KATSAUS. Kun ruoka ei sovi. Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATSAUS. Kun ruoka ei sovi. Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila"

Transkriptio

1 KATSAUS Kun ruoka ei sovi Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila Ruoka-allergia on atooppisen perimän ensimmäinen ilmenemismuoto. Oireilu alkaa tyypillisesti alle vuoden iässä ihottumalla ja suolisto-oireilla. Ruoka-allergian toteaminen perustuu huolelliseen anamneesiin, josta saadaan vihje epäillystä ruoasta. Tukena käytetään ihotestausta ja laboratoriotutkimuksia, ja näiden perusteella suunnitellaan välttämisruokavalio, jonka tarkoituksena on saattaa potilas oireettomaksi ja auttaa taudinmäärityksessä. Mikäli ihotestauksen tulos on myönteinen ja lapsen oireet vähenevät selvästi välttämisdieetillä, on ruoka-allergian diagnoosi pikkulapsilla todennäköinen. Diagnoosi on syytä varmistaa altistuskokeella, jolloin tutkittavaa ruoka-ainetta annetaan oireettomalle potilaalle ja todetaan kuvattu reaktio. Ruoka-allergian hoito on välttämisruokavalio, eli allergiaa aiheuttava ruoka poistetaan ravinnosta täysin. Tällaisen ruokavalion suunnittelee asiaan perehtynyt lastenlääkäri ja ravitsemussuunnittelija erityisesti silloin, kun joudutaan välttämään perusruoka-aineita (maito, viljat). Välttämisdieetin tarpeellisuus tarkastetaan määräajoin uusittavilla altistuskokeilla, ja pyrkimys on normaalistaa ruokavalio. Tämän potilasryhmän hoidossa tarvitaan runsaasti perinteistä lääkärintaitoa allergologisen tiedon lisäksi. Ravintoon ja syömiseen liittyy imeväisiässä runsaasti oireita, eri seurantatutkimusten mukaan jopa %:lla lapsista (Bock 1987, Schrander ym. 1993). Valtaosa oireista liitetään maitoon. Tyypillisiä oireita ovat itkuisuus, ihottumat ja suolisto-oireet. Vaikka ruoka-allergia on varhaislapsuudessa tavallinen sairaus ja yleisin allergian muoto, eivät kaikki ruokaan liittyvät oireet ole toistettavissa altistuskokeessa havaittavana reaktiona. Toisaalta niiden mekanismit ovat vain harvoin selitettävissä immunologisten reaktiotapojen perusteella. Ravintoon liittyvä runsas oireilu voi toisaalta johtua ohimenevästä herkistymisestä ruoka-aineille, sillä imeväisen elimistö joutuu alttiiksi monille vieraille antigeeneille nimenomaan ravinnon kautta (Isolauri 1996). Samanaikaisesti suoliston puolustusmekanismit, joiden tehtävänä on rajoittaa antigeenien imeytymistä sekä muokata antigeenit haitattomiksi yhdisteiksi, ovat kypsymättömiä (Terho ym. 1993). Ruoka-allergialla tarkoitetaan immunologisin mekanismein välittyvää elimistölle haitallista ravinnon antigeeneihin kohdistuvaa reaktiota, joka aiheuttaa kliiniset oireet. Maitoallergia on usein ensimmäinen allergia, koska lehmänmaidon antigeenit ovat ensimmäisiä, joille elimistö altistuu. Ruoka-allergian varhainen toteaminen on tärkeää normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi; toisaalta allergiatutkimuksilla on erotusdiagnostinen merkitys, sillä ruoka-allergian oireet ovat yleisiä monissa muissa suolistosairauksissa. Kenellä on ruoka-allergia? Ruoka-allergian taudinkuva on muuttunut. Aiemmin varhaislapsuudelle ominainen lehmänmaidon proteiini-intoleranssiksi kutsuttu klassinen taudinkuva, johon liittyi selkeästi yliherkkyys yhdelle ruoka-aineelle ja suolen limakalvon osittainen villusatrofia, on väistynyt. Tyypillinen ruoka- Duodecim 113: ,

2 allergian oire varhaislapsuudessa on nykyään atooppinen ihottuma: noin 70 %:lla atooppista ihottumaa sairastavista pikkulapsista on ruoka-allergia, jonka oireilu alkaa 1 9 kuukauden iässä (Isolauri ja Turjanmaa 1995). Tämän lisäksi ruoka-aineet, kuten maito, muna, kala ja pähkinä, voivat laukaista allergisen nokkosihottuman. Ruoka-allergia ilmenee yleensä iho-oireiden lisäksi ruoansulatuskanavan oireina; hengitystieoireet ovat imeväisiässä harvinaisempia. Suolistooireista tavallisia ovat pulauttelu, oksentelu, ripuli ja vatsakivut. Joskus ruoka-aineisiin liitettävät oireet ovat vaikeasti tulkittavia, kuten pikkulapsen itkuisuus. Välttämis-altistuskokeella on voitu varmistaa, että lähes aina oirekuvaan kuitenkin kuuluu jokin tyypillinen iho- tai suolistooire (Schrander ym. 1993, Terho ym. 1993). Anafylaktinen reaktio on nopeasti ruoan nauttimisen jälkeen ilmenevä hengitysvaikeus ja verenkierron pettäminen, joka vaatii ensiapuna adrenaliiniruiskeen. Alle vuoden ikäisillä atoopikoilla on aina syytä epäillä ruoka-allergiaa, mikäli lapsella esiintyy sitkeää ihottumaa tai suolioireita. Atooppinen perimä ja ennen kaikkea äidin allergia kasvattavat lapsen ruoka-allergian todennäköisyyttä. Mikäli ihottuma paranee paikallishoidolla eikä kutina häiritse yöunta, voi kysessä olla ohimenevä seborrooinen ekseema. Toistuva kortikosteroidivoiteiden tarve viittaa ihottumaa ylläpitäviin taustatekijöihin, joista tässä ikäluokassa ruoat ovat merkittävimpiä ja eläinepiteeliallergia tärkeä erotusdiagnoosi. Kroonisuus on tärkeä merkki ruokaallergiasta. Ihottuman laajuus ja muoto vaihtelevat yksilöllisesti: joku saa laajan urtikariareaktion ruoasta, toinen sitkeän läiskäihottuman. Hannuksela (1989) on esittänyt ruoka-allergisten potilaiden jakoa iän perusteella siten, että oireilun alkaessa alle vuoden iässä on yleensä kyse herkistymisestä perusruoka-aineelle (maito, muna, viljat, kala), kun taas tätä myöhemmin alkaneet oireet viittaavat juures-vihannes-hedelmäallergiaan, joka liittyy lehtipuuallergiaan. Jaottelu on selventävä; myös ennuste on ryhmissä erilainen, samoin ruoka-allergian käytännön merkitys. Perusruoka-allergiat menevät yleensä lapsen kasvaessa ohi, kun taas allergia raaoille juureksille, vihanneksille ja hedelmille saattaa säilyä läpi elämän. Samoin yli vuoden ikäisillä alkaneet ihooireet voivat liittyä suklaan, kaakaon, sitrushedelmien, limonadien ja karamellien käyttöön. Lisäaineita runsaasti sisältävät tuotteet saattavat aiheuttaa hengitystieoireita ja ekseeman pahenemisen. Reaktioiden mekanismi on tuntematon, mutta kaiken kaikkiaan elintarvikkeiden lisäaineisiin liittyvät allergiat ovat harvinaisia. Taudinmäärityksen ensimmäinen vaihe: välttämisdieetti Ruoka-allergia on kliininen diagnoosi. Taudinmäärityksessä käytetään apuna anamneesia ja ihotestejä sekä muita immunologisia tutkimuksia, mutta taudinmäärityksen perusta on valvottu välttämis-altistuskoe. Tällöin diagnoosin edellytys on, että voidaan osoittaa selvä syy-yhteys ruoan antamisen ja oireiden välillä. Välttämis-altistuskoe on kaksivaiheinen (kuva 1). Ensin osoitetaan allergiaoireiden häviäminen, kun epäilty ruoka-aine on täydellisesti poistettu ruokavaliosta, minkä jälkeen osoitetaan aiemmin kuvattujen oireiden ilmaantuminen annettaessa kyseistä ruoka-ainetta potilaalle uudelleen. Kliinisen reaktion yhteydessä tulisi voida lisäksi osoittaa immuunijärjestelmän aktivoituminen. Esitietojen avulla muodostetaan käsitys epäillystä ruoasta. Ruoka-allergiaan viittaavat oireet ilmaantuvat tyypillisesti muutaman viikon kuluessa sen jälkeen, kun lapsen ruokavalioon on lisätty uusi ravintoaine. Ongelmallisempia ovat tapaukset, joissa oireet ilmenevät hitaasti tai ovat alkaneet yksinomaisen rintaruokinnan aikana. Tutkimuksen aluksi kirjataan, missä iässä eri ruoka-aineita lapsen dieettiin on lisätty, ja onko oireita esiintynyt jo rintaruokinnan aikana. Mitä varhemmin oireet ovat ilmaantuneet, sitä todennäköisemmin on kyse monimuotoisesta ja laajasta ruoka-allergiasta. Reaktion tarkasta kuvauksesta taas on hyötyä altistuskokeen ja muiden tutkimusten suunnittelussa. Välttämisdieetin aikana on hyvä käyttää oirekalenteria, johon vanhemmat kirjaavat päivittäin havaitsemansa oireet tai oireettomuuden. Lievissä tapauksissa voidaan välttämisdieetti aloittaa poistamalla ruokavaliosta ns. yleisesti allergisoivat ruoat (taulukko 1). Mikäli muutaman 596 E. Isolauri ym.

3 EPÄILY RUOKA-ALLERGIASTA Välttämisdieetti ja ihokokeet Selvä vaste dieettimuutokseen ja ihotesti + Selvä vaste dieettimuutokseen ja ihotesti Ei vastetta dieettimuutokseen DIAGNOOSI TODENNÄKÖINEN ALTISTUSKOE EPÄILE MONIALLERGIAA Tarkasta dieetti, selvitä ympäristöallergeenit, infektiot MONIALLERGIADIEETTI Vaste KAKSOISSOKKO- ALTISTUS Ei vastetta DIEETIN PURKU K u v a 1. Ruoka-allergian taudinmääritys vaiheittain. viikon kuluessa vastetta dieettimuutokseen ja ihon tehostettuun paikallishoitoon ei saada, harkitaan välttämisdieettiä (kuva 1), josta on täysin eliminoitu maito ja maitotuotteet sekä kotimaiset viljat (vehnä, ohra, ruis, kaura). Perusruokien välttämisdieetissä on poistettu myös soijamaito, kala ja kananmuna. Mikäli alun perinkin kyseessä on laaja-alainen atooppinen ihottuma ja jatkuva oireilu, aloitetaan perusruokien välttämisdieetti viipymättä ns. yleisesti allergisoivien ruokien välttämisen yhteydessä, jotta potilas tulisi mahdollisimman pian oireettomaksi. Perusruokien välttämisdieettiä aloitettaessa on tärkeää yhtäältä huolehtia korvaavien ravintovalmisteiden riittävästä saannista ja toisaalta siitä, että ravitsemussuunnittelija antaa perheelle ohjeet ruokavaliohoidon käytännön toteuttamisesta. Imeväisten erityisvalmisteista aletaan antaa lapselle todennäköisimmin soveltuvaa valmistetta (taulukko 2), jotta vältytään normaalia kasvua haittaavilta kokeiluilta. Vielä rintaruokinnassa olevan vauvan vaikeaan, laaja-alaiseen atooppiseen ihottumaan vaikuttaa imetys ja sitä kautta äidin syömä ruoka. Aluksi voidaan kokeilla äidin ruokavaliorajoituksia yleisesti allergisoivista ruoka-aineista (taulukko 1) perusruoka-aineisiin (maito, harvoin viljat) huolehtimalla samalla kalkkikorvauksesta. Se, että lapsi alkaa oireilla jo rintaruokinnan aikana, osoittaa melkoista herkkyyttä, ja vaadittavat ruokavaliorajoitukset ovat usein mahdottomia toteuttaa äidin kautta. Toisaalta imetyksen lopettaminen on raskas päätös, ja asiassa on tämän vuoksi edettävä rauhallisesti eri vaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja yksilöllisesti punniten. Rintaruokinta voidaan kuitenkin lopettaa vasta, kun on käytettävissä lapselle sopiva imeväisen erityisvalmiste (taulukko 2). Pienen imeväisen ruokavalio on vielä suppea, jonka vuoksi ruoka-allergian toteaminen ja hoito on tässä ikäryhmässä vielä suhteellisen yksinkertaista. Toisaalta varhain aloitettu oikea ruokavaliohoito turvaa normaalin kasvun. Yleensä eliminaatio kestää kahdesta kolmeen viikkoon niin, että potilas tulee oireettomaksi. Kroonisessa ja vaikeassa allergiassa tarvitaan muutaman kuukauden pituinen eliminaatiovaihe. Kun ruoka ei sovi 597

4 Ihotestit T a u l u k k o 1. Yleisesti allergisoivat ruoka-aineet. Sitrushedelmät (appelsiini, mandariini, klementiini, greippi, sitruuna) Mansikka Kiivi Mango Tomaatti Herne, papu Selleri Muna (myös ruoissa) Kala, mäti, äyriäiset Pähkinät, manteli Suklaa, kaakao Hunaja Monipuoliset ihotestit auttavat sopivan välttämisdieetin suunnitetussa ja toteuttamisessa (kuva 1). Aikaisemmin ruoka-allergian ihokokeena oli käytettävissä ainoastaan ihopistotesti, jonka herkkyys varsinkin ekseemana oireilevissa ruokaallergioissa on huono (Isolauri ja Turjanmaa 1996). Atoopikon lapputestaukset ovat käynnistyneet ihon allergisen tulehdusreaktion mekanismien tutkimuksista; tutkimustulosten perusteella tiedetään, että tyypilliset ilma-allergeenit, kuten pölypunkit ja koivun siitepöly, voivat lapputestissä provosoida ekseemareaktion. Ruoka-allergian selvittämisessä voidaan käyttää rinnakkain pistoja lapputestiä, jolloin ihotesti tunnistaa sekä välittömät että viivästyneet reaktiot. Käyttämällä sekä ihopisto- että lapputestausta (kuva 2) voidaan löytää 86 % maitoallergikoista, joiden taudinmääritys on varmistettu lumekontrolloidulla, kaksoissokkona tehdyllä altistuskokeella (Isolauri ja Turjanmaa 1996). Viljojen osalta tutkimustulokset viittaavat siihen, että lapputesti antaa liian herkästi myönteisen tuloksen. Mikäli kuitenkin testi antaa positiivisen tuloksen kaikille kotimaisille viljoille (vehnä, ohra, ruis, kaura), kannattaa oireiselle potilaalle aina suorittaa koe-eliminaatio. Lapputestit ovat selvä parannus ruokien aiheuttaman atooppisen ihottuman ja suolisto-oireiden tutkimisessa, ja molemmat tulisi suorittaa alle kaksivuotiaille lapsille. TAYS:ssa on kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana menetelty näin: ihotestaukseen lähetetyille alle kaksivuotiaille on tehty sekä ihopisto- että lapputestit ruoka-aineilla. Pistotestiaineisiin kuuluvat muna, kala, maito, herne, soijapapu (ALK), luonnonkumi (Stallergènes) ja banaani»kaksoispisto»-menetelmällä. Vehnä, ohra, ruis, kaura, tattari, maissi, riisi, hirssi ja soija on testattu tavallisia kaupasta ostettuja jauhoja käyttäen, mikä on parantanut huomattavasti vilja-allergian toteamista entisiin standardoimattomiin ihopistoallergeeneihin verrattuna. Lapputesteillä on seurattu viivästyneitä reaktioita seuraaviin ruoka-aineisiin: maito, muna, soija, vehnä, ohra, ruis ja kaura. Pistotestitulosten tulkinta on suhteellisen helppoa. Osa allergeeneista on standardoituja, osa ei. Ruoka-aineiden lapputestit suoritetaan tavanomaisilla kemikaalien testaukseen käytetyllä menetelmällä. Jauhoista, maitopulverista tai kylmäkuivatusta munanvalkuaisesta kostuttamalla tehty seos levitetään alumiinikuvulle ja kiinnitetään selän iholle 48 tunniksi teipillä. Ensimmäinen testitulos luetaan lappujen irrotuksen yhteydessä ja viimeinen kolmantena päivänä. Selluloosapulveri toimii negatiivisena vertailuaineena ärsytysreaktioiden pois sulkemiseksi. Ruoka-ainelapputestit ovat vasta kehitteillä, eikä niiden käyttö ole mitenkään standardoitua. Testien suoritus ja tulkinta kuuluvat kokeneelle ihotautilääkärille, joka on perehtynyt viivästyneen allergian testaukseen. Kliinisen merkityksen toteamisessa yhteistyö hoitavan lastenlääkärin kanssa on keskeistä. Muut immunologiset tutkimukset Seerumin allergeenispesifisen IgE:n ja eosinofiilien kationisen proteiinin (ECP) määrä kuvaa välitöntä reaktiotyyppiä. Vain imeväisikäisillä näillä voidaan olettaa olevan syy-yhteys tutkimuksen aikaan esiintyviin oireisiin. Yli vuoden ikäisillä on saattanut kehittyä toleranssi ruoka-aineille, vaikka allergeenispesifisiä IgE-vasta-aineita olisi edelleen mitattavissa. Allergeenispesifisten IgE-vastaaineiden määrityksestä voi olla hyötyä seurantavaiheessa; toleranssin kehittyessä niiden määrä pienenee samoin kuin pistotestireaktion koko. Päinvastaisessa tapauksessa tarvitaan ruokavalion tarkastus dieettikirjanpidolla. IgA- ja IgG-luokan vasta-aineita esiintyy varhaislapsuudessa yleisesti, ja ne heijastavat lähinnä ravinnon antigeenien 598 E. Isolauri ym.

5 T a u l u k k o 2. Imeväisten erityisvalmisteet jaoteltuina proteiinilähteen ja pilkkomisasteen mukaan; kustakin valmisteesta esitetään esimerkkinä muutama Euroopassa yleisesti käytetty valmiste. Pilkkomisaste Proteiinilähde Valmisteen nimi Kohderyhmä Pilkkomaton soija Dietta-Soija, Nutri- vanhemmat maitoallergiapotilaat, jatko- ja Soija, Prosobee ylläpitohoito kana Chicken 1 meat module hiilihydraatti-intoleranssi maitoallergian yhteydessä Osittain pilkottu hera BebaHA 1 ei suositella riskiryhmille Good Start 1 Pilkottu (proteiini- hera Peptidi-Tutteli ensisijainen hoito maitoallergiassa riippumatta hydrolysaatti) Pepti-Junior 2 proteiinilähteestä Profylac kaseiini Nutramigen Pregestimil 2 liha-soija Pepdite maitoallergia, laktoosi-intoleranssi Pregomin 1 Synteettinen aminahapot Neocate maitoallergiapotilaat, joille proteiinihydrolysaatti aminohappo- Nutri-Junior ei sovi tai joilla hyvin rajoitettu dieetti tai kasvupohjainen ongelma. Ensisijainen hoito moniallergiapotilailla 1 Valmiste ei ole myynnissä Suomessa 2 Sisältää MCT-öljyä imeytymistä suolistossa ja immuunijärjestelmän puolustusvastetta. Yksittäistapauksissa voidaan soveltaa tutkimustyössä käytettäviä menetelmiä (Terho ym. 1993). Eräs tällainen on suoliston humoraalista vastetta epäsuorasti kuvaava ELISPOT-menetelmä, jolla mitataan immunoglobuliineja ja antigeenispesifisiä vasta-aineita tuottavien solujen määrät. Ruoka-allergisella potilaalla paikallinen immunivaste ei kohdistu tarkoituksenmukaisesti kyseistä antigeenia vastaan eli elimistö ei kykene tuottamaan antigeenispesifistä vastetta vaan käynnistää voimakkaan epäspesifisen vasteen (Kaila ja Isolauri 1992). Soluvälitteistä reaktiotyyppiä voidaan tutkia esimerkiksi kokeellisella lymfosyyttien muuntumistestillä, jolla määritetään potilaan lymfosyyttien proliferaatioaktiivisuutta in vitro tutkittavan antigeenin läsnäollessa tai osoittamalla tyypillinen sytokiiniprofiili. Toinen vaihe: altistuskoe Altistuskoe jätetään yleensä tekemättä silloin, kun lapsi on saanut henkeä uhkaavan ja ensiapulääkityksen vaatineen anafylaktisen reaktion. Reaktion aiheuttanut ruoka pyritään löytämään esitietojen, ihotestien ja muiden immunologisten tutkimusten avulla. Hätätapauksia varten potilaalle opastetaan ensiapulääkityksen käyttö. Altistuskoe ei ole muulloinkaan itsetarkoitus. Se on tarpeen turhien ruokavaliorajoitusten välttämiseksi huolehdittaessa lapsen normaalin kasvun ja kehityksen turvaavasta ravinnon saannista. Altistuskokeella tutkitaan lähinnä maito- ja vilja-allergiaa ja tilanteen mukaan kananmuna- ja kala-allergiaa. Kaikkia potilaita ei myöskään ole heti tarpeen tutkia altistuskokeella. Lähtökohtana pitää olla potilaan etu: hoidon suunnittelu ja hyvä hoitomyöntyvyys. Altistuskoetta ei voida sen vuoksi tehdä, ennen kuin välttämisdieettiin on saatu riittävä vaste, potilas on hyvävointinen, ja mahdolliset häiriöt pituuden ja painon kehityksessä ovat korjautuneet. Toivottavaa olisi, ettei jouduttaisi asettamaan vastakkain perheen taloudellista etua (erityisvalmisteen korvattavuus) ja potilaan etua (eliminaatiovasteen toteaminen, joka vaikeassa ja laajassa allergiaoireistossa vie aikaa). Ruoka-allergian diagnoosi on todennäköinen pikkulapsella, jos vaste eliminaatiodieettiin on suotuisa ja sen lisäksi potilaan ihotestitulokset ovat myönteisiä tämän ravintoaineen osalta (kuva 1). Mikäli ihotestitulokset ovat kielteisiä, tarvitaan aina altistuskoe. Altistuskokeen tarpeellisuus korostuu iän myötä. Kun ruoka ei sovi 599

6 A B K u v a 2. A) Ruoka-ainelapputestien poisto 48 tunnin kuluttua kiinnityksestä. B) Selvästi positiiviset reaktiot gliadiiniin, vehnään, rukiiseen, munaan, maitoon ja tattariin. Osaan aineista heikkoja reaktioita. Negatiivisena vertailuaineena selluloosa. Maissin ja kauran osalta tulokset ovat kielteiset. Maitoaltistus. Altistus aloitetaan valvotusti sairaalassa tai poliklinikassa. Reaktioiden seurannassa ja arvioinnissa oirekalenteri on hyvä apukeino. Alkuannos on pienempi kuin puolet annoksesta, joka esitietojen mukaan on laukaissut potilaan oireilun. Altistus voidaan aloittaa pisaralla maitoa huuleen. Tämän jälkeen maitoa annetaan suurenevin annoksin suun kautta 2, 10, 50 ja 100 ml (15 ) 30 minuutin välein. Välittömät reaktiot ja vaikeat yleistyvät reaktiot voivat ilmaantua vielä 50 ml:n annoksen jälkeen, yleensä kahden tunnin kuluessa altistuksen aloittamisesta. Jos reaktiota ei ole ilmaantunut, siirrytään maidon täysimääräiseen iänmukaiseen antoon, ja potilaalle annetaan päivittäin vähintään 300 ml maitoa. Potilaan jatkoseurannasta on huolehdittava, jotta viivästyneetkin reaktiot tulisivat todetuiksi. Altistus lopeteaan heti reaktion toteamisen yhteydessä. Epäselvissä tapauksissa viimeinen annos voidaan toistaa. Mikäli reaktiota ei todeta, maito jätetään potilaan ruokavalioon, ja viikon kuluttua altistuksen aloittamisesta on hyvin epätodennäköistä, että maitoallergia olisi oireiden syy. Harkinnan mukaan tilanne voidaan vielä varmistaa esimerkiksi kuukauden kuluttua. Kaksoissokkoaltistuksia käytetään tutkimustyössä, mutta niitä tarvitaan myös maitoallergian diagnostiikassa, etenkin monimutkaisten viivästyneiden reaktioiden tutkimisessa. Kaksoissokkoaltistus on käyttökelpoinen vanhemmilla lapsilla, kun tutkitaan seuranta-aikana sietokyvyn kehittymistä. Toisin kuin imeväisiässä vanhemmilla lapsilla erilaiset pelot ja toiveet voivat vaikuttaa testituloksiin. Lumetoistetulla kaksoissokkotekniikalla tehty maitoaltistus on luotettava ja varma menetelmä (Kaila ja Isolauri, julkaisematon havainto), mutta tekniikka on vaativa ja vie kaksinkertaisen ajan. Kaksoissokkoaltistuksessa maitojauhe sekoitetaan väliaineeseen, joka muistuttaa maitoa. Esimerkiksi aminohappopohjaiset erityisvalmisteet soveltuvat tähän tarkoitukseen hyvin (Isolauri ym. 1995). Potilaalle annostellaan satunnaistetussa järjestyksessä joko lumevalmistetta ilman maitojauhetta tai sen kanssa viikon välein noudattamalla samaa seurantamenetelmää kuin yksinkertaisessa altistuskokeessa. Vilja-altistus. Altistuksessa noudatetaan edellä kuvattua kaavaa. Kaksoissokkoaltistus vehnällä tehdään maitoaltistuksen tavoin käyttämällä lumevertailussa aminohappopohjaista erityisvalmistetta. Vilja-altistuksessakin on tärkeää jatkaa kielteisissä tapauksissa seurantaa riittävästi, koska suurempien määrien käyttö saattaa aiheuttaa reaktion vasta viivästyneenä. Potilaan kannalta tarkoituksenmukaisinta on aloittaa altistus anamneesin ja ihotestin perusteella todennäköisimmin siedetyllä viljalla; tällöin altistus palvelee ruokavalion laajentamisen periaatetta eikä niinkään korvauskäytännön kysymyksenasettelua. Ruoka-allergiaa sairastavat lapsipotilaat on jaettu kahteen ryhmään altistuksessa havaittavan reaktion ja reaktioajan mukaan. Välittömien reaktioiden, joita voivat olla nokkosihottuma, oksentelu tai ripuli, on osoitettu kiistattomasti liitty- 600 E. Isolauri ym.

7 vän seerumin IgE-vasta-aineiden kasvaneeseen määrään sekä allergeenispesifisiin IgE-pitoisuuksiin. Reaktiot ilmaantuvat yleensä kahden tunnin kuluessa altistuksen aloittamisesta. Viivästyneet reaktiot ilmaantuvat myöhemmin, jopa vuorokausien kuluttua. Viivästyneitä reaktioita ovat ennen kaikkea suolisto-oireet ja ekseema. Näillä potilailla on harvemmin osoitettavissa allergeenispesifistä IgE:tä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että näissä reaktiotyypeissä vaikuttavat eri immunologiset mekanismit. Suoliston tulehdusmuutosten osoittaminen. Eräs lupaava diagnostinen keino on osoittaa kliinisen altistuksen aiheuttama muutos suolen läpäisevyydessä epäsuorasti laktuloosi-mannitolipermeabiliteettitestillä. Tulehdusreaktio on välittömissä reaktioissa osoitettavissa ulosteen ECP:n määrän kasvuna (Majamaa ym. 1996). Hoito Potilaan ruokavaliosta poistetaan allergisen reaktion aiheuttanut ravintoaine. Välttämisen tulee olla ehdotonta, ja hoito on aina määräaikainen. Mikäli ruokavaliosta poistetaan perusruokaaineita, hoidon suunnittelusta vastaa asiaan perehtynyt lastenlääkäri, ja ravitsemussuunnittelija antaa käytännön ohjeet sen toteuttamiseen. Ruokavaliohoidossa käytetään tarvittaessa myös ravintolisiä, joista yleisin on kalkkikorvaus. Imeväisten erityisvalmisteet (taulukko 2) jaetaan proteiinilähteen ja pilkkomisasteen mukaan: osittain pilkottuihin, digeroituihin korvikkeisiin eli proteiinihydrolysaatteihin ja synteettisiin aminohappopohjaisiin eritysvalmisteisiin, joita ei ole entsymaattisesti»pilkottu» proteiineista. Kansainvälisen suosituksen mukaan maitoallergiapotilaan alkuhoitoon suositellaan vain pitkälle pilkottuja proteiinihydrolysaatteja ja aminohappopohjaisia erityisvalmisteita. Onnistuneen alkuhoidon jälkeen, kun potilaan kasvu on normaali ja oireet ovat hyvin hallinnassa, voidaan siirtyä käyttämään hinnaltaan edullisempia pilkkomattomia erityisvalmisteita, kunhan potilas ei ole allerginen kyseiselle proteiinilähteelle. Osittain pilkottujen erityisvalmisteiden käyttöaiheet eivät ole vakiintuneet, eikä näitä valmisteita toistaiseksi ole markkinoillamme. Stabilointi Suoliston läpäisevyysesteen häiriö K u v a 3. Ruoka-allergian hoitokohteet. Moniallergiapotilaalla tarkoitetaan potilasta, jonka ruokavalio on merkittävästi normaalia suppeampi. Tällöin vältetään maitoa ja kotimaisia viljoja sekä noudatetaan atopiadieettiä ja muitakin rajoituksia. Pienellä imeväisellä tämä voi tarkoittaa sitä, että ruokavalioon kuuluu vain muutama ruoka. Yksittäistapauksissa on turvauduttu imeväisten erityisvalmisteiden asemesta puhtaisiin aminohapposeoksiin, joihin on lisätty potilaan kulloisenkin tarpeen mukaisesti hiilihydraatteja, rasvaa ja ravintolisiä. Vastaavasti vanhemmallakin lapsella voidaan joutua oireitten kuriin saamiseksi turvautumaan erityisdieettiin, jonka suunnittelu ja toteutus kuuluvat ruoka-allergioihin erityisesti paneutuneelle lastenlääkärille yhteistyössä ravitsemussuunnittelijan kanssa. Seuranta Eliminaatio Antigeeni Seuranta-ajan keskeinen päämäärä on turvata allergiapotilaalle riittävä ravitsemus; tarve voi kliinisen tilanteen muuttuessa poiketa terveen lapsen suosituksista. Parhaat osoitukset ravinnon riittävyydestä ovat normaali kasvu, hyvä ruokahalu ja iänmukainen aktiivisuus. Tavoitteena on edelleen ruokavalion laajentaminen, erityisvalmisteiden ja ravintolisien käytön asteittainen lopettaminen ja muidenkin dieettirajoitusten purkaminen. Altistuskokeen luonteisesti esimerkiksi kuuden kuukauden oireettoman vaiheen jälkeen vältettyjen ruokien eliminaation tarve tutkitaan yksi kerrallaan. Mikäli allergia perusruokien osalta on edelleen osoitettavissa, altistuskoe uusitaan vuosittain. Erityisiä ongelmia ruokavalion laajen- Immunoterapia Immunologinen tulehdusreaktio Kun ruoka ei sovi 601

8 tamisessa esiintyy lähes poikkeuksetta moniallergiapotilailla. Uudet hoidot Ruoka-allergian hoito perustuu allergian laukaisseiden ruoka-aineiden (kuva 3) ja toleranssin kypsymisen odottamiseen välttämisdieetin aikana. Allergian uusien hoitojen tavoitteet ovat kunnianhimoisempia: suoliston paikallispuolustuksen tehostaminen ja allergiseen tulehdusvasteeseen vaikuttaminen dieettihoidolla. Suoliston bakteeriflooran suotuisilla muutoksilla on onnistuttu vaikuttamaan suoliston limakalvon suojaan, limakalvon kypsymiseen ja jopa antigeenien muuntumiseen. Mielenkiinnon kohteena onkin se, voidaanko tällaisilla probioottisilla bakteereilla, sytokiineillä tai niiden vasta-aineilla estää atooppisessa allergiassa havaittu Th2-solujen dominanssi ja hillitä antigeenin laukaisemaa immuunivastetta (Sütas ym. 1996). Samalla pyritään selvittämään ne potilasryhmät, jotka hyötyvät näistä uusista hoitomuodoista. Kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta ruoka-allergian hyvä hoito on aina oikein suunniteltu ruokavalio. Kirjallisuutta Bock S A: Prospective appraisal of complaints of adverse reactions to foods in children during the first 3 years of life. Pediatrics 79: , 1987 Hannuksela M: Allergiatesteistä on selvää hyötyä maitoruven tutkimuksessa. Suom Lääkäril 44: , 1989 Isolauri E, Turjanmaa K: Ruoka-allergia tavallinen pikkulasten atooppisen ihottuman syy. Suom Lääkäril 32: , 1995 Isolauri E, Sütas Y, Mäkinen-Kiljunen S, ym.: Efficacy and safety of hydrolysed cow milk and amino acid-derived formulas in infants with cow milk allergy. J Pediatr 127: , 1995 Isolauri E: Miksi lapsi allergisoituu? Duodecim 112: , 1996 Isolauri E, Turjanmaa K: Combined skin prick and patch testing enhances identification of food allergy in infants with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 97: 9 15, 1996 Kaila M, Isolauri E: Suoliston puolustusjärjestelmän avulla saavutetaan toleranssi ruoka-aineille. Solubiologi 11: 33 35, 1992 Majamaa H, Miettinen A, Laine S, Isolauri E: Intestinal inflammation in children with atopic eczema: faecal eosinophil cationic protein and tumor necrosis factor-a as noninvasive indicators of food allergy. Clin Exp Allergy 26: , 1996 Schrander J J P, van den Bogart J P H, Forget P P, ym.: Cow s milk protein intolerance in infants under 1 year of age: a prospective epidemiological study. Eur J Pediatr 152: , 1993 Sütas Y, Soppi E, Korhonen H, ym.: Suppression of lymphocyte proliferation in vitro by bovine caseins hydrolysed with Lactobacillus GG-derived enzymes. J Allergy Clin Immunol 98: , 1996 Terho E O, Isolauri E, Juntunen-Backman K, Hannuksela M: Ruoka-yliherkkyys. Kirjassa: Allergologia, s Toim. E O Terho, T Haahtela, M Hannuksela. Kustannus Oy Duodecim, Vammala 1993 ERIKA ISOLAURI, dosentti Suomen Akatemia, vanhempi tutkija Turun yliopiston lastentautien klinikka Turku KRISTIINA TURJANMAA, dosentti TAYS:n ihotautien klinikka Tampere MINNA KAILA, LT, erikoislääkäri TAYS:n lastentautien klinikka Tampere 602

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen

Lisätiedot

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä

Lisätiedot

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allerginen lapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allergioiden

Lisätiedot

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle:

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: Lasten ruoka-allergiatutkimus 1 Lomake nro (A- tai A0-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: I II Huoltaja palauttaa kyselylomakkeen. KYSY:

Lisätiedot

Maitoallergian diagnostiikka. Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto

Maitoallergian diagnostiikka. Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto Lasten allergologia Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2 3 %:lla imeväisikäisistä. Herkistyminen voi tapahtua jo imetyksen aikana ennen korvikemaidon

Lisätiedot

Lasten ruoka-allergia

Lasten ruoka-allergia Lasten ruoka-allergia allergia.fi Sisältö Lasten ruoka-allergia Lasten ruoka-allergia 3 Ruoka-allergian mekanismit 5 Imeväisikäisten oireet 6 Ihottuma Suolioireet Diagnosointi 8 Altistukset IgE-määritykset

Lisätiedot

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Näiden sivujen tarkoituksena on antaa tietoa Sinulle ja perheellesi lasten ruokaaineallergian siedätyshoidosta. Tiedon avulla haluamme auttaa sinua selviytymään

Lisätiedot

LEHMÄNMAITOALLERGINEN LAPSI SAIRAALASSA

LEHMÄNMAITOALLERGINEN LAPSI SAIRAALASSA LEHMÄNMAITOALLERGINEN LAPSI SAIRAALASSA Mira Naukkarinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö joulukuu 2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö NAUKKARINEN

Lisätiedot

Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys

Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys ja riskitekijät --vuotiailla lapsilla Suomessa Etelä-Karjalan allergiatutkimus TUTKIMUSRYHMÄ Kaisa Pyrhönen LL, tutkija, KTTYL /Oulun yliopisto

Lisätiedot

Imeväisen ruoka-allergiat

Imeväisen ruoka-allergiat Imeväisen ruoka-allergiat Mika Mäkelä Professori, vastaava ylilääkäri Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri HYKS Iho- ja allergiasairaala sekä Helsingin yliopisto mikä taudinkuva tk:ssa/neuvolassa

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää)

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) 1 Lasten ruoka-allergiatutkimus Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE C. Kotona täytettävä, palautus postitse palautuskirjekuoressa. VASTAUSOHJE Vastatkaa taulukkomuotoisiin kysymyksiin

Lisätiedot

Astma ja allergia: uuden allergiaohjelman juoni

Astma ja allergia: uuden allergiaohjelman juoni Astma ja allergia: uuden allergiaohjelman juoni Minna Kaila, professori (ma) Terveyden- ja sairaanhoidon hallinto, HY Hjelt-instituutti Lastenallergologian dosentti Minna.kaila@helsinki.fi KIITOS DIOISTA:

Lisätiedot

TUTKIMUSRYHMÄ ESTÖ TUTKIMUSVÄEST PILOTTITUTKIMUKSEN TARKOITUS. Kangasalla asuvat lapset, joiden syntymäaika oli:

TUTKIMUSRYHMÄ ESTÖ TUTKIMUSVÄEST PILOTTITUTKIMUKSEN TARKOITUS. Kangasalla asuvat lapset, joiden syntymäaika oli: Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys ja riskitekijät t --vuotiailla lapsilla Suomessa Etelä-Karjalan allergiatutkimus TUTKIMUSRYHMÄ Kaisa Pyrhönen LL, tutkija, KTTYL /Oulun yliopisto

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

RUOKA-AINEALTISTUKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN ALLERGIAPOLIKLINIKALLA VUONNA 2010

RUOKA-AINEALTISTUKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN ALLERGIAPOLIKLINIKALLA VUONNA 2010 RUOKA-AINEALTISTUKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN ALLERGIAPOLIKLINIKALLA VUONNA 2010 Hanna Walle Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos / Lastentaudit

Lisätiedot

Lasten ruoka-allergia

Lasten ruoka-allergia Käypä hoito -suositus Tavoite Suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa lasten ruokiin liitettyjen oireiden selvittäminen sekä ruoka-allergian taudinmääritys ja hoito. Diagnoosi perustuu oireiden häviämiseen

Lisätiedot

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 1. Suositukset ja nykytilanne - täysimetys, imetys - Lisäruokien aloitus 2. Katsaus tuloksiin Imeväisruokinta ja allergiset

Lisätiedot

LASTEN YLEISIMMÄT RUOKA-AINEALLERGIAT JA RUOKASIEDÄTYS

LASTEN YLEISIMMÄT RUOKA-AINEALLERGIAT JA RUOKASIEDÄTYS LASTEN YLEISIMMÄT RUOKA-AINEALLERGIAT JA RUOKASIEDÄTYS Tietopaketti ruokasiedätyksestä neuvola- ja kouluterveydenhoitajille Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, kevät

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI

VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI PORVOON MALLI - RUOKA-ALLERGIAT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI MITÄ TARKOITETAAN, KUN PITÄÄ

Lisätiedot

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan?

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Biomedicum, Helsinki, 22.-23.1.2015 Dos. Petri Kulmala, lastenallergologi Sidonnaisuudet Tarvitaanko ruokasiedätystä?

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Ruoka-allergia (lapset)

Käypä hoito -suositus. Ruoka-allergia (lapset) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä

Lisätiedot

Imeväisikäisen ruoka- allergiat - Opaslehtinen vanhemmille

Imeväisikäisen ruoka- allergiat - Opaslehtinen vanhemmille Imeväisikäisen ruoka- allergiat - Opaslehtinen vanhemmille Aukia, Annika Huuskonen, Johanna 2010 Tikkurila Laurea- ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila IMEVÄISIKÄISEN RUOKA-ALLERGIAT - OPASLEHTINEN VANHEMMILLE

Lisätiedot

Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri

Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Ruoka Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Atooppiset sairaudet eli atooppinen ihottuma, allerginen nuha ja astma ovat kroonisia, ja niiden

Lisätiedot

Gluteeniallergia ja -yliherkkyys

Gluteeniallergia ja -yliherkkyys Gluteeniallergia ja -yliherkkyys Miten voi reagoida gluteeniin/vehnään? Gluteeniallergia - keliakia Neuropeptidit Vehnäallergia Gluteeniyliherkkyys Autoimmuunisairaus. Markkerit: Anti-gliadin vastaaineet

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön.

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI SOLUPRICK SQ hyönteismyrkyt, liuos ihopistotestiin - 801 Mehiläisen myrkky (Apis mellifera) - 802 Ampiaisen myrkky (Vespula spp.) 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN

Lisätiedot

Aikuisten ruokayliherkkyys

Aikuisten ruokayliherkkyys Aikuisten ruokayliherkkyys allergia.fi Sisältö Aikuisten ruoka-allergia Aikuisten ruoka-allergia 3 Ruoka-allergian mekanismit 5 Diagnoosi 5 Ruoka- allergian aiheuttajat 5 Ruoka-allergian oireet 6 Iho Ruoansulatuskanavan

Lisätiedot

Lapsiperheen allergiaopas

Lapsiperheen allergiaopas Lapsiperheen allergiaopas PÉTER CSONKA & PÄIVI JUNTTILA WSOY Lapsiperheen allergiaopas PÉTER CSONKA & PÄIVI JUNTTILA Lapsiperheen allergiaopas WSOY Péter Csonka, Päivi Junttila ja WSOY 2013 Graafinen

Lisätiedot

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita? KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018

KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018 KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018 Prof. Erkka Valovirta Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet ja kliininen allergologia, Turun yliopisto

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Erja Tommila projektivastaava, esh Filha ry Ohjattu omahoito Terveydenhuollon ammattilaisen antamaa yksilöllistä potilasohjausta: sairauden alkuperästä, oireiden

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Eikö sille käy edes kurkku? Mitä tehdä, kun allergia aiheuttaa lapselle kipua ja perheelle huolta?

Eikö sille käy edes kurkku? Mitä tehdä, kun allergia aiheuttaa lapselle kipua ja perheelle huolta? Eikö sille käy edes kurkku? Mitä tehdä, kun allergia aiheuttaa lapselle kipua ja perheelle huolta? Internet-sivujen toteutus Suolioireiset Allergialapset yhdistykselle Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010. Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset

Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010. Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010 RUOKAVALIOT JA NIIDEN KUVAUKSET Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset Nimi Perusruokavalio (perus) Vähälaktoosinen ruokavalio

Lisätiedot

RUOKA-ALLERGIOITA SAIRASTAVAN LAPSEN HOIDON OHJAUS Kansio vanhemmille

RUOKA-ALLERGIOITA SAIRASTAVAN LAPSEN HOIDON OHJAUS Kansio vanhemmille RUOKA-ALLERGIOITA SAIRASTAVAN LAPSEN HOIDON OHJAUS Kansio vanhemmille Lotta Jeskanen ja Rila Laaksonen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Terveysalan koulutusohjelma

Lisätiedot

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

LASTEN ALLERGISET SAIRAUDET

LASTEN ALLERGISET SAIRAUDET LASTEN ALLERGISET SAIRAUDET Opetusmateriaali lasten allergioista ja atooppisen ihottuman paikallishoidosta Katja Salonen Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala

Lisätiedot

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s. ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen vaikuttavat enemmän elämäntavat

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Ruoka-allergia toleranssin kehittymisestä ja hoidosta

Ruoka-allergia toleranssin kehittymisestä ja hoidosta Ruoka-allergia toleranssin kehittymisestä ja hoidosta Erkka Valovirta, Prof. kliinisen allergologian dosentti, keuhkosairauksien ja kliinisen allergologian yksikkö, Turun yliopisto lastentautien ja lasten

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Vanhempien ruokaallergiatietämys. monipuolisuus

Vanhempien ruokaallergiatietämys. monipuolisuus Vanhempien ruokaallergiatietämys ja ruokaallergisen lapsen ruokavalion monipuolisuus Pro gradu-tutkielma Sonja Hakala Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

RESEPTIEN KEHITTÄMINEN PERUSRUOKA- AINEALLERGISELLE LAPSELLE (6-24KK) ERIMENU.FI- VERKKOPALVELUUN. Opinnäytetyö

RESEPTIEN KEHITTÄMINEN PERUSRUOKA- AINEALLERGISELLE LAPSELLE (6-24KK) ERIMENU.FI- VERKKOPALVELUUN. Opinnäytetyö RESEPTIEN KEHITTÄMINEN PERUSRUOKA- AINEALLERGISELLE LAPSELLE (6-24KK) ERIMENU.FI- VERKKOPALVELUUN Opinnäytetyö Anne Luukkonen Opinnäytetyö Tammikuu 2010 Palvelujen tuottamisen ja johtamisenkoulutusohjelma

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon

Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon ETT Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija Lääkkeet ja ikääntyminen Ikääntyneet käyttävät muita ikäryhmiä enemmän lääkkeitä,

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Lapsen atooppinen ekseema ja ruoka-allergia

Lapsen atooppinen ekseema ja ruoka-allergia tieteessä Mikael Kuitunen dosentti, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala mikael.kuitunen@hus.fi Lapsen atooppinen ekseema ja ruoka-allergia Atooppinen ekseema

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Lasten ja aikuisten allergiat

Lasten ja aikuisten allergiat Lasten ja aikuisten allergiat Sisältö Sivu Lasten ja aikuisten allergiat...4 Allergiavasta-aineet (IgE)...5 Allerginen nuha (riniitti)...6 Astma...6 Silmän sidekalvotulehdus (konjunktiviitti)...6 Atooppinen

Lisätiedot

Ruoka-allergia aiheuttajat, tutkiminen, oireet ja hoito

Ruoka-allergia aiheuttajat, tutkiminen, oireet ja hoito Ruoka-allergia aiheuttajat, tutkiminen, oireet ja hoito Mika Mäkelä Dosentti, ylilääkäri Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala agenda Määritelmät Taudin muodot

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää: Glukoosi, vedetön 6,75 g Natriumkloridi 1,30 g Natriumsitraatti

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus on yleinen ongelma, joka jää usein diagnosoimatta Kehittyneissä

Lisätiedot

KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ERITYISRUOKAVALIOT SEKÄ EETTISET VAKAUMUKSET

KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ERITYISRUOKAVALIOT SEKÄ EETTISET VAKAUMUKSET Airi Rintamäki 1(5) KOULUJN JA OPPILAITOSTN RITYISRUOKAVALIOT SKÄ TTIST VAKAUMUKST 1. rityisruokavalioiden suunnittelun yleiset periaatteet ja ilmoitusmenettely koulu- ja opiskelijaruokapalveluissa 1.1.

Lisätiedot

MAITOSIEDÄTYS KOULUIKÄISILLÄ LAPSILLA

MAITOSIEDÄTYS KOULUIKÄISILLÄ LAPSILLA MAITOSIEDÄTYS KOULUIKÄISILLÄ LAPSILLA Saana Kauma Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Lastentautien tutkimusryhmä Tammikuu 2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4.

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TROSYD 1 % emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää 10 mg tiokonatsolia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Elidel 10 mg/g emulsiovoide 8.12.2015, Versio 11 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ekseemaa esiintyy lähinnä lapsilla

Lisätiedot

Rotaatiomenetelmä lasten ruoka-aineallergioiden hoitamisessa

Rotaatiomenetelmä lasten ruoka-aineallergioiden hoitamisessa Rotaatiomenetelmä lasten ruoka-aineallergioiden hoitamisessa Hyvät ruoka-aineallergisen lapsen vanhemmat! Tämä ohjelehtinen on tarkoitettu teille, ruokaaineallergisten lasten vanhemmille, rotaatiomenetelmän

Lisätiedot

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010 Kansallinen allergiaohjelma Kari KK Venho 25.11.2010 Altistuminen, ärtyminen, reaktiot, sairastuminen ärsytys, altisteet ärsytysoireita ärtymä, ärtymisreaktio allergiset reaktiot perinnölliset tekijät

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA KEITELEEN KUNTA Sivistys- ja terveystoimi Varhaiskasvatus ja koulu LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA Johdanto Tämän ohjeistuksen lähtökohtana on luoda yhtenäiset toimintatavat,

Lisätiedot

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg) VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac RABIES Vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Per annos (1 ml): Vaikuttava aine: BHK-21-soluviljelmässä kasvatettua ja beeta-propionilaktonilla inaktivoitua

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Kerta-annos tulisi niellä yhdellä kertaa eikä sitä tulisi pitää suussa kovin pitkään.

VALMISTEYHTEENVETO. Kerta-annos tulisi niellä yhdellä kertaa eikä sitä tulisi pitää suussa kovin pitkään. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI DUPHALAC 667 mg/ml oraaliliuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra Duphalac-oraaliliuosta sisältää 667 mg laktuloosia. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. MUTAFLOR oraalisuspensio 10 8 CFU/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. MUTAFLOR oraalisuspensio 10 8 CFU/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI MUTAFLOR oraalisuspensio 10 8 CFU/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää vaikuttavana aineena: Escherichia coli kanta Nissle 1917 vastaten 10

Lisätiedot

Holistic Food For Dogs

Holistic Food For Dogs Holistic Food ForFor Dogs Dogs Holistic Food Holistic Food For Dogs 100% GUARANTEED TASTE & NUTRITION E arthborn Holistic on pitkälle kehitetty luonnonmukainen ravinto koirille. Earthborn Holistic -ruuan

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? Kirsti Kalimo, Kristiina Turjanmaa ja Leena Koulu

Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? Kirsti Kalimo, Kristiina Turjanmaa ja Leena Koulu Lasten allergologia Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? Kirsti Kalimo, Kristiina Turjanmaa ja Leena Koulu Atooppista ihottumaa ylläpitävänä tai pahentavana tekijänä saattaa olla allergia. Alle kaksivuotiailla

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Sami Remes Dosentti, lastenallergologi, oyl KYS Lasten ja nuorten klinikka Kuopio Valtakunnalliset Astma- ja Allergiapäivät 22.-23.1.2015, Helsinki

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Jaana Syvävirta ERITYISRUOKAVALIO-OPAS LUMA-KESKUS MAJAKAN KEITTIÖLLE

Jaana Syvävirta ERITYISRUOKAVALIO-OPAS LUMA-KESKUS MAJAKAN KEITTIÖLLE Jaana Syvävirta ERITYISRUOKAVALIO-OPAS LUMA-KESKUS MAJAKAN KEITTIÖLLE Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Matkailu-, ravitsemis- ja talouala Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Kevät

Lisätiedot

Oikea asenne allergiaan. vinkkejä lapsiperheen arkeen

Oikea asenne allergiaan. vinkkejä lapsiperheen arkeen Oikea asenne allergiaan vinkkejä lapsiperheen arkeen Miten allergiat kehittyvät? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen vaikuttavat enemmän elämäntavat ja elinympäristö.

Lisätiedot

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä / n, rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin päivittäinen saanti raaka-aineuokittain / Daily intake of energy, fat, carbohydrates, protein by ingredient class Finravinto 2007 / FINDIET 2007 Protein Protein

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot