Kohonneen verenpaineen seulonnan yleistyessä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohonneen verenpaineen seulonnan yleistyessä"

Transkriptio

1 Kohonnut verenpaine Matti Nikkilä Kohonnut verenpaine on todettu hyvin yleiseksi ja merkitseväksi sydän- ja verisuonitautien vaaratekijäksi. Lääkehoidon aloituksen kynnys on alentunut parin viime vuosikymmenen aikana laajoissa epidemiologisissa tutkimuksissa saatujen tulosten vuoksi. Uusien lääkkeiden tulo markkinoille on antanut enemmän valinnan varaa hoitaville lääkäreille, mutta samalla lääkehoito on tullut monimutkaisemmaksi. Lääkitys pitäisi valita entistä yksilöllisemmin ottamalla huomioon ikä, sukupuoli, muut sairaudet ja lääkkeiden yhteisvaikutukset. Kohonneen verenpaineen seulonnan yleistyessä ja hoidon tehostuessa ovat pahanlaatuinen hypertensio ja kohde-elinvauriot vähentyneet huomattavasti. Järjestelmällistä lääkehoitoa kohonneeseen verenpaineeseen on annettu 1950-luvulta lähtien, jolloin lääkevalikoima oli vaatimaton ja sivuvaikutukset runsaat. Alkuaikoina hoidettiin vain oireisia potilaita ja pahanlaatuista hypertensiota. Hypertensiivinen kriisi oli vielä ja 1970-luvuilla päivystyspoliklinikoissa melko tavallinen löydös ja sitä jouduttiin hoitamaan nitroprussidi-infuusiolla tehoosastolla. Vasta 1970-luvulla, kun oli julkaistu kaksi laajaa sotaveteraaneilla tehtyä verenpainetutkimusta (Veterans Administration Cooperative Study on Antihypertensive Agents 1967, 1970), ymmärrettiin hypertension hoidon merkitys sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Verenpainelääkkeiden käyttö on yleistynyt nopeasti Suomessa: kymmenen vuotta sitten verenpainepotilasta sai lääkkeensä erityiskorvattavina (Kansaneläkelaitoksen julkaisuja 1988), ja nykyisin määrä on (Suomen Lääketilasto 1997). Verenpainelääkkeet olivat aluksi ilmaisia keskivaikeata ja vaikeata hypertensiota sairastaville, v niistä tuli 90- prosenttisesti erityiskorvattavia ja myöhemmin 1990-luvulla laman aikana vain 75-prosenttisesti korvattavia. Lääkehoidon aloituksen aiheellisuus Laaja englantilainen lumekontrolloitu Medical Research Council (MRC) -tutkimus osoitti, että diastolisen verenpaineen alentamisella tasolle < 90 mmhg voidaan vähentää sydäninfarktien ja aivohalvausten määrää lievästi kohonneen verenpaineen yhteydessä (diastolinen valtimopaine mmhg) vuotiailla miehillä ja naisilla (Medical Research Council Working Party 1985). Miehet hyötyivät hypertension hoidosta enemmän kuin naiset. Toisessa yli 60-vuotiailla tehdyssä lumekontrolloidussa EWPHE-tutkimuksessa (European Working Party on High Blood Pressure in the Elderly) seurattiin 4 6 vuotta potilaita, joiden systolinen verenpaine oli > 160 mmhg ja diastolinen mmhg (Amery ym. 1985). Aktiivihoitoryhmässä sydän- ja verisuoniperäiset kuolemat vähenivät 27 %, sydänkuolemat 38 % ja sydämen vajaatoiminta 63 %. Näiden kahden tutkimuksen pohjalta päätettiin, että myös lievää hypertensiota ja iäkkäitä henkilöitä kannattaa hoitaa. MRC-tutkimuksessa naiset eivät hyötyneet lainkaan lievästi kohonneen verenpaineen hoidosta. EWPHE-tutkimuksessa hoidosta hyötyivät enemmän ne potilaat, joiden diastolinen paine oli > 100 mmhg, verrattuna niihin, joilla arvo oli mmhg. Duodecim 1999; 115:

2 Taulukko 1. Hemodynaamiset muutokset hypertensiossa ja niiden vaikutus lääkehoidon valintaan. Hypertension Minuutti- Veri- Verisuoni- Ensisijainen Ensisijaiseen tyyppi tilavuus tilavuus vastus lääke yhdistettävä lääke Varhainen (< 50 v) Suurentunut Pienentynyt Normaali Beetasalpaaja Diureetti Vakiintunut (50 70 v) Normaali Normaali Suurentunut ACE:n estäjä Beetasalpaaja + diureetti Vanhukset (>70 v) Normaali tai Normaali tai Huomattavasti Diureetti tai ACE:n estäjä pienentynyt suurentunut suurentunut kalsiuminestäjä Sydämen vajaatoiminta Huomattavasti Huomattavasti Huomattavasti Diureetti ja Kalsiuminestäjä ja hypertensio pienentynyt suurentunut suurentunut ACE:n estäjä Nykytutkimusten valossa (SHEP Cooperative Research Group 1991, Staessen ym. 1997) myös erillistä systolista hypertensiota kannattaa hoitaa, koska näissä tutkimuksissa aivovaltimotapahtumat vähenivät % ja kardiovaskulaariset tapahtumat % (Vanhanen, tässä numerossa). Myös entistä vanhempia henkilöitä pitäisi hoitaa, kuten ruotsalainen vuotiaille tehty tutkimus (STOP) osoitti (Dahlöf ym. 1991). Kardiovaskulaaritapahtumat vähenivät 40 % aktiivihoitoryhmässä ja aivovaltimotapahtumat 47 %. Tässä tutkimuksessa naiset hyötyivät hoidosta samassa määrin kuin miehetkin. Lääkehoidon valinta Ennen varsinaisen hypertension toteamista saatetaan potilailla todeta yksittäisissä mittauksissa välillä kohonneita paineita ja välillä normaaliarvoja. Tällainen labiili vaihe voi kestää vuosia, jona aikana potilasta on syytä seurata säännöllisin väliajoin. Nuorilla henkilöillä sydämen syketaajuus tai iskutilavuus tai molemmat ovat suurentuneet lisääntyneen sympatikustonuksen vuoksi (Savolainen ja Heikkilä 1978). Koska kohonnut verenpaine johtuu nuorilla useimmiten sydämen lisääntyneestä minuuttitilavuudesta, beetasalpaajalääkitys on ensisijainen hoito (taulukko 1). Myös keski-ikäisille määrätään edelleen yleisesti beetasalpaajia, ellei niille ole vasta-aiheita (astma, sydämen vajaatoiminta, katkokävely yms., taulukko 2). Beetasalpaaja korjaa verenpaineen hyperdynaamisen nousun, minkä vuoksi lääke tulisi ottaa aamuisin. Lievässä essentiaalisessa hypertensiossa valtimopaine laskee yöllä unen aikana itsestään normaaliksi, joten lääkkeen vaikutus saisi olla yöllä vähäisempi. Miehillä tehdyssä (Wikstrandin ym. 1988) tutkimuksessa beetasalpaajalääkitys suojasi kardiovaskulaarisilta tapahtumilta paremmin kuin diureetti. Jos potilaalla esiintyy sepelvaltimotaudin oireita tai hänen lähisukulaisillaan on todettu varhaisessa iässä sydäninfarkteja, voidaan hoito aloittaa perustellusti beetasalpaajalla. Sen sijaan naisille diureetti on edelleen ensisijainen lääke. Myös iäkkäiden hoitoon suositellaan diureettia. Varsinkin pelkkä systolinen hypertensio reagoi hyvin diureettihoitoon. Iän myötä verenpainetauti muuttuu stabiiliksi, verenkierron ääreisvastus lisääntyy, veritilavuus normaalistuu ja sydämen minuuttitilavuus pienenee. Jatkuvan kohonneen valtimopaineen seurauksena arterioleissa syntyy pysyviä rakennemuutoksia, kuten verisuonten seinämän median hypertrofioitumista ja luumenin ahtautumista. Diureeteilla ja verisuonia laajentavalla hoidolla pystytään estämään näitä haitallisia patofysiologisia tekijöitä. Diureetti pienentää ääreisvastusta vähentämällä verisuonen seinämän natrium- ja vesipitoisuutta, jonka vuoksi se on hyödyllinen lääke stabiilia hypertensiota sairastaville. Tiatsididiureetit aiheuttavat usein hypokalemiaa ja hypomagnesemiaa, minkä vuoksi kaliumia säästävien diureettien käyttö yhdistelmähoitona on suositeltavaa. Aikaisemmin verisuonia laajentavina lääkkeinä käytettiin enimmäkseen hydralatsiinia ja pratsosiinia, joiden teho kuitenkin heikkenee vuosien kuluessa. Tämä johtuu reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän (RAA) aktivoitumisesta pitkäaikaisessa vasodilataattori- ja diureet- 960 M. Nikkilä

3 Taulukko 2. Verenpainelääkkeiden tavallisimmat sivuvaikutukset. Diureetit hypokalemia, hypomagnesemia, hyperurikemia, impotenssi, hyperglykemia, triglyseridipitoisuuden suureneminen, HDLkolesterolipitoisuuden pieneneminen Beetasalpaajat bradykardia, sydämen vajaatoiminta, johtumishäiriöt, klaudikaatio, astma, impotenssi, triglyseridipitoisuuden suureneminen, HDL-kolesterolipitoisuuden pieneneminen, diabeetikon hypoglykemia, unihäiriöt, limakalvojen ärsytys ACE:n estäjät yskä, päänsärky, huimaus, ihottuma, makuaistin häiriöt, angioödeema, neutropenia, kreatiniinipitoisuuden suureneminen, hyperkalemia Kalsiuminestäjät turvotus jaloissa, päänsärky, huimaus, ihon kuumotus ja punoitus, ummetus Angiotensiini II (A II) -reseptorin salpaajat kreatiniinipitoisuuden suureneminen ja hyperkalemia munuaisvaltimon ahtauman yhteydessä; sivuvaikutukset samanveroiset kuin lumelääkkeen Sentraalisesti vaikuttavat sympatikolyytit (klonidiini, metyylidopa, reserpiini) väsymys, uneliaisuus, depressio, suun kuivuminen, impotenssi, jano tihoidossa. Tämän vuoksi angiotensiinikonvertaasin (ACE) estäjät ovat syrjäyttäneet entiset verisuonia laajentavat lääkkeet. Nykyisin hypertension hoito voidaan aloittaa myös suoraan ACE:n estäjillä, varsinkin kun kyseessä on diabeetikko tai keski-ikäinen mies, jolla on taipumusta metaboliseen oireyhtymään ja insuliiniresistenssiin. Muiden samanaikaisten sairauksien vaikutus lääkkeen valintaan Koska hypertensio on sydän- ja verisuonisairauksien keskeinen vaaratekijä, on syytä kiinnittää erityisesti huomiota muihin samanaikaisiin vaaratekijöihin. Diabetes, metabolinen oireyhtymä ja dyslipidemiat ovat ateroskleroosia kiihdyttäviä vaaratekijöitä, joiden vaikutus lisääntyy hypertension yhteydessä. Verenpainelääkkeistä diureetit ja ei-selektiiviset beetasalpaajat aiheuttavat insuliiniresistenssiä ja huonontavat diabeteksen hoitotasapainoa sekä metaboliseen oireyhtymään liittyvää dyslipidemiaa. Taulukko 3. Muiden samanaikaisten sairauksien vaikutus verenpainelääkkeen valintaan. Sairaus Sepelvaltimotauti Sydämen vajaatoiminta Astma Diabetes Dyslipidemia Klaudikaatio Osteoporoosi Verenpainelääke Beetasalpaaja, kalsiuminestäjä ACE:n estäjä, diureetti Kalsiuminestäjä (ei beetasalpaajaa) ACE:n estäjä, kalsiuminestäjä ACE:n estäjä, kalsiuminestäjä Kalsiuminestäjä (ei beetasalpaajaa) Tiatsididiureetti Kalsiuminestäjät ja ACE:n estäjät ovat lipidineutraaleja ja ovat tämän vuoksi suositeltavia dyslipidemian yhteydessä (taulukko 3). Diabeettinen nefropatia on vakava komplikaatio, jota tulisi ehkäistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hoitamaton hypertensio nopeuttaa diabeettisen nefropatian kehittymistä. Mikroalbuminuria on luotettava merkki nefropatian kehittymisestä. Diabeteksen huono hoitotasapaino ja hypertensio yhdessä kiihdyttävät mikroalbuminurian esiintymistä (Microalbuminuria Collaborative Study Group 1993). Verenpainelääkkeistä ACE:n estäjillä on paras nefropatian etenemistä estävä vaikutus (Bianchi ym. 1992). Myös muut verenpainelääkkeet vähentävät albuminuriaa, jos verenpaine saadaan laskemaan (Parving 1996). Kuitenkin vain ACE:n estäjät vähentävät albuminuriaa, vaikka verenpaine ei laskisikaan. Sepelvaltimotauti on iäkkäillä verenpainepotilailla yleinen liitännäissairaus, jonka yhteydessä hengenvaaralliset rytmihäiriöt ovat pelättyjä komplikaatioita. Beetasalpaajat ehkäisevät rytmihäiriöitä (Teo ym. 1993), minkä vuoksi ne ovat ensisijaisia verenpainelääkkeitä sepelvaltimotautia sairastavilla. Ennusteen kannalta beetasalpaajat ovat osoittautuneet tiatsididiureetteja paremmiksi keski-ikäisen miehen verenpainetaudin hoidossa (Wikstrand ym. 1991). Tiatsididiureetti alentaa samassa määrin verenpainetta kuin beetasalpaaja, mutta jälkimmäisen edullinen vaikutus johtunee sydämen beetareseptoreiden salpauksesta ja antiarytmisesta vaikutuksesta. Hoitamaton hypertensio oli aikaisemmin tavallinen vasemman kammion hypertrofian ja va- 961

4 jaatoiminnan syy. Sydänlihaksen hypertrofiaan liittyvät myös rytmihäiriötaipumus ja sydänlihasiskemia, joiden hoitoon tarvitaan yhdistelmälääkitystä. Monet laajat meta-analyysit vasemman kammion hypertrofian hoidosta ovat osoittaneet, että ACE:n estäjät vähentävät tehokkaimmin hypertrofiaa, mutta kaikilla muillakin verenpainelääkkeillä on sama vaikutus lievempänä (Dahlöf ym. 1992, Cruickshank ym. 1992). Hypertension huolellinen hoito ja vasemman kammion hypertrofian pienentyminen vähentävät rytmihäiriöitä ja parantavat vasemman kammion toimintaa. Kohonneeseen verenpaineeseen liittyvä sydänlihaksen venyttyminen ja neurohumoraaliset poikkeavuudet, kuten RAA-järjestelmän aktivoituminen, sekä suurentuneet katekoliamiinipitoisuudet aiheuttavat muutoksia solujen proteiinisynteesin säätelyssä. Sydänlihaksen paksuntumisen ohella myös epikardiaaliset sepelvaltimot lihashaaroineen hypertrofioituvat. Aluksi kehittyy diastolinen toimintahäiriö eikä vasen kammio pysty täyttymään normaalisti. Potilailla voi esiintyä hengenahdistusoireita jo ennen kuin systolinen toimintahäiriö on ehtinyt kehittyä. Lopulta vasemman kammion supistumisvoima alkaa pettää, jolloin kehittyy keuhkokongestiota. Koska ACE:n estäjät tehoavat sekä kohonneeseen verenpaineeseen että sydämen vajaatoimintaan, pitäisi hypertensiivisten vajaatoimintapotilaiden lääkityksessä olla aina mukana diureetti ja ACE:n estäjä. Amlodipiini on saanut PRAISE-tutkimuksen perusteella uudeksi viralliseksi käyttöaiheeksi sydämen ei-iskeemisen vajaatoiminnan. Koska sitä käytetään myös angina pectoriksen hoidossa, se sopii verenpainepotilaille, joilla esiintyy iskeemistä tai ei-iskeemistä sydämen vajaatoimintaa (Packer ym. 1996). Raskauden aikainen hypertensio on hoidettava vanhoilla, paljon käytetyillä lääkkeillä (esim. labetaloli, asebutololi, pindololi, dihydralatsiini, klonidiini, metyylidopa) (Erkkola 1997), koska kaikkia uusia verenpainelääkkeitä on kielletty käyttämästä raskauden aikana. Aikaisemmin monia erilaisia verenpainelääkkeitä, kuten metyylidopaa, dihydralatsiinia, eri beetasalpaajia ja nifedipiiniä, on käytetty tutkittaessa hypertension raskaudenaikaista hoitoa (Sibai 1996). Lääkevaihtoehdot Tiatsididiureetit ovat olleet keskeisiä lääkkeitä hypertension hoidossa jo 1960-luvulta lähtien. Niillä on edelleen tärkeä asema sekä monoterapiassa että yhdistelmähoidossa hyvän tehonsa ja vähäisten sivuvaikutustensa vuoksi (Moser 1987). Diureettihoidon etuina ovat halpa hinta, annostelun yksinkertaisuus ja riittävä teho. Metabolisina sivuvaikutuksina tiatsididiureettien on todettu aiheuttavan huonontunutta glukoosinsietoa ja veren glukoosipitoisuuden kasvua (Murphy ym. 1985). Metaboliseen oireyhtymään liittyvää hypertensiota ei pitäisi hoitaa diureeteilla, jotka lisäävät isuliiniresistenssiä (Reaven ym. 1996). Viime vuosina on kiinnitetty erityisesti huomiota tiatsidien lipidivaikutuksiin. Niiden on osoitettu suurentavan seerumin LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuutta sekä pienentävän HDL-kolesterolipitoisuutta (Ames 1983). Pienten diureettiannosten haitallisista lipidivaikutuksista pitkäaikaishoidossa ei ole varmaa näyttöä. Muita tunnettuja diureettien sivuvaikutuksia ovat hypokalemia, hypomagnesemia ja hyperurikemia (taulukko 2). Suomessa on käytössä myös verisuonia laajentava diureetti indapamidi, jolla ei ole haitallisia lipidivaikutuksia, mutta muiden diureettien tapaan sekin aiheuttaa elektrolyyttihäiriöitä. Tiatsididiureetit sopivat vähäreniinisen essentiaalisen hypertension (potilas muuten terve, ei ennestään lääkityksiä) alkuhoitoon. Erityisenä käyttöaiheena niillä on naisten ja vanhusten hypertension hoito. Ensisijaislääkkeinä niitä voidaan pitää verenpainepotilailla, joilla esiintyy samanaikaisesti sydämen vajaatoimintaa ja eri syistä johtuvaa turvotustaipumusta. Sivuvaikutukset voidaan minimoida vähentämällä annos riittävän pieneksi (esim. hydroklooritiatsidilla 12.5 mg) ja käyttämällä kaliumia säästävää diureettia yhdistelmävalmisteena (amiloridi, triamtereeni) (taulukko 4). Tiatsididiureetin annosta ei kannata suurentaa yli kaksinkertaiseksi edellä mainitusta hoitoannoksesta, koska teho ei juuri lisäänny mutta sivuvaikutukset lisääntyvät selvästi. Beetasalpaajat ovat diureettien rinnalla hypertension ensisijaislääkkeitä. Niillä on edullisia 962 M. Nikkilä

5 Taulukko 4. Hypertension hoidossa käytettävät diureetit. Lääke Annos Hydroklooritiatsidi mg x 1 Hydroklooritiatsidi + amiloridi 25 mg mg x 1 Hydroklooritiatsidi + triamtereeni 25 mg mg x 1 Trikloorimetiatsidi + triamtereeni 1 mg + 50 mg x 1 Indapamidi 2.5 mg x 1 Taulukko 5. Hypertension hoidossa käytettävät beetasalpaajat. Lääke Aloitusannos Ylläpitoannos Selektiiviset Atenololi 25 mg x mg x 1 Metoprololi 47.5 mg x mg x 1 Asebutololi mg x mg x 2 Bisoprololi 5 mg x mg x 1 Betaksololi 10 mg x mg x 1 Verisuonia laajentavat Karvediloli mg x 1 25 x 1 2 Labetaloli mg x mg x 2 Seliprololi mg x mg x 1 1 ISA -vaikutus (intrinsic sympathomimetic activity) 2 Alfa- ja beetasalpaus 3 Beeta 1 -salpaus, beeta 2 -agonisti vaikutuksia samanaikaisesti esiintyvään iskeemiseen sydänsairauteen, sydämen rytmihäiriöihin sekä eräisiin sydämen ulkopuolisiin neuropsykiatrisiin (käsien vapina, jännittäminen yms.) ja hypertyreoosin oireisiin. Ei-selektiiviset beetasalpaajat suurentavat triglyseridipitoisuutta ja pienentävät HDL-kolesterolipitoisuutta, mutta LDL-kolesterolipitoisuuteen niillä ei ole vaikutusta. Haitalliset lipidivaikutukset ovat selektiivisillä beetasalpaajilla vähäisemmät, ja superselektiivisiltä ne puuttuvat kokonaan. Seliprololin on osoitettu parantavan insuliiniresistenssiä ja pienentävän triglyseridipitoisuutta, mutta sen beeta 2 -agonistivaikutus heikentää beetasalpausta ja verenpainetta alentavaa tehoa. Osa verenpainepotilaista ei reagoi beetasalpaajahoitoon, jolloin lääkeannoksen lisäys ei auta, vaan kannattaa vaihtaa toiseen lääkeaineryhmään. Beetasalpaajien biologinen hyötyosuus vaihtelee sekä lääkeaineesta toiseen että eri yksilöiden välillä erittäin paljon, joten annokset ovat hyvin yksilöllisiä. Joillekin potilaille saadaan aikaan beetasalpaus ja verenpainetta alentava vaikutus jopa huomattavasti suositeltuja pienemmillä annoksilla. Hoidon aloitukseen voidaan suositella esimerkiksi seuraavia selektiivisiä beetasalpaajia ja annoksia: bisoprololi 5 mg, betaksololi 10 mg, atenololi 25 mg tai metoprololi 47.5 mg kerran päivässä (taulukko 5). Eiselektiivisiä beetasalpaajia ei pitäisi enää käyttää verenpainetaudin hoidossa, ellei mukaan haluta jotain muuta ominaisuutta, kuten alfasalpausta (karvediloli, labetaloli), kalvoja stabiloivaa vaikutusta eteisvärinän hoitoon (sotaloli) taikka beeta 2 -salpausta käsien vapinan vähentämiseksi tai migreenin estohoitoon. Beetasalpaajia voidaan käyttää yhdistelminä kaikkien muiden verenpainelääkkeiden paitsi verapamiilin eikä mielellään diltiatseemin kanssa niiden sydämen johtorataa hidastavan vaikutuksen vuoksi. ACE:n estäjien verenpainetta alentava teho on samanveroinen kuin beetasalpaajien ja diureettien (Öhman ja Karlberg 1984, Woo ym. 1987). Niiden tehoa voidaan parantaa yhdistämällä hoitoon pieni annos diureettia, joka aktivoi RAA-järjestelmää. Runsasreniinisessä hypertensiossa, esimerkiksi pitkäaikaisen diureettihoidon aikana, ACE:n estäjien teho on hyvä. Essentiaalisessa hypertensiossa reniiniaktiivisuus voi vaihdella huomattavasti potilaan iän, hypertension keston ja lääkityksen mukaan. Nuorilla verenpainepotilailla reniiniaktiivisuus on suurempi kuin iäkkäillä (Messerli 1986). Vähäreniinisessä hypertensiossa ACE:n estäjien verenpainetta alentava teho saattaa jäädä vaatimattomaksi. ACE:n estäjät ovat lipidineutraaleja, minkä vuoksi niitä voidaan käyttää turvallisesti dyslipidemiapotilailla (Ghirlauda ym. 1986). Diabeetikon hypertensioon ACE:n estäjät ovat ensisijaisia lääkkeitä, koska niillä on diabeettista nefropatiaa ehkäisevä vaikutus (Lewis 1993). Diabeteksen yhteydessä ACE:n estäjien käyttöön liittyy suurentunut hyperkalemian vaara, vaikka munuaisten toiminta olisikin normaali (Leinonen ym. 1988). Mikäli potilaalla on samanaikaisesti hypertensio ja sydämen vajaatoiminta, on ACE:n estäjien käyttö suositeltavaa. ACE:n estäjien sivuvaikutuksista yleisin on yskä (Coulter 1987), ja osa potilaista joutuu lopettamaan hoidon sen takia. Vakavien sivuvaikutusten, kuten neutropenian esiintyminen liittyy sidekudossairauksiin ja munuaisten va- 965

6 jaatoimintaan. Essentiaalisen hypertension hoidon aloituksessa tulisi lääkeannoksen olla puolet arvioidusta ylläpitoannoksesta (taulukko 6). Käyttämällä ACE:n estäjän ja diureetin yhdistelmää saadaan %:lla verenpainepotilaista hyvä hoitotulos. Kalsiuminestäjien käyttö hypertension hoidossa on lisääntynyt viime vuosina jatkuvasti, ja Yhdysvalloissa kalsiuminestäjät ovat eniten käytettyjä hypertension lääkkeitä (Siegel ja Lopez 1997). Kymmenen vuotta sitten oli käytössä vain kolme kalsiuminestäjää: verapamiili, nifedipiini ja diltiatseemi. Näiden lisäksi on sittemmin tullut markkinoille viisi uutta kalsiuminestäjää: amlodipiini, felodipiini, isradipiini, nilvadipiini ja nisoldipiini. Näiden kahdeksan kalsiuminestäjän lisäksi oli käytössä vähän aikaa myös uudentyyppinen T-kanavan salpaaja mibefradiili, joka vedettiin hyvin pian pois myynnistä hankalien interaktioiden vuoksi. Kalsiuminestäjien verenpainetta alentava teho riippuu potilaan iästä, valtimopaineen suuruudesta ennen lääkitystä ja plasman reniiniaktiivisuudesta. Niiden verisuonia laajentava vaikutus tulee esiin selvemmin verenpainepotilailla kuin normotensiivisillä henkilöillä. Yli 60-vuotiailla kalsiuminestäjien verenpainetta alentava teho on selvästi parempi kuin beetasalpaajien, kun taas nuorilla beetasalpaajat ovat tehokkaampia (Messerli 1986). Iäkkäiden hoidossa kalsiuminestäjäannosten tulee olla huomattavasti pienempiä kuin työikäisillä, jotka joutuvat käyttämään usein suositusalueen ylärajaa lähenteleviä annoksia. Kalsiuminestäjät ovat hyvä vaihtoehto beetasalpaajille, jotka saattavat olla vasta-aiheisia sydämen vajaatoiminnan, astman tai raajojen huonon ääreisverenkierron vuoksi. Ne ovat myös lipidineutraaleja. Nifedipiini ja felodipiini ovat verisuoniselektiivisiä kalsiuminestäjiä ja voimakkaita verisuonten laajentajia. Tämän vuoksi ne voivat aiheuttaa yksinään käytettyinä reflektorisen takykardian, joten niiden kanssa on syytä käyttää beetasalpaajaa, joka lisää verenpainetta alentavaa tehoa ja samalla hillitsee takykardiaa. Lyhytvaikutteisen nifedipiinin käyttöä yksinään on syytä välttää varsinkin angina pectoris -potilailla, koska tämän lääkkeen on todettu lisäävän kuolleisuutta kyseisessä ryhmässä (The HINT Research Group 1986). Bradykardian yhteydessä nifedipiini ja felodipiini ovat suositeltuja vaihtoehtoja. Amlodipiini ja diltiatseemi sopivat parhaiten ainoaksi lääkkeeksi kohonneen verenpaineen hoitoon, koska ne eivät aiheuta verisuonten laajenemiseen liittyvää reflektorista takykardiaa. Verapamiililla on voimakkain sydämen sykettä hidastava vaikutus, mutta sen verenpainetta alentava teho on huono. Annosta suurennettaessa esiintyy varsinkin vanhuksilla vaikeaa ummetusta, jonka vuoksi verapamiilin käyttö on jäänyt vähäiseksi hypertension hoidossa. Kalsiuminestäjillä on väitetty olevan antiaterogeenista vaikutusta, ja tätä selvitettiin MIDAStutkimuksessa (Multicenter Isradipine/Diuretic Atherosclerosis Study). Tulosten mukaan isradipiini ei kuitenkaan vähentänyt tiatsididiureettia tehokkaammin kaulavaltimoiden intiman paksuntumista verenpainepotilailla (Borhani ym. 1996). Kalsiuminestäjien annokset on esitetty taulukossa 7. Angiotensiini II (AII) -reseptorin salpaajat ovat uusin lääkeryhmä hypertension hoidossa (Johnston 1995). Niiden käyttöalue on sama kuin ACE:n estäjien ja etuna ovat vähäisemmät haittavaikutukset. Varsinkin potilailla, joille ACE:n estäjät aiheuttavat yskää, voidaan lääkitys vaihtaa AII -salpaajaan. Ensimmäisenä käyttöön tullut AII -salpaaja oli losartaani, joka on selektiivinen angiotensiini 1 (AT1) -reseptorin salpaaja. AT2-reseptorin merkitystä ei tiedetä tarkasti, mutta sen oletetaan hillitsevän verisuonten sileän lihaksiston ja endoteelisolukon kasvua. Kun AT1-reseptori salvataan, angiotensiini II:n määrä lisääntyy, minkä seurauksena AT2-reseptori ylistimuloituu ja ainakin teoriassa sileän lihaksiston kasvu hidastuu. Käynnissä oleva laaja LIFE-seurantatutkimus (Losartan Intervention For Endpoint Reduction in Hypertension) osoittaa aikanaan, onko losartaanilla vaikutusta vasemman kammion hypertrofiaan ja verenpainepotilaan ennusteeseen. Suomessa on nykyään käytössä jo neljä AIIsalpaajaa: losartaani, valsartaani, kandesartaani ja eprosartaani (taulukko 8). Losartaanin suositeltu hoitoannos on 50 mg/vrk. Annoksen suu- 966 M. Nikkilä

7 Taulukko 6. ACE:n estäjät hypertension hoidossa. Lääke Aloitusannos Ylläpitoannos Kaptopriili 12.5 mg x mg x 2 Enalapriili 10 mg x mg x 1 Lisinopriili 10 mg x mg x 1 Ramipriili 2.5 mg x mg x 1 Perindopriili 4 mg x mg x 1 Trandolapriili 1 mg x mg x 1 Taulukko 7. Kalsiuminestäjät hypertension hoidossa. Lääke Aloitusannos Ylläpitoannos Diltiatseemi 60 mg x mg/vrk Amlodipiini 5 mg x mg/vrk Felodipiini 5 mg x mg/vrk Nifedipiini 10 mg x mg/vrk Isradipiini 1.25 mg x mg/vrk Nisoldipiini 5 mg x mg/vrk Nilvadipiini 8 mg x mg/vrk Verapamiili 1 40 mg x mg/vrk 1 Verapamiili soveltuu paremmin rytmihäiriöiden kuin verenpaineen hoitoon Taulukko 8. Angiotensiini II -reseptorien salpaajat hypertension hoidossa. Lääke Aloitusannos Ylläpitoannos Losartaani 50 mg x 1 50 mg x 1 Valsartaani 80 mg x mg x 1 Kandesartaani 4 mg x mg x 1 Eprosartaani 300 mg x mg x 1 rentaminen ei lisää tehoa. Vaste kandesartaaniin taas riippuu annoksesta, jonka suuruus on 4 16 mg (Andersson ja Neldam 1997). Tiatsididiureetin yhdistäminen AII -salpaajan kanssa voimistaa hoidon tehoa (Philipp ym. 1997). AII -salpaajan sivuvaikutukset ovat vähäisiä, ja tutkimuksissa niitä on esiintynyt saman verran kuin lumelääkkeillä (Johnston 1995). AII-salpaajat eivät kuitenkaan ole ensisijaislääkkeitä hypertension hoidossa. Sentraalisesti ja imidatsoliinireseptoriin agonistisesti vaikuttava moksonidiini on uudentyyppinen verenpainelääke, jolla ei ole metabolisia eikä kardiovaskulaarisia haittavaikutuksia (Trieb ym. 1995), eikä se myöskään aiheuta esimerkiksi suun kuivumista ja sedaatiota, kuten klonidiini ja metyylidopa. Muut sentraalisesti vaikuttavat lääkkeet, kuten reserpiini, klonidiini ja metyylidopa, ovat käytännössä jääneet jo pois työikäisten hypertension hoidossa. Joillakin vanhuksilla näitä lääkkeitä saattaa vielä olla käytössä. Samoin verisuonia laajentavat lääkkeet minoksidiili, pratsosiini ja hydralatsiini ovat syrjäytyneet uusien vasodilatoivien lääkkeiden, ACE:n estäjien ja kalsiuminestäjien ansiosta. Yhdistelmähoidot Lievän hypertension lääkehoito tulisi aloittaa aina yhdellä lääkkeellä, jolloin voidaan seurata kunkin lääkeaineen vaikutusta erikseen. Jos potilaan verenpaine ei alene lainkaan, kokeillaan toista lääkettä. Verenpaineen lähtötason mukaan lääkeannos voi lievässä hypertensiossa olla aluksi puolet ylläpitoannoksesta, mutta keskivaikeassa hypertensiossa voidaan aloittaa suoraan ylläpitoannoksella. Jos vaste on riittämätön, hoitoon lisätään toinen lääke. Tavallisesti yhdistetään diureetti beetasalpaajaan tai ACE:n estäjään. Kun tarvitaan lisätehoa, voidaan käyttää kaikkia kolmea lääkeainetta samanaikaisesti. Jos kolmoishoidollakaan ei saada riittävää tehoa, lisätään lääkitykseen kalsiuminestäjä. Neljän lääkkeen yhdistelmällä tarvittaessa maksimiannoksin saadaan verenpaine laskemaan riittävästi 90 %:lla potilaista. Jos neljän lääkkeen yhdistelmäkään ei laske verenpainetta riittävästi, on syytä epäillä sekundaarista hypertensiota, joka vaatii sairaalatutkimuksia. Lievän hypertension lääkehoitoa aloitettaessa lienevät kaikki neljä lääkeaineryhmää samanveroisia, kun otetaan huomioon potilaan ikä, sukupuoli, hemodynamiikka ja muut sairaudet (taulukko 9). Keskivaikeassa ja vaikeassa hypertensiossa aloitetaan diureetin ja beetasalpaajan tai ACE:n estäjän yhdistelmällä, jossa synergistinen vaikutus on selvin. Kalsiuminestäjillä ei ole selvää potentoivaa synergistista yhteisvaikutusta muiden lääkkeiden kuin ACE:n estäjien kanssa, minkä vuoksi vasoselektiivinen kalsiuminestäjä voidaan lisätä vasta neljänneksi lääkkeeksi additiivisen lisävaikutuksen saa- 967

8 Taulukko 9. Verenpainelääkkeiden valintaperusteita. Tiatsididiureetit naisille iäkkäille yhdistelmähoitona Selektiiviset tai vasodilatoivat beetasalpaajat nuorille hyperkineettisille sepelvaltimotaudin yhteydessä ACE:n estäjät runsasreniininen hypertensio, kuten renovaskulaarinen tai pitkään diureeteilla hoidettu vasemman kammion laajeneminen diabeteksen yhteydessä insuliiniresistenssi ja dyslipidemia Kalsiuminestäjät iäkkäille fyysisesti aktiivisille kun beetasalpaaja on vasta-aiheinen Angiotensiini II -reseptorien salpaajat ongelmapotilaille, jotka saavat sivuvaikutuksia kaikista muista verenpainelääkkeistä potilaille, joille ACE:n estäjä aiheuttaa yskää samat käyttöaiheet kuin ACE:n estäjillä miseksi. Usein vasoselektiivinen kalsiuminestäjä on järkevää yhdistää beetasalpaajan kanssa reflektorisen takykardian välttämiseksi. Yhdistelmähoidolla pyritään myös vähentämään sivuvaikutuksia. Tämän mahdollistaa se, että lääkkeiden additiivisen ja synergistisen yhteisvaikutuksen ansiosta voidaan käyttää pienempiä annoksia (Ruskoaho 1996). Yhdistelmähoidossa voi jollakin lääkkeellä olla toisen lääkkeen sivuvaikutusta poistava vaikutus; esimerkiksi ACE:n estäjä korjaa diureettien aiheuttamaa hypokalemiaa ja beetasalpaaja estää vasoselektiivisen kalsiuminestäjän aiheuttamaa takykardiaa (Kantola 1995). Verenpainelääkkeiden nykyinen laaja valikoima antaa mahdollisuuden entistä yksilöllisempään lääkehoitoon. Joissakin tapauksissa hoitomyöntyvyyttä voidaan parantaa käyttämällä yhdistelmävalmistetta. Keskivaikeassa ja vaikeassa hypertensiossa on usein tarkoituksenmukaista aloittaa suoraan tällaisella, jotta hoitovaste saavutetaan nopeammin. Lääkehoidon tavoite ja tulevaisuus Kohonneen verenpaineen lääkehoidolla pyritään ehkäisemään elinvaurioita (sydän, aivot, munuaiset, verkkokalvo, verisuonisto) ja ennenaikaista kuolemaa. Hypertensio on mittava kansansairaus, jonka lääkehoito maksaa Kansaneläkelaitokselle ja potilaille miljoonaa markkaa vuodessa. Erityiskorvattavuuden raja on pidetty kustannussyistä korkeana (diastolinen valtimopaine > 105 mmhg, ilman riskitekijöitä). Erityiskorvaus on mahdollista saada > 100 mmhg:n diastolisella paineella, jos potilaalla on muita sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä tai huomattava sukurasitus niiden suhteen. Diabeetikoilla yli 95 mmhg:n diastolinen paine on hyväksytty erityiskorvattavuuden rajaksi. Käytännössä lääkärit ovat epidemiologisten tutkimusten perusteella hoitaneet myös sellaisia potilaita, joiden diastolinen valtimopaine on mmhg ja jotka ovat jääneet ilman erityiskorvausta. Näiden henkilöiden määrä on arviolta Jos Kansaneläkelaitos myöntäisi 50 %:n sijasta 75 %:n korvattavuuden, kustannukset nousisivat noin 40 miljoonaa markkaa. MRC-tutkimuksen mukaan säästettäisiin 500 aivohalvauksen hoitokustannukset, jolloin ehkäisyn lisäkustannus Kansaneläkelaitokselle olisi mk yhtä aivohalvauspotilasta kohti. Kustannus-hyötysuhde ei ole kovin hyvä, joten lievässä hypertensiossa pitäisi käyttää myös lääkkeettömiä hoitomuotoja ja käyttää halpoja lääkkeitä. Valitettavasti uudet lääkkeet ovat myös aina kalliita. Lääkehoidon tavoitteena olevista verenpainearvoista on tässä numerossa erillinen artikkeli (Kantola). Hiljattain julkaistun HOT-tutkimuksen (Hansson ym. 1998) perusteella tavoitearvoa pienennettiin jälleen, tällä kertaa 140/85 mmhg ja diabeetikoilla vielä enemmän, mutta J-käyrä tuli tässä tutkimuksessa selvästi esiin kaikessa sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamassa kuolleisuudessa. Vanhusten hoidossa pitäisi välttää liian alhaisia paineita kollapsien ja kaatumisen välttämiseksi. Uusia verenpainelääkkeitä kehitellään jatkuvasti, ja reniinin, endoteliinireseptorin ja metalloproteaasin estäjät ovat tulossa kliinisiin ko- 968 M. Nikkilä

9 keisiin. Tavoitteena on kehittää entistä turvallisempia, tehokkaampia ja hyvin siedettyjä lääkkeitä. Kehityskustannukset ovat valtavat ja ne siirtyvät uusien lääkkeiden hintoihin, joten yhteiskunta joutuu rajoittamaan korvauksia ja siirtämään kustannuksia enemmän potilaiden itsensä maksettavaksi. Kirjallisuutta Amery A, Brixko P, Clement D, ym. Mortality and morbidity from the European Working Party on High Blood Pressure in the Elderly trial. Lancet 1985; I: Ames R P. Negative effects of drugs on metabolic risk factors for coronary heart disease. Possible alternative drug therapies. Am J Cardiol 1983; 51: Andersson O K, Neldam S. A comparison of the antihypertensive effects of candesartan cilexetil and losartan in patients with mild to moderate hypertension. J Human Hypertens 1997; 11 Suppl 2: S63 S64. Bianchi S, Bigazzi R, Baldari G. Microalbuminuria in patients with essential hypertension: effect of several antihypertensive drugs. Am J Med 1992; 93: Borhani J, Mercuri M, Borhani P, ym. Final outcome results of the Multicenter Isradipine Diuretic Atherosclerosis Study (MIDAS). A randomaized controlles trial. JAMA 1996; 276: Coulter D, Edwards I. Couhg associated with captopril and enalapril. BMJ 1987; 294: Cruickshank J, Lewis J, Moore V, Dodd C. Reversibility of left ventricular hypertrophy by different types of antihypertensive therapy. J Hum Hypertens 1992; 6: Dahlöf B, Lindholm L H, Hansson L, ym. Morbidity and mortality in the Swedish Trial in Old Patients with Hypertension (STOP-Hypertension). Lancet 1991; 338: Dahlöf B, Pennert K, Hansson L. Reversal of left ventricular hypertrophy in hypertensive patients. A meta-analysis of 109 treatment studies. Am J Hypertens 1992; 5: Erkkola R. Kohonneen verenpaineen hoito raskausaikana. Suom Lääkäril 1997; 57: Ghirlauda G, Botta G, Bianchini G, ym. Influence of captopril on serum lipids in the long term treatment of hypertension associated with hyperlipidemia. Postgrad Med 1986; 62 Suppl: Hansson L, Zanchetti A, Carruthers, G, ym. For the HOT Study Group. Effects of intensive blood-pressure lowering and low. dose aspirin in patients with hypertension: principal results of the Hypertension Optimal Treatment (HOT) randomised trial. Lancet 1998; 351: The HINT Research Group. Early treatment of unstable angina in the coronary care unit. A randomised, double blind, placebo controlled comparison of recurrent ischaemia in patients treated with nifedipine or metoprolol or both. Br Heart J 1986; 56: Johnston C I. Angiotensin receptor antagonists: focus on losartan. Lancet 1995; 346: Kansaneläkelaitoksen julkaisuja T6:22. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet Kansaneläkelaitos, laskenta- ja tilasto-osasto. Helsinki Kantola I. Kohonneen verenpaineen yhdistelmähoito. Suom Lääkäril 1995; 50: Leinonen P, Sane T, Välimäki M, Pelkonen R. Hyperkalemia diabetespotilaan verenpainetaudin hoidossa piilevä vaara. Duodecim 1988; 104: Medical Research Council Working Party. MRC trial of treatment of mild hypertension: principal results. BMJ 1985; 291: Microalbuminuria Collaborative Study Group. Risak factors for development of microalbuminuria in insulin dependent diabetic patients: a cohort study. BMJ 1993; 306: Messerli F. The age factors in hypertension. Hosp Pract 1986; 15: Moser M. Diuretics in the management of hypertension. Med Clin North Am 1987; 71: Murphy M, Kohner E, Lewis P, ym. Glucose intolerance in hypertensive patients treated with diuretics. A 14 year follow-up. Lancet 1985; 2: Packer M, O Connor C, Ghali, ym. For the Prospective Randomized Amlodipine on morbidity and mortality in severe chronic heart failure. N Engl J Med 1996; 335: Parving H-H. Microalbuminuria in essential hypertension and diabetes mellitus. J Hypertens 1996; 14 suppl 2: S89 S94. Philipp T, Letzel H, Arens H-J. Dose-finding study of candesartan cilexetil plus hydrochlorothiazide in patients with mild to moderate hypertension. J Human Hypertens 1997 Suppl 2; S67 8. Reaven G, Lithell H, Landsberg L. Hypertension and associated metabolic abnormalities the role of insulin resistance and sympathoadrenal system. N Engl J Med 1996; 334: Ruskoaho H. Mitkä ovat hyödyllisiä lääkeyhdistelmiä kohonneen verenpaineen hoidossa? Duodecim 1996; 112: Savolainen E, Heikkilä J. Verenpainetaudin patofysiologia. Kirjassa: Eisalo R, Pyörälä K, Siltanen P, toim. Verenpainekäsikirja. Pori: Suomen Sydäntautiliitto, 1978, s SHEP Cooperative Research Group. Prevention of stroke by antihypertensive drug treatment in older persons with isolated systolic hypertension. Final results of the Systolic Hypertension in the Elderly Program (SHEP). JAMA 1991; 265: Sibai B. Treatment of hypertension in pregnant women. N Engl J Med 1996; 335: Siegel D, Lopez J. Trends in antihypertensive drug use in the United States. JAMA 1997; 278: Staessen J, Fagard R, Thijs L, ym. For the Systolic Hypertension in Europe (SYST-EUR) Trial Investigators. Randomised double-blind comparison of placebo and active treatment for older patients with isolated systolic hypertension. Lancet 1997; 350: Suomen lääketilasto Helsinki: Lääkelaitos ja Kansaneläkelaitos Teo K, Yusuf S, Furberg C. Effects of prophylactic antiarrhythmic drug therapy in acute myocardial infarction. An overview of results from randomized controlled trials. JAMA 1993; 270: Trieb G, Jäger B, Hughes P, ym. Long-term evaluation of the antihypertensive efficacy and tolerability of the orally-acting imidazoline I1 receptor agonist moxonidine. Eur J Clin Res 1995; 7: Veterans Administration Cooperative Study Group on Antihypertensive Agents: Effects of treatment on morbidity in hypertension. Results in patients with diastolic blood pressures averaging 115 through 129 mmhg. JAMA 1967; 202: Veterans Administrations Cooperative Study Group on Antihypertensive Agents: Effects of treatment on morbidity in hypertension II. Results in patients with diastolic blood pressure averaging 90 through 114 mmhg. JAMA 1970; 213: Wikstrand J, Warnold I, Olsson G, ym. Primary Prevention with metoprolol in patients with hypertension. Mortality results from the MAPHY study. JAMA 1988; 259: Wikstrand J, Warnold I, Tuomilehto J, ym. Metoprolol versus thiazide diuretics in hypertension. Morbidity results from the MAPHY study. Hypertension 1991; 17: Woo J, Woo K, Kin T, ym. A single blind, randomized, cross-over study of angiotensin-converting enzyme inhibitor and triamterene and hydrochlortiazide in the treatment of mild to moderate hypertension in the elderly. Arch Intern Med 1987; 147: Öhman K, Karlberg B. Enalapril and atenolol in primary hypertension. A comparative study of blood pressure lowering and hormonal effects. Scand J Urol Nephrol 1984; 79 suppl: MATTI NIKKILÄ, dosentti, sisätautien ylilääkäri Hatanpään sairaala Tampere 969

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänlääkkeet ja liikunta Sydänlääkkeet ja liikunta Beetasalpaajat S = selektiivinen (beeta-1-selektiivinen eli etupäässä sydämeen vaikuttava) V = vasodilatoiva eli verisuonia laajentava I = ISA (intrinsic sympathomimetic action)

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho

Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho Lääkehoito Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet Heikki Ruskoaho Kohonnutta verenpainetta alentavan lääkehoidon tavoitteena on sekä systolisen että diastolisen verenpaineen mahdollisimman

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

RR = CO x TPR. Mistä verenpaine muodostuu? Verenpainelääkkeet. Verenpainetauti kehittyy hitaasti ja oireetta HYPERTENSION SILENT KILLER

RR = CO x TPR. Mistä verenpaine muodostuu? Verenpainelääkkeet. Verenpainetauti kehittyy hitaasti ja oireetta HYPERTENSION SILENT KILLER Mistä verenpaine muodostuu? Verenpainelääkkeet Professori Eero Mervaala Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto RR = CO x TPR CO = Cardiac output = Syke x sydämen iskutilavuus TPR = Total peripheral

Lisätiedot

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,

Lisätiedot

Vaikean verenpainetaudin hoito

Vaikean verenpainetaudin hoito Näin hoidan Matti Nikkilä Vaikean verenpainetaudin hoito Uusista verenpainelääkkeistä huolimatta hypertension hoitotulokset jäävät usein epätyydyttäviksi. Lähes puolella verenpainepotilaista todetaan lääkityksen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi?

Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Ilkka Tikkanen NÄIN HOIDAN Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Kaikki keskeiset verenpainelääkeryhmät parantavat hypertensiopotilaiden ennustetta. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjien

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Hypertonian lääkehoito Seminaari 2015, L4k Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio

Hypertonian lääkehoito Seminaari 2015, L4k Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio Hypertonian lääkehoito Seminaari 2015, L4k 5.5.2014 Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio Kliinisen farmakologian seminaarit Ilmoittautuminen ja palaute Weboodissa (300013) Hypertonian

Lisätiedot

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset Antti Jula Ylilääkäri, dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tärkeimmät kuolemaan johtaneet riskitekijät

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista

Lisätiedot

Iäkkään hypertensio. Katsaus. Potilasesimerkki. Hypertension merkitys

Iäkkään hypertensio. Katsaus. Potilasesimerkki. Hypertension merkitys Katsaus TIMO STRANDBERG Iäkkään hypertensio Kohonnut verenpaine on erityisesti iäkkäillä vakavien sydän- ja verisuonisairauksien varsinkin aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan taustatekijä. Kohonneen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Jopa %:lla aikuistyypin diabeetikoista

Jopa %:lla aikuistyypin diabeetikoista Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Verenpainetaudin hoito aikuistyypin diabeetikoilla Leena Mykkänen Jopa 40 60 %:lla aikuistyypin diabeetikoista on kohonnut verenpaine, joka lisää jo muutenkin suurta

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset ja yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista

Tieteelliset johtopäätökset ja yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) suositukseen liittyvistä eroista 1

Lisätiedot

Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti. Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen

Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti. Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen Katsaus Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen Vaihdevuosien jälkeiseen kohonneeseen verenpaineeseen on viime vuosikymmenien aikana suhtauduttu pidättyvämmin kuin miehen

Lisätiedot

Verenpainetaudin, angina pectoriksen ja sydämen vajaatoiminnan lääkehoito

Verenpainetaudin, angina pectoriksen ja sydämen vajaatoiminnan lääkehoito 36. Verenpainetaudin, angina pectoriksen ja sydämen vajaatoiminnan lääkehoito Verenpainetaudin, angina pectoriksen ja sydämen vajaatoiminnan lääkehoito Verenpainetaudin lääkehoito Yleistä Valtimoverenpaine

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto

Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto CARDIOVASCULAR CONTINUUM Ravinto Elintavat Perimä Dyslipidemia Hypertensio Lihavuus/

Lisätiedot

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet?

Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet? Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet? 23.05.08 Helsinki Tuula Tikkanen Dosentti, apulaisylilääkäri Laakson sairaalan konsultaatiopkl ja Helsinki Hypertension Centre of Excellence, HYKS Kohonnut verenpaine,

Lisätiedot

Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia

Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia Tieteessä alkuperäistutkimus Teemu L. Ahola LT, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus THL, Terveysosasto teemu.ahola@tyks.fi Jouni K. Johansson LT, terveydenhuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset

Tieteelliset johtopäätökset LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE 13 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Hoidon aloitus ja seuranta 1

Hoidon aloitus ja seuranta 1 Hoidon aloitus ja seuranta 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. ENTRESTO on tarkoitettu aikuispotilaiden oireisen kroonisen sydämen vajaatoiminnan hoitoon, kun sairauteen liittyy alentunut ejektiofraktio.

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset ja yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista

Tieteelliset johtopäätökset ja yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) suositukseen liittyvistä eroista 1

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 779. Valtioneuvoston asetus. ulosottomaksuista annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä elokuuta 2003

SISÄLLYS. N:o 779. Valtioneuvoston asetus. ulosottomaksuista annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä elokuuta 2003 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2003 N:o 779 781 SISÄLLYS N:o Sivu 779 Valtioneuvoston asetus ulosottomaksuista annetun asetuksen muuttamisesta... 3007 780 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Feokromosytoomapotilaan anestesia Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Sydänlääkkeet. Sydänlääkkeet. Sepelvaltimotauti riski- ja syytekijöitä. Kuolemansyyt Suomessa 2008 CARDIOVASCULAR CONTINUUM

Sydänlääkkeet. Sydänlääkkeet. Sepelvaltimotauti riski- ja syytekijöitä. Kuolemansyyt Suomessa 2008 CARDIOVASCULAR CONTINUUM Kuolemansyyt Suomessa 2008 Sydänlääkkeet Kuolemansyy Yhteensä Miehet Naiset Verenkiertoelinten sairaudet 20 144 9 495 10 649 Kasvaimet 11 214 5 782 5 432 Dementia, Alzheimerin tauti 4 964 1 521 3 443 Professori

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

KATSAUS. Sydämen kroonisen vajaatoiminnan lääkehoito. Juhani Airaksinen ja Kimmo Luomanmäki

KATSAUS. Sydämen kroonisen vajaatoiminnan lääkehoito. Juhani Airaksinen ja Kimmo Luomanmäki KATSAUS Sydämen kroonisen vajaatoiminnan lääkehoito Juhani Airaksinen ja Kimmo Luomanmäki Sydämen vajaatoiminnan hoito alkaa oikeasta diagnoosista, perussairauden ja vajaatoiminnan mekanismin selvittämisestä.

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Hypertonian lääkehoito Seminaari 2014, L4k Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio

Hypertonian lääkehoito Seminaari 2014, L4k Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio Hypertonian lääkehoito Seminaari 2014, L4k 6.5.2014 Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio Kliinisen farmakologian seminaarit Ilmoittautuminen Weboodissa (300013) Hypertonian lääkehoito

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset Liite IV Tieteelliset johtopäätökset 54 Tieteelliset johtopäätökset 1. - Lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) suositus Taustatietoa Ivabradiini on sykettä alentava aine, jolla on spesifinen

Lisätiedot

Beetasalpaajat vaikuttavat elimistön adrenergisiin

Beetasalpaajat vaikuttavat elimistön adrenergisiin Lääkevaaka Lasse A. Lehtonen ja Pertti J. Pentikäinen Beetasalpaajat ovat heterogeeninen lääkeaineryhmä, jolla on monia käyttöaiheita. Suomessa käytetään eri beetasalpaajia hiukan yli 100 miljoonaa määriteltyä

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Carvedilol ratiopharm 6,25 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 12,5 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 25 mg tabletti.

PAKKAUSSELOSTE. Carvedilol ratiopharm 6,25 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 12,5 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 25 mg tabletti. PAKKAUSSELOSTE Carvedilol ratiopharm 6,25 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 12,5 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 25 mg tabletti Karvediloli Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 2 mg:n tabletti: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, joka on sileä kummaltakin puolelta.

VALMISTEYHTEENVETO. 2 mg:n tabletti: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, joka on sileä kummaltakin puolelta. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Perindopril Actavis 2 mg ja 4 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Perindopril Actavis 2 mg:n tabletti: Yksi tabletti sisältää 2 mg perindopriilin

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 8 mg: valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti. Toisella puolella merkintä 8.

VALMISTEYHTEENVETO. 8 mg: valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti. Toisella puolella merkintä 8. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Asyntilsan 8 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Asyntilsan 8 mg tabletti: Yksi tabletti sisältää 8 mg perindopriilin tertiääristä butyyliamiinisuolaa,

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 12,5 mg, 25 mg, 50 mg tai 100 mg losartaanikaliumia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 12,5 mg, 25 mg, 50 mg tai 100 mg losartaanikaliumia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Losartan Actavis 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Actavis 25 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Actavis 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää: 4 mg perindopriili-tert-butyyliamiinia (monohydraattina), joka vastaa 3,338 mg perindopriilia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää: 4 mg perindopriili-tert-butyyliamiinia (monohydraattina), joka vastaa 3,338 mg perindopriilia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Perindopril Bluefish 4 mg kalvopäällysteiset tabletit Perindopril Bluefish 8 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Perindopril

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Valsarstad 40 mg tabletti, kalvopäällysteinen: Valsarstad 80 mg tabletti, kalvopäällysteinen:

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Valsarstad 40 mg tabletti, kalvopäällysteinen: Valsarstad 80 mg tabletti, kalvopäällysteinen: VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Valsarstad 40 mg tabletti, kalvopäällysteinen Valsarstad 80 mg tabletti, kalvopäällysteinen Valsarstad 160 mg tabletti, kalvopäällysteinen Valsarstad 320 mg tabletti,

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Diabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne

Diabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne Katsaus Diabeettinen nefropatia Kaj Metsärinne Diabeettinen nefropatia kehittyy ajan myötä vajaalle puolelle tyyppien 1 ja 2 diabeetikoista, ja munuaissairauden merkitys on sekä potilaan että yhteiskunnan

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valkoinen, pyöreä kalvopäällysteinen tabletti, jonka läpimitta on 6 mm ja jonka toiselle puolelle on kaiverrettu C73.

VALMISTEYHTEENVETO. Valkoinen, pyöreä kalvopäällysteinen tabletti, jonka läpimitta on 6 mm ja jonka toiselle puolelle on kaiverrettu C73. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Alea 20 mg/5 mg kalvopäällysteiset tabletit Alea 40 mg/5 mg kalvopäällysteiset tabletit Alea 40 mg/10 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA

Lisätiedot

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Kandesartaani/hydroklooritiatsidi

Kandesartaani/hydroklooritiatsidi 18. helmikuuta 2016 Kandesartaani/hydroklooritiatsidi Versio: 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Vl.2 Julkisen yhteenvedon osiot V/.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä 1 2 ' Tämä tauti

Lisätiedot

Yksi tabletti sisältää lisinopriilidihydraattia vastaten 10 mg vedetöntä lisinopriilia.

Yksi tabletti sisältää lisinopriilidihydraattia vastaten 10 mg vedetöntä lisinopriilia. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lisinopril Orion 5 mg tabletit Lisinopril Orion 10 mg tabletit Lisinopril Orion 20 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää lisinopriilidihydraattia

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää 8 mg perindopriilin tertiääristä butyyliamiinisuolaa, mikä vastaa 6,68 mg:aa perindopriilia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää 8 mg perindopriilin tertiääristä butyyliamiinisuolaa, mikä vastaa 6,68 mg:aa perindopriilia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Perindopril ratiopharm 8 mg, tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 8 mg perindopriilin tertiääristä butyyliamiinisuolaa, mikä

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Hypertension lääkehoito Suomessa

Hypertension lääkehoito Suomessa SILY ry:n ja Trafin valtuuttamien ilmailulääkäreiden kevätkokous 4.4.2014 Helsinki Hypertension lääkehoito Suomessa Teemu Ahola LT kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus Ilmailulääkäri

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Yksi tabletti sisältää 8 mg perindopriilin tertiääristä butyyliamiinisuolaa, mikä vastaa 6,68 mg:aa perindopriilia.

Yksi tabletti sisältää 8 mg perindopriilin tertiääristä butyyliamiinisuolaa, mikä vastaa 6,68 mg:aa perindopriilia. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Perindopril Krka 8 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 8 mg perindopriilin tertiääristä butyyliamiinisuolaa, mikä vastaa 6,68 mg:aa perindopriilia.

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää 3,395 mg perindopriilia, joka vastaa 5 mg perindopriiliarginiinia, ja 6,935 mg

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää 3,395 mg perindopriilia, joka vastaa 5 mg perindopriiliarginiinia, ja 6,935 mg VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI COVERAM 5 mg/5 mg tabletit [COVERAM 5 mg/10 mg tabletit] [COVERAM 10 mg/5 mg tabletit] [COVERAM 10 mg/10 mg tabletit] 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Edarbi 20 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 20 mg atsilsartaanimedoksomiilia (kaliumsuolana). Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Captopril Mylan 12,5 mg tabletti Captopril Mylan 25 mg tabletti Captopril Mylan 50 mg tabletti

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Captopril Mylan 12,5 mg tabletti Captopril Mylan 25 mg tabletti Captopril Mylan 50 mg tabletti VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Captopril Mylan 12,5 mg tabletti Captopril Mylan 25 mg tabletti Captopril Mylan 50 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 12,5

Lisätiedot

Cozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11.

Cozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Cozaar 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 100 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Cozaar

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Telmisartan Teva 20 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 20 mg telmisartaania. Apuaine: Yksi tabletti sisältää

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Telmisartan Teva 20 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 20 mg telmisartaania. Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan:

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot