Luento 6: Kolmiointi digitoiduin kuvin.
|
|
- Jutta Lehtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maa Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma Luento 6: Kolmiointi digitoiduin kuvin. Luento 6: Kolmiointi digitoiduin kuvin. Kolmiointi digitoiduin kuvin Liitospisteiden mittaus Kuvien yhteensovitus Korrelaatio Liitospisteiden mittausohjelmia OEEPE:n koetyöt Tuotantojärjestelmiä Suomessa Julkaisuja Kolmiointi digitoiduin kuvin (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, Muutoksia: Eija Honkavaara ) Kolmioinnissa on kyse kuvien liittämisestä a) toisiinsa, b) kohdekoordinaatistoon. Yhteenliittymää kutsutaan kuvablokiksi. Kolmioidussa kuvablokissa jokaisen kuvan orientointi tunnetaan a) kuvablokin koordinaatistossa, b) kohdekoordinaatistossa. Kolmiointiin osallistuvia pisteitä kutsutaan liitospisteiksi. Tavanomaisessa, analogisin kuvin tehdyssä kolmioinnissa liitospisteiden määrä on 15-20/kuva. Osa liitospisteistä toimii liitospisteinä kohdekoordinaatistoon. Näitä kohdekoordinaateiltaan tunnettuja pisteitä kutsutaan lähtöpisteiksi. Lähtöpisteiden määrä isossa, esim kuvan blokissa on muutamia kymmeniä, GPS-tuetussa kuvauksessa vielä huomattavasti vähemmän. Digitoitujen kuvien kanssa tehdyssä kolmioinnissa liitospisteiden määrä voi nousta useisiin kymmeniin, jopa satoihin yhdellä kuvalla. Liitospisteiksi valitaan kuvittain pisteitä, pikemminkin kuvanosia, joiden harmaasävyjakautuma soveltuu tarkkaan yhteensovitukseen. Valinnassa käytetään hyväksi ns. piirreoperaattoreita. Piirreoperaattorit määrittävät kullekin liitospisteelle sen kuvakoordinaattien lisäksi tietoa sen ominaisuuksista. Kolmioinnin kannalta tärkeitä ominaisuuksia ovat pisteen paikannettavuus, tunnistettavuus, erottuvuus ympäristöstään, yksilöllisyys, jne. Nämä tiedot kerätään pisteen ominaisarvoiksi. Kun liitospiste-ehdokkaat on ensin valittu kuvilta, järjestetään ne vastinpisteryhmiin. Vastinpisteet ryhmitellään likiarvoisten orientointien ja edellä kerättyjen ominaisarvojen perusteella. Automaattiseen kuvablokin muodostamiseen ja pisteiden yhteensovittamiseen liittyy hierarkinen hakustrategia. Esimerkkinä tästä voidaan käyttää ns. kuvapyramidin muodostamista. Kuvapyramidi muodostuu useista kuvatasoista. Alinna on alkuperäinen kuva, ylinnä vaiheittain alipäästösuodatettu kuva samasta alueesta. Kunkin välitason kuva on näytteistetty edellistä kuvaa harvemmalla näytteenottovälillä. Kuvien ensimmäiset likiarvot voidaan ratkaista ylimmällä pyramiditasolla, jolloin liitospisteet edustavat kuvasisällöltään alkuperäisen kuvan kaikkein matalataajuisimpia kuvanosia ja vastinpisteiden tunnistettavuus on hyvä. 1
2 Kolmiointia jatketaan laskeutumalla pyramidia vaiheittain alemmas. Kullakin välitasolla edellisen kolmioinnin tulosta käytetään likiarvona. Lopulta kolmiointi tehdään alimmalla tasolla eli alkuperäisellä ja parhaalla resoluutiolla. Kolmioinnin jälkeen pistetihennystä voidaan jatkaa osamalleittain. Osamalli on joko kohdetilassa tai kuvatilassa rajattu osa-alue. Osamallin tihennykseen osallistuvat kaikki sitä vastaavat kuvat. Tihennys tehdään eteenpäinleikaten, eli ulkoiset orientoinnit kiinnitetään. General o Task Automatic detection of conjugate points of a block of images Point selection and transfer o Point selection Ensure stable block geometry: manifold tie points, uniform distribution Find good enough points for matching: well-conditioned image function, suitable for multiple images By measurement design and analysis of image contents o Point transfer By image matching: matching method, matching strategy o Approaches Measure distinct tie points Reconstruct whole object o Questions Failures in difficult conditions (occlusions, shadows, height differences, ) Manifold tie points Parameter settings Quality control Properties of tie point measurement task o Variability due to object Land cover classes Agricultural (mostly fields)) Forest (dense vs. sparse) Built-up (dense/sparse, big/small) Open swamps Dry open terrain with vegetation Water (e.g. small lake, sea) Topography Flat Rolling Steep o Variability due to imaging Scale Rotation Temporal (e.g. illumination, scene) Spectral Image quality o Variability due to requirements, e.g. high, medium and low accuracy tasks 2
3 Tulevaisuudessa o ATM:iä käytetään mm. GPS/IMU/kamera kalibrointi matriisisensorikuvien prosessointi rivisensorikuvien prosessointi integroitu sensoriorientointi o Suora sensoriorientointi helpottaa liitospisteenmittaustehtävää (hyvät likiarvot, laaduntarkistus, pienempi määrä liitospisteitä riittää) o Digitaaliset fotogrammetriset kamerat: automaattinen kuvansovitus helpottu ja tarkentuu kuvien paremman radiometrisen laadun ansiosta Ilmakuvablokki, Montserrat. Kuvamittakaava 1 : 15'000, pituuspeitto 60 %, sivupeitto 30 %. (Heipke, 1999) 3
4 Gruber-pisteet. Kolmiointipisteet ensimmäisten likarvojen laskemiseen. 4
5 Kolmiointipisteiden tihentäminen. Kolmiointipisteet lopulliseen blokkitasoitukseen. 5
6 Esimerkki pisteiden tihentämisestä. Kuvapyramidi. 6
7 Kuvien resoluutio eri pyramiditasoilla. Liitospisteet kuvalla. (Ilves, 2001) References o Christian Heipke, Automatic aerial triangulation: results of the OEEPE- ISPRS test and current developments, Photogrammetric Week '99, Wichmann, p Liitospisteiden mittaus Liitospisteiden mittausohjelmille voidaan asettaa vaatimuksia, joilla vaikutetaan mm. mitattavien pisteiden lukumäärään, sijaintiin kuvilla, havaintojen tarkkuuteen, 7
8 yhteensovituksen kuvamäärään ja likiarvojen hyödyntämiseen mittausprosessin aikana. Eija Honkavaara esittää vaatimuksina seuraavaa (Honkavaara, 2000): o Ohjelman toimintaperiaate Liitospisteiden mittaus voidaan käynnistää ilman korkeusmallia tai orientointihavaintoja. Mittausohjelma käyttää liitospisteiden likiarvoja laskiessaan hyväkseen tiedot korkeusmallista ja kuvauslennon orientointihavainnoista sekä toimii hierarkisesti kuvapyramidilla. Mittausohjelmaan sisältyy 'on-line'-blokkitasoitus ja sitä käytetään myös blokin geometrian suunnittelussa (liitospisteiden määrä ja sijainti kuvilla). Liitospisteet valitaan niiden toiminnallisten piirteiden perusteella (hyvä yhteensovitettavuus). Epäonnistuneet liitospistehavainnot korvataan tarpeen mukaan uusilla liitospisteillä. Yhteensovituksen ohjaustiedot sovitetaan automaattisesti blokin ja kohteen ominaisuuksiin. Karkeat virheet ('outlier'-havainnot) tarkastetaan havainnoista ja korvataan uusilla. o Yhteensovitus Yhteensovitusta ohjataan tarkalla kameramallilla (keskusprojektio tai rivikamera). Yhteensovitusta ohjataan kohteesta käytettävissä olevalla pintamallilla. Yhteensovitusta ohjataan tarkoilla kuvausyhtälöillä (kollineaarisuusehto). Yhteensovitukseen sisällytetään lineaarinen radiometrinen malli. Yhteensovitus tehdään samanaikaisesti jokaisen kyseiseen pisteeseen liittyvän kuvahavainnon välillä, ei pareittain. o Liitospisteet Mittaustarkkuuden vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää 10 µm. Liitospistehavainnot tehdään täydellisinä eli liitospisteet havaitaan kyseiseen pisteen kaikilta kuvilta. Liitospisteiden lukumäärä ja jakauma määritetään mittaustyön kuluessa niin, että blokin geometriasta tulee hyvä. Kuvien yhteensovitus Termiä "kuvien yhteensovitus" on käytetty oikeastaan vasta puhuttaessa digitoiduista kuvista ja niiden automaattisesta keskinäisestä orientoinnista. Esimerkkejä yhteensovituksen nykyisistä sovelluksista ovat liitospisteiden mittaus kolmioinnissa ja korkeusmallin mittaus orientoidulta stereomallilta. Yhteensovituksen perustoiminto on vastinpisteiden tarkka mittaus. Valmistavia toimenpiteitä ovat yhteensovitukseen soveltuvien kuvanosien valinta ja vastinpisteiden hakuavaruuden rajaus. Yhteensovituksen menetelmiä ovat piirrepohjaiset, aluepohjaiset ja globaalit menetelmät. o Piirrepohjaiset menetelmät perustuvat kuvittain tapahtuvaan piirteiden tunnistamiseen ja paikantamiseen. Esimerkkejä hyvin tunnistuvista piirteistä ovat nurkat ja ympäristöstään erottuvat läiskät. Tunnistaminen perustuu 8
9 harmaasävykuvan gradienttien suuruuteen ja suuntautuneisuuteen. Piirrepohjaisen yhteensovituksen operaattoreista on tunnetuin Förstnerin operaattori. o Aluepohjaiset menetelmät perustuvat liitospisteiden havaitsemiseen suoraan kahden tai useamman kuvan välillä. Liitospisteeltä ei edellytetä geometrisia ominaisuuksia vaan ainoastaan hyvää yhteensovittuvuutta. Yhteensovitus tehdään vertaamalla mallikuvan harmaasävyjä kohdekuvan harmaasävyihin. Mallikuvaa siirretään kohdekuvalla ja paras vastaavuus havaitaan likimäärin yhden pikselin tarkkuudella laskemalla kuvasignaalien välisiä korrelaatioita. Tarkempi kohdistus tehdään harmaasävyjen erojen neliösummaa minimoimalla. Tällä yhteensovituksella on mahdollista päästä pikselin murtoosien tarkkuuksiin (0,5..0,005 pikseliä). Korrelaatio PNS-yhteensovitus kuvatasolla o Globaalilla yhteensovituksella sovitetaan kuvanosia harmaasävyjen perusteella samoin kuin aluepohjaisissa menetelmissä. Yhteensovituksessa ei kuitenkaan rajoituta vastaavuuksien havaitsemiseen kuvien välillä vaan siinä pyritään rekonstruoimaan kohde. Vastaavuudet lasketaan kuvien ja kohteen välillä. Yhteensovitusta ei tehdä orientoinneiltaan tunnetuilla kuvilla vaan harmaasävyjen neliösummaa minimoidaan suoraan vertaamalla kuvia samanaikaisesti geometrialtaan ja radiometrialtaan ratkaistavaan kohteen pintamalliin. PNS-yhteensovitus kohteen pinnalla Kuvansovitusmenetelmien muuttujat o Primitives area (signal) or feature (point, line, polygon, ) local or global support o Geometric and radiometric mappings between images 2D or 3D pairwise or arbitrary number of images o Similarity measure and search for optimum Yksiulotteinen yhteensovitus. 9
10 Kaksiulotteinen yhteensovitus kahden kuvan välillä. Kolmiulotteinen yhtensovitus kohteen pinnan ja kuvablokin välillä. 10
11 Korrelaatio Yhteensovitusten vertailua Sovitettava ominaisuus Geometrinen malli Radiometrinen malli Piirteiden sovitus Piste - Korrelaatio PNS kuvalla PNS kohteessa Harmasävy Harmaasävy Harmaasävy 1D ja 2D siirto 1D ja 2D siirto, kierto, mittakaava, vinous - Lineaarinen Lineaarinen, ym. Kuvien lkm n 2 n n Pull-in range suuri suuri 3 3 [pikseliä] Tarkkuus [pikseliä] 3D 0,3-0,5 0,1 0,1 0,1 Luotettavuus huono huono kohtalainen hyvä Käytettävyys edellyttää piirteiden määrittämistä ja irroittamista hyvä hyvä Häiriösietoisuus huono huono kohtalainen hyvä Lineaarinen, ym. edellyttää kohteen rekonstruoimista LDIP Inter is an educational program which runs on the Internet by means of a browser. o o correlation o Foerstner o Foerstnerin_operaattori savykuva 11
12 Mallikuva ja hakuikkuna. Esimerkki kuvaa reunamerkistä tehtyä mallinetta ja vastaavaa kohtaa kuvalta. 1-D yhteensovituksen lähtötilanne. 12
13 Paras korrelaatio saadaan x-koordinaatin arvolla x = 80. PNS-yhteensovitukseen perustuva paras vastaavuus on kohdassa x = 75,5. Malli- ja kohdesignaali parhaan korrelaation mukaisesti kohdistettuina. Malli- ja kuvasignaali PNS-yhteensovituksen mukaisesti kohdistettuina. Signaalit on vertaistettu skaalaamalla ja tasoa muuttamalla. 13
14 Least squares image matching Kaksiulotteinen ristikorrelaatio. (Heipke, 1996) Kuvafunktio kuvaikkunalle, jota siirretään koordinaattierojen xo ja yo verran. Muuttujat xo ja yo ratkaistaan, suure n(x,y) on kohinaa. Linearisoidut virheyhtälöt. Normaaliyhtälöt. 14
15 Förstnerin operaattorin virhe-ellipsejä eri tilanteissa. (Heikkilä, 1989) Julkaisuja o Joachim Höhle, CAL program LDIP Inter, o Christian Heipke, Overview of Image Matching Techniques, Application of Digital Photogrammetric Workstations, OEEPE, Official Publications No 33, IfAG, Frankfurt am Main o Petri Rönnholm, Förstnerin operaattori, fotogrammetrian erikoistyö, TKK, Espoo, o Jan Heikkilä, Liitospisteiden mittausohjelmia Liitospisteiden mittausohjelmia o Kaupallisia järjestelmiä HATS, LH-Systems Match-AT, Inpho GmbH Phodis-AT, Carl Zeiss o Tutkimusjärjestelmiä OSU, Ohio State University FGI, Finnish Geodetic Institute TUM, Technical University of Munich Tsingas Ensimmäinen toimiva liitospisteiden mittausjärjestelmä, joka esiteltiin syksyllä 1991 ja julkaistiin sittemmin väitöskirjana (Tsingas, 1992). HATS / Socet Set (Helava) o Työvaiheet 1. Alustus Määritellään blokin geometria eli kuvaindeksi ja lähtöpisteet. Määritellään kameran kalibrointitiedot. Valitaan tasoitusmenetelmä: sädekimppukolmiointi mittakuville, muille DLT- tai polynomimalliin perustuva kolmiointi. 2. Automaattinen liitospisteiden mittaus 15
16 Määritellään liitospistemalli eli liitospisteiden määrä ja sijainti kuvilla sekä liitospisteiden yhteensovituksessa käytettävä korrelaatioalgoritmi. Automaattinen pisteenhaku tehdään toistavin havainnoin. Kullekin liitospistehavainnolle lasketaan yhteensovituksessa myös keskivirhe. Automaattisen pisteenhaun ja yhteensovituksen jälkeen liitospisteiden mittaus voidaan tarkistaa visuaalisesti ja sitä voidaan täydentää interaktiivisesti. Myös yhteensovitus voidaan haluttaessa tehdä manuaalisesti kursorilla osoittaen. Tällöin kuvahavainnon keskivirhe on 0.5 pikseliä tai toistavista havainnoista laskettuna niiden keskihajonta. Kun havainnot on tehty, blokki tasoitetaan, aluksi osablokein, lopuksi yhtenä. Tällä tavalla pyritään blokista eliminoimaan karkeat ja puolikarkeat virheet. 3. Interaktiivinen lähtöpisteiden mittaus Määritellään kunkin lähtöpisteen tyyppi (taso-, korkeus-, XYZpiste, jne..) ja arvioidaan kunkin lähtöpisteen koordinaattien tarkkuus. Kukin lähtöpiste havaitaan kuva kuvalta komparaattorimittauksena. 4. Blokkitasoitus Liitospisteiden havaitsemisen jälkeinen blokkitasoitus toistetaan. Havaintojen tarkkuusarvoja käytetään blokkitasoituksen aikana painotettaessa yksittäisiä havaintoja toistensa suhteen. Myös lähtöpisteiden koordinaatit käsitellään havaintoina. Laskennan jälkeen voidaan tulosta tarkastella pistekohtisesti. Samalla voidaan arvioida blokin ja lähtöpisteiden yhteensopivuutta, ja toistaa epävarmoiksi osittautuneita havaintoja. Sen jälkeen, kun blokin tasoitus on hyväksytty, kuvaorientoinnit ja liitospisteiden koordinaatit dokumentoidaan. o Lähde: Juha Heikkinen, Interaktiivinen pistetihennysmenetelmä Helavaohjelmistolla, Geodeettisen laitoksen kolmiointiohjelma (FGI). Match-T (Zeiss) ImageStation (Intergraph) Ilmakolmiointia työasemalla, Swissphoto Vermessung AG. (Kersten, 1999) 16
17 Ilmakolmiointijärjestelmiä. (Heipke, 1999) References o Thomas Kersten, Digital Aerial Triangulation in Production - Experiences with Block Switzerland, Photogrammetric Week '99, Wichman, p OEEPE:n koetyöt OEEPE (Organisation Europeenne d'etudes Photogrammetriques Experimentales) on selvittänyt koetöiden avulla digitoitujen ilmakuvien käyttöä kolmiointiin. Geodeettinen laitos järjesti koetyön, jossa selvitettiin digitoitujen kuvien soveltuuvuutta yleensä ilmakolmiointiin. Toisessa koetyössä (Heipke et al ) verrattiin kolmiointikäytäntöjä toisiinsa ja erityisesti automaattisen pisteenhaun vaikutusta kolmioinnin tuloksiin. Geodeettinen laitos: Kolmiointi digitoiduin kuvin o Blokki: Forssa, x 2.5 km2 h = 600 m => 1 : jonoa, 7 kuvaa/jono peitot 60 % / 35 % o Tuloksia Digitoidun kuvan pikselikoolla (15 µm vai 30 µm) ei käytännössä ollut juurikaan vaikutusta kolmioinnin tarkkuuteen. Pistemittauksen tarkkuuteen vaikutti käytetty yhteensovitusalgoritmi. Aluepohjaisella yhteensovituksella Z-koordinaattien mittaustarkkuus parani, kun käytettiin 30 µm pikselikokoa. 17
