HUMANISTINEN OSASTO

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS HUMANISTINEN OSASTO Filsfinen tiedekunta ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA

2

3 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast Opint-pas SUOMEN KIELI JA KULTTUURITIETEET: sumen kieli kirjallisuus perinteentutkimus kulttuurintutkimus kulttuuriantrplgia musiikkitiede taiteenssilgia mediakulttuuri ja viestintä sukupulentutkimus sumi tisena / vieraana kielenä karjalan kieli ja kulttuuri terveyden mnikulttuuriset ulttuvuudet Finnish Culture Study Prgramme prjektisaamisen pintkknaisuus VIERAAT KIELET JA KÄÄNNÖSTIEDE: englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen saksan kieli: saksan kielen ja kulttuurin sv., saksan kielen ja kääntämisen sv. venäjän kieli: venäjän kielen ja kulttuurin sv., venäjän kielen ja kääntämisen sv. rutsin kieli yleinen kielitiede japanin kieli ja kulttuuri ranskan kieli ja kulttuuri kieliteknlgia käännöstiede sumen kieli ja kulttuuri vieraskielisille sumen kieli ja kääntäminen MDP in Linguistic Sciences MA in English Language and Culture Itä-Sumen ylipist 2017

4 Yhteystiedt Itä-Sumen ylipist (vaihde) Jensuun kampus Ylipistkatu 2 PL 111, Jensuu Kupin kampus Ylipistnranta 1 PL 1627, Kupi Savnlinnan kampus Kuninkaankartannkatu 7 PL 86, Savnlinna Tiedekunta Filsfinen tiedekunta Internet Oppaan timittajat Tellerv Hirvnen, amanuenssi Minna Surakka, amanuenssi Painpaikka Gran Oy

5 Sisältö 1 LUKUVUOSI JA ILMOITTAUTUMINEN ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON LUKUVUOSI ILMOITTAUTUMINEN FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN JA HUMANISTISEN OSASTON ESITTELY HUMANISTINEN OSASTO YHTEYSTIEDOT OPINTOJEN OHJAUS OPINTOPALVELUIDEN ANTAMA NEUVONTA JA OHJAUS TIEDEKUNNAN JA OSASTON ANTAMA NEUVONTA JA OHJAUS HOPS JA SEN LAATIMINEN TIEDONLÄHTEET OPINTO-OIKEUDET SUORITETTAVAT TUTKINNOT TUTKINTORAKENTEET TUTKINTOJEN PÄÄAINEET KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT Sumen tai rutsin kielellä kulusivistyksensä saaneen piskelijan kieli- ja viestintäpinnt (14 p) Muulla kuin sumen tai rutsin kielellä kulusivistyksensä saaneen piskelijan kieli- ja viestintäpinnt (2 14 p) Kulusivistyskielen määrittely Opettajan kielitaitvaatimukset Kielipintjen hyväksilukeminen TUTKINTOJEN SUORITTAMISAJAT, OPINTOAJAN RAJOITTAMINEN JA OPISKELUOIKEUS TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄLKEEN Lisäajan hakeminen Opint-ikeus tutkinnn surittamisen jälkeen OPINTO-OIKEUDEN SIIRTO TAI PÄÄAINEEN VAIHTO SIVUAINEOPETUS HUMANISTISEN OSASTON TARJOAMA SIVUAINEOPETUS... 30

6 5.2 HUMANISTISEN OSASTON OPISKELIJOIDEN SIVUAINEET Aineenpettajan tutkinnn sivuaineet Kääntäjän tutkinnn sivuaineet ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN OPISKELU AVOIMESSA YLIOPISTOSSA JOO-OPINNOT OPINTOJA KOSKEVIA OHJEITA SUORITUSTAVAT Menettely plagiinti- ja muissa vilppitapauksissa Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö alkuperäisyyden tarkastuksessa YLEISET KUULUSTELUT, SÄHKÖINEN TENTTI JA NIIHIN ILMOITTAUTUMINEN ESTEETÖN OPISKELU JA OPETUKSEN ERITYISJÄRJESTELYT OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN (AHOT) OPINTOSUORITUSTEN JA -KOKONAISUUKSIEN ARVOSTELU JA REKISTERÖINTI Opintsuritusten arvstelu ja rekisteröinti Opintkknaisuuksien arvstelu ja rekisteröinti Perustutkintkulutuksen pinnäytetyöt Lisätietja arvstelusta ja ikaisumenettelyt TUTKINNON HAKEMINEN JA PUBLIIKKI OPISKELU ULKOMAILLA MUITA OPINTOJA Työharjittelu Opintpisteet luttamustimista ylipistlla OPISKELIJAPALAUTE OPINTOKOKONAISUUDET JA OPINTOJAKSOT SUOMEN KIELI JA KULTTUURITIETEET VIERAAT KIELET JA KÄÄNNÖSTIEDE LIITTEET Liite 1: AINEENOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT SIVUAINEENA Liite 2: ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Liite 3: VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA

7 Osastnjhtajan tervehdys Tervetula piskelijaksi humanistiseen sastn. Itä-Sumen ylipistn filsfisen tiedekunnan humanistinen sast n aina itäisessä Sumessa ylipisttasista humanistista kulutusta tarjava yksikkö. Osast tarjaa krkeatasista kulutusta ja tekee laadukasta tutkimusta vieraiden kielten ja käännöstieteen sekä sumen kielen ja kulttuuritieteiden alilla. Humanistinen sast kuluttaa kieltenpettajia, kääntäjiä sekä erilaisia muita kielten ja kulttuurien asiantuntijita muun muassa tutkimuksen, median, järjestö- ja yritystiminnan palvelukseen niin julkiselle kuin yksityiselle sektrille. Tutkimuksen alalla sastssa krstuu mni- ja pikkitieteellinen kielten ja kulttuurien tutkimus, jssa tutkijat vat hakeutuneet kansainvälisesti verkttuvaan yhteistyöhön tiedekunnan muiden sastjen kuin myös muiden tiedekuntien ja ylipistjen tutkijiden kanssa. Humanistinen sast n piskelijiden, pettajien ja tutkijiden yhteinen agra, jssa keskustelua riittää. Npeatempisessa nykymaailmassa elämänmenn mieli ja merkitykset vat alati muutksessa ja ihmisen ymmärrys ketuksella. Tällaisessa hetkessä humanististen tieteiden tiet lunastaa paikkansa. Sumalaisen kirjailijan Veij Meren mukaan humanismi ja humaanius vat inhimillistä ja maanläheistä timintaa ihmismäisen elämän hedelmällinen maakerrs. Niinpä nyky-humanistin tehtävänä n ppia, ymmärtää ja tulkita meitä ympäröivän mnimutisen inhimillisen käyttäytymisen jskus ristiriitaisiakin ilmiöitä ja antaa niistä vastauksia muulle maailmalle. Kaikinpulista inta ja miellyttävää piskeluvutta tivttaen Rist Turunen Prfessri, humanistisen sastn jhtaja

