Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1.1

Transkriptio

1 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Laitoskäsikirja Versio 1.1 Martti Rahkila

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Laitoksen toimintasuunnitelma JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Laitoksen vastuuhenkilöt Toiminnan ohjaus Laitoksen laadunvarmistus Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Koulutus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukipalvelutoiminnot LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN Laadun varmistamisen mekanismit Opetus Tutkimus Tukitoiminnot Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen

3 1. Johdanto Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen osalta. Joitakin prosesseja on kuvattu myös yksityiskohtaisemmin ja liitteenä on laitoksen sisäisiä ohjeita. Tämän dokumentin on laatinut laitoksen laatuvastaava ja se on hyväksytty laitoksen johtoryhmässä xx.yy Toimintakäsikirjaa päivitetään jatkuvasti, jotta se olisi sellainen, että jokainen laitoksen työntekijä voi sitoutua sitä noudattamaan. Kukin työntekijä vastaa paitsi oman työnsä laadusta, myös siitä, että järjestelmä toimii. 2. Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos (SPA) on monitieteinen tutkimus- ja korkeimman opetuksen yksikkö, joka muodostuu kolmesta toimialueesta: signaalinkäsittely, akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka sekä MIKES TKK mittaustekniikka. Laitoksen tehtävänä on tarjota opetusta sekä harjoittaa tutkimusta digitaalisen signaalinkäsittelyn ja digitaalisen piiriteknologian, akustiikan, puheen- ja äänenkäsittelytekniikan sekä mittaustekniikan ja optisen teknologian aloilla. Laitos on Suomessa ainoa korkeinta opetusta tarjoava yksikkö, jossa on mahdollista erikoistua akustiikkaan ja äänenkäsittelytekniikkaan. MIKES TKK mittaustekniikka toimii myös optisten mittausten kansallisena mittanormaalilaboratoriona. Laitoksen tietoliikenteen signaalinkäsittelyn tutkimusryhmä kuuluu osana Suomen Akatemien SMARAD Älykkäiden radioiden ja langattoman teknologian huippuyksikköön. Laitoksessa työskentelee n. 80 henkilöä. Organisaatioon kuuluu 8 professoria, 1 laboratorioinsinööri, 3 opettavaa tutkijaa, 3 osastosihteeriä, 2 ylläpitäjää sekä tutkimushenkilöstöä. Lisäksi laitoksessa on opintoneuvojia kullakin opetusalueella. Opintoneuvojien tehtäviä hoidetaan muun toimen ohella Laitoksen toimintasuunnitelma Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksen perustehtävät ovat (1) tieteellisen tutkimuksen tekeminen ja (2) opetuksen antaminen. Laitoksen varsinainen toimintasuunnitelma syntyy tuloksena laitoksen strategiatyöstä, jota parhaillaan tehdään laitoksen johtoryhmässä. 3

4 3. JOHTAMINEN 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan istuntokausi on kolme vuotta. Vuosina Laitoksen johtajana toimii Jorma Skyttä ja varajohtajana Paavo Alku. Laitoksen johdon tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Laitoksen johtaja asettaa laitoksen organisaation TKK:n hallinnon suositusten mukaisesti. Johtoryhmä Laitoksen johtoryhmän muodostavat laitoksen kaikki professorit, laboratorioinsinööri, opettava tutkija sekä kaikki sihteerit. Johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Laitoksen johtaja toimii sen puheenjohtajana ja joku laitoksen sihteereistä kokouksen sihteerinä. Johtoryhmä päättää vastuualueen strategiasta, budjetista sekä toimintamenomäärärahan käytön linjauksista. Myös tuntiopetuksen järjestämisen yleiset linjaukset tehdään johtoryhmässä. Johtoryhmä valmistelee laitoskokouksessa käsiteltävät asiat. Johtoryhmän kokouksesta laaditaan muistio sekä erillinen kaksikielinen tiivistelmä, joka lähetetään henkilökunnalle sähköpostitse. Laitoksen kokouskäytännöt Laitoskokouksia järjestetään 3 kertaa vuodessa ja lisäksi aina tarpeen vaatiessa. Laitoskokouksessa tiedotetaan laitoksen, tiedekunnan, korkeakoulun sekä toimialojen yleisistä asioista ja tulevaisuudennäkymistä ja keskustellaan näiden vaikutuksista laitoksen toimintaan. Laitoskokouksessa keskustellaan myös laitoksen kehitystarpeista ja strategian suuntaviivoista. Laitoskokouksen lisäksi järjestetään virkistystapahtuma kerran tai kaksi vuodessa. Virkistystapahtuman yhteydessä pyritään järjestämään strategiakokous, joka voi kestää pitkiäkin aikoja esim. laiva- tai bussimatkan aikana. Näin pyritään kehittämään laitoksen toimintaa pitkäjännitteisesti ja suunnitellaan tulevan vuoden toimintaa. 4

5 Koko henkilöstölle suunnattujen kokousten lisäksi tutkimusryhmät kokoontuvat säännöllisesti viikko- tai kuukausipalaveriin. Lisäksi järjestetään toimialakohtaisia kokouksia aina tarpeen vaatiessa esimerkiksi opetuksen järjestelyjen osalta. Ongelmien ratkaisu Yleisluontoiset ongelmat ja epäkohdat pyritään ratkaisemaan johtoryhmän kokouksissa sekä laitoskokouksissa. Pienet ongelmat sekä henkilökohtaiset asiat ratkaistaan lähiesimiehen ja tarvittaessa laitoksen johtajan kanssa. Epäkohtien seulonta on tehokkainta kehityskeskustelujen yhteydessä Laitoksen organisaatio Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksen organisaatiokaavio on esitetty kuvassa 1. TKK Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos (SPA) Laitoksen johtaja Prof. Jorma Skyttä Prof. Jorma Skyttä Prof. Paavo Alku (laitoksen varajohtaja) Prof. Erkki Ikonen Laboratorioinsinööri Martti Rahkila Prof. Visa Koivunen Prof. Risto Wichman Prof. Unto K. Laine Prof. Vesa Välimäki Prof. Matti Karjalainen dos. Ville Pulkki dos. Petri Kärhä dos. Farshid Manoocheri Sihteerit S: Mirja Lemetyinen A: Lea Söderman M: Ulla Sikander (os.aik.) Ylläpito Jussi Hynninen Tarmo Simonen Opintoneuvojat (os.aik.) S-88: Sampo Ojala S-89: S-108: Tuomas Poikonen Signaalinkäsittely (S / S-88) Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka (A / S-89) MIKES TKK mittaustekniikka (M / S-108) Tukipalvelutoiminnot Kuva 1. Laitoksen organisaatiomalli Laitoksen vastuuhenkilöt Laitoksella on määritelty seuraavat vastuuhenkilöt Avainvastuu: Martti Rahkila, Lea Söderman, Mirja Lemetyinen, Erkki Ikonen 5

6 Hankintavastaava: Martti Rahkila Laatuvastaava: Martti Rahkila Matkavastaava: Mirja Lemetyinen varahenkilönä Lea Söderman Viestintäyhdyshenkilö: Martti Rahkila Talousvastaava: Martti Rahkila Perehdyttäjät: Martti Rahkila, Lea Söderman, Mirja Lemetyinen, Ulla Sikander Kirjastohankintavastaava: Vesa Välimäki Tietoturvavastaava: Martti Rahkila varahenkilönä Jussi Hynninen Toiminnan ohjaus Toiminnanohjaus koostuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimus- eli TuSo-prosessista sekä laadullisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä, LVJ:stä. Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa. Tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet, sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). 3.2 Laitoksen laadunvarmistus Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat pääosin samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut. Laitoksen johtoryhmän kokouksessa laadun seurantamittareiksi sovittiin: Valmistuneiden tohtoreiden määrä Kansainväliset julkaisut JOOPin käyneiden henkilöiden lukumäärä (vuoden vaihteessa todetaan JORYssa) Kilpailtu rahoitus suhteessa kokonaisrahoitukseen Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. 6

7 3.2.3 Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan laitoksen johtoryhmässä, jossa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. 4. VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö Henkilöstön kehittämiseksi noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategian toimintasuunnitelmassa mainittuja laitosten vastuita. Lisäksi laitoksen henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutuksiin sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien mukaan. Henkilöstön pedagogista koulutusta lisätään ja opetusmenetelmiä uudistetaan. Koulutustarpeet tarkistetaan esimiehen kanssa ainakin kehitys- ja VPJ-keskustelujen yhteydessä. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Uusien henkilöiden perehdyttämisestä vastaa lähiesimies, lisäksi laitoksen yleisprehdytykseen on nimetty vastuuhenkilöt. Virkojen ja toimien tehtävät Virkojen ja toimien tehtäväkuvaukset ja vaatimukset on kuvattu VPJ:ssä. 4.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan toimintakäsikirjassa Toimintamenorahoitus 7

8 Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin laitosjohtajien ja hallintopäällikön kanssa ja esiteltyään suuntaviivat tiedekuntaneuvostolle. Toimintamenomäärärahalla katetaan virkapalkat, laitoksen infrastruktuurin ylläpito, tuntiopetus sekä opintoneuvonta Täydentävä rahoitus Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (Tekes, SA, puolustusvoimat, EU) sekä yritysrahoituksena. Täydentävällä rahoituksella hoidetaan tutkimushenkilöstön palkkakulut, projektien laitehankinnat sekä osa vuokra- yms kiinteistä kuluista. Mittaustekniikan yksikkö saa osan rahoituksestaan myös MIKES:ltä, sillä yksikkö toimii optisten suureiden kansallisena mittanormaalilaboratoriona. Yksikkö tekee kalibrointitoimintaa, jolle on ISO vaatimusten mukainen laatujärjestelmä. Tämä järjestelmä on kuvattu verkkosivuilla osoitteessa Laatujärjestelmä on MIKES:in laatupäällikön auditoima. 4.3 Tilat ja laitteet Laitoksella on käytössään useita erikoistiloja ja -laitteita sekä akustisten että optisten mittausten tekemiseen Tilat, kiinteistöt Laitoksella on käytössään tiloja S-rakennuksen useissa eri kerroksissa E-, K-, G- ja I- siivissä sekä pääkäytävän varrella. Laitoksen erikoistiloja ovat - Kaiuttomat huoneet sekä monikanavahuone K-siiven 2. Kerroksessa - Kuunteluhuone sekä A-paja E-siiven 1. Kerroksessa - Optiset mittaustilat sekä elektroniikka- ja puutyöverstas I-siiven 1. kerroksessa Laitteet Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. 8

9 Laitoksen hankintavastaavana toimii laboratorioinsinööri. ATK-hankinnoista vastaavat laitoksen ylläpitäjät. Muut hankinnat suoritetaan tilanteeseen sopivalla tavalla, laboratorioinsinööri ja sihteerit opastavat hankintojen teossa. 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 5.1. Koulutus Opetuksen järjestäminen Laitoksen tarjoama opetus jakautuu kolmeen päätoimialueeseen, jotka ovat akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka, signaalinkäsittely sekä mittaustekniikka. Nämä päätoimialueet jakautuvat edelleen alitoimialueisiin, joilla kullakin on yksi vastuuhenkilö: joko professori tai opettava tutkija. Opetuksen suunnittelu ja toteutus sekä kehittäminen tapahtuvat pääsääntöisesti päätoimialuekohtaisesti. Kullakin toimialueella on myös opintoneuvoja, joka toimii yhteyshenkilönä tiedekuntaan opetusohjelman sekä luku- ja tenttijärjestysten suunnittelussa ja tarvittaessa antaa myös henkilökohtaista opintojen ohjausta. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan opetusalueella tehtävää hoitaa syksystä 2009 alkaen erillinen opintotiimi. Vuosittainen opetusohjelmaprosessi hoidetaan tiedekunnan ohjeistamana. Tenttien valvonnassa noudatetaan TKK:n tenttiohjesääntöä. Pääsääntöisesti valvonta järjestetään ko. kurssin henkilökunnan toimesta. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan opetusalue (S-89) Professorit ja erikoisopettajat luennoivat pääsääntöisesti samat kurssit vuodesta toiseen. Uuden kurssin tapauksessa luennoijasta/vastaavasta opettajasta sovitaan tutkimusryhmän sisällä. Muut opettajat, kuten laskuharjoitus- ja laboratoriotyöassistentit ja erikoistöiden ohjaajat sovitaan erillisissä keskusteluissa vastaavan opettajan kanssa. Opetuksen yleiset organisointiin ja hallintoon liittyvät tehtävät, opetuksen suunnittelu ja kehittäminen sekä kurssi- ja tenttijärjestelyjen koordinointi ja seuranta ovat syksystä 2009 alkaen opintotiimin vastuulla. Opintotiimi toimii yhteistyössä muun opetushenkilökunnan kanssa kaikissa opetukseen liittyvissä asioissa ja avustaa ja ohjeistaa tarvittaessa, etenkin laboratorion ulkopuolisia erikoisopettajia. Opintotiimi muodostuu tällä hetkellä neljästä jatko-opiskelijasta, jotka edustavat päätoimialueen eri tutkimusryhmiä. 9

10 Tutkimusryhmän jatko-opiskelijat ja post-doc-tutkijat osallistuvat opetukseen kurssien vastuuopettajina, assistentteina tai erikois- ja harjoitustöiden ohjaajina. Jatkoopiskelijoille rakennetaan haluttaessa opetuksen yhteyteen yksilöllinen opetuksen kehittämishanke, josta on mahdollista saada opintopisteitä. Kehittämishanke muodostetaan siten, että jatko-opiskelija toimii kurssilla kahden vuoden ajan. Ensimmäisenä vuonna hän tutustuu kurssin sisältöön ja käytäntöihin. Tämän jälkeen yhdessä laboratorioinsinöörin kanssa sovitaan kehittämishanke, joka toteutetaan kurssi seuraavan kerran järjestettäessä. Tämän jälkeen kehittämishanke raportoidaan ja analysoidaan laboratorioinsinöörin kanssa. Signaalinkäsittelyn opetusalue (S-88) Opetuksen hallinnointiin ja kehittämiseen liittyen pidetään aina tammikuussa kaikkien laboratorion kurssien vastuuhenkilöiden kesken yksi tai kaksi kokousta, joissa käydään läpi perustamistarve uusille kursseille, vanhojen kurssien poistamistarve sekä tehdään tarvittaessa muutoksia kurssien sisältöihin ja/tai laajuuteen mm. opiskelijoilta kerättävän palautteen, mitoitusmallin sekä ydinainesanalyysin avulla. Kokouksissa tarkistetaan myös, että laboratorion tarjoamat pää- ja sivuaineet muodostavat edelleen mielekkään kokonaisuuden ja tarvittaessa myös niihin tehdään muutoksia. Kokouksissa tehtyjen päätösten pohjalta erikseen nimetty tutkija (yleensä opintoneuvojan tehtäviä hoitava henkilö) tekee ns. LPM-listan laboratorion kursseista, sekä pää- ja sivuaineista. Lisäksi hän myös toimittaa laboratorion osalta kurssitiedot seuraavan vuoden opetusohjelmaan, käyttäen sähköistä OpasOodi järjestelmää. Keväisin ja syksyisin seuraavan lukukauden luku- ja tenttijärjestystä suunnitellessa pidetään kurssien vastuuopettajien kesken yhdestä kahteen suunnittelukokousta, joissa muodostetaan kurssien henkilökunta (= luennoitsijat ja assistentit) seuraavan lukukauden kursseille. Lisäksi kokouksessa kerätään kurssien henkilökunnalta tila- ja aikatoiveet opetustapahtumille, joiden pohjalta opintoneuvoja kokoaa ja lähettää ehdotuksen osaston lukujärjestyksen suunnittelijalle. Kevään ja syksyn lopussa pidetään professoreiden ja muutamien tutkijoiden kanssa ns. kandikokous, jossa kerätään (mahdollisuuksien mukaan) laboratorion tutkimushankkeisiin liittyviä ajankohtaisia tutkimusaiheita seuraavan lukukauden kandidaattiseminaarin opiskelijoita varten. Samalla näille kandidaatintöille nimetään ohjaajat. Suunnittelukokouksissa kurssihenkilökuntaan määritellyt henkilöt vastaavat kukin oman kurssinsa opetuksesta ja websivustosta. Tarkempi työnjako tehdään kyseisen kurssihenkilökunnan kesken. Laboratorion opintoihin liittyvästä, yleisluontoista tietoa sisältävästä, websivustosta vastaavat ATK-ylläpito, sihteerit ja nimetyt tutkijat. Opintoneuvojan tehtäviä hoitava tutkija vastaa yleisistä laboratorion opetukseen liittyvien asioiden koordinoimisesta joita ovat mm. kurssien tenttijärjestelyt, sähköisen kurssipalautteen keruu opiskelijoilta, opetustapahtumiin ilmoittautumisten avaaminen Oodissa jne.) 10

11 Diplomitöiden, erikoistöiden tms. opinnäytteiden (pl. kandidaatintyö, josta jo aiemmin) ohjauksesta neuvotellaan aina tapauskohtaisesti tutkijoiden kanssa. Tarkoituksena on jakaa ohjattavien töiden määrä tasaisesti eri tutkijoille/tutkimusryhmille. Mittaustekniikan opetusalue (S-108) Toimialueen opetus jakaantuu optiseen metrologiaan ja sähkömittaustekniikkaan. Optisen metrologian vastaavana opettajana toimii Erkki Ikonen ja sähkömittaustekniikan vastaavan opettajana Petri Kärhä. Opetusalueen opintoneuvojana toimii Tuomas Poikonen. Opetukseen tarvittava avainhenkilökunta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Kursseihin, joissa on tutkimusryhmän ulkopuolinen luennoitsija, tarvitaan tutkimsryhmässä oleva kontaktihenkilö junailija, joka vastaa käytännön järjestelyistä. Kurssi Nimi Luennot Laskarit Labrat Junailija Muut S Mit.tekn.Per. A P.Kärhä - M.Ojanen - ~10 labra-assaria S Mit.tekn.Per. Y P.Kärhä - T. Poikonen - S Elektr.Mittaukset P.Kärhä M.Ojanen T. Poikonen labra-assaria (M. Shpak) S Elektr. Häir. E.Häkkinen H.Koivula T. Poikonen P.Kärhä S Optiikka E.Ikonen S.Holopainen F.Manoocheri - 2 labra-assaria S Mittauselektroniikka P.Manninen S Virtuaali-instrum. P.Kärhä - NN - 1 labra-assari S Tietoliik. Opt. F.Manoocheri T. Hieta F. Manoocheri - 2 labra-assaria S /30/40 Erikoistyöt T.Poikone - n S Mit.tekn.tutk.sem E.Ikonen - S Mit.tekn.lis.kurssi P.Kärhä - S SM ja EMC K.Jokela - - P.Kärhä L. Puranen, T. Toivonen S Erikoiskurssi E.Ikonen - S-108.Z Jatkot.Opinnäyte E.Ikonen F. Manoocheri, P. Kärhä Opetuksen kehittäminen Kaikilta kursseilta kerätään kurssipalautetta tiedekunnan käytännön mukaisesti. Laitoksen opetuksen kehittämispäivässä laadittiin suositus, jonka mukaisesti laitoksen kaikilta kursseilta kerätään palautetta tiedekunnan palautejärjestelmän avulla siten, että opiskelijat voivat saada palautteenannosta lisäpisteitä sikäli kuin mahdollista. Tällä pyritään varmistamaan mahdollisimman suuri palautteen määrä. Lisäksi palautetta kerätään TKK:n yleisen ohjeistuksen mukaisesti. Kurssien vastuuopettajat pyrkivät reagoimaan palautteeseen mahdollisimman pian. Laitoksen opetuksen kehittämispäivässä sovittiin, että kurssihenkilökunta antaa opiskelijoille vastapalautetta edellisen vuoden palautteesta sekä tehdyistä kehittämistoimenpiteistä Noppa-järjestelmän kautta osana kurssisivujen normaalia 11

12 vuotuista päivittämistä. Toimialueiden opintoneuvojat seuraavat oman alueensa palautteita. Laitos järjestää 1-2 kertaa vuodessa kehittämisseminaarin kurssien opetushenkilökunnalle. Kehittämisseminaarin säännöllisenä aiheena käsitellään kurssipalautetta. Lisäksi kunkin kurssin henkilökunta pitää suunnittelu- ja kehittämispalavereita aina ennen ja jälkeen kurssin. Palavereissa käydään läpi kurssipalautteita sekä kurssin aikana havaittuja kehittämiskohteita ja näiden pohjalta laaditaan kehittämissuunnitelma seuraavalle kerralle. Myös toimialueittain järjestetään kokouksia ja kehittämisseminaareja aina tarpeen vaatiessa. Kurssimateriaalien arkistointi Opetuksen kehittämisseminaarissa sovittiin, että opetuksen kehittämisen tueksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi laitoksessa otetaan käyttöön yhtenäinen kurssimateriaalien arkistointikäytäntö. Laboratorioinsinööri selvittää arkistointikäytännön vaatiman resurssoinnin, jonka jälkeen siitä laaditaan erillinen ohje. Arkistointi rakentuu kurssi- ja vuosikohtaisen jaotteluun ja sisältää mm. seuraavia aineistoja: - luentomateriaalit - oppikirja/opetusmoniste/laskuharjoitusmateriaalit sekä kuvien originaalit - harjoitustyöraportit sekä muun opiskelijoiden kurssia varten tuottaman aineiston - kurssitulokset - tenttitehtävät ja mahdolliset malliratkaisut - kurssipalautteen - kurssihenkilökunnan ohjeistuksen, esimerkiksi kurssin tarkistuslistat - kurssien kehittämishankeraportit - kurssien Noppa/verkkosivujen arkiston Kurssikohtaisen arkiston lisäksi kehittämisseminarissa päätettiin aloittaa erikoistyöaiheiden sekä kandityöaiheiden systemaattinen kerääminen. Tohtorikoulutus Tohtorikoulutus on laitokselle olennaisen tärkeä asia. Jatko-opiskelijoiden kanssa pyritään sopimaan neljän (4) vuoden mittaisesta tutkimustyöjaksosta, vaikka projektit ovat yleensä selvästi lyhempikestoisia. Jatko-opiskeluun liittyy olennaisena osana osallistuminen opetukseen laskuharjoitus- tai kurssiassistenttina. Tästä opetustyöstä pyritään maksamaan pieni erillinen korvaus, jollei jatko-opiskelija työskentele tutkijakoulussa. Työsopimukset pyritään tekemään vähintään vuoden kestoisiksi. Jatko-opiskelijaa kannustetaan ryhmätyöhön ja julkaisujen kirjoittamiseen ryhmän jäsenenä. Erityisesti arvostetaan lehtiartikkeleita ja kaikkia jatko-opiskelijoita kannustetaan kirjoittamaan 12

13 niitä. Kaikkia jatko-opiskelijoita kannustetaan osallistumaan kansainväliseen konferenssiin vuosittain ja suorittamaan tutkijavierailu ulkomaille jossain vaiheessa jatko-opintojen aikana. Post-doc-koulutus Laitoksessa työskentelee useita ns. post-doc-tutkijoita (osa vierailevia), joiden toimikausi on 2-4 vuotta. He toimivat pääasiassa projektipäälliköinä ja tutkijoina, ohjaavat opinnäytteitä ja jatko-opiskelijoita sekä osallistuvat opetukseen luennoitsijoina ja assistentteina. Tässä vaiheessa heitä kannustetaan tekemään kansainvälisiä tutkijavierailuja. 5.2 Tutkimus Laitoksen perustehtäviä toteuttavat professorien johtamat tutkimus- ja opetusryhmät. Tutkimus- ja opetusryhmien professorit ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Ryhmät ovat vastuussa oman alueensa tieteellisen tutkimuksesta ja opetuksesta tiedekunnassa sovitun mukaisesti. Opetus rahoitetaan laitoksen toimintamenomäärärahasta. Tutkimus rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, jonka hankkimisesta ryhmät ovat vastuussa. Tutkimus- ja opetusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen yhteistyöhön. Ryhmien johtajat päättävät ryhmänsä rahankäytöstä budjettinsa puitteissa. Professuurien tutkimus- ja opetusalat ovat: Signaalinkäsittely (3) Tietotekniikka Puhekommunikaatiotekniikka Puheteknologia Akustiikka Audiosignaalinkäsittely Mittaustekniikka Tutkimustoiminnan strategia on määritelty tulossopimuksessa ( Korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä edistetään mm. osallistumalla korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin, palkkaamalla alan huippuopettajia ja tutkijoita (myös ulkomailta), postdoc-järjestelmää kehittämällä, hankkimalla laiterahoitusta sekä keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin. Kansainvälisyyden lisäämiseksi laitoksella tuetaan tutkijavaihtoa ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 13

14 Vuorovaikutuksen vahvistamiseksi tiedekunnassa on perustettu neuvottelukunta, jossa on teollisuuden, rahoittajien ja liittojen edustajia. Lisäksi kehitetään palautejärjestelmiä opinnäytetöiden ja teollisuuden rahoittamien projektien onnistumisesta. Nämä on kuvattu tarkemmin ETA-tiedekunnan toimintakäsikirjassa. 5.4 Tukipalvelutoiminnot Tukipalvelutoiminnot sisältävät Tila-asiat IT-palvelut Taloushallinto Mittaustilat ja -laitteet Kansainväliset asiat Kirjasto Henkilöstöhallinto Hankinnat Laadunvarmistus Sihteeripalvelut Matka-asiat Opintoneuvojan tehtävät Hallinnolliset tehtävät (poislukien opetushallinto, taloushallinto sekä projektihallinto) Hallinnolliset tehtävät hoidetaan pääsääntöisesti laitoksen johtajan, laboratorioinsinöörin ja sihteereiden voimin. Myös professorit hoitavat hallinnollisia tehtäviä, jotka liittyvät lähiesimiehen tehtäviin esim. kehityskeskustelujen ja VPJ:n yhteydessä. Laboratorioinsinöörin vastuulla ovat laitoksen infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen, tila- ja turvallisuusasioiden suunnittelu ja hallinnointi sekä laitoksen talouden suunnittelu ja seuranta toimintamenomäärärahan osalta. Laboratorioinsinööri toimii laitoksen nimettynä talousvastaavana osana korkeakoulun taloushallintoa. Sihteerit hoitavat laskutukseen, kirjanpitoon, matkajärjestelyihin, vierailijoiden tukitoimiin ym. liittyvät tehtävät ja toimivat yhteistyössä toisiaan sijaistaen. Sihteerit ovat työajanseurantajärjestelmä Hallin yhteyshenkilöitä laitoksessa. Sihteerit ja laboratorioinsinööri vastaavat yhteistyössä vuosittain korkeakoulun tietokantoihin vaadittavien tietojen syöttämisestä. 14

15 Taloushallinto Laitoksen laskuliikenne pyörii oheisen ns. timattimallin mukaisesti Malli toteutuu sellaisenaan Rondo-järjestelmässä, mutta matka- ja kululaskujen, jotka hoidetaan Travel-järjestelmässä, osalta kierrätys laboratorioinsinöörin kautta ei ole mahdollinen vaan laitoksen johtaja hyväksyy laskut suoraan. "Tuutti" eli laskujen jaottelu tehdään erillistä yhteistunnusta (spa-talous) käyttäen, jolloin käsittelyssä olevat laskut ovat tarvittaessa nähtävissä ja sijaistus voidaan hoitaa keskinäisellä sopimuksella. Ko. tunnuksella ei ole sen paremmin asiatarkastus- kuin hyväksymisoikeuttakaan. 15

16 Projektihallintoon liittyvät tehtävät Professorit ja muut vanhemmat tutkijat toimivat projektipäälliköinä ja järjestävät tarvittavat projektikokoukset tarvittaessa sihteerien sekä erikseen nimettyjen projekteissa työskentelevien tutkijoiden avustuksella. Sihteerit avustavat projektien talouden seurannassa toimialakohtaisesti. Projektipäälliköt vastaavat projektien raportoinnista. Perehdytys Uusien työntekijöiden perehdytyksestä vastaa lähiesimies. Yleisperehdytyksestä vastaavat sihteerit sekä laboratorioinsinööri, jotka ovat yksikön nimettyjä perehdyttäjiä TKK:lla. ATK-järjestelmien osalta TKK:n käyttösääntöihin ja laboratorion käytäntöihin perehdyttäjänä toimivat ATK-ylläpitäjät. ATK-verkko ja työasemat ATK-ylläpitäjät vastaavat päivittäisistä ATK-verkkoon, laitoksen palvelimiin kuten WWW-palvelimet sekä työasemiin liittyvistä asioista sekä ATK-hankinnoista. Laitokselle ei toistaiseksi ole nimetty omaa tietoturvavastaavaa, vaan tietoturvavastaavina toimivat ATK-ylläpitäjät kunnes korkeakoulun ohjeistus asiassa valmistuu. 16

17 WWW-sivut Laitoksen www-sivujen ( päivittämisestä vastaa nimetty www-ryhmä, johon kuuluvat laboratorioinsinööri, ATK-ylläpitäjät sekä opettava tutkija. Laitoksen www-sivut kuvaavat laitoksessa tehtävää tutkimusta ja tarjottavaa opetusta yleisellä tasolla, ajankohtaisempi tieto löytyy toimialakohtaisilta palvelimilta. Toimialakohtaisten www-sivujen päivityksestä vastaavat laboratorioinsinööri ja ATKylläpitäjät. Sivuilla hoidetaan tiedotus opiskelijoille, yhteistyökumppaneille ja muulle yhteisölle sekä suomeksi että englanniksi. Tutkimushankkeiden ja kurssien www-sivuista vastaavat projektipäälliköt ja kurssien opettajat. Intranet Laitoksella ei tätä kirjoitettaessa vielä ole yhteistä intranettia, vaan intranet muodostuu toimialakohtaisista palveluista. Yhteinen intranet on rakenteilla ja eri toteutusvaihtoehtoja selvitetään laboratorioinsinöörin ja ATK-ylläpidon toimesta. Taloushallintoa varten laboratorioinsinöörillä ja sihteereillä on käytössään yhteistä levyaluetta. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan toimialueella on intranet-käyttöön rajoitettu wwwsivusto, joka antaa ohjeita uusille työntekijöille, erityisesti ulkomaalaisille, sekä menettelytapaohjeita ja uutisia kaikille työntekijöille. Sivujen päivityksestä vastaavat laboratorioinsinööri ja ATK-ylläpitäjä. Sivuston lisäksi laboratorioinsinöörillä ja sihteerillä on käytössään jaettua levyaluetta taloushallinnon dokumentteja varten. Mittaustekniikalla ja signaalinkäsittelyllä on käytössään jaettua levyaluetta ja mittaustekniikalla lisäksi intranet-käyttöön rajattu www-sivu. 6. LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN 6.1 Laadun varmistamisen mekanismit Laadunvarmistuksen yleiset periaatteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. 17

18 6.1.1 Opetus Laitos varmistaa opetuksen laatua palautejärjestelmän (lomakkeet, keskustelut) avulla. Laitos kehittää suunnitelmallisesti ja säännöllisesti tuottamaansa opetustarjontaa. Laitos kannustaa opettajia osallistumaan pedagogisiin koulutuksiin. Mittarit Laitoksen opetustoiminnan tuloksen tärkeimmät mittarit ovat kurssipalaute sekä valmistuneiden tohtoreiden ja diplomi-insinöörien määrät. Tarkkailtavia asioita ovat myös opintopistekertymät Tutkimus Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (opinnäytteiden arvostelut, asiantuntijalausunnot jne.) Tutkimuksen laadun kehittämiseen pyritään laitoksella tutkimustoiminnan edellytyksiä parantamalla siten, että tuetaan korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä. Korkeatasoinen tutkimus ja sen edellytysten turvaaminen on laitoksen kannalta tärkeä strateginen kysymys. Tutkimuksen palautejärjestelmään kuuluu tutkimushankkeen valmisteluun liittyvää arviointia, itse tutkimuksen aikainen palaute ja tutkimuksen lopputulokset ja niiden vaikuttavuuden arviointi sekä palaute kokonaisuudesta. Laitoksella on käytössä muun muassa seuraavia mekanismeja sekä ulkopuoliseen että sisäiseen palautteen antoon: tutkijakoulujen johtoryhmät, tutkimushankkeiden rahoituksen hakuprosessi, yhteishankkeiden määrä ja laatu kokonaisuutena sekä ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden vaikuttavuuden arviointi hankkeiden päätyttyä. Tutkimusprojektien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta. Mittarit Laitoksen tutkimustoiminnan tuloksen tärkeimmät mittarit ovat valmistuneiden tohtoreiden ja diplomi-insinöörien sekä peer-review-julkaisujen määrät. Tieteellisten julkaisujen korkeaan laatuun pyritään kannustamalla jatko-opiskelijoita kirjoittamaan hyviin lehtiin ja osallistumaan hyviin konferensseihin. Hyviksi tiedelehdiksi katsotaan sellaiset omaa tutkimusalaa lähellä olevat lehdet, joiden impact factor on noin 1 tai korkeampi. Hyviksi konferensseiksi katsotaan ne omaa tutkimusalaa lähellä olevat kansainväliset konferenssit, joihin artikkelit hyväksytään kokotekstiarvioinnin perusteella. 18

19 6.1.3 Tukitoiminnot Laboratorioinsinööri palaveroi säännöllisesti laitosjohtajan, sihteerien ja ATK-ylläpidon kanssa tukipalvelujen toiminnasta. Akuutit ongelmat pyritään ratkaisemaan välittömästi sopimalla yhteisistä pelisäännöistä. Muutoksista tiedotetaan koko laitoksen yhteisellä postituslistalla Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen Ks. kohta 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 19