Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa

Transkriptio

1 Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa

2 Vastaajat Vastaukset 21 AMKista Kielikeskusmalli 3 AMKissa Koordinointimalli / Yliopettajamalli 8 AMKissa Tiimi- ja koulutusalakohtaisesti organisoidut 3 AMKissa Ei koordinointia 7 AMKissa

3 Kielikeskus: edut + Resurssien optimaalinen kohdentaminen + Yhteinen harkittu ja taloudellinen kielten opintojen tarjonta + Sijaisjärjestelyt, työnkierto, kollegiaalisuus + Opetuksen kehittäminen, yhteistyö eri tahojen kanssa Lausuntojen antaminen + Henkilöstön osaamisen johtaminen

4 Kielikeskus: haasteet - Opettajat eivät ole koulutusaloilla ei iso haaste, koska suurin osa pitää sinne aktiivisesti yhteyttä. (AMK 1.1) - Yhteys koulutusohjelmiin heikompi, kielet eivät samalla tavalla näkyvillä, kun kielten opettaja ei ole osa koulutusohjelman henkilöstöä vaan hallinnollisesti ulkopuolinen (integrointi, opssuunnittelu ja yhteiset hankkeet ovat kenties hieman työläämpiä järjestää) (AMK 1.2 )

5 Koordinointimalli Kielten ja viestinnän opettajat kuuluvat kielipalveluihin. Kielten ja viestinnän tiimistä vastaa tiimivastaava (ns. koordinaattori) lähin esimies on osaamisalueen X johtaja. - Olemme eri osaamisalueiden kielitilausten varassa ja joudumme elämään heidän aikataulujensa mukaisesti. Näin kuitenkin olemme luonteva osa opsia. (AMK 2.1)

6 Koordinointimalli Kielet osa Yhteisten opintojen -yksikköä. Kielten koordinaattorille on resursoitu työaikaa kielten opetukseen liittyviin tehtäviin. Kielten yliopettaja vastaa AMKin tasolla kielten opetuksen kehittämisestä ja koordinoinnista. Yhteisten opintojen yksikön koulutusjohtajalla on 3 kieliopintovastaavaa, jotka järjestelevät yhdessä koulutusjohtajan kanssa kielten opettajien TASit. 4 kampusta, joten yhdellä kieliopintovastaavista on 2 kampuksen kielten opetus järjestettävänään. Haasteet nyt: Opetuksen järjestäminen ja kehittäminen; kasvavat ryhmäkoot. Opintojaksolle osallistuvien opiskelijamäärien tasoittelu. (AMK 2.4)

7 Tiimi ym malli Kielten opettajat kuuluvat tulkkaukset, kielet ja viestintä tiimiin; vetäjänä koulutuspäällikkö, joka myös tiimiläisten esimies. Vastuualueet: työnjako, opetuksen toteutus ja kehittäminen + Kielten opettajat ovat osa isompaa tiimiä turvaa yhteistyön muiden lehtoreiden kanssa ja linkittymisen amk:n muuhun toimintaan ja opetukseen. + Kielten opettajat muodostavat oman "alatiiminsä" jolle on aikataulutettu myös omia kokouksia (koulutuspäällikkö mukana) sisällöllisten asioiden kehittämiseen. Ideaalitilanne opetuksen kehittämisen kannalta: kielten ryhmällä olisi esimiehen lisäksi jonkinlainen nimetty tiiminvetäjä omasta keskuudesta. (AMK 3.1)

8 Tiimi-malli Kieltenopettajat hallinnollisesti liiketalous ja innovaatiot - osaamisalueella, jonka koulutuspäällikkö vastaa kielten opetuksen järjestämisestä ja resursoinnista. + Kieltenopettajien tiimi esittää ja ehdottaa asioita, ja koulutuspäällikkö vie ehdotuksia ja esityksiä halutessaan eteenpäin. + Kieltenopettajat opettavat kahdella tai useammalla alalla. Jokaisella alalla on vastuuopettaja, joka osallistuu alan kokouksiin ja ops-työhön. - Eri alojen myöntämien resurssien määrässä on suuria eroja. - Päätökset vievät paljon aikaa eikä välttämättä oteta huomioon kieltenopettajien näkemyksiä. - Ei yhteisesti sovittuja käytänteitä tai suosituksia (AMK 3.4)

9 Tiimi-malli Kielet organisoitu koulutusalakohtaisesti, kullakin alalla yliopettaja tai yhteysopettaja, jolle resursoitu ko. tehtäviin + Kielenopetus ja opetuksen kehittäminen resursoidaan samaan tapaan kuin muutkin aineet + Läheinen yhteys ohjelmien eri aineiden välillä yhteistyömahdollisuudet hyvät + Kielet koetaan ammattiaineiksi siinä missä muutkin aineet, kun ovat ala- ja ohjelmaspesifejä (AMK 3.2) Kieltenopettajat ovat tiimeittäin; tiimipäälliköt jakavat resurssit. + Integrointi helppoa ammattiaineiden opettajien kanssa, kun tuntee osastonsa opettajat. - Resursointi voi vaihdella, yhteisistä linjauksista huolimatta. (AMK 3.3)

10 Ei koordinointia Kielten organisoinnista vastaavat koulutus- ja tutkimuskeskukset ja koulutusohjelmat. - Kieltenopetusta ei koordinoida tai kehitetä keskitetysti. Palautetta tullut, että olisi hyvä koordinoida kieltenopetusta esim. opettajien rekrytoinnissa. Nyt eri yksiköt palkkaavat osin omia opettajia tietämättä kokonaistilannetta. (AMK 3.1) Kieltenopettajat koulutusaloilla ja 3 eri paikkakunnalla / kuuluvat eri osastoihin - Ei organisoitua yhteistyötä kielten opettajien kesken amk-tasolla. - Yhteisten käytäntöjen toteuttaminen ja kielten ja viestinnän opetuksen kehittäminen vaikeaa yhteistyön ja resursoinnin puutteen vuoksi. Yhteistyötä tarvittaisiin. (AMK 3.2, AMK 3.3)

11 Ei koordinointia - Jokaisella alalla oma käytäntö. + Tekniikan alalla on oma kielitiimi, joka vastaa opetuksen kehittämisestä. + Kielten ja viestinnän opettajat eri aloilta kokoontuvat pari kertaa vuodessa, jolloin käsitellään ajankohtaisia linjauksia ym. - Yhtenäiset käytännöt puuttuvat eikä näin ollen pystytä tukemaan toisiamme yhteistyössä riittävästi. (AMK 3.4) Kieltenopettajat ovat sektoreilla. - Opetusta vain pakollisissa kielissä - Muiden kielten alkeisopetus on ulkoistettu iltalukioon. Iltalukion kieliopintojen jälkeen ei ole ammatillisen kielen jatkumoa tarjolla. - Kielten opetusta ei johdeta eikä kehitetä. (AMK 3.5)

12 Ei koordinointia Kielet koulutusohjelmittain. Vastuu osastojen johtajilla - Tilanne ei kovin selkeä. Useampia vastuuhenkilöitä, ei erityisiä resursseja talon sisäiseen työhön. + Kieltenopetus integroituu lähemmäs koulutusohjelmia, kielten opettajat mukana niiden kehittämisessä, yhteisopetusta koulutusohjelmien kanssa. Kielten opettajien pitää olla muiden opettajien kanssa samoissa tiloissa ja yhteistyössä. Kielillä voisi silti olla esim. omat luokkatilat. Työn tasapuolinen jako on tärkeää, ja siksi vastaavia ei pitäisi olla kovin montaa. Yhteinen esimies voisi olla eduksi. (AMK 3.6)