Iäkkään hypertensio. Katsaus. Potilasesimerkki. Hypertension merkitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Iäkkään hypertensio. Katsaus. Potilasesimerkki. Hypertension merkitys"

Transkriptio

1 Katsaus TIMO STRANDBERG Iäkkään hypertensio Kohonnut verenpaine on erityisesti iäkkäillä vakavien sydän- ja verisuonisairauksien varsinkin aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan taustatekijä. Kohonneen verenpaineen toteaminen ja asianmukainen hoito iäkkään potilaan erityispiirteitä unohtamatta on tärkeää. Lääkehoidon aloitus ja valinta on yksilöllistä, ja siinä on huomioitava muut samanaikaiset sairaudet ja riskit. Mitä vanhempi potilas on, sitä tärkeämpää on yksilöllinen ar viointi ja verenpainelääkityksen aloitus pienillä annoksilla niiden tehoa tarkasti seuraten. Nykytiedon valossa vuotiasta verenpainepotilasta pitää hoitaa samoin perustein kuin nuorempaakin. Yli 80-vuotiailla hoitoratkaisut on tehtävä yksilöllisesti muu ennuste huomioiden. Kohonneen verenpaineen hoidosta näyttää olevan hyötyä erityisesti aivohalvauksien ja sydämen vajaatoiminnan eston kannalta hyvinkin korkeaan ikään. Potilasesimerkki Vuonna 1916 syntynyt edelleen omatoiminen kotonaan asuva nainen sai ensimmäiset verenpainelääkkeensä jo alle 60-vuotiaana ja käytti niitä vuoteen Vuonna 1993, 77 vuoden iässä, hänen verenpaineensa oli ilman lääkitystä noin 188/94 mmhg ja painoindeksi 29 kg/m 2. EKG:ssä ei todettu vasemman sydänkammion hypertrofiaa. Vuosina potilas osallistui Syst-Eur-verenpainetutkimukseen, jonka aikana hän sai kalsiuminestäjälääkitystä (nitrendipiini) ja verenpaine oli noin 150/70 mmhg. Vuonna 1996 hänellä diagnosoitiin tyypin 2 diabetes ja aloitettiin glibenklamidilääkitys. Vuonna 1998 seerumin kolesterolipitoisuus oli 5,9 mmol/l, LDL-kolesteroli 4,1 mmol/l, HDL-kolesteroli 1,45 mmol/l ja triglyseridit 0,79 mmol/l. Lovastatiinilääkitys aloitettiin vuonna 2000, ja sen jälkeen seerumin LDL-kolesterolipitoisuus pieneni arvoon 2,3 mmol/l. Syst-Eur-tutkimuksen jälkeen potilaan verenpainelääkityksenä oli hydroklooritiatsidin ja ami loridiyhdistelmä, ja sillä verenpaine pysyi pari vuotta tasolla /85 80 mmhg. Vuonna 2000 systolinen paine oli jälleen kivunnut yli 180 mmhg:iin ja pieniannoksinen diureetti vaihdettiin lisinopriilin ja hydroklooritiatsidin yhdistelmään. Vuonna 2001 hoitoon lisättiin vielä kalsiumestäjä amlodipiini pienenä annoksena. Vuonna 2004 verenpaine oli tällä lääkityksellä noin 150/80 mmhg, ja potilas on ollut lääkitykseensä tyytyväinen. Kliinikot tapaavat yhä useammin esimerkin tapaisia potilaita. Kuvatunlaisista hoitolinjoista ei kuitenkaan olla yksimielisiä, ja käytännössä hoito jää usein selvästi vähemmän aktiiviseksi. Tämän katsauksen tarkoituksena on koota yhteen ajatukset siitä, miten iäkkään kohonneeseen verenpaineeseen tulee suhtautua. Prevention mm. kohonneen verenpaineen hoidon tavoite on yksilötasolla ennenaikaisen kuoleman, sairauksien ja niistä johtuvan toimintakyvyn heikkenemisen välttäminen tai lykkääminen elämänlaadun säilyttäminen (Fries 2002). Mitä iäkkäämpi potilas on, sitä enemmän korostuu viimeksi mainitun tavoitteen saavuttaminen. Yhteiskunnan tasolla tämä merkitsee kalliin laitoshoidon vähentämistä ja sitä kautta kustannussäästöjä. Lääkkeiden käytön lisääntyminen voi siis tätä kautta olla yhteiskunnalle hyvinkin kannattavaa. Sydän- ja verisuonitaudit liitännäisilmiöineen, dementia mukaan lukien ovat iäkkäiden keskeinen sai raus ryhmä ja elämänlaadun heikentäjä. Tupakoinnin ohella kohonnut verenpaine ja dyslipidemia ovat sydän- ja verisuonitautien merkittävimmät riskitekijät, ja niitä ehkäisemällä ja hoitamalla voidaan saavuttaa hyötyjä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Hypertension merkitys Kohonnut verenpaine on erityisesti iäkkäillä vakavien sydän- ja verisuonisairauksien varsinkin aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan taustatekijä. Kohonneen verenpaineen totea- Duodecim 2005;121:

2 minen ja asianmukainen hoito iäkkään potilaan erityispiirteitä unohtamatta on siis tärkeää. Iästä riippumattomat verenpaineen luokituksen rajaarvot Käypä hoito -suosituksen (www.kaypahoito.fi) mukaan on lueteltu taulukossa 1. Verenpaine katsotaan kohonneeksi, kun systolinen paine on yli 140 mmhg tai diastolinen paine yli 90 mmhg. Iäkkäillä erityisesti systolinen hypertensio on tavallinen. Hyvinvointiyhteiskunnissa tapahtuu ikääntyessä tyypillisiä verenpaineen muutoksia (Kaplan 1998): systolinen verenpaine nousee yli 80 ikävuoteen saakka ja diastolinen noin vuoden ikään mutta alkaa sen jälkeen laskea. Muutosten taustalla on aortan ja muitten suurten valtimoiden seinämän jäykistyminen, joka puolestaan johtuu pitkälti ympäristötekijöistä ja niihin liittyvästä atero skleroosin etenemisestä. Erisuuntaisista painemuutoksista on seurauksena sykepaineen (systolinen miinus diastolinen) nousu. Eräät tutkijat ovat pitäneet sykepainetta itsenäisenä riskitekijänä, mutta siihen liittyvää riskiä on myös selitetty pelkän kohonneen systolisen paineen perusteella. Useissa seurantatutkimuksessa on joka tapauksessa havaittu suurin riski niillä, joiden systolinen paine on korkea ja diastolinen paine matala (Strandberg ja Pitkälä 2003). Systolisen hypertension merkitys riskitekijänä on tullut selkeästi ilmi myös iäkkäillä tehdyissä hoitotutkimuksissa (Staessen ym. 2000, Elliott 2004). Verenpaine, kognitio ja dementia TAULUKKO 1. Käypä hoito -suosituksen verenpaineluokitus (Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä 2002). Luokka Systolinen paine Diastolinen paine Optimaalinen < 120 < 80 Normaali < 130 < 85 Tyydyttävä Kohonnut lievästi kohtalaisesti huomattavasti > 179 > 109 Kognitiivisen suorituskyvyn heikentyminen ja dementia ovat ikääntyvän väestön keskeisiä ongelmia. Aivohalvaus lisää dementian kehittymisen vaaraa, ja on loogista, että kohonneen verenpaineen hoidolla on tätä kautta suotuisaa vaikutusta dementian ehkäisyssä. Kognitio voi kuitenkin heikentyä myös ilman oireista aivovaltimotautia. Keski-ikäisillä hypertensiivisillä henkilöillä tehty tutkimus osoitti jopa 41 %:lla aivojen valkean aineen muutoksia, jotka ennakoivat kognitiivisen suorituskyvyn heikentymisen riskiä (Sierra ym. 2002). Suomalaiset pitkäaikaistutkimukset viittaavat lisäksi siihen, että keski-iässä kohonnut verenpaine ja seerumin kolesterolipitoisuus ovat myös Alzheimerin taudin riskitekijöitä (Kivipelto ym. 2002). SYST-EUR-tutkimuksessa (Staessen ym. 1997) iäkkäiden (lähtötilanteessa yli 60-vuotiaita) systolisen verenpaineen hoitoon kalsiuminestäjällä liittyi pienempi Alzheimerin taudin kehittymisen vaara (Forette ym. 2002). Potilasmäärät olivat tosin varsin pienet. SCOPE-tutkimuksessa selvitettiin angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajan kandesartaanin vaikutusta lumeeseen verrattuna kardiovaskulaaritapahtumien ja kognitiivisen suorituskyvyn heikentymisen estossa vuotiailla (Lithell ym. 2003). Koska vain 16 % vertailuryhmästä käytti pelkkää lumetta tutkimuksen päättyessä, on SCOPE-tutkimus käytännössä vertailu ATR:n salpaajan ja muuntyyppisen verenpainelääkityksen välillä. Kandesartaaniryhmässä aivohalvaukset vähenivät merkitsevästi (28 %) vertailuryhmään nähden, mutta MMSE-pistein mitatussa kognitiivisessa suorituskyvyssä ei ollut eroja. PROGRESS-tutkimuksessa, jossa oli mukana aivohalvauksen tai TIA-kohtauksen sairastaneita, ACE:n estäjä perindopriilin ja diureetti indapamidin yhdistelmä näytti ehkäisevän kognition huononemista. Tämä tosin tuli esiin vain niillä, jotka saivat uuden aivohalvauksen (Progress Collaborative Group 2001). Kokonaisuutena tulokset korostavat kohonneen verenpaineen toteamista ja hoitoa hyvissä ajoin jo keski-iässä tai aiemmin haluttaessa ehkäistä dementiaa. Vanhalla iällä aloitetun verenpaineen hoidon merkitys aivojen kannalta liittyy ainakin aivohalvauksen ehkäisyyn, joskin verenpainelääkkeiden mahdolliset spesifiset vaikutukset kognitioon ovat vielä varmistamatta. Verenpaineen hoidon tavoitteet iäkkäillä Nykytiedon valossa vuotiasta verenpainepotilasta pitää hoitaa samoin perustein kuin nuorempaakin. Yli 80-vuotiailla hoitoratkaisut on tehtävä yksilöllisesti muu ennuste huomioi T. Strandberg

3 TAULUKKO 2. Kohonneen verenpaineen hoidon tavoitteet eri ikäryhmissä. Ikäryhmä (v) Tavoite Huomattavaa Ei periaatteessa eroa nuorempien potilaiden hoidosta (85) Realistinen tavoite systolinen paine alle 160 mmhg; tästä myös tutkimusnäyttöä. yli 80 (85) Hoitopäätös yksilöllinen. Verenpaineen alentaminen todennäköisesti ehkäisee aivohalvauksia ja sydämen vajaatoimintaa muttei vaikuta kokonaiskuolleisuuteen. Yksilöllisiä herkkyyksiä tarkkailtava. Lääkkeiden käyttö aloitettava varoen ja vastetta tarkkaillen. On muistettava ortostatismi (mittaus myös pystyasennossa), valkotakkireaktio (mittaus myös kotioloissa) ja mahdollinen pseudohypertensio (jäykät valtimot, herkkä vaste lääkitykseen). Hoidossa huomioitava korostetusti samat seikat kuin vuotiailla. den. Kohonneen verenpaineen hoidosta näyttää olevan hyötyä erityisesti aivohalvauksien ja sydämen vajaatoiminnan eston kannalta hyvinkin korkeaan ikään (Chaudhry ym. 2004, Elliott 2004). Varsinaisesti yli 80-vuotiaisiin keskittyvä HY- VET-tutkimus (Bulpitt ym. 2001) on meneillään, ja siitä saataneen tuloksia muutaman vuoden kuluttua. Myös hoitoa vaativasta verenpainetasosta iäkkäillä on ollut eriäviä mieli piteitä. Systolisen hypertension hoitotutkimuksissa lähtövaiheen systolinen verenpaine on ollut 160 mmhg tai korkeampi, ja ainakin tämän hoidon hyödystä on vahva tutkimusnäyttö (Staes sen ym. 2000, Chaudhry ym. 2004). Käypä hoito -suositus ei erottele hoitotavoitteita (alle 140/85 mmhg) iän suhteen, mutta iäkkäillä tavoitteen saavuttaminen voi olla vaikeaa. Taulukkoon 2 on koottu näkemykset hoidon tavoitteista eri-ikäisillä. Kohonneen verenpaineen hoito Elämäntapamuutokset. Kohonneen verenpaineen alentamiseen tähtäävät elämäntapamuutokset ovat periaatteessa samat iäkkäillä kuin nuoremmillakin potilailla. Näiden muutosten merkitys ja toteutettavuus iäkkäillä erityisesti yli 75-vuotiailla ovat kuitenkin varsin rajallisia, ja muutoksia on syytä tehdä varoen. Lääkehoito. Tutkimuksissa on yksiselitteisesti osoitettu, että kohonneen verenpaineen lääkehoidolla voidaan vähentää aivohalvauksien ja sydämen vajaatoiminnan esiintymistä keski-ikäisessä väestössä. Kohonneen verenpaineen hoito vähentää myös sepelvaltimotaudin ilmaantumista, mutta vähemmän kuin teoreettisesti laskien pitäisi. Iäkkään hypertensio Syynä lienee mm. se, että kohonnut verenpaine on vain yksi sepelvaltimotaudin riskitekijöistä ja optimaalinen tulos edellyttää puuttumista myös esimerkiksi tupakointiin ja dyslipidemiaan. Verenpaineen hoitotutkimuksia tehtiin ja 1990-luvuilla vähintään 60-vuotiailla useita. Niistä joissakin sekä systolinen että diastolinen paine tai vain pelkkä systolinen paine oli potilailla kohonnut lähtövaiheessa ja lääkehoidon hyöty vakavien komplikaatioiden estossa katsottiin hyvin tehokkaaksi (Mulrow ym. 2004). Iäkkäiden (keskimääräinen ikä 70 vuotta) systolisen hypertension hoitotutkimuksista tehty meta-analyysi (Staessen ym. 2000) osoitti aktiivi hoidon vähentävän aivohalvauksen riskiä 30 %, sydäntapahtumia 23 % ja kokonaiskuolleisuutta 13 %. Yli 80-vuotiaita on verenpainetutkimuksissa ollut mukana varsin vähän. Seitsemästä verenpainetutkimuksesta tehty meta-analyysi (1 670 yli 80-vuotiasta, keskimääräinen ikä 83 ja verenpaine 180/84 mmhg tutkimuksen alussa) osoitti aivohalvauksien vähentyneen aktiivihoidolla 34 % ja sydäntapahtumien ja sydämen vajaatoiminnan 39 %. Kokonaiskuolleisuus oli kuitenkin ei-merkitsevästi suurempi (6 %) (Gueyffier ym. 1999). Korkeassa iässä toimintakykyä ja elämänlaatua heikentävien komplikaatioiden estoa voidaan kuitenkin pitää kuoleman estämistä tärkeämpänä. Kohonneen verenpaineen hoidon hyödyt oli siis 1990-luvulle mennessä osoitettu selkeästi myös varsin iäkkäillä potilailla. Näissä tutkimuksissa tavallisimmat lääkkeet olivat tiatsididiureetti, beetasalpaaja, kalsiuminestäjä ja niiden yhdistelmät. Uudet tutkimukset. Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä tieto erityisesti ACE:n estäjien ja 1423

4 ATR:n salpaajien merkityksestä on tarkentunut (Kantola 2003, Fournier ym. 2004). Tutkimuksissa on ollut mukana myös yli vuo tiaita, mutta mikään tutkimus ei ole spesifisesti kohdistunut yli 80-vuotiaisiin. Heitä koskeva HYVETtutkimus on kuitenkin meneillään, mm. Suomessa (Bulpitt ym. 2001). ACE:n estäjät yksinään suuren vaaran potilailla (HOPE Study Investigators 2000) tai yhdistettynä diureettiin aivohalvauksen tai TIA:n sairastaneilla potilailla (PROGRESStutkimus 2001) ovat ehkäisseet merkittäviä päätetapahtumia. ATR:n salpaajilla tehdyt uusimmat tutkimukset, kuten LIFE-tutkimus (losartaani vs atenololi vuotiailla, Dahlöf ym. 2002), SCOPE-tutkimus (kandesartaani vs lume vuotiailla, Lithell ym. 2003) sekä MOSES-tutkimus (eprosartaani vs kalsiuminestäjä nitrendipiini aivovaltimotautipotilailla, Schrader ym. 2005) ovat osoittaneet myös ATR:n salpaajien ehkäisevän merkittäviä päätetapahtumia, ja nämä lääkkeet ovat siis tulleet ACE:n estäjien rinnalle verenpainepotilaiden hoidossa. Tässä tilanteessa siedettävyys kysymykset nousevat etualalle. Mikä on paras lääkehoito? Lääkehoidon aloitus ja valinta on yksilöllistä, ja muut samanaikaiset sairaudet ja riskit on huomioitava. Käytännössä yhden lääkeryhmän nimeäminen»parhaaksi» on keinotekoista, koska usein tarvitaan joka tapauksessa yhdistelmiä. Mitä vanhempi potilas on, sitä tärkeämpiä ovat yksilöllinen arviointi ja verenpainelääkityksen aloitus pienillä annoksilla niiden tehoa tarkasti seuraten. Tosin hoitotavoitteiden saavuttaminen vaatii yleensä lopulta samanlaisia annoksia kuin nuoremmillakin potilailla. Verenpainelääkityksen vaikutuksista iäkkäiden elämänlaatuun on äskettäin julkaistu katsaus (Fogari ja Zoppi 2004). Vaikkei mikään lääkeryhmä ole sen mukaan selkeästi paras, ACE:n estäjillä ja ATR:n salpaajilla saattaa olla etuja sekä kognition että seksuaalitoimintojen kannalta muihin lääkeryhmiin verrattuna. Diureetti pienenä annoksena on usein käyttökelpoinen ja edullinen peruslääke etenkin iäkkäille naisille. Erityisesti klooritalidoni on näyttänyt hyödylliseltä hyvin iäkkäiden potilaiden hoidossa (Elliott 2004), mutta tämä usein hypokalemiaa aiheuttava diureetti ei ole enää Suomessa käytössä. Kalsiumin estäjistä on näyttöä varsinkin systolisen hypertension hoidossa. Niiden haittavaikutuksena voi esiintyä nilkkaturvotusta. ACE:n estäjistä ja ATR:n salpaajista on näyttöä erityisesti sydämen vajaatoiminnassa, diabeetikoilla ja valtimotautipotilailla. Ensin mainittujen käyttöä saattaa tosin hankaloittaa yskä. Molempiin lääkkeisiin voi liittyä krea tiniini- ja kal siumpitoisuuden kasvua, joka on otettava huomioon. ACE:n estäjien ja ATR:n salpaajien yhteydessä kreatiniinipitoisuuden lievä kasvu (alle 30 %) ei kuitenkaan yleensä ole vaarallista ja on osoitus hoidon tehosta (Ahmed ym. 2002). Näiden lääkkeiden yhdistäminen pieneen annokseen tiatsididiureettia on usein edullista ja ilmeisen hyödyllistä ennusteen kannalta. Tär keää on kuitenkin muistaa olla yhdistämättä ACE:n estäjää ja kaliumia säästävää diureettia, koska tämä voi erityisesti altistaa hyperkale mialle. Beetasalpaaja on ollut teholtaan ja ennusteen kannalta huonompi kuin edellä mainitut lääkkeet iäkkäiden hypertension hoidossa (Messerli ym. 1998), mutta se on aiheellinen erityisesti sepelvaltimotaudin tai sydämen vajaatoiminnan takia. Taulukkoon 3 on koottu eri verenpainelääkkeiden käyttöaiheet. Iäkkäiden hypertension hoidon sudenkuoppia Vaikka hypertension hoidosta on selvää hyötyä, iäkkäiden erityispiirteet ja erityisesti haitallisen ja oireisen hypotension (kaatumisriski) välttäminen puoltavat varovaisempaa otetta. Lääkehoidon aloituksessa onkin usein korostettu yksilöllisen arvioinnin tärkeyttä ja pieniä annoksia. Ortostatismin arvioimiseksi on verenpaine mitattava myös pystyasennossa. Hypertension toteamisessa on muistettava pseudohypertension ja valkotakkivaikutuksen mahdollisuus. Pseudohypertensio tarkoittaa tilannetta, jossa verenpainemittarin mansetti ei purista voimakkaasti kalkkiutuneita valtimoita ja saatu verenpainearvo on virheellisen suuri. Diagnoosi voi olla vaikea ilman erikoismittauksia (valtimonsisäinen painemittaus). Usein tässä yhteydessä esiintuotu Oslerin oire (rannesyke tuntuu, vaikka mansetti on tiukalla) on arvioitu epäluotettavaksi (Kaplan 1998). Valkotakkipaineen osalta omamittaus ja joissakin tapauksissa vuorokausimittaus selven T. Strandberg

5 TAULUKKO 3. Verenpainelääkeryhmien ominaisuuksia. Lääke Hyödyt Haitat Pieniannoksiset diureetit ACE:n estäjät ATR:n salpaajat Kalsiuminestäjät Beetasalpaajat Näyttö osoitettu valtimotapahtumien ehkäisyssä. Edullinen ja yleensä turvallinen peruslääke. Mahdollista hyötyä myös kalsiumtasapainon kannalta. Näyttö osoitettu valtimotapahtumien ehkäisyssä, mutta selvimmin yhdistettynä diureettiin. Erityisesti diabeetikoille sekä sydämen vajaatoimintaa tai valtimotautia poteville. Ehkäisee diabeteksen puhkeamista. Näyttö osoitettu erityisesti aivohalvauksen ehkäisyssä. Käyttöaiheet samat kuin ACE:n estäjillä. Yskän todennäköisyys vähäisempi. Ehkäisee diabeteksen puhkeamista Näyttö osoitettu valtimotapahtumien ehkäisyssä erityisesti systolisessa hypertensiossa. Erityisesti sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa poteville. Teho voi yksinään olla riittämätön. Älä yhdistä kaliu mia säästävää diureettia ACE:n estäjään tai ATR:n salpaajaan. Voi aiheuttaa yskää (vaihto ATR:n salpaajaan). Kreatiniinia ja kaliumia seurattava tarvittaessa, joskaan kreatiniiniarvon lievä kasvu ei estä käyttöä. Kreatiniinin ja kaliumin osalta samat kuin ACE:n estäjillä. Nilkkaturvotus mahdollista. Voidaan yhdistää myös diureetin kanssa. Vähäisempi näyttö iäkkäiden valtimotapahtumien ehkäisyssä kuin muista verenpainelääkkeistä (Messerli ym. 1998). tävät tilannetta, mutta valkotakkihypertension merkitys itsenäisenä riskitekijänä on edelleen epäselvä. On myös muistettava, että käsitys verenpaineen merkityksestä riskitekijänä on perustunut vastaanotolla tehtyihin mittauksiin, usein kertamittauksiin (Muldoon ja Rutan 2003). Ortostatismin, pseudohypertension ja valkotakkivaikutuksen tärkeä käytännön merkitys iäkkäiden potilaiden hoidossa on se, että hoidon tarpeen arviointi pelkästään vastaanotolla mitatun paineen perusteella voi johtaa liian mataliin paineisiin kotioloissa. Systolisen hypertension hoidossa voi päänvaivaa aiheuttaa sykepaineen huomattava suureneminen, jos diastolinen paine laskee hoidolla systolista enemmän. SHEP-tutkimuksen aineistossa kardiovaskulaaritapahtumien riski lisääntyi erityisesti diastolisen paineen laskiessa alle arvon 60 mmhg. Verenpainelääkkeiden tavallisimmat haittavaikutukset on tunnettava. Iäkkäällä verenpainepotilaalla systolinen paine saattaa joissakin tilanteissa helposti olla pitkälti yli 200 mmhg. Kyseessä ei kuitenkaan ole»hypertensiivinen kriisi», ellei siihen liity kohde-elinoireita, kuten sydämen vajaatoimintaa, epä stabiilia angina pectorista, keuhkopöhöä tai enkefalopatiaa. Verenpaineen nopeaa ja runsasta laskua ei tarvita, ja se voi olla jopa vaarallista. Yleensä riittää tavanomaisen verenpainelääkityksen tehostaminen. Potilaan tilan ja verenpaineen asianmukainen seuranta on kuitenkin tarpeen. Y D I N A S I A T Kohonnut verenpaine on todettava ja hoidettava mieluiten jo ennen vanhuusikää. Hypertensio on myös iäkkäillä vakavien sydän- ja verisuonisairauksien taustatekijä. Kohonneen verenpaineen hoidosta näyttää olevan hyötyä erityisesti aivohalvauksien ja sydämen vajaatoiminnan eston kannalta hyvinkin korkeaan ikään asti. Iäkkäillä lääkehoidon valinta ja aloitus on korostetun yksilöllistä, ja muut samanaikaiset sairaudet ja riskit on tällöin otettava huomioon. Iäkkään hypertensio 1425

6 Iäkkäiden hypertension hoidossa huomioitavia seikkoja Valkotakkivaikutus Tavallinen ilmiö. Vuorokausimittaus voi auttaa arvioinnissa. Hoidon hyödystä ristiriitaisia näkemyksiä. Pseudohypertensio Mahdollisuus muistettava, jos lääkkeillä liian tehokas vaikutus Tulehduskipulääkkeiden käyttö Saneeraa lääkitystä, jos mahdollista. Parasetamoli sijaan? Hoitoperäinen hypotensio Ortostatismi, dehydraatio, liian tehokas lääkitys, muut verenpainetta alentavat lääkkeet (Parkinson-lääkkeet, nitraatit, psyykenlääkkeet). Sykepaineen suureneminen hoidon aikana Varottava diastolisen paineen laskemista alle arvon 60 mmhg? Lääkkeiden haittavaikutukset ACE:n estäjät: yskä Kalsiuminestäjät: nilkkaturvotus Beetasalpaajat: bradykardia, johtumishäiriöt Diureetit: dehydraatio»hypertensiivinen kriisi» Varo tarpeettoman tehokasta hoitoa (kuten lyhytvaikutteisia kalsiuminestäjiä) Usein tavanomaisen verenpainelääkityksen tehostaminen riittää Kirjallisuutta Ahmed A, Kiefe CI, Allman RM, Sims RV, DeLong JF. Survival benefits of angiotensin-converting enzyme inhibitors in older heart failure patients with perceived contraindications. J Am Geriatr Soc 2002; 50: Bulpitt C, Fletcher A, Beckett N, ym. Hypertension in the Very Elderly Trial (HYVET): protocol for the main trial. Drugs Aging 2001;18: Chaudhry SI, Krumholz HM, Foody JM. Systolic hypertension in older persons. JAMA 2004;292: Dahlöf B, Devereux R, Kjeldsen SE, ym. Cardiovascular morbidity and mortality in the Losartan Intervention For Endpoint reduction in hypertension study (LIFE): a randomised trial against atenolol. Lancet 2002;359: Elliott WJ. Management of hypertension in the very elderly patient. Hypertension 2004;44: Fogari R, Zoppi A. Effect of antihypertensive agents on quality of life in the elderly. Drugs Aging 2004;21: Forette F, Seux ML, Staessen JA, ym. The prevention of dementia with antihypertensive treatment: new evidence from the Systolic Hypertension in Europe (Syst-Eur) study. Arch Intern Med 2002;162: Fournier A, Messerli F, Achard J, ym. Cerebroprotection mediated by angiotensin II. A hypothesis supported by recent randomised clinical trials. JACC 2004;43: Fries JF. Reducing disability in older age. JAMA 2002;288: Gueyffier F, Bulpitt C, Boissel J-P, ym. Antihypertensive drugs in very old people: a subgroup metaanalysis of randomized controlled trials. INDANA Group. Lancet 1999;353: HOPE (Heart Outcomes Prevention Evaluation) Study Investigators. Effects of an angiotensin-converting-enzyme inhibitor, ramipril, on cardiovascular events in high-risk patients. N Engl J Med 2000; 342: Kantola I. Muuttuuko kohonneen verenpaineen lääkehoito uusien tutkimustuloksien mukaan? Suom Lääkäril 2003;38: Kaplan NM. Clinical hypertension. Seitsemäs painos, Williams & Wilkins Kivipelto M, Helkala E-L, Laakso MP, ym. Apolipoprotein E e4 allele, elevated midlife total cholesterol level, and high midlife systolic blood pressure are independent risk factors for late-life Alzheimer disease. Ann Intern Med 2002;137: Lithell H, Hansson L, Skoog I, ym. The study on cognition and prognosis in the elderly (SCOPE): principal results of a randomised double-blind intervention trial. J Hypertens 2003;21: Messerli FH, Grossman E, Goldbourt U. Are beta-blockers efficacious as first-line therapy for hypertension in the elderly? JAMA 1998; 279: Muldoon MF, Rutan GH. Defining hypertension: never as simple as it seems. J Hypertens 2003;21: Mulrow C, Lau J, Cornell J, Brand M. Pharmacotherapy for hypertension in the elderly. (Cochrane Review). Teoksessa: The Cochrane Library, Issue 4, Oxford: Update Software. PROGRESS Collaborative Group. Randomised trial of a perindoprilbased blood pressure lowering regimen among 6105 individuals with previous stroke or transient ischemic attack. Lancet 2001;358: Schrader J, Luders S, Kulschewski A, ym. Morbidity and mortality after Stroke Eprosartan compared to nitredipine for secondary prevention (MOSES) Stroke 2005 (painossa). Sierra C, de la Sierra A, Mercader J, ym. Silent cerebral white matter lesions in middle-aged essential hypertensive patients. J Hypertens 2002;2: Staessen JA, Fagard R, Thijs L, ym. Randomised double-blind comparison of placebo and active treatment for older patients with isolated systolic hypertension: the Systolic Hypertension in Europe (Syst- Eur) trial investigators. Lancet 1997;350: Staessen JA, Gasowski J, Wang JG, ym. Risks of untreated and treated isolated systolic hypertension in the elderly: meta-analysis of outcome trials. Lancet 2000;355: Strandberg TE, Pitkälä K. What is the most important component of blood pressure: systolic, diastolic or pulse pressure? Curr Opin Nephrol Hypertens 2003;12: Suomen verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Kohonneen verenpaineen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Duodecim 2002;118: fi TIMO STRANDBERG, dosentti HYKS:n yleissisätautien ja geriatrian klinikka HUS 1426

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista

Lisätiedot

Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia

Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia Tieteessä alkuperäistutkimus Teemu L. Ahola LT, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus THL, Terveysosasto teemu.ahola@tyks.fi Jouni K. Johansson LT, terveydenhuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset Antti Jula Ylilääkäri, dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tärkeimmät kuolemaan johtaneet riskitekijät

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho

Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho Lääkehoito Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet Heikki Ruskoaho Kohonnutta verenpainetta alentavan lääkehoidon tavoitteena on sekä systolisen että diastolisen verenpaineen mahdollisimman

Lisätiedot

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Vaikean verenpainetaudin hoito

Vaikean verenpainetaudin hoito Näin hoidan Matti Nikkilä Vaikean verenpainetaudin hoito Uusista verenpainelääkkeistä huolimatta hypertension hoitotulokset jäävät usein epätyydyttäviksi. Lähes puolella verenpainepotilaista todetaan lääkityksen

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti. Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen

Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti. Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen Katsaus Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen Vaihdevuosien jälkeiseen kohonneeseen verenpaineeseen on viime vuosikymmenien aikana suhtauduttu pidättyvämmin kuin miehen

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet?

Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet? Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet? 23.05.08 Helsinki Tuula Tikkanen Dosentti, apulaisylilääkäri Laakson sairaalan konsultaatiopkl ja Helsinki Hypertension Centre of Excellence, HYKS Kohonnut verenpaine,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Jopa %:lla aikuistyypin diabeetikoista

Jopa %:lla aikuistyypin diabeetikoista Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Verenpainetaudin hoito aikuistyypin diabeetikoilla Leena Mykkänen Jopa 40 60 %:lla aikuistyypin diabeetikoista on kohonnut verenpaine, joka lisää jo muutenkin suurta

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Opiskeluintoa ja menestystä tuleviin valintakokeisiin!

Opiskeluintoa ja menestystä tuleviin valintakokeisiin! RATKAISUT TESTIKYSYMYKSIIN Tästä löydät astaukset lääketieteen alintakoetyyppisiin testikysymyksiin. Jos osa kysymyksistä tuotti sinulle paljon päänaiaa, älä masennu, keään alintakokeeseen on ielä pitkä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Kohonneen verenpaineen seulonnan yleistyessä

Kohonneen verenpaineen seulonnan yleistyessä Kohonnut verenpaine Matti Nikkilä Kohonnut verenpaine on todettu hyvin yleiseksi ja merkitseväksi sydän- ja verisuonitautien vaaratekijäksi. Lääkehoidon aloituksen kynnys on alentunut parin viime vuosikymmenen

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Hypertension lääkehoito Suomessa

Hypertension lääkehoito Suomessa SILY ry:n ja Trafin valtuuttamien ilmailulääkäreiden kevätkokous 4.4.2014 Helsinki Hypertension lääkehoito Suomessa Teemu Ahola LT kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus Ilmailulääkäri

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Mitä tehdä, kun kaikki verenpainelääkkeet ovat jo käytössä? Ilkka Kantola

Mitä tehdä, kun kaikki verenpainelääkkeet ovat jo käytössä? Ilkka Kantola Näin hoidan Mitä tehdä, kun kaikki verenpainelääkkeet ovat jo käytössä? Ilkka Kantola Vaste hoitoon on huono noin joka kymmenennellä verenpainepotilaalla. Tärkeimmät syyt ovat mittaamiseen liittyvät ongelmat,

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

Alzheimerin taudin ehkäisy

Alzheimerin taudin ehkäisy Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan

Lisätiedot

LÄÄKETIETEEN VALINTAKOEVAATIMUKSET UUDISTUVAT

LÄÄKETIETEEN VALINTAKOEVAATIMUKSET UUDISTUVAT LÄÄKETIETEEN VALINTAKOEVAATIMUKSET UUDISTUVAT Lääketieteen valintakoe uudistuu, kun pitkään käytössä ollut Galenos poistuu pääsykoevaatimuksista. Keväällä 2012 valintakokeen tehtävät pohjautuvat lukion

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Dementian ehkäisy. Timo Strandberg

Dementian ehkäisy. Timo Strandberg Katsaus Dementian ehkäisy Timo Strandberg Käsitykset dementian primaaripreventiosta ovat kehittyneet huimasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tärkeä merkitys on ollut sillä, että raja kahden tärkeimmän

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Kohonnut verenpaine

Käypä hoito -suositus. Kohonnut verenpaine Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 22.9.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin

Lisätiedot

Verenpaineen kotiseuranta

Verenpaineen kotiseuranta Verenpaineen kotiseuranta Liikunnan vaikutus 3-9 kk aikana Lääkityksen vaikutus Hoitotulokset ja seuranta Autotehtaan työntekijöiden ja toimihenkilöiden ikäjakautuma, yhteensä 1002 henkeä Tästä kaikki

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa. Raimo Kettunen

Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa. Raimo Kettunen Katsaus Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa Raimo Kettunen Sepelvaltimotautia sairastavat ovat valtimonkovettumistaudin sekundaariprevention tutkituin kohderyhmä. Myös iskeemisen

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista Alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja THL, terveyden ja hyvinvoinnin toimiala erkki.vartiainen@thl.fi Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen

Lisätiedot

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänlääkkeet ja liikunta Sydänlääkkeet ja liikunta Beetasalpaajat S = selektiivinen (beeta-1-selektiivinen eli etupäässä sydämeen vaikuttava) V = vasodilatoiva eli verisuonia laajentava I = ISA (intrinsic sympathomimetic action)

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Tieto ja terveysteknologiat

Tieto ja terveysteknologiat Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo, dosentti Päätoimittaja, EBM Guidelines & EBMeDS Kustannus Oy Duodecim Helsinki 20.5.2013 Sidonnaisuudet: Saan palkkaa Kustannus Oy Duodecimilta, joka on Terveysportin,

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Kohonneen verenpaineen hoito

Kohonneen verenpaineen hoito KUOPION YLIOPISTON JULKAISUJA D. LÄÄKETIEDE 471 KUOPIO UNIVERSITY PUBLICATIONS D. MEDICAL SCIENCES 471 PÄIVI MERIRANTA Kohonneen verenpaineen hoito Hyvää hoitoa etsimässä Treatment of Hypertension Looking

Lisätiedot

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010 Lääkityksien purku geriatrin näkökulma Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki Esityksen teemat perusperiaatteet antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet kipulääkkeet

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

UUSIN TIETO VAHVISTAA:

UUSIN TIETO VAHVISTAA: Kahvifaktaa ja terveys y h t e e n v e t o j a t i e t e e l l i s i s t ä t u t k i m u k s i s t a 2 4 TUTKITTUA TIETOA Kahvin vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin ASIANTUNTIJA Tutkimusprofessori

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Juhon ja Kallen tarinat Kahden diabeetikko miehen tarinat haasteellisia mutta opettavaisia

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa

Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa Ilkka Tikkanen, dos. sisät. ja nefrol. erik.lääk. Osastonylilääkäri, HYKS Medisiininen tulosyksikkö, nefrologian klinikka ja Helsinki Hypertension

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot