Veren lymfosyyteistä % on normaalisti
|
|
- Ahti Sariola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Suurten granulaisten lymfosyyttien leukemia Esa Jantunen, Eija Mahlamäki, Esa Hämäläinen, Kristiina Heinonen ja Tapio Nousiainen LGL-leukemia on harvinainen lymfoproliferatiivinen tauti, jossa suurten granulaisten lymfosyyttien (LGL) määrä on selvästi lisääntynyt. Se jakautuu kahteen päätyyppiin, T- soluiseen muotoon (T-LGL-leukemia) ja luonnollisten tappajasolujen (NK) proliferaatioon. Esitämme KYS:sta vuosina kerätyn kahdentoista LGL-leukemiapotilaan aineiston keskittyen taudin diagnostiikkaan ja kliinisiin piirteisiin. Diagnoosivaiheessa yhdeksällä potilaalla oli neutropenia, mutta muut sytopeniat olivat harvinaisia. Immunofenotyypityksen mukaan kymmenellä potilaalla oli T-LGL-leukemia ja kahdella NK-lymfosytoosi. Vain kolme potilasta on tarvinnut seuranta-aikana hoitotoimenpiteitä tautinsa vuoksi. Taudin erottaminen muista kroonisista lymfoproliferatiivisista taudeista on hoidon kannalta tärkeää. Veren lymfosyyteistä % on normaalisti morfologialtaan helposti tunnistettavia, vaihtelevan määrän granuloita sisältäviä soluja (large granular lymphocytes, LGL). Vuonna 1977 McKenna ym. kuvasivat kroonisen lymfoproliferatiivisen taudin, jossa LGL-solujen määrä oli selvästi lisääntynyt. Sittemmin on julkaistu useita potilassarjoja (Loughran ym. 1985, Wallis ym. 1985, Semenzato ym. 1987, Pandolfi ym. 1990, Oshimi ym. 1993). LGLsolujen lisääntyneen määrän lisäksi tautitilaa luonnehtivat usein neutropenia, toistuvat infektiot, nivelreuma tai muu reumaattinen oireisto sekä erilaiset autoimmuuni-ilmiöt (Lamy ja Loughran 1999). Kyseisestä taudista on aiemmin käytetty monia nimiä, kuten T-gamma-lymfosytoosi, T8- krooninen lymfaattinen leukemia, T-soluinen krooninen lymfaattinen leukemia jne. Taudin biologia on alkanut selkiintyä vasta hiljattain, mikä heijastuu myös termien täsmentymisenä (Loughran 1993). Tavallisemmassa tautimuodossa (T-LGL-leukemiassa) proliferoivilla soluilla on T-lymfosyyttien ilmiasu. Harvinaisemmassa muodossa proliferoiva solu on luonnollinen tappajasolu (NK-LGL-leukemia tai NK-lymfosytoosi). Nämä alatyypit eroavat toisistaan paitsi laboratoriolöydösten ja kliinisten piirteiden myös ennusteen kannalta (Lamy ja Loughran 1999). Koska LGL-leukemia lienee vielä alidiagnosoitu tautitila, esitämme KYS:sta kerätyn aineiston tätä tautia sairastavista ja keskitymme taudin diagnostiikkaan. Potilaat ja menetelmät KYS:n hematologian poliklinikassa diagnosoitiin vuosina LGL-leukemia kymmenellä naisella ja kahdella miehellä. Potilaiden mediaani-ikä diagnoosivaiheessa oli 51 vuotta (30 74 v). Viidellä potilaalla oli mahdollisesti LGL-leukemiaan liittyviä oireita tai löydöksiä, jotka johtivat diagnostisiin selvittelyihin (taulukko 1). Seitsemällä potilaalla verenkuvan poikkeavuus (leukosytoosi, lymfosytoosi, neutropenia tai näiden yhdistelmä) aiheellisti lähettämisen hematologian poliklinikkaan. Diagnostiset tutkimukset. Potilailta tutkittiin perifeerisen veren ja luuytimen morfologiset valmisteet (MGG-värjäys). LGL-solujen (kuva) määrä lasket- Duodecim 2002;118:
2 Taulukko 1. Kahdentoista LGL-leukemiapotilaan oireet ja kliiniset löydökset diagnoosivaiheessa. Oire tai löydös 1 Potilaita Kuumeilu 2 Nivelkivut tai niveltulehdus 2 Aftoja suussa 2 Raynaud n oire 1 Erythema nodosum 1 Ei oireita eikä löydöksiä 7 1 Samalla potilaalla saattoi olla useita oireita tai löydöksiä tiin veren sivelyvalmisteesta ja luuydinaspiraatista arvioitiin lymfaattisten solujen prosenttiosuus. Immunofenotyypityksessä tutkittiin T-solu- ja NK-solumerkkiominaisuuksia veren ja luuydinaspiraatin lymfaattisista soluista virtaussytometrilla (CD2, CD3, CD4, CD8, CD16, CD 56 ja CD 57). Klonaalisuuden osoittamiseksi etsittiin T-solureseptorigeenien uudelleenjärjestymää (alfa-, beeta, gamma- ja deltageenit) sekä immunoglobuliinin raskas- ja kevytketjugeenien uudelleenjärjestymää (Southern blotting -menetelmä). Lisäksi tehtiin tavanomainen hematologinen sytogeneettinen tutkimus. Sairauskertomuksista kerättiin potilaiden esitiedot. Lisäksi selvitettiin diagnoosin jälkeen potilaille annetut hoidot, sairaalahoitoa vaatineet infektiot sekä verenkuva-arvojen kehitys seurannan aikana. Tulokset Kuva. Suuria granulaisia lymfosyyttejä (LGL-soluja) LGL-leukemiaa sairastavan veressä. MGG-värjäys, x Laboratoriolöydökset (taulukko 2). Anemia todettiin seitsemällä potilaalla (58 %), mutta hemoglobiinipitoisuus oli diagnoosivaiheessa kaikilla yli 100 g/l. Leukosytoosi oli tavallinen löydös (viisi potilasta), ja absoluuttinen lymfosytoosi (> 5 x 10 9 /l) todettiin yhdeksällä (75 %). Valtaosa potilaista oli neutropeenisia, mutta vain kahdella oli vaikea neutropenia (< 0,5 x 10 9 /l). Kahdella potilaalla oli diagnoosivaiheessa myös lievä trombosytopenia. Kaikkien potilaiden veressä todettiin tyypillisiä LGL-soluja. Luuytimessä todettiin lymfosyytti-infiltraatio 11 potilaalla (yhdeltä ei saatu aspiraationäytettä). Infiltraatioaste oli %, ja osa näistä soluista oli morfologialtaan LGLsoluja. Pintamerkkitutkimuksessa tavallisin fenotyyppi oli CD3+CD8+CD57+/CD56-, mikä sopi T-soluiseen LGL-leukemiaan (kymmenen potilasta). Kahdella potilaalla todettiin NK-solujen proliferaatioon sopivia löydöksiä (immunofenotyyppi CD3-CD16+CD56+). T-solureseptorigeenin uudelleenjärjestymä todettiin yhdeksällä potilaalla yhdestätoista. Tutkimus antoi negatiivisen tuloksen molemmilla potilailla, joilla oli NK-solujen proliferaatioon sopivat löydökset immunofenotyypityksessä. Immunoglobuliinigeenien uudelleenjärjestymää ei todettu yhdelläkään potilaalla. Sytogeneettisessä tutkimuksessa ei todettu klonaalisia poikkeavuuksia yhdelläkään tutkituista kymmenestä potilaasta. 178 E. Jantunen ym.
3 Taulukko 2. Keskeiset diagnoosivaiheen laboratoriolöydökset kahdellatoista LGL-leukemiapotilaalla. Potilas Leukosyyttejä 1 Lymfosyyttejä 2 Neutrofiileja 3 LGL-soluja 4 Immuno- TCR 5 (x 10 9 /l) (x 10 9 /l) (x 10 9 /l) (x 10 9 /l) fenotyyppi 1 3,2 1,6 0,9 0,5 T-LGL + 2 4,7 3,6 0,9 1,8 T-LGL + 3 6,8 6,0 0,4 3,0 T-LGL + 4 5,9 5,9 0,0 4,1 T-LGL + 5 4,6 3,5 0,9 1,8 T-LGL ,8 12,7 1,2 9,9 T-LGL ,6 9,9 0,7 7,4 T-LGL + 8 8,6 5,2 2,6 3,5 T-LGL ,8 7,9 2,5 7,5 T-LGL ,2 5,5 0,9 3,9 T-LGL EM 11 21,9 21,0 0,9 14,7 NK 12 19,4 10,5 7,5 8,4 NK 1 Viitealue 4 10 x 10 9 /l 2 Viitealue 1 4 x 10 9 /l 3 Viitealue 1,5 7,5 x 10 9 /l 4 LGL-solujen absoluuttinen määrä 5 T-solureseptorigeenin uudelleenjärjestymä (Southern blotting) T-LGL = T-soluinen LGL-leukemia NK = luonnollisten tappajasolujen (NK-solujen) proliferaatio, EM = ei määritelty Seurannan mediaani on 30 kuukautta ( kk). Kaikki potilaat olivat elossa seurannan päättyessä. Yhdeksän potilasta (75 %) on säilynyt seurannan aikana oireettomina tai vähäoireisina, eivätkä he ole tautinsa vuoksi tarvinneet mitään hoitotoimenpiteitä. Neutrofiilimäärä on yleensä pysynyt vakaana, mutta neutropenia korjaantui täysin yhdellä potilaalla, jota hoidettiin syklofosfamidin ja prednisolonin yhdistelmällä. Kahden potilaan neutropenia korjaantui itsestään muutaman vuoden kuluttua diagnoosista. Kolmella potilaalla todettiin vaikea neutropenia (< 0,5 x 10 9 /l) viimeisessä seurantatutkimuksessa. Vain yksi potilas (8 %) on tarvinnut toistuvia sairaalahoitoja neutropeniaan liittyvien infektioiden vuoksi; hänellä on ollut myös polyartriittijakso ja etiologialtaan epäselväksi jäänyt perikardiitti. Hän on saanut hoidoksi prednisolonin lisäksi myös pieniannoksista metotreksaattilääkitystä, syklosporiinia ja filgrastiimia. Toinen potilas sai kyhmyruusun, hemolyysin ja niveloireiden vuoksi aluksi prednisolonia ja punasolusiirtoja, sittemmin useita vuosia pieniannoksista syklofosfamidihoitoa ja myöhemmin oksiklorokiinia reumaoireisiin. Taudin aktivoiduttua aloitettiin uudestaan kortikosteroidin ja syklofosfamidin käyttö. Lisäksi yksi potilas sai kortikosteroidihoitoa ihovaskuliitin vuoksi. Pohdinta LGL-leukemia on harvinainen tauti. Kiinalaisessa aineistossa sen osuus kaikista diagnosoiduista lymfoproliferatiivisista taudeista oli 14 % (Kwong ym. 1995). KYS:n kokemusten mukaan LGL-leukemian ilmaantuvuus näyttäisi olevan pienempi ja suunnilleen sama kuin karvasoluleukemian. Ilmaantuvuusluvut riippuvat tietenkin ratkaisevasti siitä aktiivisuudesta, jolla neutropeenisia ja usein lievän lymfosytoosin omaavia potilaita ohjautuu jatkotutkimuksiin. Diagnostinen epäily syntyy usein poikkeavasta verenkuvasta. Osa potilaista hakeutuu ensin reumatologille niveloireiden vuoksi. Jos LGLsolujen määrä on suhteellisen pieni, voi diagnostinen epäily jäädä heräämättä. Taudin erääksi diagnostiseksi kriteeriksi on esitetty, että LGLsolujen määrä pitäisi olla yli 2 x 10 9 /l vähintään kuuden kuukauden ajan (Semenzato ym. 1987), mutta osassa tapauksista, joissa monoklonaalisella proliferaatiolla on kiistattomasti taudin Suurten granulaisten lymfosyyttien leukemia 179
4 Taulukko 3. T-soluisen LGL:n kliinisiä piirteitä ja laboratoriolöydöksiä Lamyn ja Loughranin (1999) katsauksen mukaan. kliiniset piirteet, LGL-solujen määrä on tätä pienempi (Semenzato ym. 1997). Erotusdiagnostiikassa erityisesti huomioitavia tiloja ovat muut lymfoproliferatiiviset taudit, kuten krooninen lymfaattinen leukemia, prolymfosyyttileukemia, leukemisoituneet lymfoomat ja karvasoluleukemia. Myös lymfosytoosia aiheuttavat virusinfektiot (Epstein-Barrin virus ja sytomegalovirus) on syytä huomioida. Veren sivelyvalmisteen huolellinen tutkiminen ja sitä täydentävä lymfosyyttien pintamerkkitutkimus ovat diagnostiikan kulmakivet. Klonaalisuus voidaan T-LGL-leukemiassa varmistaa T-solureseptorigeenin uudelleenjärjestymän tutkimuksella kuten tehtiin omien potilaittemmekin kohdalla. Diagnostisesti epäselvissä tilanteissa kannattaa seurata potilasta ja tehdä tarvittaessa lisätutkimuksia. NK-LGL:ssä klonaalisuuden varmistaminen on pulmallista, koska T-solureseptorigeenin uudelleenjärjestymää ei yleensä todeta (Loughran ym. 1988) eikä myöskään X-kromosomiin liittyvistä markkereista näytä olevan apua (Nash ym. 1993). T-LGL-leukemian kliininen kirjo ja laboratoriolöydökset ovat vaihtelevia (taulukko 3), mutta yleensä tautia pidetään sangen hyvänlaatuisena. Valtaosa potilaista tulee toimeen vuosien ajan ilman mitään toimenpiteitä, kuten omat kokemuksemmekin osoittavat. Toisaalta osalla potilaista on nivelreuma tai muu reumatauti, immuunivälitteinen sytopenia (hemolyyttinen anemia, idiopaattinen trombosytopenia, punasoluaplasia) tai neutropeniaan liittyviä toistuvia infektioita, jolloin perustaudin hoitoa on syytä harkita. Hoitona on käytetty kortikosteroidien lisäksi esimerkiksi syklofosfamidia tai syklosporiinia. Pieniannoksinen metotreksaattihoito tehoaa valikoiduilla potilailla hyvin (Loughran ym. 1994), erityisesti jos heillä on samanaikaisesti nivelreuma (Hamidou ym. 2000). Granulosyyttikasvutekijät suurentavat osalla potilaista ohimenevästi neutrofiilimäärää (Lang ym. 1992) ja ovat harkitsemisen arvoinen infektion tukihoito. NK-solujen proliferaatiossa tavataan hyvin nopeakasvuisia tautimuotoja (NK-LGL-leukemia) (Gentile ym. 1994), mutta huomattavalla osalla potilaista on indolentti, lähinnä kroonisena neutropeniana ilmentyvä NK-lymfosytoosi, jossa yleensä riittää pelkkä seuranta. Nopeakasvuisia tautimuotoja, joita usein luonnehtivat klonaaliset sytogeneettiset poikkeavuudet, akuutti taudinkulku sekä maksan ja pernan suurentuminen, on yritetty hoitaa intensiivisillä solunsalpaajayhdistelmähoidoilla ja luuytimensiirroillakin (Gentile ym. 1994). T-LGL-leukemian ennustetta pidetään hyvänä, eikä yksikään potilaistamme ole menehtynyt seuranta-aikana. Julkaistuissa potilasaineistoissa on tautiin liittynyt kuolleisuuttakin, ja pidempään seuratuissa sarjoissa yli puolet potilaista on tarvinnut hoitoa. Dhorapkarin ym. (1994) aineistossa mediaanielinaika oli yli kymmenen vuotta diagnoosista. Erityisen huonoennusteisena pidetään NK-LGL-leukemiaa: valtaosa Lamyn ja Loughranin (1999) aineiston potilaista menehtyi parissa kuukaudessa taudin toteamisesta. Tätä tautimuotoa sairastavia ei omassa aineistossamme ollut lainkaan. NK-lymfosytoosi vaatii harvoin mitään hoitoa. Joillakin potilaista LGL-proliferaatio voi hävitä itsestäänkin (Winton ym. 1986); näin kävi myös kahdelle omalle potilaallemme. Lopuksi Yleisyys (%) Kliininen piirre Toistuvia infektioita Pernan suurentuminen Luuydininfiltraatio Nivelreuma 25 Laboratoriolöydös Neutropenia 80 Lymfosytoosi 50 Anemia 50 Trombosytopenia 20 LGL-leukemia on harvinaisuudestaan huolimatta syytä pitää mielessä erityisesti silloin, kun potilaalla on pitkäkestoinen neutropenia tai lymfosytoosi. Hematologien lisäksi laboratorio- ja reumalääkärit ovat avainasemassa tämän harvi- 180 E. Jantunen ym.
5 naisen tautitilan tunnistamisessa. Vaikka taudinkulku onkin yleensä hyvänlaatuinen, on potilaille syytä antaa ohjeet hakeutua nopeasti vastaanotolle kuumeen ilmaantuessa. Myös oireettomia potilaita on hyvä harvakseltaan seurata; osalla taudinkulku voi myöhemmin muuttua hoitotoimenpiteitä vaativaksi. Viime vuosina on saatu kiintoisaa tietoa LGLleukemian patogeneesistä. Erityisesti interleukiineilla IL-12 ja IL-15 näyttää olevan osuutta leukemogeneesissä (Zambello ym ja 1997). LGL-solujen ekspansion taustalla on ilmeisesti Fas-ligandin välittämän lymfaattisten solujen apoptoosin häiriintyminen (Lamy ja Loughran 1999). Fas-ligandiekspression poikkeavuus voi olla myös keskeinen mekanismi LGL-leukemiaan usein liittyvässä neutropeniassa (Liu ym. 2000). *** Kiitämme tri Philip Lederia (Harvard Medical School, Boston, USA), joka ystävällisesti lahjoitti immunoglobuliinin raskas- ja kevytketjugeenien uudelleenjärjestymän tutkimiseen käytetyt koettimet, sekä tri Tak W. Makia (University of Toronto, Kanada), joka ystävällisesti lahjoitti T-solureseptorigeenin uudelleenjärjestymän tutkimisessa käytetyt koettimet. Kirjallisuutta Dhorapkar MV, Li CY, Lust JA, ym. Clinical spectrum of clonal proliferations of T-large granular lymphocytes: a T-cell clonopathy of undetermined significance? Blood 1994;84: Gentile TC, Uner AH, Hutchison RE, ym. CD3+, CD56+ aggressive variant of large granular lymphocyte leukemia. Blood 1994;84: Hamidou MA, Sadr FB, Lamy T, ym. Low-dose methotrexate for the treatment of patients with large granular lymphocyte leukemia associated with rheumatoid arthritis. Am J Med 2000;108: Kwong YL, Wong KF, Chan LC, ym. Large granular lymphocyte leukemia. A study of nine cases in a Chinese population. Am J Clin Pathol 1995;103: Lamy T, Loughran TP Jr. Current concepts: large granular lymphocyte leukemia. Blood Rev 1999;13: Lang DF, Rosenfeld CS, Diamond RK, ym. Successful treatment of T- gamma lymphoproliferative disease with human-recombinant granulocyte colony stimulating factor. Am J Hematol 1992;40:66 8. Liu JH, Wei S, Lamy T, ym. Chronic neutropenia mediated by fas ligand. Blood 2000;95: Loughran TP. Clonal diseases of large granular lymphocytes. Blood 1993;82:1 14. Loughran TP, Kidd PG, Starkebaum G. Treatment of large lymphocyte leukemia with oral low-dose methotrexate. Blood 1994;84: Loughran TP Jr, Starkebaum G, Apprile JA. Rearrangement and expression of T-cell receptor genes in large granular lymphocyte leukemia. Blood 1988; 71: Loughran TP Jr, Kadin ME, Starkebaum G, ym. Leukemia of large granular lymphocytes: association with clonal chromosomal abnormalities and autoimmune neutropenia, thrombocytopenia and hemolytic anemia. Ann Intern Med 1985;102: McKenna RW, Parkin J, Kersey JH, ym. Chronic lymphoproliferative disorder with anusual clinical, morphologic, ultrastructural and membrane surface marker characteristics. Am J Med 1977;62: Nash R, McSweeney P, Zambello R, ym. Clonal studies of CD3- lymphoproliferative disease of granular lymphocytes. Blood 1993; 81: Oshimi K, Yamada O, Kaneko T, ym. Laboratory findings and clinical courses of 33 patients with granular lymphocyte-proliferative disorders. Leukemia 1993;7: Pandolfi F, Loughran TP Jr, Starkebaum G, ym. Clinical course and prognosis of the lymphoproliferative disease of granular lymphocytes. A multicenter study. Cancer 1990;65: Semenzato G, Pandolfi F, Chisesi T, ym. The lymphoproliferative disease of granular lymphocytes. A heterogeneous disorder ranging from indolent to aggressive conditions. Cancer 1987;60: Semenzato G, Zambello R, Starkebaum G, ym. The lymphoproliferative disease of granular lymphocytes: updated criteria for diagnosis. Blood 1997;89: Wallis WJ, Loughran TP, Kadin ME, ym. Polyarthritis and neutropenia associated with circulating large granular lymphocytes. Ann Intern Med 1985;103: Winton EF, Chan WC, Check I, ym. Spontaneous regression of a monoclonal proliferation of large granular lymphocytes associated with reversal of anemia and neutropenia. Blood 1986;67: Zambello R, Trentin L, Cassatella MA, ym. IL 12 is involved in the activation of CD3+ granular lymphocytes in patients with lymphoproliferative diseases of granular lymphocytes. Br J Haematol 1996;92: Zambello R, Facco M, Trentin L, ym. Interleukin-15 triggers the proliferation and cytotoxicity of granular lymphocytes in patients with lymphoproliferative disease of granular lymphocytes. Blood 1997;89: ESA JANTUNEN, LT, erikoislääkäri TAPIO NOUSIAINEN, LT, apulaisylilääkäri KYS:n sisätautien klinikka EIJA MAHLAMÄKI, LL, erikoislääkäri KYS:n kliinisen kemian osasto ESA HÄMÄLÄINEN, dosentti, ylilääkäri Vaasan keskussairaalan kliinisen kemian laboratorio Hietalahdenkatu 2 4, Vaasa KRISTIINA HEINONEN, FM, geneetikko KYS:n kliinisen genetiikan yksikkö 181
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotKLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen
KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet
LisätiedotTavallisimmat lymfaattiset sairaudet
Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista
LisätiedotVirtaussytometrian perusteet
Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotLeukosyyttien merkitys yksilön infektiosuojan
KATSAUS Tapio Nousiainen Lapsuusiän jälkeen suurin osa veren valkosoluista on neutrofiilisiä granulosyyttejä, joten leukopenian taustalla on useimmiten neutropenia ja vain harvoin lymfopenia. Infektiosuojan
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotReumapotilaan hematologiaa
Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008
LisätiedotYersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotKATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila
KATSAUS REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila Uusi kansainvälinen REAL-luokitus (Revised European-American Classification of Lymphoid Neoplasms) on nopeasti saavuttanut laajan
LisätiedotVeren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat
VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään
LisätiedotLasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto
Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder
LisätiedotMiten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotIHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT
IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT MARTINE VORNANEN LABORATORIOKESKUS PSHP 05.05.2006 IHOLYMFOOMAT heterogeeninen tautiryhmä toiseksi suurin ekstranodaalinen lymfoomaryhmä ei systeemitautia seuranta aikana
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys
LisätiedotMitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio
Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotLGL-leukemia ja autoimmuniteetti autoimmuunisairauden
KATSAUS aula Savola, Hanna Rajala ja Satu Mustjoki LGL-leukemia ja autoimmuniteetti autoimmuunisairauden ja syövän rajapinta hämärtyy Suurten granulaaristen lymfosyyttien (LGL) leukemia on krooninen verisairaus,
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
Lisätiedotkertomus 2 Hematologi Aino Lepän
Toiminta015 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tulokset 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotMilloin epäilen myeloproliferatiivista tautia?
Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia? HUS ALUEELLINEN KOULUTUSPÄIVÄ ( hematologia) 16.4.2016 Minna Lehto Sisätautien ja kl. hematologian erikoislääkäri William Dameshek, 1951 Myeloproliferatiiviset
LisätiedotChédiak Higashin oireyhtymä: Pohjois-Suomen tautiharvinaisuus. Merja Möttönen, Marjatta Lanning, Peter Baumann ja Ulla M. Pihkala
Tapausselostus Chédiak Higashin oireyhtymä: Pohjois-Suomen tautiharvinaisuus Merja Möttönen, Marjatta Lanning, Peter Baumann ja Ulla M. Pihkala Chédiak Higashin oireyhtymä on peittyvästi periytyvä harvinainen
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotVeren sivelyvalmisteen morfologisen
KATSAUS Veren sivelyvalmiste Tarja-Terttu Pelliniemi Veren sivelyvalmisteen morfologinen tutkiminen ja siitä annettu lausunto ovat säilyttäneet keskeisen asemansa veritautien diagnostiikassa, vaikka nykyisin
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotHbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija
HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotEkstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala
Ekstranodaaliset lymfoomat Jan Böhm,, LT, erikoislää ääkäri Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat yleensä: Suomessa vuosittain hieman yli 300 tapausta/v.
LisätiedotMihin katosivat verisolut? 1
Tapausselostus Mihin katosivat verisolut? 1 Anneli Eerola, Sari Pietilä, Kirsi Jahnukainen, Taina Routi ja Toivo T. Salmi Familiaalinen hemofagosyyttinen lymfohistiosytoosi (FHLH) on autosomissa peittyvästi
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotUskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset
Teknillinen korkeakoulu Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.142 Optimointiopin seminaari Referaatti Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset Sami Nousiainen 44433N Tf V 2 1. JOHDANTO 3 2. YKSINKERTAINEN
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotFollikulaarisen lymfooman nykyhoito
Follikulaarisen lymfooman nykyhoito Follikulaariseen lymfoomaan sairastui Suomen syöpärekisterin tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2014 kaikkiaan 228 potilasta. 1 Tämä tarkoittaa noin viidesosaa kaikista
LisätiedotSeulontatutkimusten perusperiaatteet
Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotIAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka)
Kliiniset esitiedot: 22v Elektiivinen sektio, sikiön raskausaikana todetun kookkaan päänvuoksi, ensimmäinen raskaus. Sattumalöydöksenä todetaan kohdun takana. 6 cm pehmeähkö tuumori, lähtee sigman mesosta.
LisätiedotSuomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA
PEKKA LAHDENNE Lastenreumatologi, lastentautien dosentti Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotAIHA ERIKOISTUVIEN PÄIVÄT KUOPIO EL ANNASOFIA HOLOPAINEN
AIHA ERIKOISTUVIEN PÄIVÄT KUOPIO 11.4.2019 EL ANNASOFIA HOLOPAINEN Sidonnaisuudet Kongressimatkat/koulutukset: Roche, Sanofi, Amgen, Abbvie, Celgene AIHA - taustaa AIHA = Autoimmuunihemolyyttinen anemia
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotKroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala
Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala AGENDA Anemia Määritelmiä Anemian seuraukset Vallitsevuus ja ilmaantuvuus Anemia syyt Kroonisen taudin anemian
Lisätiedot- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ
KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen
LisätiedotTuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007
Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
Lisätiedot- aktiivisen nivelreuman hoitoon aikuisille silloin, kun hoito sairauden kulkuun vaikuttavilla lääkkeillä (DMARD) on aiheellinen
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TREXAN 25 MG/ML, INJEKTIONESTE, LIUOS, ESITÄYTETTY RUISKU ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 12-01-2015, VERSIO 1.2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Metotreksaatti
LisätiedotHoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka
Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotRintasyövän perinnöllisyys
Lääketieteellisen genetiikan kurssi 17.9.2012 Rintasyövän perinnöllisyys Perinnöllinen syöpäalttius - esimerkkinä rintasyöpä Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri Genetiikan vastuuyksikköryhmä/huslab/hus
LisätiedotNOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström
NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT Tampere 4. 5. 2006 Karl Ove SöderstrS derström B solujen erilaistuminen Nopeakasvuiset B solub lymfoomat Diffuusi suurisoluinen B solub lymfooma Manttelisolu
LisätiedotHIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL
HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotKEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman hoitoon.
KEYTRUDA (pembrolitsumabi) Terveydenhuollon ammattilaiset Usein kysytyt kysymykset KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman
Lisätiedot, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Entecavir STADA 0,5 mg ja 1 mg kalvopäällysteiset tabletit 14.6.2016, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Entecavir Stada 0,5 mg kalvopäällysteiset
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotMiksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia
Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa
LisätiedotKoulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.
Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology,
LisätiedotVERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?
VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Punasoluvalmiste Trombosyyttivalmiste Trombosyyttivalmisteen muutokset Octaplas LG Verituotteiden
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotUutta lääkkeistä: Palbosiklibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 25.1.2017 / Julkaistu Ibrance 75 mg, 100 mg, 125 mg kovat kapselit, Pfizer Limited
LisätiedotKomplementtitutkimukset
Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotProteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen
Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotHarvinaiset sairaudet Euroopassa
Harvinaiset sairaudet Euroopassa Helena Kääriäinen 5.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Euroopan unionin suositus toimista harvinaisten sairauksien alalla (suositus 2009/C 151/02) kansallinen ohjelma osaamiskeskukset
LisätiedotAntibioottihoidon vakavia haittavaikutuksia
Antibioottihoidon vakavia haittavaikutuksia Syyskuu 2016 Harri Marttila Mikä antibiootti? Elinjärjestelmä Yleinen Melko harvinainen Tuntematon Infektiot Veri ja imukudos Immuunijärjestelmä Ruoansulatuselimistö
Lisätiedothttps://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Behçetin tauti Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Tauti todetaan pääsääntöisesti lääkärintarkastuksen ja taudin oireiden perusteella.
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotBENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA
BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA MARTINE VORNANEN LABORATORIOKESKUS PSHP 04.05.2006 IMUSOLMUKKEEN ANATOMIA perinteisesti imusolmuke jaetaan 3 alueeseen korteksi; joka
LisätiedotMaksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere
Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla
Lisätiedot