SCI3025.kand ja SCI3026.kand KURSSIESITE

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTO Perustieteiden krkeakulu Infrmaativerkstjen/Tutanttaluden kulutushjelma SCI3025.kand ja SCI3026.kand KURSSIESITE Vastuupettajat: Eerikki Mäki, Tutanttaluden kandidaattiseminaari Miia Jaatinen, Infrmaativerkstjen kandidaattiseminaari

2 Sisällysluettel 1 Kandidaatintyön tekeminen ja tavitteet Aiheen ja hjaajan löytäminen Kandidaatintyön hjausprsessi Kandidaatintyön esittely ja ppninti Kandidaatintyön ja kurssin arvstelu Kypsyysnäyte pintsurituksena Kandidaatintutkinnn surittaminen erinmaisesti Kurssikäytännöt Opetushenkilökunta ja tiedttaminen Ilmittautuminen kurssille Kurssin surittaminen Kurssin eteneminen ja aikataulu Kandidaatintyön kielestä Susiteltavaa kirjallisuutta... 9

3 1 Kandidaatintyön tekeminen ja tavitteet Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin mudstama kknaisuus n piskelijan ensimmäinen ksketus tieteelliseen tutkimustyöhön. Kandidaatintyö n yksin tehtävä, hjattu kirjallisuustutkimus. Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin pintkknaisuuden tavitteena n luda tiednhaun, tieteellisen ajattelun, tiedn jäsentämisen ja käsittelyn sekä kielen ja viestinnän taitja. Infrmaativerkstjen ja tutanttaluden kulutushjelmissa kandidaatintyö n kirjallisuustutkimukseen perustuva pinnäyte, jka työmäärältään vastaa nin 6,5 pintpistettä eli tuntia. Empiiristä tutkimusta ei pinnäytteeseen edellytetä eikä susitella, sillä pintjen tässä vaiheessa ei le llut tutkimusmetdlgisia pintja. Tavitteena n, että kandidaattiseminaarin pintjen jälkeen piskelijalla n hyvät valmiudet: Hakea tieteellistä tieta Kuvata tutkimuksensa tavite ja laatia tavitetta vastaavat tutkimuskysymykset Työstää tieteellistä tieta tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi Raprtida pinnäytteensä tulkset tieteellisen esitystavan mukaisesti Esittää tutkimuksensa tulkset julkisesti Tieteelliseen argumentintiin 1.1 Aiheen ja hjaajan löytäminen Kurssin henkilökunta julkaisee kurssin sivuilla luetteln teemista tai aihealueista, jista kandidaatintyön vi tehdä k. teeman tai aihealueen hjaajalle. Tämän jälkeen kandityön tekijä ttaa itse yhteyttä valitsemansa aiheen tai teeman hjaajaan ja pyytää häntä kandidaatintyönsä hjaajaksi. Ohjaaja saattaa samanaikaisesti ttaa useampiakin hjattavia, jten kysyminen kannattaa aina. Kun hjaaja n ttanut sinut hjattavakseen, ryhdyt keskustelemaan kandidaatintyön tarkemmasta rajauksesta hjaajasi kanssa ensimmäisessä tapaamisessanne kandidaattiseminaarin alussa. Ilmita tämän jälkeen hjaajasi ja kandidaatintyösi (alustava) aihe kurssiassistentille sähköpstitse. Ohjaaja seuraa kandidaatintyön etenemistä ja tukee piskelijaa työn tekemisessä kk kurssin ajan, jtta tieteellisen pinnäytteen vaatimukset täyttyvät. Kandityön hjaajan tulee lla Aalt-ylipistlla, mieluiten Perustieteiden krkeakululla, päätimisesti työskentelevä henkilö (esim. 1

4 prfessri, tutkija tai pettaja), jka n surittanut vähintään maisteritasisen lppututkinnn. Kandidaatintyön vi tehdä myös julkaistun aiheluetteln ulkpulisesta aiheesta tai teema-alueesta. Lisäksi Infrmaativerkstjen kulutushjelman piskelijat vivat valita tiettekniikan (SCI3027.kand) aiheita. Näissäkin tapauksissa timit matimisesti etsiessäsi aiheeseesi spivaa hjaajaa. Kurssihenkilökunta auttaa sinua tarvittaessa hjaajan löytämisessä. Kandidaatintyötä hjaa pääsääntöisesti yksi hjaaja. Kandidaatintyöt vat vain harvin niin mnitieteisiä, että useamman hjaajan käyttäminen lisi perusteltua. Kandidaatintyön sisällöstä kannattaa tki keskustella useiden tutkijiden ja pettajien kanssa, mutta päävastuu hjauksesta kannattaa lla vain yhdellä hjaajalla. Kandidaatintöiden aiheet vat terialähtöisiä. Kandidaatintyötä ei pääsääntöisesti vi tehdä timeksiantna yritykselle. Sen lähtökhtana ei le yritysten ngelmien ratkaiseminen. Yritysmaailmasta vi kuitenkin löytyä kiinnstavia aihepiirejä, jihin vi perehtyä kirjallisuustutkimuksella. 1.2 Kandidaatintyön hjausprsessi Timiva hjausprsessi n keskeinen sa nnistunutta kandidaatintyötä. Kandidaatintyön tekeminen n piskelijalähtöinen prsessi, jten piskelijalta dtetaan alitteellisuutta ja aktiivisuutta esimerkiksi hjaustapaamisten spimisessa ja palautteen saamisessa! Opiskelijan ja hjaajan kannattaa j ensimmäisessä tapaamisessa spia hjaukseen liittyvistä tavitteista, käytännöistä ja aikataulusta. J alkuvaiheessa piskelijan kannattaa tehdä työlleen etenemissuunnitelma ja aikataulu. Kandidaatintyön kirjallinen väliversi timii aina hjaustapaamisten keskusteluphjana, jten piskelijan n syytä timittaa (pääsääntöisesti sähköpstitse) kandidaatintyön versi hjaajalle svitusti ennen hjaustapaamisia. Opiskelijan kannattaa valmistautua hulellisesti hjaustapaamisiin ja miettiä j etukäteen kysymyksiä, jtka häntä sillä hetkellä askarruttavat. Nämä kysymykset vi esittää hjaajalle j etukäteen, jtta hän saa valmistautua niihin. Ohjaustapaamiset vat yleensä kasvkkain tapahtuvia, mutta piskelija ja hjaaja vivat spia myös muunlaisia tapja hjaukselle. Kurssin sivulla n esitetty susitus hjauksen aikataulusta, mutta piskelija ja hjaaja vivat spia myös muunlaisen aikataulun, kunhan työ valmistuu kurssin vaatimusten mukaisesti. 2

5 Kandidaatintyön edistymistä n vaiheistettu välipalautuksin. Kurssilla käytetään MyCurses-työtilaa kandidaatintöiden eri versiiden palauttamiseen. On tärkeää, että tallennat väliversit sinne, sillä työsi etenemistä seuraa hjaajasi lisäksi seminaarin vastuupettaja ja kielikeskus. 1.3 Kandidaatintyön esittely ja ppninti Tieteelliseen viestintään kuuluu tutkimustyön tulsten julkinen esittäminen ja niiden pulustaminen sekä ppnentin rlissa tieteelliseen keskusteluun sallistuminen. Näitä taitja harjitellaan kurssin päättävässä seminaaripäivässä. Seminaaripäivänä esität kandidaatintyösi keskeisen sisällön nin 10 hengen pienryhmässä. Esityksen kest n n minuuttia riippuen pienryhmän ksta. Tarkemmat hjeet seminaaripäivästä ilmitetaan nin viikka ennen seminaaripäivää. Kurssin surittamiseen kuuluu myös tisen piskelijan työn valmisteltu ppninti. Tähän sisältyy: Oppnitavaan työhön perehtyminen hyvissä ajin ennen seminaaripäivää Rakentavan kritiikin valmistelu ppnintilmaketta hyväksikäyttäen 5 minuutin suullisen ppninnin pitäminen ppnitavan työn esityksen jälkeen seminaaripäivänä Oppnintilmake annetaan ppnitavalle. Lmake löytyy MyCurses- työtilasta. Esityspäivän jälkeen työhön vi vielä tehdä muutksia ja krjauksia 10 päivän ajan. Sen jälkeen kandidaatintyön tekijä tallentaa työnsä eage-järjestelmään ja MyCurses-työtilaan sekä lähettää työn hjaajalle arvsteltavaksi. 2 Kandidaatintyön ja kurssin arvstelu Kandidaatintyö arvstellaan asteiklla hylätty/hyväksytty/kiittäen hyväksytty. Ensimmäiseksi työsi hjaaja arvii työsi arviintilmaketta hyväksikäyttäen ja tekee arvsanaehdtuksen. Seuraavaksi hjaajien täyttämät arviintilmakkeet tulevat 3

6 seminaarin vastuupettajalle, jka jk vahvistaa hjaajan esittämän arvsanan tai muuttaa sitä. Js vastuupettaja vahvistaa hjaajan esityksestä pikkeavan arvsanan, kirjittaa vastuupettaja arviintilmakkeelle perustelunsa. Vastuupettajan tehtävänä n vastata siitä, että ehdtetut arvsanat vat keskenään linjassa ja myös verrattavissa aiemmin tehtyjen kandidaatintöiden arvsanihin. Kiittäen hyväksyttyyn arvsanaan edellytetään esimerkillistä maa pansta (ei ainastaan annettujen hjeiden nudattamista), tieteellistä ajattelua sittavaa kypsyyttä sekä mitteetnta tieteellisen tutkimuksen raprtintia. Vastuupettajan vahvistama arvsana tulee myös kk SCI3025/3026.kand kandidaatintyö ja seminaari kurssin arvsanaksi. Tämän lisäksi piskelija saa pintrekisteritteeseensa erillisen merkinnän kypsyysnäytteen surittamisesta, jka arvstellaan asteiklla hyväksytty/hylätty. Kandidaatintyö arvstellaan seuraavilla perusteilla: 1. Yleiskuva, ulkasu Työn yleiskuvan selkeys ja visualisinnin tarkituksenmukaisuus Valitun esitystavan jhdnmukaisuus ja luettavuus 2. Tavite Työn tavitteen selkeys ja perustelu Esitetäänkö työssä työn tavitetta tukeva tutkimuskysymys/kysymykset? Onk työn tavite riittävän rajattu ja työn laajuuteen nähden spiva? 3. Rakenne Työn rakenteen selkeys, lgisuus ja jhdnmukaisuus Rakenteen ja sisällön keskinäinen vastaavuus (esim. tsikt ja sisällöt vastaavat tisiaan) 4. Kirjallisuuden käyttö Valitun kirjallisuuden relevanssi esitetyn tavitteen ja tutkimuskysymysten kannalta Onk valittu kirjallisuus sveliasta (tieteellistä) ja suhtaudutaank lähteisiin riittävän kriittisesti (lähdekritiikki)? 4

7 Onk ma ajattelu ertettavissa käytetystä kirjallisuudesta (mm. viittaustekniikka)? Onk käytetty kirjallisuus ymmärretty ikein ja pystytty ilmaisemaan min sanin (ei pelkästään referintia)? 5. Viittaustekniikka Valitun viittauskäytännön mielekkyys kyseiselle tieteenalalle Viittauskäytännön jhdnmukaisuus 6. Tulkset ja jhtpäätökset Onk työssä pystytty kkamaan käytettyä kirjallisuutta laajemmiksi kknaisuuksiksi (analyysi -> synteesi)? Onk työssä esitetty perusteltua phdintaa (ei vain tisteta kirjallisuudesta löydettyjä näkemyksiä)? Vastataank työssä esitettyyn tutkimuskysymykseen tai -kysymyksiin? Arviidaank työssä sitä, miten hyvin työssä asetettuihin tavitteisiin n päästy? 7. Kielellinen ilmaisu Onk käytetty kieli lunnllista ja sujuvaa (ei kielippivirheitä)? Onk kieli asiallista (tieteellistä, ei puhekieltä)? Ilmaistaank esitetyt asiat yksiselitteisesti? Kiittäen hyväksytyn työn tunnusmerkkejä mm. vat: Työn tavitteen asettelusta ilmenee työn aiheen syvällinen sisäistäminen ja fkusinti. Työn rakenne ja tsikinti sittavat aiheen kknaisvaltaista hallintaa, työ etenee asiasisällön humiiden lgisesti. Opiskelijan valitsema aineist ja sen käyttö sittaa työn aiheen maksumista, tästä situksena n myös hallittu ja mitteetn viittaustekniikan käyttö. Opiskelija saa esittää ja arviida kkamaansa aineista kriittisesti sekä esittää perusteltuja, työn aiheen kannalta keskeisiä jhtpäätöksiä. Opiskelija ilmaisee itseään kielellisesti kypsästi ja työ n miellyttävä lukea. Työn kieli n mitteetnta 5

8 Työ n ulkasultaan viimeistelty. Aiheen syvällinen ymmärtäminen näkyy tarkituksenmukaisena visualisintina edistäen tekijän ajattelun välittymistä lukijalle. 2.1 Kypsyysnäyte pintsurituksena Kypsyysnäytteen tarkituksena n tarkistaa piskelijan perehtyneisyys kandidaatintyön alaan sekä sen ktimaisen kielen erinmainen tait, jlla piskelija n saanut kulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen suritettuaan piskelija n samalla sittanut maavansa suullisen ja kirjallisen kielitaidn, jka n vaatimuksena julkishallinnllisissa työtehtävissä. Pääsääntöisesti kypsyysnäyte kirjitetaan kandidaatintyön hjaajan tai vastuupettajan antamasta aiheesta valvtussa kirjitustilaisuudessa tai tarvittaessa erillisessä tenttitilaisuudessa. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa kielikeskuksen sumen tai rutsin pettaja ja sisällön työn hjaaja tai vastuupettaja. Kypsyysnäytetilaisuudet järjestetään tutanttaluden tenttien yhteydessä, jtka vat yleensä n. 1 3 viikka seminaarin jälkeen. Kypsyysnäyte järjestetään sana TUTA:n nrmaaleja tenttitilaisuuksia. Kypsyysnäytteen kirjittamiseen ilmittaudutaan Odissa kdilla TUO.kyps. 2.2 Kandidaatintutkinnn surittaminen erinmaisesti Js piskelija n sittanut pintsurituksillaan erinmaisia tietja sekä kandidaatintyössään kypsyneisyyttä ja arvstelukykyä, vidaan tekniikan kandidaatin tutkinta kskevassa tutkinttdistuksessa mainita, että tutkint n suritettu erinmaisesti. Erinmaisesti -maininnan antamisesta päättää krkeakulu. Maininta vidaan antaa, js tutkintn kuuluvien kurssien pintpistemäärillä paintettu keskiarv n vähintään 4,0 ja kandidaatintyön arvsana n kiittäen hyväksytty. Js kurssin arvstelussa n käytetty asteikka hyväksytty-hylätty, ei tätä teta humin keskiarva laskettaessa. Erinmaisesti -maininta vidaan myöntää, mikäli vähintään pulet tutkintn kuuluvista pinnista mukaan lukien pinnäytetyö ja siihen liittyvä kypsyysnäyte n suritettu krkeakulun vahvistaman petussuunnitelman mukaisesti. (Aalt-ylipistn Perustieteiden krkeakulun tutkintsääntö 16 ) 6

9 3 Kurssikäytännöt 3.1 Opetushenkilökunta ja tiedttaminen Tutanttaluden SCI3025.kand kurssin vastuupettajana timii tutkijathtri Eerikki Mäki. Vastaanttajista svitaan sähköpstitse: Infrmaativerkstjen SCI3026.kand kurssin vastuupettajana timii vanhempi ylipistnlehtri Miia Jaatinen. Vastaanttajista svitaan sähköpstitse: Kurssikäytäntöjä kskevissa asiissa ta yhteyttä kurssiassistenttiin, jnka yhteystiedt löytyvät kurssin sivulta. Ajankhtaisin kurssia kskeva tiet n saatavissa kurssien ktisivuilta, jtka löytyvät sitteista: Tutanttalus: Infrmaativerkstt: Ilmittautuminen kurssille Kurssin alittaminen edellyttää, että piskelijalla n alemman tutkintsäännön henkilökhtainen pintsuunnitelma (HOPS) hyväksyttynä sekä riittävä määrä man pääaineen pintja suritettuna. Yleensä kandidaatintyö tehdään klmantena pintvunna, mikäli pinnt vat edenneet n. 60 p / vusi. Kurssille ilmittaudutaan viimeistään lukukauden alun ensimmäisen luentviikn aikana WebOdissa. 3.3 Kurssin surittaminen Kandidaattiseminaarin hyväksyttävä surittaminen edellyttää luennille sallistumista. Luennt vat pakllisia, mutta kahden luennn pissal sallitaan. Js piskelija n pissa enemmän kuin kaksi kertaa, hänen tulee krvata pissal sallistumalla SCI3027.kand tai muun kulutushjelman luennlle (Lähetä tästä sallistumisesta dkumentaatina 7

10 luentkrvauslmake kurssiassistentille. Luentkrvauslmake löytyy MyCurses-työtilasta.) tai spia muunlaisesta krvaamisesta vastuupettajan kanssa. kaikkien harjitustöiden surittamista kandidaatintyön lppuun saattamista kandidaatintyön esittämistä sekä pulustamista seminaaripäivänä tisen työn ppnintia seminaaripäivänä kypsyysnäytteen surittamista hyväksytysti Hum! Suritusmerkintää ei saa ennen kuin HOPS n hyväksytetty Kaikki sasuritukset n tehty Kandidaatintyö n tallennettu eage-järjestelmään hjeiden mukaisesti, kats Kurssin eteneminen ja aikataulu Lukukauden aikataulu ja työskentelytavat kerrtaan MyCurses-työtilassa. Kurssin surittamiseen liittyy mnia timijita, jilla n ma sansa kurssin tteutuksessa. Siksi n tärkeää, että nudatat kurssin aikataulua sekä annettuja hjeita suritusten palautuksiin. 4 Kandidaatintyön kielestä Kandidaatintyö ja kypsyysnäyte kirjitetaan letusarvisesti piskelijan kulusivistyskielellä. Opiskelijalla n aina ltava mahdllisuus valita kandidaatintyön kieleksi ma kulusivistyskielensä. Kandidaatintyön kielen salta n kaksi pikkeustapausta. Tapaus 1: Opiskelija, jka n saanut kulusivistyksensä muulla kuin sumen tai rutsin kielellä tai jka n saanut kulusivistyksensä ulkmailla. Tässä tapauksessa piskelija sallistuu sumen tai rutsinkieliseen kandidaattiseminaariin. Edellä mainittu piskelija vi kandidaattiseminaarin vastuupettajan sustumuksella laatia kandidaatintyönsä ja kirjittaa kypsyysnäytteen myös muulla kuin sumen tai rutsin kielellä. 8

11 Tapaus 2: Kandidaatintyön tekeminen englanniksi, mikäli piskelijan kulusivistyskieli n sumi tai rutsi. Myös kulusivistyksensä sumen tai rutsin kielellä saanut piskelija vi erityistapauksissa, hakemuksesta ja kandidaattiseminaarin vastuupettajan päätöksellä kirjittaa kandidaatintyönsä englanniksi, mikäli Kandidaatintyö tehdään kansainvälisessä tutkimusryhmässä, tai Kandidaatintyön hjaaja tai valvja n ulkmaalainen, tai Kandidaatintyö tehdään ulkmailla Englanniksi kandidaatintyönsä kirjittanutta piskelijaa n rehtrin päätöksessä hjeistettu kirjittamaan työstään nin klmen sivun mittainen tiivistelmä kulusivistyskielellään. Opiskelija lähettää tämän tiivistelmän kielikeskukseen sumen kielen tai rutsin kielen tarkistusta varten sekä kurssin vastuupettajalle. Tiivistelmä myös liitetään kandidaatintyöhön englanninkielisen tiivistelmän ja varsinaisen tekstisan väliin. Vaikka piskelija n ym. kriteerien täyttyessä tehnyt työnsä englanniksi, tulee kypsyysnäyte kuitenkin kirjittaa piskelijan kulusivistyskielellä. 5 Susiteltavaa kirjallisuutta Kurssilla ei le kaikille yhteistä kirjallisuutta vaan piskelijan letetaan itse hakevan aktiivisesti kandidaatintyöhön spivaa kirjallisuutta Aalt-ylipistn kirjastn hakujärjestelmien kautta. Työsi hjaaja auttaa ja hjaa sinua niin tiednhaussa kuin tieteellisessä kirjittamisessakin. Käytä myös kandidaattiseminaarin tarjamaa petusta hyväksesi ja esitä luennilla itseäsi askarruttavia kysymyksiä. Seuraavat tekset käsittelevät tieteellistä kirjittamista ja tieteen tekemistä yleisesti: Hirsjärvi, S., Remes, P. ja Sajavaara, P. (2008) Tutki ja kirjita uud. pains. Helsinki: Tammi. Hurtig, J., Laitinen, M. ja Uljas-Rauti, K. (2010) Ajattele itse! Tutkimuksellisen lukutaidn perusteet. Tim. Jyväskylä: PS-kustannus. Karjalainen, S., Launis, V., Pelknen, R. & Pietarinen, J. (2002) (tim. ) Tutkijan eettiset valinnat. Tampere: Gaudeamus. 9

12 Kauppinen, A., Nummi, J. ja Savla, T. (2006) Tekniikan viestintä. Kirjittamisen ja puhumisen käsikirja uud. pains. Helsinki: Edita. Kauranen, I., Mustakalli, M. & Palmgren, V. (2007) Tutkimusraprtin kirjittamisen pas pinnäytetyön tekijöille. Helsinki: Picaset. Kinnunen M. & Löytty, O. (2002) Tieteellinen kirjittaminen. Tampere: Vastapain. Kniivilä, S., Lindblm-Ylänne, S. ja Mäntynen, A. (2012) Tiede ja teksti. Teha ja taita tutkielman kirjittamiseen uud. pains. Helsinki: WSOY. Löppönen, P., Mäkelä, P.H. & Pauni, K. (tim.) (1991) Tiede ja etiikka. Juva: WSOY. Niinilut, I (2002) Tieteen tunnuspiirteet. Teksessa Karjalainen, S., Launis, V., Pelknen, R. & Pietarinen, J. Tutkijan eettiset valinnat. Tampere: Gaudeamus, s Nykänen, O. (2002) Timivaa tekstiä. Opas tekniikasta kirjittaville. Helsinki: Tekniikan Akateemisten Liitt TEK. Simnsuuri-Srsa, M. (2002) Tutkimusetiikka tutkijankulutuksessa. Teksessa Karjalainen, S., Launis, V., Pelknen, R. & Pietarinen, J. Tutkijan eettiset valinnat. Tampere: Gaudeamus, s Svinhufvud, K. (2007) Kknaisvaltainen kirjittaminen. Helsinki: Tammi. Uusital, H. (1991) Tiede, tutkimus ja tutkielma. Jhdatus tutkielman maailmaan. Juva: Wsy. Tutkimuseettinen neuvttelukunta: 10