Hyvinvointia työstä. Maatalouden työhyvinvointi- ja työturvallisuushaasteita seminaari

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä Maatalouden työhyvinvointi- ja työturvallisuushaasteita seminaari

2 Työterveys ja maatalous Suomessa tutkimus Merja Perkiö-Mäkelä, Jouni Sipponen, Jukka Mäittälä, Maria Hirvonen, Birgitta Kinnunen, Milja Koponen, Kyösti Louhelainen, Anne Torpström Työterveyslaitos, Kuopio Työterveyslaitos MTH

3 Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 tutkimus (MTH2014) Työterveys ja maatalous Suomessa tutkimuksen esittely, erikoistutkija Merja Perkiö-Mäkelä, Työterveyslaitos Maatalousyrityksen johtaminen ja yrittäjän henkinen hyvinvointi, tutkija Birgitta Kinnunen, Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö, Työterveyslaitos Suositukset kehittämispäällikkö Jukka Mäittälä, Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö Jatkotutkimusideat, erikoistutkija Milja Koponen, Työterveyslaitos Työterveyslaitos MTH

4 Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 Tutkijaryhmä Työterveyslaitokselta Erityisasiantuntija Maria Hirvonen Tutkija Birgitta Kinnunen Erikoistutkija Milja Koponen Projektipäällikkö Kyösti Louhelainen Kehittämispäällikkö Jukka Mäittälä Erikoistutkija Merja Perkiö-Mäkelä Erityisasiantuntija Jouni Sipponen Erikoislääkäri Anne Torpström Tutkimuksen ohjausryhmä Yliarkkitehti Raija Seppänen, Maa- ja metsätalousministeriö Erikoistutkija Janne Karttunen, Työtehoseura Erikoistutkija Juha Suutarinen, Luonnonvarakeskus Asiantuntija Marja Tallavaara, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Yksikönpäällikkö Päivi Wallin, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Työterveyslaitos MTH

5 Tutkittiin maatalousyrittäjien työhyvinvointia: työtä, työoloja ja työterveyttä Satunnaisotos suomalaista maatalousyrittäjistä Vuonna 2014 tukihakemuksen täyttäneet tilat Satunnaisotos 5774 viljelijää Haastateltiin 3117 henkilöä (54 %) Kieltäytyi 1370 henkilöä (24 %) 1287 henkilöä ei tavoitettu (22 %) Vastausprosentti Otoksesta 54 % Tavoitetuista 69 % Puhelinhaastattelussa noin 200 kysymystä Työstä Työoloista ja -menetelmistä Johtamisesta Henkisestä hyvinvoinnista Työn fyysisestä kuormittavuudesta ja tapaturmista Koetusta työkyvystä ja työssä jatkamisajatuksista Terveydestä ja elintavoista Työterveyshuollosta Haastattelut tehtiin lokakuu 2014-tammikuu 2015 välisenä aikana Haastattelun kesto keskimäärin päätoimisilla 46 minuuttia ja sivutoimisilla 29 minuuttia Työterveyslaitos Merja Perkiö-Mäkelä 5

6 Tutkittiin päätoimisia ja sivutoimisia maatalousyrittäjiä Päätoimiset maatalousyrittäjät, n=2169 Tekee maatalous- tai metsätöitä päätyönään ympäri vuoden / kausiluontoisesti tai vaihtelevasti Keski-ikä 50 vuotta (19-69-vuotiaita) Miehiä 89 %, naisia 11 % 71 % oli jokin maatalousalan koulutus Päätuotantosuunta Kotieläintuotanto 46 % (lypsykarjatalous 27 %) Kasvinviljely 54 % (viljanviljely 36 %) Sivutoimiset maatalousyrittäjät, n=948 Tekee maatalous- tai metsätöitä sivutyönään tai satunnaisesti Keski-ikä 49 vuotta (20-69-vuotiaita) Miehiä 88 %, naisia 12 % 45 % oli jokin maatalousalan koulutus Päätuotantosuunta Kotieläintuotanto 9 % (hevostalous 5 %) Kasvinviljely 91 % (viljanviljely 57 %) Työterveyslaitos Merja Perkiö-Mäkelä 6

7 Aineiston käyttö Työterveys ja maatalous Suomessa loppuraportti Päätoimiset / sivutoimiset Maatalousalan koulutus Tuotantosuunta o o o o o o o lypsykarjatalous muu nautakarjatalous sikatalous muu kotieläintalous (siipikarjatalous, lammas- ja vuohitalous, hevostalous, muu kotieläintalous) viljanviljely muu kasvinviljely (heinän, nurmen, säilörehun ja kuivaheinän viljely, perunanviljely, juurikasvien viljely, vihannesten viljely avomaalla, kasvihuoneviljely, marjanviljely, muu kasvinviljely) metsätalous o ei / kurssimuotoista/maamies- tai emäntäkoulu /maatalousalan perustutkinto /agrologi/agronomi Työterveyshuoltoon kuuluminen: myel/yel/palkansaaja o ei / kyllä Palkattuja työntekijöitä o ei / kyllä Kotieläinyksikköjen lukumäärä (lomituspalveluissa käytetty laskutapa) o 0 / 1 19 /20 34 /35 59 /vähintään 60 Peltopinta-ala, ha o 0 19 /20 34 /35 49 /50 99 /vähintään 100 hehtaaria Ikä vuosina o alle 35 / /45 54 /55 64 /yli 64 Sukupuoli ERITTÄIN LAAJA JA KATTAVA AINEISTO - PALJON KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA Työterveyslaitos Merja Perkiö-Mäkelä 7

8 Miten maatalousyrittäjä kuormittuu työssään? MTH2014, n=3117 % kokee maataloustyönsä ruumiillisesti melko tai hyvin rasittavaksi kokee maataloustyönsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi kokee maataloustyönsä sekä ruumiillisesti että henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi 9 26 palautuu maataloustyön aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän jälkeen hyvin tai kohtalaisesti on erittäin tai melko tyytyväinen työhönsä maatalousyrittäjänä päätoimiset sivutoimiset Työterveyslaitos Merja Perkiö-Mäkelä 8

9 Miten kuormittuminen näkyy? MTH2014, n=3117 % koettu työkyky 8-10 asteikolla jokin työssä haittaava pitkäaikainen sairaus tai vamma tuki- ja liikuntaelinsairaus hengityselinsairaus kokee melko tai erittäin paljon stressiä kokee terveydentilansa ikätovereihin nähden erittäin tai melko hyväksi päätoimiset sivutoimiset Työterveyslaitos Merja Perkiö-Mäkelä 9

10 Suositukset Lähes joka toinen päätoiminen maatalousyrittäjä kokee työnsä ruumiillisesti melko tai hyvin rasittavaksi Hankalat työasennot sekä raskaat nostot ja kantaminen haittaavat joka viidennen päätoimisen maatalousyrittäjän työtä vähintään melko paljon Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisimpiä työssä haittaavia sairauksia. Myös oireista yleisimpi ovat tuki- ja liikuntaelinoireet. Keinoja työn fyysisen kuormittavuuden vähentämiseksi ovat mm. työympäristön ja työmenetelmien kehittäminen, asianmukaiset työvälineet, apuvälineiden käyttö ja työtapojen suunnittelu Työterveyslaitos Merja Perkiö-Mäkelä 10

11 Maatilayrityksen johtaminen ja yrittäjän henkinen hyvinvointi Birgitta Kinnunen, tutkija Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö, Työterveyslaitos Työterveyslaitos MTH2014

12 Maatilayrityksen johtaminen Johtamisella tarkoitamme maatilan käytännön toiminnan suunnittelua, ohjaamista ja valvontaa, talouden hallintaa, yrityksen myynti-, markkinointi ja asiakastyötä sekä erilaisia hallinnollisia tehtäviä Työterveyslaitos Jouni Sipponen

13 Johtamiseen käytetty työaika 1:4 Keskimäärin päätoimiset maatalousyrittäjät käyttävät johtamiseen 18 % työajasta, muun työn suuntautuessa tuotantoon ja ylläpitoon Jako on samankaltainen myös sivutoimisilla yrittäjillä Johtamiseen käytetty aika kasvaa niillä tiloilla, jotka ovat suuria tai joilla on palkattua työvoimaa Työterveyslaitos Jouni Sipponen

14 Johtamistehtävien mielekkyys ja kuormittavuus Useimmat päätoimiset yrittäjät (68 %) pitivät johtamiseen liittyviä tehtäviä mielekkäinä Suurilla tiloilla sekä korkeammin koulutettujen yrittäjien keskuudessa mielekkyyden kokemus oli voimakkaampi Johtamista pidettiin myös hyvin tärkeänä tilan menestymisen kannalta (59 % päätoimisista, 44 % sivutoimisista) Johtamiseen liittyvät tehtävät myös kuormittivat vastaajia Kolme neljästä koki johtamisen kuormittavana silloin tällöin tai usein Työterveyslaitos Jouni Sipponen

15 Johtamisosaaminen Keskeisimpinä tilan johtamisen vaatimina osaamisina vastaajat mainitsivat Talousjohtamisen taidot Kyvyn hahmottaa ja johtaa kokonaisuuksia Yrittäjän oman asenteen ja aktiivisuuden Tilan ydintoimintaan liittyvän ammatillisen osaamisen Talous Kokonaisuudet Asenne Ydintoiminta Johtamisen vaatima osaaminen Mainintojen lukumäärä (1853 vastaajaa) Työterveyslaitos Jouni Sipponen

16 Johtamisosaamisen kehittäminen Kolmasosa (33 %) päätoimisista vastaajista oli viimeisen kolmen vuoden aikana osallistunut kurssille, koulutukseen tai muuhun vastaavaan kehittääkseen johtamisosaamista Agrologi/Agronomi taustaisista vastaajista näin oli tehnyt noin puolet (49 %) Työterveyslaitos Jouni Sipponen

17 Yrittäjän henkinen hyvinvointi Työterveyslaitos MTH2014

18 Tyytyväisyys työhön ja työn imu Kaksi kolmasosaa (66 %) päätoimisista yrittäjistä oli melko tai erittäin tyytyväisiä omaan työhönsä Työn imulla tarkoitetaan myönteistä, tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilaa, jota luonnehtii kolme toisiinsa liittyvää osa-aluetta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Päätoimisista maatalousyrittäjistä 56 % koki tarmokkuutta, 59 % omistautumista ja 61 % uppoutumista työhönsä vähintään useita kertoja viikossa Työn imua koetaan hieman vähemmän kuin suomalaiset työssäkäyvät keskimäärin Työterveyslaitos Jouni Sipponen

19 Työn rasittavuus ja stressi Alle puolet päätoimisista yrittäjistä (40 %) piti työtään melko tai hyvin rasittavana Rasittavimpana työ koettiin sikataloudessa sekä eläinmääriltään suurilla tiloilla. Vähän tai ei lainkaan stressiä koki noin kaksi kolmasosaa (65 %) päätoimisista yrittäjistä Tilanne on lähes sama kuin vuoden 2004 selvityksessä Pää- ja sivutoimisten yrittäjien välillä ei ollut juurikaan eroa stressin kokemuksissa Työterveyslaitos Jouni Sipponen

20 Kuormittavat tekijät. Päätoimisia maatalousyrittäjiä häirinneet, huolestuttaneet tai rasittaneet tekijät, %, n=2169 Tilan taloudellinen epävarmuus Työhön sisältyy runsaasti hankalia vuorovaikutustilanteita Työtä tehdään yksin Puutteet omassa ammattitaidossa tai osaamisessa Epäonnistumisen tai virheiden tekemisen pelko Vaihtelun puute työssä, työn yksitoikkoisuus Työkoneiden ja työvälineiden toimintahäiriöt ja rikkoontuminen Jatkuva kiire ja kireä aikataulu harvoin tai ei koskaan silloin tällöin usein ei osaa sanoa Työterveyslaitos Jouni Sipponen

21 Kuormittavat tekijät (2) Henkisesti kuormittavimmaksi työvaiheeksi vastaajat kokivat maatalousyrityksen toimintaan liittyvän byrokratian ja hallinnolliset tehtävät (1228 mainintaa) Erityisen usein mainittiin tukihakemuksiin liittyvät tekijät (183 mainintaa) sekä tukivalvontaan liittyvät asiat (107 mainintaa). Kuormittavina koettiin myös tilan ydin-toimintaan liittyvät työt (esim. peltotyöt, kyntö, kylvö, puinti, eläinten käsittely, valvonta ja hoito: 623 mainintaa) Myös säätila ja keli mainittiin usein henkisesti kuormittavina asioina. Näitä mainintoja kertyi kaikkiaan 202. Työterveyslaitos Jouni Sipponen

22 Stressin hallinta ja palautuminen Neljä viidestä päätoimisesta vastaajasta (79 %) uskoi pystyvänsä hallitsemaan stressiä työssään melko tai erittäin hyvin. Sivutoimisilla maatalousyrittäjillä vastaava osuus on 83 % Maatalousyrittäjistä yhdeksän kymmenestä (91 %) palautui vähintään kohtalaisesti maataloustyön aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän jälkeen. Työterveyslaitos Jouni Sipponen

23 Suositukset Maatalousyrityksen johtaminen on ammattimaista toimintaa ja koetaan varsin tärkeäksi tilan menestymisen kannalta Talousjohtamisen osaamisen kehittämiseen on hyvä kiinnittää huomiota niin peruskoulutuksessa kuin täydentävää koulutusta suunniteltaessa Yrittäjäosaamisen ja johtamisen työvälineiden kehittämiseen tulee jatkossakin panostaa Tärkeää huolehtia siitä että kehitetyt välineet myös löytävät käyttäjät. Hyvä johtamis- ja yrittäjäosaaminen on maatalousyrittäjän ydinosaamista, ja hyvä asioiden hallinta tukee yrittäjän henkistä hyvinvointia ja mahdollistaa kannattavan tilan hoitamisen. Työterveyslaitos Jouni Sipponen

24 Suositukset Maatalousyrittäjän työssä henkistä kuormitusta tuottaa erityisesti maatalousyrityksen toimintaan liittyvä byrokratia ja erilaiset hallinnolliset tehtävät. Erityisesti tukihakemuksiin liittyvälle palvelulle saattaa olla tarvetta ja markkinoita. Tarjoamalla maatalousyrittäjille kustannustehokkaasti toteutettua tukihakemuspalvelua voitaisiin henkistä kuormitusta pystyä vähentämään. Sosiaalisen tuen tarjoaminen maatalousyrittäjille on tärkeää. Tilan ulkopuolisia sosiaalisen tuen (esim. maaseudun tukihenkilöverkko, erilaiset projektit, kuntoremontti kurssit) muotoja tulee edelleen ylläpitää ja vahvistaa. Työterveyslaitos Jouni Sipponen

25 Suositukset Jukka Mäittälä, kehittämispäällikkö, Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö, Työterveyslaitos Työterveyslaitos MTH

26 Työnantajan rooli ja velvoitteet tutuksi Riskinarviointi - työ, työolot, työympäristö - palkattu työvoima, myös kausityö ja harjoittelijat - yhteistyö työterveyshuollon kanssa, yhdistetty työpaikkaselvitys ja ra (=PIRA) Perehdyttäminen - suullinen ja kirjallinen opastaminen ja neuvonta Työterveyshuollon järjestäminen - kaikille työntekijöille työn kestosta riippumatta Työterveyslaitos Jukka Mäittälä 26

27 Työympäristö turvallisemmaksi Työympäristön tapaturmavaaroista, altisteista ja kuormittumisesta tietoa maatalousyrittäjille ja työterveyshuolloille Riskialttiit ja kuormittavat työvaiheet erityiselle huomiolle, mm. - Polttomoottorikäyttöiset koneet sisätiloissa - Lehmien harjaaminen käsin - Kasvinsuojeluaineiden käyttö, naiset ja paljon ruiskuttavat - Traktorissa istuminen on lisääntynyt merkittävästi Työterveyslaitos Jukka Mäittälä 27

28 Henkilönsuojaus hyvää ja parannettavaa Käyttö on lisääntynyt vuosikymmenessä ilahduttavasti, mutta ei ole vielä kaikilta osin riittävää Hengityksen suojaaminen on erityisen puutteellista Kasvinsuojelutöissä erillisen suojavaatetuksen merkityksen korostaminen Suojainneuvontaa jo ammattiin opiskelun aikana Työterveyshuollon henkilöstön suojainosaamista on syytä lisätä Työterveyslaitos Jukka Mäittälä 28

29 Maatilan työturvallisuuden teemapäivä Maatalousoppilaitoksiin Tietoiskuja, rastikoulutusta: A. Yrittäjä työnantajana B. Työympäristön riskien hallinta C. Työterveyshuolto kumppanina opiskelijoita, opettajia, maatalousyrittäjä(työnantajia), Melan ttasiamiehiä, työterveyshuoltoja, Työterveyslaitos Jukka Mäittälä 29

30 Jatkotutkimusideat Milja Koponen, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos MTH

31 Työterveyslaitos Milja Koponen 31

32 Traktori on maatalousyrittäjän toinen koti pitäisikö siitä tehdä kodikkaampi? Fyysinen kuormitus/ ergonomia Metsä- ja peltobioenergia Dieselhiukkaset Uudet teknologiat Johtaminen Pölyt, mikrobit? Osaamisen kehittäminen Ks-aineet, käyttöohjeet Työvoiman saatavuus Alan houkuttelevuus Yrittäminen haja-asutusalueilla Työterveyslaitos Milja Koponen 32

33 Mahdollisia kysymyksiä ja niihin vastaajia? Mitä koulutuksessa tulisi huomioida? Mitä työterveyshuollon pitäisi tietää? Onko traktorivalmistajilla tuotekehitystarvetta? (ergonomia, iv) Onko kasvinsuojeluaineitten käyttöohjeet ajantasalla? Onko konekanta optimaalista, miten uusiutumista voisi edistää? Olisiko automaattiohjattavista traktoreista ja työkoneista apua? Missä vaiheessa itsekseen kulkevat traktorit yleistyvät? Milloin maatalousyrittäjän kannattaa urakoida muille ja milloin kannattaa ostaa palveluita? Työterveyslaitos (työturvallisuus, työyhteisöt, MYTKY) LUKE Mela Työtehoseura TUKES Konevalmistajat MTK MMM, STM Työterveyslaitos Milja Koponen 33

34 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos