Kliiniset tutkimukset vasta-aineilla aloitettiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kliiniset tutkimukset vasta-aineilla aloitettiin"

Transkriptio

1 Katsaus Monoklonaaliset vasta-aineet hematologisten syöpien hoidossa Maija Itälä Monoklonaalisten vasta-aineiden tie syövän hoitoon on ollut pitkä, ja sen varrella on ehtinyt herätä epäilyjä näiden aineiden kliinisestä käyttökelpoisuudesta. Lukuisia ongelmia on kuitenkin ratkaistu, ja intensiivinen tutkimus- ja kehitystyö jatkuu edelleen. Nykyisten kimeeristen ja humanisoitujen vasta-aineiden lisäksi käyttöön ovat lähitulevaisuudessa tulossa radionuklidilla konjugoidut valmisteet. Vaikka monoklonaalisten vastaaineiden parhaat käyttöalueet eivät vielä ole selvillä, niistä on jo tulossa osa vakiintunutta syövän hoitoa. Kliiniset tutkimukset vasta-aineilla aloitettiin sen jälkeen, kun molekyylibiologit myöhemmin Nobelin palkinnon saaneet Georges Köhler ja Cesar Milstein olivat kehittäneet menetelmän, jolla monoklonaalisia vastaaineita voitiin tuottaa suuria määriä (Köhler ja Milstein 1975). Monoklonaaliset vasta-aineet eivät kuitenkaan olleet ongelmattomia. Ihmiselle vieras vasta-aine käynnisti immuunivasteen, jonka seurauksena oli allergisia reaktioita. Lisäksi immuunivaste johti neutraloivien vastaaineiden (human anti-mouse antibody, HAMA) muodostumiseen ja vasta-ainehoidon tehon häviämiseen. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi kehitettiin kimeerisiä (Yarnold ja Fell 1994) ja humanisoituja (Riechmann ym. 1988) immunoglobuliinimolekyylejä, joissa vaihtelematon osa on ihmisperäinen ja vaihteleva osa hiirestä (kuva 1). Kimeerisessä molekyylissä koko vaihteleva osa on peräisin hiirestä ja humaanisekvenssin osuus on %. Humanisoidussa molekyylissä ainoastaan hypervariaabeli osa (complementarity-determining regions, CDRs) on peräisin hiirestä ja humaanisekvenssin osuus on %. Vaikutusmekanismit Vasta-ainehoidon tärkeimpänä mekanismina pidetään vasta-aineesta riippuvaista soluvälitteistä solutuhoa (antibody-dependent cell-mediated cytotoxicity, ADCC) (Isaacs ym. 1996, Clynes ym. 2000). Kimeeriset ja humanisoidut immunoglobuliinit sitoutuvat ihmisperäisellä Fc-osallaan (kuva 2) eläimen vasta-ainetta tehokkaammin ihmisen vaikuttajasolujen Fc-reseptoreihin ja käynnistävät siten ADCC:n. ADCC:n vaikuttajasoluina toimivat ainakin luonnolliset tappajasolut, monosyytit, makrofagit ja granulosyytit. Toinen vasta-ainehoidon mekanismi on komplementtivälitteinen solutuho. Useat in vitro -tutkimukset solulinjoilla viittaavat siihen, että vasta-aineet voivat lisäksi indusoida kohdesolun apoptoosin tai niillä saattaa olla solun kasvua estävä vaikutus (Multani ja Grossbard 1998). Apoptoottiset solut voivat edelleen joutua antigeenia esittelevien dendriittisolujen fagosytoimiksi, minkä seurauksena muodostuu kasvainspesifisiä sytotoksisia T-soluja (Selenko ym. 2001). Duodecim 2002;118:

2 Kimeerinen vasta-ainemolekyyli Humanisoitu vasta-ainemolekyyli F(ab)2-fragmentti Fab-fragmentti scfv (single chain) Diabody / minibody Kuva 1. Muunnellut vasta-ainemolekyylit. Kimeerisessä ja humanisoidussa molekyylissä hiirestä peräisin oleva osa on kuvattu keltaisella ja humaani osuus sinisellä. Hematologisissa syövissä käytettävät vasta-aineet Rituksimabi. Hiiren kimeerinen anti-cd20-vasta-aine rituksimabi kehitettiin vuonna 1994 (Reff ym. 1994). Se tuli kliiniseen käyttöön jo vuonna 1997, ja siitä alkaa olla runsaasti kokemusta. Lääkkeen vakioannokset on esitetty taulukossa 1. Yli 95 % pahanlaatuisista ja normaaleista pre-b- ja B-soluista ilmentää CD20- antigeenia. Tätä antigeenia ei esiinny plasmasoluissa, kantasoluissa eikä ylipäänsä muissa kuin lymfaattisissa soluissa. Follikulaarinen lymfooma on yleensä hitaasti etenevä tauti, eikä se alkuvaiheessaan aiheuta oireita. Niinpä se on toteamisen aikaan tyypillisesti laajalle levinnyt eikä tavanomaisin hoidoin pysyvästi parannettavissa. Potilaiden keskimääräinen elinaika on 6 12 vuotta (Horning 2000). Aika ajoin kasvainmassa kasvaa haitallisen suureksi, jolloin sitä on pienennettävä solunsalpaa- Vaihteleva alue Vaihtelematon alue Hypervariaabeli alue Fc Fab Papaiini Kevytketju Raskasketju Kuva 2. Vasta-ainemolekyylin rakenne. Papaiinientsyymi pilkkoo molekyylin osiin Fab (fragment antigen binding) ja Fc (fragment crystallizable). Fab käsittää palasen vaihtelematonta osaa sekä koko vaihtelevan alueen ja sen sisältämän hypervariaabelin alueen (complementarity determining regions, CDR), joka on molekyylin antigeenia sitova osa. Fc-osallaan vasta-aine sitoutuu vaikuttajasoluihin ja komplementin C1qosaan M. Itälä

3 Taulukko 1. Rituksimabin, alemtutsumabin (Campath-1H:n) ja gemtutsumabin annokset. Rituksimabi 375 mg/m 2 infuusiona viikon välein, yhteensä neljä infuusiota Alemtutsumabi 30 mg:n infuusio kolme kertaa viikossa 4 12 viikon ajan Gemtutsumabi 9 mg/m 2 infuusiona kahden viikon välein, yhteensä kaksi infuusiota jahoidoilla. Toistuviin solunsalpaajalääkityksiin liittyy kuitenkin usein hankalia haittavaikutuksia, minkä vuoksi vasta-ainehoito on houkutteleva vaihtoehto. Uusiutunutta follikulaarista lymfoomaa sairastavista noin puolet on vastannut rituksimabihoitoon, ja vaste on kestänyt noin vuoden (taulukko 2). Ensilinjan hoidossa vasteet rituksimabiin ovat olleet odotetusti paremmat, mutta seuranta-ajat ovat vielä liian lyhyet vasteen keston arvioimiseksi. Toistetulla rituksimabihoidolla vasteen saavutti vain 40 % niistä potilaista, jotka vastasivat ensimmäiseen hoitoon. Yli puolelle potilaista kehittyneen resistenssin mekanismi on tuntematon. Se, että potilaille kehittyisi CD20-negatiivinen tautiklooni tai vasta-aineita rituksimabia kohtaan (human anti-chimeric antibodies, HACA) ei näytä selittävän resistenssiä. Yhdistämällä rituksimabi solunsalpaajahoitoon tai alfainterferoniin on saavutettu enemmän ja parempia vasteita kuin näillä hoidoilla yksinään (taulukko 2). Rituksimabin ja FND-solunsalpaajahoidon (fludarabiini, mitoksantroni, deksametasoni) yhdistelmästä on käynnissä tutkimus, jossa alustavien tulosten mukaan valtaosalla potilaista on saavutettu täydellinen molekulaarinen vaste veressä ja luuytimessä (Cabanillas ym. 2000). Rituksimabilla yksinäänkin on saatu aikaan molekulaarisia vasteita, jotka muutoin ovat saavutettavissa vain voimaperäisimmillä solunsalpaajahoidoilla. Useimmissa tutkimuksissa molekulaarisen vasteen on osoitettu korreloivan vasteen kestoon. Toisaalta molekulaarisin menetelmin määritetty vaste veressä tai luuytimessä ei sinänsä merkitse kliinistä remissiota, koska patologisia imusolmukkeita saattaa esiintyä. Molekulaarisin menetelmin määritetty remissio saattaa olla erityisen merkityksellinen kerättäessä kantasoluja autologiseen kantasolusiirtoon. Tästä ns. in vivo -kantasolusiirteen puhdistuksesta (purging) rituksimabilla on julkaistu useita pieniä tutkimuksia. Intensiivihoidon yhteydessä rituksimabia on käytetty lisäksi siirronjälkeiseen ylläpitohoitoon ja siirronjälkeisten relapsien hoitoon. Manttelisolulymfooma on aggressiivisiin non- Hodgkin-lymfoomiin kuuluva tauti, joka levinneenä ei ole tavanomaisilla solunsalpaajahoidoilla pysyvästi parannettavissa. Solunsalpaajahoidoilla saavutetaan täydellisiä kliinisiä vasteita %:ssa tapauksista, mutta vasteet jäävät lyhytkestoisiksi ja keskimääräinen elinaika on vain 3 4 vuotta (Oinonen ym. 2002). Rituksimabilla saadaan aikaan vasteita manttelisolulymfoomissa lähes yhtä usein kuin hidaskasvuisissa lymfoomissa (taulukko 2). Vielä ei ole tiedossa, johtavatko rituksimabin ja voimaperäisen solunsalpaajahoidon yhdistelmällä saadut paremmat vasteet pidempään elinaikaan. Noin kolmanneksella suurisoluista B-solulymfoomaa sairastavista todettiin vaste rituksimabiin, ja tämän jälkeen aloitettiin tutkimukset yhdistelmähoidoista. Coiffierin ym. (2002) satunnaistetussa tutkimuksessa 400 yli 60-vuotiasta potilasta sai ensilinjan hoitona kahdeksan CHOP-hoitoa tai yhtä monta hoitoa rituksimabin ja CHOP:n yhdistelmällä (R-CHOP) (taulukko 2). Paremman vasteen lisäksi R-CHOP:lla saavutettiin elinikäetu pelkkään CHOP-hoitoon nähden: 24 kuukauden kuluttua elossaolo-osuudet olivat 83 % ja 68 % (p < 0,01). R-CHOP:tä onkin jo ehdotettu iäkkäiden suurisoluista lymfoomaa sairastavien standardihoidoksi. Tavanomaisia annoksia käyttäen rituksimabilla on saavutettu kroonisessa lymfaattisessa leukemiassa (KLL) vähemmän vasteita kuin follikulaarisessa lymfoomassa, mutta tavallista suuremmilla annoksilla vasteita on saatu aikaan yhtä usein. Resistenssin syy on epäselvä. On pohdittu paljon CD20-antigeenin tiheyden osuutta, koska CD20-antigeenitiheys solun pinnalla on KLL:ssä huomattavasti pienempi kuin useissa lymfoomissa. CD20-antigeenitiheydessä ei kuitenkaan todettu eroa sen mukaan, saatiinko rituksimabilla aikaan vaste vai ei (Byrd ym. Monoklonaaliset vasta-aineet hematologisten syöpien hoidossa 1649

4 Taulukko 2. Rituksimabin, alemtutsumabin (Campath-1H) ja gemtutsumabin hoitotulokset. Tauti ja tutkimus Hoito Potilaita Vasteet Täydelliset Vasteen kesto (%) vasteet (%) (mediaani, kk) Follikulaarinen lymfooma Uusiutunut tauti McLaughlin ym rituksimabi 4 vk Piro ym rituksimabi 8 vk >13,4 Davis ym rituksimabi 4 vk ,9 (kasvain >10 cm) Davis ym rituksimabi 4 vk ,3 (uusintahoito) Ensihoito Hainsworth ym rituksimabi 4 vk v:n kuluttua 67 %:lla x 4 (6 kk:n välein) ei etenemistä Colombat ym rituksimabi 4 vk n.a. (pieni kasvainmassa) Yhdistelmähoito Czuczman ym rituksimabi + CHOP >50 Czuczman ym rituksimabi + fludarabiini >15 Kimby ym rituksimabi + alfa-ifn n.a. Manttelisolulymfooma Foran ym Uusiutunut tauti rituksimabi 4 vk Ensihoito rituksimabi 4 vk Yhdistelmähoito Howard ym rituksimabi + CHOP ,2 Romaguera ym rituksimabi + hyper n.a. CVAD/MTX+AraC Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma Uusiutunut tauti Coiffier ym rituksimabi 8 vk >8,2 Ensihoito Vose ym rituksimabi + CHOP >26 Coiffier ym rituksimabi + CHOP % (2 v: ei etenemistä) 2. CHOP % (2 v: ei etenemistä) Krooninen lymfaattinen leukemia Huhn ym rituksimabi 4 vk O Brien ym rituksimabi 2250 mg/m Byrd ym rituksimabi x3/vk, 4 vk Keating ym alemtutsumabi ,7 Yhdistelmähoito Keating ym FCR x n.a. Byrd ym rituximabi + fludarabiini n.a. rituksimabi fludarabiini n.a. T-prolymfosyyttileukemia Dearden ym Campath-1H n.a. PTLD (posttransplant lymphoproliferative disease) Milpied ym rituksimabi v:n elossaolo-osuus 73 % Akuutti myelooinen leukemia Sievers ym gemtutsumabi ,8 CHOP = syklofosfamidi, doksorubisiini, vinkristiini, prednisoni, IFN = interferoni, CVAD/MTX+AraC = syklofosfamidi, vinkristiini, doksorubisiini, deksametasoni, metotreksaatti, sytarabiini, FCR = fludarabiini, syklofosfamidi, rituksimabi (taulukko 3), n.a. = ei tiedossa M. Itälä

5 Taulukko 3. FCR-hoito (fludarabiini, syklofosfamidi, rituksimabi) (Keating ym. 2000). 1. hoitosykli hoitosyklit Rituksimabi 375 mg/m 2 päivänä mg/m 2 päivänä 1 Fludarabiini 25 mg/m 2 päivinä mg/m 2 päivinä 1 3 Syklofosfamidi 250 mg/m 2 päivinä mg/m 2 päivinä 1 3 Hoitosyklit toistetaan neljän viikon välein. 2001). Toinen mahdollinen resistenssimekanismi on ns.»antigen sink», joka tarkoittaa sitä, että KLL:ssä esiintyy runsaasti kasvainsoluja verenkierrossa ja ne kuluttavat suuren osan vastaaineesta. Lisäksi KLL-potilailla on verenkierrossaan runsaasti liukoista CD20-antigeenia (soluble CD20, scd20), joka sekin sitoo vasta-ainetta. Antigeenitiheys ja vasta-aineen affiniteetti saattavat myös olla erilaiset veressä kuin luuytimessä tai imusolmukkeissa (Huh ym. 2001). Rituksimabin ja solunsalpaajan yhdistelmällä on KLL:ssakin saavutettu parempia vasteita kuin kummallakaan hoidolla yksinään. Lääkehoidoista FCR:llä (fludarabiini, syklofosfamidi, rituksimabi) (taulukko 3) on saavutettu toistaiseksi parhaat hoitotulokset KLL:ssä (Keating ym. 2000). Alkuperäisessä hoito-ohjelmassa fludarabiinin kerta-annos oli 30 mg ja syklofosfamidin 300 mg, mutta annoksia on pienennetty tuumorilyysiin liittyvien ongelmien ja neutropenian vuoksi. Rituksimabin käytöstä kantasolu- ja elinsiirtojen jälkeisen lymfoproliferatiivisen taudin (posttransplant lymphoproliferative disease, PTLD) hoidossa on julkaistu useita raportteja. Niistä on kuitenkin vaikea arvioida hoidon tehoa, koska useimmissa tapauksissa hoitoon on kuulunut muitakin interventioita, kuten immunosuppressiivisen lääkityksen keventäminen, viruslääkkeitä, solunsalpaajia ja kantasolusiirtojen jälkeisiä lymfosyyttisiirtoja luovuttajalta. Suurimmassa aineistossa potilaita hoidettiin immunosuppressiivisen lääkityksen kevennyksellä ja rituksimabilla hyvin tuloksin (Milpied ym. 2000). Waldenströmin makroglobulinemiassa ja IgM-vasta-aineeseen liittyvässä neuropatiassa (isoloitunut tai Waldenströmin makroglobulinemiaan liittyvä) rituksimabi on myös ollut tehokas (Levine ja Pestronk 1999, Weide ym. 2000, Treon ym. 2001). Karvasoluleukemian ensisijainen hoito on nykyään kladribiini, jolla saavutetaan pitkäkestoisia vasteita noin 90 %:lla potilaista. Resistentissä tai useasti uusiutuneessa taudissa on rituksimabilla saavutettu jopa täydellisiä vasteita (Zinzani ym. 2000). Rituksimabin käytöstä Hodgkinin taudissa on tehty joitakin tutkimuksia. Lymfosyyttivaltaisessa tautimuodossa yli 90 % tapauksista on CD20-positiivisia kun taas sidekudoskyhmyisessä taudissa osuus on vain 25 %. Vasteita on kuitenkin saavutettu molemmissa potilasryhmissä (Younes ym. 2000). Myeloomassa syy vaatimattomiin tuloksiin lienee se, että plasmasolut ovat alle 20 %:lla potilaista CD20-positiivisia (Treon ym. 2000). Gammainterferonilla on kuitenkin voitu lisätä plasmasolujen CD20-ekspressiota. Yksittäisillä potilailla on kuvattu vasteita rituksimabiin ihon B-solulymfoomissa, marginaalivyöhykkeen lymfoomassa (Koh ym. 2000), MALT-lymfoomassa (mucosa-associated lymphoid tissue) (Visconti ym. 1999), B-prolymfosyyttileukemiassa (Vartholomatos ym. 1999) ja akuutissa lymfaattisessa leukemiassa (Jandula ym. 2001). Lymfoomaan liittyvä autoimmuunihemolyyttinen anemia on menestyksekkäästi hoidettu rituksimabilla (Bauduer 2001). Taulukossa 4 on esitetty rituksimabin käyttöön liitettyjä haittavaikutuksia (King ja Younes 2001). Infuusioon liittyvät haittavaikutukset ovat yleisiä lievinä tai kohtalaisina niitä on esiintynyt 77 %:lla. Niiden syynä pidetään sytokiinien (tuumorinekroositekijä alfa ja interleukiini 6) vapautumista, ja oireistoa kutsutaankin sytokiinioireyhtymäksi. Vakava sytokiinioireyhtymä on harvinainen. Vakaville haittavaikutuksille altistanevat veren suuri kasvainsolumäärä, sydän- ja keuhkosairaudet ja potilaan Monoklonaaliset vasta-aineet hematologisten syöpien hoidossa 1651

6 Taulukko 4. Rituksimabin haittavaikutuksia. Infuusioon liittyvät akuutit haittavaikutukset (sytokiinioireyhtymä) Lievät tai kohtalaiset: Tavallisia: kuume, horkka, pahoinvointi, verenpaineen lasku tai nousu Harvinaisempia: hengenahdistus, päänsärky, huimaus, pahoinvointi, oksentelu, voimattomuus, lihaskipu, urtikaria tai muu ihottuma, kurkun ärsytys, nenän tukkoisuus Vakavat: bronkospasmi, hypoksia, verenpaineen lasku, angioödeema, sydäninfarkti, kammiovärinä, kardiogeeninen shokki, aikuisen hengitysvaikeusoireyhtymä, keuhkoinfiltraatit Tuumorilyysi Munuaisten akuutti vajaatoiminta, hyperkalemia, hyperurikemia, hyperfosfatemia, hypokalsemia Muita haittavaikutuksia Iho ja limakalvot: paraneoplastinen pemfigus, rakkulainen dermatiitti, Steven Johnsonin oireyhtymä, toksinen epidermaalinen nekrolyysi Keuhkot: pneumoniitti, bronchiolitis obliterans Veri: trombosytopenia, anemia, neutropenia, lymfopenia, luuydinaplasia, hemolyyttinen anemia Infektiot: virus-, bakteeri- ja sieni-infektiot Autoimmuunisairaudet: uveiitti, pleuriitti, optikusneuriitti, seerumitauti korkea ikä. Erityisesti ihoon tai limakalvoihin liittyvien vakavien sivuvaikutusten ilmettyä rituksimabia ei pitäisi enää käyttää. Alemtutsumabi on humanisoitu rotan vastaaine, joka sitoutuu CD52-antigeeniin. CD52-antigeenia esiintyy sekä hyvän- että pahanlaatuisten lymfosyyttien pinnalla lähes kaikissa erilaistumisen vaiheissa, ei kuitenkaan plasmasoluissa. Myös monosyytit, makrofagit ja eosinofiilit ilmentävät tätä antigeenia; sen sijaan punasoluissa ja trombosyyteissä sitä ei ole ja neutrofiileissäkin vain alle 5 %:ssa. Alemtutsumabi on osoittautunut tehokkaaksi KLL:ssa ja T-prolymfosyyttileukemiassa (taulukko 2). Se tuhoaa tehokkaasti kasvainsoluja luuytimestä ja pernasta, mutta imusolmukkeissa sen teho on heikompi. Alemtutsumabin yhdistämisestä solunsalpaajiin on toistaiseksi melko vähän tietoa. Pienessä KLL-aineistossa alemtutsumabin on raportoitu olleen erittäin tehokas fludarabiiniin yhdistettynä (Kennedy ym. 2001). Haittavaikutuksista hankalin on pitkäkestoinen immuunivajavuustila, joka johtuu auttaja-tlymfosyyttien depleetiosta. Se altistaa potilaan opportunistisille infektioille, joista Pneumocystis carinii -keuhkokuume on tyypillisin. Profylaktinen mikrobilääkehoito on aina tarpeen. Epäselvän kuumeilun taustalta saattaa löytyä sytomegalovirusinfektio. Hoidon alkuvaiheessa on 25 %:lla potilaista esiintynyt vaihtelevantasoista neutropeniaa, jonka varalta tuoteselosteessa on ohjeet annosten muuttamisesta. Granulosyyttikasvutekijää voidaan tarvittaessa käyttää samanaikaisesti alemtutsumabin kanssa. Neutropenian varalta suositellaan neutrofiilimäärän tarkistamista hoidon alkuvaiheessa kahdesti viikossa. Gemtutsumabiotsogamisiini on humanisoitu CD33-vasta-aine, johon on liitetty antibioottisen solunsalpaajan kalikeamisiinin puolisynteettinen johdos (Bross ym. 2001). Annokset on esitetty taulukossa 1 ja vaiheen II tutkimustulokset taulukossa 2. Kalikeamisiini sitoutuu kohdesolun DNA:han ja katkaisee kaksoiskierteen, mikä johtaa solun apoptoosiin. Lääkevalmisteessa puolet CD33-vasta-aineesta on vapaana ja puolet sitoutuneena kalikeamisiiniin. Myeloblastit ja sekä leukeemiset klonogeeniset että normaalit myelooiset prekursorisolut ilmentävät CD33-antigeenia. Myelooisen linjan erilaistumisen myötä CD33:n ilmaantuminen vähenee ja se on vähäinen perifeerisissä granulosyyteissä ja kudosmakrofageissa. Monikykyiset CD34-positiiviset kantasolut eivät ilmennä CD33-antigeenia. Yli 90 %:lla akuuttia myelooista leukemiaa (AML) sairastavista blastit ovat CD33-positiivisia M. Itälä

7 Taulukko 5. Follikulaarisessa lymfoomassa radioimmunokonjugaateilla saadut hoitotulokset. Tutkimus Hoito Potilaita Vaste (%) Täydellinen Hoidon kesto vaste (%) (mediaani, kk) Kaminski ym I-tositumomabi >29 >16,5 Kaminski ym I-tositumomabi >20 >47 (vertaileva tutkimus) edeltävä hoito 28 > 3 > 6,1 Witzig ym Y-ibritumomabi 143 (yht.) 80 >30 >11 (satunnaistettu vertaileva rituksimabi 4 vk >11 tutkimus) Press ym I-tositumomabi v:n kuluttua 68 %:lla 25 Gy + ASCT ei etenemistä ASCT = autologinen kantasolusiirto Gemtutsumabin haittana on se, että solunsalpaajille resistentti tauti on useissa tapauksissa resistentti myös tälle konjugaatille, mikä saattaa johtua siitä, että kalikeamisiinikin ilmeisesti kuuluu moniresistenssigeeni MDR1:n geenituotteen P-glykoproteiinin (Pgp) substraatteihin (Linenberger ym. 2001). Infuusioon liittyvät akuutit haittavaikutukset ovat gemtutsumabilla vastaavanlaiset kuin rituksimabilla ja muillakin monoklonaalisilla vasta-aineilla. Muista haittavaikutuksista todettiin neljällä potilaalla tuumorilyysi, joka yhdellä potilaalla oli fataali. Lähes kaikilla potilailla esiintyi vaikea (WHO gradus 3 4) neutropenia ja trombosytopenia. Vakavia verenvuotoja esiintyi 15 %:lla ja 4 %:lle ilmaantui fataali aivoverenvuoto. Maksatoksisuus oli merkittävä; 30 %:lla todettiin aminotransferaasiarvojen vaikea (gradus 3-4) suureneminen ja 23 %:lla vastaava bilirubiinipitoisuuden kasvu. Maksavaurion syynä on tavallisesti maksan pienten laskimoiden trombosoituminen. Suurimmalla osalla maksavaurio oli korjaantuva, mutta yhdellä potilaalla se oli fataali. Uusia tutkimussuuntia Uudet kohdeantigeenit. Vasta-ainehoidon ihanteellisin kohdeantigeeni olisi täysin kasvainspesifinen eli sitä ei esiintyisi lainkaan normaaleissa soluissa. Näitä tunnetaan toistaiseksi kuitenkin vain vähän. Pääosin antigeenit liittyvät vain kasvaimiin siten, että niitä on runsaasti kasvainsoluissa mutta rajallisesti myös joissakin normaaleissa solupopulaatioissa. Uusista hematologisista kohdeantigeeneista kliinisiä tutkimuksia on tehty pisimpään HLA-DR-variantti Hu1D10:een (apolitsumabi) ja CD22-antigeeniin (epratutsumabi) kohdistuvilla vasta-aineilla, joita tutkitaan lymfaattisten syöpäsairauksien hoidossa (Davis 2001). CD30-antigeenia esiintyy anaplastisissa lymfoomasoluissa ja Hodgkinin taudin Reed Sternbergin soluissa, ja sitä kohtaan on kehitteillä useampia vasta-ainemolekyylejä. Muita uusia vasta-ainehoidon kohteina tutkittavia antigeeneja ovat mm. CD3, CD25 ja endoteelikasvutekijä (VEGF). Uudet vasta-ainemolekyylit. Täysin humaaneja monoklonaalisia vasta-aineita on tuotettu kokeellisesti mm. siirtogeenisissä hiirissä, mutta kliiniseen käyttöön sopivan molekyylin valmistus ei ole toistaiseksi onnistunut. Humaaneja vasta-ainefragmentteja on valmistettu bakteriofagitekniikalla (Marks ja Marks 1996). Vastaainefragmentit tunkeutuvat syvemmälle kasvainkudokseen pienen kokonsa ansiosta, mutta toisaalta ne myös poistuvat nopeasti verenkierrosta munuaisten kautta, mikä johtaa pienempiin pitoisuuksiin tuumorissa. Fragmenttien kertymistä kasvaimeen on voitu parantaa rakentamalla scfv-dimeerejä (single chain Fv), joissa kaksi vaihtelevaa ketjua on yhdistetty peptidisilmukalla (diabody) tai fuusioimalla vaihteleva ketju palaseen vaihtelematonta aluetta (minibody) (kuva 1). Fragmentit, joista puuttuu vaihtelematon osa, eivät voi sitoutua Fc-reseptoreihin, ja onkologisissa tutkimuksissa niitä käytetään- Monoklonaaliset vasta-aineet hematologisten syöpien hoidossa 1653

8 kin usein immuno- tai radioimmunokonjugaateissa. Immunokonjugaateissa monoklonaaliseen vasta-aineeseen on kemiallisesti liitetty toksiini tai muu sytotoksinen aine. Tässä hoidossa antigeenin on toisin kuin käytettäessä konjugoimatonta vasta-ainetta internalisoiduttava eli sitouduttuaan vasta-aineeseen sen on siirryttävä solun sisään vasta-aineen kuljettama sytotoksinen aine mukanaan. Tutkimuksissa yleisimmin käytettyjä konjugaatteja ovat risiini ja Pseudomonas-eksotoksiini (Kreitman 2001). Ongelmia on aiheuttanut molekyylin suurikokoisuus ja siitä johtuva huono tunkeutuvuus kasvaimiin. Lisäksi immuunivaste saattaa tuottaa vasta-aineita toksiinia kohtaan. Tähän hoitoon on myös usein liittynyt kapillaarivuoto-oireyhtymä, jonka syyksi on epäilty toksista vaikutusta verisuonten endoteeliin. Radioimmunokonjugaatissa monoklonaaliseen vasta-aineeseen on yhdistetty radionuklidi, tavallisesti puhdas beetasäteilijä tai beeta- ja gammasäteilijä, jonka gammasäteilyä voidaan käyttää dosimetriassa. Puhtaista beetasäteilijöistä käytetyin on ytriumin radioisotooppi 90 Y ja beeta-gammasäteilijöistä jodin radioisotooppi 131 I. Näillä radiokonjugaateilla saadaan hyvin esiin ns. ristitulivaikutus (crossfire effect), jonka ansiosta tuhoutuvat myös ne läheiset kasvainsolut, jotka eivät sido vasta-ainetta. Toisaalta lähisoluihin ulottuva vaikutus on haitta: myös läheiset normaalit solut voivat tuhoutua. Erityisesti luuydin on säteilyvaikutukselle herkkä, ja jo 1 2 Gy:n absorptio aiheuttaa vaikean myelosuppression. Lymfoomien hoidossa on edetty vaiheen III tutkimuksiin radiokonjugoiduilla monoklonaalisilla hiiren anti-cd20-vasta-aineilla, 131 tositumomabilla ja 90 ibritumomabitiuksetaanilla, joista jälkimmäiselle on äskettäin saatu myyntilupa Yhdysvalloissa. Tositumomabin maksimaalinen siedetty säteilyannos on ollut noin 90 mci/m 2 (Kaminski ym. 1996) ja ibritumomabilla 0,4 mci/kg (Witzig ym. 1999). Annoksia rajoittavana tekijänä on luuydintoksisuus, jonka suhteen maksimaalinen absorboitunut koko kehon säteilyannos on ollut 75 cgy (Kaminski ym. 1996). Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa tositumomabi oli edeltävää solunsalpaajahoitoa merkitsevästi tehokkaampi paljon hoitoja saaneilla ja solunsalpaajille resistenteiksi tulleilla follikulaarista lymfoomaa sairastavilla potilailla (Kaminski ym. 2001) (taulukko 5). Witzigin ym. (2000) vertailevassa satunnaistetussa tutkimuksessa ibritumomabi oli rituksimabia tehokkaampi (taulukko 5). Radiokonjugaatteja on käytetty myös autologisen kantasolusiirron yhteydessä, jolloin luuydintoksisuus ei rajoita säteilyannosta. Koko kehon alueelle absorboituvan säteilyn enimmäisannos on ollut 25 Gy. Suuremmilla annoksilla toksiset vaikutukset tulevat esiin sydämessä, keuhkoissa ja munuaisissa. Vaiheiden I ja II tutkimuksissa 52 follikulaarista lymfoomaa sairastavaa potilasta sai autologisen kantasolusiirron esihoitona tositumomabia 25 Gy, etoposidia 60 mg/kg ja syklofosfamidia 100 mg/kg (Press ym. 2000). Kolme potilasta menehtyi toksisiin vaikutuksiin. Tulokset olivat selvästi paremmat kuin niillä saman aikavälin autologisella kantasolusiirrolla hoidetuilla potilailla, joiden esihoidossa oli tositumomabin tilalla tavanomainen koko kehon sädehoito. Immunomodulaatio. Monoklonaalisilla vasta-aineilla voidaan saada aikaan antituumorivaikutus myös immunomodulaation välityksellä. Esimerkiksi anti-cd40-vasta-aine toimii kuten endogeeninen CD40-ligandi (CD40L, CD154). Se aiheuttaa CD40-antigeenin»crosslinking»-ilmiön, jonka seurauksena antigeenia esittelevä solu aktivoituu ja aktivoi edelleen sytotoksisen T-solun (French ym. 1999). Näin CD40-vasta-aine toimii voimakkaana immunostimulanttina. CD40-vasta-aineella on tehty kliinisiä tutkimuksia KLL- ja lymfoomapotilailla. Toinen menettelytapa liittyy T-solujen kostimulatoriseen interaktioon. T-solujen kostimulaatiossa toimivan CTLA-4:n vasta-aineella voidaan kumota T-solujen immunotoleranssi syöpäsoluja kohtaan (Leach ym. 1996). Lopuksi Varsinaisen sytotoksisen vaikutuksen lisäksi vasta-aineet saattavat herkistää kasvainsoluja tavanomaisten solunsalpaajien vaikutuksille. So M. Itälä

9 lunsalpaajien ja vasta-aineiden samanaikaisella käytöllä on saavutettu parempia tuloksia kuin kummallakin hoidolla yksinään. Seuraavana askeleena on selvittää, riittääkö tällaisen yhdistelmän teho pienentämään jäännöstautia siinä määrin, että potilaiden elinaika pitenee tai että yhdistelmillä voitaisiin ainakin joissakin syövissä myös lisätä pysyvän paranemisen todennäköisyyttä. Monoklonaalisten vasta-aineiden käyttö intensiivihoidon yhteydessä on myös kiinnostava tutkimuksen kohde. Radioimmunokonjugaattien käyttö kliinisessä työssä on vasta aluillaan, ja näiden aineiden luomista mahdollisuuksista syövän hoidossa tiedetään vieläkin vähemmän. Nähtäväksi jää myös se, löytyykö uusista vasta-ainemolekyyleistä entistä parempia täsmälääkkeitä. Kirjallisuutta Bauduer F. Rituximab: a very efficient therapy in cold agglutinins and refractory autoimmune haemolytic anaemia associated with CD20-positive, low-grade non-hodgkin s lymphoma. Br J Haematol 2001;112: Bross PF, Beitz J, Chen G, ym. Approval summary: gemtuzumab ozogamicin in relapsed acute myeloid leukemia. Clin Cancer Res 2001; 7: Byrd JC, Murphy T, Howard RS, ym. Rituximab using a thrice weekly dosing schedule in B-cell chronic lymphocytic leukaemia and small lymphocytic lymphoma demonstrates clinical activity and acceptable toxicity. J Clin Oncol 2001;19: Byrd JC, Peterson BL, Park K, ym. Concurrent rituximab and fludarabine has a higher complete response rate than sequential treatment in untreated chronic lymphocytic leukaemia (CLL) patients: results from CALGB Blood 2001;98:772. Cabanillas F, McLaughlin P, Hagemeister F, ym. Molecular responses with FND+Rituxan chemoimmunotherapy for stage IV indolent follicular non-hodgkin s lymphoma. Blood 2000:96:331. Clynes RA, Towers TL, Presta LG, ym. Inhibitory Fc receptors modulate in vivo cytotoxicity against tumor targets. Nat Med 2000;6: Coiffier B, Haioun C, Ketterer N, ym. Rituximab (anti-cd20 monoclonal antibody) for the treatment of patients with relapsing or refractory aggressive lymphoma. A multicenter phase II study. Blood 1998;92: Coiffier B, Lepage E, Briere J, ym. CHOP chemotherapy plus rituximab compared with CHOP alone in elderly patients with diffuse large- B-cell lymphoma. N Engl J Med 2002;346: Colombat P, Salles G, Brousse N, ym. Rituximab (anti-cd20 monoclonal antibody) as single first-line therapy for patients with follicular lymphoma with a low tumor burden: clinical and molecular evaluation. Blood 2001;97: Czuczman MS, Grillo-Lopez AJ, White CA. Treatment of patients with low-grade B-cell lymphoma with the combination of chimeric anti-cd20 monoclonal antibody and CHOP chemotherapy. J Clin Oncol 1999;17: Czuczman MS, Fallon A, Mohr A, ym. Phase II study of rituximab plus fludarabine in patients with low-grade lymphoma: final report. Blood 2001;98:601. Davis TA, White CA, Grillo-Lopez AJ, ym. Single-agent monoclonal antibody efficacy in bulky non-hodgkin s lymphoma: results of a phase II trial of rituximab. J Clin Oncol 1999;17: Davis TA, Grillo-Lopez AJ, White CA, ym. Rituximab anti-cd20 monoclonal antibody therapy in non-hodgkin s lymphoma: safety and efficacy of re-treatment. J Clin Oncol 2000;18: Davis TA. New antibodies and strategies for development. Kirjassa: Cheson BE, toim. Monoclonal antibody therapy of hematologic malignancies. Darwin Scientific Publishing Ltd 2001, s Foran JM, Cunningham D, Coiffier B, ym. Treatment of mantle-cell lymphoma with rituksimab (chimeric monoclonal anti-cd20 antibody): analysis of factors associated with response. Ann Oncol 2000;11 Suppl 1:S French RR, Chan HTC, Tutt AL, Glennie MJ. CD40 antibody evokes a cytotoxic T-cell response that eradicates lymphoma and bypasses T-cell help. Nat Med 1999;5: Hainsworth J, Burris H, Morrissey L, ym. Rituximab as first-line and maintenance therapy for patients with indolent non-hodgkin s lymphoma (NHL). American Society of clinical oncology, Program and Proceedings 2001;20:1175. Horning S. Managing indolent lymphomas in relapse: working our way through a plethora of options. American Society of Hematology: Education Program Book 2000: Howard O, Gribben J, Neuberg D, ym. Rituxan/CHOP induction therapy in newly diagnosed patients with mantle cell lymphoma. Blood 1999;94:2804. Huh YO, Keating MJ, Saffer HL, ym. Higher levels of surface CD20 expression on circulating lymphocytes compared with bone marrow and lymph nodes in B-cell chronic lymphocytic leukaemia. Am J Clin Pathol 2001;116: Huhn D, von Schilling C, Wilhelm M, ym. Rituximab therapy of patients with B-cell chronic lymphocytic leukaemia. Blood 2001;98: Isaacs JD, Wing MG, Greenwood JD, ym. A therapeutic human IgG4 monoclonal antibody that depletes target cells in humans. Clin Exp Immunol 1996;106: Jandula BM, Nomdedeu J, Marin P, Vivancos P. Rituximab can be useful as treatment for minimal residual disease in bcr-abl-positive acute lymphoblastic leukemia. Bone Marrow Transplant 2001;27: Kaminski MS, Zasadny KR, Francis IR, ym. Iodine-131 anti-b1 radioimmunotherapy for B-cell lymphoma. J Clin Oncol 1996;14: Kaminski M, Estes J, Zasadny K, ym. Radioimmunotherapy with iodine I 131 tositumomab for relapsed or refractory B-cell non-hodgkin lymphoma: updated results and long-term follow-up of the University of Michigan experience. Blood 2000;96: Kaminski MS, Zelenetz AD, Press OW, ym. Pivotal study of iodine I 131 tositumomab for chemotherapy-refractory low-grade or transformed low-grade B-cell non-hodgkin s lymphomas. J Clin Oncol 2001;19: Keating MJ, Byrd J, Rai K, ym. Multicenter study of Campath-1H in patients with chronic lymphocytic leukaemia (B-CLL) refractory to fludarabine. Blood 1999;94 Suppl 1:705. Keating MJ, O Brien S, Lerner S, ym. Combination chemo-antibody therapy with fludarabine, cyclophosphamide, and rituximab achieves a high complete remission rate in previously untreated chronic lymphocytic leukaemia (CLL). Blood 2000;96:514. KennedyB, Rawstron A, Carter C, ym. Campath-1H with fludarabine: a novel, highly active combination in refractory CLL. Br J Haematol 2001;113 Suppl 1:64. Kimby E, Geisler C, Hagberg H, ym. Rituximab (MabThera) as single agent and in combination with interferon-alpha 2a as treatment of untreated and first relapse follicular or other low-grade lymphomas. A randomized phase II study M Blood 2000;96:577. King KM, Younes A. Rituximab: review and clinical applications focusing on non-hodgkin s lymphoma. Expert Rev Anticancer Ther 2001;1: Koh LP, Lim LC, Thng CH. Retreatment with chimeric anti-cd20 monoclonal antibody in a patients with nodal marginal zone B-cell lymphoma. Med Oncol 2000;17: Kreitman RJ. Immunoconjugate therapy. Kirjassa: Cheson B D, toim. Monoclonal antibody therapy of hematologic malignancies. Darwin Scientific Publishing Ltd 2001, s Köhler G, Milstein C. Continuous cultures of fused cells secreting antibody of predefined specifity. Nature 1975;256: Leach DR, Krummel MF, Allison JP. Enhancement of antitumor immunity by CTLA-4 blockade. Science 1996;271: Levine TD, Pestronk A. IgM antibody-related polyneuropathies: B-cell depletion using rituximab. Neurology 1999;52: Linenberger ML, Hong T, Flowers D, ym. Multidrug-resistance phenotype and clinical response to gemtuzumab ozogamicin. Blood 2001;98: Marks C, Marks JD. Phage libraries a new route to clinically useful antibodies. N Engl J Med 1996;335: Monoklonaaliset vasta-aineet hematologisten syöpien hoidossa 1655

10 McLaughlin P, Grillo-Lopez AJ, Link BK, ym. Rituximab chimeric anti- CD20 monoclonal antibody therapy for relapsed indolent lymphoma: half of patients respond to a four-dose treatment program. J Clin Oncol 1998;16: Milpied N, Vasseur B, Parguet N, ym. Humanized anti-cd20 monoclonal antibody (rituximab) in post transplant B-lymphoproliferative disorder: a retrospective analysis on 32 patients. Ann Oncol 2000;11 Suppl 1:S Multani PS, Grossbard ML. Monoclonal antibody-based therapies for hematologic malignancies. J Clin Oncol 1998;16: O Brien SM, Kantarjian H, Thomas DA, ym. Rituximab dose-escalation trial in chronic lymphocytic leukaemia. J Clin Oncol 2001;19: Oinonen R, Jantunen E, Itälä M, ym. Autologous stem cell transplantation in patients with mantle cell lymphoma. Leuk Lymphoma 2002 (painossa). Piro LD, White CA, Grillo-Lopez AJ, ym. Extended rituximab (anti-cd20 monoclonal antibody) therapy for relapsed or refractory lowgrade or follicular non-hodgkin s lymphoma. Ann Oncol 1999; 10: Press OW, Eary JF, Gooley T, ym. Phase I/II trial of iodine-131 tositumomab (anti-cd20), etoposide, cyclophosphamide, and autologous stem cell transplantation for relapsed B-cell lymphomas. Blood 2000;96: Reff ME, Carner C, Chambers KS, ym. Depletion of B cells in vivo by a chimeric mouse human monoclonal antibody to CD20. Blood 1994;83: Riechmann L, Clark M, Waldmann H, Winter C. Reshaping human antibodies for therapy. Nature 1988;332: Romaguera JE, Dang NH, Hagemeister FB, ym. Preliminary report of rituximab with intensive chemotherapy for untreated aggressive mantle cell lymphoma (MCL). Blood 2000;96:733. Selenko N, Majdic O, Draxler S, ym. CD20 antibody (C2B8)-induced apoptosis of lymphoma cells promotes phagocytosis by dendritic cells and cross-priming of CD8 cytotoxic T cells. Leukemia 2001;15: Sievers EL, Larson RA, Stadtmauer EA, ym. Efficacy and safety of gemtuzumab ozogamicin in patients with CD33-positive acute myeloid leukaemia in first relapse. J Clin Oncol 2001;19: Treon SP, Raje N, Anderson KC. Immunotherapeutic strategies for the treatment of plasma cell malignancies. Semin Oncol 2000;27: Treon SP, Agus DB, Link B, ym. CD20-directed antibody-mediated immunotherapy induces responses and facilitates hematologic recovery in patients with Waldenstrom macroglobulinemia. J Immunother 2001;24; Vartholomatos G, Tsiara S, Christou L, ym. Rituximab (anti-cd20 monoclonal antibody) administration in a young patient with resistant B-prolymphocytic leukemia. Acta Haematol 1999;102:94 8. Visconti JL, Petruska PJ, Dunphy CH, ym. Rituximab in the treatment of gastrointestinal mucosa-associated lymphoid tissue lymphoma. Blood 1999;94 Suppl 1:270. Vose JM, Link BK, Grossbard ML, ym. Phase II study of rituximab in combination with CHOP chemotherapy in patients with previously untreated aggressive non-hodgkin s lymphoma. J Clin Oncol 2001;19: Weide R, Heymanns J, Koppler H, ym. The polyneuropathy associated with Waldenstrom s macroglobulinemia can be treated effectively with chemotherapy and the anti-cd20 monoclonal antibody rituximab. Br J Haematol 2000;109: Witzig TE, White CA, Wiseman GA, ym. Phase I/II trial of IDEC-Y2B8 radioimmunotherapy for treatment of relapsed or refractory CD20+ B-cell non-hodgkin s lymphoma. J Clin Oncol 1999;17: Witzig T, White C, Gordon L, ym. Final results of a randomised controlled study of the Zevalin radioimmunotherapy regimen versus a standard course of rituximab immunotherapy for B-cell NHL. Blood 2000;96:831. Yarnold S, Fell HP. Chimerization of antitumor antibodies via homologous recombination conversion vectors. Cancer Res 1994;54: Younes A, Romaguera J, Hagemeister F, ym. A pilot study of rituximab in patients with relapsed Hodgkin s disease. Blood 2000;96:733. Zecca M, De Stefano P, Nobili B, Locatelli F. Anti-CD20 monoclonal antibody for the treatment of severe, immune-mediated pure red cell aplasia and haemolytic anemia. Blood 2001;97: Zinzani PL, Ascani S, Piccaluga PP, ym. Efficacy of rituximab in hairy cell leukemia treatment. J Clin Oncol 2000;18: MAIJA ITÄLÄ, LT, erikoislääkäri TYKS:n sisätautien klinikka PL 52, Turku 1656

Radioimmunoterapia B-solulymfoomien hoidossa

Radioimmunoterapia B-solulymfoomien hoidossa Sirpa Leppä ja Tuula Lehtinen KATSAUS Radioimmunoterapia B-solulymfoomien hoidossa B-lymfosyytin CD20-pinta-antigeenin tunnistavat radioaktiiviset monoklonaaliset vasta-aineet ovat osoittautuneet tehokkaiksi

Lisätiedot

WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA

WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA Waldenströmin taudin kansallinen hoito-ohje löytyy www.hematology.fi sivustolta: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/plasmasolutaudit/waldenstromin-tauti

Lisätiedot

Paraneeko lymfooma vasta-ainehoidolla?

Paraneeko lymfooma vasta-ainehoidolla? Sirpa Leppä, Heidi Nyman ja Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg KATSAUS Non-Hodgkin-lymfoomien diagnostiikka on WHO:n luokituksen myötä monipuolistunut ja tarkentunut. Ennustetekijöitä on löytynyt, ja uusia

Lisätiedot

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on KATSAUS Kroonisen lymfaattisen leukemian nykyhoito Maija Itälä Krooninen lymfaattinen leukemia on länsimaiden yleisin leukemia, ja sitä on totuttu hoitamaan kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Alkyloiva

Lisätiedot

Follikulaarisen lymfooman nykyhoito

Follikulaarisen lymfooman nykyhoito Follikulaarisen lymfooman nykyhoito Follikulaariseen lymfoomaan sairastui Suomen syöpärekisterin tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2014 kaikkiaan 228 potilasta. 1 Tämä tarkoittaa noin viidesosaa kaikista

Lisätiedot

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Diagnostiikka. Non-Hodgkin-lymfoomat. Hoito. Follikulaarinen lymfooma. Kasvainkuorman ja levinneisyyden selvittely

Diagnostiikka. Non-Hodgkin-lymfoomat. Hoito. Follikulaarinen lymfooma. Kasvainkuorman ja levinneisyyden selvittely Lymfoomat Non-Hodgkin-lymfoomat n. 1000/v Hodgkin-lymfooma n. 120/v Noin 5 % kaikista syövistä Lymfoomien etiologia Tuntematon Immuunipuutos synnynnäiset immuunipuutostaudit elimensiirrot HIV EB-virus

Lisätiedot

Autologiset kantasolusiirrot. aiheet non-hodgkin-lymfoomissa. Esa Jantunen, Taru Kuittinen, Eija Mahlamäki ja Tapio Nousiainen

Autologiset kantasolusiirrot. aiheet non-hodgkin-lymfoomissa. Esa Jantunen, Taru Kuittinen, Eija Mahlamäki ja Tapio Nousiainen Alkuperäistutkimus Autologiset kantasolusiirrot non-hodgkin-lymfoomissa Esa Jantunen, Taru Kuittinen, Eija Mahlamäki ja Tapio Nousiainen Non-Hodgkin-lymfoomat ovat yleisin autologisella kantasolusiirrolla

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

Lymfoomapotilaiden allogeeniset kantasolujensiirrot

Lymfoomapotilaiden allogeeniset kantasolujensiirrot Esa Jantunen, Sirkku Jyrkkiö, Outi Kuittinen, Tuula Lehtinen, Rita Janes, Erkki Elonen ja Liisa Volin Lymfoomapotilaiden allogeeniset kantasolujensiirrot Monien lymfoomatyyppien hoitotulokset ovat parantuneet.

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

MITEN LYMFOOMIEN HOITOTULOKSIA VOITAISIIN PARANTAA? Sirpa Leppä HUS, Syöpätautien klinikka & HY, Genomibiologian tutkimusohjelma

MITEN LYMFOOMIEN HOITOTULOKSIA VOITAISIIN PARANTAA? Sirpa Leppä HUS, Syöpätautien klinikka & HY, Genomibiologian tutkimusohjelma MITEN LYMFOOMIEN HOITOTULOKSIA VOITAISIIN PARANTAA? Sirpa Leppä HUS, Syöpätautien klinikka & HY, Genomibiologian tutkimusohjelma ONKOLOGIPÄIVÄT 30-31.8.2013 Hoitotulokset ovat parantuneet -70% DLBCL potilaista

Lisätiedot

Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito

Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito Esa Jantunen, Taru Kuittinen ja Erkki Elonen KATSAUS Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito Suuri ja yhä lisääntyvä osa pahanlaatuisiin veritauteihin sairastuvista on iäkkäitä, mutta hoitotutkimuksia

Lisätiedot

Syövän lääkkeet muuttuvat eläviksi CAR-Tsolut

Syövän lääkkeet muuttuvat eläviksi CAR-Tsolut Page 1 of 7 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2018 BIOLOGISET LÄÄKKEET Syövän lääkkeet muuttuvat eläviksi CAR-Tsolut tulevat Olli Tenhunen, Piia Rannanheimo, Heli Suila / Kirjoitettu 12.11.2018 / Julkaistu 13.11.2018

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet

Lisätiedot

KATSAUS. Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet. Tapani Ruutu

KATSAUS. Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet. Tapani Ruutu KATSAUS Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet Tapani Ruutu Kantasolusiirron avulla voidaan lisätä pahanlaatuisen veritaudin solunsalpaaja- ja sädehoidon voimakkuutta ja suurentaa taudin paranemistodennäköisyyttä.

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta

Lisätiedot

Lupaava ensivaiheen syövän hoidon tutkimustulos Lymfoomapotilaiden tautivapaa elinaika voi kaksinkertaistua

Lupaava ensivaiheen syövän hoidon tutkimustulos Lymfoomapotilaiden tautivapaa elinaika voi kaksinkertaistua Lupaava ensivaiheen syövän hoidon tutkimustulos Lymfoomapotilaiden tautivapaa elinaika voi kaksinkertaistua Maailman suurimmassa onkologian alan vuosittaisessa kokouksessa ASCOssa Chicagossa on esitetty

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Mitä uutta lymfoomien hoitokäytännöissä? S. Jyrkkiö, TYKS Onkologiapäivät 30.8.13

Mitä uutta lymfoomien hoitokäytännöissä? S. Jyrkkiö, TYKS Onkologiapäivät 30.8.13 Mitä uutta lymfoomien hoitokäytännöissä? S. Jyrkkiö, TYKS Onkologiapäivät 30.8.13 N=549 FU 45 kk PFS 69 vs 31 kk R-B R-CHOP Alopecia 0 % 100 % Hematol toksisuus 30 68 Infektiot 37 50 Neuropatia 7 29 Stomatiitti

Lisätiedot

Antibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives

Antibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives Antibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives Giulio Casi and Dario Neri Journal of Controlled Release 161:422-428, 2012 Esityksen sisältö Vasta-ainekonjugaatin (antibody-drug

Lisätiedot

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2007-2013 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 2 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain

Lisätiedot

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2008-2014 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 3 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain

Lisätiedot

Syövän solunsalpaajahoidon keskeisimpiä

Syövän solunsalpaajahoidon keskeisimpiä Syöpäpotilaan infektiot Valkosolukasvutekijät pahanlaatuisten tautien tukihoitona Pekka Riikonen, Erkki Elonen ja Lasse Teerenhovi Solunsalpaajat ovat keskeinen osa monen syövän hoitoa. Niiden vaikutus

Lisätiedot

Ei- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL):

Ei- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL): HODGKININ LYMFOOMA Hoitosuositus 12/2013 Suomen Lymfoomaryhmä/ työryhmä: Aromaa- Häyhä Annikka (KYS), Auvinen Päivi (KYS), Böhm Jan (KSKS), Hernberg Micaela (HUS), Jantunen Esa (KYS), Jyrkkiö Sirkku (TYKS),

Lisätiedot

AML hoitotutkimuksia. AML-työryhmäkokous

AML hoitotutkimuksia. AML-työryhmäkokous AML hoitotutkimuksia AML-työryhmäkokous 27.09.2017 Tutkimuskysymyksiä Induktiohoito Remissioiden määrä Hoidon toksisuus Konsolidaatiohoito Relapsin esto (RFS, OS) Hoidon toksisuus AraC annos Antrasykliini

Lisätiedot

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään

Lisätiedot

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

vaikea nivelreuma (niveltulehdusta aiheuttava sairaus), jossa MabTheraa käytetään suonensisäisesti metotreksaattiin yhdistettynä.

vaikea nivelreuma (niveltulehdusta aiheuttava sairaus), jossa MabTheraa käytetään suonensisäisesti metotreksaattiin yhdistettynä. EMA/614203/2010 EMEA/H/C/000165 Julkinen EPAR-yhteenveto rituksimabi Tämä on tiivistelmä Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta nimeltä. Tekstissä selitetään, miten

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Nukleosidianalogit uusia lääkkeitä lymfaattisten syöpien hoitoon. Maija Itälä ja Kari Remes

Nukleosidianalogit uusia lääkkeitä lymfaattisten syöpien hoitoon. Maija Itälä ja Kari Remes Katsaus Nukleosidianalogit uusia lääkkeitä lymfaattisten syöpien hoitoon Maija Itälä ja Kari Remes Uudet nukleosidianalogit pentostatiini, kladribiini ja fludarabiini ovat antimetaboliittisia solunsalpaajia.

Lisätiedot

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat Jan Böhm,, LT, erikoislää ääkäri Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat yleensä: Suomessa vuosittain hieman yli 300 tapausta/v.

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

Virtaussytometrian perusteet

Virtaussytometrian perusteet Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys

Lisätiedot

KATSAUS. Interferonit veritautien hoidossa. Esa Jantunen ja Tapio Nousiainen

KATSAUS. Interferonit veritautien hoidossa. Esa Jantunen ja Tapio Nousiainen KATSAUS Esa Jantunen ja Tapio Nousiainen Interferonit kuuluvat ns. biologisiin vasteenmuuntajiin, joilla on muun muassa antiproliferatiivisia ja solujen erilaistumista indusoivia ominaisuuksia. Näihin

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA?

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? O S A S T O N Y L I L Ä Ä K Ä R I M A I J A T A R K K A N E N H Y K S S Y Ö P Ä K E S K U S LUENNON SISÄLTÖ luu- ja pehmytkudossarkoomat ei pediatrisia tutkimuksia ei gynekologisia

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ Iina Puuppo Viktoria Pälvi Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikka 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 Novocastra TM Liquid Mouse Monoclonal Antibody CD10...

Lisätiedot

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän Toiminta015 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tulokset 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset

Lisätiedot

Matalamman riskin AML. Ei uusia täsmälääkkeitä Onko hoitotuloksia siten mahdollista saada paremmaksi

Matalamman riskin AML. Ei uusia täsmälääkkeitä Onko hoitotuloksia siten mahdollista saada paremmaksi Matalamman riskin AML Ei uusia täsmälääkkeitä Onko hoitotuloksia siten mahdollista saada paremmaksi 1. AI-induktio Nykyinen hoito 2. Mito-HDAraC induktio Mitoksantoni 4 pv + HDAraC 16 g/m2 8 g/m2 4 g/m2

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bendamustine Fresenius Kabi 2,5 mg/ml Kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos 27.10.2016, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Luuytimensiirrosta veren kantasolujen. kokemukset sadan ensimmäisen potilaan autologisesta kantasolujen siirrosta Turussa

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Luuytimensiirrosta veren kantasolujen. kokemukset sadan ensimmäisen potilaan autologisesta kantasolujen siirrosta Turussa ALKUPERÄISTUTKIMUS Luuytimensiirrosta veren kantasolujen siirtoon kokemukset sadan ensimmäisen potilaan autologisesta kantasolujen siirrosta Turussa Kari Remes, Allan Rajamäki, Seija Grenman, Maija Itälä,

Lisätiedot

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT Tampere 4. 5. 2006 Karl Ove SöderstrS derström B solujen erilaistuminen Nopeakasvuiset B solub lymfoomat Diffuusi suurisoluinen B solub lymfooma Manttelisolu

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys

Lisätiedot

MabThera-ylläpitohoito on tarkoitettu follikulaarista lymfoomaa sairastaville potilaille, jotka ovat saaneet vasteen induktiohoitoon.

MabThera-ylläpitohoito on tarkoitettu follikulaarista lymfoomaa sairastaville potilaille, jotka ovat saaneet vasteen induktiohoitoon. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI MabThera 1400 mg injektioneste, liuos, ihon alle 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen millilitra sisältää 120 mg rituksimabia. Jokainen injektiopullo sisältää 1400 mg/11,7

Lisätiedot

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Jouni Lauronen Elinsiirtojen perusteet kurssi 29.1.14 1 1 1 1 1 Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineet voivat johtaa elinsiirtotarpeeseen Autoimmuunitaudit

Lisätiedot

Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE

Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE Lääkäri on määrännyt sinulle Darzalex-lääkehoidon multippelin myelooman hoitoon.

Lisätiedot

ANEMIA (=Veren puute)

ANEMIA (=Veren puute) Leif C. Andersson 1 ANEMIA (=Veren puute) 1) VERENVUOTO - akuutti verenvuoto (vuotoshokki) - krooninen vuoto (raudanpuute-anemia) 2) HEMOLYYSI A) Punasolun sisäiset syyt 1) SYNNYNNÄISET (Mutaatiot) - virhe

Lisätiedot

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO IV 2017

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO IV 2017 Suomen Lymfoomaryhmä versio I, 29.9.2006 Päivitys II 4.9.2010 /Ideariihen kokous, Varjola Päivitys III 14.9.2013/Ideariihen kokous, Långvik Päivitys IV 19.1.2018/Ideariihen kokous, Helsinki FOLLIKULAARISEN

Lisätiedot

Veren lymfosyyteistä 10 15 % on normaalisti

Veren lymfosyyteistä 10 15 % on normaalisti Alkuperäistutkimus Suurten granulaisten lymfosyyttien leukemia Esa Jantunen, Eija Mahlamäki, Esa Hämäläinen, Kristiina Heinonen ja Tapio Nousiainen LGL-leukemia on harvinainen lymfoproliferatiivinen tauti,

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Kivessyövän hoidossa tapahtuu

Kivessyövän hoidossa tapahtuu Kivessyövän hoidossa tapahtuu S. Jyrkkiö, Tyks Onkologiapäivät 30.8.2014 Kivessyöpä yleistyy Nordcan database/ylönen O. 1 ST I kivessyöpä: seuranta tai adj hoito? 2 Seminoma ST I SWENOTECA tulokset V 2007-2010

Lisätiedot

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia

Lisätiedot

class I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro

class I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro 65 35 (Argiris, 2008)30 5 (Jemal, 2009) / 1991Boon / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) / / (Sakakura, 2005; Sakakura, 2006; Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2007; Chikamatsu, 2008)/

Lisätiedot

Myelooman muuttuva hoito

Myelooman muuttuva hoito Katsaus Esa Jantunen Myelooman muuttuva hoito Viime vuosina autologinen kantasolusiirto on vakiinnuttanut asemansa nuorempien myeloomapotilaiden hoidossa, ja talidomidia käytetään entistä useammin osana

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

Transplant eligible ensilinjan hoito

Transplant eligible ensilinjan hoito Transplant eligible ensilinjan hoito Ohje koskee hyväkuntoisia 70-75-vuotiaita potilaita Sytogenetiikka kaikilta Korkean riskin sytogenetiikka: del17p ( 20%), t(4;14),+1q, t(14;16), t(14;20) Potilaat pyritään

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Keuhkosyövän uudet lääkkeet

Keuhkosyövän uudet lääkkeet Keuhkosyövän uudet lääkkeet Jarkko Ahvonen Syöpätautien erikoislääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkio Boehringer Ingelheim, Bristol-Myers Squibb, Lilly, MSD, Roche

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 25.1.2017 / Julkaistu Ibrance 75 mg, 100 mg, 125 mg kovat kapselit, Pfizer Limited

Lisätiedot

Granulosyyttikasvutekijöiden käyttöaiheet. Erkki Elonen

Granulosyyttikasvutekijöiden käyttöaiheet. Erkki Elonen LÄÄKEVAAKA Granulosyyttikasvutekijöiden käyttöaiheet Erkki Elonen Vaikea neutropenia altistaa vaarallisille infektioille. Granulosyyttikasvutekijät ovat parantaneet granulosytopeniapotilaiden elämänlaatua

Lisätiedot

Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet. Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks 10.10.2014

Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet. Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks 10.10.2014 Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks 10.10.2014 Lymfoomat n 1500 uu.a/v Hodgkinin lymfooma Lymphocy

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

MabThera on tarkoitettu aikuispotilaille seuraavissa käyttöaiheissa:

MabThera on tarkoitettu aikuispotilaille seuraavissa käyttöaiheissa: 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI MabThera 500 mg infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen millilitra sisältää 10 mg rituksimabia. Jokainen injektiopullo sisältää 500

Lisätiedot

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta Kaarle Franssila Kristabiopsia, biopsiatyypit Core-biopsia Kirurginen biopsia Aspiraatiobiopsia - Aspiraatti suoraan fiksatiiviin - Aspiraatti fiksoidaan koagulaation

Lisätiedot

Yksi 40 ml:n injektiopullo konsentraattia sisältää 1000 mg obinututsumabia, mikä vastaa ennen laimentamista pitoisuutta 25 mg/ml.

Yksi 40 ml:n injektiopullo konsentraattia sisältää 1000 mg obinututsumabia, mikä vastaa ennen laimentamista pitoisuutta 25 mg/ml. Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan

Lisätiedot

Plasmasolutaudit. Myelooma ja muut plasmasolutaudit. Plasmasolut - immunoglobuliinit. Seerumin proteiinien elektroforeesi

Plasmasolutaudit. Myelooma ja muut plasmasolutaudit. Plasmasolut - immunoglobuliinit. Seerumin proteiinien elektroforeesi Myelooma ja muut plasmasolutaudit Plasmasolutaudit Monoklonaalinen gammapatia (MGUS) monoclonal gammopathy of undetermined significance Multippeli myelooma 4/100 000/vuosi Plasmasytooma (luussa, pehmytkudoksessa)

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

MabTheran ihon alle annettava lääkemuoto on tarkoitettu aikuisille Non-Hodgkin-lymfooman (NHL) hoitoon:

MabTheran ihon alle annettava lääkemuoto on tarkoitettu aikuisille Non-Hodgkin-lymfooman (NHL) hoitoon: 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI MabThera 1400 mg injektioneste, liuos, ihon alle 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen millilitra sisältää 120 mg rituksimabia. Jokainen injektiopullo sisältää 1400 mg/11,7

Lisätiedot

MYELOOMAN HOITO-OHJE. Sisällysluettelo. Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 11/2017

MYELOOMAN HOITO-OHJE. Sisällysluettelo. Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 11/2017 MYELOOMAN HOITO-OHJE Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 11/2017 Sisällysluettelo 1. Kantasolusiirtoon soveltuvat ensilinjan hoito... 2 1.1. Induktiohoito... 2 1.2. Omien kantasolujen mobilisaatio...

Lisätiedot

Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari - Sic!

Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 BIOLOGISET LÄÄKKEET Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari Taina Methuen, Niklas Ekman, Pekka Kurki / Kirjoitettu 22.4.2016 / Julkaistu 10.5.2016 Benepali

Lisätiedot

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014 Suomen Lymfoomaryhmä versio I, 29.9.2006 Päivitys II 4.9.2010 /Ideariihen kokous, Varjola Päivitys III 14.9.2013/Ideariihen kokous, Långvik FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014 Työryhmä:

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

KATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila

KATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila KATSAUS REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila Uusi kansainvälinen REAL-luokitus (Revised European-American Classification of Lymphoid Neoplasms) on nopeasti saavuttanut laajan

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012)

Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012) Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012) 429 445 Sampo Kurvonen 25.10.2017 Sisältö Plasmaproteiineista Albumiini Transferriini

Lisätiedot

MabThera-ylläpitohoito on tarkoitettu follikulaarista lymfoomaa sairastaville potilaille, jotka ovat saaneet vasteen induktiohoitoon.

MabThera-ylläpitohoito on tarkoitettu follikulaarista lymfoomaa sairastaville potilaille, jotka ovat saaneet vasteen induktiohoitoon. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI MabThera 100 mg infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen millilitra sisältää 10 mg rituksimabia. Jokainen injektiopullo sisältää 100

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka tanja.savukoski@utu.fi SISÄLTÖ Sydäninfarktin kriteerit Troponiinimääritykset Sydäninfarktispesifisyyden lasku

Lisätiedot

Yksi 40 ml:n injektiopullo konsentraattia sisältää 1000 mg obinututsumabia, mikä vastaa ennen laimentamista pitoisuutta 25 mg/ml.

Yksi 40 ml:n injektiopullo konsentraattia sisältää 1000 mg obinututsumabia, mikä vastaa ennen laimentamista pitoisuutta 25 mg/ml. Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.1.2015 GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten esitäytetyssä ruiskussa GRANOCYTE

Lisätiedot

Lasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto

Lasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder

Lisätiedot

AML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset:

AML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset: AML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset: - riskiluokitus ELN 2017 ja luokitus WHO:n 2017 mukaisia - AML-

Lisätiedot