18 Kolmioinnin tarkkuus uusien pisteiden osalta riippui lähinnä lähtöpisteiden jakautumisesta blokin alueella. Lisäparametreilla kyettiin parantamaan tarkkuutta vain, mikäli käytettiin tiheätä lähtöpisteistöä. Signaloitujen lähtöpisteiden pisteenhakuun tulisi kehittää mallineita. Lisäparametrien käyttäytymistä tulisi selvitettää blokeissa, joissa kuvien välisiä liitospisteitä on kuvittain pikemminkin satoja kuin kymmeniä. o Julkaisuja Jaakkola J., Sarjakoski T., Experimental Test on Digital Aerial Triangulation, Application of Digital Photogrammetric Workstations, OEEPE, Official Publications No 33, IfAG, Frankfurt am Main Forssa. Blokki ja sen lähtöpisteet sekä uudet pisteet. (Jaakkola et al., 1996) Forssa, painoyksikön keskivirheet tasoituksen jälkeen. (Jaakkola et al., 1996) 18
19 Forssa, kolmiointipisteiden jäännösvirheet XYZ-koordinaateissa, kun digitoinnin pikselikoko oli 15 µm. (Jaakkola et al., 1996) Forssa, kolmiointipisteiden jäännösvirheet XYZ-koordinaateissa, kun digitoinnin pikselikoko oli 30 µm. (Jaakkola et al., 1996) Remarks from OEEPE/ISPRS-test Performance of tie-point extraction in automatic aerial triangulation o All the commercial and many of the empirical systems were able to give good results. o Good quality by using high redundancy, good connections within and between the strips, good tie point geometry and robust block adjustment. When these conditions are met, no remarkable differences in the quality results of different systems seem to exist. o Poor quality when using a small number of tie points (<50) or loose connections between the strips. o Accuracy Pixel size µm Good conditions: σ 0 was 3-4 µm 19
20 Difficult conditions: σ 0 was 4-9 µm o Problems In mountainous and forested terrain (some systems) Sensitivity to initial values of exterior orientation and terrain (some systems) Sensitivity to parameter settings o Julkaisuja Christian Heipke, Automatic aerial triangulation: results of the OEEPE-ISPRS test and current developments, Photogrammetric Week '99, Wichmann, p Christian Heipke, K. Eder, Performance of tie-point extraction in automatic aerial triangulation. OEEPE Official Publication 35. ISBN OEEPE:n koetyön tuloksia. Blokki Montserrat. Blokki ol kooltaan 3 x 3 kuvaa, kuvamittakaava on 1:15'000 ja kuvat on digitoitu 30 µm pikselikoolla. Blokkitasoituksen jälkeen verrattiin XYZ-koordinaatteja testipisteissä. Suureella kuvataan tässä testipisteiden jäännösvirheitä kuvalla, RMS-arvoilla eroja koordinaateissa. (Heipke, 1999) Tuotantojärjestelmiä Suomessa Maanmittauslaitos o LH Systems Socet Set and Orima o Block setup with GPS/IMU data o Automatic point measurement image correlation twice -> maximize six ray points o Interactive point measurement ground control points, water points blunders in APM o Final block adjustment in Orima optimized for aerial photography 20
21 GPS/IMU-integration additional parameters quality control Julkaisuja 1. Mostafa Madani, Importance of Digital Photogrammetry for a complete GIS. 5th Global Spatial Data Infrastructure Conference, Cartagena, Columbia May 21-25, Christian Heipke, Automatic aerial triangulation: results of the OEEPE-ISPRS test and current developments, in: Photogrammetric Week '99, Wichmann, p Christian Heipke, K. Eder, Performance of tie-point extraction in automatic aerial triangulation. OEEPE Official Publication 35. ISBN Eija Honkavaara, Automatic tie point measurement: On properties of tie points, measurement methods and quality issues, Licentiate's Thesis, HUT, Espoo Jaakkola J., Sarjakoski T., Experimental Test on Digital Aerial Triangulation, Application of Digital Photogrammetric Workstations, OEEPE, Official Publications No 33, IfAG, Frankfurt am Main Vesa Roivas, Automaattinen ilmakolmiointi Maa Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari, Espoo Yandong Wang, Mostafa Madani, Automatic Detection of Shadow Points in Digital Images for Automatic Triangulation. In: Internation Archives of Photogrammetry, Remote Sensing and Spatial Information Sciences. Vol XXXV, Part B3. 8. J. Vanommeslaeghe, Digital Aerotriangulation in Practice, Application of Digital Photogrammetric Workstations, OEEPE, Official Publications No 33, IfAG, Frankfurt am Main Otto Kölbl, An Overview on Commercial Software Products for Digital Aerial Triangulation, Application of Digital Photogrammetric Workstations, OEEPE, Official Publications No 33, IfAG, Frankfurt am Main Thomas Kersten, Willie O'Sullivan, Digital Aerial Triangulation with the Helava Automated Triangulation System, Application of Digital Photogrammetric Workstations, OEEPE, Official Publications No 33, IfAG, Frankfurt am Main Martin Beckschäfer, Practical Experiences with Digital Aerotriangulation based on INTERGRAPH ImageStations, Application of Digital Photogrammetric Workstations, OEEPE, Official Publications No 33, IfAG, Frankfurt am Main Friedrich Ackermann, Some Considerations about Automatic Digital Aerial Triangulation,Application of Digital Photogrammetric Workstations, OEEPE, Official Publications No 33, IfAG, Frankfurt am Main Mostafa Madani, Digital Aerial Triangulation - The Operational Comparison Wien, Tsingas, V., Automatisierung der Punktübertragung in der Aerotriangulation durch mehrfache digitale Zuordnung, DGK, Reihe C, Heft 392, München Maa Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma
Luento 6: Kolmiointi digitoiduin kuvin.
Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 6: Kolmiointi digitoiduin kuvin. Luento 6: Kolmiointi digitoiduin kuvin. Liitospisteiden mittaus Kuvien yhteensovitus
LisätiedotLuento 8: Kolmiointi AIHEITA. Kolmiointi. Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 12.10.2004) Luento 8: Kolmiointi AIHEITA Kolmiointi Nyrkkisääntöjä Kuvablokki Blokin pisteet Komparaattorit
LisätiedotLuento 6: Stereo- ja jonomallin muodostaminen
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 5.10.2004) Luento 6: Stereo- ja jonomallin muodostaminen AIHEITA Keskinäinen orientointi Esimerkki
LisätiedotFOTOGRAMMETRINEN PISTETIHENNYS
FOTOGRAMMETRINEN PISTETIHENNYS 1. Yleistä 2. Ilmakuvaus SKM Gisair Oy Työssä määritettiin ulkoinen orientointi Sotkamon kunnan keskustan alueen ilmakuvaukselle. Ilmakuvauksen teki SKM Gisair Oy keväällä
LisätiedotLuento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu
Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu 3-D mallien tiedonkeruu Ilmakuvauksen
LisätiedotLuento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi
7Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 7.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen, 5.2.2004 ) Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi
LisätiedotLuento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 6 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotLuento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotFotogrammetrian termistöä
Fotogrammetrian termistöä Petri Rönnholm, Henrik Haggrén, 2015 Hei. Sain eilen valmiiksi mukavan mittausprojektin. Kiinnostaako kuulla yksityiskohtia? Totta kai! (Haluan tehdä vaikutuksen tähän kaveriin,
LisätiedotLuento 4 Georeferointi Maa Fotogrammetrian perusteet 1
Luento 4 Georeferointi 2007 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Sisältö Georeferointi käsitteenä Orientoinnit Stereokuvaparin mittaus Stereomallin ulkoinen orientointi (= absoluuttinen orientointi)
LisätiedotLuento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotLuento 11: Stereomallin ulkoinen orientointi
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 17.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen, 23.2.2004 ) Luento 11: Stereomallin ulkoinen
LisätiedotLuento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu
Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu 3-D mallien tiedonkeruu Ilmakuvauksen
LisätiedotMaa Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Yhteensovitus ja kohdetiedon irrotus SAR- ja optisen alueen datasta
Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Yhteensovitus ja kohdetiedon irrotus SAR- ja optisen alueen datasta Kevät 2006 Jonne Davidsson 1 Johdanto... 3 2 Aineistojen yhteensovitus
LisätiedotLuento 4 Georeferointi
Luento 4 Georeferointi 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Sisältö Georeferointi käsitteenä Orientoinnit Stereokuvaparin mittaus Stereomallin ulkoinen orientointi (= absoluuttinen orientointi)
LisätiedotLuento 6: 3-D koordinaatit
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 6: 3-D koordinaatit AIHEITA (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 16.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen 5.2.2004
LisätiedotLuento 7: Kuvan ulkoinen orientointi
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 6.10.2004) Luento 7: Kuvan ulkoinen orientointi AIHEITA Ulkoinen orientointi Suora ratkaisu Epäsuora
LisätiedotLuento 5: Kolmioinnin laskenta
Maa-57.0 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1 13 Luento 5: Kolmioinnin laskenta Luento 5: Kolmioinnin laskenta Ilmakolmiointi Blokkitasoitus painotetulla PNS-menetelmällä Kolmioinnin
LisätiedotTeoreettisia perusteita II
Teoreettisia perusteita II Origon siirto projektiokeskukseen:? Origon siirto projektiokeskukseen: [ X X 0 Y Y 0 Z Z 0 ] [ Maa-57.260 Kiertyminen kameran koordinaatistoon:? X X 0 ] Y Y 0 Z Z 0 Kiertyminen
LisätiedotMittaushavaintojen täsmällinen käsittelymenenetelmä
Tasoituslaskun periaate Kun mittauksia on tehty enemmän kuin on toisistaan teoreettisesti riippumattomia suureita, niin tasoituslaskun tehtävänä ja päätarkoituksena on johtaa tuntemattomille sellaiset
Lisätiedot7.4 Variability management
7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product
LisätiedotLuento 5: Kuvakoordinaattien laskeminen ja eteenpäinleikkaus
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi (P. Rönnholm / H. Haggrén, 27.9.2005) Luento 5: Kuvakoordinaattien laskeminen ja eteenpäinleikkaus Mitä pitäsi oppia? Nyt pitäisi viimeistään ymmärtää, miten kollineaarisuusyhtälöillä
LisätiedotLuento 2: Kuvakoordinaattien mittaus
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi (P. Rönnholm / H. Haggrén, 14.9.2005) Luento 2: Kuvakoordinaattien mittaus Mitä pitäisi oppia? Muunnokset informaatiokanavassa (osin kertausta) Erotella kuvaan ja
LisätiedotMaa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet
Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet Luento 8 Kartoitussovellukset Petri Rönnholm/Henrik Haggrén Mitä fotogrammetrisella kartoituksella tuotetaan? 3D koordinaatteja kohteesta Maaston korkeusmalli Topograafiset
LisätiedotLuento Fotogrammetrian perusteet. Henrik Haggrén
Luento 8 6.5.2016 Fotogrammetrian perusteet Henrik Haggrén Sisältö Fotogrammetrinen kuvaaminen Avaruussuorat ja sädekimput Sisäinen ja ulkoinen orientointi Kollineaarisuusehto kohteen ja kuvan välillä
LisätiedotLuento 2 Stereokuvan laskeminen. 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1
Luento 2 Stereokuvan laskeminen 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Aiheet Stereokuvan laskeminen stereokuvan piirto synteettisen stereokuvaparin tuottaminen laskemalla stereoelokuva kollineaarisuusyhtälöt
LisätiedotLuento 3: Kuvahavainnot
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi (P. Rönnholm / H. Haggrén, 22.9.2004) Luento 3: Kuvahavainnot Mitä pitäsi oppia? Viimeistään nyt pitäisi ymmärtää kuva-, komparaattori- ja kamerakoordinaatistojen
LisätiedotMittausten suunnittelu I
Mittausten suunnittelu I Eteenpäinleikkaukseen perustuvan mittauksen tarkkuus riippuu kahdesta asiasta (C.S. Fraser, 1996): 1) kuvaus-/tähtäyssäteen määritystarkkuudesta 2) kuvausgeometriasta Saavutettavaa
LisätiedotLuento 5: Stereoskooppinen mittaaminen
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen AIHEITA Etäisyysmittaus stereokuvaparilla Esimerkki: "TKK" Esimerkki: "Ritarihuone"
LisätiedotLuento 9 3-D mittaus. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 9 3-D mittaus 1 Luennot 2008 JOHDANTO Koko joukko kuvia! Kuvien moniulotteisuus. LUENNOT I. Kuvien ottaminen Mitä kuvia ja miten? Mitä kuvista nähdään? II. III. IV. Kuvien esikäsittely Miten kartoituskuvat
LisätiedotLuento 7 3-D mittaus. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 7 3-D mittaus 1 Luennot 2006 JOHDANTO Koko joukko kuvia! Kuvien moniulotteisuus. LUENNOT I. Kuvien ottaminen Mitä kuvia ja miten? Mitä kuvista nähdään? II. III. IV. Kuvien esikäsittely Miten kartoituskuvat
Lisätiedot3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg
3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet Mikael Hornborg Luennon sisältö 1. Optiset koordinaattimittauskoneet 2. 3D skannerit 3. Sovelluskohteet Johdanto Optiset mittaustekniikat perustuvat valoon ja
LisätiedotJHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 3. Geoidimallit
JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 3. Geoidimallit Versio: 1.0 Julkaistu: 6.9.2019 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 FIN2005N00 1.1 Mallin luonti ja tarkkuus FIN2005N00 on korkeusmuunnospinta,
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotTERRASOLID Terrasolidin ratkaisut UAVkartoitussovelluksiin Kimmo Soukki
www.terrasolid.com TERRASOLID Terrasolidin ratkaisut UAVkartoitussovelluksiin Kimmo Soukki 20.9.2018 SOLUTIONS FOR DATA CAPTURE Terrasolid UAV Tekniikoista Terrasolid tuotteet Fotopistepilvet UAV LiDAR
LisätiedotLuento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus
LisätiedotLuento 4: Kolmiointihavainnot
Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 4: Kolmiointihavainnot Luento 4: Kolmiointihavainnot Reconstruction procedure Kuvahavainnot Kollineaarisuusyhtälö
LisätiedotIlmakolmioinnin laadunvalvonta fotogrammetristen pintamallien ja laserkeilausaineiston avulla
Ilmakolmioinnin laadunvalvonta fotogrammetristen pintamallien ja laserkeilausaineiston avulla Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maankäyttötieteiden laitoksella tehty diplomityö Espoo, toukokuu
LisätiedotMaa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry)
Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) -luennot: --ti 12-14 M5, to 12-14 M5 --Henrik Haggrén (HH), Petteri Pöntinen (PP) 1. Johdanto ja teoreettisia perusteita I,
LisätiedotMalleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön
Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen
LisätiedotPuiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista
Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista MMT Ville Kankare Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilauksen huippuyksikkö 8.3.2016 1 Sisältö I. Biomassaositteet
LisätiedotRadanrakentamisen 3D-lähtötietomallin mittaus (Case Jorvas, UAS)
RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo Radanrakentamisen 3D-lähtötietomallin mittaus (Case Jorvas, UAS) Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Tausta 3D-lähtötietojen
LisätiedotFotogrammetrisen kartoituksen opintojaksot
Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 1: Opintojakson sisältö ja tavoitteet (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 11.10.2002 Muutoksia: Eija Honkavaara
LisätiedotLuento 6 Mittausten suunnittelu II. erikoissovellukset
Luento 6 Mittausten suunnittelu II 1 Aiheita Mittausongelman määrittely Tarkkuusluvut Suhteellinen tarkkuusluku Suhteellinen tarkkuus Tarkkuuden arvioiminen Kuvahavainnon keskivirhe Verkon rakennevakio
LisätiedotSuuriformaattiset digitaaliset ilmakuvakamerat
Maa 57.270, Fotogrammetrian, kaukokartoituksen ja kuvantulkinnan seminaari Suuriformaattiset digitaaliset ilmakuvakamerat 2007 Lauri Saarinen Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Digitaalinen ilmakuvakamera...3
LisätiedotOlosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland
Olosuhdetieto Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna Metsäteho 22.6.2016 Timo Tokola Metsätiedon kehittämisen kokonaisuus Tokola 21.11.2016 2 Tausta ja sisältö Olosuhdetieto puunkorjuussa Suvinen et
LisätiedotValuation of Asian Quanto- Basket Options
Valuation of Asian Quanto- Basket Options (Final Presentation) 21.11.2011 Thesis Instructor and Supervisor: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta
LisätiedotAutomaattinen betonin ilmamäärämittaus
Automaattinen betonin ilmamäärämittaus 1.11.2017 DI, Projektityöntekijä Aalto-yliopisto Teemu Ojala Betonitutkimusseminaari 2017 Messukeskus, Kokoustamo Esitelmän sisältö 1. Tausta ja tutkimustarve 2.
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotLuento 7: Korkeusmallien tuottaminen
Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 7: Korkeusmallien tuottaminen Luento 7: Korkeusmallien tuottaminen Korkeusmallien jaottelu Korkeusmalli Korkeusmallin
LisätiedotLuento 8: Korkeusmallien tuottaminen
Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 8: Korkeusmallien tuottaminen Luento 8: Korkeusmallien tuottaminen Korkeusmallien jaottelu Korkeusmalli Korkeusmallin
LisätiedotBiomassatulkinta LiDARilta
Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä
LisätiedotFlexbright Oy Embedded software/hardware engineer
Flexbright Oy Embedded software/hardware engineer Half or full time employees Thesis/ summer workers Location Haukipudas - LED matrix display and sensor system architectural design, component selection,
LisätiedotLuento 4: Kolmiointihavainnot
Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 4: Kolmiointihavainnot Luento 4: Kolmiointihavainnot Reconstruction procedure Kuvahavainnot Kollineaarisuusyhtälö
LisätiedotLuento 7 Stereokartoituskojeet. 2007 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1
Luento 7 Stereokartoituskojeet 1 Stereokartoitus (Hannu Hyyppä, Petri Rönnholm, TKK) 2 Fotogrammetrinen prosessi 3 Stereokartoituskoje Stereokartoituskojeessa kuvaparin stereoskooppinen tarkastelu ja tarkka
LisätiedotKymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia
Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia MMT Ville, Kankare Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta
LisätiedotLuento 5. Stereomittauksen tarkkuus Maa Fotogrammetrian perusteet 1
Luento 5 Stereomittauksen tarkkuus 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Sisältö Stereokuvauksen * tarkkuuteen vaikuttavat asiat tarkkuuden arviointi, kuvauksen suunnittelu ja simulointi stereomallin
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
LisätiedotLYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER
LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are
Lisätiedotwww.terrasolid.com Kaupunkimallit
www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen
LisätiedotOsallistujaraportit Erasmus+ ammatillinen koulutus
Osallistujaraportit 2016 Erasmus+ ammatillinen koulutus Suomesta lähteneiden ja Suomeen tulleiden vertailu V. 2016 osallistujaraporttien osalta saatavilla myös Suomeen tulleet opiskelijat ja henkilöstö
LisätiedotLuento 9: Analyyttinen stereomittaus. Kuvien oikaisu. Ortokuvaus
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 13.10.2004) Luento 9: Analyyttinen stereomittaus. Kuvien oikaisu. Ortokuvaus AIHEITA Stereomittaus
LisätiedotPuun geometrisen laatutiedon mittaukset monikameramenetelmällä
Metsätehon raportti 183 11.3.2005 Rajoitettu jakelu Järvi-Suomen Uittoyhdistys Kuhmo Oy Metsähallitus Metsäliitto Osuuskunta Metsäteollisuus ry Pölkky Oy Stora Enso Oyj UPM-Kymmene Oyj Vapo Timber Oy Visuvesi
LisätiedotMetsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella
8.10.2017 1 Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella Dosentti (MMT) Mikko Vastaranta Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö mikko.vastaranta@helsinki.fi
LisätiedotFotogrammetris geodeettinen menetelmä metsäalueen tarkkaan kartoittamiseen sekä syitä ja muita keinoja maastoaineiston tarkkaan paikantamiseen
Fotogrammetris geodeettinen menetelmä metsäalueen tarkkaan kartoittamiseen sekä syitä ja muita keinoja maastoaineiston tarkkaan paikantamiseen.. Fotogrammetrian perusteet.. LiDARin perusteet.. STRS menetelmät..
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotDroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä
DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä Tekes Challenge Finland Vaihe 1 Projekti, 1.6-14.11.2016
LisätiedotGap-filling methods for CH 4 data
Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling
LisätiedotRyhmät & uudet mahdollisuudet
www.terrasolid.com Ryhmät & uudet mahdollisuudet Arttu Soininen 22.08.2017 Uudet mahdollisuudet ryhmien avulla Parempi maanpinnan yläpuolisten kohteiden luokittelu Maanpäällisten kohteiden luokittelu toimii
LisätiedotLuento 1 Koko joukko kuvia! Moniulotteiset kuvat Maa Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 1 Koko joukko kuvia! Moniulotteiset kuvat. 1 Maa-57.1010 Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen (4op) Sisältyy maanmittausosaston geomatiikan koulutusohjelman O-moduuliin.
LisätiedotLuento 4: Kiertomatriisi
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi (P. Rönnholm / H. Haggrén, 28.9.2004) Luento 4: Kiertomatriisi Mitä pitäisi oppia? ymmärtää, että kiertomatriisilla voidaan kiertää koordinaatistoa ymmärtää, että
LisätiedotUse of spatial data in the new production environment and in a data warehouse
Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population
LisätiedotMaa-57.260. Kameran kalibrointi. TKK/Fotogrammetria/PP
Kameran kalibrointi Kameran kalibroinnilla tarkoitetaan sen kameravakion, pääpisteen paikan sekä optiikan aiheuttamien virheiden määrittämistä. Virheillä tarkoitetaan poikkeamaa ideaalisesta keskusprojektiokuvasta.
LisätiedotHeisingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL AMENITIES, ARCHITECTURAL
Heisingin kaupungin tietokeskus - /igc' ^' 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL TIEOUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Henrik Lönnqvist, p. - tel. 09 310 36534 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER
LisätiedotGeodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu
Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Janne Kovanen Geodeettinen laitos 10.3.2010 Koordinaattimuunnospalvelusta lyhyesti Ilmainen palvelu on ollut tarjolla syksystä 2008 lähtien. Web-sovellus
LisätiedotA new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia
LisätiedotLuento 10 3-D maailma. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 10 3-D maailma 1 Luennot 2007 JOHDANTO Koko joukko kuvia! Kuvien moniulotteisuus. LUENNOT I. Kuvien ottaminen Mitä kuvia ja miten? Mitä kuvista nähdään? II. III. IV. Kuvien esikäsittely Miten kartoituskuvat
LisätiedotHARJOITUS- PAKETTI A
Logistiikka A35A00310 Tuotantotalouden perusteet HARJOITUS- PAKETTI A (6 pistettä) TUTA 19 Luento 3.Ennustaminen County General 1 piste The number of heart surgeries performed at County General Hospital
LisätiedotYKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse)
GPS-järjestelmästä ja kaukokartoituksesta Kertausta GPS-järjestelmästä GPS:n käyttämät koordinaatistot Sisäisesti GPS-järjestelmä käyttää WGS84-pallokoordinaatistoa Koordinaatit voidaan projisoida lennossa
LisätiedotILMALASERKEILAUSAINEISTOJEN JA ILMAKUVIEN KESKINÄINEN ORIENTOINTI. Petri Rönnholm 1, Juha Hyyppä 2. petri.ronnholm@aalto.fi, juha.hyyppa@fgi.
The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 ILMALASERKEILAUSAINEISTOJEN JA ILMAKUVIEN KESKINÄINEN ORIENTOINTI Petri Rönnholm 1, Juha Hyyppä 2 1 Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu,
LisätiedotKoordinaattimuunnospalvelut Reino Ruotsalainen
Koordinaattimuunnospalvelut 11.12.2009 Reino Ruotsalainen MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 2009 Lisätietoja: http://www.fgi.fi/julkaisut/pdf/gltiedote30.pdf Geodeettisen laitoksen tiedote 30/2009: SUOMEN
LisätiedotIndoor Environment 2011-2015
Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset
LisätiedotLuento 3 Kuvaus- ja mittauskalusto. erikoissovellukset
Luento 3 Kuvaus- ja mittauskalusto 1 Aiheita Mittakamerat Digitaaliset kamerat Komparaattorit Ohjelmistot 2 Photogrammetry 1907 27 stations 111 photographs 7 geodetic control points 3 Photogrammetric documentation
LisätiedotKehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet
LisätiedotMAA-C2001 Ympäristötiedon keruu
MAA-C2001 Ympäristötiedon keruu Luento 1b Petri Rönnholm, Aalto-yliopisto 1 Laserkeilauksen, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen harjoituksista Laserkeilausharjoitus Tarkempi aikataulu julkaistaan lähiaikoina
LisätiedotKäytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011
Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina
LisätiedotLuento 9. Stereokartoituskojeet
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 9. Stereokartoituskojeet AIHEITA Analogiset stereokartoituskojeet Analyyttiset stereokartoituskojeet Digitaalinen
LisätiedotEUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA
1 (10) EUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA 5.3.2012 2 (10) Sisältö: 1 Johdanto... 3 1.1 Muunnosasetukset paikkatieto-ohjelmistoissa... 3 1.2 Lisätiedot... 3 2 Korkeusjärjestelmän muunnos NN
Lisätiedotiwitness-harjoitus, kohteen mallinnus
Maa-57.1010, Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen iwitness-harjoitus, kohteen mallinnus Harjoituksen kulku tiivistettynä A. Aloitustilaisuus 29.1. klo 14.15. B. Mallinnuskuvien
Lisätiedotiwitness-harjoitus, kohteen mallinnus
Maa-57.1010, Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen iwitness-harjoitus, kohteen mallinnus Harjoituksen kulku tiivistettynä A. Aloitustilaisuus 25.1. klo 11.45. B. Mallinnuskuvien
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotMaanmittauspäivät 2014 Seinäjoki
Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut
LisätiedotDronejen vaatimukset viestintäyhteyksille
Dronejen vaatimukset viestintäyhteyksille LTE verkon mittaus ja tutkimus tukena 3GPP standardoinnille matkalla 5G:hen Richard Wirén, Ericsson 5G Momentum Drone 2018-12-12 Page 1 Sisältö Johdanto Vaatimukset
LisätiedotLuento 12: Stereokartoitus digitaalisin kuvin
Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 12: Stereokartoitus digitaalisin kuvin Luento 12: Stereokartoitus digitaalisin kuvin Digitaalinen fotogrammetrinen
LisätiedotLuento 12: Stereokartoitus digitaalisin kuvin
Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 25.10.2002 Muutoksia: Eija Honkavaara 24.10.2004, HH 18.10.2005) Luento 12: Stereokartoitus
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
LisätiedotThe spectroscopic imaging of skin disorders
Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production
LisätiedotMillaisia mahdollisuuksia kyberturva tarjoaa ja kenelle? Ja mitä on saatu aikaan?
Millaisia mahdollisuuksia kyberturva tarjoaa ja kenelle? Ja mitä on saatu aikaan? 1 Suomen tietoturvayhtiöillä on merkityksellisiä kasvutavoitteita 2 Kyberturva on vakaasti kasvava osa perinteistä ICT:tä
LisätiedotLX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet
LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50
Lisätiedot