä on m e lkoisen v a ikea synnyttä ä. K u nnallin en m a tk a ilu e lin, e s im e rk ik s i m a tka ilu la uta kunta, ei voi ra kenta a k o n k re e ttis ia rakennuksia. Rakentam isesta huolehtivat jo varsin erilaiset la uta kunnat, yh te is ö t tai y rittä jä t! M AAS S A M M E on tä llä h e tk e llä y li 500 k u n taa, joista yli 200 kunnalla on oma m atkailulautakuntansa. M itä nämä kunnalliset lauta k u n n a t sitte n vo iva t, ja m itä n iid e n tu le e toim intam ahdollisuuksiensa puitteissa tehdä? M A T K A IL U L A U T A K U N N IL L A on itse ku lla kin lu o n n o llis e s ti om at jo h to - tai ohjesääntönsä, jo is s a la u ta kunnan te h tä v iä p yritä ä n m ääritte le m ä ä n. T o d e tta k o o n, e ttä Suom essa on v ie lä runsaasti hava itta vissa kirja v u u tta näiden jo h to s ä ä n tö je n v ä lillä jo h tu e n m m. e ri p a ik k a k u n tie n o lo s u h te id e n e rila is u u d e s ta, ja että sääntöjen system aattiseen yhtenäistäm iseen tu lis i pyrkiä. Y le ise sti ottaen m äärittelevät nämä johtosäännöt lautakuntien te h tä väksi m itä m o n in a is e m p ia to im ia, jo id e n runsa slu ku isu u d e n v iid a k k o o n sisä ltyy kaikki, m ikä m ahdollisesti jollakin tavoin koske te le e m atkailuolojen järjestäm istä ja keh ittä m is tä p a ik k a k u n n a lla. L o p p u k a n e e ttin a m ainita an m a tk a ilu la u ta k u n n a lle kuulu va n s u o ritta a m uut a laansa k u u lu v a t te h tä v ä t velvollisuus, jo n k a la a ja -a la is u u d e n voi itse ku kin m ielessään pää tellä. L u o n n o llis ta on, e ttä p a te n ttis ä ä n tö je n la a tim in e n ei ole m a h d o llista ka a n, vaan jo h to s ä ä n tö je n on olta va n iin jo u sta via, e tte i n iitä hevin jo u d u ta korjailem aan. MUTTA kunnallinen m atkailuelin on toim innassaan toisaalta erittäinkin rajoitettu. M ain itta k o o n e s im e rk k in ä e n s in n ä k in, e ttä kaiken toim innan on tapahduttava tiettyjen m äärära h o je n p u itte issa. E ro y k s ity is e e n s e k to riin on selvä: n im enom a a n kaiken to im in n a n

4 on pysyteltävä talousarvion puitteissa, ja erikoisen suurta summaa johonkin tiettyyn tarkoitukseen ei voida noin vain määrätä suoritettavaksi. Suunnittelun on tapahduttava vähintään puolitoista vuotta aikaisemmin. Ja kuinka paljon voikaan puolessatoista vuodessa tapahtua matkailun kaltaisella nopeasti kehittyvällä elinkeinoalalla! TOISENA selvänä erona yksityistoim intaan kunnallista m atkailua verrattaessa on se, että yksityissektori toim ii puhtaan taloudellisen periaatteen eli voiton m aksim oinnin perusteella, kunta taas ei periaatteessa voi harjoittaa suoraa liiketoim intaa. Kuitenkin kunnan tulee toim ia siten, että nimenomaan kuntalaiset toim innasta hyötyvät, mistä syystä m atkailua ajatellen on taloudellinen näkökohta kaikesta huolim atta kunnallakin varsin tärkeänä m otiivina. Tosin toiminnan taloudellisuus saavutetaan välikäsien kautta: yksityisyrittäjä saa m atkailijan tuoman rahan, kunta verottaa yksityisyrittäjää, yksityisyrittäjä saa m atka ilijo ilta ansaitsemiensa tulojen avulla käyttöönsä varoja, jotka hän todennäköisesti käyttää toim innan laajentamiseen, lisätyövoim an palkkaam iseen tai tietynlaisten tarpeiden tyydyttäm iseen eli hankintoihin, jo lloin kunta verottaa taas sitä, jolta hän kyseisen hankinnan on ostanut jne. M atkailumarkan kerrannaisvaikutusta ei tule a liarvioida. Kunnat hyötyvät huomattavasti enemmän rahallisestikin m atkailusta kuin vain ensimmäisen verotettavan verorahat! Ja näitä verotuloja käyttäen voi kunta taas hyödyttää kuntalaisia monin eri tavoin. KOLMANTENA toim intaa rajoittavana, useim m iten positiivisena tekijänä, voidaan ottaa esille kunnallisen toim innan julkisellisuus. Yhteisiä varoja käytettäessä on kaikilla m ahdollisuus puuttua asiaan. Kunnallisten varojen huono sijoittam inen on asia, jota kaikin tavoin pyritään välttämään, ja jota luonnollisesti ehdottom asti tuleekin välttää. Mutta tästä syystä johtuen usein päätöksenteko viivästyy. Ja saattaa viivästyä kauan. Jopa niin kauan, että vihdoin myönteisen päätöksen ollessa tosiasia, on toim enpiteen toteuttam inen oleellisesti vaikeutunut tai toim enpide on vanhentunut, eikä suunnitelmaa enää kannata toteuttaa. NELJÄNTENÄ toim intaa osaltaan rajoittavana seikkana voidaan havaita nimenomaan matkailussa ja yleensäkin palveluelinkeinoissa vaikeutena olevan toim enpiteiden hyödyn ja tuloksen, eli kannattavuuden m ittaaminen. Kun toteamme, että edes m atkailijoiden määrää ei tarkkaan pystytä laskemaan johtuen esim. Pohjoismaissa vallitsevasta passipakottomuudesta ja kotimaassa matkailevien, paikkakunnalla yöpymättöm ien m atkailijoiden tavoittam attom uudesta laskennan suorittamiseksi, on helppo ymmärtää, että jonkun yleisluontoisen toimenpiteen kannattavuutta on suorastaan täysin mahdotonta selvittää. Ja kuitenkin tiettyjä, useimmiten num eraalisia faktoja tarvittaisiin to i minnan kehittäm isen ja laajentamisen, uusien suunnitelmien tarpeen yms. esittelemisissä. VOIMME kuitenkin todeta, että kunnallisten m atkailuelinten osuus Suomen matkailussa on suorastaan korvaamaton. Kuntien positiivinen suhtautuminen m atkailuelinkeinon kehittämiseen on erittäin voim akkaalla tavalla vaikuttanut m atkailun toim intam ahdollisuuksiin. Vallalla oleva järjestelm ä matkailulautakuntia, m atkailupäälliköitä ja -sihteereitä, -asiam iehiä ja m atkailutoimen johtajia (nim ikkeiden sekamelskasta huolimatta), on erittäinkin tehokas toim intajärjestelmä Suomen oloissa. Kunhan pääsemme yhteistoim innan avulla suurem piin vaikuttajayksiköihin, alueelliseen kokonaistoimintaan varsinkin ulkom aille suunnattua m arkkinointia ajatellen, voidaan kunnallisen m atkailutoim innan osuutta suuresti kehittää nykyisestään Suomessa tietyistä toim intarajoituksista huolimatta. Tiedotussihteeri RAIM O H ELM IN EN: Kunnallinen tiedottaminen on kunnan markkinointia Tarve tie d o n lisääm iseen kasvaa jo ka m inuutti. T iedon välittäm inen paisuu ja yhä useam m at kunnatkin liitty v ä t tie d o n ja k a jie n m onilu kuiseen ketjuun kyetäkseen tyydyttämään yhtä ä ltä om ien kuntalaisten ja to isaalta ulkokunta la iste n tiedon saannin tarpeen. T urun kaupunki om aa niin ikä ä n tiedotu sto im isto n, jo k a on ta rk o ite ttu ensisija isesti to i m im aan e räänlaisena kunnallisena tie to to im isto n a, m inkä tehtävänä on välittä ä kunnallisesta toim innasta, kunnalliste n e lin te n päätöksistä ja M ITÄ tu le e sisäiseen tai parem m inkin sanoen suoraan, om aehtoiseen tiedottam iseen, voitaneen todeta, että sen aiem paa kankeaa, v ira llis ta tyyliä voitaisiin hivenen keventää s ilti tin k im ä ttä to tuudenm ukaisuudesta. Tuon tiedottam isen yhtenä tärkeim pänä renkaana on kaupungin om a tie d o tu sle h ti, jo ka sella ise naan ei tietenkään kykene antam aan tyhjentävää tie toa, m utta jo k a m ahdollistaa sen, että kuntalaiset tulevat tie to is ik s i tä rkeim m istä kunnalliste n h a llin to e lin ten p äätöksistä ja n oihin päätö ksiin va iku tta vista seikoista. E rilaatuisen esitem ateriaalin toim itta m in e n on s aavuttanut jo nykyisellään m elko m ittavat puitteet, jo s k in e sitte e t yleensä antavat varsin suppea-alaista tietoa. Ju u ri on valm istu n u t yleiseen jakoon ta rkoite ttu esite "T u rk u -tie to a ta sku ko o ssa ". JULKISET KANAVAT PÄÄPORTTEJA TURUN kaupungin to im in n a sta tie d o tta m iselle tä r ke im p iä ovat lu o n n o llisesti ju lk is e t tie d o n välityskanavat e li lehdistö, radio ja tele visio. N iille välitettävän tie d o tu sa in e isto n m äärä on ja tkuvasti kasvam assa ja ilo lla on pantava m e rkille se, että kunnalliset tie d o t teet noin vuodessa tiedotustoim iston välity k s e llä on ote ttu lehdistössä hyvin vastaan. Täm än lisä ksi lehdet tekevät runsaasti om aa itsenäistä tie d o n h a n kin ta työ tä ä n, jo lla lu o n n o llis e s ti on pääpaino yleisestä kunnallishallin n o sta tie to ja ju lk is ille tiedonvä lityska n a ville, kuten lehdistö lle, ra d io lle ja te le v i siolle. T oisaalta kaupungin tie d o tu s to im isto n tehtävänä on p yrkiä täm än välillisen tiedonjakam isen kautta m yös suoraan tie d o n ja ka m iseen k u n ta la isille erila iste n esitteiden ja kaupungin om an tie d o tu s- lehden "T u rk u Å b o välityksellä. Itse asiassa kunnallinen tiedottam i nen on asianom aisen kunnan m arkkin o im ista niin sisäisesti kuin ulkoi- sestikin. ja ju lk a is e v a t e rila a tu is ia koko u sse lo ste ita, reportaasheja kaupungin la ito ksista ja to im in n a sta ja m uuta sen kaltaista. KOTIM AISEN le h d istö n o h e lla m yös u lkola in e n le h d istö on viim e a ikoin a huom attavassa m äärin k iin n ittä n yt huom iota T urkuun ja sen e rila is iin nähtävyyksiin. KAUPUNKILAISELLA O IK EUS TIED O N SAANTIIN TU R KU -ELO KUVAA on te h ty jo toista kym m e n tä vuotta alati muuttuvana ja uudistuvana. Tällä film im a te ria a lilla sinänsä on om a tehtävänsä tie d o n v ä lity k sessä sam oinkuin s illä va lo ku va m a te ria a lilla, jo ta to i m itetaan tie d o tu s to im is to s ta lu k u is iin kohte isiin. KAIKEN kaikkiaan kunnallinen tiedottam inen nykyisellään on kehittyvää ku n n a llista p a lve lu to im in ta a, jo ka ei likim a in kaan v ie lä o le saavuttanut n iitä p u itte ita, jo ih in s illä on edellytykset kasvaa. K uta suurem m aksi k a upunki kasvaa, kuta enem m än Raimo Helminen asu kkaita se pitä ä sisällään, sitä suurem paa on tie d o n v ä lity k s e n tarve, tarve kertoa k u n n a llisista palve lu ksista, n iid e n käyttö m ahdollisuuksista ja niiden hinnasta. Kullakin kaup u n kila ise lla on oikeus saada tie to ja valitsem ie n sa luottam usm iesten te kem istä p ä ä tö ksistä ja k u n n a llis ten virkam ie ste n työstä. T äm ä oikeus kuulu u osana d em okratiaan ja e lle i o le tie to a s iitä, m iten tu o aparaatti, jo n k a n im i on T urun kaupunki, to im ii, ei ole m yöskään edellytyksiä tu o n a p araatin käyttäm iseen.

5 Professori TO IV O T. RINNE: RAITIOVAUNU TURKULAISESSA KATUKUVASSA Tietosanakirjat ja hakuteokset ovat lähes viime aikoihin asti kertoneet, että Suom essa ensim m äinen raitiotie aloitti liikenteensä Helsingissä 1891 hevosraitiotien ä. Onneksi tieto on virheellinen. Turku saa kiistattom asti laskea tililleen raitiotielaitoksen uranuurtajatoim innan kunnian. TU R U S S A syntyi kreivi A u g u st M a g n u s A rm fe lt. K uuluisan sukunsa p e rin te id e n m u ka ise sti hän v a lits i s o tila s u ra n ja kävi H am inan k a d e ttik o u lu n. M utta nuore ssa m iehessä p iili aivan m uut h a rra stu k set. V a sta valm istu n u t upseeri ryhty ik in T u ru n R a u ta te o llisuus O sakey h tiö n palve lu kse e n. Y ritykse n to i m itusjohtajan tehtävät hänelle usk o ttiin Jo tä tä ennen hän u s k a lta u tu i peräti vaativan hankke e n a lu lle p a n i ja k s i ja ve tä jä k s i. T o u kokuun 27 pn-ä 1889 Arm felt allekirjoitti Turun k a u p u n g in v a ltu u s to lle osoite tu n anom u ksen. Kyseessä o li hevosrai- tio tie y h tiö n to im ilu p a. P e ru ste lu issaan Arm felt mainitsi, että kaupung in sisäisen liik e n te e n kasvaessa pitkä n o m a in e n asem akaava aiheutti h a itto ja, jo tk a v o ita is iin p o ista a tu r v a u tu m a lla ra itio tie -jä rje s te lm ä ä n. A rm fe lt uskoi hankkeen tuottavan s u u rta hyö tyä T urun ka u p u n g ille ja sen a s u k k a ille. M utta kannattavuutta hän p iti epävarm ana. VASTA A N O T T O o li m yönteinen. Tuskin m illoinkaan ennen tai jälke e n p ä in näin s u u rta yrity s tä on kä s ite lty s e lla is e lla salam anopeu- d e lla kuin nyt ta p a h tu i. R a h a to im i k a m a rin m yönteinen la u sunto va l m istu i kahdessa päivässä ja vain ka ksi päivää m yöhem m in asia jo oli v a ltu u s to k ä s itte ly s s ä. L o p u llin e n p ä ä tö s te h tiin kesäkuun 13 pnä 1889 e ikä v a ltu u s to lla o llu t m itään h a lu a edes hyväksyä ra h a to im ika - Toivo T. R in n e m arin p ik k u m uutoksia. M utta rai- iio tie la ito k s e n o li oltava kunnossa viim e istä ä n kahden vuoden kuluttua. "T u ru n R a ta tie y h tiö " kävi v ä littö m ästi käsiksi käytännön työhön. Rata ra k e n n e ttiin alu ksi V eistä- m ö n to rilta T u o m io k irk k o s illa lle. Ser. ko ko n a isp itu u s o li 2230 m etriä ja ra ite e t ku lkiva t L innankadun kum p aakin puolta kadun alla sija its e via k a a sujo h to ja välte lle n. K iskotus o li n.s. H aarm anin kaksoiskiskoa. R atam etrin p aino o li 82 kiloa. Raid eleveys 1,436 m etriä. K o h ta u spaikat sijaitsivat W ächterinkujan, Koulukadun ja A u ra kadun kulm auksissa. Vasta m yöhem m in ra ite e t u lo te ttiin Vanhan lin n a n tie n o ille. LIIK E N N E A LKAA KEVÄÄN lähestyessä 1890 e le t tiin jännityksen aikaa. Päivästä päivään o d o te ltiin T u kholm a sta tila ttu ja vaunuja, jo is ta 4 o li kate ttu a ja yksi avonainen. V aunujen p ääväreinä keltainen, punainen, sininen ja vih re ä p iris tiv ä t silm in nähden katukuvan m elkoista harm autta. L iikenne a lkoi toukokuun 4 pnä. S itä k iire h ti p a ika llin e n pika-a ju rie n lakko jo s ta sitte m m in aiheutu i kiu santekoa ja kire yttä näiden kahden liikennem u o d o n v ä lille. Y leisön k a n natus sitävastoin o li valtava h u o lim atta a lkuaikoje n m elko korkeasta eli 25 pennin ajom aksusta. Y h tiö puolestaan pyrki tehostam aan ylei- söpalveluaan. A le n n u slip u t toivat kassaan rahaa. K o n se rtti-ilto in a kaikki n e ljä vaunua o d o tte li yleisöä silta p ysäkillä. VAIKEUKSIA LIIKENTEEN p ä ivätu lo t o li a rv io i tu 201 m arkaksi 60 p enniksi. H arvoin tu lo ja pystytään kalkyloim aan näin lä h e lle to tu u tta, s illä 30 ajo- kuukauden aikana ke s k itu lo t olivat lähes p e n n ille e n 200 m arkkaa. M utta m urhetta tu o ttiv a t h u ikeasti yli arvion kasvaneet m enot. Kadun kunnossa p ito s ä lyte ttiin y h tiö n n isko ille. K aupungin ku o rm a n k u lje tta ja t ja a ju rit käyttivät hyväkseen k is k o jen tarjo a m a a a jokevennystä. K orjauskusta n n u kset kasvoivat. VAR ARIKKO PAHIN TA h aittaa a ih e u ttiva t ta l viset lum im assat. Ne o li poistettava kis k o ilta ja y h tiö n o li lisäksi vastattava koko ajole ve yd e n liike n n e - ke lpoisuudesta. N äin syntyi niin su u ri ta lo u d e llin e n taakka, e ttä sen voitta m in e n o li m a hdotonta. Tosin kaupungin valtu u sto n v a lm istusvalio- kunta e sitti 6000 m arkan avustusta s illä ehdolla, että liikennettä olisi y llä p id e tty huhtikuun 1 päivästä jo u lu k u u n 1 päivään. V altuusto ja kaantui kahteen jyrkkään leiriin. A vustusasia kärsi tappion, sillä perä ti 15 v a ltu u te ttu a p iti itseään esteellisenä äänestäm ään, koska he o m istivat "ra ta tie y h tiön " osakkeita. V iim einen vaunu kulki pitkin Linn ankatua lokakuun 31 pnä Jo seuraavana päivänä alkoi loppu- s e lvitte ly ja yhtiön 17 hevosta myytiin huutokaupalla. S ÄHKÖ ASTUU NÄYTTÄM Ö LLE TU R KU LA IS E T m urehtivat hevos- ra itio tie n kovaa kohtaloa. V hanke sai uutta vauhtia, sillä rahato im ikam a rin sihteeri, insinööri O skar S chultz piti innostavan esitelm än. R uotsin kaupungeista saatiin ro hkaisevia tie to ja. Kaupungin valtu u sto nim esi toim ikunnan. S u u n n itte lu t vauhdittuivat. V altuusto löi asian lukkoon toukokuun 31 pnä E lektriska A ktiebolaget A.E.G., S tockholm sai sähköraitio- teid e n rakentam is- ja toim iluvan. V täm ä lupa s iirre ttiin E le ktricitä tsw e rk Å bo A ktie n g e sellsc h a ftille. K aikki laskelm at ja suunn ite lm a t te h tiin saksalaisella perinpohja isuudella. Työt vo itiin aloittaa kevään tu ltu a N iiden s u o ritu k sesta vastasi b e rlin ilä in e n toim in im i ja töid e n johta ja n a to im i saksalainen in sin ö ö ri C. S teinhauer. V ä lillä k o e ttiin sitkeä lakkokin. T yö lä isten p a lkkavaatim us o li 40 penniä tu n n ilta, m utta kun työnantaja ta r jo si vain 35 penniä tunnilta, niin la kko ja tk u i to ukokuun p u oliväliin. V ihdoin so p im u s kuite n kin syntyi. P alkka n o ste ttiin 38 penniin ja töitä ja tk e ttiin 20 m iehen voim alla. R A ITIO TIE LIIK E N N E ALKOI JO U LU KUUN 22 PNÄ K IE R TO LIN JA kulki Puisto-, Ratapihan-, H um aliston-, Y liopiston-, Aura-, Iso H äm een- ja P ostikatuja p itk in T u o m io k irk k o to rille, yli sillan sekä edelleen A ninkaisten-, E erikin- ja K auppia ska tu ja Linnankadulle, jossa rengas päättyi Puistokadun kulm aukseen. Erikseen liike n n ö itiin sata m a lin ja a Linnan- ja P uistokatuje n kulm asta "v a rv in to rille ja kanav a p e n kere e lle ". AJO M A K S U o li 15 penniä ja alen- n u srahakkeet eli p o le tit m aksoivat Raitiotieliikenne avataan tiistaina täm än kuun 22 päivänä. Toistaiseksi pidetään liikennettä: 1) kiertolinjalla: Puistokatu, L. Linjakatu, Humalistokatu, Venäjän- kirkkokatu, Aurakatu, Iso Hämeenkatu, Postikatu, Nikolaintori, Anin- gaistenkatu, Eerikinkatu, Kauppiaskatu, Linnankatu ; 2) satamalinjalla: Linnan- ja Puistokatujen kulm asta varvintorille ja kanavapenkereelle. Kiertolinjalla lähtevät ensimäiset vaunut kumpaankin suuntaan Linnan- ja Puistokadulta klo ½ 7 a.p.; viimeiset m enevät vaunuhalliin mainitusta paikasta klo 10 i.p. Satamalinjalla. alkaa liikenne klo 7 a.p. Linnan- ja Puistokadulta ja loppuu klo ½ 10 i.p. Vaunut lähtevät pysähdyspaikoista kiertolinjalla joka 7 ½ minuutti, haminalinjalla Puistokadulta varvintorille joka 7 ½ minuutti, kanava- penkereelle joka 15 minuutti. Maksu täysikasvuisilta 15 penniä, lapsilta alle 12 vuoden 10 penniä matkalta. Matkustajalla on oikeus suoritetusta m aksusta vaihtaa vaunua yhden kerran. Maksu, mikäli mahdollista, on pantava tasaisessa varten vaunun etupuolella olevaan lippaaseen. Kuljettaja vaihtaa korkeintaan 1 markan. rahassa, sitä Jouluaattona ja joulupäivänä lakkaa liikenne aikaisemmin, viimeistään klo 9 i.p. Sähkötoim i Å bo A ktiengesellschaft. Ilmoitus turkulaisissa sanom alehdissä sunnuntaina m arkka 50 penniä 12 kappaletta. Rahastajia ei o llu t ja tasaraha tai po le tti pudote ttiin m aksulippaaseen. Liikenneohjeetkin valm istuivat a jo is sa. H enkilökunnan o li osattava välttävästi suom ea ja ruotsia. V altu u sto teki 16. pykälään lisäyksen, jo k a kielsi väkijuom ien nauttim isen raitiotievaunuissa. T u rkula iset olivat tyytyväisiä liikenteeseen ja m atkusta jia oli a rvio itu a enem m än. Pian oli h ankittava kaksi lisävaunua a lkuperäisten 11 avuksi. O N N E TTO M U U K S IA sattui run- saanlaisesti. L in n a n kadulla ra itio tie vaunu ja ju n a tö rm ä sivät yhteen. M uuan m ie shenkilö sai surm ansa. M uitakin kuolem aan jo h ta n e ita o n n e ttom uuksia sattui. P ahinta o li, e tte ivät m aaseutulaisten hevoset help o sti to ttu n e e t kuulu via ääni- m e rkkejä antaviin vaunuihin. Lehd istö stä saatiin lukea m.m. "H e vo s ten h irm una tuntu va t ra itio tie va u n u t yhä vaan pysyvän" ta i "h e v o s is ta ja ra itio vaunuista ei näy tulevan

6 Yliopislonrehtori KAARLO HARTIALA: K a a rlo Kulttuuriko hävinnyt Turusta? H a rtia la K e s ä k u u s s a v , siis 5 0 vu o tta s itte n, a lo itti e n tis e n P h o e n ix - h o te llin ta lo s s a o p e tu s to im in ta n s a k a k s i v u o tta a ik a is e m m in p e ru s te ttu T u ru n S u o m a la in e n Y lio p is to, re h to rin a a n p ro f. A rttu ri H. V irk k u n e n. P e ru s ta m is e n p u o liv u o s is a ta is ju h la t o liv a t n ä in o lle n v T ä n ä v u o n n a o n T u ru n ylio p is to n y lio p p ila s k u n n a n v u o ro jä rje s tä ä o m a t 50 -v u o tis ju h la n s a. V iim e v u o d e n v u o s iju h la s s a k ä s itte li ylio p is to n n y k y in e n re h to ri, p ro f. K a a rlo H a rtia la y lio p is to n ju h la v u o d e n ta p a h tu m ia m yös a ik a p e rs p e k tiiv is s ä ja ta rk a s te li s a m a lla k iin to is a s ti tu rk u la is ta k u lttu u rie lä m ä ä. V ÄRIN K E S TO LTAAN pitä vim p iä leim oja, jo ita T u rkuun ja tu rk u la isuuteen on isketty, on vä ite T u run uin u m ise sta k u lttu u rik e h d o s saan. Tavan takaa to iste ta a n kysymys, m inne k u lttu u ri on kadonnut T urusta tai m inne T u rku on kätkenyt k u lttu u rin sa. T äm änsisä ltö in e n keskustelu on m yös m ie le stä n i haaste ylio p isto lle m m e, e te n kin kun sitä on käyty keskellä 50-vuotisen to im in ta m m e juhla vu o tta. A N N ETTAKO O N ensim m äinen p u heenvuoro T urun Y lio p p ila s le h d e s sä k irjo itta n e e lle syntyp e rä iselle tu rk u la is e lle. "T u rk u la is u u s elää s ta c cato ivana turu n m u rte e n a, seura p iirie n ja n u o ris o je n g ie n itseensä sulke u tu n e e n a ju o ru ilu n a, ka k s ik ie lisenä akateem isena a rvokkuutena ja a ito tu rk u la is e n a m useom aniana tai K upittaan u rh e ilu katsom o id e n fanatism ina. K eskiverto tu rkula in e n on hyvinvoipa, sovinnainen, ylpeä ja itseensä sulkeutu n u t te k n o k ra a t tin e n m a te ria listi, henkisesti tyhjä b ingon p e la a ja ja te le visio n tö llö t- täjä. K oko yhte isku n n a n kannalta katsoen tu rk u la is e t ovat kunnon kansalaisia, m utta m inua on aina harm itta n u t henkinen tyhjyys, jo ka on tyyp illin e n tu rk u la is u u d e lle." M e lkoista m asokism ia vai lie n e vätkö tä ä llä jo tu rk u la is te n itsensä hyväksym isen p erusvaatim ukset ta vallis ta kovem m at. TIETEEN käsitteenä k u lttu u ri on to ki m uuta kuin m uuta m ille e tu o i ke u te tu ille kustannettu harvinainen T u ru n Y lio p is to n 5 0 -vu o tisju h lien o n n itte lijo id e n s a ato n k ä rk i jo u k k o o n k u u lu i H e ls in g in Y lio p is to n lä h etys tö, jo k a jä tti a in u tla a tu is e n la h ja n : R u o tsin h is to ria n v u o d e lta O li u sk o ttu, että teo s o li tu h o u tu n u t T u ru n p alo s sa v V a s e m m a lta lu k ie n : v a s ta a n o tta ja t v a ra re h to ri K a a rlo H a rtia la, p ro f. M a rtti K a n to la ja re hto ri T a u n o N u rm e la s e k ä lu o v u tta ja t re h to ri E rk k i K ivin en, k a n s le ri Pe n tti R e n v a ll ja h a llin to jo h ta ja, ka n s lia n e u v o s H e ik k i R au ra m o. nautin to a in e. Se on hyvinkin m aanläheinen, s illä siihen sisältyy kaikki in h im illin e n olem assaolo ja to im in ta. Se on läsnä m yös kaikkialla, m issä ihm inen perii, o p p ii tietoa ja ta ito a ja löytää sekä s iirtä ä ko kem aansa. Y lio p is to je n m erkitys tässä tapahtum isessa on ilm einen, ovathan ne päätehtävänsä m ukaisesti etsim ässä tie tä selkeyteen ja tie to o n. NYKYSUOMALAISESSA tai o i keam m in nykyeurooppalaisessa kulttu u rissa m m e voidaan M atti Kuusen ta voin väittää olevan kolm e k e h itysh isto ria llise sti perättäistä, m utta kokem uspiirissäm m e sam ana ikaista kerrostum aa. P ohjim m aisena on se h e nkinen pääom a, joka kansanrunouden, kansantietouden ja kansanuskon m uodossa on vitaalisena ja dynaam isena a ineksena ja tkuvasti nähtävänä ja kuultavana. Tästä kerrostum asta kum puaa ja tkuvasti uutta käyttöainesta ajan ja tilanteen irroittam ana, m utta myös m assaodotuksiin resonoituvana. K eskim m äisenä ku lttu u rik e rro s tum ana on se, m itä tarkoite ta a n hum anism illa, kreikkala isen ajattelun ja kristin u skon pohja lta kasvanut euro o p p a la in e n k o rkeakulttu u ri, jo n J u h la m e n o je n y lio h ja a ja, p ro f. M a rtti K a n to la. ka h is to ria llis ia m u u n n e lm ia ovat esimerkiksi eksistentialism i ja sosia lism i. H yörykoneen ja k e h ityso pin aukom issa urissa ke h ittyi ko l mas, lu o n n o n tie te e llis -te k n in e n k u lttu u ri. Sen peru sta n a on e n n a k k o lu u lo tto m u u s ja se on seurausta ihm isen lu o m ista ke k s in n ö is tä ja lu onnontuntem u ksesta. JOS pelkkien num erotietojen per u s t e e lla ta rka ste le e tila n n e tta, on väite tu rkula isen ku lttu u rie lä m ä n jähm e ttyneisyydestä ja sa m m u m i sesta tu skin v o in u t osua h u o n o m min v a littu u n aja n kohta a n. Jos ku lttu u rin käsitteeseen sisä ltyy aikaisem m an p e rin te e n tie d o sta m in e n ja v ä littä m in e n, lie n e vät tä llö in m u seot to d e lla ensim m ä iset ta rk a s te lun kohteet. M utta m ikä li m useolla ei o lis i jo k in elävä fu n k tio m yös nykypolven keskuudessa, saisivat m useoiden v a rtija t k a lliis s a ra kennelm issaan kaiketi s e u ru ste lla pelkästään m enneiden vuosisato je n haam ujen kanssa. T urun kaupungin m useoissa k irja ttiin viim e vuoden aikana (1970) e n n ä tyksellin e n kävijäm äärä, henkeä. Täm ä lisäys on ta saisesti ja k a u tu n u t histo ria llis e n m useon, käsityöläism u- seon, m useoapteekin, b io lo g isen m useon, W äinö A altosen m useon ja taidem useon o salle. Ja onhan tä ä l lä m u ita kin eläviä m use o ita : S ibelius-m useo, V a nhalinna, S igyn, Ett hem. Niissä käyneiden ja tuom iok irkkoon tu tu stu n e id e n m äärät nos- y s tä v iä. P illa s tu m is ta p a u k s e t jo h tiv a t to isin a a n vakaviin lo u k k a a n tu m isiin. TU R U N K A U P U N K I LU N ASTAA R A IT IO T IE T R A IT IO T E ID E N to im in ta o s o itti n iid e n ta rp e e llis u u d e n, m u tta a lk u vu o sie n m a tk u s ta ja lu v u t jä iv ä t alle kahden m iljo o n a n. V uodesta 1917 a lkaen s a a vu te ttiin s ilti 3 4 m iljo o n a n v u o silu kem ia. N äissä o lo suhte issa syn tyi m yös sähköla ito ksen ja ra itio te id e n lu n a sta m isaja tu s, jo ka p e ru s tu i to im ilu p a s o p im u k s e e n. V uodesta 1919 ra itio te is tä tu lik in ku n n a llin e n yritys. M utta m itään la a je m p ia n ä köalo ja ei vie lä ryhd ytty toteutta m a a n. S otavuosien y lik u o rm itu sta p y rittiin poistam aan h a n kkim a lla 6 perävaunua, jo id e n rahastuksen m arraskuusta 1919 alkaen saivat hoitaakseen naispuolise t rahastajat. LAAJE N N U S H A N K K E E T ERI ta h o ilta tu lle id e n vaatim usten jo h d o s ta la a d ittiin s u u n n ite lm ia vv , s illä jo 1909 ra itio tie - la ito s o li saanut kire ä n tu n tu is ia te r veisiä m.m. N um m enm äeltä. M utta vasta vuoden 1931 liikennekom ite a n työ tu o tti tu lo ksia. Lähtö ko h ta n a pid e ttiin vuoden 1908 rata ru n koa, jo hon p ä ä te ttiin liittä ä kolm e linjaa, jo id e n suuntana o li P o hjola, Num - m enm äki ja Itäin e n ka tu. Vuosi 1932 m e rkitsi ente e llisen odotu ksen jä l keen uuden vaiheen a lku ka u tta Turun ra itio te id e n ja yle e n sä ko ko sisäisen liike n te e n jä rje ste lyissä. V uoden 1934 päättyessä o li käytössä kolm e lin ja a vaih to m a h d o llis u u k s i- neen A u ra kadulla. V aunusto käsitti 33 m o o tto rivaunua ja 10 jä lkivaunua. V m a tkusta jia o li 3,4 m ilj., v ,4 m ilj. ja v saavute ttiin kom ealta näyttävä ennätys eli 28 m ilj. m atkustajaa. S otien aiheuttam an puutteen jo h d o sta päästiin tällaiseen tulokseen ja p a ik a llis liikenteen tärkeys yhteiskunnan p a l ve lija n a o li ilm einen. Näissä lukem issa tapahtu i voim akasta laskua, s illä liikennekuva m uuttui. Linja-auto tu li m ukaan kehittyen ja voim istuen. V a ikka lin ja -a u to liike n n e ttä o li hark ittu v. 1932, niin sillo in e n liikennekom itea asettui siihen nähden harkitse va lle kannalle. Vasta tam m i kuussa 1950 voidaan puhua varsin aisesta kaupungin harjo itta m a sta linja-auto liikente e stä. Se saavutti alusta lähtien niin suuren käytön, että vaunuja o li vih d o in 17 ja linjan pituus 22,5 kilom etriä. V raitio tie lin ja u lo te ttiin K orpolaisten mäkeen, ja täm än jälkeen raitiotieradan pituus o li 17,8 km ja lin ja -a u to lin ja n vähän yli 14 km. AUTO VOITTI RAITIO TIE LIIK E N N E on viim e vuosina jo u tu n u t taistelem aan o le m assaolonsa puolesta. M onissa ta pauksissa se on selviytynyt v o itta jana, m utta vie lä useam m in se on saanut tu nnustaa auton itseään p a rem m aksi. T urun e n sim m äinen rai- tio tie k u o le m a k o e ttiin 80 vu o tta s itten. S am anlaisen tapahtu m a n to i nen tule m in e n o li tä n ä vuonna. K akkoslin ja n (N um m enm äki K o rp - p o laism äki) ra itio tie liik e n n e päättyi ja k o lm o s lin ja n n.s. u l- k o ilu le n k k i päättyy syys lokakuun vaihteessa. A siasta on olem assa eri m ie lip ite itä. N iiden k ä sitte ly ei kuulu tähän esitykseen. T o d e tta koon, että ra tio tie v a u n u t e h tivät m ennessä k u lje tta a noin 439 m ilj. m atkustajaa.

7 ta va t y h te islu vun runsaasti yli p u o len m iljo o n a n. EN TÄ esittä vä ta id e Turussa? T u ru n k a u p u n g in te a tte ri saavutti 11 % lis ä y k s e llä ka ikkie n a ikoje n ka tsoja e n n ä tyksen, ja e iköhän uusi jo h ta ja tro ik k a pidä h u o lta ja tkosta. T u ru n kaupungin o rk e s te re id e n k o n s e rtit saavuttivat jo p a va lta k u n n a llise n e n nätyksen, sin fo n ia k o n serte issa o li k e s kim ä ä rä in e n k u u lijo itte n m äärä 771 ja k a ikissa k o n s e rte issa lähes 800. V astaava, a ik a i sem m in tila s to ja jo h ta n u t luku H e l sin g issä oli 583. On e rikseen pantava m e rkille, e ttä k o u lu la iste n ja o p is k e lijo itte n osuus kauden kaikissa k o n serte isssa o li yli puolet. T u ru n ka u p u n g issa e lp ynyt m u s iik kik o u lu tu s, jo n k a pysyttäm iseen m yös y lio p is to m m e o p e tta ja k u n ta on a k tiivise sti o tta n u t osaa, kantaa jo hedelm ää. T urun M u s iik k io p is to n o m ista kasvate ista m onet kurk o tte - le va t jo k a n s a in v ä lis e lle ta s o lle ja T u ru n K a n sa n ko n se rva to rio ssa o p iskelee yli tu h a t henkeä, e n em m istö nuoria. k yllä tä ä llä kin pystytään, jo s to i m een tartutaan. Y LIO PISTO M M E om an sisäisen kasvun laadusta ja voim asta puhuu selvim m in tänne kaupungin keskelle k o h o n n u t rakennustaiteellinen saavutus. M onet m onet rikka i den ja suurten m aiden vieraatkin ovat sitä häm m ästelleet, etenkin kun selvitetään ne olosuhteet, jo i den va llite ssa koko laitoksen perustam inen ja kehitys ovat tapahtu neet. V ahvalle ku lttu u rita h d o lle ja tulevaisuuden uskolle rakennettuna se tu skin on o ikeute ttu kuulem aan kotoisten käyttäjiensä m oitteita kulttu u rin kätkem isestä. Täällä on koko m uun Suom en käyttöön tuotettu m onien e ri k u lttu u ria lo je n edustajia, yli 3000 m aisteria, lähes 300 tuom aria, 1600 lääkäriä ja ham m aslääkäriä, yli 300 to h to rin tutkinnon saavuttanutta. O m ista o p p ilaistam - ja sen kansallisten ja kansainvälisten yhtym äkohtien laajuuden to te a m iseksi. T ulosten p intapuolinen esitte ly voi vain tehdä vääryyttä kokonaisuudelle. Tästä syystä on ka t sottu a iheelliseksi to im itta a e rik seen ju lkisuute e n koko täm än laaja n ohjelm an anti. Y leistajuiseen esitelm äsarjaan sisältyi lu o n n o n tie teellisen tutkim uksen historiaa, otsikoin taikauskosta tie to o n, ta lo u spolitiikkaa, ajankohta isiin lu onnonsuojelua ja ihm isen terveyttä käsitteleviin aih e isiin saakka, yhteensä 51 luennon sarja. Turussa p id e t tiin vuoden aikana kahdeksan kansainvälistä sym posium ia ja niissä kaikenkaikkiaan 134 esitelm ää. Juhlavuoteen assosioitui m uita kotim a i sia tie te e llisiä konferensseja, jo ih in sisältyi yhteensä yli 300 luentoa. K aikkien näiden tie te e lliste n tila i suuksien esitelm äm äärä o li 484 ja osanottajam äärä nousi arvion muo lisi o llu t sitä puhta a sti tie te e llis tä luovaa voim aa, jo k a s illä on, ja tässä kaikkie n tie te e n a lo je n, ikäluokkien, jo p a itse ahtaan y lio p is - to käsitte e n ra jo je n k in yli ulo ttu va a m yönteistä henkeä, jo k a kaiken elä väksi tekee ja kuuluu T urun Y liopisto n p e rin te is iin. O n liio itte le m a - ton totuus, että T urun Y lio p is to n ju h la vu o tta vastaavaa n ykyaikaisten henkisten resurssien katselm usta e ikä siis ylim a lkaan m itä än sen m ittaista ka n sa llista n iin sa n o ttu a k u lttu u rita p a h tu m a a ole Suom essa koskaan ennen jä rje s te tty ". O LEM M EHAN to sin to ttu n e e t tä ä l lä siihen, ette ivät a ikaansaannoksem m e herätä m uualla su u rta kunn io itu sta tai luottam usta. T ä llä m aaperällä ei k u vite lla tehtävän toisten kesä- tai ta lvip ä ivie n ta voin m aailm aasyle ile viä ra tkaisuja. Ja silti inhimillisen kulttuuritoim innan lähes KUN 1950-luvun alussa S uom en T a id e a kate m ia n n ä y tte ly ju ry ei la in kaan edes k ä s ite lly t tu rk u la is te n tö itä näin väite tä ä n o li v iim eisessä liito n v u o s in ä ytte lyssä 150 o s a llis tu n e e n jo u k o s s a 18 tu rk u la is ta ta ite ilija a. T äältä, v a lta k u n n a llise lta p u s s in p e rä ltä, on ju u ri vu o n na 1970 kym m enen k irja ilija a saatta n u t tu o tte e n s a ju lk is u u te e n. U lkop u o lin e n a s ia n tu n tija, p ro fe s s o ri A n hava, ennusta a jo p a u u den k iria i- lija p o lv e n syntyä, jo k a e n n a koi T u run renesanssia. N ähtäväksi tie te n kin jää, k u in ka m oni heistä saavuttaa niin p ro fe sso re ista, ke n ra a le ista k u in p o liittis is ta v a lla n k ä y ttä jis tä riip p u m a tto m a n ylitu o m a rin suosion, aja n ta i a ja tto m a n ihm isen o d o tu k sia tai tuntem uksia vastahan täysosum an tai hyväksym isen. T urun Y lio p isto n ju hlavuoden tie te e llisen sarjan luennot ke rä s ivät runsaasti k u u lijo ita. Lähes 1000 henkeä kerääntyi kuulem aan esitelm ää Suom en ro o li Y K :ssa", jo n ka p iti s u u rlä h e ttilä s Max Jakobson, kuvassa edessä vasem m alla nykyisen re h to rin Kaarlo H artialan vieressä. Toisessa rivissä vas. prof, ja rouva K. J. N euvonen sekä T urun S uom alaisen Y lio p isto seura n puheenjo h ta ja, pankin to im itu s jo h ta ja Eero Num erla. A S U M IN E N T urussa ei sinänsä to k i lie n e este luom isvo im a ise n tai -ta ito is e n la h ja k k u u d e n työ ske n te ly lle. E ikö tu rk u la is u u s jo sinänsä ta rjo a a in a k in k o to iseen käyttöön suora sta a n h e rk u llis ia ä rsykkeitä sana- ia te a tte rita ite e lle. J a to d e lla m e rk ittä v ä t la h ja k k u u d e t, lu o n n o n o ikut, o vat aina, y m p ä ristö stä ä n riip p u m a tta ku lke n e e t om aa tietään o li kyseessä K ivi ta i Linna. T o i sa a lta ei p id ä vaatia, e ttä jo kain e n irra llis te n sanoje n ia p irs to u tu n e i den a ja tu ste n p e rä kkäin asettelu on s u u rta ru n o u tta ja o ik e u tta a heti s u u riin k a u p u n g in ta i v a ltio n a p u rahoihin. Tekee m ieli viitata turkulaisen Lea Pyykön a ja tu k s iin, jo ita hän e sittä ä laulussaan T u ru lle : "E iv ä t ru n o ilija t huom a n n e e t a r m a u tta si, / oi k a u p u n ki. / S iitä en vä h ite n kiitä, / että ta rjo a t huoneet m usiikin soida, / silmän ilahtua taite id e n m o n in a isuudesta, / ilon ja m urheen, h ilp e y d e n ja svnkkvyd en / tu lv ia te a tte rie n n ä y ttä m ö iltä. / oi T u rku. / T änään en p u u t te is ta puhu, / m utta ru n o ilija s i kam m o tta va t m in ua. / M in u a loukkaa, kun poikasi, ru n o ilija sanoo: / " M i nun käy sä ä lik s i T u rk u a." / R unoilijan katseko yltä ä vain patsaan p ro n ssiin? / Voi ka u n iita silm iä, jo t ka eivät näe / patsaan vie re llä työhön kulkevaa ih m istä." M IK Ä ylip ä ä tä n sä on T urun Y lio p isto n osuus T urun ja m aan ku lttuurie lä m ä ssä? M e rkitseekö y lio p is tom m e vain yhtä uutta, patsaiden vartioim aa, m enneisyydestä elävää m ausoleum ia henkisessä m aisem assam m e? ON vaikeaa enää suoraan nykyaikaan sijo itta a ja raja ta A p o llo n ia pa lvelle id e n yhdeksän m uusan valta -a lu e ita. Yhtä vaikeaa on m yös edellyttä ä, e ttä ylio p is to n tehtävänä on e rityisesti v iih d yttä ä ja elättää näitä m u in a isia runota ite e n ja m u s iik in su o je lijo ita. O nhan to sin y liopiston p iiris tä K leio, h isto ria llise n kerto m a ta ite e n s u o je lija, saanut seuraa. Sam oin E uterpe, p u h a llin m u siikin ja M elpom ene, tra g e d ia n edustaja, puhum attakaan U ranuksesta, tä h titie te e n m uusasta. Sitä vastoin olem m e kauan jääneet kaipaam aan Polyhym nian, kuoro la u lu n s u o je lija n varttu m ista om assa yliopistossam m e. Ju u ri tä lle a ja lle tekee m ieli o s o itta a P la to n in ajatus, että rum uus ja h u o n o t ta va t ovat sukua rytm in ja harm onian puutteelle. O nneksi ei täm äkään puoli koko T urun korkeakoulu kuvassa ole hoitam aton, k iito s v e lje sylio p istom m e Å bo A ka d e m in ja sen etevän ja innoitta van m u siikkijo h ta ja n. Ja o soittih a n ju h la ka n ta a ttim m e E re chte io n in loistava esitys, että Turun Taidem useo. me ja tu tk ijo is ta m m e on 69 yltänyt p rofessorin tasoiseen virkaan. On tie te n k in totta, että ylio p isto m m e aikoinaan sai tu tk ija kaaderin sa maan sillo ise sta a inoasta ylio p isto sta H elsingistä. On m yös m uistettava, että om an yliopistom m e koko o p iskelijam äärä vielä 20 vuotta sitten o li vain 441 ja että to im in n a llisesti e d u llis e t ja valta kunnallisesti näkyvät to im e t pääkaupungissa ovat kauan vetäneet puoleensa. Huom attava osa velastam m e on kuitenkin jo m aksettu aina S uom en A ka te m ian jä senyyksiä ta i H elsingin ylio p isto n kanslerin asem ia myöten. YLIO PISTO N ju h la vuotta ei ta r vin n u t ra jo itta a pelkästään silin te rien ja ku n n ia m e rkkie n kantoon, vaikka täm ä m ie likuva ylio p isto vä estä taitaa yhdellä ja to is e lla kaup u n kila ise lla kin o lla päällim m äisenä. Juhlatyövuoden ohjelm a o li va ku u t tava katselm us tä ä llä tehdyn työn kaan henkilöön. K aikissa juhlavuoden tila isuuksissa oli yle i söä yhteensä henkeä. U lkom aisia o s a n o tta jia o li sadoitta in ja 14 eri m aasta. J u h la vuoteen sisältyi useita e ri näyttelyitä ja useita eri tieteen alojen keskusjä rje stö je n kokouksia. ON erityisesti syytä huom ata ylio p pilaskunnan ja o p is k e lija y h d is tysten a lo itte e llisuus ja tuki. Näin o p iskelijo id e n osuus juhlavuoden tieteellisessä, taid e - ja v iih d e o h je l m assa o li tuntuva. Ju h la to im iku n nan puheenjohtajan, nykyisen kanslerim m e sanoihin yhtyen voidaan to deta, että "y lio p is to n ju hlavuoden ohjelm an e riko is- ja sen tie te e llisen ohjelm an toteutta m in e n ei olisi o llu t m a hdollista suurem m allakaan ta lo u d e llise lla tuella, parem m allakaan o rg a n isaatio lla eikä te h o k kaam m allakaan m ainoskam panjalla, ellei T urun Y lio p isto ssa itsessään k a ikki a ja n kohta iset ko h te e t ovatkin saaneet ju u ri tässä o h je lm a ko konaisuudessa korke a ta soisen asia n tu n tija e sitte lyn. T äällä on om asta takaa m onien kansainvälisten tai kansa lliste n tie te e n a lo je n h a llitu s ten, to im iku n tie n ja työ ryh m ie n puh e enjohtajia, kansa in vä liste n tie te e l listen a ikakausle h tie n to im itta jia, sekä m uualla m a a ilm a lla p id e ttä vien a s ia n tu n tija katselm u ste n paljo n kysyttyä tiedem iesvoim aa. Y LIO PISTO elää para ikaa jyrkä sti nousuun suuntautuvaa luom iskautta. Y lio p is to on sa a vutta n u t jo m yös sen, m o n ilta p u uttuvan kypsyysasteen, e ttä pätevät o p e tta ja t ja tu tk ija tk a a n eivät enää pid ä sitä välila sku p a ikka n a. Tosin viis a s te lija t opetta va t m eitä sanoen, ette i tä ä llä voi elää e ikä tehdä työtä. J u h la vuodeksi toim itettu ensimmäinen matrikke lim m e k e rto o k u ite n kin, että täm än ylio p is to n tu tk im u s h u o n e is ta

8 Asessori ERKKI VU O R I: MARIELUND SYNTYY JA RAKENNETAAN M a rie lu n d in p ä ä ra k e n n u s s e lla is e n a, ku in a rk k ite h ti P. J. G y lic h sen s u u n n itte li. V a lm is tu i v K IIN T O IS A A o lis i tu tu tu s tu a M a - r ie lu n d in r a k e n ta m is v a ih e is iin a iv a n a lk u a jo ilta. T u r u n a r k is to is s a e i k u i te n k a a n o le p iir u s tu k s ia ja r a k e n ta m is p ä ä tö k s iä. M y ö s k ä ä n s illo is e n h a llin to p itä jä n K a a r in a n ja k irk k o - p itä jä n M a a ria n a rk is to ih in e i s e l la is ia o le ta lle te ttu. N ä in o lle n o n ty y d y ttä v ä jo h to p ä ä te lm iin. H U V IL A -A S U T U K S E N S U U R S Y S Ä Y S V IIM E s y k s y n ä ilm e s ty n e e s s ä T u ru n h is to r ia llis e n m u s e o n v u o s ik ir ja n r u o ts in k ie lis e s s ä la ito k s e s s a o n ju lk a is tu Å b o A k a d e m in ta id e h is to ria n v t. p r o fe s s o rin, f il.tr i C a r l-j a - k o b G a rd b e rg in tu tk im u s T u r u n R u is s a lo n s a a re n v a r h a is im m is ta k e s ä h u v ilo is ta. R u is s a lo s iir r e t tiin v M a a ria s ta T u r k u u n. S a a r e l T ä n ä k e s ä n ä o n T u ru n S a ta v a n s a a r e lla sija its e v a n M a rie lu n d in h u v ila th a n ra k e n n u s te n v a lm is tu m is e s ta ja k ä y ttö ö n o to s ta k u lu n u t v u o tta. N y k y in e n o m is ta ja o n v u o d e s ta K a a tu n e itte n O m a is te n L iitto, jo k a s in n e a lu k s i s ijo itti s o ta o rp o je n h u o lto k o d in. V u o d e s ta s e o n s ie llä y llä p itä n y t a ik u is o m a is te n le p o - ja v irkistys - k o tia, jo te n tä m ä n to im in ta m u o d o n a lk a m is e s ta tu li tä m ä n v u o d e n a lu s s a tä y te e n 2 0 v u o tta. V v h u v ila tila k u u lu i tu rk u la is e lle la h jo itta ja s u v u lle Å k e rm a n, jo n k a v a ih e is ta ja la h jo itu k s is ta o le n e s ittä n y t la a ja h k o n s e lv ity k s e n tä m ä n a ik a k a u s le h d e n n u m e ro s s a 1 / M a rie lu n d in p e ru s tiv a t k a u p p ia s v e lje k s e t C a rl J a c o b ja G u s ta f F a b ia n Å k e rm a n. S u v u n v iim e in e n o m is ta ja e d u s ta ja o li e d e llis e n ty ttä re n ty tä r S ig n e M a ria L u n d e n iu s. lä h te e n y k y is in m a a ilm a lle jo k a is ta v u o d e n ty ö p ä iv ä ä k o h d e n y h te e n s ä k e s k im ä ä r in 3 t ie t e e llis tä te o s ta, t u t k im u s r a p o r ttia ta i a r tik k e lia. M E IT Ä o s o ite ta a n tie te e n k a a to p a ik a k s i. M itk ä lie n e v ä t a k a te e m i s e n tie d o n p o r ta a n a lim m a n a s k e le n n o u s s e e n a r v io ija n t ie t e e llis e t k r i- te e r io t, m e tie d ä m m e v a in s e n, e t tä t ä ä llä o n m o n ie n k a n s a llis te n ja k a n s a in v ä lis te n t ie t e e n a lo je n v ir a llin e n k o h ta u s p a ik k a. T ä n n e s a a d a a n k ir e ä s t i k ilp a ilt u ja u lk o m a is ia tu t k im u s v a r o ja. Y h d e n a in o a n p r o je k tin o s a lta v iim e is t e n v u o s ie n a ik a n a o n k y s y m y s y li $ s ijo i tu k s e s ta s u o m a la is e e n a iv o ty ö h ö n. K a u tta k o k o m a a ilm a n p o s titta a, ä s k e n te k e m ä n i p is to k o k e e n p e ru s te e lla, p ä iv ittä in jo p a lä h e s p u o litu h a tta tu tk ija a k ir je lä h e ty k s e n s ä o s o itte e lla T u r k u. J U U R I k u lu n e e n a v u o n n a tu tk i ja m m e, p r o fe s s o r i A r v o O k s a la sa i u ra a u u rta v is ta u ltra ä ä n itu tk im u k s is ta a n tä h ä n a s tis e n m a a m m e a in o a n lä ä k e tie te e llis e n p o h jo is m a is e n, A n d e r s J a h r in s u u r p a lk in n o n. K a k s i s a m a n tu n n u s tu k s e n a ik a is e m p a a s a a ja a o v a t m y ö h e m m in s a a n e e t N o b e l- p a lk in n o n, v iim e is in s a m o in ju u r i v iim e v u o n n a. J A s ilti o n to tta, e tte i tä ä llä ty ö s k e n te le v iä o le k o s k a a n h e m m o te l tu ta lo u d e llis e s t i ta s a - a r v o is illa k ilp a ilu m a h d o llis u u k s illa ta i tä y ty y k ö tä s tä e s ittä ä o p e tu s m in is te riö n tu n te m a v ir a llin e n s e lv ity s. T ä ä llä jo u tu u jo k a in e n y r it tä jä k u lu tta m a a n k o h tu u tto m a s ti v o im ia a n to is a rv o i s iin te h tä v iin. J a ju u r i n ä id e n v a k a v ie n y r it tä jie n r u n s a u s e ik ä s u in kaa n vä h ä is y y s o n m e id ä n o n g e l m a m m e. T u r k u a o n s a n o ttu m y ö s m a tk a ilu n k a n n a lta lä p ik u lk u p a i k a k s i, m u tta t u tk ija t tä ä llä o v a t s ä ä n n ö llis e s ti jo k a k e s ä to im in e e t a lo je n s a k a n s a in v ä lis te n k o n g r e s s ie n is ä n tin ä. Y k s in n ä m ä k o n g re s s it o v a t k e s ä is in p y s ä h d y ttä n e e t k a u p u n k iim m e v ie r a in a jo p a 500 n o u s e v ia e r ity is a lo je n o s a n o tta jia. ta v u o k r a tt iin k a k s i v u o tta m y ö h e m m in h u u to k a u p a lla m y y d e n 46 h u v ila to n ttia, m ik ä m e rk its i e n s im m ä i s e n la a ja s u u n ta is e n h u v ila - a s u tu k s e n s y n ty m is tä S u o m e s s a. E rä ä t tu rk u la is e t h u u s iv a t k a k s i, jo p a k o lm e k in to n ttia, jo te n v u o k r a a jie n lu k u s u p is tu i 3 0 :e e n. N ä is tä o li 20 k a u p p ia ita, la iv a n v a ru s ta jia ja te o llis u u - d e n h a r jo itt a jia. V a ik k a to im in im i C & F Å k e rm a n in o m is ta ja v e lje t k u u lu iv a t n ä id e n lu o k k a a n, o n m e r k ille p a n ta v a a, e ttä h e itä e i o le, v a ik k a o liv a t T u ru n v a ra k k a im p ia, R u is s a lo o n h u v ila - a s u k k a ik s i p y r k ijö id e n jo u k o s s a. ¹) V O ID A A N K IN p ä ä te llä, e ttä A k e r- m a n ie n m ie le s s ä o n tu o llo in jo v a h v a s ti k a n g a s te llu t o m a n h u v ila n p e r u s ta m in e n H ö y ttis te n s a lm e n ra n n a lle. L iito s o s to s v m a h d o llis ti a ja tu k s e n to te u tta m is e n. V o ih in h a n tä te n p u r e u tu a o m a lle m a a lle e ik ä v u o k r a - a lu e e lle, jo lla is e e n R u is s a lo o n h a k e u tu n e id e n tu li ty y ty ä. V A IN k e s ä k ä y ttö ö n o liv a t s iis ta r k o ite tu t v iim e v u o s is a d a n p u o liv ä lis s ä k e r r o tu in ta v o in s y n ty n e e t R u is s a lo n tu lis ija t to m a t v illa t, ja s e lla is e k s i te h tiin m y ö s M a rie lu n d. T u lis ijo je n lu k u r a jo ittu i s ie llä k a ik k e in v ä lttä m ä ttö m im p ä ä n. P ä ä ra k e n n u k s e s s a o li k e ittiö lie d e n lis ä k si v a in y k s i k a a k e liu u n i is o s s a s a lis s a ( n y k y is e s s ä o lo h u o n e - r u o k a s a lis s a ), v ie r e is e s s ä ra k e n n u k s e s s a (V a n h a la s s a ) v a in le iv in u u n i ja ra n ta s a u n a s s a k iu a s. R U IS S A L O N k e s ä h u v ilo id e n s y n ty m in e n tu o ra tk a is e v a s ti k u v a a n e rä ä n o le e llis e n r a k e n n u k s e n : u i m a h u o n e e n. S e lla in e n te h tiin lä h e l le la iv a la itu r ia m y ö s M a r ie lu n d iin. K e rto m a s iitä, e ttä s e o lis i k u u lu i s a n a r k k ite h d in C a rl L u d v ig E n g e lin p iir tä m ä, e i tie te n k ä ä n v o i p itä ä p a ik k a a n s a, k o s k a E n g e l o li r a k e n ta m is e e n ry h d y ttä e s s ä le v ä n n y t h a u d a s s a jo ru n s a a t 10 v u o tta. T ä l la in e n r u n o iltu tie t o o n k u ite n k in a v u k s i, k u n h a lu a m m e jo ta in p ä ä te llä M a r ie lu n d in s y n n y in h is - to ria s ta. ¹) V rt. m y ö s : C. J. G a rd b e rg : R u is s a lo n v a r h a is ia k e s ä h u v ilo ita. S u o m e n T u r k u Å b o v å r s ta d n :o 4 / Erkki Vuori S U U N N IT T E L IJ A N A P. J. G Y L IC H T O S IA S IA o n, e ttä R u is s a lo n k in k y m m e n ie n v a r h a is in te n v illo je n p iir tä jis tä o n s a a tu s e lk o v a in h a r v o is ta, v a ik k a s a a ri o li m u u ttu n u t k a u p u n g in a lu e e k s i. E i s iis o le ih m e, e ttä a s ia k irja tie to u s M a r ie lu n - d is ta v a lla n p u u ttu u, se k u n o li m a a la is k u n n a n a lu e e lla. E rä s s e l v ille s a a tu p iir tä jä R u is s a lo n m o - n ia a n h u v ila n k o h d a lla o n s illo in e n T u r u n k a u p u n g in a rk k ite h ti P e h r J o h a n G y lic h. H ä n e s tä tie d e tä ä n, e ttä h ä n o n m u u a lle k in T u ru n lä h i- s a a r is to o n s u u n n ite llu t h u v ilo ita ja e te n k in n iid e n u im a h u o n e ita. O i k e a lta tu n tu u s ik s i o le tta a, e ttä v a r a k k a a t Å k e r m a n it o v a t tila n n e e t h u v ila n s a p iir u s tu k s e t tä ltä E n g e lin o p p ila a lta, jo k a s u u n n itte li n iin ru n s a a s ti s illo is e n jä lle e n r a k e n n e tta v a n T u r u n k a u p u n k ita lo ja k in, m m. A k e r- m a n e ille. H e id ä n s u u ri liik e - ja a s u in ta lo n s a, jo k a r a k e n n e ttiin 1830-luvun a lk u p u o lis k o lla e m p ire ty y liin T u ru n K a u p p a to rin v a r r e lle, o li P. J. G y lic h in p iir tä m ä. T o n tin o m is ti r a k e n n u s a ik a n a C a rl v o n H a u s e n, M a r ie lu n d in p e r u s ta ja v e l- je s te n ä id in M a ria C h ris tin a Å k e r m a n in, o.s. E lfv in g, to in e n p u o lis o. E iv ä tk ä o m a t tu tk ija m m e o le o lle e t h ilja is in a s ta tis te in a n ä is s ä jo u k o is sa. K u lttu u r ia e i o le k ä tk e tty tä ä llä. S iitä o v a t to d is te e n a m y ö s m u u t s a d a t v u o s itta is e t tu tk ija v ie r a ilu t la i- to k s is s a m m e. T Ä M Ä p e r in te is tä r ik a s ja ra s k a s T u rk u ei k e n tie s o m in v o im in ja k s a n u t s e lv iy ty ä s iitä tila s ta, jo h o n s e a ik o in a a n n ö y ry y te ttiin. M u tta e i k ö tä m ä k a u p u n k i o le ju u r i k o rk e a - k o u lu je n s a a v u lla v iro n n u t v o im a k k a a s e e n k u lttu u rito im e lia is u u te e n. E iv ä tk ö ä r s y k k e in ä o le ju u r i o lle e t tä n n e m u u a lta s a a p u n e e t ta i tä ä llä k a s v a n e e t ja v iih ty n e e t s a d a t tu tk i ja t ja h e id ä n tu k e n a a n ja ra v is te lijo in a a n o le v a k y m m e n tu h a n tin e n n u o rte n jo u k k o. V a n h a n ja u u d e n s o p e u tu m in e n k a u p u n g in h e n k is e e n m a is e m a a n v ie k u ite n k in o m a n a i ka n s a. T ä h ä n te h tä v ä ä n o n m y ö s tie to is e s ti p y rittä v ä m o le m m in p u o lin. T ä ltä o s in ty ö s u h te id e n k e h ittä m is e k s i on v ie lä p a h a s tik in ke s k e n. M o n i a s ia n tu n tija v a rm a a n tu n te e o le v a n s a p a re m m in a rv o s te t tu jo p a H e ls in g is s ä k u in o m a s s a k o tik a u p u n g is s a a n. Y H T E IS T Ä k u lttu u ria m m e k o s k e v is ta tä m ä n h e tk e n k y s y m y k s is tä s y v ä llis in o n, u s k o o k o tu le v a i s u u te e n v a i e i. T ä tä k y s y m y s tä ei A L K U R A K E N N U K S E T T U R U N E M P IR E Ä E S IT E T T Y Y N o le tta m u k s e e n o v a t p e r u s te e t v a r s in p itä v ä t. M a r ie lu n - d in u im a h u o n e e s s a o n E n g e lille ja s ite n m y ö s G y lic h ille o m in a in e n p y lv ä ik k ö, jo k a k a n n a tta a m e re n p u o le lle ku rk o ttu «a a, p ä ä ty k o lm io l la v a r u s te ttu a k a tto a. K a tto p id e n ty - m ä n a lla o n k u is ti p e n k k e in e e n ja a ita u k s in e e n (n ä m ä ilm e is e s ti m y ö h e m m in u u s itu t). K a tto a k a a r ta a p r o filo itu r ä y s tä s la u d o itu s. K a ik k i ov a t u im a h u o n e ra k e n n u k s e n s u h te i ta m y ö te n T u ru n e m p ire e n k u u lu v ia tu n n u k s ia, a in o a n ty y lin, jo k a ta v a ta a n G y lic h in p iirtä m is s ä ra k e n n u k s is s a. T U R K U U N m u u tti v a m m a t tik o u lu tu k s e n s a a n u t a r k k ite h ti C. T. C h ie w itz, jo s ta tu li a ik a n a a n k a u p u n g in a r k k ite h ti. H ä n e t tu n n e ta a n T u r u n a r k k ite h tu u r in u u d is ta ja n a. H e ti tu ltu a a n h ä n p iir s i R u is s a lo o n jo k u s e n h u v ila n p o ik e te n tä y s in t o tu n n a is e s ta e m p ire ty y lis tä. J o tä s tä k in s y y s tä o n a ih e e llis ta p itä ä " v a n h a a n " ty y liin p itä y ty n y ttä a m a tö ö - r ia r k k it e h ti G y lic h iä M a r ie lu n d in s u u n n itte lija n a s e u r a a v in lis ä p e r u s - te in : M a rie lu n d in tu u liv iiris s ä o n k u v a ttu n a h a u e n p ä ä ja v r a tk a is ta y k s in tu r k u la is in, e i e d e s s u o m a la is in v o im in. M u tta ju u r i m e illä o lis i v ir h e jä tt ä ä ta is t e lu k e n t tä, ts. k o k o in h im illin e n k u ltt u u r ity ö y k s in o m a a n p e s s im is te ille ta i y k s i p u o lis ille k u ltt u u r id ile ta n te ille. T o d e llis e n h u m a n is m in ih a n te id e n m u k a is e s ti o n ja k s e tta v a u s k o a ihm is e n r a tio n a lis u u d e n m a h d o llis u u te en, u sko a h ä nen lu o v iin m a h d o llis u u k s iin s a ja u s k o a lu o v a n to im in n a n tu lo k s iin s e k ä ih m is e n e ttä lu o n n o n p a r h a a k s i. N Ä IT Ä y h te is iä te h tä v iä a ja te lle n y lio p is to m m e s a d a t t u tk ija t ja t u h a n n e t o p p ila a t v o iv a t h u o le tta a n ta a t ilik ir ja n s a ta r k a s te tta v ik s i.

9 Turku-seura toim ii C. J. GARDBERG MUSEO VIRASTON YLIJOHTAJAKSI V va lm is tu i M a rie lu n d iin lis ä ta lo U utela. KUN M arielundin huvilan rakenta m in e n tu li p ä iv ä jä rje stykseen, o li G y lic h jo s iv u u tta n u t 60 ikävuoden ra ja n. On to d e ttu, että hän o li luvun p u o liv ä liin tu lta e ssa e n n ä ttä nyt anta a parhaansa. T ie te n k in hän p e rin te is e s ti h a llits i ala n sa s illo in kin. M u tta selvästi on n ä htävissä e t tä M a rie lu n d in a lk u ra k e n n u k s e t, nyk yise t ta lo u s ra k e n n u s ja V anhala, edustavat suhteellisen vaatim atonta em p ire ä. P äära ke n n u kse n p ih a n p u o le in e n sivu sta s is ä ä n tu lo k u is te i- neen on m ilte ip ä karu, V anhalan k u is ti ilm e is e s ti m yö h ä isin tä ra k e n netta. M o le m m issa kin ra k e n n u k s is sa ta vata a n le h tis a h a k o ris te lu a, jo ka v iitta a G y lic h in jo otta n e e n va i k u tte ita C h ie w itz iltä, jo ta p idetään täm än ko ris te lu m u o d o n k ä ytä n tö ö n - o tta ja n a T u ru n h u v ila -a rk k ite h tu u rissa, k u te n s e lv ille käy G a rd b e rg in e d e llä m a in itu s ta tu tkim u ksesta. M utta rakennusten kauniit mittasuhte e t, rä ystä sla u d o itu kse t, vaakasuora s e in ä la u d o itu s, u lla k k o ik k u n a t ja lu u k u illa s u lje tta v ie n h u o n e ik k u n o i- d en ja k o k u u te e n ru u tu u n ovat a i to a T u ru n em p ire ä, a ito a G ylich iä. P ä ä ra kennuksen m e re n p u o le in e n ju lk is iv u on tä rk e in ta rka ste lta va kohde. S iin ä h ä n s ija its i ko ko rakennuksen p itu in e n a v o kuisti (lasittam isen on suorittanut vasta nykyin e n o m is ta ja ). Täm ä y k s ity is k o h ta k e rto o, e ttä s u u n n itte lija on n o u d a tta n u t ru is s a lo la is ille h u vila n ra - k e n ta jille m ä ä rä ttyä e h to a siitä, että la iv o je n k u lk u v ä y lä lle näkyvä ju lk i sivu o li ra k e n n e tta va m e re llä k u lk e - vien ka u n is tu k s e k s i, a is tik k a a s ti. T Ä T Ä o h je tta n o u d a te tta e ssa p u h u m a tta kaan ty y lik k ä ä s tä uim a- h u o n e e sta on s a n o tu n p itkän k u is tin ka tto a s ijo ite ttu ka n n a tta m aan tä sm ä lle e n s ym m e triset, y k sin k e rta is e t, m u tta a is tik k a a t p ylväät. K u is tia y m p ä rö i ty y p illin e n, s a h a u ksin m u o to iltu aita u s. Katon ra ja ssa, s iin ä m issä k u is tio s a liitty y ru n k o ra k e n n u k s e e n, on k o n s o lit varu s te ttu le h tis a h a tu illa, v a in k o ris te ik s i ta rk o ite tu illa ka p p a le illa. Kuistille tu lo t ta p a h tu v a t m olem m ista p ä ä d yistä, jo te n k u is tin ko k o n a is v a ik u te lm a m e re lle päin on m u o to - puhdas. J a k e s k e ltä k u is tia pääs tään la site tu ista kaksoisovista suureen saliin. E m p ire -a rkkite h tu u rille o li 1700-luvun a lk u p u o le lta asti o m in a isin ta, että su u ri sali o li keskusta n a ja y m p ä rillä pienem m ät huoneet. LISÄRAKENNUKSET P Ä Ä R AKENNUKSEN ka to lla o le va tu u liv iiri to dentaa, että ta lo on o llu t va lm iin a v. 1852, jo te n sen käyttäm isen a lkam isesta on tänä vu o n n a k u lu n u t 120 vuotta. ENTÄ m uut ra kennukset? ENNEN pitkää on varm aan va l m istu n u t p u u ta rh u ria varten nykyinen tila n h o ita ja n rakennus ja sen lä h e tty v ille k o tie lä in - ja rehusuojia, kuten om ava ra ista lo u s vaati. N ykyinen sika la -ka n a la on vasta 1950-luvun tu o te tta. V enevajat, sauna, liite ri- ja u lk o h u o n e rivi ym s. ovat o l leet tarpeen jo sta rttia ik o in a nekin. Vanhem m an tu rk u la is p o lv e n hyvin m uistam a höyrypursi Å lö v H öyttistensalm essa. M ITÄÄN ta rkka a aikaa ei voida lisära kennuste n syn tym ise lle m äärite llä, ei edes A nnan to rp a lle, jo s ta kyllä vo i e sittä ä jo n k u n arvelun. Å kerm a n ie n ta lo u s p iiri o li jo itsessään m onip ä in e n, m utta kun kuuluisasta T urun VPK:n ruiskum estarista G ustaf Fabian Å ke rm a n ista tu li m ittavan liikem ie sm a in e e n sa o h e l la eräs T urun ka u p u n g in näkyvimm istä hahm oista, on selvää, että Å kerm anien s e u ra p iiri o li jo M a- rie lu n d in alkuvu o sikym m e n in ä laaja. N ykyistä V anhalaa on varm aan vuosi vuodelta yhä enem m än ta rvittu vierasm a jo itu kseen ja niin ra kenn e ttiin palve lu svä e lle vähän sivum m alle om at a su in tila t. K ertom an m ukaan on täm ä rakennus saanut nim ensä jo n kun sisäkkö-a n n a n m u kaan. M AIN ITTAKO O N lo p u ksi, että K aatuneitten O m aisten L iito n hallin ta -a ikana M a rie lu n d on saanut seuraavat ra kennukset: V U utela, s u u n n itte lija a rk k ite h ti N iilo K okko. V Kesälä, s u u n n itte lija a rk k ite h ti Pekka Pärnänen. V Lepola, s u u n n itte lija ra- h kennusm estari K a a rlo Jo kin e n. K A IK K IE N vanhoje n rakennusten sisuspuoli on lisä ksi täysin uusittu, la itu ri p aranneltu, p o ra kaivo tehty jne. Ju u ri keväällä 1972 on su o rite ttu su u ria p e ru s k o rja u k s ia. Empireajan u lko se in ä vä re iksi on ohjeet a nta n u t a rk k ite h ti O lli K estilä. T U R K U -seuran vu o siko ko u s p i d e ttiin tiis ta in a klo Å b o A kadem in uudessa laito sra kennuksessa G adoliniassa. A vajaissanoissaan p uheenjohtaja, a rkkite h ti O lli K e s t ilä kosketellessaan seuran kuluneen vuoden to im in ta a to te si pyrityn edelliste n vuosien tapaan ra u h a llista ja s o vin n o llista tie tä e teenpäin pääm ääränä kaupunk im iljö ö n kauneus sekä e ntisten ja uusien a sukkaiden kaikkinainen viihtyvyys. Hän totesi asukkaiden a ktivite e tin heitä koskevissa asio issa tuntu vasti lisääntyneen ja m o nien vapaaehtoisten yhdistysten ajavan asukkaid e n etuia. Turkuseura on katsonut tehtäväkseen valv oa asukkaid e n parasta se lla isilla a lu e illa, jo h o n kukaan muu ei ole kiin n ittä n y t huom iota. VUOSIKO KO U KSEN p uheenjohtajana toim i arkkitehti Olli Kestilä, joka v a littiin m yös edelleen seuran puheenjo h ta ja ksi. Kokouksen sih te e rin ä o li to im in n a n jo h ta ja Taina H e r r a l a. Seuran varapuheenjohta jik s i v a littiin prof. R eino L e im u ja e roa pyytäneen I varapuheenjohtajan, fil.tri C. J. G a r d b e r q i n tila lle fil.m a ist. E rik B e r g h. H a llituksen e ro vuoro iset iäsenet. kanslisti B rita A h l r o t h, apul.kaup. ioht. Johannes K o i k k a l a i n e n, hum.kand. Pentti K o i v u n e n, h am m aslääkäri H elm i S i l v o l a - M a n e r u s ja hänkin ta o ä ä llikkö Paavo S u o m in e n, v a littiin ka ik ki u udelleen. V a ra p u heeniohtaiaksi valitu n fil.m aist. Erik B erghin tila l le h a llitu ksen varsinaiseksi jäseneksi v a littiin lääket.kand. H enrik A p p e l q v i s t. KO KO UKSEN lopussa puheenjo h taja k iitti m useoviraston vlijo h ta ja k si siirtykää fil.tri C. J. G a rd b e rg ia hänen Turku-seuran a T urun hvväksi suorittam astaan suuriarvoisesta tvöstä ja to iv o i vhtevksien T urun ia tri G a rd b e rg in v ä lillä e d e l leen iatkuvan. VUOSIKO KO U KSEN jälke e n fil. lis. R isto S jö h o lm e sitte li ko kouksen o s a n o tta jille Åbo A kadem in sellu lo o sakem ia n laitoksen ja se lvitte li paperin valm istusta, jota saatiin m vös seurata paikan p äällä laito k s e lla suoritetun kiertokävnnin aikana. L oouksi fil.m a ist. R olf N um m elin e s itte li Ett H em -m useon, jo ka on to d e ttu h arvinaisuudeksi pohjo ism a issa ja koko m aailm assa. KAUPPIAS V iljo V a n t e e n ja kam re e ri T o ivo K o r p e l a n vetämä re tke ilyja o sto jä rje s ti jälleen p e rin te iset ke vä tre tke t toukokuun kolm eksi p e rja n ta i-illa k s i re tk io h je l m ien olle ssa tä llä kertaa m elko k u lttu u riv o itto is ia. E nsim m äisenä iltana tu tu s tu ttiin T u o m io kirkkoon, jo ta fil. tri C. J. G ardberg e sitte li e rittä in m ie le n kiin to isesti selostaen sam alla kirk o n re sta u ro in tisuunnitelm ia. M ie le n kiin to in e n kohde ja asiantunteva opas olivat h o u kute l leet seuran jäseniä m ukaan lähes 200 henkeä. TO ISENA iltana tu tu stu ttiin A ninkaistenm äellä sijaitsevaan Turun m aakunta-arkistoon ja sam alla m ä ellä, m utta maan alle rakennettuun kaupunginarkistoon, jo tk a m olem mat ovat yleisön vähem m än tu n te m ia laitoksia. M olem piin laito ksiin o li jä rje ste tty re tkelä isille m ahdollisuus tutustua laitosten säilyttäm iin vanhoihin ja m ie le n kiin to isiin a siakirjo ih in. T urun m aakunta-arkistoa e sitteli fil. m aist. A nneli S a a r i n en ja kaupungin a rkisto a fil. m aiste ri Taina H e r r a l a. V iim eisenä retkikohteena o li K upittaa, sen urheilu h a lli ja puutarhakoulun alue, joka nyt on vaarassa tuhoutua. Kupitta a lla olivat oppaina kam reeri Toivo K o r p e la ja apulaisurheilutoimenjohtaja Jussi Rintamäki m ä k i. Eino Lehtinen TURKU-SEURAN h a llitu s m uisti ansioituneita jäseniään fil. tri C. J. G a r d b e r g i a ja to im itta ja Eino L e h t i s t ä. T urku-seuran h allituksessa vietettiin ju h la tila isuutta, jo n ka kunniavieraina olivat fil. tri C. J. G a r d b e r g ja to im itta ja Eino L e h t i n e n, jo tk a m olem m at ovat olle e t seuran toim innassa m ukana alusta alkaen e rittä in aktiivisesti. T ri G ardberg s iirty i kesäkuun alusta Suom en m useoviraston y lijo h ta ja k s i H elsinkiin, m ikä to d e ttiin Turu lle suureksi m enetykseksi, s illä tri G ardbergin panos T urun k u lttu u rieläm ässä on o llu t hyvin näkyvää. Tri G ardbergia k iitti seuran puolesta p uheenjohtaja, a rk k ite h ti O lli K e s t i l ä. T o im itta ja Eino L e h t i s e l l e o je n n e ttiin tilaisuudessa Suom en Leijonan rita rikunnan a n sio risti kii- C. J. Gardberg T A SAVALLAN p re sid e n tti on n i m ittä n yt lukien m u se o viraston y lijo h ta ja k s i T urun h is to ria l lisen m useon jo h ta ja n, vt. p ro fe s sori C arl Jacob R einhold G a r d b e r g i n. H e lsingissä v syntynyt y lijo h ta ja G ardberg tu li fil. k a n d id a a tik s i 1950, fil. lise n sia a tiksi 1953 ja fil. to h to rik s i T urun linnan h isto ria n tu tk ija jo h - taja n a hän o li , T urun histo ria llise n m useon a m anuenssina , m useon jo h ta ja n a , Å bo A kadem in p o h jo is m aiden k u lttu u rih is to ria n d o s e n ttina ja Å b o A kadem in ta id e h is to ria n vt. p ro fe ssorin a vu o desta O p in to m a tkoja hän on tehnyt P o hjoism aihin, S aksaan, E estiin, Puolaan ja Italiaan sekä o s a llis tu nut mm. pohjo ism a iseen N ubiaretkiku n ta a n. V ä itö skirja n sa lisäksi hän on ju lk a is s u t ra kennusta id e tta ja rakennuste kniikan h is to ria a käsitte le viä tu tkim u ksia. T u rku-seuran to im in ta a n vt. prof. G ardberg on o s a llis tu n u t e rittä in a k tiivise sti h a llitu ksen p itk ä a ik a is e na jäsenenä ja seuran ru o ts in k ie lisenä sihteerinä. Suom en T u rkulehteä hän on avustanut a rv o k k a illa ja m ielenkiintoisilla kirjoituksillaan. Suom en T u rku esittä ä k iito k s e n sa seuran ja lehtem m e hyväksi suorite tu sta työstä ja to iv o tta a m enestystä uudessa virassa. tokseksi hänen vu o sikym m e n ie n to i m innastaan T urun hyväksi. P uhuessaan to im itta ja L e h tise lle seuran varapuheenjo h ta ja, prof. R eino L e im u to te si to im itta ja Lehtisen a nsioiden olevan hyvin m oninaiset. E rittä in painava hänen panoksensa on tä llä h e tk e llä S uom en T urun to im itu ssih te e rin ä. T A IN A H ERRALA

10 Treklang av märkliga jubileer bjuder Å bo på i år En i vå rt land unik a nhopnin g av ju b ileer har vi a tt n o tera i Åbo detta år, då Finska Hushållningssällsk a p et fy ller hela 175 är o ch Åbo hem slöjdslärarinneinstitut och Sparb an ken i Åbo 150. D et är ju b ileer värda att beakta lokalt, m en sam tidigt är de alla tre sådana som är av in tresse fö r hela landet. När K ongliga Finska H ushållnings-s ällsk a p et grundades år 1797 om fa tta d e dess verk sa m h et hela rik et. H em s- löjd slä ra rin n ein stitu tet utbildar i denna dag alla de sven ska hem slöjd s- lärarinnor som beh övs i värt land, och Sparbanken i Åbo var den allra första i landet, v ilk et gör a tt hela landets sparbanksväsende i är ställer till m ed 150-ärsjublieum. Räfsa, plog och slaga i snidat trä pryder Hushållningssällskapets mäktiga portar mot Tavastgatan och ger förbipasserande en vink om, vad det 175-åriga sällskapet genom tiderna har sysslat med. Men inom det åldriga huset ryms också mycket ungt, bl a ett elevhem fyllt av svensk skärgårdsungdom. Genom den här porten passerar dagligen några flickor, som bebor den av flygelbyggnaderna, som stammar redan från tiden före Åbo brand. Puuleikkauksina koristavat harava, aura ja varsta Talousseuran talon mahtavia katuportteja Hämeenkadulla 175-vuotiaan seuran tunnuskuvina. Mutta portista käyskelee myös nuoruus jo ennen Turun paloa olleessa siivessä sijaitsee saaristosta kotiutuvien oppikoulutyttöjen oppilaskoti FÖRST några ord om Hushållnin g ssällskapet, som under sitt första sekel hann vara både K ongligt och K ejse rlig t, och som verkligen kan uppvisa det "ä ro rik a fö rflu tn a som det ta la s om i den till 150-årsju b ile e t 1947 utgivna historiken. Det ä r en fa s c in e ra n d e läsning att fö l ja på vilka m ånga o lik a sätt man s ökte leva upp till den i stadgarna fa stsla g n a u p pgiften att "in o m Finland u p pm untra o ch befräm ja Jo rd bruket, H andeln och S lögderna". U n d e r senare tid e r har Å boland och Å land va rit FHs högst krävande o ch sp e c ie lla arbetsfält. Ansvarsfylld ä r S ällskapets u p p g ift alltjä m t i dag, då den levande skärgårdens fra m tid ä r i vågskålen och det gäller a tt stru ktu rra tio n a lise ra på rätt sätt. I Å bo stad vet väl fo lk i allm änhet g anska lite t om detta ärevörd ig a sällskap. Dess s tå tlig a hus i V ård b e rg e ts b ra n t och de m ärkliga p o rta rn a känner d o c k varje vaken sta d sbo till. Men t ex att vi till stor del har H ushållsningssällskapet att ta cka fö r a tt V ård b e rg e t ä r en susande park och inte en kal bergskulle, det lä r vara okänt fö r de flesta. Vid en m id som m arm iddag år 1842 beslöt S ällskapet att sätta m anken till fö r a tt få V årdberqet fö rskönat. O ch sedan bars här länge både m ull och pla n to r upp på berget, o ch ku n n ig t trädgård sfo lk planerade den sköna park som dagens å b o b o r kan njuta av. En stor d o n a tio n av C arl Johan Åkerm an b id ro g o ckså på e tt avgörande sätt härtill. A t t S ällskapet u td e la r Finlands allra äldsta m edalj vet en och annan som sett den ges fö r långvarig o ch tro g e n tiä n st. Men att det är H u shållningssällskapet i Åbo som å r fö r år sköte r om a tt det i den så a tt säga o ffic ie lla alm anackan fin n s en upplysande artikel, det kä n n e r sä kert ganska få till. Denna om sorg om alm anackan ä r av m ycket gam m alt datum, och en gång var den bara en av S ällskapets vägar att med upplysande skrifte r om de m est v itt s kild a ting nå var och en rike t runt. E ftersom H u shållningssällskapet i detta num m er ägnas en annan jub ile u m sartikel inskrä n ker vi oss här till detta korta om näm nande. J u b i leet har vid detta laget redan haft en trivsam upptakt, men m era kom m er. K ulm en b lir i augusti, då hela rikets la n tb ru ksrå d g ivnin g fira r 175- å rsm innet här i Å bo och Farm a- u tstä lln in g e n, som öppnas 4 augusti, b lir en ju b ile u m sutstä lln in g. Men ännu den 1 novem ber, Sällskapets årsdag, vald fö r att kung G ustav IV A d o lf var fö d d och gifte sig den dagen, h å lle r man högtidspienum i den solenna sessionssalen i huset vid Tavastgatan. M ETA TORVALDS Kan 150-åriga rötter dras upp ur Åbo-mul l? M ärta Enholm En d otter till Finska hushållningssällskapet är 150-åringen Åbo h em slöjdslärarinneinstitut, som i porten till som m aren firade den m ärkliga m ilstolpen m ed stor och glad fes t på S lottet, och m ed en fin jubileum sutställning i sam arbete m ed m useet inom dess m urar. D et sv ep et över vad vår h em slöjd har skapat under halvtannat sekel, och över vad ÅHI har m äkta t under sen a ste tid, lär dock knappast längre stå a tt se i S lottet när detta går i tryck. Två v eck or skulle u t ställningen vara, och ju b ileet firades den 3 juni. MEDAN expon va r öppen i S lo t te t pågick inom skolans h ittills v a rande väggar dvs i en flygel till Lantb ru kslä ro ve rke t vid K lo ste rg a tan en aktivite t som säger något om hur e xce lle n t ÅHI fö rv a lta r iinnevävn a d stra d itio n e n frå n 1800-talet. Dagen fö re ju b ile u m sfe ste n startades här en n o rd is k kurs i dam astvävning, en ko n st som än i dag blo m m a r fö re d ö m lig t skö n t vid arvtagaren till den av H u shålln in g s sällskapet år 1822 g ru n d a d e "d rä llvävnadsskola ", v ilken redan i b ö r jan av 1830-talet handle d d e i dam astvävning. Nu kom det vävkunn ig t fo lk ända från Island, från N orge och S verige, fö r a tt i Å bo hos Å HI lära sig dess sätt a tt inte bara bevara tra d itio n e n o ch den hantverksm ässiga ku n n ig h e t som krävs, utan sa m tid ig t fö rn ya m ö n stren så a tt de p assar i nuet och väcker uppseende o ch u p p s k a ttning bland krä se t fa c k fo lk o ckså utom våra egna gränser. DEN insatsen p risades h ö g t av ingen m in d re än g e n e ra ld ire k tö re n vid Y rk e sutb ild n in g sstyre lsen, V iljo K uuskoski, då han i K onstm useet i Å bo i a p ril ö o p n a d e u tstä lln in g e n K o tite o llisuus 72 H em slöjd. O ch vid jubileum sfesten i S lo tte t s tä lld e han på egen begäran upp med nya g o da ord om vårt anrika och vitala ÅHI. Man har på högsta håll b e g ripit att det är jä tte fin t att kunna ståta med en så gam m al skola, särs k ilt som den kan prisas inte bara fö r hög å ld e r utan o ckså fö r en sta rk och ung k o n stn ä rlig å dra och fö rnyelselust. FÖR e tt par år sedan kunde ÅHI ge ut en förnäm lite n s k rift m ed b ild e r av en rad p a ra d fin a d am aste r och text om in s titu te ts in sa t ser på detta fä lt. I d e t ele g a n ta hä fte t fin n s o ckså en av fil mag Irja S ahlberg m ed sakku n skap och inlevelse g jo rd u tre d n in g av d a m astvävningens h isto ria i Å bo. b ö r ja n d e från 1600-talets 30 linvävarm ästare o ch stadens a llra fö rsta linnedam astvävare, A braham S chlvter, som i m itten av 1740-talet d ök upp här. S M ÅNIN G O M u p p fa n n s en fö r e nklad te k n ik som q io rd e a tt d a m astvävningen på 1800-talet blev k v in n lig t hantverk. Den nva te k n i ken in fö rd e s i Å b o i b ö rja n av 1830-talet av en lä ra rin n a vid "s o in n s k o la n, C ristin a B rom an, som i S m åland h ade g io rt sig fö r tro g e n m ed den. O ch år 1833 kom h it över en m am sell H edvig F i n m ark. m edlem av en känd vävarfa m ilj, och gav k u rser i dam astvävning. Med henne kom också fam ilje n s m ö n ste rb ö cker, och de spreds i v å rt land. De m önstren känns igen i m ånga av de d u k a r o ch se rvette r som fin n s i våra m useer, i vå-

11 Henry Duncan, John Julin och tre välplacerade studielån... S p a r b a n k e n i Å b o o c h d ä rm ed o c k s å sp a r b a n k s v ä s e n - d e t i F in la n d f y l le r s n a r t 150 å r : d e t v a r d e n 4 ja n u a ri 1823 s o m d e n in h e m s k a p io n jä r e n p ä o m r å d e t ö p p n a d e sin d ö r r f ö r s k ö ts a m m a sm å sp a ra re o c h p å litlig a lå n b e - h ö v a n d e. F ö r fa tta r e n O l e T o r v a l d s h a r s k r iv it b a n k e n s ju b ile u m s b o k, e n k å s e r a n d e k u ltu r h is to r is k ra p sod i o m d ra g i Å b o s u tv e c k lin g o c h å b o b o r n a s liv u n d e r d e 150 åren. För " S uom en Turku Åbo vår stad har han skriv it v id s tå e n d e u p p sa ts o m s p a r b a n k s id é n s v ä g till v ä r t land och om sjuhundra kulturellt ovanligt rikt rä n tebära n d e ru b le r. T urun S äästö p a n kista (S p a r b anken i Å bo) o p in to la in a n saaneista edistyivät opin n o issaan m e nestyksekkäästi Johan L udvig R uneberg, Johan V ilhelm S nellm an ja Johan Jakob N ervander. Kaksi e n sinm ainittua ja o p iske lu to ve ri Elias L ö n n ro t esittäytyvät n ykyiselle o p is k e lija p o lv e lle veistosryhm änä Turun Y lio p isto n m ä e llä. Kun n u o re t 1820-luvulla vastaanottiva t lainansa, ei o llu t a a vistustakaan siitä, että eräästä heistä oli tuleva se lla in e n p a n kkim ie s ja fin a n ssip ä ä llikkö, että hänen k u vansa nähtä isiin vapaan Suom en sadan m arkan seteleissä. ra h e rrg å rd a r o ch ä ld re stadshem, s k riv e r Irja S a h lb e rg i boke n om Å HI o c h dam asterna. FLY TTN IN G S H O T ETT a k tiv t ska p a n d e h e m slö jd s- ce n tru m v a r fö rra se k le ts "s p in n - s k o la, o ch så ä r o c k s å d e t in s titu t som s p in n e r v id a re på dess livstråd. Ju b ile u m s fe s tlig h e te rn a s v a c k ra ord v a r v ä lfö rtjä n ta, o c h det kä n n s s k ö n t a tt Å HI ju s t nu blev o rd e n tlig t fra m ly ft på b ric k a, med s in a s to ra fö rtjä n s te r o ch sina a k u ta pro b le m. NÄR d e tta s krivs ä r d e t ännu inte k la rt om in s titu te t i höst kan få bre d a ut sig o ch sin a skrym m a n d e v ä v s to la r i e tt hus d ä r m an v e rk lig e n o rd e n tlig t rym s in o ch har d e t svängrum som en sko la av d e n n a s o rt absolu t behöver. Men innan d e tta läses har s ta d sfu llm ä k tig e i Å b o sä kert sagt sitt ord, och vi vågar fö ru ts ä tta att våi*åa "m ä k tig e " h a r visat om tanke om den vita la 150-åringen o ch b e slu ta t g ra tu le ra m ed att hjä lp a den in i den fa b riksbyggnad i närheten av M artin skyrka n som skolan o ch dess rektor, M ärta Enholm, länge har s e tt som den m est åtråvärda av ju - bile u m sskä n ke r. T IL L saken h ö r att det fin n s folk i landet som m enar att ÅHI, ensam t i landet om a tt u tb ild a svenska h e m s lö jd s lä ra rin n o r, bord e flyttas till Vasa, fö r a tt bättre kunna sam a rb e ta m ed den svenska lä ra rh ö g sko la som e fte r m ånga häftiga d is ku s s io n e r k ö r i gång d ä r hösten M EN på ÅHI v ill m an helst bli T urun k u to m a koulu n ty tö t ovat o lle e t ja yhä ovat ihailtavan ta id o l lisia töissään. Kuvam m e esittää kahta heistä, jo tk a p alasivat ko tiin v a lta kunnallisista kilp a ilu is ta R uotsista p a kin to ja saaneina. Kuin hieno sulka hatussa, sellain e n on Å bo H e m slö jd slä ra rin - n e in s titu t (Turun K o tite o llis u u s o p e t ta ja o p is to ) k o tikaupunkim m e ko u lu - k u lttu u rin kokonaiskuvassa. S opiikin toivoa, että T urun kaupunki, kun opisto n tu levaisuuden varm istam inen ju u ri nyt on ratkaisuvaiheessa, o s o ittaa 150-vuotiaan o p p ila ito k s e n tu lo ksekasta työ tä arvostavaa m ieltä ja auttaa opisto a saam aan nykyistä p arem m at e lin o lo tila t. Kahdesti on koulu palanut kaupunkipalossa, ensinnä v ja toisen kerran talvisodan aikana, jo l loin sen Linnankadun va rre lla p u u talossa s ija in n u t to im ip a ikka tu h o u tui. On paikallaan, että kovia k o k e nut ja ahtaissa o loissa kauan to i m in ut opisto saa kaupungin taholta hiem an ym m ärtäm ystä suurena ju h lavuotenaan. kvar i Åbo. U nder 150 å r hinner rö tte rn a borra sig d ju p t, o ch in stitu tsle d n in g e n o ch eleverna vet att å b oluften syrsätts av hem slö jd s- vänlighet, S lo tte t och konstm u seerna här är b rä d d fylld a med id e e r a tt fö rverklig a, och a tt även D om kyrkans te x tils k a tt g e r im p ulser, det kan man ofta utläsa t ex i högsta lärarin n e kla ssen "m ä s te rp ro v " i dam ast. M ö nsterm otiven vis a r klart att m iljö n har stim u le ra t. B ESTÄM T b e höver ÅHI Å bo m en dagens Å bo b e höver o ckså en s kola som ÅH I. Så som den ju st nu är, o ch så som den kom m e r att bli när nydanin g e n s vind har svept fram och än en gång anpassat sp in n s k o la n " till vår s tä n d ig t i om v a ndling stadda värld. M ETA TORVALD S SPAR BANKSID ÉN, sådan den tidig a st fö rv e rk lig a d e s i S to rb rita n nien, va r ett barn av en brokig släkt. T ill dess arvsm assa på p rin c ip lin je n hörd e väl främ st upplysningstid e n, det franska o ch e n gelska 1700-talets tankar om den enskild a in dividens frih e t och människovärde och s o cia la rättigheter o b e ro e n d e av börd och stånd. Men hit hörde också, på en a rvslinje av m era ko n kre t art, den förfärande socia la nöden i den tid ig a ind u s tria lism e n s E ngland. Denna nöd hade i sin tu r sitt upphov inte enb a rt e lle r ens främ st i själva den visserlig e n ännu s o c ia lt om ogna in d u s tria liserin g spro cessen, utan s a n n o lik t m er i revolutionstidens o ch N apole o n -krig e n s ekonom iska och sam h ä lle lig a jordskalv. HUR s k u lle m an kom m a till rätta m ed åtm in sto n e den del av nöden som inte med någon som helst adv o katyr kunde fö rkla ra s vara "sjä lvfö rv å lla d? H ur s kulle man kunna h jä lp a åtm in sto n e dem, som inte ännu hade pressats ner i lik n ö jt fö rfa ll, till a tt skapa sig en viss ekonom isk trygghet fö r m orgondagen? R ecepten v a r rä tt månaa, men d e t va r få som slog väl ut. En del g o tt uträ tta d e s d o c k exem pelvis av de såkalla d e "F rie n d ly Soc ie tie s ", u n d e rstö d sfö re n in g a r på öm sesid ig h e tsbas; också de hör till sparb a n kern a s anor. STÖRRE fram gång fic k en so c kenpräst m ed en sm ula bankp ra k tik bakom sig, H enry Duncan, när han år 1810 öppnade en anspråkslös sp a rb a n k i sin fa ttig a försam ling R uthw ell i det nordskotska grevskapet Dum fries. H em ligheten m ed succén va r väl väsentligen den, att hans in rä ttn in g gav envar fu ll frih e t a tt g öra insättn in g a r och uttag e fte r råd och lägenhet, utan fö rm ynderskap och sådana ofta om öjliga vilkor som gällde i Friendly S ocieties. M ed denna fram gång hade sparbanksidén fö rverklig a ts och bevisat s itt so cia la värde, och den bre d d e snabbt ut sig till kontin e n te n o ch N orden. I Sverige var d e t e n g e lskorie n te ra d e G öteborg fö rs t i farten, 1820, tä tt fö ljt av S to ckh o lm LIK A tä tt i spåren kom sedan Å bo med den första sparbanken i Finland. Det var två avgörande fa k to re r som g jo rd e att det blev Åbo som kom fö rst hos oss. D els råkade här finnas en o tro lig in itia tiv spruta sådan som John Julin J:or, vaken fö r a llt som rö rd e sig i tiden. O ch dels fanns här den resonans som han behövde; Å bo hade nom inellt fö rlo ra t sin huvudstadsvärdighet 1812 och de centra la ämbetsverken b örjade flytta några år senare, men Å bo fö rb le v ändå fram till branden 1827 landets vitala centrum fö r idéer och in itia tiv och företagsam het. DEN 10 april 1822 publicera d e Julin i Å bo T id n in g a r ett första upprop, d ä r han om vad han i tidens p a tria rkaliska stil kallade "d e lägre fo lk-cla sse rn e skrev att "m a n m åste lifva deras önskan att blifva oberoende, och till vinnande af detta ändam ål räcka dem en hjelpsam h a n d ". S nart hade en skara s to rb o rg a re och andra h onoratiores s k ju tit sam m an en skaplig g rundfond, och den 4 ja n u a ri 1823 ö ppnade S parbanken i Å bo sitt "c o n to ir. UR bankens 150-åriga utvecklin g shisto ria skall här m eddelas bara en liten notis av e tt visst k u ltu r h is to ris k t intresse. I b a n kens fö rs ta reglem ente hette d e t a tt den s kulle stå skötsam m a p e rsoner till tjä n s t "d å de vid b ö rja n af ett y rke äro i behof af p e n n in g e lå n. T ill dem som hyste e tt sådant behov hörd e tre senare rä tt bekanta a d e p te r vid 1820-talets Å b o akademi. S tuderanden Johan W ilhelm S nellm an fic k låna 200 rubel banco a ssignationer, stu d e ra n d e n Johan Lu dvig R uneberg lyfte hela 300 rubel, och deras gem ensam m a vän m agiste r Johan Jakob N ervander (skald och sederm era in te rn a tio n e llt känd fy sikpro fe ssor) lånade 200. A lla tre hade fö rtro e n d e in g i vande borgensm än men h u r hade det g å tt om de inte hade lyckats få tillrä c k lig t s o lid a g u b b a r på sina papper? Ä r d e t ka n ske det som två av de tre vännerna s p e kule ra r över där de numera står tillsam m ans m ed E lias L ö n n ro t invid T u run ylio p is to? OLE TO R VALD S

12 A gr.lic. LARS ZILLIA C U S: FINSKA HUSHÅLLNINGSSÄLLSKAPET SUOMEN TALOUSSEURA 175 år/vuotta Niistä institutioista, jotka ovat vaikuttaneet kaupungissam m e Ruotsin vallan ajoilta asti, on Suomen Talousseuralla erikoisasem a siksi, että se on vapaa kansalaisjärjestö todennäköisesti ainoa rekisteröity yhdistys, joka voi todeta toim ineensa keskeytyksettä 175 vuotta. P R O T O K O LLE T frå n d e t s tifta n de m ö te t den 1 novem b e r 1797 i b is k o p s g å rd e n i dag p latsen fö r ä rk e b is k o p e n s re sid e n s ä r av O lo f W ib e liu s hand. Han lå te r oss veta, a tt d a gen v a lts fö r a tt "b e g å å m in n e lse n av den fö rs ta n ovem ber, m å n g fa lt h ö g tid lig fö r va r red e rlig m e d b o rg a re. D agen va r ej b lo tt den u n g e k o n u n g e n s fö d e ls e dag o ch å rsdagen av hans tro n b e - s tig n in g. H ela d a g e n hade man d e tta å r fira t ko n u n g e n s fö rm ä ln in g m ed p rin sessan F re d rik a av Baden, va ro m b u d e t fö re g å e n d e kväll nått Å bo. U p p re p a d ka n o n sa lu t, tal, m u s ik o ch fe s tlig illu m in a tio n hade fö rv is s o d riv it upp stä m n in g e n och g jo rt d a gen m innesvärd. (P iisp a n ta lo ssa p idetyssä p e ru stavassa koko u ksessa laati p ö y tä k irja n O lo f W ib e liu s, jo k a toteaa: o li ku n in ka a n syntym äpäivä ja valtaistuim ellenousun vuosip ä ivä se kä rie m u ju h la p ä iv ä sik s ik in, e ttä e d e llis ilta n a oli saatu tie to ku n in ka a n a vio i tu m is e s ta B a d e n in p rin s e s san F re d rik a n kanssa.) HUOLELLISESTI valm istellun kok o u ksen päivää ei k u ite n kaan o llu t v a littu vain siksi, e ttä tu rk u la is e t o liv a t ju h la tu n n e lm is s a, vaan m yös senvuoksi, e ttä k iin n ite ttä is iin kun in ka a n h u o m io seuraan. T a rk o itu k se n a o li saada hänet h a n kke e lle s u o s io llis e k s i. S eurasta tu lik in va l ta kunnan e n sim m ä in e n v ira llis e s ti tu n n u s te ttu ta lo u sseura, jo k a h e l F in s k a H u s h å lln in g s s ä lls k a p e ts h u s vid s ä lls k a p e ts å rs ju b ile u m S u o m e n T a lo u s s e u ra n ta lo s a ta v u o tis ju h la n a ik a n a m ikuun 4 päivältä 1798 olevan a r m o llise n k irje e n peru ste e lla o ike u te ttiin ottam aan nim ekseen Konglig a Finska H ush å lls-s ä llska p e t i Åbo. (K u n in k a a llin e n Suom en T alo u s-s e u ra Turussa). FÖ R EM ÅLET fö r sä llskapets s trä vanden s k u lle e n lig t dess stadgar vara "d e n e n s k ild ta H u shållningen i a llm ä n h e t o ch Landth u shålln in g e n i synnerhet, m ed hvad th e rtill hörer, e lle r th e rm e d i någon m åtto gem enskap ä g e r. (Seuran to im in n a n kohteena o li sääntö je n m ukaan o le va talo u selä m ä yleensä ja m aatalous erityisesti.) SEURA p e ru ste ttiin palvelem aan ta lo u d e llis e n a yhdistyksenä koko R uotsi-s uom en itäistä v a lta kunnanosaa. Kun m aam m e suunnille e n kym m enen vu o tta m yöhem m in liite t tiin su u riru h tin a sku n ta n a V enäjään ja m aan h a llin n o llis e k s i ja k u lttu u rikeskukseksi tu li u usi p ä ä kaupunki H elsinki, oli T a lousseuran osana jäädä T urku u n. S iltä riis te ttiin täten m ahdollisuus o lla ja tkuvasti va lta ku n n a llin e n jä rje s tö. Tänään on Suom en T alousseura vain yksi p aristakym m enestä y le is tä m aatalousneuvontaa hoitavasta seurasta, v ie lä p ä eräs pienim m istä, s illä sen v a ikutusalueena on vain m aan lo u n a isko lka ssa o leva saaristo, jo n ka väestö on ru o tsin kie listä. Koko m aata lo u d e llin e n järjestöväkem m e, n iin suom en- kuin ru o ts in k ie lin e n - kin, pitä ä k u ite n k in aih e e llisesti Suom en T a lousseuraa y h te isenä alkulähteenään ja seuran 175-vuotisju h la v u o tta m aatalousneuvontam m e yhte isenä ju h la vuote n a. V arsinais- Suom en m aatalo u skeskuksen jä r jestäm ä kansain välin e n m aa- ja kotita lo u s n ä y tte ly Farm a, jo k a on Turussa tulevan elo kuun 4 9 päivinä, o nkin o tta n u t ohjelm a a n sa seuran 1 75-vuotisjuhlinnan. ÄVEN om Finska H ushålln in g s sällskapet som en sta tsunderstö d d o rg a n isatio n fö r la n tb ru k e ts rådgivning h a r få tt s itt verksam h e tsfä lt snävt begränsat, ä r d e t angeläget om a tt fö ra vid a re sina tra d itio n e r frå n vår svenska tid och de g ä lle r hela vå rt land. T ill dem hör sänskapets m edalje r. I s itt standardverk "F in la n d s u tm ä rkelsete cken hänfö r E. F. W rede dem till våra halvo ffic ie lla b e lö n in g sm e d a lje r och m o tivera r d e tta med att rätten att fö rlä n a dem har g iv it sällskapet av statsö ve rh u vu d e t. K onungens brev härom är date ra t den 1 m aj Den fö rsta m edaljen bar konungens bild och på fra n sid a n sällskapets v a lsprå k K unskap o ch d rift, senare ä n d ra t till K unskap och idoghet. M edalje n slo g s o ckså i en fin sk version m ed texten Taito ja toim i och den texten har bibehållits o fö rä n d ra d. K nappt hade Finland s k ilts från Sverige, innan s ä llskapet skyndade sig att ställa sig under ke js e rlig t beskydd. S ä llskapet fic k också rä tt att pa sin m edalj ersätta konungens bild med kejsarens. A lla A le xander l:s e fte r fö lja re på kejsartro n e n visade sällskapet sam m a nåd o ch va rje regents k ifte in n e b a r sålunda, att sällskapet m åste slå en ny m edalj, ända tills F inlands lejon fic k inta kejsarens pla ts på m edaljens åtsida. (K unin kaallisen kirje e n mukaan seura sai o i keuden jakaa ansiom italeja. N iille tu li p u o livira llin e n asema. Ensi m italeissa o li kuninkaan kuva ja sanat Kunskap o ch d rift T aito ja to i m i. E nsinm ainittu lauseke m uutettiin myöhemmin muoto o n K unskap och idoghet. Suom en liityttyä Venäjään seurasta tu li K eisarillinen Suom en T alousseura. M italeissa o li keisarin kuva, nykyisin S uom en leijona.) M IT A LE JA o li ta rk o itu s jakaa k irjo itu s k ilp a ilu je n p a lkkio in a sekä tu n n u stu ksena ansiokkaasta työskente lystä seuran toim in ta p iirissä. Jo ennen ensim m äisten m italien jakoa päätti seura kuite n kin, että n iitä jaetaan m yös tunnustuksena p itk äaikaisesta ja u skollisesta palveluksesta. Ensim m äinen tällainen tu n n u s tu s p a lk in ta o so ite ttiin seuran kaksivuotispäivänä p a lve lija ta r W alborg P å lsdotte rille, jo k a oli u s k o llisesti ja uutte ra sti palvellu t 11 vuotta Kokem äen kartanon navettatyössä. N aisp u o lise t u skolliset p a lvelija t p a lk ittiin aina h o p e o id u lla lusikalla, m ie spuoliset hopeisella hattunauhalla. M italit annettiin työnantaja n hakem uksesta ja hänen kusta nnuksellaan. V keisari suostu i siihen, että nuo p a lkin n o t ko r v a ttiin rinta p ie le ssä kannettavalla h o p e isella ku n n ia m e rkillä, jossa on k irjo itu s F ör tro h e t (U skollisuudesta). N ykyisin ja kaa seura pronssisia m ita le ja vuoden uskollisesta p a lveluksesta ja hopeisia yli 20 vu o tta kestäneestä sam anlaisesta palveluksesta. Ä N D A sedan vå r svenska tid fu llg ö r sä llska p e t o ckså uppdra g e t att fö rse vå r o ffic ie lla a lm anack med de fo lk u p p lysande uppsatser, som d ä r sedan gam m alt ingår. Redan år 1802 hade H. G. P orthan hem ställt "om icke sällskapet kunde finna det både g ö rlig t, nyttigt och sig v ä rd ig t att i stället fö r de till språket m erendels m issvårdade och derigenom ofta obegrip lig a, men a lltid m indre än sig borde nyttiga u n derrättelser uti hushållningen, som uti de finska alm anackorna till allm ogens upplysning införas, tjä na kongi.svenska vetenskapsakademin med bidrag av enahanda ändam ål och innehåll, m en fö rfa tta de med sorg fä llig a re vård om språkets renhet och ty d lig h e t. Kort d ä re fte r fic k sällskapet från akademin m ottaga en anhållan om att sällskapet skulle förse akadem in i dess egenskap av alm anackens utgivare upplysning om behov. Detta s itt uppdrag har sällskapet o fö rtru tet fu llg jo rt också e fte r det p rivilegiet att utgiva alm anacken över- S ilv e rb ä g a re, som s ä lls k a p e t àr 1803 tilld e la d e E m a n u e l G y ö ttilä fö r d riftig p o ta tis o d lin g. H o p e a p ik a ri, jo n k a se u ra v a n to i u u tte ran p e ru n a n v ilje le m is e n p a lk k io n a E m a n u el G y ö ttilä lle. I d e t n u m e ra riv n a h u s e t vid Ö. S tra n d g a ta n 8 v a r s ä lls k a p e ts ke m is k a o c h frö k o n tro lls ta tio n in ry m d å re n S e u ra n k e m ia llin e n ja s ie m e n ta rk a s tu s la ito s o li nyt p u re tu s s a ta lo s s a It. R a n ta ka tu 8 vv fö rts på Å bo A ka d e m i o ch på dess efte rträ d a re, H e lsin g fo rs unive r sitet. (R uotsin vallan a jo is ta asti on seura h u o le h tin u t v ira llisen a lm anakkam m e kansanva lis tu k s e llis is ta k irjo itu k s is ta. A lo itte e n te ki jo v H. G. P orthan ja tehtävää on ja tk u v a s ti hoidettu, vaikka alm anakan ju lk a is e m in e n s iirtyi T urun A kate m ia lle, nyt H elsingin Y lio p is to lle.) PERIN TEITTENSÄ vaalin n a ssa on s e u ra lla o llu t a rvoisensa kehykset vanhassa talossaan H äm eenkadun 28:ssa. T a lo on seuraakin va n h e m pi, rakennettu jo vv S uuren tu lip a lo n tuhote ssa ka u p u n gin v se o li h o vio ikeuden p re sid e n tin virka -a sunto n a. P alon jä l keen s iitä o li jä lje llä vain täysin tu rm e ltu n u t u lk o k u o ri, kun seura hankki sen itselleen ja k u n n o s tu tti talo n P. J. G ylichin la a tim ie n p iirustusten m ukaisesti. N iiden m u kaan rakennus o li vain keskio saltaan k a ksikerro ksin e n, sivusto ilta a n y ksikerro ksin e n. N ykyisen ju lk is iv u n päärakennus sai vasta v. 1903, jo l loin sivu sta tkin k o ro te ttiin k a k s ik e r roksiseksi. T a lo n h irsin e n pohja ra - kennelm a lahosi ku ite n k in v ä h ite l len, paksut k iv is e in ä t a lk o iv a t p a i nua ja saivat su u ria halkeam ia. Pelastaakseen ta lo n tu h o lta seura anto i v erään ta n skala isen to i m inim en te h d ä s ille uuden p e ru s tuksen sam an m e nettelytavan m u kaisesti, jo ta para ikaa käytetään vanhan c la ssicum in saattam isessa u u d e lle ja lu sta lle. NÄR s ä llskapet e fte r branden d rog in i s itt nuvarande hus, kunde det i dess botte n vånin g bereda

13 K a k s i s ä ä s tö p a n k k im ie s tä, ik ä e r o a 15 0 v u o tia. N y k y in e n to im itu s jo h ta ja S v e n -E rik R e la n ti p an k in p e ru s ta n J a c o b vo n J u lin in p a t ja sa a n v ie re s s ä. Toim itusjohtaja SVEN -E R IK RELANTI: Maamme ensimmäinen säästöpankki perustettiin Turkuun E lo k u u n 21. p ä iv ä n ä tän ä vu o n n a tu le e ku lu n e e k s i 150 vu o tta s iitä, ku n S u o m e n e n s im m ä in e n s ä ä s tö p a n k k i p iti p eru s ta va n k o k o u k s e n s a T u ru s s a. T ä llö in ta p a h tu n u t T u ru n S ä ä s tö p a n k in p e ru s tukset. T a lle tta jin a o li p iik o ja, re n kejä, k a m a rip a lv e lijo ita ja v irk a m ie hiä. Y hteensä 44 h e n kilö ä kävi sä ästöpankissa sen e n sim m äisenä aukiolopäivänä. p la ts o c k s å fö r sin s lö jd s k o la. I dag tjä n a r b o tte n v å n in g e n som hem vist fö r d e t av S venska K v in n o fö rb u n d e ts Å b o -a v d e ln in g u p p rä tth å lln a e le vh e m m e t fö r de s k ä rg å rd sbarn, som går i lärdom sskola i Åbo. M Å N G A av s ä lls k a p e ts la n d som fa tta n d e in itia tiv fic k g ru n d lä g g a n d e b e ty d e ls e fö r den senare utve c k lin g e n, m en h ö r n u m era h isto rie n till. B land dem må näm nas dess m ed k u n g lig t o c h senare k e j s e rlig t stö d b e d rivn a verksam het fö r p o ta tis o d lin g e n s u tb re d a n d e och fö r v a c c in a tio n e n s in fö ra n d e sam t dess in sats fö r g ru n d a n d e t av la n t- b ru k s u n d e rv is n in g e n i v å rt land. (P alon jä lk e e n seura s ijo itti ta lo n p o h ja k e rro k s e e n perustam assa k o tite o llis u u s k o u lun. N yt s ie llä on saaristo s ta o le vie n ru o ts in k ie lis te n o p p ik o u lu la is te n k o u lu k o ti. M o n e t seuran a lo itte e t ovat jo nyt h is to ria a. M a in itta ko o n n iis tä e s im e rk k e in ä p e runanv ilje ly k s e n e d istä m in e n, ro ko tu ksen ju u rru tta m in e n ja p e ru stu ksen la skem in e n m aata lo u s o p e tu k s e lle.) ERÄÄT seuran a lo itte is ta liittyvät lä h e isesti kaupunkiim m e. N iihin ku u lu va t d is k o n tto la ito k s e n perusta m in e n T urkuun R uotsin vallan ajan lo p u lla ja 70 vu o tta m yöhem m in te h ty a lo ite "K o ro n ja pääo m a n v a lm is tu s la ito k s e n " aikaansaam iseksi Turkuun, sam oin S am poyhdistyksen syntym iseksi. A ikanaan anto i tu rk u la is ille p a ljo n p uheenaihetta m yös se koekenttä, jonka seura p e ru sti R uissaloon v S ih te e riltä ä n, to h to ri P in e llo lta seura sai haltuunsa hänen palstansa n:o 23, jo h o n se m yöhem m in lisäsi vie re isen p alstan n:o 26. S uurin kusta n n u ksin se y ritti luoda sam anlaisen kokeilu a lu e e n kuin o li R uotsin m aanviljelysakatemialla Tukholman u lk o p u o le lla. S ie llä m yös jä r je s te ttiin s u u rille o s a n o tta ja jo u k o ille se lo s tu s tila is u u k s ia uutu u ksista m aanvilje lysala lla. N iinpä s ie llä e lo kuun 13 päivänä 1872 e s ite ltiin seuran ostam a itsestään lyhteet luovuttava le ikku u ko n e toim innassa. T a lo u d e llis is ta syistä o li koekentän toim inta lopetettava. Sen sijasta alkoi seura v y llä p itä ä Turun K e m ia llis ta ja sie m e n ta rka stu sa se - m aa. S uurim m an osan to im ia ja s- taan asem a s ija its i kaupungin om istam assa vanhassa rakennuksessa Itäisen R antakadun 8:ssa. Kun talo p u re ttiin, kävi asem an h oitam inen seura lle e n n e n p itkää ta lo u d e llis e s ti liia n rasittavaksi, m in kä vu o ksi se vuoden 1964 lopussa lu o vu te ttiin v a lta k u n n a llis e lle y h tiö lle, jo n k a n i m enä on V ilja vuuspalvelu M arkka rte rin g stjä n st. S iitä lähtie n asema on to im in u t seuran om ista m a s sa talossa yhtiön H e lsin g issä o le van la b o ra to rio n haaraosastona. FINSKA H u shålln in g ssällskapets ve rksam het under de gångna 175 åren har icke g å tt s p å rlö s t förbi. Spåren har in re g is tre ra ts o ckså i sä llskapets arkiv, som u tg ö r en värde fu ll källa till ku n ska p ej b lo tt om la n tb ru ke ts u tv e c k lin g under gången tid, utan o ckså om skeenden o ch p e rsoner i vå r egen stads h istoria. (P a ljo n 175 vuoden kuluessa a ikaansaaneen Suom en T alo u sse u ra n va ih e is iin on iskostu n u t runsaasti ta p a h tu m ia ja h e n kilö itä, jo tk a liitty vät om an k a u p u n kim m e historiaan.) ta m in e n a n ta a a ih e e n v ie ttä ä k u lu v aa vu o tta m a a m m e sä ä s tö p a n k k i- liik k e e n ju h la v u o te n a. K o ko s ä ä s tö p a n k k iliik k e e n o sa lta on vu o d e n k o h o k o h ta n a elo k u u s s a vie te ttä v ä ju h la v iik k o, ku n taa s T u ru n S ä ä s tö p a n k k i tu le e v ie ttä m ä ä n p e ru s ta m is ju h la n s a 4. p äiv ä n ä ta m m ik u u ta e n s i vu o n n a. T ä m ä siksi, että tä llö in tu le e ku lu n e e k s i 150 vu o tta s iitä, ku n p a n k in ovet en s im m ä is e n k e rra n avattiin y le is ö lle. K a ik k ie n m u o d o llis u u k s ie n s e lv ittä m in e n v a ati n ä e t jo ita k in k u u k au s ia, e n n e n ku in to im in ta v a rs in ais es ti vo itiin a lo itta a. K u iten kin v o ita n e e n s a n o a, e ttä a ik a tu ntu u o lle e n varsin kypsä sä ä s tö p a n k in p e ru s ta m is e e n, k o s k a tu rk u la is e t m e lk o n o p ea ss a ta h d is s a to te u t tiv a t tä m ä n p ä ä tö k s e n. JO H AN J a c o b Julin, sittem m in von J u lin, ei o llu t keskeinen hahmo yksinom aan s ä ä s tö p a n kkiliikkeen perustam isessa m aaham m e. Hän o li m onessa m uussakin suhteessa to im e lia s h e n kilö silloisessa T urussa. Hänen a ktiivisuutensa ja kykynsä jo h tiv a t m oniin m erkittäviin tu lo ksiin. S äästöpankkiaatte eseen Johan J u lin o li tu tu stu n u t E nglantiin te kem illä ä n m a tkoilla. M aailm an ensim m äinen varsinainen säästöp ankki, m eidän tarkoittam assam m e m ielessä, p e ru ste ttiin pieneen Ruthw e llin seurakuntaan Skotlannissa. D u ncan-nim inen p appi o li saanut ajatuksen säästöpankin perustam i sesta seurakunnan vähäosaisten tu kem iseksi. T äältä säästöpankkiaate levisi nopeasti k a ik k ia lle E nglantiin ja Euroopan m antereelle, johtaen ensim m äisen säästöpankin to im in A lo itte e n te k ijä Jo h a n J a c o b J u lin k irjo itti n iin k in m y ö h ä ä n ku in to u k o ku u ss a " Å b o T id n in g a r" -le h d e s s ä a rtik k e lin " A ja tu k s ia kö y h ien a u tta m is e k s i, jo s sa h än e s itti a ja tu k se n s ä ä s tö p a n k k ito im in n a n a lo itta m is e s ta. nan alkam iseen R uotsissa v ja N orjassa v KUN J u lin e sitti ajatuksensa, o li hänen esityksellään puhtaasti sos iaaliset ja hum anitääriset ta rk o i tusperät. V ähäosaisen väestönosan tu lis i säästäm isalttiudellaan voida turvata olem assaolon m a hdollisuutensa m yös työkyvyttöm yyden, vanhuuden tai yleensä vaikeiden o lo suhteiden kohdatessa. TAM M IKUUN 4. päivänä v k e llo 6 iltapäivällä ava ttiin T urun S äästöpankin ovet ensim m äisen kerran. E nsim m äinen asiakas o li nim eltään H edvig N yström, kauppaneuvos G estrinin piika, jo k a ta lle tti tilille e n 6 ruplaa. Sam ana iltana m e rkittiin tilik irja n e n sim m ä isille s i vu ille yhteensä 1309 ruplan ta lle ON selvää, että monia m ielenkiin to isia e p isodeja ja ta p a h tu m ia o lis i ke rro tta vana pankin a lk u ta i p aleelta. Tässä yhteydessä ei ku i tenkaan o le a ih e tta keskittyä n ä i hin y k sityisko h tiin. V arsin yle isesti voidaan todeta, että pankin kehitys jatkui varm ana ja tasaisena s iitä kin huolim atta, että sella iset ta p ahtum at kuin T urun palo v ja K rim in sota v osaltaan vaiku ttiva t pankin to im in ta a n. P ankin ensim m äisessä h isto riikissa, jo ka ju lk a is tiin v m ainitaan, että "k o s k a T urun s isääntu lo väylä lle tu l leet v ih o llisen sota -a lu kset ja R uissalossa P ikku-p ukin ko rke u d e lla o levat p a tte rit tu littiv a t to is ia a n " päätti pankin h a llitu s pitää pankin s u lje ttu n a p u o le n to ista kuukauden ajan. T änä aika n a säästö p a n kin ve l kasitoum ukset ja m uita a s ia p a p e reita s ä ily te ttiin p a lo tu rvallisessa holvissa T urun T u o m io k irk o n alla. Tässä yhteydessä te kee m ie li m ainita, että m onet Suom en h isto ria n m e rk k ih e n k ilö t ovat o lle e t T urun S äästöpankin asia kkain a. K a n s a llis ru n o ilija m m e J. L. R uneberg sai pari kertaa o p in to la in a n T urun Säästö p a n kista ja J. W. S nellm an ku u lui m yös pankin la in a n o tta jiin. N äiden nim ien m ain itse m in e n on lu o n n o llise sti vastoin voim assa olevaa lainsäädäntöäm m e, koska kysym ys on asioista, jo tk a ku u lu va t p a n k k i salaisuuden p iiriin. M u tta tässä e rik o istapauksessa ja koska ta o a h tu - neesta on kulu n u t n äinkin p itk ä a i ka, voitaneen nämä esim erkit mainita. TURUN S ä ästöpankin to im ittu a 55 vu o tta te h tiin p äätös s iv u k o n t to rin p e rustam isesta "T e h d a s ty ö läisten k illa n " h uoneustoon. T o i m in ta a lo ite ttiin v. 1877, m utta siitä

14 ei m u o d o s tu n u t m e n e stykse llistä e i kä m yöskään p itk ä a ik a is ta. V ajaan vu o d e n ku lu ttu a pankin jo h to päätti lo p e tta a siv u k o n tto rin toim in n a n. T ä stä s a a d u t h u o n o t kokem ukset o liv a t varm aan erä ä n ä syynä s iihen, e ttä kesti y li 60 vu o tta ennen kuin jä lle e n p ä ä te ttiin avata sivu ko n tto ri. T ä llä k e rta a A n in ka iste n - katu 16:ssa, ja se ta p a h tu i v P A N KKI jo u tu i to im im a a n 70 v u o tta e ri h u o n e isto issa ennen kuin oma pankkirakennus valm istui Linn a nkatu 18:aan. T o im in ta a lo ite ttiin v "R o s e n d a h lin ta lo s s a " Pikku -L u o s ta rin k a d u lla. Vasta lukuisten m u u tto je n jä lk e e n v heräsi p a n kin isännistö n keskuudessa aja tus oman toim italon rakentamises ruusjä rje styksessä yhdeksäs m aam me säästöpankeista. P ankin suuruus kun m itataan o tto la in a u ksen m ukaan, ts. sen pääom an k o konaism äärän m ukaan, jo n k a pankki on saanut ta lle tu k s in a yleisöltä. T urun S äästöpankissa täm ä kokonaisotto - lainaus y litti v iim e vuoden vaihteessa 100 m ilj. m arkan rajan. P ankin va kavaraisuus on e rittä in hyvä. Vakavaraisuuden suhdeluvun eli om i en va ro je n suhteen sitoum uksien tu le e s ä ä s tö p a n kkila in m ääräysten m ukaan o lla 2 p ro senttia pankin sitoum u ksista. T urun S äästöpankin osalta se on 7,3 prosenttia, joka on p a rh a im p ia lu kuja ko ko m aassa. SÄÄSTÖ P A N K IT ovat p a ik a llis ia rahala ito ksia, jo id e n to im in ta on asiakaskunnan k o o stu m u s on m uuttu n u t k u ta k u in k in vastaam aan kaupungissa va llits e v a a a sukkaitten kie le llis tä suhdetta. O n lu o n n o llis ta, että pyrim m e p a lvelem aan asia k ka ita m m e h e idän ä id in k ie le llä ä n. O lem m e o n n is tu n e e t sijo itta m a a n k ie lita ito is ta h e n k ilö k u n ta a k a ikkiin p a lvelu p iste isiim m e. UUSI säästö p a n k k ila k i sa a tiin yli kaksi vu o tta s itte n ja io nyt voim m e havaita tie tty jä p o s itiiv is ia tu lo ksia tästä. Ennen sen vo im a a n tu lo a o livat p a n k it to sia sia ssa ryh m ite tyt to im in to je n s a p e ru ste e lla e p ä o ikeudenm u ka ise sti. A ik a is e m p i e rittä in ankara sä ä stö p a n kkila kim m e to d e l la esti s ä ä stö p a n kkeja tule m a sta a sia kkaita a n vastaan suurem m assa m äärin kuin m itä tapahtui. 75 vuotta turkulaista merenkulkua T a lv iliik e n te e n u ra n u u rta ja n, tu rk u la is e n H ö y ry la iv a O s a k e y h tiö n B o re n y h tiö jä rje s ty k s e n s e n a a tti va h v is ti ja k y m m e n e n p ä iv ä ä m y ö h e m m in y h t;ön jo h to a lle k irjo itti s o p im u k se n e n s im m ä is e n a lu k s e n s a, T ä s tä s e a lk o i. P a n k in e n s im m ä is e s tä k a s s a k irja s ta n ä e m m e, e ttä p iik a H e d v ig N y s trö m o n 4. p ä iv ä n ä ta m m ik u u ta ta lle tta n u t 6 ru p la a. H ä n o li p a n k in e n s im m ä in e n a s ia k a s. ta. M o n ie n v a lm is te lu je n jä lkeen s a a tto i p a n k k i viim e in ta m m ikuussa v m uuttaa nykyiseen ylvääseen re n e sa n ssip a la tsiin, jo n ka a rk k ite h tin a o li v a p a a h e rra S. G rip e n b e rg. R akennuksen ju lk is iv u a k o ris ta a kolm e v e rta u skuvallista ve isto sta, esittä e n säästäväisyyttä, ka u p p a a ja työtä. K u vanveistäjänä o li E m il W ikströ m. M A A M M E ta lo u d e llis e s s a e läm ässä o vat täm än päivän s ä ä stö p a n kit va rsin m e rkittä vä te k ijä. Vajaa ko l m asosa m aam m e p a n k k ita lle tu k s is ta on s ijo ite ttu sä ä stö p a n kkeih in, jo ita tä llä h e tk e llä on noin 300. T u ru n S ä ä stö p a n kki on tänään suu a lu e e llisesti raja u tu n u t. Täm ä m erkitsee käytännössä T urun S äästöpankin k o h d a lla sitä, että se pääom a, jo ka talle te ta a n p a n kkiin m yös jä ä k o tip a ik k a k u n n a lle ja tu le e anto la in a u ksen m uodossa h yödyttäm ään ko ko T urun kaupunkia sekä sen asukkaita. TURUN S ä ä stö p a n killa on tällä h e tke llä yhteensä 11 k o n tto ria T u russa ja toim ihenkilöiden lukumäärä on noin 115. K aksikie lisenä pankkin a on T urun S ä ä stö p a n killa o llu t e rik o in e n asem a olivathan ju u ri kaupungin ru o ts in k ie lis e t p iirit perustam assa pankkia. Pankki on ku ite n k in se u ra n n u t aikaansa ja O LE M M E o h itta n e e t näm ä vaikeudet ja kä ytä n n ö llise sti katsoen ovat nyttem m in ka ik k i p a n k it lakim ääräisesti sa m a n a rvo isia ja n iillä on sam at lähtö kohdat. Täm ä ei tie tystikä ä n m e rkitse sitä. e ttä m uuto kset parem paan päin o lisiva t säästöd ankkien osalta havaittavissa vä littö m ä sti. Kun sitä p a its i m aam me p a n k it vuosien kuluessa ovat k e h ittä n e e t va rs in tehokkaan keskin ä isen työnja o n, ei tä tä o le syytä tuntuvam m in horjuttaa. T ärke in asia on se, että ka ik k i p a n k it ovat tasa verta isia ia om aavat sam at k ilp a ilu m a h d o llisuudet. TURUN S ä ä stö p a n killa on m äärätie to in e n pyrkim ys laaientaa p alveluvalikoim aansa, m ikä m erkitsee niiden m ahdollisuuksie n hyväksikäyttöä, jo tk a uusi oankkila in säädäntömme tarioaa. Olemme toim innassam m e tähän saakka kenties liia n yksip u o lis e s ti keskittyneet y k sityiseen säästäiään. Y rityksiä, jo i ta to sin p e rin te e llis e s ti on lu k e u tu nut a s ia kaspiiriim m e, on o llu t liia n vähän. Tästä on o lem assa se'viä to d is te ita. S iitä jo h tu e n o n kin täm änhetkinen iskulauseem m e T u run S äästö p a n kki v rittä iä n uusi p a n k k i". O lem m e s illä halu n n e e t kertoa täm än uuden p a n k kivaih to - ehdon olem a ssaolo sta v rittä iille. lä h innä k u ite n kin p ie n v rittä iille. Täm ä suuntauksem m e v a a tii m e iltä aian ja va ro ie n u h raam ista h e n k ilö k u n nan koulu tta m iseen ia palve lu n te hostam iseen. V alu u tta o sasto a laaje nnetaan ja sen u usi n im i " u lk o m aanosasto jo k e rto o tä yd e llise stä u lkom aisen m a ksu liike n te e n h o ita m isesta. S am a n a ika ise sti olem m e lisänneet n o ta ria a ttio s a s to n kapasiteettia. UUDEN la in säädännön ansiosta on m e illä nvt m yös la in a o sasto lla m ahdollisuudet suurempaan joustavuuteen ja n o oeuteen. K ävtä n tö on o so itta n u t ku in k a n o p e a sti ja te h o k kaasti lu o to n a n to vo i nykyaikaisessa sä ä stö p a n kissa tapahtua. P A N K K IP O L IT IIK K A M M E u udistam inen ei k u ite n kaan m e rkitse sitä, e ttä u n o h ta isim m e "ta v a llis e n säästä jä n. K uten koko säästöpankki- P a n k in a rv o k k a a n ju h la s a lin tyylinä on ita lia la in e n u u sre n es an s si. J o k a in e n yk s ity is k o h ta o n siin ä teh ty kä sity ö n ä. liikke e n pääm äärien perusasettelussa on koro ste ttu, tule e m yös Turun S ä ästöpankki kiin n ittä m ä ä n suurta huom io ta yksityiseen ihm iseen. Me tulem m e olem aan edelleen yksilön pankki, kuten olem m e m äärätietoisesti o lle e t 150 vuoden ajan. ASUNTO JEN rakentam iseen tulem m e kuten aikaisem m in kin s ijo ittam aan p a ljo n varoja. Pyrim m e lu o n n o llis e s ti säilyttäm ään p e rin te e llis e s ti keskeisen asem am m e tä llä tä rk e ä llä se kto rilla. Turun S äästöpankki tu le e om a lla panoksellaan olem aan m ukana mm. IIp oisten asuntoalueen laajentam i sessa. V uosien aikana nousee alu e e lle jo htavan tien kum m allekin p u olelle yhteensä 9 ke r rostaloa. Tämä m erkitsee, että yli 1000 ihm istä tulee saam aan uuden asunnon llpoisissa, jossa jo nyt asuu noin 3000 henkilöä. ERITYISESTI on syytä korostaa, että pankkim m e ju h la ei tu le m eille m erkitsem ään vain vanhan ju h lintaa, vaan päinvastoin tulem m e m äärätietoisesti luom aan katseem me tulevaisuuteen. Me, jo tk a tänään työskentelem m e T urun Säästöpankissa, tulem m e edeltäjiem m e työn kannustam ina pyrkim ään yhä eteenpäin tie to isin a pääm äärästäm me nykyaikaista ja yksilö llistä pankkipalvelua koko nykyiselle ja tulevalle asiakaskunnallem m e. a ja n m u k a is e n ta lv ih ö y ry la iv a n ra k e n ta m is e s ta. E n s is ija is e k s i t a v o itte e k s i a s e te ttiin lu o d a T u ru n ja T u k h o lm a n v ä lille ka u tta v u o ti- n e n liik e n n e y h te y s. T ä m ä n t a v o itte e n s /s B o re tä y tti jo e n s im m ä is e n ä p u rje h d u s k a u te n aa n. M a tku sta ja liike n n e m u o d o lla on o llu t alusta alkaen keskeinen asema yhtiön toim innassa. Y hteistyöstä R uotsin liike n te e stä to iste n varu sta m ojen kanssa te h tiin ensim m äinen sopim us v S uom en H öyrylaiva O sakeyhtiön kanssa ja kolm as o sa p u o li S to ckholm s R ederiaktiebolag Svea tu li m ukaan v Y hteistyö tiiv is ty i v. 1957, jo llo in peru ste ttiin Oy. S iljavarustam o, nykyiseltä nim eltään Oy. S ilja Line Ab, jo n k a tehtävänä on hoitaa m ainitun kolm en varustam on yhte isiä asioita, kuten liikenteen suunnitte lu a, m arkkinoin tia, paikkavara u ksia ja y le i sön palvelua. R uotsin -liikente e ssä B o re -yhtiö llä on tä llä hetkellä kolm e m atkusta ja la iva a : s/s Bore, s /s B ore III ja m /s B otnia. Tänä kesänä y h tiö y llä pitää ris te ily liik e n n e ttä Itäm erellä re ite illä H elsin ki Lenin g ra d. H elsin k i T a llin n a ja T u rku V isby. T ä tä liik e n n e ttä h oitavat s/s B ore II ja s/s K astelholm. Y h tiö n kuudes m atkustaja-alus, m atkustajaa ja 300 autoa kulie tta va, valm istuu ensi vuoden keväällä. L isäksi y h tiö llä on la s tilin ja liik e n te e s s ä kahdeksan alusta. B ore -yh tiö n jo h to k u n n a n puheenjo h ta ja n a on vuodesta 1926 to im i nut kauppat. tri h.c. Hans von R e t t i g, to im itu s jo h ta ja n a G ilb e rt von Re t t i g ja v a ra to im itu s jo h ta ja n a H arry Ö s t e r b e r g. M uut jo h to kunnan jä senet ovat jo h ta ja U lf B e r g r i n g ja ap u.jo h t. H olg e r Nyby. V yhtiö n liike va ih to o li noin 90 m ilj m k ja h e n k ilö k u n nan m äärä on p yöreästi 800, jo is ta 670 palvelee la ivoissa ja 130 m aissa.

15 Säästöpankki - K uvam m e oso itta m a n ta lo n su o jissa toim i m aailm an ensim m äinen säästö p a n kki R uthw ellin seurakunnassa S ko tla n n issa. Täm ä v peru ste ttu sä ä stö p a n kki on o llu t m eidän säästöpankkiem m e p erustam isen esikuvana. pankkitoiminnan edelläkävijä maassamme V uosi 1972 on s ä ä s tö p a n kkito im in n a n ju h la vuosi S uom essa tulee nim ittäin kuluneeksi 150 vuotta maamme ensimmäisen säästöp a n kin T urun S äästö p a n kin perustam isesta. P uolentoista v u o sisadan a ikana tästä S uom en P ankin jä lk e e n vanhim m asta ja p e rin te iltä ä n rikka im m a sta ra h a la ito sryhm ästä on k e h ittynyt keskeinen osa yh te is k u n ta - ja ta lo useläm ääm m e, ke rto i to im in n a n jo h ta ja Jukka H e i n i n e n V arsin a is-s u o m e n S ä ä stöpankkiyhdistyksestä. Säästö- pankkitoim innan laajapohjaisuutta kuvastaakin se, että säästöpankk ie n hoid o ssa on lähes neljä m iljo o n a a e ri y h te iskunta p iire jä edusta vie n a sia kka id e n tile jä ja että s ä ä stö p a n kit tä llä hetkellä p alvelevat a sia kka ita a n 1266 to im ip a ikassa ym päri m aata. SÄÄSTÖPANKKIEN TALLETUSTILIEN LUKUMÄÄRÄ (1000 kpl) S Ä Ä S TÖ P A N K K ITO IM IN N A N SIEM EN S K O TLAN N ISSA K U U LU ISTEN a ja tte lijo id e n ja talo u s tie te ilijö id e n Defoen, L o c ken, M althuksen, B entham in, J o seph S m ithin ja D uncanin k irjo itu s ten ja puheiden p o h ja lta säästöp a n kkito im in ta pääsi alkuun to u k o kuussa Lähtö ko h ta n a oli Etelä-S ko tla n n issa R uth w e llin seurakunnassa sija itseva o lkika tto in e n m aja, jo n n e säästöpankin jo h to kirkko h e rra n sa H enry D uncanin o rg a n isoim a n a k o koontu i vastaanotta m a a n talle tu ksia. SÄÄSTÖ P A N K K IE N isän a rvonim en saanut to h to ri H enry Duncan o li om asta p u o lestaan k irjo itta n u t aiheesta m m.: "O n h a rm illis ta ajate lla, kuinka paljo n n u o re t naiset heittävät rahaa heidän asem alleen s o p im a t to m iin v a a tte isiin ja n u o re t m iehet olu ttu vissa istum iseen ja m uihin s iv e e llisesti arve lu tta viin tapoih in vain siksi, että ei ole o le m assa m itä än tu rv a llis ta paikkaa va ro je n sijo itta m is e e n." TÄNÄ päivänä s ä ä stö p a n kkito i- m in ta on kasvanut m aailm a n la a ju i- seksi liikkeeksi, jo lla on o rg a n isaatio n sa yli 40 m aassa ja jo h o n kuuluu yli s ä ä stö p a n kkia laajoine to im ip a ikkaverkkoin e e n. TURUN S äästöpankin peru sta m i nen v oli ilm eisesti aikaansa edellä, jo te n s ä ä stö p a n kkiliikkee n laajenem inen o li suhte e llisen v e rk kaista. N iin p ä Suom en to in e n säästö p a n k k i p e ru ste ttiin H elsinkiin 1825, m issä se aluksi to im i y litu llin - jo h ta ja n huoneistossa. V asta kuud e n to ista vuoden k u lu ttu a avattiin seuraava säästöpankki, tä llä kertaa Jyväskylässä. Porvoo, O ulu, V iip u ri, H äm eenlinna ja Vaasa o liva t lähinnä seuraavat sä ä stö p a n kkika u - pungit. "T E O L L IS 'A W E H K E ITÄ H YÖ DYTTÄVÄ LAITO S SUOMETTAREN ju lkaisem a Paavo T i k k a s e n k irjo itu s v antaa kiin n o sta van kuvan siitä, m i tä m a h d o llisuuksia hitaasti m utta varm asti v iriä v ä llä s ä ä s tö p a n kkito i- m in nalla o li: "P a lv e lija t, loiset, m uonam iehet ja osaksi to rp p a ritk in eivät niiden (säästöpankkien) puutteessa tie d ä antaa ra h a lle m itä än arvoa. Jos h e illä o n kin va ik k a kuinka hyvä rahan saalis, niin on raha heidän käsissä vain kapine, jo n ka he käyttävät h e tke lliste n haluinsa ja n a u tin to in sa täyttäm i seen. E sim e rkiksi vo im m e kerro ta ta rin a n kuin ka erä s p a lkka p iika y h d e llä k e rra lla o sti 4 vaatekertaa. Syytä tähän kuin häneltä kysyttiin niin vastasi hän: "M itä s! kuin on liik o ja ra h o ja : m in ne ne m uutoin p a n is in? " "S ä ä stö ka ssa t hyö d yttä vä t m aanv ilje ly s tä k i ja k a ik e n la is ia te o llisia w e h keitä. Jo s jo k u aikoo mitään para n n u sta tiluksillansa, s u o n p e rk u u ta eli m uuta hyödyttäväistä hanke tta, on hänellä tila om assa seurakunnassa saada lainaa siih e n tarpeeseen suurita k u s ta n n u k s ia. ELIN K A U TIN E N RAHAKASVI- LA IT O S ja 1860-luvuilla vallinneiden kato- ja nälkävuosien jälkeen seuraava vuosikym m en m uodostui talouseläm ässä vuosisadan edullisim m aksi vuosikym m eneksi. T ällöin s ä ä stö p a n kkila ito skin eli voim akasta n ousukauttaan. Toim ivien säästö p a n kkie n lukum äärä kohosi luvulla 104:ään. Kym m enissä kunta k o kouksissa o te ttiin to d e lla vakavasti "e s ille m ie tittäväksi säästöp ankin tahi elin kautisen rahakasvila ito k s e n " perustam inen, kuten Vehm aan ku n ta ko ko u kse n pöytäkirjassa k e rro ttiin. VUONNA 1900 o li säästöpankkien lukum äärä 193 ja 20 vu o tta m yöhem m in säästöpankkeja o li 485, m in kä jä lkeen niiden määrä on su p istu n u t nykyiseen 327:een Karjalan säästöpankkien ja m yöhem m in pienten säästöpankkien yhdistym ise n seurauksena. S ivukontto rie n lukum äärä on sen sijaan kasvanut niin, että to im ip a ikko je n yhteism äärä on jo S Ä ÄSTÖ PANKKI EDELLÄ K Ä V IJÄ V ALITESSAAN ju hlavuotensa tunnukseen käsitteen "e d e llä k ä v ijä ei säästö p a n kkila ito ksen yksinom aisena ta rko itu kse n a ole o llu t viitata siihen, että säästöpankki on maamme e n sim m äinen yleisön pankki. E delläkävijän arvonim een on monia m uita perusteita, jo tk a viittaavat kehityksen kärkeen nykyistä palveluvalm iu tta m ittapuuna pitäen. S Ä Ä STÖ PANKKI oli ensim m äinen suuren yleisön pankki. Tästä on lu o n n o llis e n a seurauksena, että sä ä stö p a n kki on kaikissa yleisissä asiakaspalvelun m uodoissa ollut e dellä kävijä, niin lainanantajana, to im ip a ik k o je n perustajana, m aksuje n vä littä jä n ä kuin ta lle tu stilie n keh ittä jä n ä kin vekselien hyväksym istä m yöten. SÄÄSTÖPANKKI on o llu t myös edelläkävijä asiakasdem okratian soveltajana. Säästöpankki on täydellistä pankkipalvelua harjoittava rahalaitos, jo n ka hallinto suorastaan perustuu tallettajien osa llistu m iso i keuteen. TO IM INNASTA säästäjän puolesta on m onia esim erkkejä. Säästäjän edun huom ioon ottam inen korkopolitiikassa on ju u ri säästöpankeille erittäin läheinen asia. Kun säästöje n turvaam iseksi otettiin käyttöön 1955 indeksitili, olivat säästöpankit erityisen aktiivisia tätä rahan arvon suojaam istoim enpidettä valm isteltaessa NYKYAIKAISEN kuluttajavalistuksen edelläkävijänä säästöpankit ovat säästöpankkilakiin perustuen h arjoittaneet taloudellista tie d o tu s toim intaa. Viim eksi p ikaluottoihin liittyvä vertailu eri m aksutapojen kalleudesta antoi ihm isille virik k e i tä kodin talouden järkevään hoitoon. ASUNTOTUOTANNON rahoittajana säästöpankit ovat o lle e t edellä kävijöitä. Järjestelm ällinen asunto- Ju kka H eininen HENKILÖLUOTTOJEN OSUUS SÄÄSTÖ PANKKIEN LUOTO NANNOSTA (% ) säästötoim innan a lo itta m in e n on auttanut m onet om an asunnon om istajiksi. S Ä Ä S TÖ VÄLITYSJÄRJESTELM Ä, jonka ansiosta säästöpankin säästö k irja lla voi nostaa rahaa m istä ta hansa maan säästöpankista, nyt m yös kaikkie n P o hjoism aiden säästöpankeista, on o llu t tärke ä ä e d e llä - k ävijätoim intaa. TIETO KO N EET ovat p arastaikaa m ullistam assa pankkip a lvelu n ru tiinitehtäviä. S äästöpankkien p o h jo is m ainen yhteistyösopim us ns. pankkipäätteiden h a n kkim iseksi on o llu t pitkälle tähtäävä toim e n p id e. Työväen säästöpankeissa a siakkaiden käytössä on jo tehokas o n -lin e -jä r- jestelm ä. M AA- ja m etsätalouden piirissä säästöpankit ovat panneet toim een kiinnostavia a lo itte ita. A voin salao jitu sla in o je n lu o tto lu p a u s m aatalouden ja laaja m etsälö suunnite l- m a toim inta m etsätalouden p u o le lla Varsinais-S uom en S ä ästöpankkiyhdistyksen vuosikokoukset e d u sta vat alueen säästöpankkikatselm u sta. K uvam m e tuolla ise sta kokouksesta v Lem ussa. E tualalla tu rk u la is ten säästöpankkien koko u sedusta jia. 26

16 ovat viime vuosikymmenen näkyvimpiä toim enpiteitä tällä sektorilla. NUORISOTALLETUSTILEJÄ on avattu eniten säästöpankeissa ja niiden välityksellä on jaettu myös eniten palkintoja, mm. kaksi mk:n päävoittoa. Koulu-, ja lipassäästö- yms. toiminta ovat tähdänneet taloudellisuuden juurruttam i seen nuorison, tulevien edelläkävijöiden keskuudessa. SÄÄSTÖPANKKIEN TEHTÄVÄT JA NIIDEN HOITO SÄÄSTÖPANKKI LAITOS on vuosikymmenten mittaan kehittynyt hyväntekeväisyyslaitoksesta vapain liikemuodoin toimivaksi luottolaitokseksi, joka kuitenkin on edelleen säilyttänyt sosiariisen luonteensa. V annettiin ensimmäinen säästöpankkilaki, jota olosuhteiden mukaan on jatkuvasti uudistettu. Voimassa olevan säästöpankkilain mukaan "Säästöpankki on rahalaitos, jonka tarkoituksena on harjoittaa pankkitoim intaa perustajien tai muiden saamatta osuutta laitoksen tuottamasta voitosta. Sen erityistarkoituksena on säästäväisyyden edistäm inen. VIIME vuosisadan säästöpankeissa oli yleensä vain yksi henkilö hallituksen apuna pankkivirkailijan tehtäviä hoitamassa. Säästöpankin buukhollarina" hän antoi rahalaitokselle siinä määrin oman leimansa, että esimerkiksi Viipurissa puhuttiin aikoinaan vain "luuperin pankista" (Cloubergin pankki). Säästöpankit, joiden aukioloajat ovat nykyisin yleensä pisimmät, olivat tähän aikaan tavallisimmin avoinna tallettajille tai lainanottajille kerran viikossa, maaseudulla joskus vain muutamia kertoja vuodessa. TOIMINNAN vilkastuessa myös virkailijakunta on kasvanut niin, että suurimpien säästöpankkien palveluksessa on nykyisin toimihenkilöä. Heidän yhteismääränsä koko maassa kohoaa lähes 7000:een. Säästöpankkien johdossa työskentelevät tallettajien edustajina isännät. Luottamushenkilöiden ja hallituksen jäsenten luku on jo yli , kun otetaan lisäksi huomioon tilintarkastajat, sivukonttorien valvojat ja erilaisten toimikuntien jäsenet TURKU-SEU RA, ÅBO-SAM FUNDET r.y Toiminnanjohtaja - Verksamhetsledare Taina Herrala Ârhusink. Ärhusg. 3 F Puh. Tel Svenskspråkig sekreterare - Ruotsinkielinen sihteeri Erik Bergh Mustainveljestenkuja Svartmunkegränd 2 A Tel. Puh Postisiirtotili - Postgiro TU UUDISTUSTEN VUOSI KYMMENELLE JOKAINEN ajankohta on asettanut säästöpankkitoim innalle omat vaatimuksensa ja siten kehitys on antanut omat erikoistunnuksensa kaikille kymmenvuotisjaksoille. SIIRTYMINEN 1970-luvulle on kuitenkin merkinnyt säästöpankeille kenties tavallista tapahtumarikkaampaa vaihetta. Siitä ovat merkkeinä toimintakentän kartoitus, keskittyminen, koulutuksen syventäminen ja pankkiautomaatioon siirtyminen. PANKKILAINSÄÄDÄNNÖN uudistuminen vuoden 1970 alusta väljensi säästöpankkien toiminta-alaa. Uusi säästöpankkilaki antoi palvelukehittelyyn ja luotonannon joustavuuden lisäämiseen entistä paremmat mahdollisuudet. SÄÄSTÖPANKKITOIMINTAA VARSINAIS-SUOMESSA VARSI NAIS-SUOMESSA on säästöpankkien ote talletusmarkkinoihin keskimääräistä voimakkaampaa Turussa säästödankkeihin kerääntyy kaikista talletuksista yli 40 %, mikä edustaa n. 10 % parempaa tulosta koko maan vastaavaan lukuun verrattuna. Varsinais-Suomessa tulee säästöpankkeihin n. 38 % kaikista pankki- ja säästökassatalletuksista. Säästöpankkien luotonannon jakautumista hallitsevat henkilö- ja sekalaisluotot, jotka esim. turkulaisilla säästöpankeilla olivat yhteensä 146 mmk eli 41,4 %. Kiinteistöjen hallinta kattaa mainittujen säästöpankkien luotonannosta 39 %. Kun edellämainituista luottoeristä valtaosa käytetään asuntotuotantoon, voimme arvioida, että noin 3U säästöpankkien luotonannosta Turussa menee yksityisten ihmisten asuntojen hankintaan. S ä ä s tö p a n k k ila ito k s e n p iiris s ä on p e rin te is e s ti lu o tta m u s h e n k ilö s tö llä o llu t m e rk ittä v ä a s e m a. M a a k u n n a llis e s ti, e s im. V a rs in a is -S u o m e s s a, on a lu e e n S ä ä s tö p a n k k iy h d is - tys jä rje s tä n y t tä lle s u u re lle jo u k o lle m o n ia o p a s tu s - ja k o u lu tu s tila is u u k s ia. K u v a m m e e r ä ä s tä tä lla is e s ta tila is u u d e s ta, jo s s a s ä ä s tö p a n k k ie n u u d e t is än n ät k iin n ittä v ä t rin ta a n s a s ä ä s tö p a n k k ie n p a lv e lu tu n n u s ta u u tta H a n n u n ra h a p u u ta " 0 Tuomiokirkko ympäristöineen 1700-luvulla. Lääket. ja kir.tri KALEVI NIEM IN EVA: Ilman laadusta ts. saasluvaisuudesta Turussa 1700-luvulla M ie tte itä " ilm a n la a d u s ta T u ru ssa s e k ä siitä, m ite n k ä v irk a m ie s te n y h te is to im in n a s s a lä ä k e tie te e n k e ra p itä is i e n n a lta e h kä is tä s a ira u k s ia k a u p u n g is s a m m e. AIKANAMME, jolloinka ilman, veden ja maaperän saastumisongel mat ovat jopa päivittäisesti eri kommunikaatioiden välityksellä tajuntaamme iskostettuja, on aiheellista tämän lehden lukijoille muistuttaa eräästä menneisyyden tosiasiasta, johon ei tietääkseni ole täällä Suomen Turussa, eikä muuallakaan Suomessa aikaisemmin kiinnitetty huomiota. Mehän elämme teollistumisen (industrialismin) ja kaupunkilaistumisen (urbanisoitumisen) aikakautta, mutta kuten jo lukuisat yleisenkin historian perustutkijat ovat todenneet, mitään todella uutta ei synny auringon alla. Tämä pätee lääketieteen piirissäkin. Meitä turkulaisia varmasti kiinnostaa tosiasia, että yli kaksisataa vuotta sitten silloinen maamme alansa ainoa lääketieteen professori Johan Leche piti Turun Akatemiassa rehtori-esitelmän aiheesta: Tal om luftens beskaffenhet i Åbo samt huru Politien, i samråd med Medicin, bör förekomma sjukdomar. TÄMÄN Ruotsin Skånessa kirkkoherran poikana v syntyneen tiedemiehen rehtoriviran päätöspuhe sisälsi siis tämän hetken ajan- K alevi Niemineva kohtaisten ongelmain selvittelyä. Mutta sillä on myös varsin merkittävä sija kahdesta muustakin syystä, jotka kuuluvat lääketieteen ja kulttuurihistorian piiriin. Tämä esitelmä oli näet ensimmäinen Turun Akatemian rehtorin pitämä virallinen, myöhemmin Tukholmassa painoasuun saatettu tieteellinen ruotsinkielinen esitys, ei siis latinaksi laadittu. Toiseksi Johan Lechen esittämiä ajatuksia on jääväämättä pidettävä myöskin ensimmäisiin kuuluvana Akatemian omakohtaisiin ja tieteellisen pohjan omaaviin havaintoihin nojautuvana hygienisenä julkaisuna (tutkimuksena) Suomessa. MAINITUSSA erikoisasemassa oleva Turun Akatemian lääketieteen professori Johan Leche tuli ylioppilaaksi jo silloin hyvin kuuluisaksi tulleesta Lundin (Skåne) yliop i s tosta. Siellä hän jatkoi myös opiskelua sekä väitteli v. 17 heesta "Munuaisten ja w! ' kivistä - ja p re m o v o f af svenska vuonna Iaaketi Fin and; si. Ohittaen seura^,rs 1890

17 däm m e hänet h o itam assa a lkaen T u ru n A ka te m ia n lä ä ke tie te e n p ro fe s s o rin v irka a, jo ssa ens im m ä isenä edusti pohjo ism a isen lä ä ke tie te e n jo tä llö in om aksum an ennakkoluulottom an koulutuksen linjaa. Tähän virkaan m elkeinpä " puoliv ä k is in v a littu vira n e n sim m äinen h a ltija E ric A c h re liu s ei o llu t o lle n kaan o p is k e llu t H o lla n n issa, s illo i sessa E u ro o p a n lä ä ketie te e n keskuksessa. E N N E N K U IN p u u tu m m e v a rs in a i seen a iheeseem m e, m a in itta koon Lechen ta vatto m a n m o n ip u o lise sta e lä m ä n työ stä se kä T u ru n kaupungin e ttä T u ru n A ka te m ia n hyväksi p a ri e sim e rkkiä. H änen uutteran ty ö n sä tu lo s o li T u ru n A ka te m ia n e nsim m ä isen a n a to m ia salin p e ru s ta m in e n v Is o ro k k o ro k o tu k - sen h yväksi hänen te kem ä n sä työ m aassam m e o li su u ria rvo ista. Eriko isu u te n a to d e tta k o o n, että hänen o m a tyttä re n sä M a ria E lisabeth oli e n s im m ä in e n S uom essa ro k o te ttu h e n k ilö, jo n k a ro k o tu s ta p a h tu i M yös T u ru n ensim m äin ykya ika ish e n kise n sairaalan s u u n n itte lu s s a Johan osuus on a ik a k irja in m u- n. kysym yksen tar- ' i o n m ainittava, e ttä Johan Leche s u o ritti Turussa ollessaan ja tkuvasti jo aikaisem m in h a rjo itta m ia a n m e te re o lo g isia tu tk i m uksia. Hän teki ta rk a t m erkinnät n. 12 vuoden ajan T urun seudun sadekuuro ista, tu u lisuhte ista, pouta isista ja p ilvisistä päivistä ja sadeveden m ääristä, vieläpä jäitte n lähdöstä A u rajoessa, m u u tto lin tu je n tu lo sta ja kasvien kukkim isajo ista, p uhum attakaan ilm anpaineen ja läm p ö tila n m uutoksien ja tkuvasta seuraam isesta. Hänen h e n k ilö k o h ta iset huom io n sa m uodostavatkin nykyaikaisestikin a rvoste lle n täysin tie te e llis e n pohjan k ä site ltä välle esitelm älle. JU LK A IS U N S A (ju lkaisu = e site l m ä) Leche a lo itta a tote a m u kse lla, e ttä ilm a on juoksevaa, joustavaa a in e tta (m ateria), jo k a on silm ä lle n äkym ätöntä, jo n k a m akua ei kieli tu n n e ja jo n ka tuoksua nenä ei havaitse. K aikki elävät o le n n o t havaitsevat kuite n kin ilm assa tapahtuvain m uutosten va iku tu kse t. M uutoksista osa on ka u tta m aailm an sam ankalta ista, m utta ku ite n kin eri vivahte i ta on todettavissa eri p u o lilla m aailm a a : kuivuus ja kosteus, tiheys ja kuohkeus, p a in o ja keveys. Ilm iö istä m uuntuvat m onet ilm a sto je n m ukaan, tä rkeim m ä t m uuntajat Lechen m ukaan ovat kylm yys i ka kuum uus. t N.s. G adolin in ka rtta T u ru s ta vuosilta e li juuri niiltä a jo ilta, jo illo in Leche piti esitelm änsä. KEN E LLÄ K Ä Ä N v irka m ie h e llä tai lä ä kärillä ei ole m a h d o llisuutta m uuttaa ilm an laatua suurem m in, m utta lääketieteen tehtävänä on huole h tia kehosta siten, ette i se tu n n e ilm an m uutosten aiheuttam ia e päm iellyttävyyksiä. V irkam iesten ve lvollisuute n a on nim enom aan huolehtia, ette i ta lo je n ra ke n n u s töissä eikä uusia ka tu ja ja v e s ijo h to ja suunniteltaessa te h d ä sella isia virh e itä, jo llo in k a v o im a kkaat ilm o je n m uutokset voisivat a ih e u tta a vah in k o ja ihm isten te rveydelle tai heidän ta lo u d e n h o id o lle e n sen eri m uotoineen. TÄ M Ä N K IN hetken ihm isiä k iin nostava, a s ia n tu n tija p iirit m ukaan luettuna, on Lechen korostam a aja tus, että, niin kauan kuin p o ltto ainetta on olem assa riittä vä ssä m äärin, ei kansam m e ta rvitse palella. M utta nyt a lkavat jo m etsät Suom essa vähentyä (S ic! 1750-luvun ajatus) ja m e illä on m yöskin puun hinta kohoam assa, hän jatkaa. Sen tähden täytyy m eidän säästää puuta ja läm m ittää voim akkaam m in vain kole a lla säällä sekä sam alla h u o le h tia rake n n u kse n läm m ön säilym iskyvystä p a rh a im m a lla tavalla. K iv ita lo ja a ja te lle n on pidettävä m ielessä, että kotim aam m e on Suomi e ikä "ita lia " (monen turistin karvas to te a m u s 1970-luvulla), neitten pitää o lla m e illä kin iloisia, m utta ita lia la is ty y lis e t ikkunat eivät lu o n n o llise stika a n siedä suom alaista läm m ön ja pakkasen eroa. Pienet h uoneet ovat sangen epäterveellisiä, kun taas toisaalta liian su u re tkin ja ko rkeat asunnot ovat harvoin te rveellisiä. V iim em ainitut eivät kovassa pakkasessa läm pene Lechen m ukaan niin, e tte ikö m ajoituksessa o lisi terve yd e llisiä haittoja. LECHE käsitte le e laajassa rehtoriesitelmässään jopa aivan "m odern is ti vu o d e n a ikoje n m erkitystä kosketellessaan esim. naisten pukeutum ista. Hänen näkökohdastaan o lisi tä n ä kin päivänä varteenotettavaa a in a kin gyn e kolo g in kannalta. O hittakaam m e kuite n kin nämä seikat sam oin kuin hänen varoituksensa a jo ista, m illo in on epäterveellistä Turussa n u kkua pelkän taivaan alla. A s ia llis im m illa a n on Leche sillo in, kun hän kuvaa, että sum ut ja höyryt, jo tk a nousevat vedestä (A ura ja lähisuojärvet) ja epäpuhtaudesta, ovat tu skallisen kiduttavia, va rsin kin savuun sekaantuneina rauhallisessa liikkum attom assa ilm atilassa, jo llo in ne eivät edes pysty nousem aan ylöspäin ihm iskehon hengityste id e n piiristä. Turku on onnellin e n sijaitessaan vu o rie n ja m äkien välissä, s illä p ie n ikin tu u lenpuuska pystyy tuom aan raikasta ja puhdasta ilmaa, kun tu u li tu nkeutuu kaupunkiin vuorte n ja m äkien kapeikkojen lävitse. ESITELM ÄN m ukaan ei m eren läheisyys ole e p äterveellistä kaup ungin ilm alle. T otuus kuitenkin on, että sa a risto la iset syksyisin usein saira stu vat vaikeastikin. Nämä sa ira u d e t jo h tu vat Johan Lechen m ukaan osaksi m erituulista, m utta varm asti syynä on myös ihm isten välinpitäm ättöm yys. He u nohtavat helposti, että aurin g o n paisteista päivää seuraa iltainen ja öinen kylmyys; tästä seurauksena on erila a tu isia vilustusm issairauksia. Lämmin kostea ilm a aiheuttaa punakuum etta, kylmä kosteus vuorostaan horkkakohtauksia, katarreja, nuhaa jne. TURUN ollessa terveem pää alu etta kuin m onet toiset kaupungit on täällä kuitenkin kaupunginosia kuten M ettäjärvi (M ätäjärvi) ja M uldavieru (M ultavieru), joissa m onet sairaudet viihtyvät hyvin. K irjo itta jan mukaan syyn tähän täytyy olla paikallinen ja aihe pitäisi tarkoin selvittää. Leche itse näkee syyn asuntojen kosteudessa. Nämä kaupungin osat ovat hyvin suoperäisiä; siksi ovat m onet ta lo t vajonneet kantohirsiä m yöten maahan, jo ista kosteus kohoaa huoneisiin. Tämän kosteuden ohella on huom ioitava vielä talojen asukkaiden e rila a tu i set e ritteet, jo tka ovat sitä suurem mat, m itä tiheäm m ässä ihm isten täytyy asua ja nukkua. (Lechen aikanahan pikkuvihan jälkeen asukastiheys huonetta kohden varsinkin silloisen Turun la ita m illa o li häm mästyttävän suuri. On ym m ärrettävää, että m onet sairaudet seurasivat näitä epähygieenisiä olo suhte i ta.) Tämä syntynyt kosteus kaiken muun lisäksi tuhoaa luonnollisesti vähitellen talousvälineistöä ja vastaavaa. Kosteus synnyttää myös sientä, joka nopeam m in kuin itse kosteus syövyttää lattiaa, tukih irsiä ja seiniä. Tätä tila n n e tta voidaan vastustaa Lechen m ukaan vain poistam alla riittävästi kosteutta; tämän johdosta on tuuletettava aurin gonpaisteisina a ikoina keväästä elokuuhun huoneet kuiviksi. ESITELM ÄNSÄ loppupäätöksiä tehdessään esittää Johan Leche, m itä viranom aisten o lisi tehtävä kosteuden sekä kaikkia lla leijuvan lemun poistam iseksi. R uum iita ei saa koskaan haudata kirkko on eli siis suoraan sen lattian alle, m ikäli Tuom iokirkon m uurin kyljessä sijainnut Turun Akatem ian talo, jo s sa esitelm ä pidettiin. hautaus ei ta pahdu syvälle m ultahautoihin ta ik k a k irko n m uureissa ole viin su lje ttu ih in ko m e ro ih in ta ik ka holveihin. Ennen kaikkea on kaikki liikkum a to n ja m ätänevä vesi johdetta va p o is p itkin o jia (to d e n näköisesti A uraan?). K aikki lem uavat paikat on tä yttä m ä llä kuivatta va. K atujen on olta va sellaisessa tasossa, että vesi voi virra ta pois a suntoalueelta heti sateen jälkeen. Katuja ei saa koskaan tasostaan korottaa, kun ne ta rvitse va t u u sim ista. Jos vastoin tätä o h je tta te h dään, niin kohta k o rtte lilla, jo k a ikäänkuin "ym p y rö id ä ä n nosta m a l la katuja, ei ole om aa h e iko h ko a kaan vie m ä riä sateesta ta ik k a lum esta k e h ittyneelle vedelle, vaan ko rtte lin alue tulee vesip e rä iseksi ja suom aiseksi. Lokainen saaste koostuu a suin rakennusten a lle ja haihtuu vähite lle n ihm isten jo u k koon tiheästi a suttu ih in huoneisiin. Sam aten p ila a n tu vat m yös p u u ta r h a t" eli tre k o o lit: ylim ä ä rä in e n, liika nestekeräym ä ju u rik o s s a a ikaansaa lehtien le rpahtam ista, jo n k a jälkeen syntyvät le h titä isaira u d e t. L e h titä it im evät voim an hedelm ä puista ja sitten puut eivät voi kestä ä ta lve h tim ista ja nääntyvät pois ennen uutta kesää. K ivita lo je n rakennustyöt saavat m yös Lecheltä a sia lliset ohjeensa, jo id e n o h je id e n ru n ko seuraa edellistä. JO H AN Leche lopettaa arvokkaan ja m eidän päivinäm m ekin aja tu ksia synnyttävän esitelm änsä m uutam iin loppuponsiin. Hän toteaa, että on vaikeata ja m yöhäistä (siis hänen aikanaan) puuttu a asio ih in ta ikka m uuttaa ta p a h tu n e ita la im in lyönte jä (kuten 1970-luvullakin). Hän ku ite n kin korostaa, että me (Johan L echen a ikalaiset) a in a kin voim m e te h dä m onilla p aikoin paljo n sen hyväksi etteivät kuvatut olo suhte e t tu le lapsillem m e ja jä lkelä isille m m e periytym ään sietäm ättöm inä. K aikkien on to im itta v a yh te ise ksi hyväksi ja vahin koje n poistam iseksi vähim pään m ahdolliseen. Me olem m e s illo in tehneet velvo llisu u te m m e, kun olem m e vo in e e t ennalta ehkäistä kaiken, m ikä voisi v a h in g o ittaa hyvinvointiam m e, lo p e tta a J o han Leche. Kirjallisuusluettelo: 1. H jelt, Otto E. A.: F in lands M e d ic in s k a B ib lio g ra fi , H elsin g fo rs, Leche, Johan: Tal om luftens b e skaffenhet i Å bo sa m t huru p o litie n, i sam råd m ed m edicin, b ö r fö re kom m a s ju k d o m ar; h å llit i Å bo vid re cto ra - tets nedlä g g a n d e d. 28 ju li 1761, Stim. 1761, 48 sid. 8:0. 3. Perret, Louis.: M e d icin e n i F in land under 1700-talet. M e d ic in h is to ris k Å rsbok S k rifte r u tg ifn a af Svenska L itte ra tu rs ä lls k a p e t; F in la n d ; XVI. H e lsin g fo rs, 1890.

18 Arkkitehti-ylioppilaat ULLA KORHONEN SIMO PAAVILAINEN PORT Työväen asunto -o sakeyhtiö Rauhalan rake n n u ste n ja to n tin kunnostu s s u u n n ite lm a. Tum m em m alle on m e rk itty k o rja tu t sekä yhdistäm ällä s a a d u t su u re m m a t asunnot. ARTHUR - asunnoista on kysymys PORT ARTHURIN kaupunginosaa koskeva h a rjo itu s ty ö Teknillisen korkeakoulun A rkkite h tio sasto lla valm istui vapuksi A lunperin o li tarkoituksem m e laatia Port A rth u rin a lu e e lle uusi, m a h d o llisimm an joustava asem akaava. Työn lä h tö k o h d a k s i o te ttiin nykytilanne; kaavallisilla toim e n p ite illä ei h a lu ttu tu h o ta n iitä Portsan osia, jo tka oliva t hyvässä kunnossa. Täm ä lä h tö kohta edellytti nykytilanteen perusteellista investointia. P aikan päällä suorite tuissa tutkim uksissa rakennukset o s o itta u tu iv a t olevan parem m assa kunnossa, kuin olim m e otaksuneet. H aasta tte lu ista kävi ilm i, että asukkaat viihtyivät Portsassa, ja mm. ta lo u d e llis is ta syistä pitivät sitä ihanteellisena asuinym päristönä. A s u kkaid e n asenne sekä alueella jatkuvasti tapahtuneet kunnostustyöt saivat m e id ä t vakuuttuneiksi, että Portsa on sellaisenaan hyvä asunto a lu e eikä kaipaa kaavan uusintaa vaan to im e n p ite itä nykyisen asunto ka n n a n säilyttäm iseksi ja kunnostam iseksi. Koska tu tkim u ksissa taloudelliset, sosiaaliset ja m iksei k u lttu u rih is to ria llis e tk in seikat tu kivat Port A rthurin säilyttäm istä, em m e työn lo p p u tu lo k s e k s i laatineetkaan kaavaehdotusta, vaan kokosim m e yhteen k a ik k i löytäm äm m e Portsan säilyttäm istä tukevat asiat. T ä llö in ei kuite n kaan voi o lla kysymys museon perustam isesta, vaan hvväksihavaitun asunto a lu e e n sä ilyttäm isestä ja kehittäm isestä asukkaiden etuja vastaavalla tavalla. LIIK E N N E M E LU ON PÄÄSTETTY PIH O ILLE TURUN asukkaan ruutukaava-alue on m uuttum assa yhdenm u kaiseksi ko rke id e n kerrostalojen alueeksi. K äytä n n ö llise sti katsoen 100 % v iim e iste n viid e n to ista vuoden a ikana rake n n e tu ista asunnoista s ijo ittu u vähintään 4-kerroksisiin ta lo ih in. V etäm ällä uudet rakennukset ka tu lin ja sta sisään vanh o ille p ih o ille on tuhottu vuosikym m enien a ikana kasvanut puusto. Kadun p u o le lle jä ä n yt tila on liite t ty katualueeseen, m istä kiin te istö n o m ista ja t ovat korvaukseksi saaneet lisää rakennusoikeutta. 60-luvulla s a n e e ra tu illa a lu e illa jä i yli A maaalasta katualueeksi. Ruutukaavaalueen u u d iste tu issa osissa on n. 40 % pin ta -a la sta varattu ajo te ille ja p a ikoitu kseen. Tähän ei ole laskettu m ukaan vie lä rakennusten m aantasossa olevia autotalleja. L e ik k ip a ik o ille ei ole aina jäänyt tilaa p ih a lla, vaan ne on sijoitettu talon ja kadun väliseen nurm ikaistaan. U m p ik o rtte lit on m uutettu erillistalojen k o rtte le iksi, jo llo in m oninkerta istu n u t liike n n e m e lu on päästetty pih o ille. ASUNTO P O LITIIK A N TEHTÄVÄ ASUNTO PULAN PO ISTAM IN EN R U U TU KAAVA-ALU EEN uusiutuessa ovat rakentam inen ja siihen käytetyt varat yhä tehottom am m in lieventä n e e t asuntopulaa. A lueiden saneeraus on yhä heikom m in lisännyt a s u n to n e liö id e n to d e llista määrää, va ikka asunto tu o ta n to p o litiikan ensim m äinen tehtävä nykyisin olisi m äärällisen asuntopulan poistam i nen. V uosina ruutukaavaalueella jo k a is ta 100 rakennettua kerro s n e liö m e triä ko h ti purettiin noin 31 ke rro sneliö m e triä. H ävitettyje n a suntojen kunto on tietenkin o llu t kirjava, m utta suuri osa tu r ku la isista asuu edelleen vastaavanlaisissa asunnoissa. K orkeiden tonttih in to je n vu o ksi m yös uusien asunto n e liö id e n m äärä on s ijo ite ttu a raham äärää ko h ti huom attavasti pienem pi, kuin jo s varat ja rakentam i nen o lis i suunnattu rakennetun alueen u lko p u o le lle, halvem m alle to n t tim a alle. N ELJÄ KEH YSKAAVA- VAIH TO EHTO A PORT ARTHUR on toistaiseksi säästynyt pääosiltaan k e rro sta lo ra kentam iselta. Se on viim e isiä yhtenäisiä p u u ta lo a lu e ita Turussa. Portsa poikkeaa kantakaupungin m uusta m onoto o n isesta kerrostalom assasta. A lue tunnetaan vihreistä, aito je n suoja a m ista pihoista, jo illa on runsaasti le ik k itila a lapsille ja olesk e lu tila a a iku isille. K uitenkin se on puuta lo a lu e e ksi harvinaisen tiiviisti ra k e n n e ttu ; keskim ääräinen korttelite h o kku u s on 0,44. Kaupungin m ie lestä Portsan aika on koittanut. V valm istuneessa yleiskaavaluonnoksessa Port A rth u r on m äärätty korkealla tehokkuudella rakennettavaksi asuinalueeksi. Sen oletetaan saneerautuvan vuoteen 1980 mennessä, koska rakennukset ovat yli 55 vuotta vanhoja. Tämä ikä on m ääritelty rakennusten taloudelliseksi käyttöajaksi. A lueelle on laadittu neljä kehyskaava-vaihtoehtoa eri tehokkuuksilla, m utta kaupunginvaltuusto ei ole sanonut niistä vielä m ielipidettään. TONTTIEN LUNASTAMINEN VAIKEATA JA HIDASTA SUURIN osa Port A rth u rin to n teista on asunto-osakeyhtiöitten om istuksessa. 51 :stä tontista osakeyhtiöiden hallussa on 35 (joista työväen asunto-osakeyhtiöitä 14 kpl) ja yksityisten 15. Jokainen osakeyhtiö jakautuu kym m eniin osakkeisiin. O sakkeenom istajat asuvat Ulla K orhonen enim m äkseen itse osakkeissaan. Vain n. 10 % asukkaista on vu o k ralaisia, jo id e n asunnot usein ovat perikuntien hallussa. Jos Portsaa ryhdytään saneeraam aan, tulee tonttien lunastam inen kiin te istö je n om istussuhteiden sekavuuden vuoksi olem aan erittäin vaikeata ja hidasta. M yyntipäätös saadaan aikaan vain pitkällisten suostuttelujen ja painostuksen tuloksena. Esim. Puutarhakadun varrelle nousseen seitsenkerroksisen pankki- ja asuintalon rakentam ista edelsivät useita vuosia kestäneet neuvottelut, ennen kuin kauppa syntyi. Täten päästään kerralla käsiksi vain yhteen tont tiin ; Portsa on aluerakentam iselle m ahdoton kohde. Rakentam inen tu lee kestäm ään kauan, ja s iitä tulee kallista. Portsa pysyy vuosikym m e niä rikkonaisena, vähitellen hajoavana asuntoalueena. ASUKKAAT KUULUVAT TYÖVÄESTÖÖN PORT ARTHURIN puutaloissa asuu vuoden 1970 h e n k ik irjo je n mukaan 2477 henkeä. Vanhusten osuus on suuri, 26 %, kun se yleensä Turussa on 9 %>. Lapsia P ortsassa on 15 %, koko Turussa 24 %. Asukkaat kuuluvat työväestöön. T y y p illisiä portsala isia ovat varastom ies, liikeapula in e n, a u to n k u lje tta ja, kuto ja ja siivo o ja. N äissä am m ateissa palkat ovat 650 m k 750 m k /kk; kansaneläkeläisen tu lo t ovat k o r keintaan 317 m k/kk. T ä lla is is ta tu loista ei pystytä ke rro sta lo a su n to jen vu o kria m aksam aan; ru u tu kaava-alueella ke rro sta lo yksiö n vuokra on noin 250 m k /k k ja kaksion 400 m k/kk. Portsan hellahuoneen yhtiö - vastike on 15 m k 35 m k/kk, vuokra t vaih te le vat 80 m krsta 180 m k:aan kuukaudessa. P ort A rth u rin la id a lle nousseissa k e rro sta lo issa asukkaiden sosia a lin e n asem a on toinen. A sukkaina on to im ih e n k ilö i tä, virka m iehiä ja liik k e e n h a rjo itta jia. Toukokuussa 1972 valm istuvas- Sim o Paavilainen sa talossa pienin a sunto on 2 h + kk, yhteensä 48,5 m2, hinta alkaen m k:sta eli m k:s ta /m 2. N ykyisillä Portsan a sukkailla ei ole m ahdollisuuksia lunastaa uusia kerrostaloasuntoja. VALTAO SA SIIRTYI TO IS IIN VANHOIH IN PUUTALO IHIN U U D ISRAKENTAM IN EN a iheuttaa sen, että nykyiset p o rtsala iset jo u tu va t väistym ään varakkaam pien tieltä. E dellä m a in itu n pankki- ja asu in ta lo n p a ikalta m uutta n e ista 50 ruokakunnasta 15 m u u tti Portsan to is iin p u u ta lo ih in, 15 ruoka ku n ta a ruutukaava-alueen p u u ta lo ih in, 12 ruoka ku n ta a la ita ka u p u n g in puuta loihin ja vain 6 ke rro s ta lo ih in. Lisäksi 1 ru o kakunta m u u tti R uotsiin. V altaosa m u uttaneista o li s iirtyn yt to is iin v a n h o ih in p u u ta lo ih in, joten saneeraus ei para n ta n u t heidän asum istasoaan. M IK Ä LI p a n kkita lo n a lo itta m a kehitys päästetään v a llo ille e n, a ih e u t taa se om ista jie n keskuudessa epäv a rm u u tta kiin te is tö je n tu le vaisuu-

19 desta, jo llo in he la im in lyö vä t rak e n n u ste n ku n n o ssa p id o n e d u llista to n ttik a u p p a a o d o te lle ssa a n. Ihm iste n a s u m ista so laskee e ntisestään, ja näin muokataan m ieliala suopea ksi u u d is ra k e n ta m is e lle. Täm än o d o tu s tila n te e n se u ra u kse t näkyvät jo P ortsan ta lo je n kunnossa. V uokra ta lo is s a o n ta rp e e llis e t ko rja u k s e t ja ku n n o s tu k s e t yleensä jätetty s u o ritta m a tta. A s u n to -o s a k e y iitiö i ovat h u o m a tta vasti parem m in noid e ttu ja, mm. koska yksittä is e n osakkeen om istaja ei myynnissä saa riittä vä sti rahaa osta a kse e n asunnon u u d e sta talosta. PO RT AR TH U R IN 135:stä talo sta 75 ei kaip a a m itään k o rja u sta, 23 ra ke n n u sta on m uuten hyväkunto i sia, m u tta n iis tä p u u ttu vat w c :t. 27 ta lo a tarvitsee, p a its i s a n ite e ttila itteita, m m. v u o rila u d o tu k s e n k o r ja u s ta ja lä m m ö n e ristyksen para n tam ista. 10 rake n n u kse n kohdalla v o id a a n h a rk ita uudisra kenta m ista, k o ska n iid e n k u n n o sta m in e n vaatii h u o m a tta via ku sta n n u ksia. A sunnon k u n to voi s u u re s tik in va ih d e lla sam assa y h tiö ssä ta i rakennuksessa asukkaan va ra llis u u d e s ta riip p u e n. A S U K K A A T O S O IT T A N E E T S U U R T A K E K S E L IÄ IS Y Y T T Ä R A K E N N U K S IIN on a sennettu ves ijo h d o t jo 1920-luvulla, w c :t yleensä 1950-luvulla. E räässä yhtiössä s u o rite ttiin p u tk ire m o n tti ke sä llä Y h tiö n kahdessa ta lo ssa on 40 osaketta, jo tk a jo u tu iv a t sanite e ttila itte id e n a sennuksesta ja p u t k is to je n u u sim isesta m aksam aan y h te e n sä m k eli m k o s a k e tta k o h ti. A lu e e n asunnoissa on te h ty ja tk u v a s ti k o rja u ksia, mm. lä m m ity s la itte ita ja k e ittiö k a lu s te ita on m o d e rn is o itu, a s u n to ja on yhdiste tty ja päätyih in te h ty u lla k k o h u o n e ita sekä p ih a ra k e n n u k s iin saun oja. K e skin ke rta ise ssa kunnossa o le van asunnon ko rja a m in e n varuste ta so lta a n ke rro s ta lo a s u n to ja vastaavaksi u lk o p u o lis ta u ra ko itsija a kä yttäen m aksaisi h e llahuoneen ko h d a lla 350 m k /m 2 sekä huoneen ja ke ittiö n k o h d a lla 230 m k /m 2. S u u rta ke k s e liä is y y ttä o so itta n e ita ko rja u k s ia a su k k a a t o vat tehneet its e ta i te e ttä n e e t tu tu illa am m attim ie h illä h u o m a tta vasti halvem m alla. Y ksiö n h a n kkim in e n P ortsasta ja sen k o rja u s m aksaisi 74 % kerrosta lo y k s iö n hin n a sta, kaksio n vastaavasti 63 %. A S U K K A A T V IIH T Y V Ä T J A H A L U A V A T J A T K A A A S U M IS T A A N P O R T A R TH U R IN k o h d a lla on kysym ys e n nen ka ik k e a k ä y ttö k e l p o is is ta a sunnoista, jo is s a asukkaat v iih ty v ä t ja h a lu a vat ja tk a a a sum istaan. H eistä edes e h d o te tu t para n n ukset, esim. k y lp yhuoneet, eivät ole vä lttä m ä ttö m iä asum ism u kavuud e lle. A in o a asia, jo ta he ka u p u n g ilta to ivovat, on, e ttä se vahvistaa a lu e e lle asem akaavan, jo n k a to te uttam inen ei edellytä nykyisen rakennuskannan purkam ista. Koska P ortsassa on m uutam ia niin h u onokunto isia rakennuksia, että niiden korjaam inen tule e k a lliiksi, on rakennuksia voitava korvata uusilla. R akennettaessa uutta on ta lo t sijo ite tta v a periaatteessa sam oin kuin nyt. Liian kapeat to n tit on yhdistettävä suurem m iksi, jo tta n iille k in saadaan s u o ja iset p ih a p iirit. A sete ttu 55 vuoden ta lo u d e llin e n käyttö ik ä tuntu u Portsan rakennusten suhteen m ielivalta iselta, va rsin kin kun niissä on te h ty ja tkuvasti korja u ksia, ja ne usein vastaavat varustetasoltaan uusia. N ykytilanteessa, jo llo in ei kyetä takaam aan ka i k ille kansala isille k o h tu u llista asuntoa, on rakentam iseen käytettävät varat suunnattava vanhan a suntokannan korjaam iseen sekä uusien asunto je n tu o tta m iseen rakentam atto m ille a lu e ille. N äin saadaan sam alla raham ä ä rä llä huom attavasti enem m än k u n n o llis ia a suntoja. Purkam alla käytössä olevaa asuntokantaa, vaike u te ta a n vain e n tistä enem m än y h te iskunnan heikoim m assa asem assa ole van väestöryhm än, varattom ien ja e lä ke lä iste n tilaa. Saneeraus on to is ta is e k s i m erkinnyt ongelmien siirtäm istä alueelta toiselle häädettyje n m ukana. Nämä asiat eivät ole ilm eisiä vain Portsassa, vaan ne koskevat ko ko vanhaa ra k e n n u skanta a niin Turussa kuin m u u a lla kin. Y k s ity is ta lo u d e llisesti a sunto je n p u rkam in e n voi o l la kannattavaa, m u tta kansantaloud e llis e s ti se on tuhla u sta, jonka se u ra u kse t tu le vat k o k o yhteiskunnan kannetta v ik s i m m. kohoavina h u o lto - ja avu stu sku sta n n u ksin a. M e rk k ie n s e lity k s e t: n eliö h u o n e tilo is sa teh d yt m u u to k s e t, es im. u lla k k o h u o n e e t ja a s u n to je n yh d is tä m is e t, y m p y rä v a ru s te ta s o s s a teh d yt p ara n n u ks et, es im. k e s k u s lä m m ity k s e t, s a u n a k o rja u k s e t ja s a n ite e ttila itte e t ja ris ti ra k e n n u s o s is s a teh d y t k o rja u k s e t, esim. u u d et p e ltik a to t ja m a a la u s.

20 V aranotaari, m uusikko ALLAN SALOMAA: Portsan muistoja ja toiveita P o rtsala iseksi halu si tu n n e ttu ja tu n n u s te ttu tu rk u la in e n ta id e m a a la ri Em il R autala aina luke u tu a, vaikka h ä nen k a s v in kotin sa itse asiassa oli hie m a n P ort A rth u rin alueen u lk o p u o le lla, k u ite n k in aivan sen lie p e illä n.s. R auta tie n kasarm issa. Hän o li to is e n va n n o u tu n e e n portsa la ise n, m u s iik k ita ite e n lin ja lla eläm änsä a ja n viih tyn e e n v a ra n o ta a ri A llan S alom aan, k irjo itta ja m m e, ystävä. Pari v iik k o a ennen kuolem aansa v R autala m aalasi S alom aasta o h e isen, e rittä in p e rsoonallisen m u o to ku va n. M aalaus o lis i hänen m ie le s tä ä n a laosastaan vaatin u t vie lä tä ydennystä, m u tta kuolem a tu li ä k k ia rvaam a tta e ikä työn ja tk a - m ish e tkeä enää tu llu t. Taulun s ijo itu s p a ik k a on S uom en M u u s ik k o jen Liiton toim iston seinällä. S YNTYM ÄNI aikoihin v oli la p s u u d e n kotini H eikkilänkadun N :o 4 kohdalla, m atalassa kadunpuoleisessa puurakennuksessa, jo ka asem akaavasta poiketen sijaitsi puoliksi katualueella. Vuoden 1971 lo p p u p u o le lla tu li täm ä ta lo ja läh ito n tin m uutkin rakennukset puretu iksi. P aikalle rakensi Turun Työväen S äästöpankki kerrostalon ja to im in ta p iste e n portsalaisia varten. PORTSA VUOSISADAN VAIHTEESSA TÄSSÄ yhteydessä lienee ta r p e e llista luoda katsaus rakennusja asuntotilanteese en vuosisadan vaihteen aikoina. T ällöin oli Puuta rh a kadun p o h jo ispuole lla oleva osa H eikkilä n katu a s illo is e lle harja te h ta a lle asti vielä kokonaan rakentam atonta peltoaluetta. Puutarhakadun etelä n p u o le ise lla laidalla sam o in ku in S o fiankadullakin oli jo m atalia p uurakennuksia aina Kork e a n vuorenkadu lle asti, m utta siitä O tk a n ttiin päin oli Kakolanm äen ja satam aradan välinen alue rakentam atonta. PU U TARHAKADUN päästä johti kin ttu p o lk u suuren kivilouhoksen editse M alm in ka d u lle ja nykyisen K ontu Oy:n kohdalla peltoaukeam aila o li seudun erikoisuus, "k u u sik u lm a in e n " punatiilin e n rakennus, jo n k a sisältö aina k iin n itti uteliasta h u om iota m eidän pikkupoikie n keskuudessa, kunnes asia eräänä päivänä selvisi "K a k o la n kaivoksi vankien h ä äriessä sen ym pärillä korjaustöissä. SAM ANLAIN EN sa la p e rä isyys verhosi m yöskin e tääm pänä p e llo lla olleita, paksuilla p a rru illa aidattuja alueita, jo ita s a n o ttiin koleraan ku o lle id e n k a u p u n k ila is te n hautasijo iksi. O livatko ne n iitä on jäänyt m in ulle vie lä kin e p ä selväksi, mutta sam anlaisia a lu e ita s a n o ttiin olleen m uuallakin kaupungin la id o illa. ENIM M IN kiin n o s ti m eitä p ikkupoikia ku ite n kin nykyisen Annankadun n:o 6 to n ttia lu e e lla olleen "lu m p p u te h ta a n " lum ppupaalivarasto. SIE LLÄ me paalie n ke skellä leikim m e p iilo s illa o lo a e li "p a k k o s s i". Likaisten lum p p u va a tte id e n epähygienisen tom un ja lian keskellä ju o s tiin toisinaan k ilp a a rottienkin kanssa. E tääm pänä o le va lta kaatopaikalta, jo ta s a n o ttiin sontam äeksi, levisi jo s k u s hirveä haju. Sieltä nuo ilkeät elu kat ju o k s e n te liv a t lähitalojen a lu sto ih in ja k e lla re ih in ja ja tkoivat sitten k ilju va a eläm äänsä talojen sontaruum issa. RAKENNUSTO IM IN TA ELPYY TÄM ÄN vuosisadan alussa alkoi vähite lle n v iritä e rittä in vilka s rakennusto im in ta ja sen tuloksena ilm estyi ra ke n n u s rake n n u kse n perään sekä P u u tarhakadun että Rauhankadun ra ke n ta m a tto m ille to n ttialueille. RAKENNUSINTO sai alkunsa va A rvin- ja P uutarhakatujen kulm assa oleva talo A rvin ka d u n puole lta, talo, joka sai kansan suussa P ortartturin eli Portsan nim en. Kuva kirjo itta ja n ottam a v N yttem m in pure ttu ta lo H eikkilänkatu 4. Paikalla on nyt Turun Työväen Säästöpankin P uutarhakadun konttori. Kuva kirjoittajan ottama v rakkaina p id e ttyje n ja yritte lijä ksi tu n netuissa va n g in vartija -, poliisija tu llim ie s p iire is s ä, leviten piam - m iten m yös varakkaam m an tehdastyöväestön keskuuteen. A le ttiin perustaa e rin im is iä työväen asuntoosa ke yh tiö itä ja se lla isin a nämä m onet P ortsan a suin ta lo t yhä edelleenkin ovat suurim m aksi osaksi osakkeenom ista jie n sa hallinnassa ja asum ina. E rikoisen tunnustuksen ansaitsee m yöskin te h ta ilija Fredric von R ettig, jo k a avusti ja tuki monien neljä n perheen asuntoja käsittävien p ik k u ta lo je n rakentam ista m.m. R auhankadun päähän. NÄIN syntyivät vielä nykyisinkin nähtävissäm m e olevat, kauniit ja sam antyyliset, h irsistä rakennetut puuta lo t R auhankadun ja P uutarhakadun va rsille. M uiden m ukana rak e n n e ttiin vuoden 1905 vaiheilla P uutarhakadun n:o 33 kohdalle 7 eri ra kennusta käsittävä taloryhm ä, jota siihen aikaan raivonneen Venäjän ja Japanin sodan ankaran m erita iste lu n m uistoksi alettiin kutsua P o r t A r t h u r i k s i, sam annim isen lu ja n linnoituksen anta u d u ttu a s illo in ja p a n ila isille. ALUE PORTSAN alueellin e n kokonaisuus on nuoru u saikoje n i poikapiiristä lä hteneenä a loitteena tu llu t hyväksytyksi ja rajatuksi Sairashuon eenka d u lta S ofiankadun Kakolanpuole ista reunaa m yöten Puutarhakadun päähän eli Linnanfältin raja lle sekä ko ko tähän alueeseen rajo ittu vaan satam arataan. M utta kun p oika ikä n ä m m e H eikkilän K uninkaankartanon pellon, Latom äen ja H e ikkilä n ra n n a n seudut oliva t le ikki- ja u rh eilukenttinäm m e, olisivat näm äkin alueet m ielestäni katsottava kuuluvan Port A rth u riin, minkä m uuten s e n a ikuiset R aunistulan, K ähärinm äen ja Lin n a n fä ltin poikas a kit jo katsoivat m eidän "P ortsan sa kin e lin tila k s i. LISÄKSI on vielä Port A rthurin aluekokonaisuudesta puhuttaessa huom ioonotettava, että M alm inkadun ja Pakkarinmäen alueita ei voida Asukkaiden vetoomus: Turun yleiskaavassa Kakolanmäen. Sairashuoneenkadun ja satam aradan ra jo itta ma Port A rthurin kaupunginosa on m erkitty asuntoalueeksi, jonka saneeraus toteutettaisiin vuoteen 1980 mennessä. K aupunginvaltuusto ei kuitenkaan ole vielä hyväksynyt tätä kehyskaavaan liittyvää suunnitelm aa. SUUNNITELMAN julkisuuteen saattam inen sai portsalaiset valp paiksi. Keskustelu Portsan tulevaisuudesta aiheutti uuden virikkeen ja aktiivista toim intaa asum a-alueen säilyttäm isen puolesta. M aaliskuun 13 p:nä 1972 kaup.johtaja Väinö J. L e in o lle ja apul.kaup.johtaja Uuti P a la ja lle jätettiin kaupunginhallitu kselle osoitettu vetoomus, jonka oli a lle k irjo itta n u t Portsan asukasta. Vain 8 % ta vo i tetusta jä tti vetoom uksen a lle k irjo ittam atta. Asukkaiden lähetystöön kuuluivat Karl A h l g r e n, Vappu ia Ismo M ä k i p ä ä, Elo P e r h o, Lauri S a a r t o, Pentti S i v o n e n ja Paavo S u o m i n e n. LAAJASSA vetoom uksessa, jonka valokopio on tallennettu T urku-seuran arkistoon, todetaan m.m.: "M e allekirjo itta n e e t edellytäm m e, ettei tuleva asem akaava aiheuta olem assaolevan rakennuskannan purkamista, vaan edistää Port A rthurin nykyisten rakennusten korjaam ista varustetasoltaan nykyaikaisia vaatim uksia vastaavaksi. katsoa P ortsaan k u u lu viksi, s illä jo poikavuosiem m e s a k ila isryhm ittym i- enkin m ukaisesti k a ts o ttiin M a lm in kadun tie n o o t kuuluvan L in n a n fä l tin alueeseen ja sen p o ika jo u kko "L in n a n fä lttilä is s a k ik s i" om an "P o rtsan sakkim m e vastakohtana. PORTSAN eli "T o n a va n ta lo n " om isti alkuaan m e rikapte e n i L in d ström, m utta s iirtyi se 1920-lu vun lopulla, sam o in ku in m uutam at m uutkin yksityiste n om ista m a t k iin teistöt, D iagonal-nim isen yh tiö n om istukseen. Täm än yh tiö n ta rk o i tuksena o li rake n n u tta a kom ea v ie rto tie suoraan P ansiosta E e rikin kadun tie n o ille, m utta suunnitelm a raukesi ja ta lo ja a le ttiin myydä, osakeyhtiöiksi m u utettuina, takaisin varsin ko h tu u llisiin h in to ih in e n tisille asukkaille. N äin m uuttuivat vielä jä lje llä o lle e t harvat y k s ityista lo t osaketaloiksi. VIIHTYVYYS MITÄ sitten tulee ta lo je n asukkaiden keskinäiseen kanssakäym i seen ja sopuisuuteen yleensä, niin tästä olen jo eräässä k irjo itu k s e s sani lausunut m ielipiteeni. Kokem usteni p e rusteella en voi yhtyä Port Arthur säilytettävä LÄHETYSTÖ LLE ilm o ite ttiin asian tulevan vielä kevään aikana kaupunginvaltuusto n käsittelyyn. KESKUSTELU TILAISUUS TYÖ VÄENOPISTO LLA TU R KU -seuran ja Y hteiskuntasuunnitteluseura n yh te isto im in n a ssa järje stä m ä keskuste lu tila isuus pid e ttiin torsta in a työväenopiston ju hlasalissa, jo n n e k e rääntyi satakunta P ort A rth u rin tu levaisuudesta kiinnostu n u tta. TILAISUUDEN avauksen s u o ritti prof Olli V u o r i ja puheenjohtaju u tta hoiti a rk k ite h ti R isto T i l u s. P aneelikeskusteluun o sallistu ivat arkkite h ti O lli K e s t i l ä (T urkuseura), a rk k ite h tiy lio p p ila a t Ulla K o r h o n e n ja S im o P a a v i l a i n e n, seutu kaavajo h ta ja Raim o N a r j u s, vara n o ta a ri A llan S a l o m a a ja a rkkite h ti R isto K a k k o sekä valtuusto ryhm ie n edusta jin a A rvo E k u r i (Ikp), Lars T i u s a n e n (rkp), K alle K o s k i n e n (skdl), V ilho L e h t o n e n (sd) ja V eikko H a n k o m ä k i (k o k). ALUEEN asu kka id e n puheenvuoroissa kehyskaavan s u u n n ite lm ia sekä va stu ste ttiin että p u o lle ttiin. V astustava m ie lip id e o li v o itto p u o - lella, m ikä on m yös p o rtsala iste n enem m istön m ie lip id e. P äätöksiä ei tila isuudessa tehty, vaan k e skuste lu k a tso ttiin neuvoa-antavaksi.

21 ta lo u selä m ä lle p a ljo n enem m än kuin jo k in su o sittu le irin tä a lu e, jo ka ei tu o ta ju u ri m itään, m utta aiheuttaa runsaasti siivous- ym. kuluja. M onet m e illä jo a jattelevat kauhun tu n te in aikaa, jo llo in omavara ista lo u d e ssa elävät tu ris tit ryntäävät K e ski-e uroopasta tänne m o n im iljo o n a is in jo u k o in asuntovaunuineen ja te ltto in e e n. S illo in on ainakin lu o n n o n ra u h a hävinnyt m aisem istam m e. eri luokkien ravitsem usliikkeitä on niin paljon, että vain m essujen ja m uiden sellaisten suurten tila i suuksien aikana tarvitaan tila p ä isjärjestelyjä. H otellihuoneista sen sijaan on kauan vallinnut pulaa, m inkä vuoksi esim. tänne saapuvia retkikuntia ja kongressien osanottajia on jouduttu m ajoittam aan kaupungin ulkopuolelle. M onia tänne tulossa o lle ita kansain välisiä kokouksia ym. tila is u u k s ia on m ennyt "sivu su u n " m a jo itu svaikeuksie n takia. M utta s iin ä k in suhteessa on nyt tapahtu n u t p a rannusta ja lisää on tulossa, kun s u u rh o te lli M arina avaa ovensa ensi vuoden a lk u k e sästä. KESÄISEN tu rism in kannalta ovat K o u lu la is re tk e ilijö id e n k e s k u u d e s s a on B io lo g in e n m u s e o " n a s ta ". Turistit pysähtyvät Turussa ja panevat rahat kiertämään T u ru s s a on k a u a n y rite tty k e k s iä k e in o ja, m illä k a u tta k u lk u - m a tk a lla o le va t tu ristit saata isiin pysähtym ään tänne. P a te n ttira tka i s u a e i o le lö y d e tty e ik ä s e lla is e lla o le v ä liä k ä ä n, k o s ka ko ko n y k y is tä m a tk u s ta ja v irta a ei p ys ty ttä isi tä ä llä m a jo itta m a a n ja ru o k k im a a n. V o im m e o lla ty y ty vä isiä, että T u rk u k a s v a n e e s ta k ilp ailu sta h u o lim a tta yh ä o n m a a m m e su u rin m a tk u s ta ja s a ta m a. E m m e voi v ä k is in p y s ä y ttä ä tä n n e S u o m e e n s a a p u v ia u lk o m a a la is ia. Ei o le m y ö s k ä ä n lu u lta v a a, e ttä iis a lm e la in e n m a tk u s ta e s s a a n tä tä kautta u lk o m a ille siin ä yh tey d es sä va ra isi aika a T u ru n nähtävyyksiin tutustu m is e e n o lk o o t s itte n m u s e o t av o in n a v a ik k a y m p ä ri v u o ro k a u d e n. PUHDAS k a u tta kulkuliikennekin jä ttä ä suuren m äärän tulo a Turkuun. T äällä to im ii m aam m e suurin m a tku sta ja -a u to la u tto je n varustam o ja sen a lu k s illa m onet sadat turkulaiset palve le va t tu ris m ia. Heidän pa lkkatu lo n sa jä ä v ä t tänne ja kartu tta vat m yös ka u p u n g in kassaa. Satam a saa m atku sta ja liike n te e stä välittö m ä sti la ivoje n satam am aksut sekä a u to la u tta liik e n te e n tuom asta yhä kasvavasta tavaraliikenteestä tuntuvat liike n n e m a ksu t. Laivoihin ostetaan T u ru sta s u u re t määrät m uonaa ja m uita ta rv ik k e ita. Tämä ka ikki m e rkitse e k a u p u n g ille ja sen ON varm aa, että T urun kautta kulkevasta tu ris tiv irra s ta viim e vuosina yhä su u re m p i osa on myös pysähtynyt tä n n e ja läntisen rajakaupan suunnan m uututtua valuutta kurssien jä rje s te ly je n ansiosta sekä T urun että N aantalin satam ien kautta tä n n e saapuu yhä kasvava m äärä ns. ostosm a tka tu riste ja. Tämä "filé tu ris m i" tasapainottaa tilannetta s ik ä li, että laivat saavat matk u sta jia ja liik k e e t asiakkaita nim enom aan varsinaisen turism in ka nnalta h ilja is in a kausina, mutta Suom en ja R uotsin yleisenä lo m a - ku u kautena heinäkuussa ostosm atkailu tyrehtyy ja antaa tila a lomam atkailulle. IKITU U R IN H O TELLI- V IER A IS TA 90 PROS. U LK O M A A LA IS IA TURISTIN e n sisija isia tarpeita ovat m a jo itu s ja ruokailu. Viim eksi m ainitun suhteen ei T urun kokoisessa kaupungissa esiin n y pulm ia L in n a n ja T u o m io k irk o n o h e lla ke rä ä suurim m a t k ä v ijä m ä ä rä t L u o starin m äk i, jo n ka v a n h a a n ka u p u n g in o s a a n on s ijo ittu n u t Käsi- ty ö lä is m u s e o. S is ä k u v a M e rim ie h e n ta lo s ta, jo k a lu v u n lo p u sta lä h tie n o li sam an su vun as u m a. s iih e n kä sitykseen, e ttä a sukkaiden k e sken v o ita is iin yle is e s ti sanoa ilm enevän ta i ilm enneen riita is u u k sia ja v ih a m ie lisyyksiä, sen pare m m in P ortsan ta lo ryh m ä n P u u ta r h akatu n:o 33 a s u ja in te n, jo id e n jo u k k o o n m in ä kin ä itin i ja s isaru s te n i kanssa k u u lu in vu o sin a , k u in m u issakaan a sum issam m e ta lo issa. T ie te n k in p o ikkeuksia s o p u is u u d e n o s a lta aina voi e rila i sissa o lo s u h te is s a ilm e tä, m»***a o m a lta ko h d a lta n i olen v o in u t io - d e ta n a a p u riso vu n ja su h ta u tu m i sen k a n ssa ih m isiin o lle e n a sum issani ta lo is s a hyvän ja ystävällisen. A S U M IS E N m u kavuuden ja v iih tyisyyd e n v o id a a n to d e ta lisääntyneen v a rs in k in sen jä lk e e n, kun u seim m a t ta lo t on saatu te rveydenh o id o llis te n m ääräysten m u ka ise sti va ru s te tu ik s i W C -la itte illa sekä entis iin u lk o ra k e n n u k s iin s ijo ite tu illa sa u n a la ito ksilla. On tosin e delleenkin jo ita k in taloja, jo issa näitä mukavuuksia ei vielä ole voitu jä rje s tää, m utta tähän lienee yhtenä syynä kauan odotetun seutu- ja asem akaavoituksen lo p u llisen vahvistam isen ja to teuttam isen viivä stym i nen sekä tästä a iheutuneiden rakennus- ja m yyn tikie lto je n poistam inen. O saltaan on m yöskin vuokrasäännöstely o llu t uudistustoim enpite itä jarruttam assa. Jos näm ät h a nkaluudet ja esteet vähitellen poistuvat, voitaneen odottaa o lo suhteiden asum isen osalta p a ljo n kin m uuttuvan sekä vanhojen ta lo jen parannuksina ja korja u ksin a e ttä uusien ke rro sta lo je n ilm estym isenä asum iskuvaan. TÄTÄ lieneekin to ivottu ainakin niissä le h tikirjo itu ksissa, joissa e d e llä m a in itu ista puutteellisuuksista on huom autettu ja katsottu korja u s ten tekem inen koko n a a n hyödyttöm äksi rake n n u ste n pohjaperustusten h u o nouden takia. KUN nyt aluekaavoitu ssuunnite l- man lo p u llis e s ti valm is tu ttu a aiotaan kehittää ja la a je n ta a P ortsan alueella jo o sitta in a lo ite ttu a kerrostalojen ra kennusto im in ta a, niin saattanee tähän jo is s a k in tapauksissa olla p e ru ste ltu a a ih e tta kin. Mutta yli 60 vuoden ta k a is ta rakennusaikaa a ja te lle n void a a n jo k a tapauksessa m yöskin to d e ta, e ttä lukuisat ka u n iit p u u ra ke n n u kse t ovat ihm e teltävän hyvin kestä n e e t nykyisen raskaan k u lje tu ksen ja suunnattom asti lisääntyneen liik e n te e n aiheuttam at rasitukset. OM A LTA k o h d a lta n i en kuitenkaan p id ä v ä lttä m ä ttö m ä n ä m ainittuun k e rro s ta lo to im in ta a n ryhtym istä niin kauan k u in m onet vanhat rakennukset vie lä se lla isin a a n ovat täysin a sum iskelpoisia. Ovathan huoneisto t P ortsassa yleensä neliöja k u u tio m ito ilta a n suurem pia ja ilm avam pia kuin kivita lo je n m atalat pikku h u o n e e t, m inkä lisäksi e d e llisiin liitty v ä t avarat alusta- ja vinttiosuudet, jo tk a lisäävät runsaasti ta rp e e llis ia s ijo itu s tilo ja. T ä llaisia ei kiv ita lo is s a ole yhtä läheisesti ja kätevästi käytettävissä. Y HTENÄ haitta p u o le n a on kuite n kin pid e ttä vä p uutalojen läm m i- tysm a h d o llisuuksia, m utta nykyisten te k n illis te n la itte id e n kehityskautena on s iih e n kin löydettävissä m o nia help o tta via ratkaisuja. NÄIN ENNEN M IK S E I NYT EDELLÄ M A IN ITTU IH IN m yönteisiin to te a m u ksiin on m ielestäni vie lä lisättä vä useim pien nykyisten talojen pihaosuuksien lu o nnonläheinen jo p a idyllinen kauneus asuntojen edustalla olevine vä rikkä in e kukkam aineen sekä tuuheiden le h tipuiden tarjoam a varjoisa viehätys läm pöisinä kesäpäivinä ja iltoina. N äitä m ahdollisuuksia tuskin on m onenkaan kivim uurin a sfa lto id u ilta pihoilta löydettävissä sen parem m in aikuisten viih d ytysp a iko iksi kuin lasten leikkikentiksikään. VAIKKAKIN p aljon e ntisiä ta p o ja ja to ttum uksia on jo jäänyt pois ja unohdettu, on vielä lopuksi palautettava m ie liin ne ajat jo llo in joku m aalaishevosm ies täysine kuorm ineen saapui taloon ju h a n nuksen e dellä kaupittelem aan ju u ri lehteen puhjenneita koivuja ja niiden lehviä. Jokainen n iitä osteli om ien rappustensa koristeeksi. Kun sitten juhannusaatto o li perheitten keskeisenä ju h la ilta n a tu llu t H eikkilänrannan v ih re ä llä n u rm iko lla m eren ja m etsän virk is tä v is s ä tu n nelm issa vietetyksi, v o itiin seuraavina ilta p u h te in a istu u tu a om ien rappusten tai le h tim a ja koivuje n tuoksuvaan va rjo o n ja siin ä naapurin kanssa jutu sta e n v ie ttä ä le p p o i sa hetki kahviku p p o se n ääressä m aailm an m enoa p o h d iskelle n sekä sam alla seura ta lasten ilo isen naurun ja huuto je n säestäm ää le ik kim istä p ihan v ih re ä llä ruohokentällä. SELLA IS TA o li elä m ä s illo in P o rtsan p ih o illa ja saattaapa se olla sella ista v ie lä tä n ä ä n kin. S iksipä toivon, että k a u n iit, hyvässä kunnossa ole vat ja hyvässä yhteishengessä rake n n e tu t o s a k e ta lo t vie lä kauan saisivat o lla P ortsan alueen kaunistuksena P u u tarhakadun ja R auhankadun asu kka id e n ty y lik k ä i nä asuin sijo in a.

22 ra tkaisevan avun tu o n e e t y lio p p ila s - asu n to la t. H o te lli-ra v in to la Ik itu u rin jo h ta ja Lars W e n d e l i n ke rto i, e ttä tä n ä vu o n n a on käytettävissä n v u o d e tta e li 500 enem m än kuin v iim e kesänä. Y lio p p ila skylä n 900 huoneessa on vuodetta, vanhassa ylio p p ila s ta lo s s a eli Iskerissä 300 ja T e k n illis e n o p p ila ito k sen a s u n to la ssa Isp o isissa e li Ispurissa 150 vuodetta. R a vin to lo ita on viisi, jo is s a tila a sisällä 700 ja ulko n a 100 hengelle. K e sähote lli on a voin n a välisen ajan. K e s ä y lio p is to la is ia varten on sen toim inta -ajaksi varattu vanha yliopp ila s ta lo ja lisäksi ylio p p ila skylä ä n jä ä asum aan n. 600 o p iskelija a. V IIM E vu o n n a k e s ä h o te llin käyttö p ro s e n tti o li n. 70. T ästä kesästä näyttää tulevan hyvin vilkas, Stllä jo h u h ti to u k o k u u n vaihteessa o li vara ttu n m a jo itu s v u o ro k a u t ta. V a ra u ksista on k o k o n a ista 90 pros. u lko m a a la iste n suoritta m ia. K E S Ä H E N K ILÖ K U N T A A Ik itu u ris sa ta rv ita a n n P uute tta on o l lu t lä h in n ä ke ittiö h e n k ilö k u n n a s ta. V ie ra a n on hiem an hanka la löytää y lio p p ila s k y lä ä n, m u tta tie d o tu sta ja v iito itu s ta para n n e ta a n e n tisestään. K a u p p a to rilta on lin ja -a u to y h teys jo k a 15 m in u u tti. IK IT U U R IN tilo je n lisäksi ovat k e s ä h o te llik ä y tö s s ä m yös Å bo A k a d e m in y lio p p ila s k u n n a n S tu d e n t kå re n ja Dom us, jo is s a on tila a yhte e n sä n. 200 hengelle. Viim e v u o n n a D om uksen h o te llivie ra ista yli 75 p ro s o li ru o ts a la is ia ja vain 10 pros. su o m a la isia. H O T E LLI R U ISSALO O D O T T A A V ILK A S T A K E S Ä Ä E N N A K K O T ILA U K S IA on niin ru n saasti, e ttä kesä on k ä ytä n n ö l lis e s ti katsoen täyttä, to te si hote lli R uissalon jo h ta ja T a p io W e s s m a n. T ie tysti on v ie lä päiviä, jo l lo in on tila a, m u tta varausaste oli to u k o k u u n alu ssa jo 85 pros, m itä käytä n n ö ssä p id e tä ä n täytenä. M a jo itu s h u o n e ita on 80, k a ikki kahd e lle h e n g e lle ja lisävuote itte n a v u lla v o id a a n m a jo itta a kaikkiaan 220 henkeä. H o te lliv ie ra is ta on ensim m ä isenä to im in ta v u o te n a o llu t pros. u lkom a a la isia, va lta osa ru o tsa la isia. M uina v u o d e n a i k o in a kuin ke sä llä k o tim a ise t vie ra a t o vat e h d o tto m a n a enem m istö n ä. R U O T S A LA IS IA saapuu tänne m yös p itäm ään e rila is ia kokouksia. N ykyiste n v a lu u tta k u rs s ie n va llite s sa jä rje s te ly t tu le v a t ehkä halvem m ik s i kuin T ukh o lm a ssa ja lisäksi ta rjo u tu u tila is u u s virkistä vä ä n m atka a n se kä h a lp o ih in o s to k s iin laivassa ja m aissa. N äin huvi ja hyöty y h d is ty v ä t ih a n te e llis e s ti. TO U K O kesä kuun a ikana ja e lo kuussa h o te llis s a p id e tä ä n lu kuisia e rila is ia sym p o siu m e ja ja k o k o u k sia. Paitsi kotim aisia on monia Turun vanha Sibelius-m useo pihalta nähtynä. kansainvälisiä tai ainakin p ohjoism aisia tilaisuuksia. Lom akautena heinäkuussa ei kokouksia ju u ri pidetä, s illo in ovat liikke e llä yksityiset m atkailijat. AM M ATTITAITO IS E S TA ravintola-alan työvoim asta esiintyy T urussa puutetta, s illä laivat ottavat om an tuntuvan osansa. Joht. W essman m ainitsi, että heillä h enkilökunnan kato keväällä oli ku ite n kin vähäistä. Toivom m e siis pystyväm m e palvelem aan asiakaskuntaa kunnollisesti. V alitettavasti suom alaisten k ie lita ito on yleensä heikko ja niin m yös ta rjo ilija ku n - nan. O lem m e kuitenkin onnistuneet saam aan aika runsaasti sellaisia, jo tk a puhuvat m olem pia kotim aisia kieliä. H ovim estarim m e ovat e rityisen k ie lita ito isia ja selviytyvät m o n illa kie lillä. TURUN vanhoista hotelleista otim m e yhteyden T urun H ospitsiin, jo k a m ajo itta a huom attavan määrän u lkom aalaisia re tkikuntia myös m uulloin kuin kesäsesongin aikana, e tupäässä N euvostoliitosta saapuvia. Jo h ta ja M. L e r to Ial l a oli viim e vu o d e lta yksityiskohtainen tilasto m ajo ite tu ista kansallisuuksittain. U lkom aalaisia o li ja suom alaisia K ansallisuuksittain u lkom aalaiset jakaantuivat seuraavasti: n e uvostoliittolaisia 7.414, ruotsalaisia 6.381, länsisaksalaisia 695, ita lia la isia 403, ranskalaisia 190, e n g la n tila isia 174, ta n skala isia 127, n o rja la isia 116, h o lla n tila is ia 63 ja m uita euro o p p a laisia 250. Y hdysvaltalaisia o li 350, kanadalaisia 25 ja m uita Euroopan u lko p u o le lta 119. TURUN H ospitsissa on 78 huonetta ja 120 vuodetta. K esäksi on k irja ttu runsaasti re tk ikuntie n tila uksia, m utta s ilti on huoneita vielä saatavana. N e u v o s to liitto la is e t retkikunnat ta s o itta v a t tila n n e tta, koska n iitä saapuu ym päri vuoden. O STO KSIA TEHDÄÄN TAVARATALO IS S A, H ALLIS S A JA E R IK O IS LIIK K E IS S Ä TURUN k a u p p a h a lli on turistinähtävyys sinänsä sekä ko ti- että ulkom aisille v ie ra ille, va ik k a sen kävijäm ääristä ei ole saatavissa tietoja n iin ku in m useoista. Etenkin viiko n lo p p u in a sie llä kuulee nykyisin "rik s s v e n s k a a " niin p a ljo n, että jo kainen voi to d e ta ostosm atkailun tärkeäksi te k ijä k s i. M yös tavarataloissa tie te n k in käy paljo n sekä ruotsalaisia e ttä m uita ulkom aalaisia. JO H TAJA H o lg e r U g g e l d a h l W ik lu n d ilta ke rto i, e ttä talvim atkailija t ostavat e nim m äkseen ruokatavaraa. K e sätu ristie n ostosvalikoim a sen sijaan on m onipuolisem pi. R uotsalaiset o sta vat esim. paljon te kstiile jä, s illä n iid e n laatu on m e illä tu n n e tu sti hyvä ja hinnatkin nykyisin sellaiset, että kannattaa ostaa. Mm. M etsovaaran designtu o tte e t ovat tu ris tie n suosiossa. TA V A R A T A LO P Ä Ä LLIK K Ö Erkki K e t o n e n C entrum ista kertoi, että e lin ta rv ik k e id e n jä lk e e n ruotsalaiset ostavat lä h in n ä suom alaista lasia, jo n ka m u o to ilu on korkeatasoisem paa kuin R uotsissa, sekä pukim ia ja te k s tiile jä, m ainitussa järjestyksessä. K e säkuukausina turistien o stokset saatta vat o lla pros päivän vaihdosta. M O LE M M IS TA ta va ra ta lo ista ja m yös k a u p p a h a llista ruotsalaisten osta jie n ta vara t to im ite ta a n haluttaessa laivaan T urun tai N aantalin satam iin. H u o lin ta liik e hoitaa kulje tu kse t ja tu llik ä s itte ly n. O staja saa liikevaih to vero a vastaavan 11 pros alennuksen ja liike perii sitten tu l lilta vie n tita vara n liikevaihtoveron palautuksen. KAUPPIAS Onni L a in e kauppah a llista to te si, e ttä ruotsalaisten osuus h a llin liham yym älöiden liikevaihdossa on huom attava. Kävijäin m äärä vaih te le e ku ite n kin suuresti v u o d e n a jo ista riip p u e n. R uotsalaiset ostavat s ä ä n n ö llisesti suurem pia eriä ja keskim ä ä rin kalliim paa tavaraa kuin tu rkula iset. Linaostokset käsittävät yle e n sä 15 kilo a henkeä kohti, m in kä m äärän ruotsalaiset saavat v ie d ä tu llitta m aahan. Eniten ostetaan n a u d a n p a istia ja fileitä m utta m yös ja u h e lih a a. Saunapalvi on niin ikään kysyttyä, s illä se on täällä tuntu va sti halvem paa kuin R uotsissa. M akkaro ista m enee etupäässä m etw urstia. R uotsalaiset o sta ja t ovat hyviä tavaran tuntijoita, m utta m yös tyytyväisiä saadessaan kunnon tavaraa ja palaavat sitten uudelle e n kin sekä ke rto va t tu tta villeen. M U TTA kyllä tu ris tit ostavat täältä m uutakin kuin ruokaa ja arkisia käyttöesineitä. Johtaja Kauko S a l m i k i v i K ulta -K ö n n i O y:stä kertoi, että ru o tsala iset kyselevät erityisesti K ale va la -ko ru ja. Kun tis k illä on sam aan aikaan suom alaisten ta ite i lija in m o derneja d e sign-tuotteita, ei kaleva la isuudella sitten aina enää olekaan vä liä eivätkä o stajat m yöskään osaa selvästi rajata Kalevalako ru je n p iiriä. R uotsalaiset ovat tie tysti ylivo im a isesti suurin ryhmä, m utta kesäaikaan liikkeessä käy m yös e n g la n tila isia, saksalaisia ym. ulkom aalaisia. JO H T A JA T im o L e h m u s k o s - k i Sylvi Salosen käsityöliikkeestä m ainitsi, että h e illä käy varsin huom attava m äärä u lkom aalaisia tu ris teja. O sto kse t ulottuvat pikkukäsitö is tä ry ijyih in. Y leisim piä ovat m k:n o stokset, kuten täkänät, p ö y tä liin a t ym s. Eri ta ite ilija in desig n -työ t, jo ita valm istetaan vain kappaleen eriä, ovat hyvin kysyttyjä. T ä llä hetkellä ovat nim enom aan k u u lto kudokset m uotia. 4,3 M ILJO O N A A M ATKUSTAJAA SUOMEN JA RUOTSIN LIN JO ILLA SUOMEN ja R uotsin v ä lillä liikennöivät laivat k u lje ttivat viim e vu o n 1 na y li m atkustajaa ja kasvu oli noin 30 pros. Useita uusia laivoja on tänä keväänä jälleen asetettu liikenteeseen. Yhteinen kapasiteetti on nyt yli m atkustajaa ja lähes henkilöautoa. Erään ennusteen mukaan m atkustajam äärän arvioidaan tänä vuonna nousevan 4,3 m iljoonaan eli m elkein yhtä suureksi kuin Suomen väkiluku. POHJOISMAISEN passivapauden tultua voim aan ei yksityiskohtaisia tila sto ja skandinaavisten m atkustajien jakaantum isesta eri kansallisuuksien kesken ole tehty, mutta laivayhtiöissä arvioidaan, että n. 40 pros. m atkustajista on ruotsalaisia, n o rja la isia ja tanskala isia. V iim e vuonna heidän lu kum ääräkseen arv io itiin 1,3 m iljo o n a a. V altaosa on ruotsalaisia, s illä m uista lähteistä saatavat tie d o t osoitta vat, että norja la isia ja ta n skala isia käy S uom essa kovin vähän. T a n skala iset ehkä ovat p ettyneitä vie lä sen jäikeen, kun eräs suurehko tanska la in e n ryhm ä saapui parisenkym m entä vuotta sitten ihailem aan Im atran kosken kuohuja, jo is ta o liva t lu keneet k o u lu kirjo ista. S attui ku ite n kin olem aan kuiva kesä, jo te n p a to lu u k- kuja ei vo itu avata e ikä päästää tippaakaan ve ttä vanhaan k iv ik k o i seen koskiuom aan. O IVA KO IVISTO SEIK K U LA N juustom yym älä on to im in u t h a llissa y li 50 vuotta ja on m yös ruotsa la iste n tuntem a. K auppias Å ke R e u n a n e n kertoi, e ttä ru o tsala iset ostavat etupäässä edam - ja em m enta l-ju u sto ja. Eriko is ju u s to is ta P ort S alut ja T ilsit 1600-luvulle juurensa ulottava Q w enselin talo Läntisellä R antakadulla on ovat suosiossa. O stokset ovat säänn ö llisesti iso m p ia kuin kotim aisten Apteekkim useonsa vuoksi erityisesti skandinaavisten tu ris tie n m ie le n kiin n o n kohde. asia kkaid e n. Esim. 30 pros. edamju u sto a m onet ostavat 10 kilon laatikon, m yytiin p ä kerran yhdelle asia kkaalle 20 k ilo a kin tätä juustoa.

23 Turussa tapahtuu V A LTIO N E U V O S T O on m yöntänyt T u ru n k a u p u n g ille luvan m arkan o b lig a tio la in a n liik k e e lle laskem iseen. Laina-aika on 10 vu o tta ja k o rk o 8,25 %. K aup u n ki la in a a rahat T urun y lio p p i- la s k y lä s ä ä tiö lle, jo k a käyttää varat y lio p p ila s k y lä n itä isen osan ensim m äisen vaiheen to te u tta m iseen. V iid es rakennusvaih e käsittää 92 kpl 2 huoneen ja k e ittiö n sekä 46 kpl 3 huoneen ja k e ittiö n asuntoa. R ake n ta m in e n a lo ite ta a n kuluvan vuoden syksyllä. O b lig a tio ita, jo ita m yydään ku lu van vuoden loppuun saakka, la s k e ttiin liik k e e lle yhteensä kp l, jo is ta viisikym m e n tä on nim ellisarvoltaan , viisisataa 1.000, k o lm e tu h a tta 500 ja v iis i to is ta tu h a tta 100 m arkan. Täm än vu o d e n a ikana va lm istu va y lio p p ila s k y lä n lä n tin e n osa käsittä ä a su n to p a ikka a ja itä i seen osaan on a rv io itu valm istuvan a s u n to p a ikkaa. S Y Ö P Ä K R O O N IK K O JE N hyväksi su o rite tu n P unainen su lka -ke rä yksen ja k u n to kävelyn a v a ja is tila is u u te e n T u ru n k a u p p a to rilla k e llo k e rä ä n tyi tih kusate e sta h u o lim a tta yli kym m enehtuhatta h e n k ilö ä, jo is ta su u rin osa lähti k u n to le n k ille R uissaloon. Ennen tila is u u d e n a lku a kolm ise n kym m e n tä n u o rta m o o tto rip y ö rä ilijä ä kiersi kauppatoria ym päröiviä katuja. T ila is u u d e n avauksen s u o ritti k a u p.jo h ta ja V äin ö J. L e i n o ja m a a h e rra S ylvi S i l t a n e n e sitti P unainen s u lk a -kerä yksen v a lta kunn a llis e n va ltu u sku n n a n te rv e h d y k sen. S o tila s lä ä n in k o m e n ta ja kenraaliluutnantti Olavi J. L e h t i anto i ty k in la u k a u k s e lla lä h tö m e rkin k u n to m a rs s ijo ille. M u s iik is ta ka u p p a to rilla ja R uissalon s illa n päässä h u o le h ti T urun työväenyhdistyksen so itto k u n ta Lars E r k k i l ä n jo h do lla. P unainen s u lka -ke rä ys a jo ittu i välis e k s i aja ksi ja K u n to k a p u la 72" kesti ka ksi ja p u o li v iikkoa. T A S A V A LLA N p re s id e n tti U rho Kekkonen tu tu s tu i k e s k iv iik k o na T u ru n ka u p u n g in te a tte ris s a K a lle H o l m b e r g i n o h ja a m a a n näyte lm ä ä n "K u n in g a s L e a r". V a s ta a n o tta jin a o liv a t te a t te rila u ta k u n n a n p u h e e n jo h ta ja O la vi S a n t a l a h t i, m aaherra Sylvi S i l t a n e n, k a u p u n g in valtu u sto n p u h e e n jo h ta ja H e ik k i M u n t e r, k a u p.jo h ta ja V ä in ö J. L e i n o, kaupunginsihteeri Paavo M ä k i n e n, te a tte rin taiteellinen jo h ta ja Ralf L å n g b a c k a, hallin n o llin e n jo h taja Jussi V a l t a k o s k i, kaupungin tiedotuspäällikkö Pertti V a lta k a r i ja teatterin P R -päällikkö Lasse Wal l e n iu s. Presidentin kukkaset oje n n e ttiin Kuningas Learia e sittä n e e lle Kapo M a n n o l l e. "E sitys o li hyvin jänte vää" totesi pre sid e n tti esityksen päätyttyä. Sylvi Siltanen maaherraksi S ylvi S ilta n en TURUN ja Porin läänin m aaherraksi alkaen tasavallan p re sid e n tti n im itti kansanedustaja Sylvi S i l t a s e n, jo k a on m aam me ensim m äinen naispuolinen m aah erra. N aisen n im ittäm inen m aaherraksi e d e lly tti asetuksen m uuttam ista. M aaherra S iltanen o li kansanedusta ja n a vuodesta 1958 alkaen. Hän on mm. naisinvalidien Kolm i- rannan am m a ttio p p ila ito ksen jo h to kunnan jäsen, T urun E nsi-k odin jo h toku n n a n p uheenjohtaja, naisten asem aa tutkivan kom itean puheenjo h ta ja ja P ohjoism aiden N euvoston jäsen. T urun kaupungin valtu u te ttu n a hän o li vuodesta 1950 alkaen ja ennen kansanedustajaksi tuloaan useita vuosia T urun kaupungin h a llitu ksen ja luku iste n kunnalliste n la u ta kuntien jäsen. TURUN W e ik k o je n 60-vuotisjuhlaa v ie te ttiin T urun ruotsalaisessa te a tte rissa. Tervehdyspuheen p iti seuran puheenjohtaja O iva R u u s u n e n ja juhlapuhujana o li kansanedustaja Paavo A i t i o. S euran om ie n ohjelm aryhm ien lisäksi ju h la s s a e siin tyivä t mm o o p p e ra la u la ja M a tti S a l m i n e n M a rjo L a i n e, R affu V a l t o s e n " In a ri" ym. Juhla ssa ja e ttiin useille jä s e n ille seura n ku lta in e n ansiom e rkki sekä opetusm inisteriön m yöntäm ät a n s io m e rk it. J u h la v a s ta a n o to lla seuran huon eisto ssa O iva Ruusunen, Aarre S a l o k a n g a s ja K aino O k s a n e n ottiva t vastaan useita kymmeniä o n n itte lu ja ja la h jo ja. O nnittelunsa e s ittiv ä t m m. T u ru n kaupunki, läänin u rh e ilu la u ta k u n ta, TUL:n liitto to im ik u n ta, SVU L:n ja TUL:n p iirit, T urun Työväen Säästöpankki, Turun S eudun O suuspankki, L.-S. S o tila slä ä n in e s ik u n ta, T urun Urheilu to im itta jie n K e rh o sekä lukuisat m uut y h te isöt, s e u ra t ja yksityiset. Juhla vuoden m e rkeissä ilmestyi laaja h ko 6 0 -vu o tisju h la ju lka isu. SAKSAN D e m o kra a ttisen Tasavallan S uom essa olevan kaupallisen e d u stu sto n kulttuuriattashea E berhard S c h r e ib n e r lahjoitti m aanantaina Sibeliusm useolle 80 LP -levyä Beethovenin m usiikkia. L a h jo ite tu t 10 kasettia sisältävät B eeth o ve n in m uiston kunn io itta m ise ksi D D R :ssä julkaistavan B eethoven k o k o n a is la ito k s e n tähän m ennessä ilm e styn e e n osan. Levyt käsittävät s ä veltä jä n y li 250 teoksen ta lle n n u k s e t lo ista vie n m uusikoiden esittä m in ä. L isäksi m useolle la h jo ite ttiin o p in to ta rk o itu k s iin valikoim a äänile vyjä, jo tk a antavat e sim e rkke jä D DR:n nykym usiikista. Lahjo itu ksen o ttiv a t vastaan museon jo h ta ja, prof. Jo h n R o s a s ja in te n d e n tti Ilp o T o l v a s. Läsnä lu o vu tu stila isu u d e ssa olivat Å bo A kadem in va ra re h to ri Patrick B r u u n ja la h jo itta ja n toisena edustajana tri Hans S a a f. LISEBERGIN h u vip u isto ssa Göteb orgissa v ie te ttiin h e lluntaipyhinä p e rin te e llis tä S uom i-päivää. Liseb ergin ko n s e rttih a llis s a ja suurella näyttä m ö llä jä rje s te ty is s ä tila isuuksissa vastasivat tu rk u la is v ä ris tä mm. m aisteri G o ttfrid G r ä s b e c k ja B rahe D jä knar sekä Flora-kuoro, T urun e v.lu t.seura kuntie n puhallin o rke ste ri k a p e llim e s ta ri Rafael P u lk k is e n johdolla, Turun Pyrkivän m essutytöt ja k e ila a ja t sekä T urun T overien le n to p a llo - ja ping is jo u k k u e e t sekä ju o k s ija t. T o u kokuun a lk u p ä iv in ä Turussa vie ra ili g ö te b o rg ila in e n naisjä rje stö K v in n lig a D isku ssio n sklu b b e n ja sam an kuun lo p p u p u o le lla naisjä r je s tö F ö reningen R hösska Konstslöjd sm u seets V änner. T U R U N -päivää vietetään perinteelliseen tapaan syyskuun kolm antena sunnunta in a vietettävän kotiseutu p ä ivän teem ana on "M atk a ilu kaupunki T u rk u ". Päivän alustava o h je lm a on jo valm istunut, m utta siihen saattaa vielä tu lla jo i takin m uutoksia, jo te n sen yksityiskohtiin ei o le ta rp e e llis ta tässä yhteydessä p uuttua. M ainitta koon kuitenkin, e ttä k a u p.jo h ta ja V äinö J. L e i n o s u o ritta a päivän avauksen kello K a u p p a to rilla, jossa m yös jä rje s te tä ä n H eikinm arkkinat. N äyttelyitä on W äinö A altosen museossa ja T urun linnassa, urheiluh alli, K u p itta a n lähde, uusi satamate rm in a a li. R uissalo ja S aaronniem i e site llä ä n, m useoihin on vapaa pääsy, k ie rto a je lu järjestetään kahd e lla re itillä, e räissä hotelleissa ja ra v in to lo issa ta rjo ta a n Turun-päivän kahvit e riko ish in ta a n ja m uutam issa on ilta p ä iväta n ssit. V esibussiriste ily t ovat m yös ohjelm assa. N uorkauppakam ari p y rk ii järjestäm ään K a u p p a h a lliin m yyntiä ja yle isö kilpailun, jossa kauppahallin m yyjät puke u tu vat vanhoih in asuihin, jo is ta paras palkita a n. P a ljo lti m uuta kin m ie le n k iin to is ta on Turunpäivänä ta rjo lla. Kom ea ilotulitus a lkaa S am ppalin n a n m ä e llä kello EDUSKUNNAN naiskansanedustajie n 25-henkinen ryhm ä v ie ra ili Turussa to rs ta in a tervehtim ässä m aaherraksi nim itettyä Sylvi S i l t a s t a. V ieraat tutustuivat valtio n vira sto ta lo o n ja W äinö A altosen m useoon sekä nauttivat Turun linnassa kaupungin tarjoam an lounaan. Tervehdyssanat lausui k a u p.jo h ta ja V äinö J. L e i n o ja kaupungin valtu u sto n puheenjohtaja Heikki M u n te r esitti maaherra S ilta se lle k iito ksen Turun kaup ungin hyväksi suoritetusta pitkäaikaisesta työstä o jentaen hänelle ka u p u n g in kunnia p la ketin. TURUN Työväen S äästöpankin isäntien kevätkokouksessa hyväksyttiin pankin h a llitu ksen ehdotus "P o rtsan p o ik a '-p a ts a a n hankkim i sesta ja s ijo itta m is e s ta Puutarhak a d u lle valm istuneen asunto-osakey h tiö T urun H eikkilä n edustalle. Patsashanketta varten hallituksen käytettäväksi m yönnettiin varoja "A su p a re m m in '-ra h a s to s ta. K okouksessa fil.lis. Jukka E e n iiä ker- Tauno Maijala eläkkeelle TURUN kaupunginsihteeri, kanslianeuvos Tauno M a i j a l a siirtyi eläkkeelle K aupunginsihteerin virassa hän oli alkaen, hoiti sitä ennen apulaiskaupunginsihteerin tehtäviä ja sosiaalisen apulaiskaupunginsihteerin virkaa lastensuojelutoim istossa K anslianeuvos M aija la tu li ylioppilaaksi Turun lyseosta, suoritti ylem m än oikeustu tkin non 1939 ja sai varatuom arin arvon Ennen kaupungin palvelukseen tuloaan hän toim i Turun ja Porin läänin lääninhallituksessa ylim ääräisenä lääninkanslistina ja esittelijänä sekä läänin ja Ahvenanm aan liikevaihtoverotoim iston apulaisjo h ta ja na toi Portsan kaupunginosan syntyvaiheista ja arkkitehti Risto K a k k o esitelm öi alueen asem akaavasuunnitelm ista. SUOMEN ja N euvostoliiton kesken solm itun ystävyys-, yhteistyöja avunantosopim uksen 24-vuotispäivän juhlassa Turun K onserttitalossa avauksen s u o ritti kaup.johtaja Väinö J. L e i n o. Puhujina olivat SNS:n pääsihteeri C hristina P o r k k a l a ja neuvostoliittolainen ministeri V. V. T im o f e j e v. T aiteellisesta ohjelm asta vastasi mm. gruusialainen 12-jäseninen O rera-yhtye. TURUN kaupunginhallitu s on päättänyt kuluvan vuoden apurahojen jaosta k irja ilijo ille, k u vata ite ilijo ille ja s ä v e lta ite ilijo ille. K irja llisuusapurahasta m yönnettiin m arkan apuraha to im itta ja A rvi A u v i s e l l e, k irja ilijo ille M arkku I n t o, M argareta K e s k i t a l o j a Kosti S i r o n e n sekä m arkan apuraha kirjailijoille Liisa K a r a korpi Tauno M aijala korpi ja Jussi-P ekka T o i v o n e n. K uvataideapurahasta saivat markan apurahan kuvataiteilija Esa A l i n, ta id e m a a la ri A n tti L a m p is u o ja taidem aalari Tauno L e p p ä n e n. S ä ve lta ite ilijo ille varatusta m äärärahasta m yönnettiin m arkan apuraha p ianotaiteilija Eero H e in o s e lle ja laulajatar S ilja M e l l a s e II e sekä m arkan apuraha v iu lu ta ite ilija Ju h a ni N u m m i s e l l e. ISPOISTEN kaupunginosassa Kasta rin tie 1:ssä ava ttiin vapunpäivänä h o te lli Ispuri. A ie m m in h o te lli Ispoisten nimellä toim inut asuntohote lli kuuluu nykyään T urun Y lio p - pilaskyläsäätiön h o te llik e tju u n. Kesähotellissa on 50 huonetta ja ne ovat 2 4 hengen h uoneita, jo issa jokaisessa on om a WC. H o te lli pystyy m ajoittam aan noin 150 h enkilöä. H ote llin ala ke rra ssa a s ia k k a illa on tila isuus nauttia kahviaam iainen. Y lio p p ila skylä säätiö n h o te llire n ka a n hote lle issa Ik itu u ri, Iskeri ja Ispuri on sesonkiaikana noin vuodepaikkaa. P äätoim ittaja - C hefredaktör: E rkki V uori, K e llo n s o itta ja n k - K lo ckrin g a re g. 3 A, puh. - tel Toim itussihteeri - R edaktionssekreterare: Eino Lehtinen, E linantie - Elinavägen 4 A 44, puh. - tel Taloudenhoitaja - E konom iechef: Taina H errala, puh. - te l /62, kotipuh. - hemtel llm o itu späällikkö - A nnonschef: Toivo T ikka, puh. - tel L cvikkip ä ä llikkö - D is trib u tio n schef: M arita A altonen, puh. - te l T oim ituskunnan m uut jäsenet - R edaktionsrådets andra m edlem m ar: H eim o Kallio, R eino Leim u, M eta T orvalds

24 TU R K U LA IN E N ylio p p ila s k u o ro B rahe D jä knar lähti p itk ä p e rja n ta i- na Isla n n in k ie rtu e e lle, jo n k a aikana ku o ro k o n serto i R eykjavikissa, F lo rid in ta lo u skeskuksessa ja Keflavikissa. K o n serttie n lisä ksi kuoro la u lo i p re sid e n tti K ristia n E I d j a r nil l e, e s iin ty i Isla n n in televisiossa ja radio ssa. M ukana o li 57 laulajaa jo h ta ja n a a n G o ttfrid G r ä s b e c k. M a tka o li v a s ta vie ra ilu viisi vuotta s itte n ta p a h tu n e e lle isla n tila isen y lio p p ila s k u o ro n T u ru n v ie ra ilu lle. K u o ro sai e rittä in läm m in h e n kisen v a sta a n o to n ja h a ltio itu n u t yle i sö p a lk its i e sitykset valtavin suos io n o s o itu k s in. M atkan jo h ta ja n a toim i ylioppilas Tryggve F o rs s e l l ja m ukana o li m yös kuoron p u h e e n jo h ta ja, prof. K u rt N y h o I m. S euraavaksi vie ra ilu ko h te e k- seen ku o ro s u u n n itte le e mm. M oskovaa. TU R U N k a u p u n g in saira a la n u u d isra kennus ot.ettiin käyttöön keväällä R akennuksen v ih kiä istila isu u s p id e ttiin p e rja n ta in a T e rv e h d yspuheen p iti k a u p u n g in v a ltu u s to n p u h e e n jo h ta ja H eikki M u n t e r ja vihkiäispuheen lääk in tö h a llitu k s e n p ä ä jo h ta ja prof. Leo N o r o. V a ltio v a lla n te rvehdyksen e s itti m aaherra Sylvi S i l t a n e n ja p o tila id e n tervehdyksen ro u va L y y l i K o p o n e n. M usiik ista h u o le h ti T urun S o ita n n o llisen S euran kvin te tti. T ila isu u d e n päätö s s a n a t lausui y lilä ä k ä ri Ilm ari R u i k k a. K u ts u v ie ra ille e site ltiin ra ke n n u sta ja ta rjo ttiin k a h vit henk ilö k u n n a n ruoka salissa. U udisrak e n n u kse sta ju lk a is tiin ta lo u s jo h ta ja V e ik k o L a u a k s e n selostus le h te m m e n u m e ro ssa 1/72. TURUN K a u p u n g in o rk e s te ri teki ko n serttim a tkan T a llin n a a n. E estin F ilh a rm o n ia n salissa jä rje s te ty n k o n sertin jo h ti k a p e llim e s ta ri Paavo R a u t i o. O h je lm a n a o li S ib e liu kse n 1. s in fo n ia ja e e stilä ise n P ärtin C o lla g e sur B -A -C -H. S o lis tin a e siin tyi p ia n isti E ero H e i n o n e n, jo k a s o itti M o z a rtin F -d u u ri ko n serto n nr. 19. K o n s e rtis s a o li läsnä arvo valta ista m usiikkiyleisöä, eräitä Leningradista saakka. K o n se rtin jä lk e e n p id e tyssä illa n v ie to s s a v a llits i y s tä v ä llinen ilm a p iiri. T u rk u la is te n te rvehd yksen e s itti a p u l.k a u p.jo h ta ja J o ha n n e s K o i k k a l a i n e n. T u rku la is e t o li m a jo ite ttu uuteen V iru -h o - te lliin. S u n n u n ta in a tu rk u la i s illa o li tila is u u s tu tu s tu a k o rkeata s o is e e n e e stilä ise e n o o p p e ra ta i te e seen se u ra a m a lla R ossinin o o p pera n "T u rk k ila in e n Ita lia s s a " e sitystä. V ie ra ilu n aika n a v a ih d e ttiin m ie lip ite itä k u lttu u riv u o ro v a ik u tu k - sen jatkam isesta ja laajentamisesta. TURUN unkarilaisessa ystävyyskaupungissa Szegedissä avattiin Turun viikko, jo ka päättyi kaupunkineuvoston vastaanottoon. Turun kaupungin valtuuskuntaa jo h ti kaup.johtaja Väinö J. L e i n o ja lisäksi valtuuskuntaan kuuluivat oikeusneuvosm ies K ulle r vo L a p p i, varatuom ari O lli R o i h a, m uurari Oiva R u u s u n e n, teknikko Kalevi S a lo ja tiedotuspäällikkö Pertti V a l t a k a r i. Ferenc M ora-m useoon järjestetyn Turku-näyttelyn avauksen suoritti kaup. jo h ta ja Leino. Isäntäkaupungin te r vehdyksen e sitti kaup.johtaja Biczo G y ö r g y. M ieskuoro Laulun Ystävät lauloi tilaisuudessa m usiikkitirehtööri Kaarlo S o i n i n johdolla. M yös unkarilainen kuoro Bela B arto k e sitti laulua. LY konsertoi viikon aikana Budapestissä ja Szegedissä. Näyttelyn kom issaarina toim i rakennusm estari Pentti S a a r i n e n ja hänen apunaan näyttelyn jä rje s- Paavo Mäkinen kaupunginsihteeriksi Paavo M äkinen KAUPUNGINSIHTEERI Tauno M aijalan s iirryttyä elä kkeelle kaupunginvaltuusto valitsi kaupungin sih te e rin virkaan kahdeksasta hakijasta apul.kaup.sihteeri Paavo M ä k i s e n. V aratuom ari M äkinen on su o ritta nut ylem m än oike u stu tkin n o n 1951 ja saanut varatuom arin arvon T urun kaupungin apul.kaup.sihteerinä hän on to im in u t vuodesta 1961 alkaen. Hän on aikaisem m in to im i nut mm. Tam pereen kaupungin ta ksoitu ssih te e rin ä ja Lappeenrannan kaupungin a p ul.kaup.sihteerin ä, jo llo in h oiti m yös kaupungin la k i m iehen tehtäviä. V irkaansa kaupung in s ih te e ri M äkinen ryhtyi hoita m aan te lyte h tä vissä o li kirve sm ie s Taito S i m o n e n. A rk k ite h tu u rik u v ie n lisäksi näyttelyn kuvat e s ittiv ä t T u rk u a kulttuuri-, ko u lu - ja te o llis u u s k a u p u n k in a sekä sa a risto n u rh e ilu -, kalastus-, retke ily- ja m a tkailum ahdollisuuksia. A n tti L o u h i s t o n, V iljo M ä k i s e n, M ilja A a r n i o n, K aija A a r i k a n, P aavo A s i k a i s e n ja Pentti S a r p a n e v a n sekä K u p i t t a a n K u l t a Oy : n keram iikkaa ja ko ru ja o li m yös esillä. Lausuntata ite ilija K astehelm i K a r j a l a i n e n anto i la u s u n ta illa n ja Tarjan k a u p u n g in o san peru skoulu u n oli jä rje s te tty T u ru n kansa- ja oppikoulu la iste n lähes 100 piirustusta käsittävä p iiru stu sn ä ytte ly. S uom i U n kari S euran Turun osasto ja V arsin a is-s u o m e n M atkailuyhdistys jä rje s tiv ä t yhteisretken T u ru n -v iik o lle. 40 hengen ryhmää jo h tiv a t ka u p p ia s V iljo V a n n e ja n u o ris o ty ö n o h ja a ja Kalevi P e r h o. V ie ra ilu n yhteydessä kaup.johtaja Leino k u tsui S zegedin kaupungin e d u sta ja t v T urussa järjestettävään U n ka ri-viikko o n. LEN IN G R A D IS S A v ie te ttiin T urun ja L e n in g ra d in väliselle ystävyydelle o m iste ttu a Turun-päivää. Päivän jä rje s te ly s tä vastasi Len in g ra d in K aupunkin e u vo sto n Toim eenpaneva kom itea. Leningradin kaupunginjohtaja A. S iz o v in kutsusta T urun k a u p u n g in h a llitu s valitsi 3 -jäsenisen valtu u skunnan osallistum aan T u ru n -p ä ivän viettoon. V a ltuuskuntaan ku u lu iv a t apul.kaup. jo h ta ia Paavo K o p o n e n, isänn ö itsijä A h ti P e n t t i l ä ja sihteeri Paavo L i n d r o o s. UUSI suom a la in e n varustam o Oy P rin cesslin e A b a lo itti kesäkuussa m aailm an su u rim m a lla kantosiipialuksella "P rin c e s s o f the W aves" liikenteen T urun ja T u kholm an välillä. V N o rja ssa rakennettu alus on vu o k ra ttu e lo k u u n loppuun asti, m utta liik e n n e ttä on m ahdollisuus ja tk a a kaksi k u u kautta kauem m inkin. A luksessa on tila t 250 m atkustaja lle. K eula ra vin to la ssa on tila a 40 ja perällä olevassa ra vintolassa 52 sekä ylä kannen b a arissa 52 hengelle. N orja n lip un a lla ja n o rja la i sella m ie h istö llä p u rje h tiv a lle alukselle varu sta m o ase tta a kym m enhenkisen palvelu skunnan. H uippunopeus on 37 solm u a ja norm aali m atkanopeus T u ru n ja Tukholm an v ä lillä 32 solm ua, jo te n m atka ta ittuu viidessä tunnissa. R e itti T u rku T ukholm a T u rku liik e n n ö id ä ä n arkipäivin ja reitti Tukholm a Maarianham ina T u kh o lm a lauantaisin ja sunnunta isin u seita vu o ro ja päivittä in. M atka T u k h o lm a M aarianham ina kestää 2 t 45 m in. V arustam on p ä ä k o n tto ri sijoittuu T urkuun ja yh tiö n jo h ta ja n a toim ii varatuom ari B. J. P a lm e. Sisällys - Irm e li T o rs s o n e n : K u n n a llisen m a tkailu to im in nan ra ja t... 3 R a im o H e lm in e n : K unnallin e n tiedottam inen on kunnan m a rk k in o in tia.. 5 T o iv o T. R in n e: R aitiotievaunu turkulaisessa katukuvassa... 6 K a a rlo H a rtia la : K u lttu u rik o hävinnyt Turusta?... 8 E rk k i V u o ri: M a rie lu n d syntyy ja rakennetaan T a in a H e rr a la : T u rku-seura to im ii C. J. G ardberg m useoviraston y lijo h ta ja k s i M e ta T o rv a ld s : T re kla n g av m ärkliga ju b i leer b ju d e r Å bo på i år S uom en Talousseura M e ta T o rv a ld s : Kan 150-åriga rö tte r dras upp ur Å b o -m u ll? Turun K o tite o llisuusopetta ja o p is to O le T o rv a ld s : H enry Dunean, John Julin o ch tre välplaceradestudielån L a rs Z illia c u s : Finska H ushållningssällska p e t 175 å r S v e n -E rik R e la n ti: M aam m e ensim m äinen säästöpankki perustettiin T urussa vu o tta tu rku la ista m erenku lkua TO D ELLIN EN suurju h la e siintyjiä kin o li yli 700 m uodostui Turun kaupungin kansakoululaitoksen 1 00-vuotisjuhlan pääjuhlasta K upittaan u rh e ilu h a llissa Juhlapuheen p iti m aaherra Sylvi SiIt a n e n todete n mm. että T urulla on e d e llytyksiä ottaa edelläkävijän asem a uudenlaisen, peruskoulun antam ien m a h d ollisuuksien m ukaisen kokonaisvaltaisen koulusuunnitelm an toteuttam iseen k a ik illa koulu tu saste illa. Juhla n tervehdyspuheen p iti apula iska u p u n g in jo h ta ja Johannes K o i k k a l a i n e n käsitellen lyhyesti T urun kansakoululaitoksen h is to ria a ja kehitystä. Innehåll J u k ka H ein inen: Säästöpankki pankkitoiminnan edeltäjäkävijä maassamme K alevi N iem in ev a: Ilman laadusta ts. saastuneisuudesta Turussa luvulla U lla K o rhonen S im o Pa av ila in en : Port A rthur asunnoista on kysymys A llan S a lo m a a: Portsan m uistoja ja to i veita Port A rthur säilytettävä 37 O iva K oivisto: Turistit pysähtyvät Turussa ja panevat rahat kiertämään Turussa tapahtuu Sylvi Siltanen m aaherraksi.. 42 Tauno M aijala eläkkeelle.. 43 Paavo M äkinen kaupunginsihteeriksi Kesäisen Turun t e a tte r it 46 T a u n o V irta : P uukenkärallia Aurakadulla 30 vuotta takaperin Turun sataman uusi m atkustajaterm inaali v ih ittiin P ertti N iinistö: Farm a-näyttelyyn ostettu läm m inverihevosia Puolasta 48 O suusliike Tarm ola to im inut 70 vuotta Kansikuva: Turun sataman uusi matkustajaterm inaali. Valok. Hede-foto. Ohjelm assa o li m yös luku isia ty t töjen ja poikien yhteisesityksiä y.m. sekä illa lla juhlapäivä llise t H otelli Ruissalossa. Tärkeä juhlaiapahtum a e li e d e llisenä päivänä W äinö Aaltosen museossa avattu 100-vuotisnäyttely. * KANSAKOULULAITOKSEN 100- vuotisjuhliin liitty i soveliaasti W äinö Aaltosen koulun 90-vuotistapahtum a. A am upäivällä saatiin seurata koulun toim intaa kaikissa luokissa. Päätapahtum assa p u h u i vat koulunjohtaja A ntti L e h t i n e n sekä kunnallisneuvos Johannes VUODEN 1952 o lym p ia la isissa H elsingissä Paavo N urm i to i o lym piatulen s ta d io n ille ja ju o k s i ra d a l la valtavien suosionosoitu ste n saattelem ana. H etkistä m yöhem m in radalla nähtiin to in e n k in ju o ksija, valkokaapuinen saksalainen rauh anenkeli B arbara, jo k a kuite n kin tuotapikaa p o is te ttiin kentältä. K atsom ossa tä tä v ä likohta u sta seurasivat kym m enientuhansien m uiden la illa to v e ru kset A rvo F lin k T am pereelta ja V ilh o Lehto nen Turusta, m olem m at vanhoja urheilum iehiä. O liks to i jo k u pum p u la flik k a T urust? kysäisi A rvo V ilskiltä. Kyl m ää luule, et se o li Fil- layssoni flik o i s iä lt T am p e re e lt, vastasi V ilski sam alla m ita lla ja ja tk o i: M ut se ka lju p ä in e ä ijä, ko sitä ennen ju a ksi lyhty käres p itk i ra t ta ja sytytti ton praasun to n n e to r ni, se oli Turust. (Teoksesta " k o P um pula flik a t jokken p u to s") * LOS A ngelesin o lym p ia kisoje n kynnyksellä k ä s ite ltiin k isakaupungissa suurta kohua herä ttä n yttä Paavo N urm en am m attila iskiista a, jo ka päättyi siihen, että kansainvälinen u rh e ilu liitto ju lis ti suom a laisen su u rju o ksija n k ilp a ilu k ie l toon. E dellisenä päivänä suom alaisten istuessa o lym piakylässä a sunto la n sa edessä jo k u h e itti palavan savukkeen n u rm ikolle, jo k a syttyi palam aan. Tästä sai jo u kkueen jo h ta ja U rho K ekkonen aiheen o ra a k kelim aiseen toteam ukseen H uono m erkki, n u rm i paloi. (T eoksesta " k o P um pula flik a t jo kke n p u to s ") K o i k k a l a i n e n, jo k a jä tti k o u lulle T urun kaupungin v iirin. Vuoden toim in n a sta kertyneet u rh e ilu - y.m. p a lkin n o t ja e ttiin ja lu k u is ia te rvehd yksiä e site ttiin, mm. T urku-seuran. Lipunnoston yhteydessä a am ulla is tu te ttiin koulun kauniiseen puutarh a p u isto o n v a lkopoppeli. * TURUN kaupungin m atkailulautakunnan ja T urun O p a ske rh o ry:n yhteisto im in n a ssa a ja lla jä rje stä m ä lle oppaid e n p e ru skurssille ilm o itta u tu i yhteensä 203 h akijaa, jo is ta h yväksyttiin 86. V ä li- ja lo p p u k u u lu s te lu je n jälkeen

25 36 s e lviytyi k u rssin lo p p u u n. Kurssin a ikana ke rtyi lu e n to - ja esitelm ä tu n te ja yhte e n sä 75. Johta ja n a to im i T u ru n O paskerh o n puheenjo h ta ja Bo G r ö n h o l m ja luenn o its ijo in a ja o p e tta jin a eri a lojen a s ia n tu n tijo ita. K urssin päättä jä ise t ja to d is tu s te n ja k o o li ? H o te lli R uissalossa. K E V Ä Ä LLÄ p a in o sta ilm estyneen T urun ja k e lu a lu e e n p u h e lin lu e tte lo n pain o sm ä ä rä o li runsaat k a p p a le tta, jo s ta noin kappale tta m eni T urun kaupunkia lu e e lle. T ila a ja n im iä lu e tte lo ssa on noin T änä vuonna lu e tte lo n ja k e lu u n o s a llis tu iv a t p u h e lin la ito ksen toim iston lisäksi turkulaisten pankkien to im ip a ik a t, jo te n lu e tte lo o li haetta vissa y li 60:ssa ja k e lu p is teessä. M aan vanhin p u h e lin la ito s, T urun k a u p u n g in p u h e lin la ito s, tä ytti kev ä ä llä 90 vuotta. L a ito s a lo itti to i m in ta n sa y k sityise n ä yhtiö n ä ja sen a lk u u n p a n ija n a o li m erika p te e n i F rans N o rd fo rs. N ykyisin jo h ta ja n a on dipl.ins. Veikko K. T ä h t i. TU R U N K a u p u n g in te a tte rin näytä n tö vu o d e n p ä ä ttä jä istila isuudessa o je n n e ttiin e lä k k e e lle siirtyn e e lle n ä y tte lijä P aavo T u o m i s e l l e K a u p u n k iliito n hopein e n a n sio m e rkki sekä te a tte rin ja h e n kilö kunnan la h ja t. T u o m in e n on ty ö skennellyt k a u p u n g in te a tte ris s a sen peru sta m isesta v lähtien. T ila isu u dessa p u h u iv a t te a tte rila u ta ku n n a n p u h e e n jo h ta ja O lavi S a n t a l a h - t i, jo h ta ja R a lf L å n g b a c k a ja o h ja a ja K a lle H o l m b e r g. SAKSAN L iitto ta sa va lla ssa s ija itsevan T u ru n ystävyyskaupungin K ö ln in y lip o rm e s ta ri T heo B u - r a u e n k u tsusta T u ru n kaupungin va ltu u s k u n ta v ie ra ili kaupungissa K a u p u n g in h a llitu kse n v a lits e m a a n v a ltu u skunta a n k u u lu i vat ka u p.jo h ta ja V äin ö J. L e i n o, ka u p u n g in h a llitu k s e n jä senet E rkki T a b e l l ja A a rn o L i n d e q v i s t, kaupunginvaltuutetut John W ic k s t r ö m ja O lavi L ä h t e e n m ä - k i se kä m a tk a ilu p ä ä llik k ö Irm eli T o r s s o n e n. V a ltu u sku n ta tu tu s tu i m m. K ö ln in ka u p u n g in k u n n a l lis h a llin to o n ja nähtä vyyksiin isäntä k a u p u n g in la a tim a n v ie ra ilu o h je l m an p u itte issa. Kesäisen Turun teatterit Sam ppaiinnan Kesäteatterin ohjelm istossa on tänä kesänä Leena Härm än huvinäytelm äuutuus "V ie kää tuhkakin pesästä", jo n ka on o hjannut A u lis Ruostepuro. Näytäntöjä on aikana jo ka päivä torsta ita lukuunottam atta klo 19, pyhäisin myös klo 15. Turun K esäteatteri on valinnut e sitettäväksi O tto Tuuloksen huvinäytelm än "P e rin tö jä jakam assa", ohjaajana Pauli V irtanen. Tämän teatterin näytäntökausi on Teatteri pitää vapaapäivänsä m aanantaisin, muuten esitysajat sam at kuin Sam ppalinnassa. Tänä kesänä on tu llu t mukaan m yös Åbo A m atörteaterförening. G ullan W ahlström in ohjaam ana sen toim esta esitetään Porthanink. 1:n pih a lla J. J. W ecksellin laulukom e- diaa 'G ifte rm å lssp e ku la n te n '. Ensi- Puukenkärallia Aurakadulla 30 vuolta takaperin TURUN P allo-k issoilla on p iiri- sarjan ja lkapallo -o tte lu Paraisten IF:ää vastaan viim eksi m ainitun kotike n tä llä. Turkulaisjoukkueessa pelasi T urun S anom ain to im itta ja T im o Järviö jo ka koko ajan y ritti o h ja illa erotuom arina toim in u tta Stig E rikssonia. Tiukassa tilanteessa yksi tu rku - laispela a jista kam pattiin nurin, ja Tim o Jä rviö huusi: V apari ja varoitus! Eriksson e päröi hetken, viheisi pe lin p oikki, antoi tu rk u la is ille vapaapotkun ja huom autti tiukasti Jä rv iö lle : Jos sinä viäl kerta huuta, m i nä ei vih e ltä ollenka. (Teoksesta "k o P um pula flik a t jo kken p u to s ) ilta on klo 18, jo n k a jälkeen on jo m äärä tty m uutam ia näytäntöpäiviä. Ja tk o s ta p äätetään myöhemmin. M uista kesäisistä viihteellisistä tila is u u k s is ta m a in itta ko o n Puolalanm äen ja R u n e b e rg in puiston k o h d a lla A u ra jo e n ra n n a lla järjeste ttä vät v iih d e illa t ja Käsityöläism u- seossa su n n u n ta isin tapahtuvat kansantanssi- ja m usiikkiesitykset. DEN nya som m a rte a te rn i Åbo u ppförd av Å bo A m atö rte a te rfö re ning har valt som sin spelplats G am la S ib e liu sm u seets gård Porthansgatan 1. T eatern g e r pjäsen ''G ifte rm å ls s p e k u la n te n ", en komedi med sång av Jo se f J u liu s W ecksell, skriven H ändelsen försiggår i Åbo. R egi G u lla n W ahlström, p re m iä r kl H e inäkuun ilta. T urku. A U R A K A D U LLA on tungosta, nuorisoa paseeraa kadun a p te e kin puoleista ja lka kä ytä vä ä hita a sti edes takaisin, Y lio p is to n k a d u n kulm asta alas Läntisen R antakadun kulmaan, täyskäännös, ta k a is in Y lio p isto n kadun kulm aan, tä y s k ä ä n n ö s... Aurakatu o li sota -a ja n tu rkulaisnuorison kohta a m ispaikka. Illa t kulu ivat Aurakadulla e lo k u v is s a ja Aurakadulla. V IIT T A A N p u ke u tu n u t saksalainen upseeri, k o p p a la k k i, kovavartiset saappaat, ka n n u kse t kovasti korke a -a rvo in e n, ehkä O bersturm bannführer, tu le e rip e in askelin alas T aid e m u se o n suunnalta jatkaen A u rakatua p itk in. Kopeakäytöksisen ei ta rv its e kulkuaan hidastaa, vaikka k a d u lla v a llits i tungos: h ä nelle tehdään tila a. Pari nuorukaista, o p p ik o u lu la is ia, nostaa kätensä H itle r-te rvehdykseen. Kolm annen valta kunnan k o rskea edustaja kohottaa sam oin oike a n kätensä, (vasen käsi on v iita n a lla ): "H eil H itle r!" TYTTÖJEN m uodikkaat puukengät kopsuvat. N u o ru kaiste n korkoraudat nakutta vat k a tu k iv iä askelien ta h tiin. S aksala in e n aliupseeri, te räksenharm aa a sepuku, keltaiset kaulu sla a ta t: lentäjä, on saanut tytön m o le m p iin k a in a lo ih in s a. Mutta paljo n on yksin tai ka k s itta in kulkevia tyttö jä. Y ksin ä isen tytön kasv o illa voi havaita ym m älläänoloa, kun hän jo u kon m u ka n a paseeraa. E nsikerta la in e n A u ra k a d u lla. Num- TURUN SATAMAN UUSI MATKUSTAJA- TERMINAALI OTKANTTI VIHITTIIN O y. S ilja L in e A b :n yh te is to i m in n a s s a T u ru n ka u p u n g in ka n s s a T u ru n s a ta m a a n ra k e n n u tta m a u u si m a tk u s ta ja te rm i n a a li O tk a n tti o te ttiin käyttö ön to rs ta in a R a k e n n u k sen v ih k iä is tila is u u s p id ettiin k e s k iv iik k o n a T ila i s u u te e n o s a llis tu i s a ta p ä in e n k u ts u v ie ra s jo u k k o, m m. Ruotsin s u u rlä h e ttilä s G ö ra n R y d n i n g. T ervehdyssanat e sitti vu o rin e u vos N ils W e t t e r s t e i n ja vih kim isen s u o ritti pääm in iste ri Rafael P a a s i o ly ö m ä llä k a h d e k sa n " la s ia h l B o re l:n la iva ke l- lo lla, jo k a k u u lu u tri H a n s von R e ttig in m e rih is to ria llis e e n ko k o e lm a a n. B o re av as i v liik e n te e n re itillä T u rk u T u k h o l m a. T u ru n k a u p u n g in te rv e h d y k se n ja k iito k s e n e s itti k a u p.v a l- tu u s to n p u h e e n jo h ta ja H e ik k i M u n t e r ilm o itta e n ka u p u n g in tila n n e e n k u v a n v e is tä jä Ju ssi Vi- k a is e lta 3,5 m e trin k o rk u is en la iv a n k e u la k u v a a e s ittä v ä n v e is to k s e n s ijo ite tta v a k s i te rm in a a - lira k e n n u k s e e n. H än lu o vu tti T u ru n k a u p u n g in v a a k u n a n, jo n ka s a ta m a la u ta k u n n a n p u h e e n jo h ta ja P a u l L i n d b e r g k iin nitti p a ik a lle e n o d o tu s s a liin. T i la is u u d e n m u s iik is ta h u o leh ti T u ru n V ru s k u n ta s o itto k u n n a n a yh tye. L o u n a s n a u tittiin Ilm a ta r- alu k s e s s a. m enm äeltä ta i ehkä R aunistulasta on tu llu t, koska A urakatu on m uotia. M uotia, jo h o n ei vaadita vaatek o rtin p iste itä! N U O R U KAISRYHM Ä on pysähtynyt A u ra kadun ja E erikinkadun kulmaan, vaihtavat vilkkaasti m ielipite itä urh e ilu sta. Tänä iltana on o l lu t "k e s k iv iik k o k ilp a ilu t" U rh e ilu puistossa. (K e s k iv iik k o k ilp a ilu t o livat s iitä m ukavat, e tte i niih in ta r v in n u t e tukäteen ilm o itta u tu a. Ilm o itta u tu m in e n k ilp a ilu ih in tapahtui tu n tia ennen k ilp a ilu je n alkua k ilp a ilu p a ik a lla. V aikka näitä keskiv iik k o k ilp a ilu ja p id e ttiin jo ka v iik ko, k ilp a ilijo ita aina riitti. K o tirin ta m alla olevat u rh e ilija t nuoru kaisia etupäässä ja lo m alaiset niissä kunto a a n koke iliva t.) KAKSI n uorukaista, jo tk a ovat Lasista, teräksestä ja betonista rakennetun kahdeksankulm aisen term inaalirakennuksen tilavuus on yli m3 ja lattiapinta-ala noin m2, joih in lisäksi tulevat laivoilta term inaalitaloon johtavien syöttökäytävien yhteistilavuus m3 ja lattia-pinta-ala m2. Seinien korkeus on lähes 8 metriä ja suuria 3 X 3 m etrin kokoisia, belgialaisia erikoislasisia lasiruutuja on yhteensä 30 ja lisäksi pienem piä ruutuja. P ohjakerrokseen on sijoitettu S ilja Linen ja VR:n lipunm yyntitoim isto, pankki, m atkailu toim istotilat, kioskit ja säilytystilat. Liukuportaat johtavat toiseen kerrokseen, missä avaran valoisan odotushallin lisäksi sijaitsevat mm. lippujen tarkastus, W C:t, lastenhoitohuone ja laivahenkilökunnan sosiaaliset tilat. K erroksesta johtavat leveät portaat ylim m ässä ke rro k sessa olevaan 130 istum apaikan kahvioon. O dotushallista ja kahviosta avautuu näköalat R uissalon suuntaan. H uonetilaohjelm assa on varattu tila t mm. pidätettyjä ja tu llin yksityiskohtaista tarkastusta varten. Syöttökäytävien sivuilla oleva liukuhihnakuljetin huolehtii m atkatavaroiden kuljetuksesta. Laivojen lähtöajoista ilm oitetaan kovaäänisla ittein ja valotauluin. Rakennuksen pääurakoitsijana oli rakennustoim isto Ruola Oy. erkaantuneet joukosta, astelee Läntistä Rantakatua satam an suuntaan. Nuoret m iehet keskustelevat innokkaasti. He s u u n n ite le v a t vapaaehtoisena arm eijaan menoa. Ilm avoim iin, lentäjäksi olisi päästävä, se on heidän toiveensa. "Ylväänä, vo i mastaan tietoisena, halkoo sinivalkoinen hakaristi e e tte riä..." N uorukaisten m ieliin ovat iskostuneet Finlandia-katsauksen lennokkaat sanat, jo tka on sepittänyt joku TKmies. SE o li m erkillistä aikaa sillo in täällä Turussa, saksalaisia so tila i ta o li kaupungissam m e enem m än kuin om ia. Turun sodanaikaisesta eläm änm enosta olisi kirjoitettava, talletettava m uistot, nämä vaatim attom at rivit kuuluvat niihin. TAUNO VIRT A Suomen Turun irtonumeroita m yydään m.m lehtipisteissä ÅBO U n d e rrä tte lser o li viettänyt jo ta kin m erkkipäiväänsä, ja vaikka e le ttiin k ie lto la in aikaa, o li ju h lissa tie te n kin nautittu v irvokkeita. Lehden to im itta ja H jalm ar T am m elin o li käyttänyt n iitä siin ä m äärin, että kotim a tka lla askel a lkoi painaa, ja lopulta H jalm arin o li istahdettava W iklu n d in rautakaupan p o rta ille. Hänen seuralaisensa, taid e m a a lari, sittem m in pro fe ssori A xel H aartm an ( ) jä i pitäm ään ystävälleen seuraa, eihän to veria voin u t jä ttä ä yksinään. H aartm an alkoi hypellä läm p im ikse e n ja kävi vä lillä ravistelem assa H ja lm a ria hereille. Kauem pana seisoskeli p o liis i, jo ka aikansa tila n n e tta seurailtuaan asteli toverusten luo, ta rttu i H aartm ania käsipuolesta ja re tu u tti ta i te ilija n kam arille. Kun H aartm an aam u lla tu o tiin p u tkasta tavanm ukaiseen k u u lu ste luun, h ä n e lle lu e ttiin ilta ise n p o liisim iehen laatim a syyte kirje lm ä, jo s sa m ainittiin mm.:... ja h ä iritsi p id ä te tty mm. W iklundin yövahtia. (T eoksesta "k o P um p u la flik a t jo k k e n putos).

26 9 E r ik o is p iir te e n ä o v a t tä m ä n v u o d e n F a r m a s s a m.m. h e v o s e t. Ä iti la p s in e e n ih a ilta v a n a ja ta rk a s te l ta v a n a. OSUUSLIIKE TARMOLA TOIMINUT 70 VUOTTA A R K K IP IIS P A G u s ta f J o h a n s s o n illa o li Iis a lm e n R u n n illa h u v ila, jo s s a h ä n ta p a s i v ie ttä ä m u u ta m a n k e s ä is e n v iik o n tä y s in y k s ity is h e n k ilö n ä : h ä n liik k u i s a v o la is e s s a m a is e m a s s a p u k e u tu n e e n a n u h r u i s iin k a la h o u s u ih in ja p u s e ro o n, p ä ä s s ä ä n v a n h a h a tu n r e u h k a. K e r N äyttelypäällikkö PERTTI NIINISTÖ: FARMA-NÄYTTELYYN OSTETTU # T u r k u la is e n O T K - la is e n o s u u s liik k e e n O s u u s liik e T a rm o la n e d e l tä jä n T u r u n T y ö v ä e n O s u u s k a u p a n p e ru s ta v a k o k o u s p id e ttiin T u r u n ty ö v ä e n ta lo s s a. S ä ä n tö je n s a a tu a v a h v is tu k s e n o s u u s k a u pa n k o k o u k s e s s a p ä ä te ttiin s a m a n v u o d e n k e s ä k u u n 2 p ä iv ä n ä a v a ta m y y m ä lä T u ru n ty ö v ä e n ta lo s s a E e r ik in k a d u n ja B irg e - rin k a d u n ( n y k. U rs in in k a tu ) k u lm a u k s e s s a s ija in n e e s s a h u o n e e s s a, jo s s a jo o li h a r jo ite t tu y h te is to im in ta a. S a m a n a v u o n n a m y y m ä lä n y h te y te e n p e r u s te ttiin ja lk in e m y y - m ä lä. E n s im m ä is e n to im in ta v u o d e n p ä ä tty e s s ä liik k e e llä o li k o lm e m y y m ä lä ä : E e r ik in k a tu 30, A m ir a a lis - to n k a tu 4 b :n p ih a ra k e n n u k s e s s a k a tu ) ja K e rttu lin k a d u n k u lm a u k s e ssa. J ä s e n iä o li 56 ja liik e v a ih to kesä joulukuun ajalta yli mk. V lo p u s s a T a rm o la lla o li im ip a ik k o ja 123, jo is ta m y y n tip to a ik k o ja 112 ja m u ita to im ip a ik k o ja 11. V u o s im y y n ti o li m k, ja s iin ä lis ä y s tä e d e llis e s tä v u o d e s ta m k e li 8,6 %>. L iik e v a ih d o s ta, jo k a ja k a a n tu u 14 k u n n a n o s a lle, T u ru n o s u u s o li 80 %. L e ip o m o n v u o s itu o ta n to o li m k ja s ä ä s tö k a s s a n ta lle tu k s e t m k. U u s ia jä s e n iä liitty i v u o d e n a ik a n a k o k o jä s e n m ä ä rä n o lle s s a v u o d e n lo p u s s a H e n k ilö k u n n a n lu k u m ä ä rä o li L iik k e e n to im itu s jo h ta ja n a o n M a u ri A n t t i l a ja h a llin to n e u v o s ton pu heenjohtajana U rpo H e i ra n tu li J o h a n s s o n ia v a s ta a n s a v o la is u k k o, jo k a p y s ä y tti a r k k ip iis pan. T a ija tte o lla p a s to rj? k y s ä is i u k k o, jo k a k a ik e s ta p ä ä ttä e n o li k u u llu t, e ttä k y lä s s ä v ie tti k e s ä ä n sä jo k u p a p p is m ie s. O le n o llu t, v a s ta s i a r k k ip iis p a. T a ija tte o lla k ir k k o h e r r a? O le n o llu t. S e u ra s i h e tk e n ta u k o ja s itte n k y s y m y s : T a ija tte o lla ro v a s ti? O le n o llu t. N y t m e n i k y s y jä y m m ä lle, tiir a ili a ik a n s a v a s ta a ja a ja p ä ä tä ä n n y ö - k y te lle n v ir k k o i: J a a, ja a, s itä v iin a te k k ö ö. ( T e o k s e s ta " k o P u m p u la flik a t jo k k e n p u to s. LÄMMINVERIRATSUJA PUOLASTA s e k ä A r s e n in k a d u n ( n y k. S irk k a la n - n o n e n. O s u u s liik e T a r m o la a v a s i B ra h e n k a d u n ja Y lio p is to n k a d u n O F a rm a, k a n s a in v ä lin e n m a a - ja k o tita lo u s n ä y tte ly A r tu k a is t e n n ä y tte ly a lu e e lla a lk a a jo o lla tu t tu t u r k u la is ille. J a m o n ille m u ille. T u t u s tu ih a n e d e llis e e n, k a k s i v u o tta s itt e n jä r je s te tty y n F a r- m a a n y li k ä v ijä ä. E n s i e lo k u u s s a A r tu k a is is s a ta a s ta p a h tu u p ä iv in ä. P y r im m e ta a s r a k e n ta m a a n F a r- m a s ta e r ila is e n. E r ila is e n k u in L U O N N O L L IS E S T I p ä ä p a in o F a r m a s s a o n m a a ta lo u d e n k o n e u u tu u k - s ie n, k o tie lä in te n ja u u s ie n ra k e n - n u s m a llie n e s itte ly s s ä. V a rs in p a l jo n n ä h d ä ä n k u ite n k in m y ö s m u u ta. N ä h d ä ä n m m. 30 P u o la s ta o s te ttu a lä m m in v e r ir a ts u a, jo tk a s ijo i te ta a n k e s k e is e lle p a ik a lle n ä y tte ly a lu e tta a ito o n V illin L ä n n e n y m p ä ris tö ö n. V illin L ä n n e n S a lu u n a s sa ju o n n e ta a n m y ö s F a rm a n v iih d e o h je lm a t ju o n ta jin a m aan tu n n e tu im m a t s a lu u n a m e s ta rit. P u o la la i s e t r a ts u h e v o s e t e iv ä t o le F a rm a s s a v a in y le is ö n ih a ilta v in a. K a ik k i m a h d o llis u u k s is ta ja p a k a s tu s te k n iik a s ta k e s k ite ty llä " k y lm ä n lin ja n " o s a s to lla m e s s u h a llis s a. P E R H E E N E M Ä N T IÄ k iin n o s ta a v a r m a s ti m y ö s F a rm a n ta id e - ja k o - tite o llis u u s o s a s to, jo s s a e s ite llä ä n k o d in t e k s tiile jä ja ta id e te o llis ia tu o tte ita. K o d in y m p ä ris tö ö n k iin n i te tä ä n h u o m io ta F a rm a n p u u ta r h a - o s a s to lla, jo k a p y r k ii p a lv e le m a a n lä h in n ä h a r r a s te lija p u u ta r h u r e ja. M A A T A L O U S K O N E O S A S T O N v o i k u lm a u k s e s s a h e rk k u m y y m ä lä n "H u m m e ri. m a a ta lo u s n ä y tte ly t y le e n s ä. F a r 30 m y y d ä ä n p ä iv ittä is is s ä h u u to k a u d a a n jo tä s s ä v a ih e e s s a s a n o a la a ju u d e lta a n y littä v ä n h u o m a tta v a s ti m a e i o le y k s in o m a a n m a a ta lo u s v ä e s tö n ju h la - ja v a lis tu s tila is u u s. P y r im m e tu o m a a n e s ille p o is s a n ä y tte ly v ie r a ille v iis i k u n a k in n ä y tte ly p ä iv ä n ä. H e v o s k a u p a t o n jo te h ty ja r a ts u t tu o d a a n A r- tu k a is iin k e s ä k u u n lo p u lla. K u u k a u e d e llis e s s ä F a rm a s s a n ä h d y n k o n e o s a s to n. O s a s to lla tu lla a n n ä k e m ä ä n h y v ä lä p ile ik k a u s tä m ä n p ä i a s io it a, jo t k a o v a t y h te is iä ih m i d e n k e s tä v ä k a ra n te e n ia ik a A r tu v ä n m a a tila k o n e is tu R s e s ta. s ille n iin k a u p u n g e is s a k u in k a is is s a ja F a rm a v o i a lk a a. m a a s e u d u lla k in. T ä lla is ia m e itä k a ik k ia k o s k e tta v ia a s io ita o v a t m m. k iin n o s tu s e lä im iin, u r h e i lu u n, k o d in ja s e n y m p ä ris tö n h o ito o n s e k ä lu o n n o llis e s ti v a - p a a - a ik a ja v iih d e. M y ö s k o tita lo u d e n ty ö t ja ta r p e e t o v a t s a N Ä Y T T E L Y N n im e n m u k a is e s ti n n a a n F a rm s s a e n tis tä e n e m p a a m ä n p a in o a k o tita u te e n ja s e n lo u u tu u s ie n e itte ly y n. P a k a s tu s ja k s s iih e n liitty v ä k a lu s to s e k ä y le e n s ä k o d in k y lm ä k a lu s to o n v o im a k k a a s ti y le is ty m ä s s ä s e k ä k a u p u n k i- e ttä e n n e n m u u ta m a a s e u tu k o d e is s a. F A R M A S S A e i n ä h d ä k u ite n k a a n y k s in o m a a n u u tu u k s ia. L a a ja m a a - ta lo u s h is to r ia llin e n o s a s to lu k u is i n e n ä y tte ly e s in e in e n a n ta k u v a n e a s iitä, m in k ä la in e n k e h ity s p r o s e s s i m a a ta lo u d e s s a ja se n k o n e is tu k s e s s a o n v u o s is a to je n k u lu e s s a ta p a h tu n u t. m a t n iin m a a lla k u in k a u p u n g e is s a k in. T ä tä k a ik k e a m y ö s e s itä m m e F a rm a s s a. N ä is s ä m e r k e is s ä p y r im m e F a rm a s s a a n ta m a a n n ä y tte ly v ie r a ille m a h d o llis u u d e n tu tu s tu a e r i p a k a s tin - m a lle ih in ja - m e rk k e ih in se k ä s a a d a v a lis tu s ta p a k a s tim ie n k ä y ttö O S A S T O liitty y k iin te ä s ti m a a m m e m a a ta lo u s n e u v o n n a n 17 5-v u o tis - ju h la a n, jo n k a p ä ä ta p a h tu m a a v ie te tä ä n A r tu k a is is s a F a r m a - n ä y tte ly n y h te y d e s s ä.

27 TERÄSSIIPI KOMBI VIIMEINEN UUTUUS KORUTAOTUT JA JALOKIVIN KORISTELLUT KIHLA- JA VIH KIM Ä- SORMUKSET. N iiden säteilevä kauneus, puhtain työ ja parhaiten valitur kivet ovat vaativam m ankin maun mukaiset. Ilm oituksem m e 30 vuoden takaa, kertoo liikkeem m e pyrkineen jo s illo in myymään tuotteita jotka ovat olleet uutuuksia. Me ieem m e tänään samoin. T u r u n k u l t a s e p p ä O y R A U T A T A V A R A T A L O Aurakatu 12. Puh MAALAUSLIIKE K URTTI jälk. Raikas m erituuli saa meidät hyväntuulisiksi. Tule toteamaan: Hyväntuulisuus tarttuu Asut ruhtinaallisesti H erkuttelet Uit ja saunot Tanssit uuteen aamuun Viihdyt varmasti LENINKILIIKE RUISSALO hyväntuulinen loma* ja kongressihotelli ELLEN SUVANTO YLIOPISTONKATU 29 M E V A L M IS T A M M E niitä k o r k e a lu o k k a isik s i tun nettuja F IN M A R -v e n e itä p ik - k u jo lla s ta lu x u s riste ilijä ä n. SUOSITTAUTUU LIHA- A LEIKKELELIIKE ONNI LAINE KAUPPAHALLI PUH SUOSITTAUTUU

28 P u u t a r h a - j a k a s v i h u o n e r a k e n t a j a MIELLYTTÄVÄN ASUMISEN JA MUKAVAN RAVINTOLAN KESKUSTAHOTELLI TERVETULOA VIERAAKSEMME! Farma, Turun kansainvälinen maa- ja kotitalousnäyttely ARTUKAISISSA HOTe LLI M a a k u n t a farma KUNNON SIGGE. M E IJE R ITU O T T E ITA IRMA REUNANEN Kauppahalli 24 - Puh LIIK EN NÖ ITSIJÄ U. SALONEN Uittamontie 29 - Puh , Tilausajoja suoritetaan ajanm ukaisilla turistilinja-autoilla. Huom. Myös 20 hengen pienoisbussilla. Tuli pojille uusi sigge. Pikkusikari van Kemp Junior Ja vaikka nimi onkin nuorekas Junior ja koko moderni, maku on silti aikamiehiä varten. Hyvännäköinen metallirasia säilyttää Juniorien mehevän maun. Kunnon sigge, rautainen rasia. van Kemp JUNIOR* RETTIG

29 Silja Linen päivävuorolla Turusta Ruotsiin Tukholma/Värtan klo 9.30 Norrtälje klo klo Tukholm a/skeppsbron klo Norrtälje Voim assa saakka. Liput matkatoimistostanne! SILJA LINE. Turku 1972 Lou n ais-suom e n Kirjapaino Oy.