8 Oppaassa käytetty sanast Agra-Mdle: Opiskelijille ja henkilökunnalle tiedtetaan ajankhtaisista pintasiista sastn massa Mdle-ppimisympäristössä, jka n nimetty Agra-rakennuksen mukaan. Agra-Mdlessa n lisäksi tieta mm. kieli- ja työharjitteluista, pintjen suunnittelusta, sivuainehauista, vaiht-piskelusta ja humanistien uramahdllisuuksista. Uusille piskelijille n ma si, jhn pintjen alittamiseen liittyvä tärkeä tiet ktaan. AHOT eli aiemmin hankitun saamisen tunnistaminen ja tunnustaminen: Tutkintn kuuluvien pintjen hyväksilukeminen jk muualla suritettujen pintjen tai muulla tavin (esim. työelämässä) hankitun saamisen perusteella. HOPS: Henkilökhtainen pintsuunnitelma, henkilökhtainen piskelusuunnitelma. HOPS n tteuttamiskelpinen suunnitelma tavitetutkinnn surittamisesta, ja se sisältää yleensä sekä tutkintn tulevat pinnt että niiden alustavan aikataulutuksen. HOPS tehdään heti pintjen alussa, ja sitä n hyvä päivittää pintjen edetessä. Kamu: Kamu n Itä-Sumen ylipistn piskelijiden digitaalinen työympäristö, jsta löydät kaikille piskelijille tarkitetut piskelun ajankhtaiset tiedtteet sekä piskelua kskevan hjeistuksen. Kamun ajankhtaisista löydät piskelua kskevat uutiset ja tapahtumat, tieta esimerkiksi käynnissä levista vaiht-piskelumahdllisuuksista, kaikille piskelijille yhteisistä kulutuksista ja tuutrihausta. Kamussa levassa Opiskelijan käsikirjassa vat piskelijille tarkitetut pysyvämmät hjeet. Kamuun pääset kirjautumaan sitteessa kamu.uef.fi. Mdle: Verkssa timiva ppimis- ja työskentely-ympäristö, jta ylipistssa käytetään useilla pintjaksilla mm. ppimateriaalien jakamiseen ja tehtävien palauttamiseen. Myös humanistisen sastn pintasiiden tiedtus hidetaan Mdlen kautta. Itä-Sumen ylipistn Mdleen pääset kirjautumaan ylipistn käyttäjätunnuksella ja salasanalla sitteessa mdle.uef.fi. Opetushjelma: Vusittain tiedekunnassa vahvistettava kknaisuus, jsta ilmenevät kyseisenä lukuvutena kussakin ppiaineessa järjestettävät pinnt ja petus. Ohjelmat julkaistaan WebOdin pint-ppaissa. Opetussuunnitelma: Opetussuunnitelmassa kuvataan kulutuksen tehtävä, kulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavitteet, tutkintrakenne pintkknaisuuksineen ja laajuuksineen, pintjakskuvaukset sekä suunnitelma ppiaineen tai kulutushjelman piskelijiden hjauksen ja HOPS-neuvnnan järjestämisestä. Opintjakskuvauksissa kuvataan petuksen ja piskelun tavitteita, petettavia ja piskeltavia asiita, tteutus- ja suritustapja sekä pintsuritusten arviintia. Oppiaineiden petussuunnitelmat vahvistetaan tiedekuntaneuvstssa ja julkaistaan pint-ppaina WebOdissa.

9 Opintjaks: Opintjen surittamisen perusyksikkö, jka käsittelee yhtä asia- tai teemakknaisuutta. Opintjaks vidaan jakaa edelleen pintjaksn sasurituksiin, jtka yhdessä mudstavat pintjaksn. Opintjaksn laajuus määritellään pintpisteinä. Opintkknaisuus: Kstuu useammasta pintjakssta, jtka vat vaativuudeltaan samantasisia ja mudstavat tietyn kknaisuuden, esimerkiksi jnkin tieteenalan peruspinnt. Opintkknaisuuksia vat perus-, aine- ja syventävät pinnt. Tutkinttdistukseen merkitään myös ne ppiaineet, jista piskelija n surittanut vähintään 15 p, vaikka pinnista ei mudstuisikaan pintkknaisuutta. Opintpiste: Opintjen mitituksen perusyksikkö n pintpiste (p). Tutkintjen, pintkknaisuuksien ja pintjaksjen laajuudet määritellään pintpisteinä. Opintjakst pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuden aikana pintjen surittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpans vastaa 60 pintpistettä. Yksi pintpiste vastaa nin 27 tunnin työpansta. Työmäärään sisältyy luentjen, harjitusten ja muun petuksen lisäksi myös piskelijan itsenäinen työskentely. Oppiaine: Oppiaine n tietyn alan tutkimukseen perustuvaa petusta antava yksikkö, jssa suritettavat pinnt järjestyvät klmeen eri vaiheeseen: perus-, aine- ja syventäviin pintihin. Pääaineella tarkitetaan sitä ppiainetta, jhn piskelija n hyväksytty surittamaan tutkinta, ja siitä suritetaan sekä perus-, aine- että syventävät pinnt. Muut ppiaineet vat piskelijalle sivuaineita. Plagiaatintunnistusjärjestelmä: Plagiinti n luvatnta lainaamista: jnkun tisen tekemän tekstin, kuvan tai muun työn esittämistä manaan. Plagiinti vi lla tahallista tai tahatnta, mutta se n aina hyvän tieteellisen käytännön vastaista, ja sitä ei saa harjittaa pinnissa. Opinnäytetöiden ja myös muiden kirjallisten töiden alkuperäisyyden tarkastamiseen käytetään Itä-Sumen ylipistssa Turnitin-plagiaatintunnistusjärjestelmää, jka tunnistaa tekstistä jssakin tisessa tekstissä käytetyt sat. Järjestelmää käytetään tieteellisen kirjittamisen petuskeinna ja hjauksen välineenä. Lisäksi jkaisen pinnäytetyön alkuperäisyys tarkastetaan ennen arvstelua. Tutkintrakenne: Tiedekunnissa vahvistetaan kunkin tutkinnn tarkempi rakenne humiiden tutkintasetuksen määräykset. WebOdi: Ylipistn sähköinen piskelija- ja pintrekisteri. WebOdissa piskelija vi mm. ilmittautua petukseen, muuttaa mia yhteystietjaan, tarkastella mia pintsurituksiaan, selata pint-ppaita, tutustua tutkintvaatimuksiin, tehdä HOPSin, antaa palautetta petuksesta ja suunnitella pintjaan. WebOdi n sitteessa Yammer: Yammer n piskelijiden ja henkilöstön sisäisen viestinnän pääkanava. Yammer täydentää Kamun virallisempaa tiedtuslinjaa tarjamalla vurvaikutteisen ympäristön. Yammerissa n lemassa valmiita ryhmiä, jihin vi liittyä. Susiteltava ryhmä n esim. UEF Opiskelijat -ryhmä, jssa jaetaan kaikkia piskelijita kskevaa tieta. Uusia Yammer-ryhmiä vivat perustaa sekä ylipistn henkilökunta että piskelijat.

10 1 Lukuvusi ja ilmittautuminen 1.1 Itä-Sumen ylipistn lukuvusi Lukuvusi alkaa 1. elkuuta ja päättyy 31. heinäkuuta. Filsfisessa tiedekunnassa petus jakaantuu neljään peridiin, jtka vat syyslukukausi, 1. peridi syyslukukausi, 2. peridi kevätlukukausi, 3. peridi kevätlukukausi, 4. peridi Opintjaksjen petus vi ajittua useamman peridin ajalle. Opetusta vi lla myös peridien ulkpulella, mutta ei lma-aikina. Ilmittautuminen humanistisen sastn ppiaineiden syyslukukaudella alkavaan petukseen alkaa ja kevätlukukaudella alkavaan petukseen Pikkeukset vat mahdllisia; kunkin pintjaksn petukseen ilmittautumisen ajat käyvät ilmi WebOdista. Jululma n ja pääsiäislma Uusien piskelijiden rientaati järjestetään ja Ylipistn avajaiset järjestetään Kupin kampuksella , Jensuun kampuksella ja Savnlinnan kampuksella Avajaisten aikana ei anneta petusta tai tuutrintia k. paikkakunnalla. Avajaiset vat kaikille avimia tilaisuuksia. Ylipistn liikuntapäivät pidetään keskiviikkna ja tiistaina kl alkaen. Opetusta ei järjestetä kl 12 jälkeen. Vappuaattna ei järjestetä petusta. 8 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

11 1.2 Ilmittautuminen Ylipistn ilmittautuminen Uudet piskelijat ilmittautuvat pintplku.fi:n Oma pintplku -palvelussa piskelupaikan vastaanttamisen jälkeen. Ilmittautumishjeet löytyvät uuden piskelijan sivustlta sitteesta: Vanhat, j kirjilla levat piskelijat ilmittautuvat lukuvusittain ylipistn ilmittautumisaikana eli WebOdissa. Ilmittautumishjeet löytyvät Kamusta, Opiskelijan käsikirjasta (kamu.uef.fi). Opintjaksille ilmittautuminen Useimmille pintjaksille ilmittaudutaan WebOdissa. Paklliset luent-, harjitus- ja verkkkurssit sekä seminaarit järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvudessa. Kaikkia valinnaisia pintjaksja ei järjestetä jka lukuvusi. Luent- tai harjituskurssin lppukuulusteluun ei tarvitse ilmittautua, ellei tisin ilmiteta. Ilmittautumisajat näkyvät WebOdista. Kirjatentteihin ilmittautuminen Myös kirjatentteihin ilmittaudutaan WebOdissa. Yleisiä kuulusteluja n kerran kuukaudessa/ppiaine, pis lukien heinäkuu. Oppiaineryhmän yleisten tenttien ajankhdat löytyvät WebOdista. Sähköiseen tenttiin ilmittautuminen Jitakin kursseja vi tenttiä myös sähköisesti Jensuun, Kupin ja Savnlinnan kampuksen tenttitilissa; mahdllisuus käy ilmi pintjakskuvauksesta. Sähköisen tentin tenttijärjestelmään ilmittaudutaan sitteessa Mdle-kursseille ilmittautuminen Mdle-kursseille ilmittaudutaan jk WebOdissa tai Mdlessa ( Pääsääntöisesti ilmittautumishjeet annetaan pintjakskuvauksessa WebOdissa. Mnille pintjaksille vaaditaan kurssiavain, jka jk kerrtaan pintjakskuvauksessa tai pyydetään pettajalta. Opintpisteet ja arvsanat tallennetaan WebOdiin. Opint-pas

12 2 Filsfisen tiedekunnan ja humanistisen sastn esittely Filsfinen tiedekunta n yksi Itä-Sumen ylipistn neljästä tiedekunnasta. Ylipistn muita tiedekuntia vat lunnntieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Filsfinen tiedekunta mudstuu neljästä saststa, jtka vat humanistinen sast, kasvatustieteiden ja psyklgian sast, sveltavan kasvatustieteen ja pettajankulutuksen sast sekä telgian sast. Jensuun ja Savnlinnan harjittelukulut kuuluvat filsfiseen tiedekuntaan. Tiedekunta timii kahdella kampuksella, Jensuussa ja Savnlinnassa. Itä-Sumen ylipist n päättänyt siirtää Savnlinnan kampuksen lukanpettaja-, käsityönpettaja-, ktitaluspettaja- ja lastentarhanpettajakulutukset sekä Savnlinnan nrmaalikulun nykyisessä laajuudessaan Jensuuhun syksystä 2018 alkaen. Ylipist turvaa pintjen keskeytymättömän jatkumisen piskelupaikkakunnan vaihtuessa. Tiedekunnan jhdssa timivat Itä-Sumen ylipistn hallintjhtsäännössä määritellyllä tavalla valitut tiedekuntaneuvst ja dekaani. Filsfisen tiedekunnan dekaani n prfessri Markku Filppula ja varadekaani prfessri Pertti Väisänen. Nykyisten dekaanien ja varadekaanien sekä laitsjhtajien ja varajhtajien timikaudet päättyvät Tiedekuntaneuvstssa vat edustettuina prfessrit, muu henkilöstö sekä piskelijat. Ylipistpalvelut tuttavat tiedekunnan hallint- ja tukipalvelut. 2.1 Humanistinen sast Itä-Sumen ylipistn humanistinen sast n Itä-Sumen aina humanistista kulutusta järjestävä yksikkö, jka tarjaa erinmaiset mahdllisuudet erityisesti kielten ja kulttuurien piskeluun sekä perus- että jatk-pinttaslla. Tutkinnn surittaneet piskelijat sijittuvat yhteiskunnallisiin tehtäviin muun muassa aineenpettajiksi ja asiantuntijiksi. Humanistinen sast harjittaa alillaan mnipulista kansainvälistä tutkimusta. Sekä kulutuksessa että tutkimuksessa tetaan humin alueen näkökulmat ja yhteiskunnalliset tarpeet. Humanistisen alan kulutus alki Jensuun krkeakulussa vunna 1969, ja se n kehittynyt merkittävästi vusien myötä. Vunna 1981 perustettiin kulttuurintutkimuksen kulutushjelma ja Savnlinnan kieli-instituutti liitettiin kääntäjänkulutuslaitksena Jensuun krkeakuluun. Humanistinen tiedekunta perustettiin 1984, kun Jensuun krkeakulusta tuli ylipist. Vuden 2010 alussa alittaneessa Itä-Sumen ylipistssa humanistinen tiedekunta muuttui humanistiseksi sastksi ja kuuluu filsfiseen tiedekuntaan. Humanistinen sast timii kknaisuudessaan Jensuun kampuksella. 10 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

13 Itä-Sumen ylipistn humanistiseen sastn kuuluu kaksi ppiaineryhmää, sumen kielen ja kulttuuritieteiden sekä vieraiden kielten ja käännöstieteen ppiaineryhmät. Osastssa työskentelee 20 prfessria sekä nin 80 muuta pettajaa ja tutkijaa. Osastssa piskelee nin 1400 piskelijaa, jista jatk-piskelijita n nin 80. Yksi tutkint, tuhat ammattia Humanistisen sastn tarjamasta laajasta ja mnipulisesta ainevalikimasta piskelija vi räätälöidä yksilöllisen pintsuunnitelman ja suritusaikataulun. Sivuaineita vi vapaasti valita jk humanistisen sastn tarjnnasta tai Itä-Sumen ylipistn muusta tarjnnasta, ja myös muissa ylipistissa suritettuja pintja vidaan hyväksyä sivuaineeksi. Sivuainepinnt vaikuttavat tuleviin työ- ja uramahdllisuuksiin, jten Itä-Sumen ylipistn laaja-alaisuutta kannattaa hyödyntää: ennakkluulttmuus vi viedä tulevaisuudessa pitkälle. J piskeluvaiheessa n hyvä miettiä urativeita ja valita pintja sen mukaisesti. Opintjen tavitteena n maisteri, jka tunnistaa man asiantuntijuutensa piirteet, pystyy kehittämään maa asiantuntijuuttaan työelämässä ja saa arviida tieteenalansa tieta ammatillisesta näkökulmasta. Opintjen aikana harjaannutaan sveltamaan hankittua tieta ja käytännön taitja erilaisissa työtehtävissä sekä hakemaan tieta ja arviimaan sitä kriittisesti. Humanistimaisteri hallitsee myös tehkkaan tiimi- ja prjektityöskentelyn ja n taitava viestijä. Humanistisen alan tutkinnt antavat mahdllisuuksia mnessa ammatissa timimiseen: alumnimme sijittuvat vaihteleviin asiantuntijatehtäviin muun muassa petusalalle, tutkijiksi, timittajiksi, tiedttajiksi, kääntäjiksi, tulkeiksi, arkist-, järjestö- ja EU-tehtäviin sekä kulttuuritehtäviin kuntien ja valtin palveluksessa. Opint-pas

14 2.2 Yhteystiedt Humanistinen sast sijaitsee Agra-rakennuksessa. Kampuskartta ja luentsalit vat sitteessa Käyntisite: Agra, Ylipistkatu 4, JOENSUU Pstisite: Itä-Sumen ylipist, Jensuun kampus / Humanistinen sast PL 111, JOENSUU Sähköpsti: etunimi.sukunimi(at)uef.fi Puhelin: / vaihde Osastnjhtaja: prfessri Rist Turunen, puh (hune 170, Agra) Osastn varajhtaja: prfessri Hannu Kemppanen, puh (hune 261, Agra) Ylipistpalvelut, humanistisen sastn lähipalvelujen yhteystiedt: Humanistisen sastn petus- ja tutkimushenkilöstön yhteystiedt: 12 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

15 3 Opintjen hjaus Opintjen hjaus kuuluu kk henkilökunnalle. Opintjen hjauksen tavitteena n, että piskelija situtuu ylipistyhteisöön ja piskeluun. Tavitteena n lisäksi auttaa piskelijaa etenemään pinnissaan tarkituksenmukaisessa järjestyksessä ja valmistumaan taviteajassa. Opiskelija n kuitenkin itse vastuussa pintjensa suunnittelusta ja pintjen etenemisestä. Opintjen suunnittelu kestää kk pintajan, ja lähtökhtana n sekä tutkinnn tavitteiden että piskelijan mien tavitteiden yhteensvittaminen. Työelämätaitja harjitellaan j pintjen aikana ja piskelija vi räätälöidä tutkintnsa työelämän vaatimuksia vastaavaksi. Opinnista annetaan yleistä tieta sekä tässä ppaassa että Itä-Sumen ylipistn piskelijiden intrassa eli Kamussa sijaitsevassa Opiskelijan käsikirjassa (kamu.uef.fi, vaatii kirjautumisen). Humanistisen sastn pintasiiden tiedtuskanava n Agra-Mdle. Agraan vi kirjautua ilman kurssiavainta sitteessa Opiskelijan n hyvä tutustua myös ylipistn uusien piskelijiden verkksivustn sitteessa Sivustn n kttu pintjen alittamisen kannalta keskeisiä asiita. Opiskeltavia aineita ja kulutuksia kskevat tiedt löytyvät WebOdin ppaista. Kieli- ja viestintäpintja kskevia tietja saa kielikeskuksen timiststa ja verkksivuilta Opintpalveluiden antama neuvnta ja hjaus Opintpalvelut palvelevat hakijita, piskelijita, henkilökuntaa ja petusta antavia yksiköitä sekä yhteistyökumppaneita. Ne jakaantuvat kaikille yhteisiin palveluihin ja yksiköille tarjttaviin lähipalveluihin. Yhteiset palvelut ja lähipalvelut timivat keskenään saumattmasti ja tteuttavat pintpalvelut yhteistyössä. Keskeisimpiä palveluita piskelijille vat: Opint-ikeuksiin ja ylipistn ilmittautumiseen sekä piskelijarekisteriin liittyvät palvelut Opinttuen palvelut Kansainväliseen piskeluun eli piskelijavaihtn ja kansainväliseen harjitteluun sekä ktikansainvälistymiseen liittyvät palvelut Ura- ja hjauspalvelut eli pintjen ja uran suunnitteluun, työharjitteluun sekä työnhakuun liittyvät palvelut Opintpsyklgipalvelut Oppari (Carelia-rakennuksessa kirjastn tilissa) tarjaa ajanmukaisella tiettekniikalla varustetut piskelutilat sekä palvelutiskin, jsta saat apua tietkneen sekä hjelmistjen käyttöön Kulutuspalvelut tarjaa kulutuksia akateemisesta piskelusta, piskelutaidista sekä tiet- ja viestintätekniikan piskelukäytöstä Opint-pas

16 Sähköinen tentti, jka hjeineen löytyy sivulta Vit kysyä neuva em. asiissa pintpalvelujen henkilökunnalta. Yhteystiedt löydät sitteesta Jensuun kampuksen pinthallinnn palvelutiski sijaitsee Aurra-rakennuksen ensimmäisessä kerrksessa. Opintpalvelujen sähköpstisite n piskelu(at)uef.fi. Itsepiskelu- ja ryhmätyötilat sekä tiettekninen tukipalvelu löytyvät Opparista. Jensuun kampuksen ppari sijaitsee Carelia-rakennuksen ensimmäisessä kerrksessa. Lisätietja Lisätietja Kamussa, Opiskelijan käsikirjassa (kamu.uef.fi). 3.2 Tiedekunnan ja sastn antama neuvnta ja hjaus Opintjen suunnittelu ja hjaus Opiskelu ylipistssa n vapaata ja itsenäistä. Akateeminen vapaus sisältää myös vastuun ttamisen piskelusta. Opiskelija n itse ensisijaisesti vastuussa pintjen surittamiseen liittyvän tiedn hankinnasta, pintjen suunnittelusta ja pintjen edistymisestä, päättää itsenäisesti pää- ja sivuainevalinnistaan tutkintrakenteen määrittämissä rajissa, laatii pintsuunnitelman (HOPS) ja päivittää sitä tarvittaessa, perehtyy WebOdiin niin, että löytää sieltä tarvitsemansa tiedn, seuraa piskelemiensa aineiden tiedtuskanavia (mm. Mdle, sähköpsti) sekä ylipistn ja tiedekunnan tiedtuskanavia (Kamu, verkksivut), lukee hulellisesti tiedtteet, piskeluhjeet, pint-ppaat ja muun materiaalin, sallistuu sastn ja piskelemiensa ppiaineiden inftilaisuuksiin, surittaa pinnt ja tutkinnt sekä nudattaa piskelun eettisiä hjeita, seuraa pintrekisteriään ja pyytää krjaamaan virheet välittömästi sekä hakeutuu hjaukseen tarvittaessa. Amanuenssi Yleinen tiedtus, neuvnta ja pint-hjaus Tutkinnn rakenteeseen liittyvä neuvnta Opintkknaisuuksien sulkeminen Työharjitteluun ja vaiht-piskeluun liittyvä neuvnta ja hjaus Muualla suritetut pinnt eli AHOT (pis lukien kieli- ja viestintäpinnt) Tutkintjen hakuun liittyvä hjaus ja neuvnta Lisäaikahakemusten vastaanttaminen ja pintsuunnitelman hyväksyminen Virallinen pintrekisterite ja piskelutdistus (myös pint- ja petuspalvelut) 14 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

17 Oppiainetuutrit ja HOPS-hjaajat Uusien piskelijiden perehdyttäminen ylipist-pintihin ensimmäisenä pintvutena Uusien piskelijiden HOPS-hjaus ja HOPSien hyväksyminen Opetushenkilökunta Omaan ppiaineeseen ja petukseen liittyvä neuvnta ja hjaus Päätöksentek pintjen krvaamista kskevissa asiissa (AHOT) Oman ppiaineen pintkknaisuuksien sisällöistä vastaaminen Timistsihteeri / pintsihteeri Opintsuritusten rekisteröinti Virallinen pintrekisterite ja piskelutdistus (myös pint- ja petuspalvelut) Osastsihteeri (telgian sast) Tarkastettavaksi jätettävien pr gradu -tutkielmien vastaantt Humanistisen sastn valintihin ja pint-ikeuksiin liittyvien päätösten valmistelu (sivuaineiden pint-ikeushakemuksien käsitteleminen, suuntautumisvaihtehdn valinta saksan ja venäjän kielissä, pääaineen vaiht) Opintsihteeri (tutkinthallint) Tutkinttdistukset Opintkrdinaattri Erityisjärjestelyt Opiskelijiden päihdeyhdyshenkilö Opintpalveluiden päällikkö Opiskelijita kskevien päätösten valmistelu: pint-ikeuden lisäaikjen myöntäminen, piskelijiden kurinpit, piskelijalta vaadittavat kielipinnt, kielipinnista vapauttaminen, kieliharjitteluista vapauttaminen, pint-ikeuden muutshakemukset kandidaatin ja maisterin tutkinnn muuttamisesta pelkästään maisterin tutkinnksi 3.3 HOPS ja sen laatiminen Opintjen hjattu suunnitteleminen n kaikille uusille piskelijille pakllista. Opintihin kuuluu pintjaks Henkilökhtainen pintsuunnitelma 2 p. Opintjaksn sisältyy ppiainetuutrin antamaa kntaktipetusta ja henkilökhtaista hjausta sekä itsenäistä työskentelyä. Tavitteena n auttaa piskelijaa suunnittelemaan ja aikatauluttamaan pintjaan, jtta pintaika ja -tuki riittäisivät sekä kandidaatin että maisterin tutkinnn surittamiseen. Opintsuunnitelmassa määritellään suritettavat pinnt ja niiden surittamisaikataulu. HOPSia n syytä päivittää aina, kun suunnitelmat tai petussuunnitelma muuttuvat. HOPS pitää sisällään suunnitelman kk tutkinnn surittamisesta. Ensimmäisenä piskeluvutena laaditaan HOPS silmällä pitäen kandidaatin tutkinta. Oppiainetuutri käy HOPSkeskustelun, hjaa piskelijiden HOPSin tekemistä ja kmmenti/hyväksyy HOPSin. Tisena Opint-pas

