Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito
|
|
- Susanna Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Esa Jantunen, Taru Kuittinen ja Erkki Elonen KATSAUS Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito Suuri ja yhä lisääntyvä osa pahanlaatuisiin veritauteihin sairastuvista on iäkkäitä, mutta hoitotutkimuksia on tässä potilasryhmässä tehty vähän. Korkea ikä on epäsuotuisa ennustetekijä pahanlaatuisissa veritaudeissa. Monien hematologisten syöpien hoito on kehittynyt merkittävästi viime vuosina, ja käyttöön on tullut hoitoja, jotka parantavat myös iäkkäämpien potilaiden ennustetta. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi rituksimabi monissa B-solulymfoomissa sekä talidomidi, bortetsomibi ja lenalidomidi myeloomassa. Myös akuutin myelooisen leukemian ja myelodysplastisten oireyhtymien hoidossa on ilmaantunut uusia mahdollisuuksia, joskin niiden merkitys ennusteen kannalta on vielä epäselvä. Toimintakykyluokitukset auttanevat optimoimaan hoitovalintoja yksilöllisesti. Tukihoitojen kehittyminen on hyödyttänyt myös iäkkäitä veritautipotilaita. Iäkkäillä potilailla tehtäviä hoitotutkimuksia tarvitaan lisää. Eliniän pidentyminen, parempi ravitsemus, työn fyysisen kuormittavuuden vähentyminen ja mahdollisuus hoitaa entistä paremmin kroonisia sairauksia ovat johtaneet siihen, että 2000-luvun eläkeikäinen poikkeaa huomattavasti muutaman vuosikymmenen takaisesta ikätoveristaan. Kantasolujensiirroissa iäkkäänä on aiemmin pidetty yli 60-vuotiaita, mutta viime vuosina raja on noussut noin 65 vuoteen. Koska monissa taudeissa kantasolujensiirto on yksi hoitovaihtoehto ja toisaalta kansallisissa akuutin myelooisen leukemian hoitotutkimuksissa (Koistinen ym. 2007) yläikäraja on ollut 65 vuotta, käytämme tätä rajaa myös tässä katsauksessa. Iän vaikutukset lääkehoidon mahdollisuuksiin Ikääntymiseen liittyy lisääntynyt sairastavuus. Noin 60 %:lla 70 vuotta täyttäneistä lymfoomapotilaista oli jokin muu merkittävä sairaus (Thieblemont ja Coiffier 2007). Erityisesti erilaiset sydänsairaudet sekä maksan ja munuaisten toimintahäiriöt voivat lisätä merkittävästi hoidon toksisuutta ja heikentää haittavaikutusten sietoa. Potilaan kyky suoriutua päivittäisistä toiminnoista, kognitio, ravitsemustila ja muu lääkitys vaikuttavat hoitomahdollisuuksiin ja ennusteeseen (Balducci 2007). Osa iäkkäistäkin potilaista sietää täysimittaista hoitoa ja hyötyy siitä. Hoidon oikean intensiteetin valinta on potilaiden erilaisuuden takia kuitenkin vaikeaa. Yli- ja alihoidon riski on merkittävästi suurempi kuin nuorilla potilailla. Sydän ja verisuonisairauksien osalta merkityksellisiä ovat esimerkiksi aiempi sydäninfarkti, merkittävä läppävika tai pitkäkestoinen hypertensio. Näissä tilanteissa on syydä harkita sydämen kaikututkimusta tai radiokardiografiaa, jos potilaalle suunnitellaan antrasykliiniä sisältävää lääkehoitoa. Munuaisten toiminta on olennaista monien lääkkeiden ja niiden metaboliittien poistuman ja annoksen määrityksen kannalta (Lichtman ym. 2007b). Munuaisten toiminnan tutkiminen kuuluukin kaikkien syöpää sairastavien 2181 Duodecim 2008;124:2181 8
2 KATSAUS alkututkimuksiin. On kuitenkin syytä muistaa, että seerumin kreatiniinipitoisuus voi olla viitealueella vaikka munuaisten toiminta olisi jo kohtalaisesti heikentynyt. Epäselvissä tilanteissa kreatiniinipuhdistuman mittaus tai laskeminen antaa huomattavasti luotettavamman käsityksen munuaisten toiminnasta. Munuaisten toimintaa on syytä arvioida myös määrävälein hoidon aikana. Maksan toimintakokeet kuuluvat niin ikään rutiiniin ennen syövän hoitoja ja niiden aikana. Hyvin monien syövän hoidossa käytettävien lääkkeiden metabolia on olennaisesti maksan toiminnasta riippuvaista. Toisaalta maksa voi vaurioitua syövän hoitojen aikana. Maksasairauksien vaikutuksesta solunsalpaajien annoksiin on kuitenkin melko vähän tietoa. Taulukossa 1 on esitetty ikääntymiseen ja muuhun sairastavuuteen liittyviä seikkoja tavallisimmin hematologisissa syöpätaudeissa käytettyjen lääkkeiden osalta (Lichtman ym. 2007a, b). Non-Hodgkin-lymfoomat Yli puolet non-hodgkin-lymfoomaa potevista on yli 60-vuotiaita. Kuten nuoremmillakin diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on iäkkäiden yleisin lymfoomatyyppi; sen osuus on yli 60-vuotiailla 60 % ja yli 80-vuotiailla jo yli 70 %. Diagnoosivaiheen tutkimukset ja levinneisyysselvittelyt tehdään iäkkäille kuten nuoremmillekin lymfoomapotilaille. Keskeinen ongelma iäkkäillä on antrasykliinihoidon sydäntoksisuus. Ellei aiempaa sydänanamneesia ole, valtaosalla potilaista ei nykyisin useimmiten annettavista doksorubisiiniannoksista 300 mg/m 2 ole suurta haittaa. Liposomaalinen doksorubisiini tarjoaa vaihtoehdon potilaille, joilla vasemman kammion toiminta on heikentynyt jo ennen hoidon aloitusta. Infektiot ovat iäkkäillä potilailla selvästi yleisempiä kuin sydänpulmat. Ne ovat tavallisia varsinkin niillä, jotka potevat samanaikaisia muita sairauksia tai munuaisten vajaatoimintaa. Valkosolukasvutekijähoitoa suositetaan nykyään rutiinimaisesti yli 65-vuotiaille CHOP-tyyppistä lääkitystä (syklofosfamidi, doksorubisiini, vinkristiini ja prednisoloni) saaville silloin, kun hoidon tavoite on kuratiivinen (Smith ym. 2006). Vaihtoehtoina ovat päivittäinen filgrastiimilääkitys tai kerran sykliä kohden annettava pegfilgrastiimiruiske. Taulukko 1. Ikääntymiseen liittyviä näkökohtia hematologisten syöpien hoidossa tavallisimmin käytettävistä lääkkeistä (Lichtman ym. 2007a, b). Lääkeaine Metabolia Kliinisesti huomioitavaa 2182 Syklofosfamidi Aktiivinen maksametabolia Annosta ei pienennetä korkean iän vuoksi Melfalaani Toksisten metaboliittien poistuminen hidastuu munuaisten vajaatoiminnassa Toksisuus lisääntyy munuaisten vajaatoiminnassa Jos esiintyy munuaisten vajaatoimintaa, annoksen pienentämistä harkitaan Antrasykliinit Voimakas sitoutuminen albumiiniin Annosta pienenetään, jos esiintyy hypoalbuminemiaa, hyperbilirubinemiaa tai sydämen vajaatoimintaa Vinkristiini Maksametabolia Annosta pienennetään maksavioissa Sytarabiini Fludarabiini Metabolia maksassa, poistuminen munuaisten kautta Valtaosa eliminaatiosta munuaisten kautta Annosta pienennetään maksan tai munuaisten toimintahäiriössä Suuret annokset voivat aiheuttaa keskushermostoon kohdistuvia haittavaikutuksia Annosta pienennetään munuaisten vajaatoiminnassa Metotreksaatti Erittyy munuaisten kautta Annosta piennetään munuaisten vajaatoiminnassa E. Jantunen ym.
3 Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on usein kuratiivisesti hoidettavissa iäkkäilläkin potilailla. Tautityypin hoitoa on käsitelty äskettäin kotimaisessa artikkelissa (Leppä ym. 2008). Aiemmin standardihoitona oli kolmen viikon välein annettava CHOP-hoito, mutta ranskalaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa rituksimabivasta-aineen lisääminen solunsalpaajalääkitykseen paransi merkitsevästi elinajan odotetta vuotiailla (Coiffier ym. 2002). Toisaalta saksalaisessa samaa ikäryhmää käsitelleessä tutkimuksessa, jossa ei annettu rituksimabia, kahden viikon välein annettu CHOP-14 osoittautui parhaaksi hoidoksi (Pfreundschuh ym. 2004). RICOVERtutkimuksessa kuusi CHOP-kuuria antoi yhtä hyvän hoitotuloksen kuin kahdeksan. Kummassakin tutkimushaarassa annettiin kahdeksan rituksimabi-infuusiota (Pfreundschuh ym. 2008). Jos potilaalla on muita merkittäviä sairauksia tai pieni riski International Prognostic Indexin (IPI) perusteella, olisi kuudesti kolmen viikon välein annettava rituksimabi- CHOP-hoito (R-CHOP-21) suositeltavin hoito iäkkäälle. Relapsin hoitaminen on pulmallista. Jos relapsi ilmaantuu pian kemoimmunoterapian jälkeen, on palliatiivinen hoito useimmiten ainoa realistinen vaihtoehto. Alle 70-vuotiaille, joilla saadaan vaste toisen linjan hoitoon, voitaisiin harkita autologista intensiivihoitoa. Valtaosalla iäkkäistä tämä ei kuitenkaan ole realistista, vaan voinnin salliessa voidaan antaa muita solunsalpaajalääkityksiä, esimerkiksi IMVP-16:ta (ifosfamidi, uromiteksaani ja etoposidi). Follikulaarinen lymfooma. Jos kyseessä on paikallinen lymfooma (levinneisyysluokka I tai II), paikallinen sädehoito (24 30 Gy) antaa usein hyvän tuloksen ( Jyrkkiö ym. 2007). Valtaosalla potilaista lymfooma on kuitenkin diagnoosivaiheessa laajalle levinnyt. Oireettomilla potilailla, joilla ei ole suurta tautimassaa, seuranta on käypä ratkaisu ( Jyrkkiö ym. 2007). Klorambusiili sopii, kun halutaan välttää voimakkaampia hoitoja tai kyseessä on taudin uusiutuma. Jos potilaalla on diagnoosivaiheessa suuri tautitaakka tai hän on oireinen, on ensilinjan hoitona R-CHOP-21 x 6 kuten nuoremmillakin potilailla ( Jyrkkiö ym. 2007). Vaihtoehtoina ovat R-COP (ilman doksorubisiinia), jota myös iäkkäät sietävät hyvin, tai fludarabiinipohjaiset hoidot, joilla on rituksimabin kanssa hyvä teho. Uusiutuneessa taudissa ylläpitohoito rituksimabilla solunsalpaajalääkityksen jälkeen parantaa ennustetta (van Oers ym. 2006). Manttelisolulymfooman pitkäaikaisennuste on tavanomaista CHOP-hoitoa käytettäessä huono. Tulosta on pyritty parantamaan liittämällä mukaan rituksimabi ja sytarabiini, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi nuoremmilla potilailla. Autologisista kantasolujensiirroista iäkkäille on hyvin vähän kokemuksia, ja vain noin puolet manttelisolulymfoomaan sairastuneista on ikänsä ja yleisen kuntonsa vuoksi siirtoon soveltuvia. Tarvitaan siis iäkkäämmille räätälöityä hoitoja. Nuoremmista potilaista saatujen kokemusten perusteella onkin maassamme menetellään hoitotutkimus, joka sisältää rituksimabi- ja sytarabiinilääkityksen sekä ylläpitohoidon rituksimabilla. Krooninen lymfaattinen leukemia Koska valtaosalla iäkkäistäkin KLL:n ennuste on hyvä, on liian toksista hoitoa syytä välttää Kroonista lymfaattista leukemiaa (KLL) potevien mediaani-ikä diagnoosivaiheessa on noin 65 vuotta. Valtaosa potilaista tulee toimeen seurannalla useita vuosia. Iäkkäille potilaille on hoitotarpeen ilmaantuessa (sytopeniat, haittaava lymfadenopatia, yleisoireet) annettu klorambusiilia, jota edelleen voi pitää käypänä hoitona. Vaikka klorambusiililla saavutetaan vain harvoin täydellisiä remissioita, sillä on vain harvoin merkittäviä haittoja. Erityisesti silloin, kun edellisestä hoidosta on jo aikaa vähintään 1 2 vuotta, se voidaan helposti toistaa, ja usein saadaan uusi vaste. Jos vaste on huono tai sen kesto on lyhyt, kannattaa siirtyä fludarabiinipohjaiseen lääkitykseen. Fludarabiini on ollut viime vuosiin saakka standardihoidon asemassa erityisesti nuoremmilla KLL-potilailla. Vasteita saadaan useam Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito
4 KATSAUS 2184 min kuin klorambusiilia käytettäessä. Vaikka fludarabiini on kohtalaisen immunosuppressiivinen aine, valtaosa iäkkäistäkin potilaista sietää sitä hyvin. Tarvittaessa voidaan ensimmäinen kuuri antaa kolmen päivän mittaisena, ja jos hoito sujuu hyvin, seuraavissa sykleissä voidaan antaa täysi viiden päivän annos. Jos hyvä vaste saavutetaan nopeasti, voi riittää 3 4 sykliä, minkä jälkeen jäädään seurantaan. Satunnaistettujen hoitotutkimusten perusteella fludarabiinin ja syklofosfamidin yhdistelmästä (FC) on tullut ensilinjan standardihoito. Osassa tutkimuksista on ollut mukana vain nuorempia potilaita. Vaikka FC-hoidolla saavutetaankin pidempi aika taudin etenemiseen kuin fludarabiinilla, ei elinajassa ole havaittu eroa (Catovsky ym. 2007). FC-hoito on yleensä toksisempaa kuin fludarabiini yksin; tämä seikka puoltaa fludarabiinin käyttöä huomattavalla osalla iäkkäistä potilaista. Fludarabiinin tavoin myös FC-hoidon sietoa voidaan testata antamalla ensimmäinen sykli kolmen päivän mittaisena. FC-hoitoon on mahdollista myös liittää rituksimabi. Fludarabiiniresistenteille potilaille voidaan harkita alemtutsumabivasta-ainehoitoa samoin perustein kuin nuoremmille KLL-potilaille. Vaikka vakuuttava tutkimusnäyttö asiasta puuttuukin, kannattaa KLL-potilaille antaa pneumokokkirokotus ja vuosittaiset influenssarokotukset. Pneumocystis jiroveci profylaksiaa harkitaan potilaskohtaisesti. Koska KLL ei nykytiedolla ole tässä potilasryhmässä pysyvästi parannettavissa, on syytä kiinnittää huomiota erityisesti elämänlaatunäkökohtiin. Koska valtaosalla iäkkäistäkin KLL:n ennuste on hyvä, on liian toksista hoitoa syytä välttää. Riittävä kipulääkitys on myeloomassa tärkeä osa kokonaishoitoa Myelooma Myeloomapotilaiden mediaani-ikä on lähes 70 vuotta. Iäkkään myelooma on usein pitkälle edennyt diagnoosivaiheessa. Valtaosalla esiintyy oireita, joiden vuoksi on syytä aloittaa hoito heti diagnoosin jälkeen. Aiemmin pitkään standardihoitona pidetty melfalaanin ja prednisolonin yhdistelmä (MP) on muuttunut tai muuttumassa MPT:ksi, jossa on mukana talidomidi (Palumbo ym. 2006). Tuoreessa satunnaistetussa hoitotutkimuksessa MPT antoi vuotiailla merkitsevästi paremman elinajanodotteen kuin MP tai autologinen kantasolujen siirto keskisuurta melfalaaniannosta käytettäessä (Facon ym. 2007). Tämä näyttää pitävän paikkansa myös yli 75-vuotiailla (Hulin ym. 2007). Talidomidin haittavaikutukset, erityisesti neuropatia, ovat monesti hankalia nimenomaan iäkkäillä, minkä vuoksi niitä on syytä seurata tarkoin ja pyrkiä pienimpään tehoavaan annokseen (usein 100 mg/vrk). Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa bortetsomibin liittäminen MP:hen lisäsi vasteiden määrää ja kokonaiselinaikaa (San Miguel ym. 2008). Myelooman hoitosrategioita on äskettäin käsitelty tässä lehdessä ( Jantunen 2008). Tukihoidot ovat tärkeitä iäkkäiden myeloomapotilaiden hoidossa. Bisfosfonaattilääkitys on yhtä tärkeä kuin nuoremmilla. Oireiseen anemiaan saattaa erytropoietiini antaa hyvän avun osalla potilaista myös niillä, joilla ei esiinny munuaisten vajaatoimintaa. Riittävä kipulääkitys on tärkeä osa kaikkien myeloomapotilaiden kokonaishoitoa. Akuutti myelooinen leukemia Akuuttia myelooista leukemiaa (AML) potevien keski-ikä diagnoosivaiheessa on vuotta, ja valtaosa potilaista on jo iän vuoksi suljettu pois intensiivisemmän hoidon sisältävistä tutkimuksista. Hoitoon liittyvä kuolleisuus on iäkkäillä merkitsevästi suurempi kuin nuoremmilla. Iän lisäksi induktiokuoleman riskiin vaikuttavat muun muassa toimintakykyluokka, samanaikaiset infektiot sekä seerumin albumiini- ja bilirubiinipitoisuudet (Estey 2007). Leukemian hoitoresistenssi on kuitenkin kuolinsyy noin 75 %:lla iäkkäistä AML-potilaista. Iän lisäksi sytogeneettiset poikkeavuudet vaikuttavat merkitsevästi ennusteeseen. Potilailla, joiden leukemiasoluissa on normaali tai hyväennusteinen karyotyyppi (inv(16); t(8;21), t(15;17)) on suuremmat E. Jantunen ym.
5 YDINASIAT Hematologisiin syöpiin sairastuneiden iäkkäiden määrä lisääntyy väestön vanhetessa. Toimintakyvyn arviointi on keskeistä punnittaessa iäkkään potilaan kykyä sietää hoitoja. Tukihoitojen kehittyminen on hyödyttänyt myös iäkkäitä potilaita. Uudet hoidot ovat jo parantaneet iäkkäämpien lymfoomapotilaiden hoitotuloksia ja samoin voi lähivuosina tapahtua myös myeloomapotilailla. Iäkkäille räätälöityjä hoitotutkimuksia tarvitaan lisää. mahdollisuudet saavuttaa remissio ja pysyä siinä. Huonon ennusteen merkkejä ovat aiempi hematologinen sairaus (sekundaarinen AML) sekä eräät kromosomipoikkeavuudet (kromosomien 5 ja 7 poikkeavuudet tai kompleksinen karyotyyppi). Useimmissa vertailevissa tutkimuksissa remissioon tähtäävä hoito on iäkkäilläkin antanut paremman tuloksen vasteiden ja elinajan suhteen kuin palliatiivinen hoito (Estey 2007). On tärkeää arvioida potilaan toimintakyky ja selvittää mahdollisten muiden sairauksien vaikutus leukemian hoitomahdollisuuksiin. Jos remissioon tähtäävä hoito näyttää mahdolliselta, on syytä käydä potilaan ja hänen omaistensa kanssa läpi hoidon realistiset mahdollisuudet. Nuoremmille muutoin suhteellisen hyväkuntoisille iäkkäille (alle 75 v) voi olla realistista antaa standardi-induktiohoito, joka sisältää ainakin idarubisiinia ja sytarabiinia. Jos remissio saavutetaan, voidaan yrittää jatkaa konsolidaatiohoidoilla jonkin verran nuorempien hoitokaavioita redusoiden. Ellei ensimmäisellä induktiolla saavuteta vastetta, toisella päästään vain harvoin remissioon. Pienelle osalle kaikkein nuorimmista saattaa olla syytä harkita konsolidaatiohoidoksi kevytesihoitoista allogeenista kantasolujensiirtoa (Finke ja Nagler 2007). Antrasykliiniä ja sytarabiinia sisältävällä induktiohoidolla saavutetaan remissio noin %:lla iäkkäämmistä potilaista (Ruutu ym. 2004, Estey 2007), mutta remissiossa on 1 2 vuoden kuluttua vain %. Induktiohoitokuoleman riski on toisaalta ollut noin 30 % (Kantarjian ym. 2006). Tulosta yritetään parantaa uusilla lääkkeillä, esimerkiksi liittämällä hoitoon vasta-aineen ja solunsalpaajan yhdistelmä gemtutsumabiotsogamisiini. Useita muita uusia lääkkeitä, kuten hypometyloiva aine desitabiini, farnesyylitransferaasin estäjä tipifarnibi ja nukleosidianalogi klofarabiini, on tutkimusvaiheessa. Isolla osalla iäkkäistä potilaista intensiivinen induktiohoito ei ole mahdollinen. Tällöin vaihtoehtoina ovat lähinnä pieniannoksinen sytarabiini, hydroksiurea tai pelkästään tukihoidot (Latagliata ym. 2006). Osalla potilaista taustalla on myelodysplasia ja tauti saattaa pysyä kuukausia vakaana ja vaatia kohtalaisen vähän tukihoitoja. Myelodysplastiset oireyhtymät Valtaosa myelodysplastisista oireyhtymistä (MDS) todetaan yli 70-vuotiailla. Riskiluokitus on tärkeä ennusteen ja hoitotarpeen arvioinnin kannalta (Siitonen ja Koistinen 2007). Tavallisimmin kyseessä on pienen riskin tauti, jolloin yleensä ainoa iäkkäille kyseeseen tuleva hoito on punasolujen siirto anemian oireisiin ja infektioiden hoito. Tarvittaessa voidaan käyttää erytropoietiinivalmisteita anemian hoitoon. Jos todetaan suuren riskin MDS tai sellainen kehittyy seurannan aikana, on tilanne hoidon kannalta pulmallinen. Mikäli blastimäärä on vain lievästi lisääntynyt, voidaan jatkaa tukihoidoin, kunnes AML:n kriteerit täyttyvät. Tämä koskee nimenomaan potilaita, joilla ei ole mahdollisuuksia tehokkaaseen konsolidaatiohoitoon, esimerkiksi kevytesihoitoiseen allogeeniseen kantasolujensiirtoon. AML-tyyppiseen hoitoon liittyy MDS-potilailla pitkiä sytopenioita, usein hankalia infektioita sekä suuri hoitokuoleman riski. Remission saavuttaa % potilaista, mutta remissiot ovat yleensä lyhytkestoisia (Ruutu ym. 1997). Hy Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito
6 KATSAUS pometyloivat lääkeaineet, kuten desitabiini ja atsasytidiini, voivat olla käyttökelpoisia. Suurella osalla yli 70-vuotiaista potilaista hoitolinja on kuitenkin palliatiivinen. Osa potilaista reagoi histonideasetylaasin estoon (Siitonen ym. 2007). Hoitotuloksia on raportoitu myös muun muassa pieniannoksisesta melfalaanihoidosta (2 mg/vrk). Pieniannoksisen ihon alle pistettävän sytarabiinin ja all-trans-retinoiinihapon yhdistelmä voi olla kokeilemisen arvoinen, ellei potilaan ei katsota soveltuvan intensiivisempään hoitoon. Kantasolujensiirrot Autologisia siirtoja koskeviin hoitotutkimuksiin on otettu vain alle 65-vuotiaita myeloomapotilaita, mutta siirtoa voidaan harkita muutoin hyväkuntoiselle potilaalle noin 70 ikävuoteen saakka ( Jantunen 2008). Autologisten siirtojen määrä on lisääntynyt myös iäkkäillä (yli 60 v) lymfoomapotilailla. Euroopan kantasolusiirtorekisteriin ilmoitettiin vuosina yhteensä lähes siirtoa tässä potilasryhmässä. Yli (20 %) oli tehty yli 60-vuotiaille. Toimenpidekuolemien määrä 100 päivän kuluttua oli 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla 3,8 % (2,3 % alle 60-vuotiailla) eikä ja vuotiaiden välillä ollut merkitsevää eroa ( Jantunen ym. 2007). Näyttää sitä, että jos potilas on muutoin terve ja autologinen siirto muutoin aiheellinen, sitä voitaisiin harkita 70 ikävuoteen saakka. Aiemman antrasykliinihoidon vuoksi sydämen tilan arviointi on tärkeää erityisesti iäkkäämmillä lymfoomapotilailla ennen autologista intensiivihoitoa. Allogeeniset siirrot. Siirtoa sisarusluovuttajalta voidaan harkita muutoin hyväkuntoisille potilaille noin 65 ikävuoteen saakka. Usein käytetään kevytesihoitoista kantasolujensiirtoa, jolloin varhaisvaiheen toksisuus on vähäisempää kuin tavanomaisessa siirrossa. Siirronjälkeiset komplikaatiot voivat kuitenkin olla vaikeita, ja jälkihoito on yhtä vaativaa kuin täysimittaisen esihoidon avulla tehdyissä siirroissa. Hoidon teho perustuu suurelta osin siirteen immunologiseen vaikutukseen, joka kohdistuu syöpäsolukkoon. Erityisesti taudeissa, joissa luovuttajaperäisten solujen kasvainsoluja tappava vaikutus on vahva, kuten AML:ssä ja huonoennusteisessa myelodysplastisessa oireyhtymässä, tällainen hoito saattaisi olla tehokas myös iäkkäämmillä potilailla. Pulmana on ollut toisaalta suuri relapsiriski ja toisaalta sangen suuri toimenpidekuoleman riski ennen muuta käänteishyljinnän vuoksi. Kuitenkin % potilaista on elossa kahden vuoden kuluttua siirrosta, mikä herättää lupauksia ver- Taulukko 2. Mahdollisuuksia pahanlaatuista veritautia sairastavien iäkkäiden hoidossa vähentämällä hoitoon liittyvää toksisuutta. Kliininen pulma Mahdollisia keinoja Huomautuksia Infektiot Valkosolukasvutekijät Pneumocystis-profylaksi Sieniprofylaksi NHL, AML,MDS, kantasolujensiirrot Kantasolujensiirrot, osa KLL-potilaista AML, MDS, kantasolujensiirot Sydäntoksisuus Anamneesi, EKG, thoraxröntgen, RKG, vähemmän sydäntoksiset antrasykliinit/-valmistemuodot NHL, AML Neurotoksisuus Anamneesi, seuranta Myelooma, NHL Munuaistoksisuus Ennakkoarvio (seerumin kreatiniini, kreatiniinipuhdistuma) seuranta Anemia Punasolujensiirrot, punasoluhormonit MM, KLL, MDS Limakalvovauriot Palifermiini Kantasolusiirrot 2186 NHL = non-hodgkin-lymfooma, AML = akuutti myelooinen leukemia, MDS = myelodysplastinen oireyhtymä, KLL = krooninen lymfaattinen leukemia, MM = myelooma, RKG = radiokardiografia (sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus) E. Jantunen ym.
7 Taulukko 3. Mahdollisuuksia nykyhoidon tehostamiseen iäkkäillä pahanlaatuista veritautia sairastavilla. Tauti Mahdollinen keino Huomautuksia NHL DLBCL DLBCL/rel FL/rel MCL PTCL KLL Konsolidaationa radioimmunoterapia Autologinen kantasolujensiirto Ylläpitohoito rituksimabilla, radioimmunoterapia Sytarabiinin ja rituksimabin yhdistäminen CHOP-runkoon alemtutsumabi-chop R-FC, A-F MM Uudet lääkkeet (bortetsomibi, lenalidomidi) AML Hyväkuntoisille nuoremmille tavanomainen AML-hoito ikähyvityksellä (+ GO), huonokuntoisemmille kevennetty hoito ja uusia lääkkeitä, optimaalinen tukihoito pelkästään huomattavalle osalle MDS Hyväkuntoiset suuren riskin potilaat: AML-induktio + kevytesihoitoinen allogeeninen kantasolujensiirto Kohtalaisen kuntoiset suuren riskin potilaat: hypometyloivat aineet Huonokuntoiset potilaat: tukihoidot Pienen riskin potilaat kunnosta riippumatta: tukihoidot Tutkimuksia meneillään Osalla vuotiaista Tutkimus meneillään Tutkimus meneillään NHL = non-hodgkin-lymfooma, DLBCL = diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma, FL = follikulaarinen lymfooma, MCL = manttelisolulymfooma, PTCL= perifeerinen T-solulymfooma, KLL = krooninen lymfaattinen leukemia, MM = myelooma, AML = akuutti myelooinen leukemia, MDS = myelodysplastinen oireyhtymä, CHOP = syklofosfamidi-doksorubisiini-vinkristiini-prednisoloni, A-F = alemtutsumabi-fludarabiini, R-FC = rituksimabisyklofosfamidi-fludarabiini, GO = gemtutsumabiotsogamisiini, rel = relapsi rattuna tavanomaisen lääkehoidon tuloksiin tässä potilasryhmässä (Finke ja Nagler 2007). Lopuksi Uudet hoidot ja tukihoitojen kehittyminen ovat antaneet lisää mahdollisuuksia pahanlaatuista veritautia sairastavien iäkkäiden hoitoon (taulukot 2 ja 3). Geriatrinen toimintakykyarvio antaa lisätietoa esimerkiksi tavanomaisiin syöpäpotilaiden toimintakykyluokituksiin verrattuna (Repetto ym. 2002). Myös alun perin kantasolujensiirtopotilaiden arviointiin tarkoitettuja riskiluokituksia (Sorror ym. 2005) voitaisiin soveltaa ainakin osaan iäkkäämmistä potilaista. Erityisesti tämä koskee niitä potilaita, joille suunnitellaan AML-tyyppisiä hoitoja tai kantasolujensiirtoja. Muissa hoidoissa riittää kokeneen kliinikon kokonaisarvio hoitoratkaisun pohjaksi. Tärkeää on selvittää potilaalle ja hänen lähimmilleen realistiset hoitomahdollisuudet ja pyrkiä potilaan toiveita kunnioittavaan ratkaisuun. Huomattava osa iäkkäämmistä voidaan hoitaa pitkälti samojen periaatteiden mukaan kuin nuoremmatkin. Kuitenkin iäkkäämmille räätälöityjä hoitotutkimuksia tarvittaisiin lisää. ESA JANTUNEN, dosentti, kliininen opettaja Kuopion yliopisto ja KYS:n sisätautien klinikka PL 1777, Kuopio TARU KUITTINEN, LT, ma. erikoislääkäri KYS:n sisätautien klinikka ERKKI ELONEN, dosentti, osastonylilääkäri HUS:n hematologian klinikka 2187 Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito
8 Kirjallisuutta Balducci L. Aging, fragility, and chemotherapy. Cancer Control 2007;14:7 12. Catovsky D, Richards S, Matutes E, ym. Assessment of fludarabine plus cyclophosphamide for patients with chronic lymphocytic leukaemia (the LRF CLL4 Trial): a randomised controlled trial. Lancet 2007;370: Coiffier B, Lepage E, Briere J, ym. CHOP chemotherapy plus rituximab compared with CHOP alone in elderly patients with diffuse large B-cell lymphoma. N Engl J Med 2002;346: Estey E. Acute myeloid leukaemia and myelodysplastic syndromes in older patients. J Clin Oncol 2007;25: Facon T, Mary JY, Hulin C, ym. Melphalan and prednisone plus thalidomide versus melphalan and prednisone alone or reduced intensity autologous stem cell transplantation in elderly patients with multiple myeloma (IFM 99-06): a randomised trial. Lancet 2007;370: Finke J, Nagler A. What is the role of allogeneic haematopoietic cell transplantation in the era of reduced-intensity conditioning is there still an upper age limit? A focus on myeloid neoplasia. Leukemia 2007;21: Hulin C, Facon T, Rodon P, ym. Melphalan-prednisone-thalidomide (MPT) demonstrates a significant survival advantage in elderly patients 75 years with multiple myeloma compared with melphalan-prednisone (MP) in a randomized, double-blind, placebo-controlled trial, IFM 01/01. Blood 2007;110:31a. Jantunen E. Muuttuva myelooman hoito. Duodecim 2008;124: Jantunen E, Canals C, Blaise D, ym. Autologous stem cell transplantation (ASCT) for elderly patients ( 60 years) with non-hodgkin s lymphoma (NHL): an analysis based on EBMT registry. Blood 2007;110:559a. Jyrkkiö S, Jantunen E, Keskinen L, ym. Follikulaarisen lymfooman hoito. Suom Lääkäril 2007;62: Kantarjian H, O Brien S, Cortes J, ym. Results of intensive chemotherapy in 998 patients aged 65 years or older with acute myeloid leukemia or high-risk myelodysplastic syndrome: predictive prognostic models for outcome. Cancer 2006;106; Koistinen P, Räty R, Itälä M, ym. Longterm outcome of intensive chemotherapy for adults with de novo acute myeloid leukaemia (AML): the nationwide AML-92 study by the Finnish Leukaemia Group. Eur J Haematol 2007;78: Latagliata R, Bongarzoni V, Carmosino I, ym. Acute myelogenous leukemia in elderly patients not eligible for intensive chemotherapy: the dark side of the moon. Ann Oncol 2006;17: Leppä S, Elonen E, Jantunen E, ym. Diffuusin suurisoluisen B-solulymooman hoito. Suom Lääkäril 2008; 63 liite 4:7 15. Lichtman SM, Wildiers H, Chatelut E, ym. International Society of Geriatric Oncology Chemotherapy Taskforce: evaluation of chemotherapy in older patients an analysis of the medical literature. J Clin Oncol 2007(a);25: Lichtman SM, Wildiers H, Launay-Vacher V, ym. International Society of Geriatric Oncology (SIOG) recommendations for the adjustment of dosing in elderly cancer patients with renal insufficiency. Eur J Cancer 2007(b);43: van Oers M, Klasa R, Marcus RE, ym. Rituximab maintenance improves clinical outcome of relapsed/resistant follicular non-hodgkin lymphoma in patients with and without rituximab during induction: results of a prospective randomized phase 3 intergroup trial. Blood 2006;108: Palumbo A, Bringhen S, Caravita T, ym. Oral melphalan plus prednisone chemotherapy plus thalidomide compared with melphalan and prednisone alone in elderly patients with multiple myeloma: randomised controlled trial. Lancet 2006; 367: Schubert J, Siepert M, ym. Six vs. eight cycles of bi-weekly CHOP-14 with or without rituximab in elderly patients with aggressive CD20+ B-cell lymphomas: a randomized controlled trial (RICOVER-60). Lancet Oncol 2008;9:84 6. Pfreundschuh M, Trumper L, Kloess M, ym. Two-weekly or 3-weekly CHOP chemotherapy with and without etoposide for the treatment of elderly patients with aggressive lymphomas: results of the NHL-B2 trial of the DSHNHL. Blood 2004;104: Repetto L, Fratino L, Andisio RA, ym. Comprehensive geriatric assessment adds information to Eastern Cooperative Oncology Group performance status in elderly cancer patients. An Italian Group for Geriatric Oncology study. J Clin Oncol 2002;20: Ruutu T, Hänninen, Järventie G, ym. Intensive chemotherapy of poor prognosis myelodysplastic syndromes (MDS) and acute myeloid leukemia following MDS with idarubicin and cytarabine. Leuk Res 1997;21; Ruutu T, Koivunen E, Nousiainen T, ym. Oral treatment of acute myeloid leukaemia with etoposide, thioguanine, and idarubicin (ETI) in elderly patients: a prospective comparison with intravenous cytarabine, idarubicin, and thioguanine in the second and third treatment cycle. Eur J Haematol 2004;72: San Miguel JF, Shlag R, Khuageva N, ym. Bortezomib plus melphalan and prednisone for initial treatment of multiple myeloma. N Engl J Med 2008;359: Siitonen T, Koistinen P. Myelodysplastiset oireyhtymät. Kirjassa: Ruutu T, Rajamäki A, Lassila R, Porkka K, toim. Veritaudit. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 2007, s Siitonen T, Timonen T, Juvonen E, ym. Valproic acid combined with 13-cis retinoic acid and 1,25-dihydroxyvitamin D3 in the treatment of patients with myelodysplastic syndromes. Haematologica 2007;92: Smith TJ, Khatcheressian J, Lyman GH, ym update of recommendations for the use of white blood cell growth factors: an evidence-based clinical practice guideline. J Clin Oncol 2006;24: Sorror ML, Maris MB, Storb R, ym. Hematopoietic cell transplantation (HCT)- specific comorbidity index: a new tool for risk assessment before allogeneic HCT. Blood 2005;106: Thieblemont C, Coiffier B. Lymphoma in older patients. J Clin Oncol 2007;25: Sidonnaisuudet: ESA JANTUNEN: pitänyt kutsuluentoja useiden lääkeyritysten koulutustilaisuuksissa ja osallistunut klinikkansa edustajana kansainvälisiin koulutustilaisuuksiin TARU KUITTINEN: Ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia ERKKI ELONEN: Ei sidonnaisuuksia E. Jantunen ym.
ALL2000_Amendment_2014
ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.
Lisätiedotkertomus 2 Hematologi Aino Lepän
Toiminta015 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tulokset 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset
LisätiedotLymfoomapotilaiden allogeeniset kantasolujensiirrot
Esa Jantunen, Sirkku Jyrkkiö, Outi Kuittinen, Tuula Lehtinen, Rita Janes, Erkki Elonen ja Liisa Volin Lymfoomapotilaiden allogeeniset kantasolujensiirrot Monien lymfoomatyyppien hoitotulokset ovat parantuneet.
LisätiedotMyelooman muuttuva hoito
Katsaus Esa Jantunen Myelooman muuttuva hoito Viime vuosina autologinen kantasolusiirto on vakiinnuttanut asemansa nuorempien myeloomapotilaiden hoidossa, ja talidomidia käytetään entistä useammin osana
LisätiedotWALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA
WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA Waldenströmin taudin kansallinen hoito-ohje löytyy www.hematology.fi sivustolta: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/plasmasolutaudit/waldenstromin-tauti
LisätiedotKrooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on
KATSAUS Kroonisen lymfaattisen leukemian nykyhoito Maija Itälä Krooninen lymfaattinen leukemia on länsimaiden yleisin leukemia, ja sitä on totuttu hoitamaan kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Alkyloiva
LisätiedotAML hoitotutkimuksia. AML-työryhmäkokous
AML hoitotutkimuksia AML-työryhmäkokous 27.09.2017 Tutkimuskysymyksiä Induktiohoito Remissioiden määrä Hoidon toksisuus Konsolidaatiohoito Relapsin esto (RFS, OS) Hoidon toksisuus AraC annos Antrasykliini
LisätiedotTransplant eligible ensilinjan hoito
Transplant eligible ensilinjan hoito Ohje koskee hyväkuntoisia 70-75-vuotiaita potilaita Sytogenetiikka kaikilta Korkean riskin sytogenetiikka: del17p ( 20%), t(4;14),+1q, t(14;16), t(14;20) Potilaat pyritään
LisätiedotKLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen
KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet
LisätiedotAutologiset kantasolusiirrot. aiheet non-hodgkin-lymfoomissa. Esa Jantunen, Taru Kuittinen, Eija Mahlamäki ja Tapio Nousiainen
Alkuperäistutkimus Autologiset kantasolusiirrot non-hodgkin-lymfoomissa Esa Jantunen, Taru Kuittinen, Eija Mahlamäki ja Tapio Nousiainen Non-Hodgkin-lymfoomat ovat yleisin autologisella kantasolusiirrolla
LisätiedotTavallisimmat lymfaattiset sairaudet
Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista
LisätiedotMYELOOMAN HOITO-OHJE. Sisällysluettelo. Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 11/2017
MYELOOMAN HOITO-OHJE Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 11/2017 Sisällysluettelo 1. Kantasolusiirtoon soveltuvat ensilinjan hoito... 2 1.1. Induktiohoito... 2 1.2. Omien kantasolujen mobilisaatio...
LisätiedotParaneeko lymfooma vasta-ainehoidolla?
Sirpa Leppä, Heidi Nyman ja Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg KATSAUS Non-Hodgkin-lymfoomien diagnostiikka on WHO:n luokituksen myötä monipuolistunut ja tarkentunut. Ennustetekijöitä on löytynyt, ja uusia
LisätiedotMYELOOMAN HOITO-OHJE. Sisällysluettelo. Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 2019
MYELOOMAN HOITO-OHJE Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 2019 Sisällysluettelo 1. Kantasolusiirtoon soveltuvat ensilinjan hoito... 2 1.1. Induktiohoito...3 1.2. Omien kantasolujen mobilisaatio...4
LisätiedotDiagnostiikka. Non-Hodgkin-lymfoomat. Hoito. Follikulaarinen lymfooma. Kasvainkuorman ja levinneisyyden selvittely
Lymfoomat Non-Hodgkin-lymfoomat n. 1000/v Hodgkin-lymfooma n. 120/v Noin 5 % kaikista syövistä Lymfoomien etiologia Tuntematon Immuunipuutos synnynnäiset immuunipuutostaudit elimensiirrot HIV EB-virus
LisätiedotKATSAUS. Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet. Tapani Ruutu
KATSAUS Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet Tapani Ruutu Kantasolusiirron avulla voidaan lisätä pahanlaatuisen veritaudin solunsalpaaja- ja sädehoidon voimakkuutta ja suurentaa taudin paranemistodennäköisyyttä.
LisätiedotEsa Jantunen, professori Itä-Suomen yliopisto ja Siunsote Erikoistuvien päivät Kuopio
Esa Jantunen, professori Itä-Suomen yliopisto ja Siunsote Erikoistuvien päivät Kuopio 12.04.2019 SYNNINTUNNUSTUKSET Advisory board: Genzyme/Sanofi, Amgen, Takeda, TEVA International meetings: Celgene,
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys
LisätiedotFollikulaarisen lymfooman nykyhoito
Follikulaarisen lymfooman nykyhoito Follikulaariseen lymfoomaan sairastui Suomen syöpärekisterin tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2014 kaikkiaan 228 potilasta. 1 Tämä tarkoittaa noin viidesosaa kaikista
LisätiedotSyövän solunsalpaajahoidon keskeisimpiä
Syöpäpotilaan infektiot Valkosolukasvutekijät pahanlaatuisten tautien tukihoitona Pekka Riikonen, Erkki Elonen ja Lasse Teerenhovi Solunsalpaajat ovat keskeinen osa monen syövän hoitoa. Niiden vaikutus
LisätiedotAML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset:
AML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset: - riskiluokitus ELN 2017 ja luokitus WHO:n 2017 mukaisia - AML-
LisätiedotIäkkään potilaan akuutin leukemian hoito. Marja Pyörälä, LT, hematologi Erikoistuvien päivät Kuopiossa 4/2019
Iäkkään potilaan akuutin leukemian hoito Marja Pyörälä, LT, hematologi Erikoistuvien päivät Kuopiossa 4/2019 Sidonnaisuudet Pfizer, Amgen Asiantuntijapalkkiot, matkakustannukset Kuka on iäkäs (leukemiapotilas)?
LisätiedotMitä uutta lymfoomien hoitokäytännöissä? S. Jyrkkiö, TYKS Onkologiapäivät 30.8.13
Mitä uutta lymfoomien hoitokäytännöissä? S. Jyrkkiö, TYKS Onkologiapäivät 30.8.13 N=549 FU 45 kk PFS 69 vs 31 kk R-B R-CHOP Alopecia 0 % 100 % Hematol toksisuus 30 68 Infektiot 37 50 Neuropatia 7 29 Stomatiitti
LisätiedotDiffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (DLBCL) hoitosuositus Versio II
Suomen lymfoomaryhmä Versio I 9.5.2007 Versio II 12.5.2014 Diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (DLBCL) hoitosuositus Versio II Sisältö sivu Diagnostiikka 2 Levinneisyysselvittely 2 Ennustetekijät 4
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotAikuisten akuutin myelooisen leukemian hoito
Joni Järvenpää, Maija Itälä-Remes, Tommi Kauko, Urpu Salmenniemi, Marjut Kauppila, Mervi Putkonen, Tommi Salmi ja Kari Remes Aikuisten akuutin myelooisen leukemian hoito Aikuisten akuuttia myelooista leukemiaa
Lisätiedotkertomus 2 Hematologi Aino Lepän
Toiminta016 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tuloksia 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset
LisätiedotRadioimmunoterapia B-solulymfoomien hoidossa
Sirpa Leppä ja Tuula Lehtinen KATSAUS Radioimmunoterapia B-solulymfoomien hoidossa B-lymfosyytin CD20-pinta-antigeenin tunnistavat radioaktiiviset monoklonaaliset vasta-aineet ovat osoittautuneet tehokkaiksi
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotUudet lääkkeet pidentävät myeloomapotilaiden elinaikaa
Tieteessä alkuperäistutkimus Maria Salminen LK TY, lääketieteellinen tiedekunta Tommi Kauko VTM, biostatistikko Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos, biostatistiikka Mervi Putkonen
LisätiedotAikuisten akuutti lymfaattinen leukemia 20 vuoden hoitotulokset TYKS:ssa
Rami Nylund, Maija Itälä-Remes, Tommi Kauko, Marjut Kauppila, Mervi Putkonen, Urpu Salmenniemi, Tommi Salmi ja Kari Remes 20 vuoden hoitotulokset TYKS:ssa 714 Aikuisten akuuttia lymfaattista leukemiaa
LisätiedotAllogeenisten kantasolujensiirtojen kehityssuunnat ja niiden heijastuminen Turun siirtokeskuksen toimintaan ja tuloksiin
Katsaus KARI REMES, SINI LUOMA, TOIVO T. SALMI, TARJA-TERTTU PELLINIEMI, MAIJA ITÄLÄ, MARJUT KAUPPILA, JUKKA NIKOSKELAINEN, MERVI PUTKONEN, VELI KAIRISTO, ALLAN RAJAMÄKI, ANRI TIENHAARA, SEPPO PYRHÖNEN
LisätiedotKoonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Yksikön esittely... 3 Konventionaalinen syöpähoito... 3 1. Yleiset tunnusluvut... 3 2. Leukemiat...
LisätiedotKATSAUS. Interferonit veritautien hoidossa. Esa Jantunen ja Tapio Nousiainen
KATSAUS Esa Jantunen ja Tapio Nousiainen Interferonit kuuluvat ns. biologisiin vasteenmuuntajiin, joilla on muun muassa antiproliferatiivisia ja solujen erilaistumista indusoivia ominaisuuksia. Näihin
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Luuytimensiirrosta veren kantasolujen. kokemukset sadan ensimmäisen potilaan autologisesta kantasolujen siirrosta Turussa
ALKUPERÄISTUTKIMUS Luuytimensiirrosta veren kantasolujen siirtoon kokemukset sadan ensimmäisen potilaan autologisesta kantasolujen siirrosta Turussa Kari Remes, Allan Rajamäki, Seija Grenman, Maija Itälä,
LisätiedotKoonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... Yksikön esittely... Kansainväliset/pohjoismaiset tutkimus- ja hoito-ohjelmat, joissa olemme jo
LisätiedotVirtaussytometrian perusteet
Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys
LisätiedotMatalamman riskin AML. Ei uusia täsmälääkkeitä Onko hoitotuloksia siten mahdollista saada paremmaksi
Matalamman riskin AML Ei uusia täsmälääkkeitä Onko hoitotuloksia siten mahdollista saada paremmaksi 1. AI-induktio Nykyinen hoito 2. Mito-HDAraC induktio Mitoksantoni 4 pv + HDAraC 16 g/m2 8 g/m2 4 g/m2
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotLupaava ensivaiheen syövän hoidon tutkimustulos Lymfoomapotilaiden tautivapaa elinaika voi kaksinkertaistua
Lupaava ensivaiheen syövän hoidon tutkimustulos Lymfoomapotilaiden tautivapaa elinaika voi kaksinkertaistua Maailman suurimmassa onkologian alan vuosittaisessa kokouksessa ASCOssa Chicagossa on esitetty
LisätiedotGranulosyyttikasvutekijöiden käyttöaiheet. Erkki Elonen
LÄÄKEVAAKA Granulosyyttikasvutekijöiden käyttöaiheet Erkki Elonen Vaikea neutropenia altistaa vaarallisille infektioille. Granulosyyttikasvutekijät ovat parantaneet granulosytopeniapotilaiden elämänlaatua
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotLeukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa
Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2007-2013 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 2 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain
LisätiedotLeukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa
Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2008-2014 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 3 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain
LisätiedotFocus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 13, 2012. Lymfoomat
Focus Oncologiae Syöpäsäätiön julkaisusarja No 13, 2012 Lymfoomat Syöpäsäätiön XXXIX Symposiumi 9. 10.2.2012 Focus Oncologiae -sarjan julkaisut: Lymfoomat 2012 Aivokasvaimet 2011 Eturauhasen syöpä 2010
LisätiedotMITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA?
MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? O S A S T O N Y L I L Ä Ä K Ä R I M A I J A T A R K K A N E N H Y K S S Y Ö P Ä K E S K U S LUENNON SISÄLTÖ luu- ja pehmytkudossarkoomat ei pediatrisia tutkimuksia ei gynekologisia
LisätiedotHEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN JA KANTASOLUSIIRTEEN SAANEEN POTILAAN KUNTOUTUMINEN
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja 2012 Jenny Kultanen & Lilli Mustonen HEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN JA KANTASOLUSIIRTEEN SAANEEN POTILAAN KUNTOUTUMINEN OPINNÄYTETYÖ (AMK)
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Novantrone 2 mg/ml infuusiokonsentraatti on kirkas sininen liuos.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Novantrone 2 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitoksantronihydrokloridi, joka vastaa 2,0 mg:aa mitoksantronia
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
Lisätiedotvaikea nivelreuma (niveltulehdusta aiheuttava sairaus), jossa MabTheraa käytetään suonensisäisesti metotreksaattiin yhdistettynä.
EMA/614203/2010 EMEA/H/C/000165 Julkinen EPAR-yhteenveto rituksimabi Tämä on tiivistelmä Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta nimeltä. Tekstissä selitetään, miten
LisätiedotDiffuusin suurisoluisen B-solulymfooman ennustetekijät ja hoito
Sari Riihijärvi ja Sirpa Leppä KATSAUS Diffuusin suurisoluisen n ennustetekijät ja hoito Diffuusi suurisoluinen on yleisin lymfooma länsimaissa. Sitä hoidetaan monisolunsalpaajan ja CD20-vasta-aineen yhdistelmällä,
LisätiedotMITEN LYMFOOMIEN HOITOTULOKSIA VOITAISIIN PARANTAA? Sirpa Leppä HUS, Syöpätautien klinikka & HY, Genomibiologian tutkimusohjelma
MITEN LYMFOOMIEN HOITOTULOKSIA VOITAISIIN PARANTAA? Sirpa Leppä HUS, Syöpätautien klinikka & HY, Genomibiologian tutkimusohjelma ONKOLOGIPÄIVÄT 30-31.8.2013 Hoitotulokset ovat parantuneet -70% DLBCL potilaista
LisätiedotImbruvica (ibrutinibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/474809/2014 Imbruvica (ibrutinibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Imbruvica-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotTerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.
TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:
LisätiedotNoin kolmasosa non-hodgkin-lymfoomista
Katsaus MARTINE VORNANEN, MARKKU HEIKKINEN JA ESA JANTUNEN Maha-suolikanava on ekstranodaalisten lymfoomien tavallisin ilmenemispaikka. Valtaosa näistä kasvaimista sijaitsee mahalaukussa. Histologisesti
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotASH 2009. Kimmo Porkka ja Tarja-Terttu Pelliniemi: 2 Pääkirjoitus. Raija Silvennoinen: 4 Multippelin myelooman hoito: askeleittain eteenpäin
ASH 2009 kongressiraportti Kimmo Porkka ja Tarja-Terttu Pelliniemi: 2 Pääkirjoitus Raija Silvennoinen: 4 Multippelin myelooman hoito: askeleittain eteenpäin Erkki Elonen: 18 Riskiluokitus ja jäännöstaudin
LisätiedotEi- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL):
HODGKININ LYMFOOMA Hoitosuositus 12/2013 Suomen Lymfoomaryhmä/ työryhmä: Aromaa- Häyhä Annikka (KYS), Auvinen Päivi (KYS), Böhm Jan (KSKS), Hernberg Micaela (HUS), Jantunen Esa (KYS), Jyrkkiö Sirkku (TYKS),
LisätiedotKivessyövän hoidossa tapahtuu
Kivessyövän hoidossa tapahtuu S. Jyrkkiö, Tyks Onkologiapäivät 30.8.2014 Kivessyöpä yleistyy Nordcan database/ylönen O. 1 ST I kivessyöpä: seuranta tai adj hoito? 2 Seminoma ST I SWENOTECA tulokset V 2007-2010
LisätiedotTerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.
TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:
LisätiedotLIITE I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA
LIITE I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA 1 Jäsenvaltio EU/ETA Itävalta Belgia Tanska Suomi Ranska Irlanti
LisätiedotMyelodysplastinen oireyhtymä
Katsaus tieteessä Marjut Kauppila TYKS, medisiininen sektori, hematologia ja kantasolusiirtoyksikkö marjut.kauppila@tyks.fi Freja Ebeling HUS, hematologian klinikka Taru Kuittinen, apulaisylilääkäri KYS,
LisätiedotAikuisten akuuttien leukemioiden nykyhoito
Erkki Elonen KATSAUS Aikuisten akuuttien leukemioiden nykyhoito Akuutit leukemiat ovat nykytekniikoin tutkittuina patogeneesiltään, fenotyypiltään ja ennusteeltaan monimuotoinen tautiryhmä. Totunnaisen
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotNOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström
NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT Tampere 4. 5. 2006 Karl Ove SöderstrS derström B solujen erilaistuminen Nopeakasvuiset B solub lymfoomat Diffuusi suurisoluinen B solub lymfooma Manttelisolu
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotFOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014
Suomen Lymfoomaryhmä versio I, 29.9.2006 Päivitys II 4.9.2010 /Ideariihen kokous, Varjola Päivitys III 14.9.2013/Ideariihen kokous, Långvik FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014 Työryhmä:
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201408072034
LisätiedotJULKAISUSARJA 2/2016 KARFILTSOMIBI UUSIUTUNEEN MULTIPPELIN MYELOOMAN HOIDOSSA
JULKAISUSARJA 2/2016 KARFILTSOMIBI UUSIUTUNEEN MULTIPPELIN MYELOOMAN HOIDOSSA KARFILTSOMIBI UUSIUTUNEEN MULTIPPELIN MYELOOMAN HOIDOSSA Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja 2/2016 Lääkealan
LisätiedotTyrosiinikinaasiestäjähoidon vaikutus Philadelphiakromosomipositiivisen
Tyrosiinikinaasiestäjähoidon vaikutus Philadelphiakromosomipositiivisen akuutin lymfaattisen leukemian hoitotuloksiin Suomessa Helena Hohtari Lääketieteen kandidaatti Helsinki 8.7.2012 Tutkielma helena.hohtari@helsinki.fi
LisätiedotAIHA ERIKOISTUVIEN PÄIVÄT KUOPIO EL ANNASOFIA HOLOPAINEN
AIHA ERIKOISTUVIEN PÄIVÄT KUOPIO 11.4.2019 EL ANNASOFIA HOLOPAINEN Sidonnaisuudet Kongressimatkat/koulutukset: Roche, Sanofi, Amgen, Abbvie, Celgene AIHA - taustaa AIHA = Autoimmuunihemolyyttinen anemia
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/681881/2014 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Lynparza-valmisteen
Lisätiedotof Hematology Annual Meeting 4. 7.12.2010, orlando, florida, usa
kongressiraportti ash 2010 the American Society of Hematology Annual Meeting 4. 7.12.2010, orlando, florida, usa 2 4 10 16 22 32 36 42 Kimmo Porkka ja Tarja-Terttu Pelliniemi: Päätoimittajien terveiset
LisätiedotTietoa sinulle, jolla on. myelodysplastinen
Tietoa sinulle, jolla on myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) 1. Mitä MDS tarkoittaa? Myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) on ryhmänimitys joukolle pahanlaatuisia verisairauksia, jotka ovat lähtöisin luuytimen
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotEturauhassyövän uudet lääkehoidot
Eturauhassyövän uudet lääkehoidot 24.04.2015 Petteri Hervonen, LT, Syöpätautien erikoislääkäri Docrates Syöpäsairaala, TAYS Yleistä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätyyppi Lähes 5000 uutta diagnoosia/vuosi
LisätiedotAtsasitidiini suuririskisen myelodysplastisen oireyhtymän hoidossa
Julkaistu verkossa ensin 1.2.2011 www.laakarilehti.fi HALO-KATSAUS TIETEESSÄ EEVA JUVONEN LKT, dosentti HYKS, hematologian klinikka SPR, Veripalvelu TIMO SIITONEN LT, dosentti OYS, sisätautien klinikka
LisätiedotEkstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala
Ekstranodaaliset lymfoomat Jan Böhm,, LT, erikoislää ääkäri Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat yleensä: Suomessa vuosittain hieman yli 300 tapausta/v.
LisätiedotVeren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat
VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään
LisätiedotFOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO IV 2017
Suomen Lymfoomaryhmä versio I, 29.9.2006 Päivitys II 4.9.2010 /Ideariihen kokous, Varjola Päivitys III 14.9.2013/Ideariihen kokous, Långvik Päivitys IV 19.1.2018/Ideariihen kokous, Helsinki FOLLIKULAARISEN
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotTietoa sinulle, jolla on. myelodysplastinen
Tietoa sinulle, jolla on myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) 1. Mitä MDS tarkoittaa? Myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) on ryhmänimitys joukolle pahanlaatuisia verisairauksia, jotka ovat lähtöisin luuytimen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Bendamustine Fresenius Kabi 2,5 mg/ml Kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos 27.10.2016, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot
LisätiedotKATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila
KATSAUS REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila Uusi kansainvälinen REAL-luokitus (Revised European-American Classification of Lymphoid Neoplasms) on nopeasti saavuttanut laajan
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotMabThera-ylläpitohoito on tarkoitettu follikulaarista lymfoomaa sairastaville potilaille, jotka ovat saaneet vasteen induktiohoitoon.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI MabThera 100 mg infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen millilitra sisältää 10 mg rituksimabia. Jokainen injektiopullo sisältää 100
LisätiedotCalciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotBendamustine Intas 2,5 mg/ml kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos.
Valmisteyhteenveto 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Bendamustine Intas 2,5 mg/ml kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää
Lisätiedot( XII_Daratumumab_TrG.pdf).
Espoossa 13.5.2019 Janssen-Cilag Oy:n kommentteja Fimean 11.4.2019 julkaisemaan arviointiraporttiin daratumumabiyhdistelmähoidon hoidollisesta ja taloudellisesta arvosta multippelin myelooman hoidossa
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä
LisätiedotValtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki
LASTENHEMATOLOGIAN JA -ONKOLOGIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman
Lisätiedot