Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja
|
|
- Maija Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista ohjeista aloittaa verenpainetta alentava hoito pelkästään tietyn diastolisen tai systolisen verenpainearvon tai molempien perusteella. Entistä selvemmin kiinnitetään huomiota sydän- ja verisuonisairauksien yksilöllisen kokonaisriskin arviointiin hoitopäätöstä tehtäessä. Arvioitaessa sydänja verisuonisairauksien vaaraa kohonneen verenpaineen yhteydessä on huomioitava tunnetut muut vaaratekijät, kuten tupakointi, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ja diabetes, sekä mahdolliset hypertensioon liittyvät kohde-elinvauriot. Verenpainetta alentava hoito on aloitettava herkästi potilailla, joilla todetaan useita sydän- ja verisuonisairauksille altistavia vaaratekijöitä tai ilmeinen kardiovaskulaarinen tai munuaissairaus. Elintapa- ja lääkehoito on näillä potilailla syytä aloittaa jopa aiemmin normaaleiksi tulkituilla verenpainearvoilla. Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja verisuonisairauksien vaara. Epidemiologisissa selvityksissä on osoitettu verenpainetason suora yhteys aivohalvauksen ja sepelvaltimotaudin aiheuttamaan kuolleisuuteen (Mac- Mahon ym. 1990, Mulrow ym. 1994). Verenpaineen alentuminen viime vuosien ja vuosikymmenien aikana väestötasolla on yhteydessä vähentyneeseen kardiovaskulaariseen sairastuvuuteen (Joint National Committee 1997, MacMahon ym. 1997). Ensimmäisenä selvä hyöty kohonneen verenpaineen hoidosta todettiin pahanlaatuisessa hypertensiossa, mutta vähitellen hoidon teho on osoitettu yhä alemmilla verenpainetasoilla. Aiempi lähtökohta hoitopäätöstä tehtäessä on ollut diastolinen verenpaine, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat korostaneet myös systolisen paineen merkitystä (Vanhanen, tässä numerossa). Ongelmat aiemmissa verenpainesuosituksissa Epidemiologiset tutkimukset ja viime vuosien satunnaistetuista hoitokokeiluista laaditut metaanalyysit ovat olleet pohjana kansallisille hoitosuosituksille. Näissä on pyritty antamaan ohjeet rajoista, joiden ylittyessä verenpaineen hoito lääkkeillä tai ilman niitä on aiheellinen. On ollut vaikeaa määrittää verenpainerajaa siten, että mahdollisimman moni hyötyisi kohonneen verenpaineen alentamisesta altistamatta samalla liian suuria potilasmääriä hoidon erityisesti lääkehoidon mahdollisille haitoille. Näyttöön perustuvan lääketieteen vaatimukset ja taloudelliset seikat ovat nousseet korosteisesti esille. Eri maiden hoitosuositukset ovatkin eronneet huomattavasti toisistaan. Esimerkkeinä tästä ovat varsin konservatiivinen brittiläinen suositus (Sever ym. 1993) ja toisaalta hoitoon ohjaaminen entistä pienemmillä verenpaineen arvoilla Yhdysvalloissa (Joint National Committee 1997). Tämä on periaatteessa johtanut varsin erilaisiin hoitokäytäntöihin ja siten potilaat erilaiseen asemaan sairastuvuudeltaan muutoin samankaltaisissa maissa. Lisäksi interventioita väestötasolla kohdennettaessa on huomioitava, että valtaosa kardiovaskulaarisesta sairastuvuudesta esiintyy potilailla, joiden verenpaine aiempien kriteerien perusteella on luokiteltu joko normaa- Duodecim 1999; 115:
2 liksi tai vain lievästi kohonneeksi ja siten hoitorajojen ulkopuolella olevaksi (National High Blood Pressure Education Program Working Group 1993). Kohonnut verenpaine ja kokonaisriskin arviointi Viime vuosina on entistä enemmän kiinnitetty huomiota potilaiden riskin kokonaisvaltaiseen arviointiin hypertension hoidosta päätettäessä. Perusteena ovat jälleen olleet epidemiologiset selvitykset, joiden mukaan hypertensiopotilaan riski sairastua kardiovaskulaarisiin komplikaatioihin kasvaa huomattavasti, mikäli samanaikaisesti esiintyy muita aivohalvaukselle tai sepelvaltimotapahtumalle altistavia tekijöitä (Alderman 1993). Tällöin myös kohonneen verenpaineen alentamisesta saavutettavat hyödyt ovat huomattavasti suuremmat verrattuna siihen, että hoidetaan vain ne potilaat, joiden verenpaine ylittää tietyn arvon, huomioimatta yksittäisen potilaan todellista riskiä sairastua hypertension kohde-elinkomplikaatioihin (Alderman 1993, Kaplan 1998). Edellä mainitut riskiprofiilit on mahdollista muuntaa numeerisiksi, hoitopäätöstä ohjaaviksi kaavioiksi, kuten Uuden-Seelannin hypertensiosuosituksessa (Core Service Committee 1995) ja sepelvaltimotautipotilaiden riskin arvioinnissa (Wood ym. 1998). Jokapäiväisessä potilastyössä kyseiset kaaviot saattavat olla kuitenkin liian vaikeaselkoisia ja johtaa yksittäisten potilaiden tapauksessa liian jäykkiin hoitopäätöksiin (Kaplan 1998). Lyhyellä, esimerkiksi viiden vuoden aikavälillä kokonaisriskiä arvioitaessa korostuu iäkkäiden potilaiden hoidosta odotettavissa oleva hyöty, jolloin on olemassa vaara nuorempien potilaiden hoidon laiminlyömisestä (Zanchetti ja Mancia 1996, Simpson 1997). On muistettava, että nuorilla ja keski-ikäisillä lievästi kohonneesta verenpaineesta johtuvat komplikaatiot ilmenevät paljon myöhemmin kuin päätetapahtumiin perustuvat interventiotutkimukset yleensä kestävät. Käytännössä potilaan kokonaisriskin arvioinnissa päästäneenkin riittävään tarkkuuteen huomioimalla yksilöllisesti odotettavissa oleva elinikä (Zanchetti ja Mancia 1996) sekä tärkeimmät anamnestiset vaaratekijät ja mahdolliset kohonneesta verenpaineesta jo aiheutuneet kohde-elinvauriot (taulukko 1). Anamnestisesti tärkeimmät sydän- ja verisuonisairauksille altistavat riskitekijät hypertension yhteydessä ovat tupakointi, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ja diabetes. Lisäksi iäkkäät potilaat, miehet ja menopaussin ohittaneet naiset ovat alttiimpia komplikaatioille. Nuorella iällä ilmaantuvan sepelvaltimotaudin esiintyminen suvussa on lisäksi tärkeä seikka hypertension hoidon tarvetta arvioitaessa (Joint National Committee 1997). Toinen oleellinen seikka kohonneen verenpaineen hoitotarvetta arvioitaessa on todettavissa olevien kohde-elinvaurioiden huomioiminen (taulukko 1). Mikäli kohonnut verenpaine on jo johtanut kohde-elinmuutoksiin, on myös lisäkomplikaatioiden vaara erityisen suuri. Vaikka hoito aloitetaankin tällöin periaatteessa liian myöhään, on erityisen tärkeää normaalistaa näiden potilaiden verenpaine muihin vaaratekijöihin vaikuttamisen ohella. Mikäli todetaan merkkejä vasemman kammion hypertrofiasta, sepelvaltimotaudista, munuaissairaudesta tai yleisestä ateroskleroosista, verenpaineen tehokas hoitaminen parantaa ennustetta oleellisesti. Tärkeää olisikin panostaa kohde-elinvaurioiden mahdollisimman varhaiseen diagnostiikkaan, Taulukko 1. Riskin arviointi hypertensiossa. Tärkeimmät vaaratekijät Tupakointi Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Diabetes Yli 60 vuoden ikä Miessukupuoli, naisilla postmenopausaalisuus Suvussa runsaasti sepelvaltimotautia naisilla alle 65 vuoden ja miehillä alle 55 vuoden iässä Merkkejä kohde-elinvaurioista tai sydän- ja verisuonisairaudesta Sydänsairaudet Vasemman kammion hypertrofia Angina pectoris tai sairastettu sydäninfarkti Sepelvaltimoiden revaskularisaatio Sydämen vajaatoiminta Aivohalvaus, TIA-kohtaus Munuaistauti Perifeerinen valtimosairaus Retinopatia 946 I. Tikkanen ja T. Tikkanen
3 erityisesti kammiohypertrofian toteamiseen kaikukuvauksella sekä mikroalbuminurian seulontaan. Tulevaisuuden haaste on löytää keinoja esimerkiksi geneettisiä merkkejä joilla kohdeelinvaurioiden kehittymiselle alttiit verenpainepotilaat voidaan mahdollisimman varhain saada tehokkaaseen ja yksilölliseen hoitoon verenpainetasosta riippumatta. Kohonneen verenpaineen hoito riskiprofiilin mukaan Käyttökelpoisimmat ja tuoreimmat ohjenuorat verenpaineen hoitorajoiksi ovat WHO:n suositus vuodelta 1996 (Chamlers ja Zanchetti 1996) sekä Joint National Committeen suositus vuodelta Molemmissa korostetaan verenpainetason huolellista ja luotettavaa diagnostiikkaa, riittävää seurantaa, vastaanotolla tehtävien mittausten virhelähteiden havaitsemista ja eliminoimista sekä tarvittaessa diagnostiikan täydentämistä koti- tai ambulatorisilla mittauksilla (Turjanmaa, tässä numerossa). Näissä suosituksissa korostuu aiempaa selvemmin vaaratekijöiden ja kohde-elinvaurioiden huomioon ottaminen verenpainetta alentavaa hoitoa aloitettaessa. Lisäksi on huomioitava sekä diastolinen että systolinen verenpaine, joko yhdessä tai erikseen. WHO:n suosituksessa (Chamlers ja Zanchetti 1996) diastolinen verenpainetaso mmhg tai systolinen paine mmhg edellyttää verenpaineen seuraamista 2 4 viikon aikana yhdistettynä elämäntapaohjeisiin. Mikäli verenpaine ei laske alle arvon 140/90 mmhg, Lähtöverenpaine: diastolinen mmhg tai systolinen mmhg Toista verenpaineen mittaus 2 4 viikon kuluessa + Elintapaneuvonta 4 viikon kuluessa <140/90 mmhg Diastolinen tai systolinen Seuranta Kardiovaskulaarisen kokonaisriskin arviointi 1 Kokonaisriski pieni Kokonaisriski suuri 3 6 kuukauden kuluessa Diast tai syst Diast. 95 tai syst. 160 Diast. 90 tai syst. 140 Seuranta Lääkehoito Lääkehoito 1 Mikäli todettavissa kohde-elinvaurio, on syytä aloittaa joka tapauksessa lääkehoito Kuva 1. Lievän hypertension hoitosuositus WHO:n (Chamlers ja Zanchetti 1996) mukaan. Uusimman kansainvälisen hoitosuosituksen (WHO-ISH 1999) mukaan tavoiteverenpainetaso tulee entisestään laskemaan (alle 130/85 mmhg). Iäkkäämmillä potilailla voidaan tyytyä verenpainetasoon alle 140/90, mikäli sivuvaikutusten takia alempaan verenpainetasoon ei päästä. 947
4 suositellaan kardiovaskulaarisen kokonaisriskin arviointia ja lääkehoidon aloittamista suuren riskin potilailla, joilla diastolinen verenpaine on 90 mmhg tai systolinen paine 140 mmhg. Lisäksi korostetaan, että kaikki potilaat, joilla on jo todettavissa kohonneeseen verenpaineeseen liittyviä kohde-elinvaurioita, tulee hoitaa lääkkeillä myös silloin, kun verenpaine on vain lievästi kohonnut (kuva 1). Niillä potilailla, joilla kardiovaskulaarinen riski todetaan pieneksi, suositellaan lääkehoidon aloittamisrajoiksi arvoja 95 ja 160 mmhg. Tuoreimmassa yhdysvaltalaisessa Joint National Committeen (1997) suosituksessa mennään WHO:n suosituksia astetta pitemmälle ja annetaan yksityiskohtaiset ohjeet sekä kohonneen verenpaineen luokitteluun että hoitorajojen määrittämiseen. Potilaiden luokittelussa otetaan huomioon vaaratekijät, kohde-elinvaurioiden ja kardiovaskulaarisairauksien esiintyminen sekä verenpainetaso painottaen kohde-elinvaurioita ja vaaratekijöitä hoitopäätöstä tehtäessä. Erikseen on luokiteltu ns.»korkea normaali» verenpainetaso /85 89 mmhg (taulukko 2). Jo tällä, periaatteessa normaaliksi tulkittavalla tasolla verenpainetta alentava lääkehoito katsotaan aiheelliseksi, mikäli potilas sairastaa sydämen tai munuaisten vajaatoimintaa tai diabetesta. Tätä suuremmilla arvoilla ( 140/90 mmhg) kohde-elinvaurioiden katsotaan joka tapauksessa aiheellistavan suoraan lääkehoidon. Muutoin suositellaan vaaratekijöiden kasautumisen ja verenpainetason mukaan 6 12 kuukauden seurantaa, lääkkeetöntä hoitoa sekä tarvittaessa myös lääkitystä (yksityiskohdat taulukossa 2). Lopuksi On loogista, että kohonneen verenpaineen hoitoa aloitettaessa tulee punnita sekä odotettavissa olevat seuraamukset hoitamatta jättämisestä että verenpaineen alentamisesta saavutettavissa oleva hyöty huomioiden hoidosta mahdollisesti koituvat haitat. Pelkkä verenpainetason mittaaminen ei riitä hoitopäätökseen, vaan hoidon tulee perustua kardiovaskulaarisen kokonaisriskin arviointiin. Loogisin ja potilastyöhön käytännöllisin on tätä nykyä Joint National Committeen (1997) ohjeisto, joka varmasti tulee osaltaan ohjaamaan myös suomalaisia hypertension hoito-ohjeita (Suomen Sydäntautiliiton työryhmän suositus 1994). Näitä ohjeita ollaan uudistamassa näyttöön perustuvan lääketieteen pohjalta Duodecimin Käypä Hoito -projektin puitteissa. Samalla tulisi käynnistää keskustelu yhteiskunnallis-taloudellisista mahdolli- Taulukko 2. Riskin arviointi ja verenpainetta alentava hoito 1 Joint National Committeen (1997) mukaan. Löydös Riski- Riski- Riskiryhmä A 2 ryhmä B 3 ryhmä C 4 Keskeiset vaaratekijät + /+ Kohde-elinvaurio tai sydän- ja verisuonisairaus + Verenpaine /85 89 mmhg Elintapamuutos Elintapamuutos Lääkehoito 5 (»korkea normaali» paine) Verenpaine /90 99 mmhg Elintapamuutos Elintapamuutos 6 Lääkehoito (ad 12 kk) (ad 6 kk) Verenpaine 160/ 100 mmhg Lääkehoito Lääkehoito Lääkehoito 1 Elintapaohjaus liitettävä aina lääkehoitoon 2 Potilailla ei ole todettavissa taulukossa 1 mainittuja keskeisiä vaaratekijöitä eikä merkkejä kohde-elinvaurioista tai sydän- ja verisuonisairauksista 3 Potilailla yksi tai useampia vaaratekijöitä mutta ei kohde-elinvaurioita tai sydän- ja verisuonisairauksia 4 Kaikki potilaat, joilla todetaan merkkejä kohde-elinvauriosta, diabetes tai kliinisesti merkittävä sydän- ja verisuonisairaus 5 Mikäli potilaalla sydämen vajaatoiminta, munuaisten vajaatoiminta tai diabetes 6 Mikäli potilaalla useita vaaratekijöitä, harkittava myös lääkehoitoa 948 I. Tikkanen ja T. Tikkanen
5 suuksista tarkistaa hoidon korvauksia hoidon muuttuneita aloittamisrajoja vastaavaksi. Hoidon aloittamiskriteerien lisäksi on oleellista kiinnittää samanaikaisesti huomiota hoidon toteutumiseen sydän- ja verisuoniperäisen kuolleisuuden ja sairastuvuuden vähentämiseksi. HOT-tutkimuksen tulos hypertension hoidon optimaalisesta tavoitteesta 138.5/82.6 mmhg (Hansson ym. 1998) puoltaa osaltaan entistä aktiivisempaa otetta jo lievästi kohonneen verenpaineen hoidossa, vaikka tutkimus ei asetelmansa vuoksi vastaakaan kysymykseen, milloin tiettyä verenpainetta kannattaa alentaa. Kuten edellä on esitetty, huomio on kohdistettava erityisesti potilaisiin, joilla todetaan joko merkkejä kohde-elinvaurioiden kehittymisestä tai muutoin lisääntynyt kardiovaskulaaristen komplikaatioiden riski. Kirjallisuutta Alderman M H. Blood pressure management: individualized treatment based on absolute risk and the potential for benefit. Ann Intern Med 1993; 119: Chalmers J, Zanchetti A. The 1996 report of the World Health Organization expert committee on hypertension control. J Hypertens 1996; 14: Core Service Committee. Guidelines for the management of mildly raised blood pressure in New Zealand Hansson L, Zanchetti A, Carruthers S G, ym. Effects of intensive bloodpressure lowering and low-dose aspirin in patients with hypertension: principal results of the Hypertension Optimal Treatment (HOT) randomised trial. Lancet 1998; 351: Joint National Committee. The sixth report of the Joint National Committee on Detection, Evaluation and Treatment of High Blood Pressure (JNC VI). National Institute of Health Publication 1997; No Kaplan N M. Treatment of hypertension: rationale, guidelines, and goals. Kirjassa: Pine J W, toim. Clinical hypertension. Baltimore: Williams & Wilkins, 1998, s MacMahon S, Peto R, Cutler J, ym. Blood pressure, stroke, and coronary heart disease. Part 1, Prolonged differences in blood pressure: prospective observational studies corrected for the regression dilution bias. Lancet 1990; 335: MacMahon S, Rodgers A, Neal B, Chalmers J. Blood pressure lowering for the secondary prevention of myocardial infarction and stroke. Hypertension 1997; 29: Mulrow C D, Cornell J A, Herrera C R, ym. Hypertension in the elderly. JAMA 1994; 272: National High Blood Pressure Education Program Working Group. National High Blood Pressure Education Program Working Group report on primary prevention of hypertension. Arch