18 tai klmantena pintvutena käydään pint-hjauskeskustelut man ppiaineen vastuuhenkilön kanssa esimerkiksi prseminaarin yhteydessä. Kandidaatin tutkinnn lppuvaiheessa n hyvä laatia uusi HOPS maisterin tutkinta varten. HOPS laaditaan WebOdissa OdiHps-työkalulla. Uusille piskelijille järjestetään syksyisin yhteistä HOPS-hjausta. Vanhat piskelijat vivat ttaa HOPS-asiissa yhteyttä amanuenssiin. Tarkempia tietja HOPSista löytyy sitteesta Kandidaatin tutkinnn HOPS: Henkilökhtainen pintsuunnitelma (2 p) Maisterin tutkinnn HOPS: Maisterivaiheen HOPS (1 p) 3.4 Tiednlähteet WebOdi: kaikki pint-ppaat ja pintjakskuvaukset löytyvät jatkuvasti päivitettyinä WebOdista WebOdissa kannattaa ensimmäiseksi perehtyä man pääaineen tutkintrakenteeseen. WebOdissa n myös tiedt tenteistä ja annettavasta petuksesta. Ylipistn ja tiedekunnan verkksivut: Ylipistn Opiskelu-sivuilta ( löydät palvelut, hjeet ja lmakkeet Itä-Sumen ylipistn piskelijille pintplun eri vaiheissa. Humanistisen sastn ppiaineryhmien yleisistä pintasiista löytyy tieta sitteesta Agra-Mdle: Osastn piskelijiden ja henkilökunnan yhteinen pintasiiden tiedtuskanava, jssa n myös mahdllisuus kysyä ja keskustella. Agra timii myös tietvarastna, jsta löydät vanhat tiedtteet kätevämmin kuin sähköpstistasi. Opintasiiden tiedtteet lähetetään sähköpstiisi. Vit itse määritellä asetuksissa, haluatk vastaanttaa yksittäisiä viestejä vai uutisksteen kerran vurkaudessa. Liittyminen: 1) Kirjaudu Mdleen ylipistn käyttäjätunnuksella ja salasanalla sitteessa mdle.uef.fi/. 2) Kirjita "Agra" näytön yläreunassa levaan kenttään ("Etsi kursseja"). 3) Klikkaa kurssin nimeä ja valitse "Lisää minut kurssialueelle". Kurssiavainta ei tarvita. Humanistisen sastn pint-pas: pas, jka sisältää paljn tieta mm. pintkäytännöistä, tutkielmista, työharjittelusta ja ulkmailla piskelusta. Opas löytyy sitteesta Opiskelijan pas: pas, jssa n tieta ylipistssa piskelusta, piskelijalle tarjlla levista palveluista sekä muista tärkeistä piskelijaelämään liittyvistä asiista. Opas n luettavissa myös verkssa: Ilmitustaulut: Osastn ilmitustaulu Agra-rakennuksen 1. kerrksessa huneen 143 vieressä, ppiaineiden ilmitustaulut Agra-rakennuksen käytävillä ja tiedekunnan ilmitustaulu Brealis-rakennuksessa. 16 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

19 4 Opint-ikeudet Opiskelija saa piskelijavalinnassa pint-ikeuden sekä kandidaatin että maisterin tutkintn siinä pääaineessa tai kulutushjelmassa, jhn hänet n valittu. Mnet filsfisen tiedekunnan ppiaineista vat vapaasti valittavissa sivuaineiksi. Jihinkin ppiaineisiin tettavien sivuainepiskelijiden määrää kuitenkin rajitetaan tai pint-ikeutta n haettava sivuaineen valintakkeessa. Näitä vat esimerkiksi kieliaineet ja pettajan pedaggiset pinnt. Lisätietja luvussa 5 sekä verkksivuilla Suritettavat tutkinnt Muutamia pikkeuksia lukuun ttamatta ylipistjen tutkinnt vat kaksiprtaisia: Opiskelijat surittavat ensin alemman krkeakulututkinnn ja jatkavat vasta sen jälkeen ylempään krkeakulututkintn. Alempaa krkeakulututkinta kutsutaan kandidaatin tutkinnksi ja ylempää krkeakulututkinta maisterin tutkinnksi. Pääsääntöisesti piskelijat saavat kuitenkin pint-ikeuden samanaikaisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintihin. Alempi krkeakulututkint eli kandidaatin tutkint n laajuudeltaan vähintään 180 pintpistettä. Sen tavitteellinen surittamisaika n klme vutta. Ylempi krkeakulututkint eli maisterin tutkint n vähintään 120 pintpistettä, mikä vastaa kahden vuden piskelua alemman krkeakulututkinnn jälkeen. Kandidaatin tutkint susitellaan suritettavaksi minimilaajuudessaan. Sekä alemman että ylemmän krkeakulututkinnn tavitteellinen surittamisaika n yhteensä viisi vutta. Opiskelijan n pääsääntöisesti suritettava ensin alempi krkeakulututkint ennen siirtymistään surittamaan ylempää krkeakulututkinta. Pääsäännöstä vidaan lupua, js se n pintjen sujuvan etenemisen kannalta perusteltua. Tällöinkin piskelijalla n ltava suritettuna alempi krkeakulututkint ennen ylempään krkeakulututkintn kuuluvan pinnäytetyön alittamista. Kandidaatin tutkintn liitettyjä pintja ei vi käyttää maisterin tutkintn. Pääaineen syventäviä pintja ei vi liittää kandidaatin tutkintn. Humanistisen alan alempi krkeakulututkint n nimeltään humanististen tieteiden kandidaatin tutkint (HuK) ja ylempi krkeakulututkint filsfian maisterin tutkint (FM). Humanistisella alalla jatktutkintja vat filsfian lisensiaatin (FL) ja filsfian thtrin (FT) tutkinnt. Jatktutkintjen petussuunnitelma n laadittu erilliseksi ppaaksi, jka n saatavilla sitteesta Opint-pas

20 4.2 Tutkintrakenteet Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnn (180 p) rakenne: Pääaineen perus- ja ainepinnt 75 p Vähintään yksi sivuaineen pintkknaisuus, esim. peruspinnt p (Äidinkielenpettajan, aineenpettajan ja kääntäjän tutkintihin kuuluu pakllisia sivuaineita. Ks. luku 5) Kieli- ja viestintäpinnt (ks. luku 4.4) 14 p Henkilökhtainen pintsuunnitelma 2 p Ylipist-pinnt käyntiin 1 p Lisäksi muita pintkknaisuuksia tai pintja siten, että tutkinnn laajuudeksi tulee vähintään 180 p. Muihin pintihin susitellaan suritettavaksi sivuaineen tai sivuaineiden pintkknaisuuksia. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnn (180 p) rakenne englannin kielen ja kääntämisen, saksan kielen ja kääntämisen sekä venäjän kielen ja kääntämisen piskelijille: Pääaineen perus- ja ainepinnt 75 p Käännöstieteen perusteet 15 p Jkin seuraavista: sumen kielen ja kääntämisen peruspintjen paklliset pintjakst 15 p TAI sumen kielen ja kääntämisen peruspinnt 25 p TAI sumen kieli ja kulttuuri vieraskielisille -peruspinnt 25 p. Kieli- ja viestintäpinnt (ks. luku 4.4) 14 p Henkilökhtainen pintsuunnitelma 2 p Ylipist-pinnt käyntiin 1 p Lisäksi muita pintkknaisuuksia tai pintja siten, että tutkinnn laajuudeksi tulee vähintään 180 p. Muihin pintihin susitellaan suritettavaksi sivuaineen tai sivuaineiden pintkknaisuuksia. HUOM! Tutkintn kuuluu pakllisia sivuaineita. Ks. luku 5. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnn (180 p) susiteltu rakenne äidinkielen ja kirjallisuuden pettajaksi tai aineenpettajaksi piskeleville: Pääaineen perus- ja ainepinnt 75 p Aineenpettajan pedaggiset pinnt 25 p Tisen petettavan aineen perus- ja ainepinnt 60 p Kieli- ja viestintäpinnt (ks. luku 4.4) 14 p Henkilökhtainen pintsuunnitelma 2 p Ylipist-pinnt käyntiin 1 p Lisäksi muita pintja siten, että tutkinnn laajuudeksi tulee vähintään 180 p. HUOM! Tutkintn kuuluu pakllisia sivuaineita. Ks. luku Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

21 Paklliset muut pinnt kandidaatin tutkinnssa Kirjastn järjestämä alakhtainen tiednhakukurssi (1 p) susitellaan suritettavaksi viimeistään prseminaarivaiheessa. Jissakin ppiaineissa tiednhakukurssi sisältyy ainepintihin, jissakin muihin pintihin Sumen kielen tiednhaku, Kulttuuritieteiden tiednhaku, Englannin kielen tiednhaku, Rutsin kielen tiednhaku, Saksan kielen tiednhaku, Venäjän kielen tiednhaku tai Yleisen kielitieteen tiednhaku. Kieliaineiden piskelijilla Kielitieteen peruskurssi (3 p) kuuluu muihin pintihin, ellei se sisälly jnkin tutkintn kuuluvan ppiaineen peruspintihin. Kulttuurintutkimuksen kulutushjelman piskelijille muihin pintihin kuuluvat lisäksi pintjakst Jhdatus kulttuuritieteisiin ja niiden piskeluun (3 p) sekä Kulttuurintutkimuksen metdlgia (5 p). Filsfian maisterin tutkinnn (120 p) susiteltu rakenne aineenpettajaksi piskeleville: Pääaineen syventävät pinnt p Aineenpettajan pedaggiset pinnt 35 p Lisäksi muita pintja siten, että tutkinnn laajuudeksi tulee vähintään 120 p. HUOM! Tutkintn kuuluu pakllisia sivuaineita. Ks. luku 5. Filsfian maisterin tutkinnn (120 p) rakenne muille kuin aineenpettajaksi piskeleville: Pääaineen syventävät pinnt p Sivuaineen pintkknaisuus väh. 25 p Lisäksi muita pintja siten, että tutkinnn laajuudeksi tulee vähintään 120 p. Tutkinttdistukseen merkitään näkyviin suritetut pintkknaisuudet arvsteluineen sekä tutkintrakenteen mukaiset pinnt. Muut pinnt Muut ppiaineet, jista piskelija n surittanut vähintään 15 pintpisteen verran pintja, mutta jtka eivät mudsta pintkknaisuutta, eritellään tutkinttdistuksessa (arvsana: hyväksytty). Kandidaatin tutkinnssa niistä ei vi mudstua sivuainetta. Maisterin tutkinnssa sivuaine vi mudstua kahdesta ppiaineesta, jista kummastakin tulee surittaa vähintään 15 p. Maisterin tutkinnn sivuaine vi mudstua myös ulkmailla suritetusta temaattisesta kknaisuudesta. Opint-pas

22 Vapaavalintaisia muita pintja kandidaatin ja maisterin tutkinnissa vat esimerkiksi pinnt, jtka eivät kuulu mihinkään ppiaineeseen, esim Työelämärientaati 1 10 p, Tiet- ja viestintätekniikka piskelun tukena 2 p, Akateemisen piskelun taidt 2 p, ppiaineiden järjestämät täydentävät kielipinnt, ylimääräiset kielikeskuspinnt tuutrinnin pintjakst: Vertaistuutrikulutus 2 p, Timiminen vertaistuutrina 1 p, Timiminen vertaistuutrina kansainvälisessä maisterihjelmassa 2 p, Vaiht-piskelijiden vertaistuutrikulutus 1 p, Timiminen kansainvälisten vaiht-piskelijiden vertaistuutrina 2 p, Timiminen senirituutrina 1-2 p työharjittelut, js harjittelu ei sisälly syventäviin pintihin: Työharjittelu (sumen kieli ja kulttuuritieteet) 10 p, Työharjittelu (englannin kieli ja kulttuuri) p, Työharjittelu (saksan kieli) 5 15 p, Työharjittelu (venäjän kieli ja kulttuuri) p Työharjittelu (venäjän kieli ja kääntäminen) 3 15 p urapalvelujen järjestämät urasuunnittelu- ja työnhakukulutukset: Urasuunnitteluryhmä 1 p, Urasuunnittelu ja prtfli 3 p, Työnhakuvalmennus 3 p pää- tai sivuaineiden ylimääräiset pinnt, jita ei le liitetty mihinkään pintkknaisuuteen pintpisteet luttamustimista ylipistlla (esityksen pintsurituksesta ja myönnettävien pintpisteiden määrästä tekee ylippilaskunta. Esitys timitetaan pintpalveluihin Jensuun kampukselle, jssa suritusmerkintä tallennetaan pintsuritusrekisteriin): Osallistuminen ainejärjestö- ja kerhtyöskentelyyn (1 5 p), Osallistuminen hallint- ja työryhmätyöskentelyyn (1 10 p); vierailuluennt Maisterivaiheen HOPS (1 p) ulkmaisille piskelijille tarkitetut pintjakst Orientatin fr Internatinal Students, 1 p University study skills 1 p, University cmputing skills lectures 1 p, University cmputing skills exercises 1 p, Career planning internatinal students seeking a jb r traineeship in Finland 2 p Urheiluakatemian pinnt ( ) 20 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

23 Js pinnt suritetaan erillisessä maisterihjelmassa, tutkintrakennetta säätelee maisterihjelman petussuunnitelma. Master s Degree Prgrammes at the Schl f Humanities MA in English Language and Culture Main Subject Studies 80 ECTS Other studies 40 ECTS Other studies may include extra studies in English, ther studies ffered by the University, r a wrk placement. Master s Degree Prgramme in Linguistic Sciences Curses Cmmn t All Three Sub-prgrammes min. 15 ECTS Main Subject Studies (ne f the fllwing) min. 80 ECTS Linguistics and Language Technlgy (80 ECTS) Scilinguistics: Language Cntacts and Language Plicy (80 ECTS) Translatin Studies and Translatin Technlgy (80 ECTS) Elective Studies min. 25 ECTS Elective Studies can include Minr Subject Studies, fr example Finnish Culture Study Prgramme 25 ECTS Prfessinal Intercultural Cmpetence 25 ECTS Teaching Freign Languages T Yung Learners, Basic Studies 25 ECTS Recmmended curses (ther/elective studies) fr all MA level internatinal students: Orientatin fr Internatinal Students 1 ECTS Secnd-cycle study plan 1 ECTS (if nt included in cmpulsry studies) Infrmatin skills and surces in Humanities fr Internatinal Students, 1 ECTS Career planning - internatinal students seeking a jb r traineeship in Finland, 2 ECTS The Lab: Language and Technlgy Labratry, 5 10 ECTS Special Issues in Translatin Studies I IV, 2 5 ECTS University Cmputing Skills, 1 ECTS University Study Skills, 1 ECTS Finnish 1, 4 ECTS Finnish 2, 4 ECTS Finnish 3, 4 ECTS Finnish 4, 4 ECTS Wrk Practice (English), ECTS Fr MDP in Linguistic Sciences students: curses in ther sub-prgrammes Curses in ther master s degree prgrammes Opint-pas

24 4.3 Tutkintjen pääaineet HuK-tutkinnssa pääaineena vi lla sumen kieli, kirjallisuus, perinteentutkimus, englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen, rutsin kieli, venäjän kieli, kulttuuriantrplgia, musiikkitiede, taiteenssilgia, sukupulentutkimus tai mediakulttuuri ja viestintä. Venäjän kielessä HuK-tutkinnn pääaine n venäjän kieli. Ainepinnissa suuntautumisvaihtehtina n jk venäjän kieli ja kulttuuri tai venäjän kieli ja kääntäminen. FM-tutkinnn pääaineena vi lla sumen kieli, kirjallisuus, perinteentutkimus, kulttuurintutkimus (erikistumisalina etnmusiklgia, kulttuuriantrplgia, sukupulentutkimus, taiteenssilgia ja mediakulttuuri ja viestintä), englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen, rutsin kieli, venäjän kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kääntäminen tai yleinen kielitiede. Pääaineen tai suuntautumisvaihtehdn valinta pintjen alussa Pääaine tai valittu suuntautumisvaihteht tallennetaan pintrekisteriin. Sumen kielen ja kirjallisuuden, kulttuurintutkimuksen kulutushjelman sekä venäjän kielten piskelijiden tulee ilmittaa pääaineensa seuraavasti: Sumen kielen ja kirjallisuuden piskelijat valitsevat näistä jmmankumman pääaineekseen ilmittamalla siitä pintpalveluissa. Kulttuurintutkimuksen kulutushjelmassa piskelevat valitsevat jnkin kulutushjelman aineen kandidaatin tutkinnn pääaineekseen ilmittamalla siitä pintpalveluissa. Venäjän kielen piskelijat ilmittavat valitsemansa suuntautumisvaihtehdn sastsihteeri Tuula Nissiselle sähköpstitse. Suuntautumisvaihtehdksi vi valita jk kielen ja kulttuurin tai kielen ja kääntämisen. Valinta n tehtävä peruspintjen lppuvaiheessa. Suuntautumisvaihteht muuttuu pääaineeksi maisteripinnissa. Kääntämisen piskelijilta edellytetään hyvää sumen kielen taita. Venäjän kielen piskelijiden sumen kielen tait tdennetaan venäjän peruspintjen Kääntämisen perusteet -pintjaksn yhteydessä. K. pintjaksn pettaja antaa lausunnn sumen kielen taidn riittävyydestä kääntämisen piskeluun. Opettajan pedaggisiin pintihin valitulla piskelijalla ei le ikeutta valita kääntämisen suuntautumisvaihtehta, ellei hän luvu pedaggisten pintjen pint-ikeudesta. Kääntäjäpiskelija tai kulttuurintutkimuksen kulutushjelman piskelija ei vi surittaa pettajan pedaggisia pintja. 22 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

25 4.4 Kieli- ja viestintäpinnt Kielipinnt kuuluvat alempaan eli kandidaatin tutkintn. Pelkkää maisterin tutkinta surittavalta tai maisterihjelmassa piskelevalta ei vaadita pakllisia kielipintja, elleivät ne kuulu maisterihjelman petussuunnitelmaan. Opiskelijan kulusivistyskieli vaikuttaa filsfisessa tiedekunnassa suritettavan tutkinnn kielitaitvaatimuksiin, alemman ja ylemmän krkeakulututkinnn kypsyysnäytteen kieleen sekä pettajakelpisuuteen. Lisätietja kulusivistyskielen määrittelystä löytyy Kamusta piskelijan käsikirjasta Sumen tai rutsin kielellä kulusivistyksensä saaneen piskelijan kielija viestintäpinnt (14 p) Opiskelijalta, jnka kulusivistyskieli n sumi tai rutsi, vaaditaan äidinkielen (5 p), tisen ktimaisen kielen (4 p) ja vieraan kielen suullinen ja kirjallinen tait (5 p). Opetuksen järjestää ja aiemmin suritettujen kielikeskuspintjen hyväksiluvusta päättää ylipistn kielikeskus. Äidinkielen pinnt 5 p: puheviestintä 2 3 p: Puheviestintää humanististen tieteiden piskelijille 2 p tai Puheviestinnän mnimutkurssi 2 3 p (suritettava 2 p:n laajuisena) tai Puheviestintää kaikkien kulutusaljen piskelijille 2 4 p (suritettava 2 p:n laajuisena) tai Varmuutta esiintymiseen 3 p kirjitusviestintä 3 p: Kirjitusviestintää humanististen tieteiden piskelijille 3 p tai Kirjitusviestinnän mnimutkurssi 2 4 p (suritettava 3 p:n laajuisena) tai Kirjitusviestinnän mnimutkurssi kandidaatintutkielman kirjittajille 1 3 p Tisen ktimaisen kielen pinnt 4 p: kulttuurintutkimuksen kulutushjelman, sumen kielen ja kirjallisuuden sekä yleisen kielitieteen piskelijille: Rutsia sumen kielen, yleisen kielitieteen ja kulttuuritieteiden piskelijille 4 p tai Rutsin mnimutkurssi 3 5 p (suritettava 4 p:n laajuisena) vieraiden kielten ja käännöstieteen piskelijille: Rutsia vieraiden kielten ja käännöstieteen piskelijille 4 p tai Rutsin mnimutkurssi 3 5 p (suritettava 4 p:n laajuisena) Opint-pas

26 Kielikeskus järjestää täydentäviä pintja niille piskelijille, jiden rutsin kielen tait ei riitä tisen ktimaisen kielen pintjen surittamiseen: Rutsin kielen kertauskurssi 3 p. Vieraan kielen (englanti) pinnt 5 p: kulttuurintutkimuksen kulutushjelman, sumen kielen ja kirjallisuuden sekä yleisen kielitieteen piskelijille: English Academic Reading Skills fr Finnish Language and Literature, Linguistics and Cultural Studies 3 p ja English Academic and Prfessinal Cmmunicatin fr Finnish Language and Literature, Linguistics and Cultural Studies 2 p vieraiden kielten ja käännöstieteen piskelijille: English Academic Reading Skills fr Freign Languages and Translatin Studies 3 p ja English Academic and Prfessinal Cmmunicatin Freign Languages and Translatin Studies 2 p mnimutkurssit kaikille piskelijille: English Academic Reading Skills Distance Learning Curse 2 4 p (suritettava 3 p:n laajuisena) ja English Academic and Prfessinal Cmmunicatin Distance Learning Curse 2 3 p (suritettava 2 p:n laajuisena) Vapautus pakllisista kielipinnista Humanistisen sastn sastnjhtaja vi perustelluista syistä myöntää vapautuksen pakllisista kielipinnista sittain tai kknaan piskelijalle, jnka kulusivistyskieli n sumi tai rutsi. Vapautusta n haettava heti pintjen alussa. Rutsin kielen tai vieraan kielen pinnista vapauttamisen perusteena vi lla aiempien k. kielen pintjen puuttuminen, vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy. Äidinkielen puhe- ja kirjitusviestinnän pinnista vapauttamisen perusteena vi lla vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy. Vapautusta kskeva vapaamutinen hakemus jätetään pintpalveluiden päällikkö Satu Kukille. Hakemuksesta n käytävä ilmi mitä asia kskee, piskelijan nimi, piskelijanumer, yhteystiedt sekä seikat, jihin hän vetaa vapautuksen saamiseksi. Liitteeksi vaaditaan tdistus aiemmista pinnista Muulla kuin sumen tai rutsin kielellä kulusivistyksensä saaneen piskelijan kieli- ja viestintäpinnt (2 14 p) Opiskelijan, jnka kulusivistyskieli n muu kuin sumi tai rutsi (ks. luku Kulusivistyskielen määrittely), sekä piskelijan, jka n saanut kulusivistyksensä ulkmailla, n haettava sastnjhtajalta päätöstä siitä, mitä kielipintja häneltä vaaditaan. Hakemus n jätettävä heti pintjen alussa. Hakemus jätetään pintpalveluiden päällikkö Satu Kukille. 24 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

27 Hakemuksesta n käytävä ilmi mitä asia kskee, piskelijan nimi, piskelijanumer ja yhteystiedt. Hakemukseen n liitettävä kpi peruspetuksen ja yleissivistävän kulutuksen päättötdistuksesta (esim. peruskulu ja luki). Js sastnjhtajan päätöksessä tdetaan, että piskelijan kulusivistyskieli n muu kuin sumi tai rutsi tai kulusivistys n hankittu ulkmailla, piskelijalta vaaditaan seuraavat kielija viestintäpinnt: Sumi I III-kielikeskuskurssien surittamista hyväksytysti (12 p) sekä vähintään 2 p yhden vieraan kielen pintja. Sumi I III-kielikeskuskursseja ei kuitenkaan vaadita piskelijalta, jnka tutkintn sisältyvät sumen kielen pää- tai sivuainepinnt (sumen kieli, sumi tisena tai vieraana kielenä, sumen kieli ja kääntäminen, sumen kieli ja kulttuuri vieraskielisille) tai jka vi muulla tavin tdistaa hallitsevansa sumen kielen riittävän hyvin Kulusivistyskielen määrittely Kulusivistyskieli n sumi, js yksikin alla mainituista ehdista täyttyy. VAPAUTUS KIE- LIOPINNOISTA (II ktimainen kieli, vieras kieli) KYPSYYSNÄYTE Sumalainen peruskulu (äidinkieli sumi) ei myönnetä sumeksi Sumalaisen lukin ppimäärä (äidinkieli sumi) Sumalainen ylippilastutkint (äidinkieli sumi) IB/EB/RP-tutkint + sumen kielellä suritettu ylippilastutkint + hyväksytty arvsana sumi äidinkielenä -kkeesta ei myönnetä ei myönnetä ei myönnetä sumeksi sumeksi sumeksi Kulusivistyskieli ei le sumi: IB/EB/RP-tutkint, jhn sisältyy sumi L1-aineena Vieraskielinen peruskulu Sumalainen ylippilastutkint, jhn sisältyy sumi tisena kielenä -ke ylipist määrää kielitaidn tai vapauttaa ylipist määrää kielitaidn tai vapauttaa ylipist määrää kielitaidn tai vapauttaa ylipistn määräämällä kielellä ylipistn määräämällä kielellä ylipistn määräämällä kielellä Opint-pas

28 4.4.4 Opettajan kielitaitvaatimukset Opetustimen henkilöstön kelpisuusvaatimuksista säädetään valtineuvstn asetuksessa 986/1998 seuraavasti: Henkilökunnan jäsen Rehtri Ammatillisesta aikuiskulutuksesta annetussa laissa, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen peruspetuksesta annetussa laissa tarkitettu rehtri Peruspetusta tai esipetusta antava pettaja Lukikulutuksessa Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenpetusta antava pettaja Kielitaitvaatimus Vaaditaan ppilaitksen petuskielessä erinmainen suullinen ja kirjallinen tait. Vaaditaan ppilaitksen petuskielen hallinta. Vaaditaan kulun petuskielessä erinmainen suullinen ja kirjallinen tait. Js petuskieli n muu kuin kulun petuskieli, pettajalta vaaditaan petuksessa käytettävän kielen hallinta. Vaaditaan petuksessa käytettävän kielen hallinta. Vaaditaan kyseisen kielen erinmainen suullinen ja kirjallinen tait. Opetuskielen erinmainen suullinen ja kirjallinen tait n henkilöllä, jnka kulusivistyskieli n sama kuin petuskieli, ja jka n kirjittanut kypsyysnäytteen k. kielellä. Kulusivistyskieltä kskevaa neuvntaa antavat pintpalveluissa amanuenssit ja suunnittelijat Kielipintjen hyväksilukeminen Kielipinnt n mahdllista surittaa kielikeskuksen järjestämillä pintjaksilla tai AHOTnäyttökkeilla, mikäli piskelijalla j entuudestaan n tutkintvaatimusten edellyttämä kieli- ja viestintäsaaminen. AHOT-näyttöketta harkitessaan piskelijan n hyvä hulellisesti perehtyä tutkintvaatimuksiin ja arviida maa saamistaan esimerkiksi kielikeskuksen sivustlta löytyvien itsearviintihjeiden avulla. Itä-Sumen ylipistn kielikeskus järjestää tutkinnn edellyttämän vieraan kielen petuksen ja siihen sidksissa levat AHOT-näyttökkeet vain englannin kielessä. Kielipintja vi myös krvata aiemmin suritetuilla pinnilla tai Itä-Sumen ylipistssa suritetuilla k. kielen pinnilla. Opintja suunnitellessa n hyvä ttaa humin, että kielipinnt vaaditaan j kandidaatin tutkintn; jskus kielikeskuksen kurssi tai AHOT-näyttöke n pintjen ajituksen kannalta parempi ratkaisu kuin krvaavuuden hakeminen. 26 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

29 Kielipintjen hyväksilukua haetaan kielikeskuksesta ( Hyväksiluku sumen kielen tai sumen kielen ja kääntämisen pintjen perusteella Filsfisen tiedekunnan humanistisen sastn piskelijat vivat hakea tutkinnn edellyttämästä äidinkielen kirjallisen taidn pintjakssta (3 p) hyväksilukua kielikeskuksesta sumen kielen peruspintjen tai sumen kielen ja kääntämisen peruspintjen perusteella. Lisäksi hyväksiluku myönnetään sumen kielen ja kääntämisen peruspintjen paklliset kurssit surittaneille ( Sumen kieli ja kääntäminen, peruspintja 15 p). Hyväksiluku rutsin kielen pää- tai sivuainepintjen perusteella Tutkinnn edellyttämästä tisen ktimaisen kielen kirjallisen ja suullisen taidn pintjaksista (yht. 4 p) vi hakea hyväksilukua kielikeskuksesta rutsin kielen peruspintjen (arvsana: tyydyttävä tait) tai ainepintjen (arvsana: hyvä tait) perusteella. Js suritat kandidaatin tutkintn vain rutsin kielen peruspinnt, surita tisen ktimaisen kielen kielikeskuspinnt näyttökkeina. Lisätietja: Hyväksiluku vieraan kielen pää- tai sivuainepintjen perusteella Tutkinnn edellyttämästä vieraan kielen taidn pintjakssta (5 p) vi hakea hyväksilukua kielikeskuksesta englannin, saksan, venäjän tai ranskan kielen peruspintjen perusteella Vieras kieli (englanti) 5 p Vieras kieli (saksa) 5 p Vieras kieli (venäjä) 5 p Vieras kieli (ranska) 5 p 4.5 Tutkintjen surittamisajat, pintajan rajittaminen ja piskeluikeus tutkinnn surittamisen jälkeen Opintaikjen rajaaminen kskee niitä alempaan (kandidaatti) ja ylempään (maisteri) krkeakulututkintn jhtavia piskeluikeuksia, jtka n myönnetty alkamaan tai sen jälkeen. Opiskeluikeutta kskevat pääperiaatteet vat ylipistlaissa 558/2009. Lainsäädäntöä täydentävät Itä-Sumen ylipistn menettelyhjeet. Alemman ja ylemmän krkeakulututkinnn surittamisen yhteenlaskettu taviteaika n humanistisella alalla viisi lukuvutta. Alemman krkeakulututkinnn surittamisen taviteaika n humanistisella alalla klme lukuvutta ja ylemmän krkeakulututkinnn surittamisen taviteaika kaksi lukuvutta. Opiskelijan katstaan alittavan tutkinnn surittamisen siitä ajankhdasta, jllin hän vastaanttaa piskelupaikan ylipistssa. Opiskeluajan kest näkyy piskelijalle WebOdissa khdissa Omat perustiedt sekä OdiHOPS. Lisätieta piskeluikeudesta ja pissalista: Opint-pas