Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja"

Transkriptio

1 Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista ohjeista aloittaa verenpainetta alentava hoito pelkästään tietyn diastolisen tai systolisen verenpainearvon tai molempien perusteella. Entistä selvemmin kiinnitetään huomiota sydän- ja verisuonisairauksien yksilöllisen kokonaisriskin arviointiin hoitopäätöstä tehtäessä. Arvioitaessa sydänja verisuonisairauksien vaaraa kohonneen verenpaineen yhteydessä on huomioitava tunnetut muut vaaratekijät, kuten tupakointi, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ja diabetes, sekä mahdolliset hypertensioon liittyvät kohde-elinvauriot. Verenpainetta alentava hoito on aloitettava herkästi potilailla, joilla todetaan useita sydän- ja verisuonisairauksille altistavia vaaratekijöitä tai ilmeinen kardiovaskulaarinen tai munuaissairaus. Elintapa- ja lääkehoito on näillä potilailla syytä aloittaa jopa aiemmin normaaleiksi tulkituilla verenpainearvoilla. Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja verisuonisairauksien vaara. Epidemiologisissa selvityksissä on osoitettu verenpainetason suora yhteys aivohalvauksen ja sepelvaltimotaudin aiheuttamaan kuolleisuuteen (Mac- Mahon ym. 1990, Mulrow ym. 1994). Verenpaineen alentuminen viime vuosien ja vuosikymmenien aikana väestötasolla on yhteydessä vähentyneeseen kardiovaskulaariseen sairastuvuuteen (Joint National Committee 1997, MacMahon ym. 1997). Ensimmäisenä selvä hyöty kohonneen verenpaineen hoidosta todettiin pahanlaatuisessa hypertensiossa, mutta vähitellen hoidon teho on osoitettu yhä alemmilla verenpainetasoilla. Aiempi lähtökohta hoitopäätöstä tehtäessä on ollut diastolinen verenpaine, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat korostaneet myös systolisen paineen merkitystä (Vanhanen, tässä numerossa). Ongelmat aiemmissa verenpainesuosituksissa Epidemiologiset tutkimukset ja viime vuosien satunnaistetuista hoitokokeiluista laaditut metaanalyysit ovat olleet pohjana kansallisille hoitosuosituksille. Näissä on pyritty antamaan ohjeet rajoista, joiden ylittyessä verenpaineen hoito lääkkeillä tai ilman niitä on aiheellinen. On ollut vaikeaa määrittää verenpainerajaa siten, että mahdollisimman moni hyötyisi kohonneen verenpaineen alentamisesta altistamatta samalla liian suuria potilasmääriä hoidon erityisesti lääkehoidon mahdollisille haitoille. Näyttöön perustuvan lääketieteen vaatimukset ja taloudelliset seikat ovat nousseet korosteisesti esille. Eri maiden hoitosuositukset ovatkin eronneet huomattavasti toisistaan. Esimerkkeinä tästä ovat varsin konservatiivinen brittiläinen suositus (Sever ym. 1993) ja toisaalta hoitoon ohjaaminen entistä pienemmillä verenpaineen arvoilla Yhdysvalloissa (Joint National Committee 1997). Tämä on periaatteessa johtanut varsin erilaisiin hoitokäytäntöihin ja siten potilaat erilaiseen asemaan sairastuvuudeltaan muutoin samankaltaisissa maissa. Lisäksi interventioita väestötasolla kohdennettaessa on huomioitava, että valtaosa kardiovaskulaarisesta sairastuvuudesta esiintyy potilailla, joiden verenpaine aiempien kriteerien perusteella on luokiteltu joko normaa- Duodecim 1999; 115:

2 liksi tai vain lievästi kohonneeksi ja siten hoitorajojen ulkopuolella olevaksi (National High Blood Pressure Education Program Working Group 1993). Kohonnut verenpaine ja kokonaisriskin arviointi Viime vuosina on entistä enemmän kiinnitetty huomiota potilaiden riskin kokonaisvaltaiseen arviointiin hypertension hoidosta päätettäessä. Perusteena ovat jälleen olleet epidemiologiset selvitykset, joiden mukaan hypertensiopotilaan riski sairastua kardiovaskulaarisiin komplikaatioihin kasvaa huomattavasti, mikäli samanaikaisesti esiintyy muita aivohalvaukselle tai sepelvaltimotapahtumalle altistavia tekijöitä (Alderman 1993). Tällöin myös kohonneen verenpaineen alentamisesta saavutettavat hyödyt ovat huomattavasti suuremmat verrattuna siihen, että hoidetaan vain ne potilaat, joiden verenpaine ylittää tietyn arvon, huomioimatta yksittäisen potilaan todellista riskiä sairastua hypertension kohde-elinkomplikaatioihin (Alderman 1993, Kaplan 1998). Edellä mainitut riskiprofiilit on mahdollista muuntaa numeerisiksi, hoitopäätöstä ohjaaviksi kaavioiksi, kuten Uuden-Seelannin hypertensiosuosituksessa (Core Service Committee 1995) ja sepelvaltimotautipotilaiden riskin arvioinnissa (Wood ym. 1998). Jokapäiväisessä potilastyössä kyseiset kaaviot saattavat olla kuitenkin liian vaikeaselkoisia ja johtaa yksittäisten potilaiden tapauksessa liian jäykkiin hoitopäätöksiin (Kaplan 1998). Lyhyellä, esimerkiksi viiden vuoden aikavälillä kokonaisriskiä arvioitaessa korostuu iäkkäiden potilaiden hoidosta odotettavissa oleva hyöty, jolloin on olemassa vaara nuorempien potilaiden hoidon laiminlyömisestä (Zanchetti ja Mancia 1996, Simpson 1997). On muistettava, että nuorilla ja keski-ikäisillä lievästi kohonneesta verenpaineesta johtuvat komplikaatiot ilmenevät paljon myöhemmin kuin päätetapahtumiin perustuvat interventiotutkimukset yleensä kestävät. Käytännössä potilaan kokonaisriskin arvioinnissa päästäneenkin riittävään tarkkuuteen huomioimalla yksilöllisesti odotettavissa oleva elinikä (Zanchetti ja Mancia 1996) sekä tärkeimmät anamnestiset vaaratekijät ja mahdolliset kohonneesta verenpaineesta jo aiheutuneet kohde-elinvauriot (taulukko 1). Anamnestisesti tärkeimmät sydän- ja verisuonisairauksille altistavat riskitekijät hypertension yhteydessä ovat tupakointi, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ja diabetes. Lisäksi iäkkäät potilaat, miehet ja menopaussin ohittaneet naiset ovat alttiimpia komplikaatioille. Nuorella iällä ilmaantuvan sepelvaltimotaudin esiintyminen suvussa on lisäksi tärkeä seikka hypertension hoidon tarvetta arvioitaessa (Joint National Committee 1997). Toinen oleellinen seikka kohonneen verenpaineen hoitotarvetta arvioitaessa on todettavissa olevien kohde-elinvaurioiden huomioiminen (taulukko 1). Mikäli kohonnut verenpaine on jo johtanut kohde-elinmuutoksiin, on myös lisäkomplikaatioiden vaara erityisen suuri. Vaikka hoito aloitetaankin tällöin periaatteessa liian myöhään, on erityisen tärkeää normaalistaa näiden potilaiden verenpaine muihin vaaratekijöihin vaikuttamisen ohella. Mikäli todetaan merkkejä vasemman kammion hypertrofiasta, sepelvaltimotaudista, munuaissairaudesta tai yleisestä ateroskleroosista, verenpaineen tehokas hoitaminen parantaa ennustetta oleellisesti. Tärkeää olisikin panostaa kohde-elinvaurioiden mahdollisimman varhaiseen diagnostiikkaan, Taulukko 1. Riskin arviointi hypertensiossa. Tärkeimmät vaaratekijät Tupakointi Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Diabetes Yli 60 vuoden ikä Miessukupuoli, naisilla postmenopausaalisuus Suvussa runsaasti sepelvaltimotautia naisilla alle 65 vuoden ja miehillä alle 55 vuoden iässä Merkkejä kohde-elinvaurioista tai sydän- ja verisuonisairaudesta Sydänsairaudet Vasemman kammion hypertrofia Angina pectoris tai sairastettu sydäninfarkti Sepelvaltimoiden revaskularisaatio Sydämen vajaatoiminta Aivohalvaus, TIA-kohtaus Munuaistauti Perifeerinen valtimosairaus Retinopatia 946 I. Tikkanen ja T. Tikkanen

3 erityisesti kammiohypertrofian toteamiseen kaikukuvauksella sekä mikroalbuminurian seulontaan. Tulevaisuuden haaste on löytää keinoja esimerkiksi geneettisiä merkkejä joilla kohdeelinvaurioiden kehittymiselle alttiit verenpainepotilaat voidaan mahdollisimman varhain saada tehokkaaseen ja yksilölliseen hoitoon verenpainetasosta riippumatta. Kohonneen verenpaineen hoito riskiprofiilin mukaan Käyttökelpoisimmat ja tuoreimmat ohjenuorat verenpaineen hoitorajoiksi ovat WHO:n suositus vuodelta 1996 (Chamlers ja Zanchetti 1996) sekä Joint National Committeen suositus vuodelta Molemmissa korostetaan verenpainetason huolellista ja luotettavaa diagnostiikkaa, riittävää seurantaa, vastaanotolla tehtävien mittausten virhelähteiden havaitsemista ja eliminoimista sekä tarvittaessa diagnostiikan täydentämistä koti- tai ambulatorisilla mittauksilla (Turjanmaa, tässä numerossa). Näissä suosituksissa korostuu aiempaa selvemmin vaaratekijöiden ja kohde-elinvaurioiden huomioon ottaminen verenpainetta alentavaa hoitoa aloitettaessa. Lisäksi on huomioitava sekä diastolinen että systolinen verenpaine, joko yhdessä tai erikseen. WHO:n suosituksessa (Chamlers ja Zanchetti 1996) diastolinen verenpainetaso mmhg tai systolinen paine mmhg edellyttää verenpaineen seuraamista 2 4 viikon aikana yhdistettynä elämäntapaohjeisiin. Mikäli verenpaine ei laske alle arvon 140/90 mmhg, Lähtöverenpaine: diastolinen mmhg tai systolinen mmhg Toista verenpaineen mittaus 2 4 viikon kuluessa + Elintapaneuvonta 4 viikon kuluessa <140/90 mmhg Diastolinen tai systolinen Seuranta Kardiovaskulaarisen kokonaisriskin arviointi 1 Kokonaisriski pieni Kokonaisriski suuri 3 6 kuukauden kuluessa Diast tai syst Diast. 95 tai syst. 160 Diast. 90 tai syst. 140 Seuranta Lääkehoito Lääkehoito 1 Mikäli todettavissa kohde-elinvaurio, on syytä aloittaa joka tapauksessa lääkehoito Kuva 1. Lievän hypertension hoitosuositus WHO:n (Chamlers ja Zanchetti 1996) mukaan. Uusimman kansainvälisen hoitosuosituksen (WHO-ISH 1999) mukaan tavoiteverenpainetaso tulee entisestään laskemaan (alle 130/85 mmhg). Iäkkäämmillä potilailla voidaan tyytyä verenpainetasoon alle 140/90, mikäli sivuvaikutusten takia alempaan verenpainetasoon ei päästä. 947

4 suositellaan kardiovaskulaarisen kokonaisriskin arviointia ja lääkehoidon aloittamista suuren riskin potilailla, joilla diastolinen verenpaine on 90 mmhg tai systolinen paine 140 mmhg. Lisäksi korostetaan, että kaikki potilaat, joilla on jo todettavissa kohonneeseen verenpaineeseen liittyviä kohde-elinvaurioita, tulee hoitaa lääkkeillä myös silloin, kun verenpaine on vain lievästi kohonnut (kuva 1). Niillä potilailla, joilla kardiovaskulaarinen riski todetaan pieneksi, suositellaan lääkehoidon aloittamisrajoiksi arvoja 95 ja 160 mmhg. Tuoreimmassa yhdysvaltalaisessa Joint National Committeen (1997) suosituksessa mennään WHO:n suosituksia astetta pitemmälle ja annetaan yksityiskohtaiset ohjeet sekä kohonneen verenpaineen luokitteluun että hoitorajojen määrittämiseen. Potilaiden luokittelussa otetaan huomioon vaaratekijät, kohde-elinvaurioiden ja kardiovaskulaarisairauksien esiintyminen sekä verenpainetaso painottaen kohde-elinvaurioita ja vaaratekijöitä hoitopäätöstä tehtäessä. Erikseen on luokiteltu ns.»korkea normaali» verenpainetaso /85 89 mmhg (taulukko 2). Jo tällä, periaatteessa normaaliksi tulkittavalla tasolla verenpainetta alentava lääkehoito katsotaan aiheelliseksi, mikäli potilas sairastaa sydämen tai munuaisten vajaatoimintaa tai diabetesta. Tätä suuremmilla arvoilla ( 140/90 mmhg) kohde-elinvaurioiden katsotaan joka tapauksessa aiheellistavan suoraan lääkehoidon. Muutoin suositellaan vaaratekijöiden kasautumisen ja verenpainetason mukaan 6 12 kuukauden seurantaa, lääkkeetöntä hoitoa sekä tarvittaessa myös lääkitystä (yksityiskohdat taulukossa 2). Lopuksi On loogista, että kohonneen verenpaineen hoitoa aloitettaessa tulee punnita sekä odotettavissa olevat seuraamukset hoitamatta jättämisestä että verenpaineen alentamisesta saavutettavissa oleva hyöty huomioiden hoidosta mahdollisesti koituvat haitat. Pelkkä verenpainetason mittaaminen ei riitä hoitopäätökseen, vaan hoidon tulee perustua kardiovaskulaarisen kokonaisriskin arviointiin. Loogisin ja potilastyöhön käytännöllisin on tätä nykyä Joint National Committeen (1997) ohjeisto, joka varmasti tulee osaltaan ohjaamaan myös suomalaisia hypertension hoito-ohjeita (Suomen Sydäntautiliiton työryhmän suositus 1994). Näitä ohjeita ollaan uudistamassa näyttöön perustuvan lääketieteen pohjalta Duodecimin Käypä Hoito -projektin puitteissa. Samalla tulisi käynnistää keskustelu yhteiskunnallis-taloudellisista mahdolli- Taulukko 2. Riskin arviointi ja verenpainetta alentava hoito 1 Joint National Committeen (1997) mukaan. Löydös Riski- Riski- Riskiryhmä A 2 ryhmä B 3 ryhmä C 4 Keskeiset vaaratekijät + /+ Kohde-elinvaurio tai sydän- ja verisuonisairaus + Verenpaine /85 89 mmhg Elintapamuutos Elintapamuutos Lääkehoito 5 (»korkea normaali» paine) Verenpaine /90 99 mmhg Elintapamuutos Elintapamuutos 6 Lääkehoito (ad 12 kk) (ad 6 kk) Verenpaine 160/ 100 mmhg Lääkehoito Lääkehoito Lääkehoito 1 Elintapaohjaus liitettävä aina lääkehoitoon 2 Potilailla ei ole todettavissa taulukossa 1 mainittuja keskeisiä vaaratekijöitä eikä merkkejä kohde-elinvaurioista tai sydän- ja verisuonisairauksista 3 Potilailla yksi tai useampia vaaratekijöitä mutta ei kohde-elinvaurioita tai sydän- ja verisuonisairauksia 4 Kaikki potilaat, joilla todetaan merkkejä kohde-elinvauriosta, diabetes tai kliinisesti merkittävä sydän- ja verisuonisairaus 5 Mikäli potilaalla sydämen vajaatoiminta, munuaisten vajaatoiminta tai diabetes 6 Mikäli potilaalla useita vaaratekijöitä, harkittava myös lääkehoitoa 948 I. Tikkanen ja T. Tikkanen

5 suuksista tarkistaa hoidon korvauksia hoidon muuttuneita aloittamisrajoja vastaavaksi. Hoidon aloittamiskriteerien lisäksi on oleellista kiinnittää samanaikaisesti huomiota hoidon toteutumiseen sydän- ja verisuoniperäisen kuolleisuuden ja sairastuvuuden vähentämiseksi. HOT-tutkimuksen tulos hypertension hoidon optimaalisesta tavoitteesta 138.5/82.6 mmhg (Hansson ym. 1998) puoltaa osaltaan entistä aktiivisempaa otetta jo lievästi kohonneen verenpaineen hoidossa, vaikka tutkimus ei asetelmansa vuoksi vastaakaan kysymykseen, milloin tiettyä verenpainetta kannattaa alentaa. Kuten edellä on esitetty, huomio on kohdistettava erityisesti potilaisiin, joilla todetaan joko merkkejä kohde-elinvaurioiden kehittymisestä tai muutoin lisääntynyt kardiovaskulaaristen komplikaatioiden riski. Kirjallisuutta Alderman M H. Blood pressure management: individualized treatment based on absolute risk and the potential for benefit. Ann Intern Med 1993; 119: Chalmers J, Zanchetti A. The 1996 report of the World Health Organization expert committee on hypertension control. J Hypertens 1996; 14: Core Service Committee. Guidelines for the management of mildly raised blood pressure in New Zealand Hansson L, Zanchetti A, Carruthers S G, ym. Effects of intensive bloodpressure lowering and low-dose aspirin in patients with hypertension: principal results of the Hypertension Optimal Treatment (HOT) randomised trial. Lancet 1998; 351: Joint National Committee. The sixth report of the Joint National Committee on Detection, Evaluation and Treatment of High Blood Pressure (JNC VI). National Institute of Health Publication 1997; No Kaplan N M. Treatment of hypertension: rationale, guidelines, and goals. Kirjassa: Pine J W, toim. Clinical hypertension. Baltimore: Williams & Wilkins, 1998, s MacMahon S, Peto R, Cutler J, ym. Blood pressure, stroke, and coronary heart disease. Part 1, Prolonged differences in blood pressure: prospective observational studies corrected for the regression dilution bias. Lancet 1990; 335: MacMahon S, Rodgers A, Neal B, Chalmers J. Blood pressure lowering for the secondary prevention of myocardial infarction and stroke. Hypertension 1997; 29: Mulrow C D, Cornell J A, Herrera C R, ym. Hypertension in the elderly. JAMA 1994; 272: National High Blood Pressure Education Program Working Group. National High Blood Pressure Education Program Working Group report on primary prevention of hypertension. Arch Intern Med 1993; 153: Sever P, Beevers G, Bulpitt C, ym. Management guidelines in essential hypertension report of the second working party of the British Hypertension Society. BMJ 1993; 306: Simpson F O. Guidelines for antihypertensive therapy: problems with a strategy based on absolute cardiovascular risk, reply to comments. J Hypertension 1997; 15: 1 2. Suomen Sydäntautiliiton työryhmän suositus. Kohonneen verenpaineen ehkäisy, toteaminen ja hoito. Suom Lääkäril 1994; 17: Wood D, de Backer G, Faergeman O, ym. Prevention of coronary heart disease in clinical practice. Recommendations of the second joint task force of European and other societies on coronary prevention. Eur Heart J 1998; 19: Zanchetti A, Mancia G. Editors corner: benefits and cost-effectiveness of antihypertensive therapy. The acturial versus the intervention trial approach. J Hypertension 1996; 14: WHO-ISH 1999 World Health Organization International Society of Hypertension. Guidelines for the management of hypertension. Guidelines Subcommittee. J Hypertens 1999; 17: ILKKA TIKKANEN, dosentti, hallinnollinen apulaisylilääkäri HYKS:n sisätautien klinikka PL 341, Haartmaninkatu HYKS TUULA TIKKANEN, LKT, osastonlääkäri Laakson sairaala Helsinki 949

Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho

Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho Lääkehoito Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet Heikki Ruskoaho Kohonnutta verenpainetta alentavan lääkehoidon tavoitteena on sekä systolisen että diastolisen verenpaineen mahdollisimman

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Uniapnea ja kardiovaskulaarisairaudet. LT Jukka Lojander HYKS Sydän ja keuhkokeskus, Jorvin sairaala

Uniapnea ja kardiovaskulaarisairaudet. LT Jukka Lojander HYKS Sydän ja keuhkokeskus, Jorvin sairaala Uniapnea ja kardiovaskulaarisairaudet LT Jukka Lojander HYKS Sydän ja keuhkokeskus, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet HYKS Uniapnean Käypä hoito - työryhmä Keuhkolääkäriyhdistyksen hallitus Kongressimatkoja

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin

Sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Valtimotaudin vaaran yksilöllinen arvioiminen Kalevi Pyörälä Viimeaikaisissa sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien ehkäisyä koskevissa

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Hypertension lääkehoito Suomessa

Hypertension lääkehoito Suomessa SILY ry:n ja Trafin valtuuttamien ilmailulääkäreiden kevätkokous 4.4.2014 Helsinki Hypertension lääkehoito Suomessa Teemu Ahola LT kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus Ilmailulääkäri

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi?

Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Ilkka Tikkanen NÄIN HOIDAN Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Kaikki keskeiset verenpainelääkeryhmät parantavat hypertensiopotilaiden ennustetta. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjien

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?

Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Aikuisten diabetes Mikko Syvänne Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Diabetes määritellään plasman glukoosipitoisuuden mukaan, mutta glykemian tehokas hoito ehkäisee lähinnä diabeteksen

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia

Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia Tieteessä alkuperäistutkimus Teemu L. Ahola LT, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus THL, Terveysosasto teemu.ahola@tyks.fi Jouni K. Johansson LT, terveydenhuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Antti Jula LKT, sisätautien erikoislääkäri, tutkimusprofessori, THL Yleislääkäripäivät 2016, 13.5.2016 Helsinki Verenpaine ja AVH-kuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet?

Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet? Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet? 23.05.08 Helsinki Tuula Tikkanen Dosentti, apulaisylilääkäri Laakson sairaalan konsultaatiopkl ja Helsinki Hypertension Centre of Excellence, HYKS Kohonnut verenpaine,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti. Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen

Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti. Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen Katsaus Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen Vaihdevuosien jälkeiseen kohonneeseen verenpaineeseen on viime vuosikymmenien aikana suhtauduttu pidättyvämmin kuin miehen

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine on yleisin lääkärissä

Kohonnut verenpaine on yleisin lääkärissä Kohonnut verenpaine Jorma K. Takala ja Esko A. Kumpusalo Verenpainepotilaan hoito on vaativa ja haasteellinen tehtävä, jossa pitkäaikaistavoitteena on potilaan hyvinvoinnin edistämisen lisäksi ehkäistä

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Iäkkään hypertensio. Katsaus. Potilasesimerkki. Hypertension merkitys

Iäkkään hypertensio. Katsaus. Potilasesimerkki. Hypertension merkitys Katsaus TIMO STRANDBERG Iäkkään hypertensio Kohonnut verenpaine on erityisesti iäkkäillä vakavien sydän- ja verisuonisairauksien varsinkin aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan taustatekijä. Kohonneen

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Tieto ja terveysteknologiat

Tieto ja terveysteknologiat Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo, dosentti Päätoimittaja, EBM Guidelines & EBMeDS Kustannus Oy Duodecim Helsinki 20.5.2013 Sidonnaisuudet: Saan palkkaa Kustannus Oy Duodecimilta, joka on Terveysportin,

Lisätiedot

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset Antti Jula Ylilääkäri, dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tärkeimmät kuolemaan johtaneet riskitekijät

Lisätiedot

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011

Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote tarjoaa lisätietoa seuraavista aiheista: Kasvistanolit; mitä ne ovat, kuinka ne toimivat ja miten ne eroavat kasvisteroleista Nykykäsitys kasvistanolien

Lisätiedot

Liikuntaintervention vaikutus verenpaineeseen, pulssipaineeseen, kehonkoostumukseen ja painoon ylipainoisilla keski-ikäisillä miehillä

Liikuntaintervention vaikutus verenpaineeseen, pulssipaineeseen, kehonkoostumukseen ja painoon ylipainoisilla keski-ikäisillä miehillä Liikuntaintervention vaikutus verenpaineeseen, pulssipaineeseen, kehonkoostumukseen ja painoon ylipainoisilla keski-ikäisillä miehillä Helinä Turtinen Pro gradu -tutkielma Kansanterveystiede Itä-Suomen

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Lescol / Lescol Depot. 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lescol / Lescol Depot. 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lescol / Lescol Depot 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Korkea kolesteroli tarkoittaa kolesterolin

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen

Lisätiedot

Tieto ja terveysteknologiat

Tieto ja terveysteknologiat Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo, dosentti Päätoimittaja, EBM Guidelines & EBMeDS Kustannus Oy Duodecim Helsinki 19.5.2014 Sidonnaisuudet: Saan palkkaa Kustannus Oy Duodecimilta, joka on Terveysportin,

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Verenpaineen kotiseuranta

Verenpaineen kotiseuranta Verenpaineen kotiseuranta Liikunnan vaikutus 3-9 kk aikana Lääkityksen vaikutus Hoitotulokset ja seuranta Autotehtaan työntekijöiden ja toimihenkilöiden ikäjakautuma, yhteensä 1002 henkeä Tästä kaikki

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Mitä spirometrialla mitataan? O 2 Keuhkosairaudet vaikuttavat yleisimmin keuhkojen

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

Jopa %:lla aikuistyypin diabeetikoista

Jopa %:lla aikuistyypin diabeetikoista Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Verenpainetaudin hoito aikuistyypin diabeetikoilla Leena Mykkänen Jopa 40 60 %:lla aikuistyypin diabeetikoista on kohonnut verenpaine, joka lisää jo muutenkin suurta

Lisätiedot

Keski-ikä oli 38,5 vuotta.

Keski-ikä oli 38,5 vuotta. Väestö Vuosina 1800-1950 Suomen väestö kaksinkertaistui aina 50 vuodessa. Vuosina 1950-1990 väestön lisäys on ollut 1 miljoona eikä se enää juuri muutu. Alle työikäisiä on noin 1 milj. ja yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti. Lääkäri

Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti. Lääkäri Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti Lääkäri2018 11.1.2018 Tavoitteet Kurssin jälkeen osallistuja ymmärtää tutkimustiedon kriittisen arvioinnin käsitteet. Hän osaa analysoida kliinisten

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Kotona mitattu verenpaine kuvaa valtimotaudin riskiä paremmin. paremmin kuin vastaanotolla mitattu

Kotona mitattu verenpaine kuvaa valtimotaudin riskiä paremmin. paremmin kuin vastaanotolla mitattu kättä pidempää Teemu Niiranen LT, sisätautien erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Väestötutkimusyksikkö teemu.niiranen@thl.fi Antti Jula LKT, sisätautiopin dosentti, tutkimusprofessori

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Mitä tehdä, kun kaikki verenpainelääkkeet ovat jo käytössä? Ilkka Kantola

Mitä tehdä, kun kaikki verenpainelääkkeet ovat jo käytössä? Ilkka Kantola Näin hoidan Mitä tehdä, kun kaikki verenpainelääkkeet ovat jo käytössä? Ilkka Kantola Vaste hoitoon on huono noin joka kymmenennellä verenpainepotilaalla. Tärkeimmät syyt ovat mittaamiseen liittyvät ongelmat,

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonisairaudet

Sydän- ja verisuonisairaudet 1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille. Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö. Esityksen sisältö

Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille. Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö. Esityksen sisältö Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö Esityksen sisältö Taustaa alkoholin kulutuksen yhteydestä sydän ja verisuonisairauksiin Alkoholin

Lisätiedot

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,

Lisätiedot

Monipillerissäkö tulevaisuus? Timo Strandberg. Helsingin yliopisto, Hyks. LKT, professori

Monipillerissäkö tulevaisuus? Timo Strandberg. Helsingin yliopisto, Hyks. LKT, professori Monipillerissäkö tulevaisuus? 24.11.2017 Timo Strandberg LKT, professori Helsingin yliopisto, Hyks Yhteistyö Erilaista yhteistyötä (tutkimus, koulutus, konsultointi) useiden tähän esitykseen liittyvien

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Lataa Sydänsairaudet. Lataa

Lataa Sydänsairaudet. Lataa Lataa Sydänsairaudet Lataa ISBN: 9789516563605 Sivumäärä: 607 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.82 Mb Sydänsairaudet käsittelee käytännönläheisesti ja perusteellisesti yleisimpien sydänsairauksien hoitoa,

Lisätiedot