Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne Selvitys käyvilläarvoilla vuokrattavan (YTV-malli) tai luovutettavan omaisuuden (keskitetty yhtiömalli) taloudellisista vaikutuksista tariffitukeen ja käyvilläarvoilla tapahtuvista pääomitus- ja rahoitusvaihtoehdoista RAPORTTI 1

2 Sisältö Yhteenveto 1. Selvityksen tavoite 2. Jatkoselvitettävät vaihtoehtomallit 3. Taloudellisten laskelmien olettamukset 4. Taloudellisissa laskelmissa käytetyt kirjanpito- ja käyvät arvot kunnittain ja omaisuusryhmittäin 5. Käypien arvojen vaikutukset tariffitukeen 6. Pääomitus- ja rahoitus 7. Pääomituksen ja rahoituksen vaikutukset tariffitukeen 8. Esimerkki eri osa-alueiden vaikutuksista tariffitukeen 9. Kuntien maksuosuudet Liite 1 Taloudelliset laskelmat 2

3 Yhteenveto YTV-mallissa YTV vuokraa infraomaisuuden kuntien perustamalta yhtiöltä/yhtiöiltä. Vuokran suuruus määräytyy omaisuuden käypien arvojen mukaan. Keskitetyssä yhtiömallissa kunnat luovuttavat omaisuuden käyvillä arvoilla perustettavalle yhtiölle. YTV-mallissa kunnat pääomittavat perustamansa yhtiöt, jotka vuokraavat infraomaisuuden YTV:lle. Keskitetyssä yhtiömallissa kunnan pääomittavat perustamansa yhtiön. Käytettäessä samoja olettamuksia, vastaavat mallit käyvillä arvoilla vuokrauksesta tai luovutuksesta, pääomituksesta ja rahoituksesta syntyvien kulujen osalta toisiaan. Kaupungit saavat pääomasijoitustaan vastaavan omistusosuuden yhtiöistä ja laskennallisesti kaupungin osuus yhtiön nettovarallisuudesta vastaa sen sijoitusta. 3

4 1. Selvityksen tavoite Selvitys on tarkoitettu pääkaupunkiseudun joukkoliikennetyöryhmän käyttöön sen arvioidessa joukkoliikennejärjestelmää ja tehdessä esitystä tulevaisuuden linjauksiksi. Tämän selvitystyön tavoitteena on selvittää käyvillä arvoilla YTV-mallissa vuokrattavan ja keskitetyssä mallissa luovutettavan omaisuuden taloudellisia vaikutuksia erityisesti tariffitukeen. Lisäksi selvitetään pääomitus- ja rahoitusvaihtoehtoja omaisuuden vuokrauksen tai luovutuksen tapahtuessa käyvillä arvoilla. Käyvät arvot perustuvat pääosin ulkopuolisen arvioitsijan tekemiin laskelmiin. Niiltä osin kun arvioita ei ole ollut käytössä on irtainomaisuus arvostettu kirjanpitoarvoon. Rakennusten ja rakennelmien kirjanpitoarvojen muunnossa käyviksi on käytetty ulkopuolisen arvioitsijan laskelmien mukaista vastaavan omaisuuslajin suhteellista korotusta. Tässä toimeksiannossa on perehdytty taustamateriaaliin ja laadittu kokonaisuutta kuvaavat liiketaloudelliset laskelmat. Toimeksianto on jatkoa raportoituun selvitykseen. Selvityksen ovat laatineet KHT, JHTT Tiina Lind, KHT, JHTT, Jarmo Lohi, KTM Jussi Tourunen ja KTM Ville Lähde. 4

5 2. Jatkoselvitettävät vaihtoehtomallit Joukkoliikenteen työryhmä on valinnut seuraavat vaihtoehtomallit tähän taloudelliseen jatkoselvitykseen. A. YTV - malli B. Keskitetty yhtiömalli (konserni) Aikaisemmassa raportissa on selvitetty tarkemmin ko. mallien erityispiirteitä. Luovutettavan omaisuuden rajaus vastaa aikaisemmassa raportissa esitettyä rajausta. 5

6 2. Jatkoselvitettävät vaihtoehtomallit A. YTV -malli Omistus: Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen VR Omistajaohjaus: Seutukokous ja hallitus Sopimukset, Kaupunkien kannanotot YTV Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne suunnittelu tiedotus asiakaspalvelu matkakortti tarkastus vuokraus vuokraus vuokraus Junakalusto Oy Länsi- Metro Infra Oy Helsinki Metro Infra Oy Raitiovaunu Infra Oy Muu Infra Oy Koy Varikot: bussivarikot Tilaus Rv-liikenne Metroliikenne Bussiliikenne Muuta: Junakalusto Oy:n omistus nykyinen Rv - ja metroliikenne yhtiö- tai liikelaitosmuodossa 6 Junaliikenne Lauttaliikenne

7 2. Jatkoselvitettävät vaihtoehtomallit B. Keskitetty yhtiömalli (konserni) Omistus: Emo Oy: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen Tytäryhtiöt: Emo Oy Omistajaohjaus: PKS kuntien yhteinen toimielin/khs:t Junakalusto Oy Vuokraus EMO OY konserniohjaus suunnittelu tiedotus asiakaspalvelu matkakortti Tilaus/sopimus Omistus KoyVarikot: Varikot Muu Infra Oy: Asemat, terminaalit Länsi-Metro Infra Oy: Radat, asemat, terminaalit Metro Oy: Radat, asemat, terminaalit, kalusto, operointi Raitiovaunu Oy: Radat, asemat, terminaalit, operointi, kaluston omistus Bussiliikenne Junaliikenne Lauttaliikenne Muuta: Junakalusto Oy:n omistus nykyinen 7

8 3. Taloudellisten laskelmien olettamukset 1/3 Taloudellisten laskelmien tarkoituksena on kuvata mallien muodostamaa kokonaisuutta tämänhetkisen tuotto- ja kustannusrakenteen mukaisesti. Laskelmissa ei ole otettu huomioon mm. liikennemäärien kehitystä, lipunhintojen korotuksia tai toimintojen yhdistämisestä ja tehostamisesta mahdollisesti syntyviä säästöjä. Taloudelliset laskelmat on tehty vuosille eli seuraaville 15 vuodelle. YTV- mallin ja keskitetyn mallin erona on, että YTV-mallissa metro- ja raitiovaunuoperointi eivät ole osa konsernia. Laskelmissa on kuntien tulevien infrainvestointien rahoitus toteutettu 60 % valtion ja kuntien rahoitusosuuksina ja 40 % yhtiön lainarahoituksella. Näin kokonaisinvestoinneista jää yhtiön/yhtiöiden poistopohjaan 40 %. Uusinvestointien keskimääräisenä poistoaikana on käytetty 36 vuotta ja kunkin vuoden kumulatiivisesta käyttöomaisuuden arvosta on tehty 2,78 % poisto. Poistot aloitetaan tekemään sitä mukaan kun investointimenoja on syntynyt. Uusinvestointeja varten otettavan lainan laina-aikana on käytetty 36 vuotta. Vuokrattavan (YTV-malli) ja luovutettavan (keskitetty yhtiömalli) omaisuuden jäljellä olevana poistoaikana on käytetty 20 vuotta. Laina-aikana on käytetty 20 vuotta. 8

9 3. Taloudellisten laskelmien olettamukset 2/3 Rahoituksen korkokantana on käytetty 4 % vuosikorkoa. Lipputulot ja tariffituet kertyvät YTV:lle/emolle. Kustannusten ja tuottojen odotetaan kasvavan samassa suhteessa (oletusinflaatio 2 prosenttia). Omaisuuden luovutus tapahtuu käyvillä arvoilla vuonna Pääomasijoitukset apporttiomaisuudella ja rahana tapahtuvat vuonna Vuoden 2007 tuloslaskelman osalta on käytetty ennusteita, tämän jälkeen tuottojen ja kulujen kehitys vastaa indeksointia. Nettovarallisuuteen on huomioitu lyhytaikaiset saamiset ja velat, mutta ei pitkäaikaisia. Infran vuokrat tai käyttökorvaukset on määritetty omakustannushintaisesti. Tilikauden tulosta ei laskelmissa ole säädetty tariffituen määrällä, vaan tilikauden yli-/alijäämä/tulos ennen veroja kertoo nykyiselle tuotto- ja kulutasolla sekä käytetyillä oletuksilla tulevien vuosien tuloksen. Laskelmissa on oletettu, että varainsiirtoverovaikutuksia ei muodostu. 9

10 3. Taloudellisten laskelmien olettamukset 3/3 Asukaslukuna on käytetty Helsinki , Espoo , Vantaa ja Kauniainen asukasta. Yksityiskohtaiset taloudelliset laskelmat on esitetty liitteessä 1. YTV -mallista ja keskitetystä mallista on esitetty emo/konsernin tuloslaskelma, kassavirtalaskelma ja tase. Laskelmien pohjana on käytetty arvioita tulevista investoinneista ja kuntien ja valtion rahoitusosuuksista perustuu PLJ:hin ja kuntien investointisuunnitelmiin. 10

11 4. Taloudellisissa laskelmissa käytetyt kirjanpito-ja käyvät arvot kunnittain ja omaisuusryhmittäin Kirjanpitoarvot perustavat pääosin vuoden 2006 tilinpäätöksiin ja käyvät arvot pääosin ulkopuolisen arvioitsijan arvioon (Catellan raportit ja ). Kirjanpitoarvot Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Yhteensä Aineettomat hyödykkeet 13,2 1,8 1,4 0,0 16,4 Rakennukset ja rakennelmat 128,0 5,2 3,3 0,0 136,5 Kiinteät rakenteet ja laitteet 141,3 0,4 0,0 0,0 141,7 Koneet ja kalusto 121,7 0,0 0,0 0,0 121,7 Osakkeet 26,1 0,0 0,0 0,0 26,1 Vaihto-omaisuus 3,2 0,0 0,0 0,0 3,2 Saamiset ja lyhytaikaiset velat -21,3 0,0 0,0 0,2-21,1 Yhteensä 412,2 7,4 4,7 0,2 424,5 Kunnan osuus -% 97,1% 1,7% 1,1% 0,0% 100,0% Käyvät arvot Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Yhteensä Aineettomat hyödykkeet 13,2 1,8 1,4 0,0 16,4 Rakennukset ja rakennelmat 291,3 10,4 6,6 0,0 308,3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 351,9 0,8 0,0 0,0 352,7 Koneet ja kalusto 121,7 0,0 0,0 0,0 121,7 Osakkeet 26,1 0,0 0,0 0,0 26,1 Vaihto-omaisuus 3,2 0,0 0,0 0,0 3,2 Saamiset ja lyhytaikaiset velat -21,3 0,0 0,0 0,2-21,1 Yhteensä 786,1 13,0 8,0 0,2 807,3 Kunnan osuus -% 97,4% 1,6% 1,0% 0,0% 100,0% 11

12 5. Käypien arvojen vaikutukset tariffitukeen Omaisuuden vuokrauksen tai luovutuksen käyvin arvoin vaikutuksia on laskelmissa eritelty Tariffituki 2 ja 3. Tariffituki 1 3 on laskelmissa esitetty seuravilla pääperiaatteilla: 1. Tariffituki 1: Nykyisen mallin mukainen tariffituki. Jako kunnille vuoden 2007 ennustetun tariffituen määrän mukaisesti (Helsinki 60,5 %, Espoo 21 %, Vantaa 17 % ja Kauniainen 1 %) 2. Tariffituki 2: Poisto käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen erotuksesta. Jäljellä olevana poistoaikana on käytetty 20 vuotta. Jako kunnille keskimääräisen pyöristetyn metro- ja raitiovaunuliikenteen toteutuneiden nousujen mukaisesti, koska kirjanpitoarvojen korotus käypiin arvoihin kohdistuu pääosin metro- ja raitiovaunuliikenteen infraomaisuuteen (Helsinki 83 %, Espoo 9 %, Vantaa 7,5 % ja Kauniainen 0,5 %). Laskelmissa ei ole huomioitu Länsimetron käyttöön oton vaikutusta jakoosuuksiin. 3. Tariffituki 3: Omaisuuden oston rahoittamiseksi otettavan lainan korkokustannus, joka jakautuu samalla perusteella Tariffituki 2:n kanssa (Helsinki 83 %, Espoo 9 %, Vantaa 7,5 % ja Kauniainen 0,5 %). Laskelmissa ei ole huomioitu Länsimetron käyttöön oton vaikutusta jakoosuuksiin. 12

13 5. Käypien arvojen vaikutukset tariffitukeen Omaisuuden vuokraus tai luovutus käyvillä arvoilla vaikuttaa esimerkiksi vuoden 2007 ja vuosi 2009 tariffituen määriin seuraavasti: Vuosi 2007 Helsinki Espoo VantaaKauniainen Yhteensä Tariffituki 1-107,1-38,9-30,1-0,9-177,0 Tariffituki 2-15,9-1,7-1,4-0,1-19,1 Tariffituki 3-23,9-2,6-2,2-0,1-28,8 Vaikutus käypiin arvoihin arvostuksesta Vuosi 2009 Helsinki Espoo VantaaKauniainen Yhteensä Tariffituki 1-111,4-40,5-31,3-0,9-184,2 Tariffituki 2-15,9-1,7-1,4-0,1-19,1 Tariffituki 3-21,5-2,3-1,9-0,1-25,9 Vaikutus käypiin arvoihin arvostuksesta Käytettäessä samoja olettamuksia, vastaavat mallit käyvillä arvoilla vuokrauksesta tai luovutuksesta syntyvien kulujen osalta toisiaan. Tariffituet on esitetty eriteltynä liitteessä 1 vuosittain kokonais- summina ja kappaleessa 9 on esimerkkejä määristä kunnittain. 13

14 6. Pääomitus ja rahoitus YTV-mallissa kunnat pääomittavat perustamansa yhtiöt, jotka vuokraavat infraomaisuuden YTV:lle. Keskitetyssä yhtiömallissa kunnan pääomittavat perustamansa yhtiön. Käytettäessä samoja olettamuksia, vastaavat mallit pääomituksesta ja rahoituksesta syntyvien kulujen osalta toisiaan. Pääomitus voi tapahtua maksamalla yhtiön oman pääoman määrä rahana tai antamalla apporttina omaisuutta. Pääomistuksen perusteet ja kunkin osakkaan osuuden voivat osakkaat sopia keskenään. Tähän selvitykseen on valittu pääomitustavoiksi seuraavat 6 esimerkkiyhdistelmät: 1. Kunnat sijoittavat apporttiomaisuutena 1 % luovutettavan omaisuuden arvosta ja rahana 80 euroa kunnan asukasta kohden 2. Kunnat sijoittavat apporttiomaisuutena 3 % luovutettavan omaisuuden arvosta ja rahana 50 euroa kunnan asukasta kohden 3. Kunnat sijoittavat apporttiomaisuutena 5 % luovutettavan omaisuuden arvosta ja rahana 50 euroa kunnan asukasta kohden 4. Kunnat sijoittavat apporttiomaisuutena 0 % luovutettavan omaisuuden arvosta ja rahana 100 euroa kunnan asukasta kohden 14

15 6. Pääomitus ja rahoitus 5. Kunnat sijoittavat apporttiomaisuutena 10 % luovutettavan omaisuuden arvosta ja rahana 100 euroa kunnan asukasta kohden 6. Kunnat sijoittavat apporttiomaisuutena 5 % luovutettavan omaisuuden arvosta ja rahana 0 euroa kunnan asukasta kohden Liitteessä 1 esitetyt taloudelliset laskelmat perustuvat esimerkin 1 (1 %/80 euroa) pääomistus- ja rahoitustapaan. Esimerkki 1 vastaa jakosuhteiltaan tariffituen jakaumaa. 15

16 6. Pääomitus ja rahoitus Esimerkki 1 1 %/80 euroa Kunnat sijoittavat luovutettavasta omaisuudesta 1 % apporttina ja rahana 80 euroa asukasta kohden. Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Apportti 1 % Rahana 80 euroa 52,7 meur 18,7 meur 15,0 meur 0,7 meur Omistusosuus Konserni 60,5 % 21,4 % 17,2 % 0,8 % Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen 16

17 6. Pääomitus ja rahoitus Esimerkki 1 1 %/80 euroa Kaupungit saavat pääomasijoitustaan vastaavan omistusosuuden yhtiöistä ja laskennallisesti kaupungin osuus yhtiön nettovarallisuudesta vastaa sen sijoitusta. Kaupunkien laskennalliset osuudet yhtiöstä muodostuvat seuraavasti: (miljoonaa euroa) Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Yhteensä Kaupungin sijoitus yhtiöön 52,7 18,7 15,0 0,7 87,2 Omistusosuus -% 60,5 % 21,4 % 17,2 % 0,8 % 100 % Laskennallinen kaupungin osuus Yhtiön omaisuudesta 509,8 180,6 145,4 7,0 842,7 Yhtiön veloista 457,0 161,9 130,3 6,3 755,5 Yhtiön nettovarallisuudesta 52,8 18,7 15,0 0,7 87,2 17

18 6. Pääomitus ja rahoitus Esimerkki 2 3 %/50 euroa Kunnat sijoittavat luovutettavasta omaisuudesta 3 % apporttina ja rahana 50 euroa asukasta kohden. Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Apportti 3 % Rahana 50 euroa 51,6 meur 12,0 meur 9,6 meur 0,5 meur Omistusosuus Konserni 70,1 % 16,3 % 13,0 % 0,6 % Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen 18

20 6. Pääomitus ja rahoitus Esimerkki 3 5 %/50 euroa Kunnat sijoittavat luovutettavasta omaisuudesta 5 % apporttina ja rahana 50 euroa asukasta kohden Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Apportti 5 % Rahana 50 euroa 67,4 meur 12,2 meur 9,8 meur 0,5 meur Konserni Omistusosuus 75,0 % 13,6 % 10,9 % 0,5 % Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen 20

22 6. Pääomitus ja rahoitus Esimerkki 4 0 %/100 euroa Kunnat sijoittavat luovutettavasta omaisuudesta 0 % apporttina ja rahana 100 euroa asukasta kohden Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Apportti 0 % Rahana 100 euroa 56,1 meur 23,2 meur 18,7meur 0,9 meur Omistusosuus Konserni 56,7 % 23,5 % 18,9 % 0,9 % Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen 22

24 6. Pääomitus ja rahoitus Esimerkki 5 10 %/100 euroa Kunnat sijoittavat luovutettavasta omaisuudesta 10 % apporttina ja rahana 100 euroa asukasta kohden Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Apportti 10 % Rahana 100 euroa 134,7 meur 24,5 meur 19,5 meur 0,9 meur Omistusosuus Konserni 75,0 % 13,6 % 10,9 % 0,5 % Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen 24

26 6. Pääomitus ja rahoitus Esimerkki 6 5 %/0 euroa Kunnat sijoittavat luovutettavasta omaisuudesta 5 % apporttina ja rahana 0 euroa asukasta kohden Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Apportti 10 % Rahana 100 euroa 39,3 meur 0,6 meur 0,4 meur 0 meur Omistusosuus Konserni 97,4 % 1,6 % 1,0 % 0 % Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen 26

28 6. Pääomitus ja rahoitus Edellisistä esimerkeistä voi päätellä, että mitä enemmän prosentuaalisesti luovutetaan apporttiomaisuutta, sitä suuremmaksi Helsingin omistusosuus muodostuu. Laskelmissa käytetyillä perusteilla Helsingin osuus on pienemmillään esimerkissä, jossa pääomitus tapahtuu rahana kunnan asukasluvun mukaan. Yhdistelmät, joissa esimerkiksi kaikkien kuntien pääomitus tapahtuu osittain apporttina ja sen lisäksi Espoo, Vantaa ja Kauniainen sijoittavat osan rahana, myös mahdollisia. Mikäli kaikkien kuntien apportin määrä olisi 3 % luovutettavasta omaisuudesta ja Espoo, Vantaa ja Kauniainen sen lisäksi sijoittaisi rahan 50 euroa asukkaalta olisi omistusosuudet seuraavanlaiset: Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Yhteensä Apportti omaan pääomaan 23,6 0,4 0,2 0,0 24,2 Pääomasijoitus rahana 0,0 11,6 9,4 0,5 21,4 Oma pääoma yhteensä 23,6 12,0 9,6 0,5 45,6 Kunnan omistusosuus % 51,7% 26,3% 21,0% 1,0% 100,0% 28

29 7. Pääomituksen ja rahoituksen vaikutukset tariffitukeen Pääomapanostuksen määrän kasvattaminen vaikuttaa alentavasti tariffituen määrään, koska tällöin omaisuuden ostoa varten tarvittavan lainan määrä ja sen korkokustannus vähenee. Taloudellisissa laskelmissa on oletettu, että yhtiö rahoittaa tulevista joukkoliikenneinvestoinneista 40 % lainarahoituksella ja loput 60 % on valtion ja kuntien rahoitusosuutta. Lainarahoituksen käytön vaikutukset on esitetty laskelmissa rivillä tariffituki 4 ja 5. Tariffituki 4: Tulevien investointien yhtiön taseeseen aktivoitavan osuuden (selvityksessä 40 %) poisto. Poistoaikana on käytetty 36 vuotta ja jakoperusteena kunnille kunkin kunnan osuus kokonaisinvestoinneista. Tariffituki 5: Tulevien investointien rahoittamiseksi otettavien lainojen korkokustannus ja jakoperusteena kunkin kunnan suhteellinen osuus kokonaisinvestoinneista. 29

30 8. Esimerkki vaikutuksista tariffitukeen Käypien arvojen ja rahoituksen vaikutukset esimerkiksi vuoden 2007 ja vuosi 2009 tariffituen määriin ja rahoitusosuuksiin olisivat seuraavanlaiset (esimerkin 1 mukaisesti pääomitus 1%/80 euroa): Vuosi 2007 Helsinki Espoo VantaaKauniainen Yhteensä Tariffituki 1-107,1-38,9-30,1-0,9-177,0 Tariffituki 2-15,9-1,7-1,4-0,1-19,1 Tariffituki 3-23,9-2,6-2,2-0,1-28,8 Tariffituki 4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tariffituki 5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tariffituki yhteensä -146,9-43,3-33,7-1,1-224,9 60 % Rahoitusosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä -146,9-43,3-33,7-1,1-224,9 Vaikutus käypiin arvoihin arvostuksesta Vaikutus investointien Lainarahoituksesta yhtiön Kautta. Vuoden 2007 investoinnit on arvioitu olevan nolla. 30

31 8. Esimerkki vaikutuksista tariffitukeen Vuosi 2009 Helsinki Espoo VantaaKauniainen Yhteensä Tariffituki 1-111,4-40,5-31,3-0,9-184,2 Tariffituki 2-15,9-1,7-1,4-0,1-19,1 Tariffituki 3-21,5-2,3-1,9-0,1-25,9 Tariffituki 4-0,5-0,1-0,6 0,0-1,2 Tariffituki 5-1,6-0,2-1,8 0,0-3,6 Tariffituki yhteensä -150,9-44,8-37,1-1,1-234,0 60 % Rahoitusosuudet -14,2-1,9-20,4 0,0-36,5 Yhteensä -165,1-46,7-57,5-1,1-270,5 Vaikutus käypiin arvoihin arvostuksesta Vaikutus investointien Lainarahoituksesta yhtiön kautta Erotus 11,2 meur Vantaan maksuosuuksissa ko. vuonna Mikäli kunnat maksaisivat rahoitusosuutensa 100 %, olisivat rahoitusosuudet seuraavat: Tariffituki 4, 5 ja 60 % rahoitusosuudelle vaihtoehtona: 100 % Rahoitusosuudet 23,7 3,1 34,0 0,0 Investointien osittainen rahoittaminen yhtiön ottamalla lainalla, tasoittaa kuntien rahoitusosuuksien vuosittaista määrää. Kappaleessa 9 ja liitteessä 1 on esitetty lisää esimerkkejä vaikutuksista tariffitukeen. 31

32 9. Kuntien maksuosuudet Kustannukset, jotka aiheutuvat kunnille omaisuuden hankinnasta käyvillä arvoilla, on esitetty laskelmissa tariffituki 2 ja 3. Eli esimerkiksi vuonna 2015 tariffituen lisäys on vaihtoehto 1:ssä Helsingille 30,2 meuroa, Espoolle 3,3 meuroa, Vantaalle 2,7 meuroa ja Kauniaisille 0,2 meuroa. Apporttiomaisuutena tapahtuva pääomistus vähentää vuokrattavan tai luovutettavan omaisuuden määrää ja pienentää näin ollen yhtiön tarvetta rahoittaa omaisuuden ostoa. Seuraavissa laskelmissa tämä näkyy eri vaihtoehtojen välisenä erona Tariffituki 3:n määrässä. Yhtiön tulevien investointien rahoituksesta osittain lainarahoituksella aiheutuvien kustannusten lisäystä on esitetty Tariffituki 4 ja 5. Esimerkeissä on esitetty myös kuntien rahoitusosuudet investointeihin ko. vuosina. Seuraavissa esimerkeissä on esitetty käypien arvojen, pääomituksen ja rahoituksen vaikutusta tariffitukeen. 32

33 9. Kuntien maksuosuudet Esimerkki 1 1 %/80 euroa 33

39 Taloudelliset laskelmat pääomitus esimerkki 1 mukaisesti 1 %/80 euroa A) YTV -malli Tuloslaskelma Liite 1 39

40 Taloudelliset laskelmat pääomitus esimerkki 1 mukaisesti 1 %/80 euroa A) YTV -malli Liite 1 Kassavirta 40

41 Taloudelliset laskelmat pääomitus esimerkki 1 mukaisesti 1 %/80 euroa A) YTV -malli Liite 1 Tase 41

42 Taloudelliset laskelmat pääomitus esim. 1 muk. 1 %/80 euroa B) Keskitetty yhtiömalli (konserni) Tuloslaskelma emo Vastaa konsernin tuloslaskelmaa, mutta infrakorvaukset yhtenä summana eikä jaoteltuna eri kustannusryhmiin ja poistoihin Liite 1 42

43 Taloudelliset laskelmat pääomitus esim. 1 muk. 1 %/80 euroa Liite 1 B) Keskitetty yhtiömalli (konserni) Kassavirta 43

44 Taloudelliset laskelmat pääomitus esim. 1 muk. 1 %/80 euroa Liite 1 B) Keskitetty yhtiömalli (konserni) Tase 44