Intern Med 1993; 153: Sever P, Beevers G, Bulpitt C, ym. Management guidelines in essential hypertension report of the second working party of the British Hypertension Society. BMJ 1993; 306: Simpson F O. Guidelines for antihypertensive therapy: problems with a strategy based on absolute cardiovascular risk, reply to comments. J Hypertension 1997; 15: 1 2. Suomen Sydäntautiliiton työryhmän suositus. Kohonneen verenpaineen ehkäisy, toteaminen ja hoito. Suom Lääkäril 1994; 17: Wood D, de Backer G, Faergeman O, ym. Prevention of coronary heart disease in clinical practice. Recommendations of the second joint task force of European and other societies on coronary prevention. Eur Heart J 1998; 19: Zanchetti A, Mancia G. Editors corner: benefits and cost-effectiveness of antihypertensive therapy. The acturial versus the intervention trial approach. J Hypertension 1996; 14: WHO-ISH 1999 World Health Organization International Society of Hypertension. Guidelines for the management of hypertension. Guidelines Subcommittee. J Hypertens 1999; 17: ILKKA TIKKANEN, dosentti, hallinnollinen apulaisylilääkäri ilkka.tikkanen@helsinki.fi HYKS:n sisätautien klinikka PL 341, Haartmaninkatu HYKS TUULA TIKKANEN, LKT, osastonlääkäri Laakson sairaala Helsinki 949
Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho
Lääkehoito Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet Heikki Ruskoaho Kohonnutta verenpainetta alentavan lääkehoidon tavoitteena on sekä systolisen että diastolisen verenpaineen mahdollisimman
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotKELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE
KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotSepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Valtimotaudin vaaran yksilöllinen arvioiminen Kalevi Pyörälä Viimeaikaisissa sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien ehkäisyä koskevissa
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotHypertension lääkehoito Suomessa
SILY ry:n ja Trafin valtuuttamien ilmailulääkäreiden kevätkokous 4.4.2014 Helsinki Hypertension lääkehoito Suomessa Teemu Ahola LT kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus Ilmailulääkäri
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotMinkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi?
Ilkka Tikkanen NÄIN HOIDAN Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Kaikki keskeiset verenpainelääkeryhmät parantavat hypertensiopotilaiden ennustetta. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjien
Lisätiedot3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti
MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotMitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?
Aikuisten diabetes Mikko Syvänne Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Diabetes määritellään plasman glukoosipitoisuuden mukaan, mutta glykemian tehokas hoito ehkäisee lähinnä diabeteksen
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotKohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.
Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotVerenpaineen kotimittaus ja tulkinta
Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Antti Jula LKT, sisätautien erikoislääkäri, tutkimusprofessori, THL Yleislääkäripäivät 2016, 13.5.2016 Helsinki Verenpaine ja AVH-kuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
Lisätiedot10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?
10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotKomplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia
Tieteessä alkuperäistutkimus Teemu L. Ahola LT, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus THL, Terveysosasto teemu.ahola@tyks.fi Jouni K. Johansson LT, terveydenhuollon erikoislääkäri,
LisätiedotVerenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet?
Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet? 23.05.08 Helsinki Tuula Tikkanen Dosentti, apulaisylilääkäri Laakson sairaalan konsultaatiopkl ja Helsinki Hypertension Centre of Excellence, HYKS Kohonnut verenpaine,
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotVaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti. Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen
Katsaus Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen Vaihdevuosien jälkeiseen kohonneeseen verenpaineeseen on viime vuosikymmenien aikana suhtauduttu pidättyvämmin kuin miehen
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotKohonnut verenpaine on yleisin lääkärissä
Kohonnut verenpaine Jorma K. Takala ja Esko A. Kumpusalo Verenpainepotilaan hoito on vaativa ja haasteellinen tehtävä, jossa pitkäaikaistavoitteena on potilaan hyvinvoinnin edistämisen lisäksi ehkäistä
LisätiedotIäkkään hypertensio. Katsaus. Potilasesimerkki. Hypertension merkitys
Katsaus TIMO STRANDBERG Iäkkään hypertensio Kohonnut verenpaine on erityisesti iäkkäillä vakavien sydän- ja verisuonisairauksien varsinkin aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan taustatekijä. Kohonneen
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotHoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät
Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden
LisätiedotTieto ja terveysteknologiat
Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo, dosentti Päätoimittaja, EBM Guidelines & EBMeDS Kustannus Oy Duodecim Helsinki 20.5.2013 Sidonnaisuudet: Saan palkkaa Kustannus Oy Duodecimilta, joka on Terveysportin,
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotVerenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset
Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset Antti Jula Ylilääkäri, dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tärkeimmät kuolemaan johtaneet riskitekijät
LisätiedotLiite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotJopa %:lla aikuistyypin diabeetikoista
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Verenpainetaudin hoito aikuistyypin diabeetikoilla Leena Mykkänen Jopa 40 60 %:lla aikuistyypin diabeetikoista on kohonnut verenpaine, joka lisää jo muutenkin suurta
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotVerenpaineen kotiseuranta
Verenpaineen kotiseuranta Liikunnan vaikutus 3-9 kk aikana Lääkityksen vaikutus Hoitotulokset ja seuranta Autotehtaan työntekijöiden ja toimihenkilöiden ikäjakautuma, yhteensä 1002 henkeä Tästä kaikki
LisätiedotTaustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011
Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote tarjoaa lisätietoa seuraavista aiheista: Kasvistanolit; mitä ne ovat, kuinka ne toimivat ja miten ne eroavat kasvisteroleista Nykykäsitys kasvistanolien
LisätiedotEUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE
LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä
LisätiedotLiikuntaintervention vaikutus verenpaineeseen, pulssipaineeseen, kehonkoostumukseen ja painoon ylipainoisilla keski-ikäisillä miehillä
Liikuntaintervention vaikutus verenpaineeseen, pulssipaineeseen, kehonkoostumukseen ja painoon ylipainoisilla keski-ikäisillä miehillä Helinä Turtinen Pro gradu -tutkielma Kansanterveystiede Itä-Suomen
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotKotona mitattu verenpaine kuvaa valtimotaudin riskiä paremmin. paremmin kuin vastaanotolla mitattu
kättä pidempää Teemu Niiranen LT, sisätautien erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Väestötutkimusyksikkö teemu.niiranen@thl.fi Antti Jula LKT, sisätautiopin dosentti, tutkimusprofessori
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotLescol / Lescol Depot. 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Lescol / Lescol Depot 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Korkea kolesteroli tarkoittaa kolesterolin
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotTieto ja terveysteknologiat
Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo, dosentti Päätoimittaja, EBM Guidelines & EBMeDS Kustannus Oy Duodecim Helsinki 19.5.2014 Sidonnaisuudet: Saan palkkaa Kustannus Oy Duodecimilta, joka on Terveysportin,
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotKeramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT
Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.
LisätiedotPekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU
Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Mitä spirometrialla mitataan? O 2 Keuhkosairaudet vaikuttavat yleisimmin keuhkojen
LisätiedotKeski-ikä oli 38,5 vuotta.
Väestö Vuosina 1800-1950 Suomen väestö kaksinkertaistui aina 50 vuodessa. Vuosina 1950-1990 väestön lisäys on ollut 1 miljoona eikä se enää juuri muutu. Alle työikäisiä on noin 1 milj. ja yli 65-vuotiaita
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotKäypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja
Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini
Lisätiedot