Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri"

Transkriptio

1 Ruoka Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Atooppiset sairaudet eli atooppinen ihottuma, allerginen nuha ja astma ovat kroonisia, ja niiden on oletettu heijastavan muuntunutta tapaa reagoida immunologisesti elinympäristön vieraisiin valkuaisaineisiin, antigeeneihin. Ravitsemus esitetään erääksi syyksi allergioiden yleistymiselle allerginen»muuntunut» reaktiotapa olisikin luonnollinen vaste ravinnon rajuihin muutoksiin. Välttämisruokavalion ei ole todettu ehkäisevän allergiaa. Länsimainen ruokavalio sisältää runsaasti rasvaa ja vähän antioksidantteja ja myös aiempaa niukemmin mikrobeja. Ruoka voidaan siten nähdä allergian ensimmäisenä aiheuttajana ja ruokavaliohoito taas mahdollisuutena estää allergisen tulehduksen kehittyminen ja eteneminen. Allergiaan liittyvällä ravitsemustutkimuksella pyritään turvaamaan nykyisten suomalaisten ravitsemussuositusten noudattaminen myös allergiaperheissä ja selvittämään erityisneuvonnan ja -suositusten tarve sekä myös kehittämään terveysvaikutteisia elintarvikkeita allergista tulehdusreaktiota hillitsemään. Allergiset sairaudet (ruoka-allergia, atooppinen ihottuma, allerginen nuha, astma) ovat yleistyneet huomattavasti viime vuosikymmeninä. Perinnöllisen taipumuksen ohella useat ympäristötekijät vaikuttavat allergioiden puhkeamiseen, ja allergioiden lisääntyminen onkin liitetty länsimaiseen elämäntapaan ja ruokavalioon (von Mutius 1998). Allergian ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet on kohdistettu riskiperheisiin, joissa vähintään yhdellä perheenjäsenellä on allerginen sairaus. Lapsi herkistyy yleensä ensin ruoan antigeeneille ja vasta myöhemmin muille ympäristöantigeeneille, kuten siite- ja eläinpölylle (Kulig ym. 1999). Siksi allergiaa on tähän saakka pyritty ehkäisemään tosin tuloksettomasti erilaisilla välttämisruokavalioilla, joiden ravitsemuksellisista riski- tai suojatekijöistä on vielä suhteellisen vähän tietoa. Uutta tutkimustietoa on kuitenkin kertynyt ravitsemuksen ja ruoan antigeenien vaikutuksesta immuunivasteeseen, suoliston puolustusvasteeseen sekä allergian puhkeamiseen ja etenemiseen. Uudet ravitsemushoidot liitetään nimenomaan suojamekanismien kehittymiseen tai allergisen tulehdusreaktion hillitsemiseen. Ruokavalion ja allergian yhteyttä tarkastellessa tulee huomioida, että mahdollisen ehkäisyn ohella ravitsemushoidolla voitaisiin ehkä estää atooppisen herkistymisen kehittyminen krooniseksi atooppiseksi sairaudeksi. Allergia Allergialla tarkoitetaan immunologisin mekanismein välittyvää elimistölle haitallista tapaa reagoida tavanomaisiin ympäristön antigeeneihin, kuten ravintoaineisiin. Allergiassa elimistön reaktio vieraisiin valkuaisaineisiin on muuttunut. Keskeistä on immuunivasteen sytokiinin tuotanto ja sen tasapaino. Normaalisti tyypin 1 auttaja-t-solujen (Th1) tuottamat välittäjäaineet estävät tyypin 2 solujen (Th2) liialliseen aktivaation. Atoopikoilla, joilla on taipumus IgEvasta-aineiden tuottamiseen tavanomaisia ym- 98 Duodecim 2001;117: U. Hoppu ym.

2 päristön antigeeneja kuten ravintoaineita kohtaan, tasapaino on kuitenkin pysyvästi häiriintynyt ja auttaja-t-solut erilaistuvat Th2-soluiksi, jotka tuottavat interleukiineja (IL) 4 ja 5. IL- 5 aktivoi eosinofiilisia valkosoluja tulehduksessa, ja IL-4 lisää IgE-vasta-aineiden määrää ja edistää edelleen Th2-solujen muodostumista. Antigeenit laukaisevat immunologisen tulehdusreaktion, joka voimistuu ja ilmenee kohde-elimissä moninaisina oireina. Terveeseen immunologiseen tasapainoon kuuluvat käynnistyvien immuunireaktioiden säätely ja oraalisen toleranssin kehittyminen ruoan antigeeneja kohtaan. Erityisesti Th3-solujen tuottamat välittäjäaineet edistävät oraalista toleranssia ja ehkäisevät allergista tulehdusta pienentämällä mm. IL-4:n tuotantoa. Ne ovat kenties jopa Th1-soluja tärkeämpi immuunivasteen säätelijä varhaislapsuudessa (Romagnani 2000). Suurin antigeenialtistus saadaan ruoansulatuskanavan ja hengitysteiden kautta, ja siksi limakalvojen puolustusjärjestelmässä onkin eniten elimistön reaktiotapaa säätelevää immunologista solukkoa. Suolen epiteelisolut säätelevät ruoan antigeenin käynnistämää immuunivastetta muodostamalla läpäisevyysesteen ravinnon antigeenien ja paikallisen imukudoksen välille sekä toimimalla antigeenia tarjoavina soluina. Antigeenin lopullinen rakenne ja esittelytapa määräävät sen, minkälainen immuunireaktio syntyy. Allergian kehittyminen edellyttää erityisesti sitä, että antigeeni läpäisee suolen limakalvon puolustusmekanismit immunologisesti aktiivisessa muodossa. Suoliston epiteelisolukon, läpäisevyysesteen ja immuunijärjestelmän toiminnallinen kypsymättömyys ovatkin lisääntyneen ruoka-allergiariskin syitä varhaislapsuudessa. Myös oraalisen toleranssin mekanismit kypsyvät vasta imeväisiässä antigeenikontaktien myötä. Siksi onkin yllättävää, ettei ruoka-allergiaa kehity kaikille. Todennäköisimpänä selityksenä pidetään rintaruokintaa. Osana limakalvojen yhteistä puolustusjärjestelmää rintamaito välittää äidin tulehdus- ja puolustussolujen tasapainon lapselle (Isolauri 1999b). Tulehdusprosessit edistävät lapsen oman immuunijärjestelmän kypsymistä ja puolustusmekanismit pitävät tulehduksen hallinnassa. Allergia ja proteiinit Ensimmäiset vieraat proteiinit, jotka lapsen elimistö kohtaa, ovat peräisin ruoasta. Rintamaito on terveen lapsen luonnollista ja parasta ravintoa, ja yksinomaista imetystä suositellaan yleisesti 4 6 kuukauden ikään (Luukkainen ym. 1999). Varhainen yksinomainen rintaruokinta on todettu parhaaksi mahdolliseksi suojaksi myös allergista reaktiotapaa vastaan (Oddy ym. 1999). Rintaruokinnan antama suoja perustuu ravitsemustekijöihin, vasta-aineisiin ja muihin immunologisiin tekijöihin sekä suoliston normaalia bakteerikasvustoa ylläpitäviin ominaisuuksiin. Lapsi altistuu rintaruokinnan kautta äidin nauttimille ruoka-aineille. Proteiinit muokkautuvat kuitenkin äidin suoliston»biologisen filtraation» kautta rintamaitoon. Rintaruokinta edistää siten monin tavoin lapsen immuunivasteen kehitystä, ja rintamaidon on todettu suojaavan erityisesti allergiaan liittyvältä suolistotulehdukselta. Rintamaidon koostumus on kuitenkin yksilöllinen ja suojatekijöiden pitoisuudessa on suuria eroja (Kalliomäki ym. 1999). Rintaruokinnan yleisistä eduista huolimatta lapsi saattaa allergisoitua jo yksinomaisen imetyksen aikana, mikä on kuitenkin suhteellisen harvinaista (Isolauri ym. 1999b). Useimmiten allergia puhkeaa vieroitusvaiheessa, ja yleisimmät ruoka-allergian aiheuttajat imeväisiässä ovat maito, muna ja vehnä. Varmistetun ruokaallergian hoitona on allergisoivien proteiinien täydellinen välttäminen. Korvaaviksi proteiinilähteiksi soveltuvat parhaiten entsymaattisesti pilkotut proteiinit, joiden allergeenisuus on pienentynyt. Kansainvälisen suosituksen mukaan esimerkiksi maitoallergiapotilaan alkuhoitoon suositellaan vain pitkälle pilkottuja proteiinihydrolysaatteja (Isolauri 1999a). Koska ensimmäiset allergisoivat proteiinit ovat peräisin ruoasta, allergiaa on pyritty ehkäisemään erilaisilla välttämisruokavalioilla. Allergiariskiperheissä allergisoivien ruoka-aineiden välttämistä on aiemmin suositeltu äidille imetysaikana ja lapselle 1 2 vuoden ikään saakka, mutta välttämisruokavalioiden ei ole todettu ehkäisevän lapsen allergiaa (Zeiger ja Heller 1995, Hattevig ym. 1999). Välttämisruokavaliot ovat Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? 99

3 ravitsemuksellinen riski sekä imettävälle äidille että lapselle ja vaikuttavat jopa lapsen normaaliin kasvuun (Arvola ja Holmberg-Mattila 1999, Isolauri ym. 1999b). Erityisesti perusruokaaineiden kuten maidon tai kotimaisten viljojen välttäminen voi johtaa ruokavalion yksipuolisuuteen ja ravintoaineiden riittämättömään saantiin. Jopa niin sanottujen yleisesti allergisoivien ruoka-aineiden välttäminen haittaa terveellisen ruokavalion toteuttamista. Välttämisruokavalio soveltuu siten vain todetun ruoka-allergian hoitoon, ja sen laaja toteuttaminen vaatii asiantuntevaa ravitsemusneuvontaa. Ruokavalion n-6/n-3-rasvahappokoostumuksen lyhyt- tai pitkäaikaisista vaikutuksista allergiaan ei kuitenkaan ole prospektiivisin seurantatutkimuksin hankittua näyttöä. Länsimaisessa ruokavaliossa on useimmiten yhä ongelmana rasvan etenkin tyydyttyneen rasvan suuri osuus, jonka merkitystä myös uudet tutkimustuloksemme korostavat (Hoppu ym. 2000). Eri kasviöljyjen ja niistä valmistettujen margariinien n-6- ja n-3-rasvahappojen osuudet poikkeavat toisistaan, mutta Suomessa yleisimmin käytettävässä rypsiöljyssä on edullinen rasvahappokoostumus. Myös trans-rasvahappojen määrä on Allergia ja rasvat Rintamaidon rasvahappokoostumukseen vaikuttavat äidin ennen raskautta ja sen aikana kertyneet rasvavarastot sekä imetysajan ruokavalio (Martin ym. 1993). Maitorasvasta ja lihasta saadaan runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja ja pieniä määriä trans-rasvahappoja. Trans-rasvahappoja syntyy myös margariinien valmistuksessa kasvirasvoja kovetettaessa. Kasviöljyistä saatavat linolihappo (18:2n-6) ja alfalinoleenihappo (18:3n-3) ovat monityydyttymättömiä välttämättömiä rasvahappoja, joista muodostuu elimistössä pitkäketjuisia rasvahappoja. Kalasta saadaan pitkäketjuisia n-3-rasvahappoja, kuten eikosapentaeeni- ja dokosaheksaeenihappoa. Rasvojen vaikutusta allergiaan on tarkasteltu lähinnä tutkimalla yksittäisten rasvahappojen immunologisia vaikutuksia. Epidemiologisissa tutkimuksissa allergiaan on liitetty länsimaissa voin käytön korvaaminen margariinilla ja n-6- ja n-3-rasvahappojen suurentunut suhde ruokavaliossa. Kokeellisesti on osoitettu, että linolihaposta muodostuvan arakidonihapon johdos prostaglandiini E 2 lisää allergista tulehdusreaktiota ja IgE:n tuotantoa (Black ja Sharpe 1997, Kankaanpää ym. 1999). Myös trans-rasvahappojen on oletettu olevan yhteydessä allergiaan, koska ne voivat häiritä monityydyttymättömien rasvahappojen aineenvaihduntaa (Weiland ym. 1999). Pitkäketjuisten n-3-rasvahappojen on puolestaan osoitettu hillitsevän allergista tulehdusreaktiota, ja kalan syönnin onkin esitetty suojaavan astmalta lapsuusiässä. Välttämisruokavaliolla ei voida ehkäistä allergiaa. suomalaisessa ruokavaliossa keskimäärin hyvin vähäinen. Pelkästään kokeellisten tutkimusten perusteella ei siten pidä muuttaa kasviöljyjä ja -margariineja suosivaa ravitsemusneuvontaa, varsinkin kun kliiniset tutkimukset puoltavat sitä myös allergian kannalta (Hoppu ym. 2000). Rasvan laadun ohella on syytä kiinnittää huomiota etenkin ruokavalion rasvan kokonaismäärään. Allergia ja antioksidantit Allerginen tulehdusreaktio johtaa endogeeniseen oksidatiiviseen stressiin, jota eksogeeniset oksidantit, kuten ilmansaasteet tai tupakansavu, voivat edelleen lisätä. Ruokavaliosta saatavien antioksidatiivisten ravintoaineiden määrä saattaa siten olla keskeisessä asemassa allergisen tulehdusreaktion säätelyssä. C- ja E-vitamiinien, beetakaroteenin sekä seleenin, sinkin ja magnesiumin vähäinen saanti saattaa lisätä astmariskiä tai pahentaa astman oireita (Soutar ym. 1997, Greene 1999). Nykyisten normaaliväestölle tarkoitettujen antioksidanttien saantia koskevien suositusten on esitetty olevan liian pieniä henkilöille, joilla on krooninen atooppinen sairaus. Aikuisten C- 100 U. Hoppu ym.

4 vitamiinin saantisuosituksen (60 mg/vrk) moninkertaisesti ylittävällä C-vitamiinilisällä ( mg/vrk) on joissakin tutkimuksissa onnistuttu vähentämään astmaoireita (Bielory ja Gandhi 1994). Antioksidanttitäydennyksen hyödyistä allergian ehkäisyssä ja hoidossa tarvitaan vielä lisätutkimuksia. Ensisijaisesti tulisi pyrkiä varmistamaan antioksidanttien riittävä saanti monipuolisesta ruokavaliosta, varsinkin kun omien havaintojemme mukaan etenkin E- ja C- vitamiinien saanti on vähäistä useissa allergiaperheissä (Hoppu ym. 2000). Allergia ja ruokavalion kokonaisuus Edellä on tarkasteltu lähinnä yksittäisten ravintoaineiden vaikutusta allergiaan. Ruokavalio on kuitenkin aina monen tekijän summa ja pitkällä aikavälillä ruokavalion kokonaisuus on ratkaiseva. Allergiariskiperheiden seurantatutkimuksessa totesimme imettävien äitien energiansaannin olevan suhteellisen pieni (Hoppu ym. 2000). Kuitenkin rasvan keskimääräinenkin osuus energiansaannista (36.6 %), oli suuri suosituksiin (alle 30 %) verrattuna. Allergisten äitien ruokavaliossa rasvan ja etenkin tyydyttyneen rasvan osuus oli suurempi ja hiilihydraattien osuus pienempi kuin terveiden äitien. Rasvan ja C-vitamiinin saannin välillä oli käänteinen yhteys. Äidit, jotka välttivät tiettyjä ruoka-aineita (useimmiten hedelmiä ja kasviksia) oman ruoka-aineyliherkkyytensä vuoksi, saivat eniten rasvaa ja vähiten C-vitamiinia. Tyydyttyneen rasvan runsas määrä äidin ruokavaliossa oli yhteydessä lapsen atooppiseen herkistymiseen äidin omasta allergiasta riippumatta. Vaikka koko väestön rasvansaanti on pienentynyt viime vuosikymmeninä, rasvan käyttö saattaa riskiryhmissä, kuten allergiaperheissä, olla yhä runsasta. Mekanismia, jolla tyydyttynyt rasva vaikuttaa allergiaan, ei tunneta, ja tyydyttyneen rasvan runsas käyttö saattaakin olla vain merkki epäterveellisestä ruokavaliosta, jota kuvastaa mm. rasvaisten välipalojen runsaus ja kasvisten ja hedelmien vähäinen käyttö. Allergiaperheille on myös aiemmin suositeltu ns. yleisesti allergisoivien ruoka-aineiden, mm. sitrushedelmien, mansikoiden, herneiden ja kalan välttämistä, mikä on johtanut antioksidanttien ja n-3-rasvahappojen vähäiseen saantiin. Nykytietämyksen valossa tällainen välttämisruokavalio on jopa kasvattanut allergiariskiä. Uudet tutkimustuloksemme osoittavat, että ruokavalion kokonaisuus (sopiva energian saanti, proteiinien, rasvan ja hiilihydraattien laatu ja määrä, antioksidantit ym.) saattaa vaikuttaa allergisoitumiseen enemmän kuin allergisoivien ruoka-aineiden tai yksittäisten rasvahappojen määrä ruokavaliossa (Hoppu ym. 2000). Allergia ja probiootit Atooppiseen ja ruoka-allergiaan ei ole spesifistä hoitoa, jolla voitaisiin korjata immunologinen epätasapaino ja suoliston permeabiliteettihäiriö. Ehkä lupaavin allergian ravitsemushoito vaikuttaa suoliston normaalin bakteeriflooran kautta. Probiootit eli suoliston normaaliflooraan kuuluvat terveyttä edistävät bakteerit kykenevät kiinnittymään suolen epiteeliin käyttämällä hyväkseen epiteelin reseptorien hiilihydraattiketjuja. Näin samoja reseptoreja käyttävien patogeenien kiinnittyminen suoleen estyy. Seuraavaksi probiootti lisääntymällä kolonisoi suolen (Vanderhoof 2000). Tässä kolonisaatiossa avustaa probiootin erittämä antimikrobinen aine, joka estää muiden bakteerien kasvua (kolonisaatioresistenssi). Kolonisoiduttuaan probioottien arvellaan vaikuttavan epiteelisolukon välityksellä suolen limakalvon alaiseen immunologiseen kudokseen ja siten säätelevän elimistön puolustusvastetta (Walker 2000). Probioottien vaikutusmekanismit eivät rajoitu läpäisevyysesteen vahvistamiseen. Ne vaikuttavat mm. antigeenien pilkkoutumiseen ja siten jopa antigeenien muuntumiseen. Antigeenin degradaatio (»biologinen filtraatio») taas on keskeinen edellytys oraalisen toleranssin kehittymiselle kyseistä antigeenia kohtaan. Kokeellisissa tutkimuksissa on todettu probioottien pilkkovan kaseiineja peptideiksi, jotka estävät atoopikon T-lymfosyyttien proliferaatiovasteen in vitro ja pienentävät IL-4:n tuotantoa. Probioottien, esimerkiksi laktobasillien, on todettu stabiloivan suolen limakalvon lisääntynyttä permeabiliteettia, tehostavan suoliston an- Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? 101

5 tigeenispesifistä IgA-vastetta ja hillitsevän allergista tulehdusvastetta (Pelto ym. 1998, Isolauri ym. 1999a, Pessi ym. 1999). Ruoka-allergiassa kuten muissakin suoliston tulehdustiloissa suoliston normaaliflooran tasapaino on häiriintynyt. Patogeenien määrän kasvu voimistaa tulehdusreaktiota edelleen. Probioottien tunnetuin vaikutus onkin normaaliflooran tasapainon palauttaminen. Vastaavaan vaikutukseen pyritään prebiooteilla: nämä imeytymättömät oligosakkaridit lisäävät bifidobakteerien ja laktobasillien määrää suolistossa. Kolonisaatioresistenssin ja suoliston paikallispuolustuksen tehostaminen ja allergiseen tulehdusvasteeseen vaikuttaminen probioottihoidolla (mahdollisesti myös prebioottihoidolla) voi olla merkittävä askel allergian spesifisen hoidon kehittämisessä. Päätelmät Nykytietämyksen mukaan välttämisruokavaliolla ei voida estää allergian puhkeamista. Sillä voi olla haitallisia vaikutuksia imettävän äidin ja lapsen ravitsemustilaan, ja se voi jopa edistää allergian puhkeamista johtamalla ruokavalion epätasapainoon. Välttämisruokavalion oikea käyttöaihe on todetun ruoka-aineallergian hoito. Probioottiset funktionaaliset elintarvikkeet tuovat lisäedun: ne auttavat immunologisen tasapainon ja suolistoflooran mikrobiologisen tasapainon saavuttamisessa. Yksinomaista imetystä suositellaan 4 6 kuukauden ikään, ja imettävän äidin ruokavalion monipuolisuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Ravitsemusneuvonta on tarpeen erityisesti silloin, kun rintamaitoa saavan lapsen ruoka-allergiaa pyritään hoitamaan»äidin kautta». Nykyisten suomalaisten ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon tulisi pyrkiä myös allergiaperheissä huomioiden etenkin rasvan määrä ja laatu sekä antioksidanttien riittävä saanti. Lisäravinteiden käytön mahdollisista hyödyistä allergian ehkäisyssä tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa. Kirjallisuutta Arvola T, Holmberg-Mattila D. Benefits and risks of elimination diets. Ann Med 1999;31: Bielory L, Gandhi R. Asthma and vitamin C. Ann Allergy 1994;73: Black PN, Sharpe S. Dietary fat and asthma: is there a connection? Eur Respir J 1997;10:6 12. Greene LS. Asthma, oxidant stress and diet. Nutrition 1999;15: Hattevig G, Sigurs N, Kjellman B. Effects of maternal dietary avoidance during lactation on allergy in children at 10 years of age. Acta Paediatr 1999;88:7 12. Hoppu U, Kalliomäki M, Isolauri E. Maternal diet rich in saturated fat during breastfeeding is associated with atopic sensitization of the infant. Eur J Clin Nutr 2000;54: Isolauri E. Lasten ruoka-allergioiden ruokavaliohoito. Suom Lääkäril 1999(a);54: Isolauri E. Ruoka-allergia ja immunologiset suolisto-oireet. Kirjassa: Aro A, Mutanen M, Uusitupa M, toim. Ravitsemustiede. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim 1999(b), s Isolauri E, Salminen S, Mattila-Sandholm T. New functional foods in the treatment of food allergy. Ann Med 1999(a);31: Isolauri E, Tahvanainen A, Peltola T, Arvola T. Breast-feeding of allergic infants. J Pediatr 1999(b);134: Kalliomäki M, Ouwehand A, Arvilommi H, Kero P, Isolauri E. Transforming growth factor-ß in breast milk: a potential regulator of atopic disease at an early age. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Kankaanpää P, Sütas Y, Salminen S, Lichtenstein A, Isolauri E. Dietary fatty acids and allergy. Ann Med 1999;31: Kulig M, Bergmann R, Klettke U, Wahn V, Tacke U, Wahn U. Natural course of sensitization to food and inhalant allergens during the first 6 years of life. J Allergy Clin Immunol 1999;103: Luukkainen P, Kaila M, Järvenpää A-L. Rintamaidon immunologiaa. Duodecim 1999;115: Martin J-C, Bougnoux P, Fignon A, ym. Dependence of human milk essential fatty acids on adipose stores during lactation. Am J Clin Nutr 1993;58: Oddy WH, Holt PG, Sly PD, ym. Association between breast feeding and asthma in 6 year old children: findings of a prospective birth cohort study. BMJ 1999;319: Pelto L, Isolauri E, Lilius EM, Nuutila J, Salminen S. Probiotic bacteria downregulate the milk-induced inflammatory response in milkhypersensitive subjects but have an immunostimulatory effect in healthy subjects. Clin Exp Allergy 1998;28: Pessi T, Sütas Y, Saxelin M, Kallioinen H, Isolauri E. Antiproliferative effects of homogenates derived from five strains of candidate probiotic bacteria. Appl Environ Microb 1999;65: Romagnani S. T-cell subsets (Th1 versus Th2). Ann Allergy Asthma Immunol 2000;85:9 21. Soutar A, Seaton A, Brown K. Bronchial reactivity and dietary antioxidants. Thorax 1997;52: Zeiger RS, Heller S. The development and prediction of atopy in highrisk children: follow-up at age seven years in a prospective randomized study of combined maternal and infant food allergen avoidance. J Allergy Clin Immunol 1995;95: Vanderhoof JA. Probiotics and intestinal inflammatory disorders in infants and children. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2000;30 Suppl 2:S34 8. Von Mutius E. The rising trends in asthma and allergic disease. Clin Exp Allergy 1998;28 Suppl 5: Walker WA. Role of nutrients and bacterial colonization in the development of intestinal host defense. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2000;30 Suppl 2:S2 7. Weiland SK, von Mutius E, Hüsing A, Asher MI. Intake of trans fatty acids and prevalence of childhood asthma and allergies in Europe. Lancet 1999;353: ULLA HOPPU, ETM, tutkija MARKO KALLIOMÄKI, LL, tutkija ERIKA ISOLAURI, dosentti Turun yliopisto ja TYKS:n lastentautien klinikka Turku 102

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Funktionaalinen eli terveysvaikutteinen elintarvike

Funktionaalinen eli terveysvaikutteinen elintarvike Ruoka Millaiset elintarvikkeet ovat funktionaalisia? Seppo Salminen ja Antti Aro Funktionaalisilla elintarvikkeilla on tavanomaisen ravitsemuksellisen merkityksen ohella tutkimuksin todennettuja myönteisiä

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maitotuotteet sisältävät aina hiilihydraatteja, koska maidossa on luonnostaan laktoosia eli maitosokeria. Lehmänmaidossa on n. 4,8 % maitosokeria

Lisätiedot

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys.

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys. 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä 31.8.2016 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat Vaikuttavuus Sairaus Terveys -9 kk Syntymä 36 kk Kasvu &

Lisätiedot

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda ALLERGIAT JA ASTMA Tekijät: Reetta, Panu, Matilda 5.9.2016 Allergian oireet Oireet jaetaan niiden esiintymisalueiden ja aiheuttavien vaivojen mukaan. Oireita voi ilmetä useita yhtäaikaisesti, esim. siitepölyallergikolla

Lisätiedot

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan Kehitys ja markkinointi GutGuide Oy www.toothguide.fi I www.gutguide.fi Veli-Matti Mäkinen I veli-matti.makinen@gutguide.fi

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Leivän ABC Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Kiinnostaako leipä? Leipää on monenlaista; tummaa, vaaleaa, rapeaa, pehmeää, juuresta valmistettua ja padassa paistettua. Mutta mitkä ovat

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Nuoren urheilijan ravitsemus Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Sisältö Miksi oikea ravitsemus on tärkeää nuorelle urheilijalle Ruokavalion pääperiaatteet Energiatasapaino

Lisätiedot

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Argumenta, Majvik 19.11.203 Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Tari Haahtela The striking contrast between Finnish and Russian Karelia von Hertzen L, and the Karelia Group. JACI 2006; Laakkonen

Lisätiedot

Lääkkeet ja ravitsemus. ETT, dosentti Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija

Lääkkeet ja ravitsemus. ETT, dosentti Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija Lääkkeet ja ravitsemus ETT, dosentti Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija Lääkkeet ja ikääntyminen Ikääntyneet käyttävät muita ikäryhmiä enemmän lääkkeitä, mikä johtuu iän mukanaan tuomista

Lisätiedot

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Jyväskylä 31.8.2016 Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Heli Kuusipalo 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 1 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 2 Terveyttä edistävä ruokavalio VRN

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Vanhempien ruokaallergiatietämys. monipuolisuus

Vanhempien ruokaallergiatietämys. monipuolisuus Vanhempien ruokaallergiatietämys ja ruokaallergisen lapsen ruokavalion monipuolisuus Pro gradu-tutkielma Sonja Hakala Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

5. Ravintoaineiden saanti

5. Ravintoaineiden saanti 5. Ravintoaineiden saanti HELI REINIVUO, SATU MÄNNISTÖ, HELI TAPANAINEN JA HEIKKI PAKKALA Energiaravintoaineista rasvaa, proteiinia ja kovaa rasvaa saatiin runsaasti, kun taas hiilihydraattien ja kuidun

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Ravitsemus- ja terveysväitteet

Ravitsemus- ja terveysväitteet Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maidon luonnollinen hiilihydraatti, jota kutsutaan myös maitosokeriksi. Äidinmaidossa laktoosia n. 7 g/100 g, lehmänmaidossa n. 4,8 g/100

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Mikä on lisäaine ja mikä ei?

Mikä on lisäaine ja mikä ei? Lisäaineet Mikä on lisäaine ja mikä ei? Lisäaine on: Tuotteeseen aina tarkoituksella lisätty aine jonkin teknisen tarkoituksen takia. Lisäaineita eivät ole: Valmistusaineet tai mausteet, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Päätös: Valtuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle jatkovalmisteluja varten.

Päätös: Valtuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle jatkovalmisteluja varten. Valtuusto 55 15.06.2016 Kunnanhallitus 294 11.07.2016 Tekninen lautakunta 111 08.09.2016 Kunnanhallitus 370 03.10.2016 Valtuusto 89 09.11.2016 Valtuutettujen aloitteet / Jaakko Jukkolan valtuustoaloite

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kokemuksia siedätyshoidosta

Lasten ja nuorten kokemuksia siedätyshoidosta Lasten ja nuorten kokemuksia siedätyshoidosta Toivainen, Heljä Virtala, Malla 2011 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Lasten ja nuorten kokemuksia siedätyshoidosta Toivainen, Heljä Virtala, Malla

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteet ja muita erityiskysymyksiä

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteet ja muita erityiskysymyksiä Mikkeli 5.9.2016 Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteet ja muita erityiskysymyksiä Sari Niinistö, erikoistutkija, THL 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 1 Sisältö Maahanmuuttajien ravitsemuksen

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lipoplus 15.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Keinoravitsemushoitoa voidaan tarvita tukihoidoksi

Lisätiedot

YLI 35 VUODEN KOKEMUS LEMMIKKIEN RAVITSEMUKSESTA JA TERVEYDENHOIDOSTA

YLI 35 VUODEN KOKEMUS LEMMIKKIEN RAVITSEMUKSESTA JA TERVEYDENHOIDOSTA YLI 35 VUODEN KOKEMUS LEMMIKKIEN RAVITSEMUKSESTA JA TERVEYDENHOIDOSTA SPECIFIC -ruokavaliot kaikenikäisille kissoille ja koirille. Myös lemmikeille, jotka tarvitsevat erityistä ravitsemuksellista tukea.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Franco Canteri Lakshmin perustaja

Franco Canteri Lakshmin perustaja 1 Franco Canteri Lakshmin perustaja Lakshmi on toiminut luonnonkosmetiikka- ja hyvinvointialalla jo yli 20 vuotta. Sarja perustuu ayurvediseen, kokonaisvaltaiseen ajattelutapaan, jossa ihminen huomioidaan

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM Muistisairaus ja ravitsemus 18.4.2012 Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM www.soinmuistaakseni.fi Projektit Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämisja tutkimushanke 2009-2012 Tavoitteena on tutkia ja

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

SYÖDÄÄN YHDESSÄ -ruokasuositukset lapsiperheille

SYÖDÄÄN YHDESSÄ -ruokasuositukset lapsiperheille SYÖDÄÄN YHDESSÄ -ruokasuositukset lapsiperheille Ruoka ennen raskautta ja raskauden aikana, energiaravitsemus Pääkohdat Useiden ravintoaineiden tarve kasvaa raskauden ja imetyksen aikana, ja siksi ruokavalion

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

DIPP-tutkimus 1997-2015

DIPP-tutkimus 1997-2015 DIPP-tutkimus 1997-2015 DIPP-TUTKIMUS www.dipp.fi DIPP -TUTKIMUSHOITAJAT Sinikka Jäminki 03 3116 9013 Merja Koskinen 03 3116 9437 Jarita Kytölä 03 3116 7620 Suvi Laurinen 03 3116 5827 Tiina Niininen 03

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Lasten ruoka-allergian Käypä hoito suositus Ruoka-allergian oireet ja diagnostiikka (sekä hoito)

Lasten ruoka-allergian Käypä hoito suositus Ruoka-allergian oireet ja diagnostiikka (sekä hoito) Lasten ruoka-allergian Käypä hoito suositus 2015 Ruoka-allergian oireet ja diagnostiikka (sekä hoito) Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018 EV: Sidonnaisuudet kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2

Lisätiedot

JVi. Usein kysyttyä SISÄLLYSLUETTELO

JVi. Usein kysyttyä SISÄLLYSLUETTELO JVi Usein kysyttyä SISÄLLYSLUETTELO 1. Mitä on JVi? 2. Miksi joka päivä tulisi nauttia 120 ml JVi -juomaa? 3. Voinko käyttää JVi:tä muiden Nu Skin -tuotteiden kanssa? 4. Onko JVi SCS- (Skin Carotenoid

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot