Lupaava ensivaiheen syövän hoidon tutkimustulos Lymfoomapotilaiden tautivapaa elinaika voi kaksinkertaistua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lupaava ensivaiheen syövän hoidon tutkimustulos Lymfoomapotilaiden tautivapaa elinaika voi kaksinkertaistua"

Transkriptio

1 Lupaava ensivaiheen syövän hoidon tutkimustulos Lymfoomapotilaiden tautivapaa elinaika voi kaksinkertaistua Maailman suurimmassa onkologian alan vuosittaisessa kokouksessa ASCOssa Chicagossa on esitetty lupaava tutkimustulos lymfoomapotilaiden hoidosta. Saksalainen tutkimusryhmä vertasi nykyistä standardihoitoa yksinkertaisempaan yhdistelmähoitoon ja tutkimuksen tulokset osoittivat potilaiden voivan saada yli kaksi kertaa pidemmän tautivapaan elinajan. Tämän uuden käytetyn bendamustiini+rituksimabi -hoidon tuoman pidemmän taudittoman ajan lisäksi etuna oli, että sen haittavaikutukset olivat vähäisempiä. 1 Tällä hetkellä tutkimuksessa käytetty yhdistelmähoito ei ole hyväksytty hidaskasvuisten lymfoomien ensivaiheen hoitoon. Tämän tutkimuksen tuloksia odotetaan julkaistavaksi artikkelina tieteellisessä julkaisussa. Tutkimuksesta lyhyesti: Tutkimuslääkkeet; B-R = bendamustiini+rituksimabi (tutkimuksessa käytetty uusi hoito) CHOP-R = syklofosfamidi+adriamysiini+vinkristiini+prednisoni +rituksimabi (nykyinen standardihoito, tutkimuksessa käytetty vertailulääkitys) Tutkimustuloksia; Tautivapaa elinaika tutkimuksessa B-R potilailla oli 5v 9kk Tautivapaa elinaika tutkimuksessa CHOP-R potilailla oli 2v 7kk Pidempi tautivapaa elinaikaetu tuli esille lähes kaikissa tutkimuspotilaiden lymfoomatyypeissä B-R hoito oli yleisesti paremmin siedetty lymfoomapotilaiden keskuudessa Tutkimuksessa oli mukana 514 potilasta 1 Tautivapaa tarkoittaa sitä, että potilaalta ei löydy tautia eikä potilaalla ole oireita eikä tauti haittaa normaalia elämää. Kotimaisen lymfoomien hoidon asiantuntijan lausunto tutkimuksen tuloksista; Suomen Lymfoomaryhmän puheenjohtaja, professori Sirpa Leppä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien klinikalta toteaa: Kyseessä on teholtaan hyvä ja haittavaikutuksiltaan hyvin siedetty uusi hoitovaihtoehto hidaskasvuista lymfoomaa sairastavien potilaiden ensivaiheen hoidossa. Viite: 1. ASCO 2012 Plenary Session Abstract No.3: Bendamustine plus rituximab (B-R) versus CHOP plus rituximab (CHOP-R) as first-line treatment in patients with indolent and mantle cell lymphomas (MCL): Updated results from the StiL NHL1 study; Rummel MJ, et al. May 2012 LEV-2012-JUN-04 1

2 Tutkimuksesta tarkemmin; Vuosittaisessa Amerikan onkologiyhdistyksen kokouksessa (ASCO / Chicago, Illinois) esitettiin päivitetyt tutkimustulokset saksalaisen StiL ryhmän NHL1-tutkimuksesta. Tutkimuksessa ilmeni, että mediaani tautivapaa elinaika oli yli kaksi kertaa pidempi (B-R) hoidetuilla potilailla verrattuna tämän hetkiseen standardihoitoon (CHOP-R) (69,5kk vrt. 31,2kk). Yhdelläkään potilaalla ei ollut aiempaa hoitoa hidaskasvuiseen lymfoomaan (inhl) eikä vanhuksilla manttelisolulymfoomaan (MCL). Kuten ennustettavissa oli, yksinkertaisempana hoitokuurina B-R osoittautui myös paremmin siedetyksi hoidoksi kuin CHOP-R. 1 "Vaikka CHOP-R on tällä hetkellä hoitostandardi, siihen liittyy usein vakavia haittavaikutuksia ja tutkimustulokset viittavat siihen, että bendamustiinin ja rituksimabin kombinaatiosta voi tulla uusi standardi ensivaiheen hoitona hidaskasvuisissa non-hodgkin lymfoomissa. " sanoo tutkimuksen johtaja, professori Mathias J. Rummel, Giessenin yliopistosairaalan hematologian klinikan johtaja Saksasta. Merkittävää on, että tilastollisesti merkitsevästi pidempi tautivapaa elinaika B-R hoitoryhmässä oli havaittavissa kaikissa riski- ja ikäryhmissä; follikulaarisessa lymfoomassa (FL) kaikilla potilailla kaikissa kansainvälisten lymfoomariskipisteiden (FLIPI) mukaisesti jaotelluissa riskiryhmissä myös kaikissa muissa histologisissa alaryhmissä mukaan lukien manttelisolulymfooma. ainoan poikkeuksen alaryhmissä teki marginaalivyöhykkeen B-solulymfooma, jossa tautivapaa elinaikaetu oli CHOP-R hoitoa vastaava 1 Lisäksi hoidon täydellinen vaste oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi B-R ryhmällä verrattuna CHOP-R -ryhmään (39,8% vrt. 30.0%). 1 B-R hoito oli yleisesti paremmin siedetty ja sillä oli vähemmän haittavaikutuksia kuin CHOP-R hoidolla. Esimerkiksi; infektiokomplikaatiot (96 vrt. 127 potilasta), hermovauriot (18 vrt. 73 potilasta) ja suutulehdukset (16 vrt. 47 potilasta), neutrofiilien vähäisyys (29% vrt. 69%) ja valkosolujen vähäisyys (37% vrt. 72%). Ainoa haittavaikutus, jota oli enemmän B-R ryhmässä oli lääkkeen aiheuttama ihottuma (82 vrt. 38 potilasta). 1 Professori John Gribben, Bart syöpäinstituutin johtaja Lontoosta kommentoi hoidon kliinistä etua: Toivottavasti tämä yksinkertainen bendamustiini rituksimabi kombinaatio tulee hyväksytyksi, sillä on selvää, että tämä hoito tarjoaa kaikille hidaskasvuista lymfoomaa sairastaville potilaille uuden ja tärkeän ensivaiheen hoitovaihtoehdon oli potilas sitten hyvä- tai huonokuntoinen. Bendamustiinista on tulossa uusi, haluttu solunsalpaaja kombinaatiohoitoihin. Viite: 1. ASCO 2012 Plenary Session Abstract No.3: Bendamustine plus rituximab (B-R) versus CHOP plus rituximab (CHOP-R) as first-line treatment in patients with indolent and mantle cell lymphomas (MCL): Updated results from the StiL NHL1 study; Rummel MJ, et al. May 2012 Taustatietoa asiantuntijoista; Professori Sirpa Leppä vastaa lymfoomien hoidosta ja tutkimuksesta Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Syöpätautien klinikassa. Professori Leppä johtaa tutkimusryhmää Helsingin Yliopiston genomibiologian tutkimusohjelmassa ja toimii Suomen Lymfoomaryhmän puheenjohtajana. Professori Mathias Rummel johtaa Hematologian, Onkologian ja Onkologisen lääketieteen klinikoita Justus Liebig Yliopistosairaalassa, Griessenissä, Saksassa. Professori John Gribben johtaa Hemato- Onkologista Bart:n Syöpäinstituuttia Lontoossa, Englannissa. Professori Gribben on hiljattain nimitetty Blood-julkaisun toimituskuntaan ja hän luennoi ympäri maailmaa uusista syöpähoidoista. Lymfoomat kts erillinen liite. LEV-2012-JUN-04 2

3 Bendamustiinista: Suomessa bendamustiinia markkinoi Mundipharma Oy Levact nimellä. Bendamustiinin myyntiluvan haltija on Astellas Deutschland GmbH. Bendamustiinin käyttöaiheet ovat: kroonisen lymfaattisen leukemian (Binet n aste B tai C) ensisijaishoito potilailla, joille fludarabiinipohjainen yhdistelmälääkitys ei sovellu. Ainoana lääkkeenä hidaskasvuisten non-hodgkin-lymfoomien hoitoon, kun tauti on edennyt rituksimabihoidon tai rituksimabia sisältävän yhdistelmähoidon aikana tai 6 kk kuluessa sen jälkeen. Multippelin myelooman ensisijaishoito (Durie- Salmonin aste II ja etenevä tauti tai aste III) yhdessä prednisonihoidon kanssa yli 65-vuotiailla potilailla, joille autologinen kantasolusiirto ei sovi, ja joilla on toteamishetkellä kliinistä neuropatiaa, joka estää talidomidia tai bortetsomibia sisältävän hoidon käytön. Bendamustiinilla on myyntilupa Saksassa, Ranskassa, Englannissa, Italiassa, Espanjassa, Itävallassa, Sveitsissä, Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Tanskassa, Puolassa, Slovakiassa, Irlannissa, Kyproksella, Islannissa, Belgiassa, Alankomaissa, Kreikassa, Sloveniassa, Portugalissa, Tsekeissä, Romaniassa ja Bulgariassa. Levact, Ribomustin tai Ribovact nimisenä bendamustiinia markkinoivat Mundipharman itsenäiset tytäryhtiöt. Sveitsissä (Ribomustin ), bendamustiini on indikoitu kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) hoitoon. USA:ssa bendamustiinia (TREANDA ) markkinoi Cephalon Inc. USA:ssa bendamustiini on indikoitu kroonisen lymfaattisen lymfooman (KLL) ja hidaskasvuisen non-hodgkin lymfoomien (inhl)hoitoon, kun tauti on edennyt rituksimabihoidon tai rituksimabia sisältävän yhdistelmähoidon aikana tai 6 kk kuluessa sen jälkeen. SymBio Pharmaceuticals Ltd:llä on oikeudet myydä ja markkinoida bendamustiinia Japanissa (Eisai Co Ltd) ja joissakin Aasian maissa mukaan lukien Hong Kong ja Singapore. Etelä-Amerikassa ja Australiassa oikeudet ovat Janssen Cilag Ltd:llä. Mundipharma lyhyesti: Mundipharma kuuluu Purdue/Mundipharma/Napp -konsernin itsenäisiin tytäryhtiöihin. Konserni on yksityisomistuksessa ja sillä on yhteisiä liikeyrityksiä, jotka työskentelevät maailmanlaajuisesti lääketeollisuusmarkkinoilla omistautumalla tuomaan uusia hoitomahdollisuuksia useille sairausryhmille, kuten esimerkiksi vaikeaan kipuun, syöpätauteihin ja hengitystiesairauksiin. Lisätietoja: ja: Lisätietoja: Tea Lummi, Business Manager, Oncology, Suomi Julie Lardelli, Director of Oncology- Eurooppa LEV-2012-JUN-04 3

4 Mundipharma Oncology: ASCO 2012, LEVACT-lehdistömateriaali TAUSTATIETOA LYMFOOMISTA Yleiskatsaus Non-Hodgkin-lymfoomat (NHL) ovat imusolmukkeisiin, pernaan ja luuytimeen kehittyviä imukudossyöpiä. Niitä voi kuitenkin esiintyä missä tahansa muussakin elimessä (primaarit imusolmukkeiden ulkopuoliset l. ekstranodaaliset lymfoomat). Non-Hodgkin-lymfoomia on lukuisia eri tyyppejä. Ne voidaan jakaa aggressiivisiin (nopeakasvuisiin) ja indolentteihin (hidaskasvuisiin). Ne kehittyvät joko B- tai T- soluista. B-solujen non-hodgkin-lymfoomia ovat Burkittin lymfooma, krooninen lymfaattinen leukemia/pienilymfosyyttinen lymfooma (KLL/SLL), diffuusi suurisoluinen B- solulymfooma, follikulaarinen lymfooma, immunoblastinen suurisoluinen lymfooma, esiasteen B-lymfoblastinen lymfooma ja manttelisolulymfooma. T-solujen non-hodgkin-lymfoomia ovat ihon T-solulymfooma (mycosis fungoides), erilaistumaton (anaplastinen) suurisoluinen lymfooma ja esiasteen T- lymfoblastinen lymfooma. Epidemiologia: Eurooppa Non-Hodgkin-lymfoomat ovat Euroopan viidenneksi yleisin syöpätyyppi. Vuonna 2008 todettiin yli uutta non-hodgkin-lymfoomatapausta, joista hieman yli puolet miehillä ( miehillä ja naisilla). Arviolta 22 % näistä oli follikulaarisia lymfoomia, joten kyseessä on Länsi-Euroopan toiseksi yleisin imusolmukesyöpätyyppi. 4 Suomi Uusia, diagnosoituja Non-Hodgkin-lymfoomapotilaita on Suomessa vuosittain noin 1100 tapausta. Elossa olevia, non-hodgkin-lymfoomaa sairastavia tai sairastaneita potilaita on Suomessa tällä hetkellä noin henkeä. 35 Non-Hodgkin-lymfoomat: maailmanlaajuiset tilastot Vuonna 2008 diagnosoitiin arviolta uutta non-hodgkin-lymfoomaa ja tauti johti arviolta potilaan kuolemaan. Non-Hodgkin-lymfoomat ovat yleisempiä kehittyneissä maissa, ja ilmaantuvuusprosentit ovat suurimmat Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa sekä Pohjois-, Länsija Etelä-Euroopassa. Tauti on harvinaisin Etelä-, Keski- ja Itä-Aasiassa ja Karibialla. Non-Hodgkin-lymfoomien ilmaantuvuus suureni useimmissa kehittyneissä maissa selvästi 1990-luvulla, mutta on tasoittunut jälleen viime vuosina. Vuotta 1990 edeltävä ilmaantuvuuden suureneminen johtunee osittain diagnostiikan parantumisesta ja luokitusten muuttumisesta sekä AIDS-epidemian (immuunikato) puhkeamisesta etenkin valkoisilla miehillä. 4 LEV-2012-JUN-04 4

5 Follikulaarinen lymfooma Follikulaarinen lymfooma on tyypillisesti hidaskasvuinen non-hodgkin-lymfooma, joka saa alkunsa B-lymfosyyteistä eli kuuluu B-solulymfoomiin. Se kattaa noin % kaikista non-hodgkin-lymfoomista. Taudin kehittyminen kestää yleensä useita vuosia. 2 Follikulaariset lymfoomat ovat useimmiten edenneitä jo diagnoosihetkellä eikä täysin parantavaa hoitoa pidetä mahdollisena. Follikulaarista lymfoomaa sairastavan potilaan mediaani elinaika on silti noin vuotta. 3 Taudin kulun yleinen piirre on taudin toistuva uusiutuminen (relapsi) eri hoidoilla saavutettujen vasteiden jälkeen. Toisaalta monet potilaat pärjäävät pitkiäkin aikoja ilman hoitoa. Follikulaarisen lymfooman, kuten muidenkin non-hodgkin-lymfoomien, ilmaantuvuus suurenee iän myötä. Toteamisiän mediaani on 60 vuotta. 4 Useimpien syöpien ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat laskusuunnassa, mutta etenkin follikulaaristen lymfoomien kohdalla tilanne on päinvastainen Euroopassa. Vuotuinen ilmaantuvuus oli 1950-luvulla 2 3 tapausta henkilöä kohti, mutta äskettäin jo 5 7 tapausta henkilöä kohti. 4 Follikulaarisen lymfooman synnyn syystä Useimmissa tapauksissa taudin syytä ei pystytä selvittämään täysin, mutta useimmilla potilailla on perimässään tietty poikkeavuus eli kromosomien 14 ja 18 välinen vaihtuma (translokaatio), joka johtaa bcl-2-geenin yli-ilmentymiseen ja siten bcl-2-proteiinin liikatuotantoon. Koska bcl-2-proteiini osallistuu normaalisti solukuoleman estoon, tätä proteiinia yli-ilmentävät solut ovat periaatteessa kuolemattomia. 5 Riskitekijät Ikä, sukupuoli ja etninen tausta vaikuttavat follikulaarisen lymfooman riskiin (follikulaarinen lymfooma on hieman yleisempi naisilla kuin miehillä ja harvinaisempi aasialaisilla ja mustilla kuin muissa etnisissä ryhmissä), mutta myös monet muut tunnetut riskitekijät vaikuttavat non-hodgkin-lymfoomien kehittymiseen. Näitä ovat mm. seuraavat: Infektiot eri mikrobeita on yhdistetty non-hodgkin-lymfoomien puhkeamiseen. Infektio on kuitenkin vain yksi vaihe syövän kehittymiseen johtavassa monimutkaisessa tapahtumaketjussa eikä non-hodgkin-lymfooma ole missään mielessä infektiotauti. Non-Hodgkin-lymfoomien riskin suurenemisesta HIVpositiivisilla potilailla on hyvin dokumentoitua näyttöä. Sekä Epstein Barr-virus että Helicobacter pylori -bakteeri on yhdistetty non-hodgkin-lymfooman kehittymiseen. Immunosuppressio immunosuppressanttien käyttö elinsiirtojen yhteydessä suurentaa non-hodgkin-lymfoomien riskiä. Autoimmuunitaudit autoimmuunitauteihin liittyvän kroonisen immunostimulaation vuoksi myös hemolyyttinen anemia, systeeminen punahukka (lupus erythematosus) ja Sjögrenin oireyhtymä suurentavat lymfoomariskiä. LEV-2012-JUN-04 5

6 Geneettinen alttius non-hodgkin-lymfooman esiintyminen suvussa lähes kaksinkertaistaa potilaan sisarusten ja jälkeläisten sairastumisriskin. Ympäristötekijät ammattialtistus kemikaaleille, etenkin maataloudessa käytettäville kemikaaleille ja bentseenille, on yhdistetty riskin suurenemiseen. Painoindeksi kohorttitutkimuksissa on todettu, että non-hodgkin-lymfooman riski suurenee painoindeksin suurenemisen myötä. Ruokavalio ja ravintolisät hedelmien ja vihannesten nauttiminen on yhdistetty riskin pienenmiseen. 6,7,8 Kliininen kuva Follikulaarisen lymfooman tyypillinen oire on kivuton, hitaasti lisääntyvä imusolmukkeiden turvotus (adenopatia). Joillakin potilailla turvotus saattaa kuitenkin olla ohimenevää. Systeemisiä oireita kuten kuumetta, yöhikoilua, laihtumista ja uupumusta esiintyy harvoin taudin toteamishetkellä, mutta niitä voi kehittyä myöhemmin, samoin luuytimen vajaatoimintaan liittyviä oireita kuten anemiaa, leukopeniaa tai trombosytopeniaa (valkosolujen tai verihiutaleiden vähyys). 9 Levinneisyysasteen määrittäminen Follikulaarisen lymfooman diagnoosi varmistetaan biopsialla (solunäytteen ottamisella). Taudin levinneisyysasteen määrittämiseksi tehdään myös muita tutkimuksia: anamneesi (esitiedot sairaudesta ja potilaan sekä omaisten aikaisemmin sairastamat sairaudet) ja lääkärintarkastus täydellinen verenkuva, mm. laktaattidehydrogenaasi (LDH), virtsahappo, maksan toimintakokeet ja kreatiniiniarvot rintakehän röntgenkuvaus rintakehän (ja mahdollisesti myös vatsan ja lantion) TT-kuvaus tai PET-kuvaus. Levinneisyysasteen määrityskriteereissä käytetään seuraavia termejä: imusolmukealue: kaulan, kainalon, nivusseudun tai rintakehässä sijaitsevan välikarsinan imusolmukkeet imukudosrakenteet: imusolmukkeet, perna ja kateenkorva pallea. Ann Arborin levinneisyysluokitusta käytetään sekä Hodgkinin lymfooman että non-hodgkin-lymfoomien levinneisyysasteen määrittämiseen. Aste I II III IV X E A/B Alue, jolla tautia esiintyy Yksi imusolmukealue Kaksi tai useampi imusolmukealue samalla puolen palleaa Useita imusolmukealueita molemmin puolin palleaa Yksi tai useampi imusolmukkeen ulkopuolinen (ekstranodaalinen) elin/kudos, voi samanaikaisesti olla myös imusolmukealueella tai - alueilla Koko > 10 cm Tauti levinnyt ekstranodaaliseen kudokseen tai vain yksi, ekstranodaalinen tautialue B-oireet: laihtuminen > 10 %, kuume, voimakas yöhikoilu LEV-2012-JUN-04 6

7 Toinen yleisesti käytetty arviointitapa on FLIPI-pisteytys (Follicular Lymphoma International Prognostic Index, follikulaarisen lymfooman kansainvälinen ennusteindeksi). FLIPI-pisteytys Tekijät (1 piste kustakin muuttujasta): Ikä > 60 v Ann Arbor -luokka III IV Hemoglobiini < 120 g/l Laktaattidehydrogenaasi (LDH) yli viitealueen ylärajan Tauti 4 imusolmukealueella Riskiluokka (tekijöitä): Pieni riski (0 tai 1) Keskisuuri riski (2) Suuri riski (> 3). 10 Toteaminen Lymfooman toteamiseksi poikkeava imusolmuke voidaan poistaa tutkimuksia varten. Jos kyseessä on imusolmukkeiden ulkopuolinen tauti, vioittuneesta elimestä otetaan näyte. Follikulaarinen lymfooma voidaan todeta imusolmukkeiden histologisten löydösten perusteella ja luuydinvaurio voidaan diagnosoida morfologisten kriteerien perusteella. On kuitenkin suositeltavaa tehdä myös luuydinsolujen sytogeneettinen analyysi, sillä follikulaariseen lymfoomaan liittyy useimmiten t(14:18)-translokaatio, joka voi siis auttaa varmistamaan diagnoosin. Myös luuydinkudoksen PCR-tutkimus (polymeraasiketjureaktio) voi helpottaa diagnoosin tekoa, sillä valtaosa follikulaarisista lymfoomista on bcl-2-positiivisia. Lymfoomien diagnosointi on mutkikasta ja kudosnäytteet on lähetettävä patologeille, joilla on kokemusta imusolmukebiopsioiden ja muun diagnostisen materiaalin tulkinnasta. Follikulaariset lymfoomat voidaan sekoittaa muihin lymfoomatyyppeihin. Follikulaarisen lymfooman hoito Varhaisvaiheen tauti Varhaisvaiheen follikulaarista lymfoomaa (aste I tai II) sairastaville oireisille potilaille annetaan sädehoitoa. Noin puolet näistä potilaista parantuu pelkällä sädehoidolla. Edennyt tauti Edenneen taudin (aste III tai IV) hoitoa pidetään palliatiivisena, sillä useimmat follikulaariset lymfoomat ovat toteamishetkellä levinneet ja niitä pidetään parantumattomina. Monet asiantuntijat suosittelevat seurantaa (ns. watch and wait ), kunnes potilaalle kehittyy systeemisiä oireita esim. kuumetta, laihtumista tai suurikokoista lymfadenopatiaa, sillä varhain annetun hoidon ei ole todettu vaikuttavan kokonaiselossaolon tuloksiin. 13 Jos hoitoa siirretään, potilaita seurataan tarkoin komplikaatioiden kuten virtsanjohdin- tai sappitietukosten varalta. LEV-2012-JUN-04 7

8 Levinneeseen tautiin on monia hoitovaihtoehtoja, mutta yleisesti hyväksyttyä ensilinjan hoitostrategiaa ei ole. Hoidon valinta riippuu potilaan toiveista ja siitä, onko hoidon tehottava nopeasti (onko elintoiminta uhattuna). Hoitovaihtoehtoja: Alkyloivat aineet (klorambusiili, syklofosfamidi): estävät solujen kasvua ja proliferaatiota. Antimetaboliitit (fludarabiini): vaikuttavat kohdesolujen selviytymiselle välttämättömiiin metaboliareitteihin. Antrasykliinit (doksorubisiini, mitoksantroni): estävät DNA-synteesiä. Vinka-alkaloidit (vinkristiini): estävät solujen kasvua ja proliferaatiota solusyklin mitoosivaiheessa. Kortikosteroidit (prednisoni): tulehdusta estävä vaikutus monien elinjärjestelmien sairauksiin. Kortikosteroidit liittyvät myös imusolujen hajoamiseen ja muokkaavat elimistön immuunivasteita eri ärsykkeisiin. Monoklonaaliset vasta-aineet (rituksimabi, ofatumumabi): sitoutuvat kohdesoluihin ja rekrytoivat alueelle immuunijärjestelmän efektorisoluja ja välittävät siten kohdesolujen lyysiä. Luuydinsiirto hematopoieettista kantasolusiirtoa (luuydinsiirtoa) käytetään yleensä vain, jos lymfooma on uusiutunut hoidon jälkeen. Radioimmunoterapiassa ( 90 Y-ibritumomabitiuksetaani tai 131 I-tositumomabi) käytetään monoklonaalisia vasta-aineita, joihin on yhdistetty radioaktiivinen isotooppi. Näin sädehoito pystytään kohdistamaan suoraan syöpäsolujen proteiineihin, jolloin terveiden kudosten saama säteilymäärä vähenee. Yhden solunsalpaajan käyttö monoterapiana (esim. klorambusiili, fludarabiini) on oireista tautia sairastaville soveltuva hoitovaihtoehto. Monoterapiahoidoilla saavutetaan usein pienemmät vasteprosentit ja lyhytkestoisempi vaste kuin yhdistelmähoidoilla. Ne soveltuvat silti tietyille valikoiduille potilaille, sillä niiden anto voi olla helpompaa, toksisuus vähäisempää ja teho oireita lievittävä. 14 Rituksimabi useimpien lymfoomasolujen solukalvolla ilmentyvän CD20- antigeenin monoklonaalinen vasta-aine on osoittautunut tehokkaaksi sekä yksinään että yhdistelmähoitojen osana. Hoito on yleensä hyvin siedetty. 15,16,17 Monisolunsalpaajahoidon ja rituksimabin yhdistelmähoito on yleisin ensilinjan hoito Yhdysvalloissa ja valtaosassa Eurooppaa. Useissa tutkimuksissa on vertailtu monisolunsalpaajahoidon käyttöä rituksimabihoidon kanssa ja ilman rituksimabia. Rituksimabia sisältävillä hoidoilla saadaan yleensä suurempi vasteprosentti ja pitkäkestoisempi vaste. Solunsalpaajayhdistelmät vaihtelevat, ja niitä ovat mm. seuraavat: Rituksimabi, syklofosfamidi, vinkristiini, prednisoni (R-CVP) 19 Rituksimabi, syklofosfamidi, doksorubisiini, vinkristiini, prednisoni (R-CHOP) 20 Fludarabiini, syklofosfamidi, rituksimabi (FCR) Rituksimabi, fludarabiini, syklofosfamidi, mitoksantroni (R-FCM) Fludarabiini, rituksimabi (FR) Seuraavia uudempia yhdistelmiä arvioidaan parhaillaan: Rituksimabi, bendamustiini ja bortetsomibi 25,26,27,28 Bendamustiini, rituksimabi 22,23,24 Kliinisissä tutkimuksissa, joissa rituksimabia on käytetty ylläpitohoitona, on saatu viitteitä siitä, että tämä hoitostrategia pidentäisi taudin etenemisvapaata elinaikaa LEV-2012-JUN-04 8

9 potilailla, jotka saavuttivat objektiivisen vasteen tai joiden taudin eteneminen pysähtyi rituksimabimonoterapian jälkeen. Ylläpitohoidon optimaalista kestoa tutkitaan edelleen. 18,21 Uusiutuminen Ensimmäisen hoidon jälkeen monet potilaat saavuttavat pitkäkestoisen, jopa vuosia kestävän vaiheen, jolloin tauti ei ole nähtävissä (nk. remissio). Useimpien potilaiden tauti kuitenkin uusiutuu (nk. relapsi). Toisten tauti muuttuu hoitoresistentiksi eli lakkaa reagoimasta hoitoon. Jos follikulaarinen lymfooma uusiutuu, hoitona voidaan käyttää suuriannoksista solunsalpaajahoitoa ja autologista kantasolusiirtoa (potilaan omilla kantasoluilla), allogeenista tai miniallogeenista kantasolusiirtoa (luovuttajan kantasoluilla), solunsalpaajahoitoa (esim. bendamustiini), sädehoitoa tai monoklonaalisia vastaaineita (esim. rituksimabi) joko yksinään tai yhdistelmähoitona. Follikulaarista lymfoomaa hoidetaan hematopoieettisella kantasolujen siirroilla etenkin, jos kyseessä on nuorehko potilas, jonka tauti on uusiutunut. Allogeeninen kantasolusiirto voi aikaansaada pitkän vaiheen, jolloin tauti ei ole nähtävillä, mutta siirtoon liittyvä kuolleisuus on suurta. Autologisiin kantasolusiirtoihin liittyvä kuolleisuus on vähäistä, ja taudin etenemisvapaa elinaika pitenee. Useimpien potilaiden tauti uusiutuu jossain vaiheessa tämän hoidon jälkeen ja sekundaaristen syöpien riski suurenee. Hematopoieettista kantasolusiirtoa käytetään yleensä vain uusiutuneen taudin hoitoon. 28,29 Seuranta Potilaiden munuaistoimintaa ja elektrolyyttitasapainoa seurataan tarkoin,lisäksi järjestetään taudin säännöllinen seuranta imusolmukesuurentumien mahdollisesti aiheuttamiin tukkeutumiin (esim. sappitie-, virtsanjohdin- tai keuhkoputkiobstruktio. Ennuste Noin puolet follikulaarisista lymfoomista muuttuu ajan mittaan (ns. histologinen transformaatio). Nämä lymfoomat käyttäytyvät usein aggressiivisemmin, ja niitä hoidetaan yleensä yhdistelmäsolunsalpaajahoidoilla. Follikulaarista lymfoomaa sairastavien kokonaiselossaolo-osuus 5 vuoden kohdalla on % ja mediaanielinaika noin vuotta. Jos FLIPI-pisteet ovat vähintään 4, 10 vuoden elossaolo-osuus on noin 36 % (0 1 FLIPI-pisteen potilailla 71 %). 31,32 Manttelisolulymfooma Manttelisolulymfooma kuuluu harvinaisimpiin non-hodgkin-lymfoomiin (noin 6 % kaikista tapauksista). 33 Hoito Manttelisolulymfooman hoito on edelleen vaikeaa, sillä luotettavia parantavia hoitoja ja kliinisiä tutkimuksia ei ole tällä hetkellä käytettävissä. LEV-2012-JUN-04 9

10 Jotkut potilaat saavat vasteen yhdistelmäsolunsalpaajahoidolla, mutta täydellinen vaste saavutetaan melko harvoin. Aggressiivisempia solunsalpaajahoitoja arvioidaan parhaillaan ja niillä saavutetaan toivottavasti suuremmat täydelliset vasteprosentit. Tauti yleensä etenee ja mediaaniaika ennen seuraavaa hoitoa on alle 18 kk. Leikkaushoito on manttelisolupotilailla aiheellista vain harvoin. Ennuste Manttelisolulymfooman ennuste on huono. Tauti on taudinkulultaan melko aggressiivinen ja muistuttaa keskisuuren riskin non-hodgkin-lymfoomaa. Toisin kuin keskisuuren riskin lymfoomat, se pystytään kuitenkin vain harvoin parantamaan nykyisillä standardihoidoilla. Monilla hoidoilla saavutetaan prosentin vasteprosentit, mutta tyypillisesti manttelisolulymfooma etenee silti solunsalpaajahoidon jälkeen. Elinajan mediaani on noin 3 vuotta ja 10 vuoden elossaolo-osuus on 5 10 %. 34 Viitteet: 1. Salles GA. Clinical features, prognosis and treatment of follicular lymphoma. Hematology Am Soc Hematol Educ Program. 2007; A clinical evaluation of the International Lymphoma Study Group classification of non-hodgkin's lymphoma. The Non-Hodgkin's Lymphoma Classification Project. Blood, 1997 Jun 1;89(11): Fisher RI, LeBlanc M, Press OW, et al: New treatment options have changed the survival of patients with follicular lymphoma. J Clin Oncol 23: , accessed May Bordeleau L, Berinstein NL. Molecular diagnostics in follicular non-hodgkin's lymphoma: a review. Semin Oncol. Dec 2000;27(6 Suppl 12): Zhang Y, Dai Y, Zheng T, et al. Risk factors of Non-Hodgkin Lymphoma. Expert Opin Med Diagn. 2011; 5: Wang SS, Nieters A. Unraveling the interactions between environmental factors and genetic polymorphisms in non-hodgkin lymphoma risk. Expert Rev Anticancer Ther. 2010; 10: WangSS,SlagerSL,BrennanP,etal.Familyhistoryofhematopoieticmalignancies and risk of non-hodgkin lymphoma (NHL): a pooled analysis of 10,211 cases and 11,905 controls from the International Lymphoma Epidemiology Consortium (InterLymph). 2007; 109: Clinical Features, Prognosis and Treatment of Follicular Lymphoma; Gilles A Salles; ASH Education Book January 1, 2007 vol no Follicular Lymphoma International Prognostic Index; Philippe Solal-Celigny et al. Blood September 1, 2004 vol. 104 no The Lymph Node Biopsy Protocol 12. Sweetenham JW, Goldman B, LeBlanc ML, Cook JR, Tubbs RR, Press OW, et al. Prognostic value of regulatory T cells, lymphoma-associated macrophages, and MUM-1 expression in follicular lymphoma treated before and after the introduction of monoclonal antibody therapy: a Southwest Oncology Group Study. Ann Oncol. Jun 2010;21(6): Ardeshna KM, Smith P, Norton A, Hancock BW, Hoskin PJ, MacLennan KA, et al. Long-term effect of a watch and wait policy versus immediate systemic LEV-2012-JUN-04 10

11 treatment for asymptomatic advanced-stage non-hodgkin lymphoma: a randomised controlled trial. Lancet. Aug ;362(9383): Khouri IF, McLaughlin P, Saliba RM, Hosing C, Korbling M, Lee MS, et al. Eightyear experience with allogeneic stem cell transplantation for relapsed follicular lymphoma after nonmyeloablative conditioning with fludarabine, cyclophosphamide, and rituximab. Blood. Jun ;111(12): Schulz H, Bohlius JF, Trelle S, Skoetz N, Reiser M, Kober T, et al. Immunochemotherapy with rituximab and overall survival in patients with indolent or mantle cell lymphoma: a systematic review and meta-analysis. J Natl Cancer Inst. May ;99(9): Ternant D, Hénin E, Cartron G, Tod M, Paintaud G, Girard P. Development of a drug-disease simulation model for rituximab in follicular non-hodgkin's lymphoma. Br J Clin Pharmacol. Oct 2009;68(4): Ghielmini M, Schmitz SF, Cogliatti SB, Pichert G, Hummerjohann J, Waltzer U, et al. Prolonged treatment with rituximab in patients with follicular lymphoma significantly increases event-free survival and response duration compared with the standard weekly x 4 schedule. Blood. Jun ;103(12): Hainsworth JD, Litchy S, Shaffer DW, Lackey VL, Grimaldi M, Greco FA. Maximizing therapeutic benefit of rituximab: maintenance therapy versus retreatment at progression in patients with indolent non-hodgkin's lymphoma--a randomized phase II trial of the Minnie Pearl Cancer Research Network. J Clin Oncol. Feb ;23(6): Marcus R, Imrie K, Belch A, Cunningham D, Flores E, Catalano J, et al. CVP chemotherapy plus rituximab compared with CVP as first-line treatment for advanced follicular lymphoma. Blood. Feb ;105(4): Hiddemann W, Kneba M, Dreyling M, Schmitz N, Lengfelder E, Schmits R, et al. Frontline therapy with rituximab added to the combination of cyclophosphamide, doxorubicin, vincristine, and prednisone (CHOP) significantly improves the outcome for patients with advanced-stage follicular lymphoma compared with therapy with CHOP alone: results of a prospective randomized study of the German Low-Grade Lymphoma Study Group. Blood. Dec ;106(12): Salles G, Seymour JF, Offner F, et al. Rituximab maintenance for 2 years in patients with high tumour burden follicular lymphoma responding to rituximab plus chemotherapy (PRIMA): a phase 3, randomised controlled trial. Lancet. Jan ;377(9759): Rummel MJ, Kaiser U, Balser C et al. Bendamustine Plus Rituximab Versus Fludarabine Plus Rituximab In Patients with Relapsed Follicular, Indolent and Mantle Cell Lymphomas Final Results of the Randomized Phase III Study NHL on Behalf of the StiL (Study group indolent Lymphomas, Germany); Oral abstract No. 856; ASH Rummel MJ, von Grünhagen U, Niederle N, et al. Bendamustine Plus Rituximab Is Superior in Respect of Progression Free Survival and CR Rate When Compared to CHOP Plus Rituximab as First-Line Treatment of Patients with Advanced Follicular, Indolent, and Mantle Cell Lymphomas: Final Results of a Randomized Phase III Study of the StiL (Study Group Indolent Lymphomas, Germany). Rummel MJ, von Grünhagen U, Niederle N. ASH 2009 Oral/Abstract No Rummel MJ, von Grünhagen U, Niederle N, et al. Bendamustine plus rituximab (B-R) versus CHOP plus rituximab (CHOP-R) as first-line treatment in patients with indolent and mantle cell lymphomas (MCL): Updated results from the StiL NHL1 study. Oral/Abstract No.3, ASCO Moosmann P, Heizmann M, Kotrubczik N, Wernli M, Bargetzi M. Weekly treatment with a combination of bortezomib and bendamustine in relapsed or LEV-2012-JUN-04 11

12 refractory indolent non-hodgkin lymphoma. Leuk Lymphoma Oct 1; [Epub ahead of print] 26. Friedberg JW, Vose JM, Kelly JL, Young F, Bernstein SH, Peterson D, et al. The combination of bendamustine, bortezomib, and rituximab for patients with relapsed/refractory indolent and mantle cell non-hodgkin lymphoma. Blood Mar 10;117(10): Epub 2011 Jan Matous J, Letzer J, Rosen P, et al. Bortezomib, bendamustine, and rituximab in patients (pts) with relapsed (rel) or refractory (ref) follicular lymphoma (FL): dosefinding results of the VERTICAL study. J Clin Oncol. 2009;27:446s. Abstract Fowler N, Kahl BS, Rosen P, et al. Bortezomib, bendamustine, and rituximab in patients with relapsed or refractory folicular lymphoma: encouraging activity in the phase 2 VERTICAL study. Blood. 2009;114: Abstract Freedman AS, Neuberg D, Mauch P, Soiffer RJ, Anderson KC, Fisher DC, et al. Long-term follow-up of autologous bone marrow transplantation in patients with relapsed follicular lymphoma. Blood. Nov ;94(10): van Besien K, Sobocinski KA, Rowlings PA, Murphy SC, Armitage JO, Bishop MR, et al. Allogeneic bone marrow transplantation for low-grade lymphoma. Blood. Sep ;92(5): Swenson WT, Wooldridge JE, Lynch CF, Forman-Hoffman VL, Chrischilles E, Link BK. Improved survival of follicular lymphoma patients in the United States. J Clin Oncol. Aug ;23(22): Solal-Céligny P, Roy P, Colombat P, White J, Armitage JO, Arranz-Saez R, et al. Follicular lymphoma international prognostic index. Blood. Sep ;104(5): New approach to classifying non-hodgkin's lymphomas: clinical features of the major histologic subtypes. Non-Hodgkin's Lymphoma Classification Project. J O Armitage and D D Weisenburger; JCO Aug 1, 1998: Recent Advances in the Treatment of Mantle Cell Lymphoma: A Post ASH 2009 Discussion. John P. Leonard, MD, Michael E. Williams, MD. Clinical Advances in Hematology & Oncology; April Suomrn Syöpärekisteri, ajantasaiset tilastot vuodelta LEV-2012-JUN-04 12

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista

Lisätiedot

Follikulaarisen lymfooman nykyhoito

Follikulaarisen lymfooman nykyhoito Follikulaarisen lymfooman nykyhoito Follikulaariseen lymfoomaan sairastui Suomen syöpärekisterin tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2014 kaikkiaan 228 potilasta. 1 Tämä tarkoittaa noin viidesosaa kaikista

Lisätiedot

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014 Suomen Lymfoomaryhmä versio I, 29.9.2006 Päivitys II 4.9.2010 /Ideariihen kokous, Varjola Päivitys III 14.9.2013/Ideariihen kokous, Långvik FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014 Työryhmä:

Lisätiedot

Paraneeko lymfooma vasta-ainehoidolla?

Paraneeko lymfooma vasta-ainehoidolla? Sirpa Leppä, Heidi Nyman ja Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg KATSAUS Non-Hodgkin-lymfoomien diagnostiikka on WHO:n luokituksen myötä monipuolistunut ja tarkentunut. Ennustetekijöitä on löytynyt, ja uusia

Lisätiedot

WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA

WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA Waldenströmin taudin kansallinen hoito-ohje löytyy www.hematology.fi sivustolta: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/plasmasolutaudit/waldenstromin-tauti

Lisätiedot

Diagnostiikka. Non-Hodgkin-lymfoomat. Hoito. Follikulaarinen lymfooma. Kasvainkuorman ja levinneisyyden selvittely

Diagnostiikka. Non-Hodgkin-lymfoomat. Hoito. Follikulaarinen lymfooma. Kasvainkuorman ja levinneisyyden selvittely Lymfoomat Non-Hodgkin-lymfoomat n. 1000/v Hodgkin-lymfooma n. 120/v Noin 5 % kaikista syövistä Lymfoomien etiologia Tuntematon Immuunipuutos synnynnäiset immuunipuutostaudit elimensiirrot HIV EB-virus

Lisätiedot

Radioimmunoterapia B-solulymfoomien hoidossa

Radioimmunoterapia B-solulymfoomien hoidossa Sirpa Leppä ja Tuula Lehtinen KATSAUS Radioimmunoterapia B-solulymfoomien hoidossa B-lymfosyytin CD20-pinta-antigeenin tunnistavat radioaktiiviset monoklonaaliset vasta-aineet ovat osoittautuneet tehokkaiksi

Lisätiedot

MITEN LYMFOOMIEN HOITOTULOKSIA VOITAISIIN PARANTAA? Sirpa Leppä HUS, Syöpätautien klinikka & HY, Genomibiologian tutkimusohjelma

MITEN LYMFOOMIEN HOITOTULOKSIA VOITAISIIN PARANTAA? Sirpa Leppä HUS, Syöpätautien klinikka & HY, Genomibiologian tutkimusohjelma MITEN LYMFOOMIEN HOITOTULOKSIA VOITAISIIN PARANTAA? Sirpa Leppä HUS, Syöpätautien klinikka & HY, Genomibiologian tutkimusohjelma ONKOLOGIPÄIVÄT 30-31.8.2013 Hoitotulokset ovat parantuneet -70% DLBCL potilaista

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Mitä uutta lymfoomien hoitokäytännöissä? S. Jyrkkiö, TYKS Onkologiapäivät 30.8.13

Mitä uutta lymfoomien hoitokäytännöissä? S. Jyrkkiö, TYKS Onkologiapäivät 30.8.13 Mitä uutta lymfoomien hoitokäytännöissä? S. Jyrkkiö, TYKS Onkologiapäivät 30.8.13 N=549 FU 45 kk PFS 69 vs 31 kk R-B R-CHOP Alopecia 0 % 100 % Hematol toksisuus 30 68 Infektiot 37 50 Neuropatia 7 29 Stomatiitti

Lisätiedot

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO IV 2017

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO IV 2017 Suomen Lymfoomaryhmä versio I, 29.9.2006 Päivitys II 4.9.2010 /Ideariihen kokous, Varjola Päivitys III 14.9.2013/Ideariihen kokous, Långvik Päivitys IV 19.1.2018/Ideariihen kokous, Helsinki FOLLIKULAARISEN

Lisätiedot

Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito

Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito Esa Jantunen, Taru Kuittinen ja Erkki Elonen KATSAUS Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito Suuri ja yhä lisääntyvä osa pahanlaatuisiin veritauteihin sairastuvista on iäkkäitä, mutta hoitotutkimuksia

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan

Lisätiedot

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on KATSAUS Kroonisen lymfaattisen leukemian nykyhoito Maija Itälä Krooninen lymfaattinen leukemia on länsimaiden yleisin leukemia, ja sitä on totuttu hoitamaan kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Alkyloiva

Lisätiedot

KATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila

KATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila KATSAUS REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila Uusi kansainvälinen REAL-luokitus (Revised European-American Classification of Lymphoid Neoplasms) on nopeasti saavuttanut laajan

Lisätiedot

Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet. Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks 10.10.2014

Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet. Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks 10.10.2014 Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks 10.10.2014 Lymfoomat n 1500 uu.a/v Hodgkinin lymfooma Lymphocy

Lisätiedot

Lymfoomapotilaiden allogeeniset kantasolujensiirrot

Lymfoomapotilaiden allogeeniset kantasolujensiirrot Esa Jantunen, Sirkku Jyrkkiö, Outi Kuittinen, Tuula Lehtinen, Rita Janes, Erkki Elonen ja Liisa Volin Lymfoomapotilaiden allogeeniset kantasolujensiirrot Monien lymfoomatyyppien hoitotulokset ovat parantuneet.

Lisätiedot

Autologiset kantasolusiirrot. aiheet non-hodgkin-lymfoomissa. Esa Jantunen, Taru Kuittinen, Eija Mahlamäki ja Tapio Nousiainen

Autologiset kantasolusiirrot. aiheet non-hodgkin-lymfoomissa. Esa Jantunen, Taru Kuittinen, Eija Mahlamäki ja Tapio Nousiainen Alkuperäistutkimus Autologiset kantasolusiirrot non-hodgkin-lymfoomissa Esa Jantunen, Taru Kuittinen, Eija Mahlamäki ja Tapio Nousiainen Non-Hodgkin-lymfoomat ovat yleisin autologisella kantasolusiirrolla

Lisätiedot

Ei- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL):

Ei- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL): HODGKININ LYMFOOMA Hoitosuositus 12/2013 Suomen Lymfoomaryhmä/ työryhmä: Aromaa- Häyhä Annikka (KYS), Auvinen Päivi (KYS), Böhm Jan (KSKS), Hernberg Micaela (HUS), Jantunen Esa (KYS), Jyrkkiö Sirkku (TYKS),

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

vaikea nivelreuma (niveltulehdusta aiheuttava sairaus), jossa MabTheraa käytetään suonensisäisesti metotreksaattiin yhdistettynä.

vaikea nivelreuma (niveltulehdusta aiheuttava sairaus), jossa MabTheraa käytetään suonensisäisesti metotreksaattiin yhdistettynä. EMA/614203/2010 EMEA/H/C/000165 Julkinen EPAR-yhteenveto rituksimabi Tämä on tiivistelmä Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta nimeltä. Tekstissä selitetään, miten

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITO JA SEN AIHEUTTAMAT SEKUN- DAARIMALIGNOOMAT

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITO JA SEN AIHEUTTAMAT SEKUN- DAARIMALIGNOOMAT FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITO JA SEN AIHEUTTAMAT SEKUN- DAARIMALIGNOOMAT Salmi, Petteri Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen tutkinto-ohjelma Lääketieteellinen tiedekunta Oulun yliopisto Elokuu

Lisätiedot

Liite IV. Tieteelliset päätelmät

Liite IV. Tieteelliset päätelmät Liite IV Tieteelliset päätelmät 1 Tieteelliset päätelmät Euroopan komissiolle ilmoitettiin 10. maaliskuuta 2016, että riippumaton seurantaryhmä (IDMC) oli havainnut, että idelalisibia saaneilla potilailla

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

JULKAISUSARJA 11/2018 OBINUTUTSUMABI FOLLIKU- LAARISEN LYMFOOMAN ENSI- LINJAN HOIDOSSA. Arviointikooste

JULKAISUSARJA 11/2018 OBINUTUTSUMABI FOLLIKU- LAARISEN LYMFOOMAN ENSI- LINJAN HOIDOSSA. Arviointikooste JULKAISUSARJA 11/2018 OBINUTUTSUMABI FOLLIKU- LAARISEN LYMFOOMAN ENSI- LINJAN HOIDOSSA Arviointikooste OBINUTUTSUMABI FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN ENSILINJAN HOIDOSSA. Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja

Lisätiedot

Focus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 13, 2012. Lymfoomat

Focus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 13, 2012. Lymfoomat Focus Oncologiae Syöpäsäätiön julkaisusarja No 13, 2012 Lymfoomat Syöpäsäätiön XXXIX Symposiumi 9. 10.2.2012 Focus Oncologiae -sarjan julkaisut: Lymfoomat 2012 Aivokasvaimet 2011 Eturauhasen syöpä 2010

Lisätiedot

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2007-2013 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 2 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain

Lisätiedot

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2008-2014 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 3 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain

Lisätiedot

LIITE I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA

LIITE I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA LIITE I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA 1 Jäsenvaltio EU/ETA Itävalta Belgia Tanska Suomi Ranska Irlanti

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat Jan Böhm,, LT, erikoislää ääkäri Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat yleensä: Suomessa vuosittain hieman yli 300 tapausta/v.

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Virtaussytometrian perusteet

Virtaussytometrian perusteet Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys

Lisätiedot

KATSAUS. Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet. Tapani Ruutu

KATSAUS. Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet. Tapani Ruutu KATSAUS Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet Tapani Ruutu Kantasolusiirron avulla voidaan lisätä pahanlaatuisen veritaudin solunsalpaaja- ja sädehoidon voimakkuutta ja suurentaa taudin paranemistodennäköisyyttä.

Lisätiedot

Transplant eligible ensilinjan hoito

Transplant eligible ensilinjan hoito Transplant eligible ensilinjan hoito Ohje koskee hyväkuntoisia 70-75-vuotiaita potilaita Sytogenetiikka kaikilta Korkean riskin sytogenetiikka: del17p ( 20%), t(4;14),+1q, t(14;16), t(14;20) Potilaat pyritään

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Luuytimensiirrosta veren kantasolujen. kokemukset sadan ensimmäisen potilaan autologisesta kantasolujen siirrosta Turussa

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Luuytimensiirrosta veren kantasolujen. kokemukset sadan ensimmäisen potilaan autologisesta kantasolujen siirrosta Turussa ALKUPERÄISTUTKIMUS Luuytimensiirrosta veren kantasolujen siirtoon kokemukset sadan ensimmäisen potilaan autologisesta kantasolujen siirrosta Turussa Kari Remes, Allan Rajamäki, Seija Grenman, Maija Itälä,

Lisätiedot

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/681881/2014 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Lynparza-valmisteen

Lisätiedot

OBINUTUTSUMABI-LÄÄKE FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN ENSILINJAN HOIDOSSA

OBINUTUTSUMABI-LÄÄKE FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN ENSILINJAN HOIDOSSA Perustelumuistio Hyväksytty Palkon kokouksessa 18.12.2018 Palveluvalikoimaneuvoston perustelumuistio OBINUTUTSUMABI-LÄÄKE FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN ENSILINJAN HOIDOSSA Perustelumuistio Sisällys 1. Taustaa,

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia

Lisätiedot

AML hoitotutkimuksia. AML-työryhmäkokous

AML hoitotutkimuksia. AML-työryhmäkokous AML hoitotutkimuksia AML-työryhmäkokous 27.09.2017 Tutkimuskysymyksiä Induktiohoito Remissioiden määrä Hoidon toksisuus Konsolidaatiohoito Relapsin esto (RFS, OS) Hoidon toksisuus AraC annos Antrasykliini

Lisätiedot

MYELOOMAN HOITO-OHJE. Sisällysluettelo. Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 11/2017

MYELOOMAN HOITO-OHJE. Sisällysluettelo. Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 11/2017 MYELOOMAN HOITO-OHJE Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 11/2017 Sisällysluettelo 1. Kantasolusiirtoon soveltuvat ensilinjan hoito... 2 1.1. Induktiohoito... 2 1.2. Omien kantasolujen mobilisaatio...

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bendamustine Fresenius Kabi 2,5 mg/ml Kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos 27.10.2016, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot

Lisätiedot

Kivessyövän hoidossa tapahtuu

Kivessyövän hoidossa tapahtuu Kivessyövän hoidossa tapahtuu S. Jyrkkiö, Tyks Onkologiapäivät 30.8.2014 Kivessyöpä yleistyy Nordcan database/ylönen O. 1 ST I kivessyöpä: seuranta tai adj hoito? 2 Seminoma ST I SWENOTECA tulokset V 2007-2010

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Myelooman muuttuva hoito

Myelooman muuttuva hoito Katsaus Esa Jantunen Myelooman muuttuva hoito Viime vuosina autologinen kantasolusiirto on vakiinnuttanut asemansa nuorempien myeloomapotilaiden hoidossa, ja talidomidia käytetään entistä useammin osana

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA?

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? O S A S T O N Y L I L Ä Ä K Ä R I M A I J A T A R K K A N E N H Y K S S Y Ö P Ä K E S K U S LUENNON SISÄLTÖ luu- ja pehmytkudossarkoomat ei pediatrisia tutkimuksia ei gynekologisia

Lisätiedot

Lymfoomapotilaan. Lymfooma ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Sanasto. Sirkku Jyrkkiö Marika Javanainen Leena Rosenberg

Lymfoomapotilaan. Lymfooma ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Sanasto. Sirkku Jyrkkiö Marika Javanainen Leena Rosenberg Lymfoomapotilaan opas Lymfooma ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Sanasto Sirkku Jyrkkiö Marika Javanainen Leena Rosenberg Sisällys Lukijalle... 5 Sairastuminen... 6 Diagnoosina lymfooma?.... 6

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Lymfoomapotilaan. Lymfooma ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Sanasto. Marika Javanainen Sirkku Jyrkkiö

Lymfoomapotilaan. Lymfooma ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Sanasto. Marika Javanainen Sirkku Jyrkkiö Lymfoomapotilaan opas Lymfooma ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Sanasto Marika Javanainen Sirkku Jyrkkiö Sisällys Lukijalle... 5 Sairastuminen... 6 Diagnoosina lymfooma?.... 6 Sairastuminen syöpään...

Lisätiedot

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT Tampere 4. 5. 2006 Karl Ove SöderstrS derström B solujen erilaistuminen Nopeakasvuiset B solub lymfoomat Diffuusi suurisoluinen B solub lymfooma Manttelisolu

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

MYELOOMAN HOITO-OHJE. Sisällysluettelo. Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 2019

MYELOOMAN HOITO-OHJE. Sisällysluettelo. Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 2019 MYELOOMAN HOITO-OHJE Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 2019 Sisällysluettelo 1. Kantasolusiirtoon soveltuvat ensilinjan hoito... 2 1.1. Induktiohoito...3 1.2. Omien kantasolujen mobilisaatio...4

Lisätiedot

Suuontelon lymfoomat. Outi Käppi, HLK Hammaslääketieteen laitos

Suuontelon lymfoomat. Outi Käppi, HLK Hammaslääketieteen laitos Suuontelon lymfoomat Outi Käppi, HLK Hammaslääketieteen laitos Helsinki 25.06.2013 Tutkielma Ohjaajat: Jaana Hagström Panu Kovanen HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta outi.kappi@helsinki.fi

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

KANTASOLUSIIRROLLA HOIDETTAVAN LYMFOOMA- POTILAAN LIIKUNTAOHJEISTUS. Opinnäytetyö. Mäntyniemi Suvi Tiainen Pauliina

KANTASOLUSIIRROLLA HOIDETTAVAN LYMFOOMA- POTILAAN LIIKUNTAOHJEISTUS. Opinnäytetyö. Mäntyniemi Suvi Tiainen Pauliina KANTASOLUSIIRROLLA HOIDETTAVAN LYMFOOMA- POTILAAN LIIKUNTAOHJEISTUS Opinnäytetyö Mäntyniemi Suvi Tiainen Pauliina Opinnäytetyöraportti Elokuu 2009 Fysioterapian koulutusohjelma Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

class I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro

class I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro 65 35 (Argiris, 2008)30 5 (Jemal, 2009) / 1991Boon / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) / / (Sakakura, 2005; Sakakura, 2006; Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2007; Chikamatsu, 2008)/

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 25.1.2017 / Julkaistu Ibrance 75 mg, 100 mg, 125 mg kovat kapselit, Pfizer Limited

Lisätiedot

Potilas saa valmisteen käyttöä koskevaa tietoa pakkausselosteesta, lääkäriltä tai apteekista.

Potilas saa valmisteen käyttöä koskevaa tietoa pakkausselosteesta, lääkäriltä tai apteekista. EMA/113870/2017 EMEA/H/C/000717 Julkinen EPAR-yhteenveto lenalidomidi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee valmistetta. Tekstissä selitetään, miten virasto on

Lisätiedot

Diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (DLBCL) hoitosuositus Versio II

Diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (DLBCL) hoitosuositus Versio II Suomen lymfoomaryhmä Versio I 9.5.2007 Versio II 12.5.2014 Diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (DLBCL) hoitosuositus Versio II Sisältö sivu Diagnostiikka 2 Levinneisyysselvittely 2 Ennustetekijät 4

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys

Lisätiedot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot Eturauhassyövän uudet lääkehoidot 24.04.2015 Petteri Hervonen, LT, Syöpätautien erikoislääkäri Docrates Syöpäsairaala, TAYS Yleistä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätyyppi Lähes 5000 uutta diagnoosia/vuosi

Lisätiedot

Tietoa Waldenströmin taudista

Tietoa Waldenströmin taudista Tietoa Waldenströmin taudista Pekka Anttila Sisällys Lukijalle..... Miten verisolut muuttuvat Waldenströmin taudissa?..... Millaisia oireita Waldenströmin tauti aiheuttaa?..... Mistä oireet johtuvat?.....

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bendamustine Fresenius Kabi 2,5 mg/ml Kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos 28.12.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Noin kolmasosa non-hodgkin-lymfoomista

Noin kolmasosa non-hodgkin-lymfoomista Katsaus MARTINE VORNANEN, MARKKU HEIKKINEN JA ESA JANTUNEN Maha-suolikanava on ekstranodaalisten lymfoomien tavallisin ilmenemispaikka. Valtaosa näistä kasvaimista sijaitsee mahalaukussa. Histologisesti

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-

Lisätiedot

Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP

Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Disclosures No interests in pharmaceutical industry Member of EMA Scientific Advice Working Party, Oncology Working Party, Committee for

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Ei-klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL):

Ei-klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL): HODGKININ LYMFOOMA Hoitosuositus 9/2017 Suomen Lymfoomaryhmä/ työryhmä: Aromaa-Häyhä Annikki (KYS), Hernberg Micaela (HUS), Jyrkkiö Sirkku (TYKS), Karjalainen-Lindsberg Marja-Liisa (HUS), Kuittinen Outi

Lisätiedot

ANEMIA (=Veren puute)

ANEMIA (=Veren puute) Leif C. Andersson 1 ANEMIA (=Veren puute) 1) VERENVUOTO - akuutti verenvuoto (vuotoshokki) - krooninen vuoto (raudanpuute-anemia) 2) HEMOLYYSI A) Punasolun sisäiset syyt 1) SYNNYNNÄISET (Mutaatiot) - virhe

Lisätiedot

Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE

Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE Lääkäri on määrännyt sinulle Darzalex-lääkehoidon multippelin myelooman hoitoon.

Lisätiedot

Imbruvica (ibrutinibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Imbruvica (ibrutinibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/474809/2014 Imbruvica (ibrutinibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Imbruvica-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Antibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives

Antibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives Antibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives Giulio Casi and Dario Neri Journal of Controlled Release 161:422-428, 2012 Esityksen sisältö Vasta-ainekonjugaatin (antibody-drug

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Yksi 40 ml:n injektiopullo konsentraattia sisältää 1000 mg obinututsumabia, mikä vastaa ennen laimentamista pitoisuutta 25 mg/ml.

Yksi 40 ml:n injektiopullo konsentraattia sisältää 1000 mg obinututsumabia, mikä vastaa ennen laimentamista pitoisuutta 25 mg/ml. Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki

Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki LASTENHEMATOLOGIAN JA -ONKOLOGIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman

Lisätiedot

Daratumumabi yhdistelmänä (D-VMP) ja ylläpitohoitona äskettäin diagnosoidun multippelin myelooman hoidossa

Daratumumabi yhdistelmänä (D-VMP) ja ylläpitohoitona äskettäin diagnosoidun multippelin myelooman hoidossa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 versio 12.6.2019 Palveluvalikoimaneuvoston suositus Daratumumabi yhdistelmänä (D-VMP) ja ylläpitohoitona äskettäin diagnosoidun multippelin myelooman hoidossa 12 13 14 Yhteenveto

Lisätiedot