Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri"

Transkriptio

1 Ruoka Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Atooppiset sairaudet eli atooppinen ihottuma, allerginen nuha ja astma ovat kroonisia, ja niiden on oletettu heijastavan muuntunutta tapaa reagoida immunologisesti elinympäristön vieraisiin valkuaisaineisiin, antigeeneihin. Ravitsemus esitetään erääksi syyksi allergioiden yleistymiselle allerginen»muuntunut» reaktiotapa olisikin luonnollinen vaste ravinnon rajuihin muutoksiin. Välttämisruokavalion ei ole todettu ehkäisevän allergiaa. Länsimainen ruokavalio sisältää runsaasti rasvaa ja vähän antioksidantteja ja myös aiempaa niukemmin mikrobeja. Ruoka voidaan siten nähdä allergian ensimmäisenä aiheuttajana ja ruokavaliohoito taas mahdollisuutena estää allergisen tulehduksen kehittyminen ja eteneminen. Allergiaan liittyvällä ravitsemustutkimuksella pyritään turvaamaan nykyisten suomalaisten ravitsemussuositusten noudattaminen myös allergiaperheissä ja selvittämään erityisneuvonnan ja -suositusten tarve sekä myös kehittämään terveysvaikutteisia elintarvikkeita allergista tulehdusreaktiota hillitsemään. Allergiset sairaudet (ruoka-allergia, atooppinen ihottuma, allerginen nuha, astma) ovat yleistyneet huomattavasti viime vuosikymmeninä. Perinnöllisen taipumuksen ohella useat ympäristötekijät vaikuttavat allergioiden puhkeamiseen, ja allergioiden lisääntyminen onkin liitetty länsimaiseen elämäntapaan ja ruokavalioon (von Mutius 1998). Allergian ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet on kohdistettu riskiperheisiin, joissa vähintään yhdellä perheenjäsenellä on allerginen sairaus. Lapsi herkistyy yleensä ensin ruoan antigeeneille ja vasta myöhemmin muille ympäristöantigeeneille, kuten siite- ja eläinpölylle (Kulig ym. 1999). Siksi allergiaa on tähän saakka pyritty ehkäisemään tosin tuloksettomasti erilaisilla välttämisruokavalioilla, joiden ravitsemuksellisista riski- tai suojatekijöistä on vielä suhteellisen vähän tietoa. Uutta tutkimustietoa on kuitenkin kertynyt ravitsemuksen ja ruoan antigeenien vaikutuksesta immuunivasteeseen, suoliston puolustusvasteeseen sekä allergian puhkeamiseen ja etenemiseen. Uudet ravitsemushoidot liitetään nimenomaan suojamekanismien kehittymiseen tai allergisen tulehdusreaktion hillitsemiseen. Ruokavalion ja allergian yhteyttä tarkastellessa tulee huomioida, että mahdollisen ehkäisyn ohella ravitsemushoidolla voitaisiin ehkä estää atooppisen herkistymisen kehittyminen krooniseksi atooppiseksi sairaudeksi. Allergia Allergialla tarkoitetaan immunologisin mekanismein välittyvää elimistölle haitallista tapaa reagoida tavanomaisiin ympäristön antigeeneihin, kuten ravintoaineisiin. Allergiassa elimistön reaktio vieraisiin valkuaisaineisiin on muuttunut. Keskeistä on immuunivasteen sytokiinin tuotanto ja sen tasapaino. Normaalisti tyypin 1 auttaja-t-solujen (Th1) tuottamat välittäjäaineet estävät tyypin 2 solujen (Th2) liialliseen aktivaation. Atoopikoilla, joilla on taipumus IgEvasta-aineiden tuottamiseen tavanomaisia ym- 98 Duodecim 2001;117: U. Hoppu ym.

2 päristön antigeeneja kuten ravintoaineita kohtaan, tasapaino on kuitenkin pysyvästi häiriintynyt ja auttaja-t-solut erilaistuvat Th2-soluiksi, jotka tuottavat interleukiineja (IL) 4 ja 5. IL- 5 aktivoi eosinofiilisia valkosoluja tulehduksessa, ja IL-4 lisää IgE-vasta-aineiden määrää ja edistää edelleen Th2-solujen muodostumista. Antigeenit laukaisevat immunologisen tulehdusreaktion, joka voimistuu ja ilmenee kohde-elimissä moninaisina oireina. Terveeseen immunologiseen tasapainoon kuuluvat käynnistyvien immuunireaktioiden säätely ja oraalisen toleranssin kehittyminen ruoan antigeeneja kohtaan. Erityisesti Th3-solujen tuottamat välittäjäaineet edistävät oraalista toleranssia ja ehkäisevät allergista tulehdusta pienentämällä mm. IL-4:n tuotantoa. Ne ovat kenties jopa Th1-soluja tärkeämpi immuunivasteen säätelijä varhaislapsuudessa (Romagnani 2000). Suurin antigeenialtistus saadaan ruoansulatuskanavan ja hengitysteiden kautta, ja siksi limakalvojen puolustusjärjestelmässä onkin eniten elimistön reaktiotapaa säätelevää immunologista solukkoa. Suolen epiteelisolut säätelevät ruoan antigeenin käynnistämää immuunivastetta muodostamalla läpäisevyysesteen ravinnon antigeenien ja paikallisen imukudoksen välille sekä toimimalla antigeenia tarjoavina soluina. Antigeenin lopullinen rakenne ja esittelytapa määräävät sen, minkälainen immuunireaktio syntyy. Allergian kehittyminen edellyttää erityisesti sitä, että antigeeni läpäisee suolen limakalvon puolustusmekanismit immunologisesti aktiivisessa muodossa. Suoliston epiteelisolukon, läpäisevyysesteen ja immuunijärjestelmän toiminnallinen kypsymättömyys ovatkin lisääntyneen ruoka-allergiariskin syitä varhaislapsuudessa. Myös oraalisen toleranssin mekanismit kypsyvät vasta imeväisiässä antigeenikontaktien myötä. Siksi onkin yllättävää, ettei ruoka-allergiaa kehity kaikille. Todennäköisimpänä selityksenä pidetään rintaruokintaa. Osana limakalvojen yhteistä puolustusjärjestelmää rintamaito välittää äidin tulehdus- ja puolustussolujen tasapainon lapselle (Isolauri 1999b). Tulehdusprosessit edistävät lapsen oman immuunijärjestelmän kypsymistä ja puolustusmekanismit pitävät tulehduksen hallinnassa. Allergia ja proteiinit Ensimmäiset vieraat proteiinit, jotka lapsen elimistö kohtaa, ovat peräisin ruoasta. Rintamaito on terveen lapsen luonnollista ja parasta ravintoa, ja yksinomaista imetystä suositellaan yleisesti 4 6 kuukauden ikään (Luukkainen ym. 1999). Varhainen yksinomainen rintaruokinta on todettu parhaaksi mahdolliseksi suojaksi myös allergista reaktiotapaa vastaan (Oddy ym. 1999). Rintaruokinnan antama suoja perustuu ravitsemustekijöihin, vasta-aineisiin ja muihin immunologisiin tekijöihin sekä suoliston normaalia bakteerikasvustoa ylläpitäviin ominaisuuksiin. Lapsi altistuu rintaruokinnan kautta äidin nauttimille ruoka-aineille. Proteiinit muokkautuvat kuitenkin äidin suoliston»biologisen filtraation» kautta rintamaitoon. Rintaruokinta edistää siten monin tavoin lapsen immuunivasteen kehitystä, ja rintamaidon on todettu suojaavan erityisesti allergiaan liittyvältä suolistotulehdukselta. Rintamaidon koostumus on kuitenkin yksilöllinen ja suojatekijöiden pitoisuudessa on suuria eroja (Kalliomäki ym. 1999). Rintaruokinnan yleisistä eduista huolimatta lapsi saattaa allergisoitua jo yksinomaisen imetyksen aikana, mikä on kuitenkin suhteellisen harvinaista (Isolauri ym. 1999b). Useimmiten allergia puhkeaa vieroitusvaiheessa, ja yleisimmät ruoka-allergian aiheuttajat imeväisiässä ovat maito, muna ja vehnä. Varmistetun ruokaallergian hoitona on allergisoivien proteiinien täydellinen välttäminen. Korvaaviksi proteiinilähteiksi soveltuvat parhaiten entsymaattisesti pilkotut proteiinit, joiden allergeenisuus on pienentynyt. Kansainvälisen suosituksen mukaan esimerkiksi maitoallergiapotilaan alkuhoitoon suositellaan vain pitkälle pilkottuja proteiinihydrolysaatteja (Isolauri 1999a). Koska ensimmäiset allergisoivat proteiinit ovat peräisin ruoasta, allergiaa on pyritty ehkäisemään erilaisilla välttämisruokavalioilla. Allergiariskiperheissä allergisoivien ruoka-aineiden välttämistä on aiemmin suositeltu äidille imetysaikana ja lapselle 1 2 vuoden ikään saakka, mutta välttämisruokavalioiden ei ole todettu ehkäisevän lapsen allergiaa (Zeiger ja Heller 1995, Hattevig ym. 1999). Välttämisruokavaliot ovat Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? 99

3 ravitsemuksellinen riski sekä imettävälle äidille että lapselle ja vaikuttavat jopa lapsen normaaliin kasvuun (Arvola ja Holmberg-Mattila 1999, Isolauri ym. 1999b). Erityisesti perusruokaaineiden kuten maidon tai kotimaisten viljojen välttäminen voi johtaa ruokavalion yksipuolisuuteen ja ravintoaineiden riittämättömään saantiin. Jopa niin sanottujen yleisesti allergisoivien ruoka-aineiden välttäminen haittaa terveellisen ruokavalion toteuttamista. Välttämisruokavalio soveltuu siten vain todetun ruoka-allergian hoitoon, ja sen laaja toteuttaminen vaatii asiantuntevaa ravitsemusneuvontaa. Ruokavalion n-6/n-3-rasvahappokoostumuksen lyhyt- tai pitkäaikaisista vaikutuksista allergiaan ei kuitenkaan ole prospektiivisin seurantatutkimuksin hankittua näyttöä. Länsimaisessa ruokavaliossa on useimmiten yhä ongelmana rasvan etenkin tyydyttyneen rasvan suuri osuus, jonka merkitystä myös uudet tutkimustuloksemme korostavat (Hoppu ym. 2000). Eri kasviöljyjen ja niistä valmistettujen margariinien n-6- ja n-3-rasvahappojen osuudet poikkeavat toisistaan, mutta Suomessa yleisimmin käytettävässä rypsiöljyssä on edullinen rasvahappokoostumus. Myös trans-rasvahappojen määrä on Allergia ja rasvat Rintamaidon rasvahappokoostumukseen vaikuttavat äidin ennen raskautta ja sen aikana kertyneet rasvavarastot sekä imetysajan ruokavalio (Martin ym. 1993). Maitorasvasta ja lihasta saadaan runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja ja pieniä määriä trans-rasvahappoja. Trans-rasvahappoja syntyy myös margariinien valmistuksessa kasvirasvoja kovetettaessa. Kasviöljyistä saatavat linolihappo (18:2n-6) ja alfalinoleenihappo (18:3n-3) ovat monityydyttymättömiä välttämättömiä rasvahappoja, joista muodostuu elimistössä pitkäketjuisia rasvahappoja. Kalasta saadaan pitkäketjuisia n-3-rasvahappoja, kuten eikosapentaeeni- ja dokosaheksaeenihappoa. Rasvojen vaikutusta allergiaan on tarkasteltu lähinnä tutkimalla yksittäisten rasvahappojen immunologisia vaikutuksia. Epidemiologisissa tutkimuksissa allergiaan on liitetty länsimaissa voin käytön korvaaminen margariinilla ja n-6- ja n-3-rasvahappojen suurentunut suhde ruokavaliossa. Kokeellisesti on osoitettu, että linolihaposta muodostuvan arakidonihapon johdos prostaglandiini E 2 lisää allergista tulehdusreaktiota ja IgE:n tuotantoa (Black ja Sharpe 1997, Kankaanpää ym. 1999). Myös trans-rasvahappojen on oletettu olevan yhteydessä allergiaan, koska ne voivat häiritä monityydyttymättömien rasvahappojen aineenvaihduntaa (Weiland ym. 1999). Pitkäketjuisten n-3-rasvahappojen on puolestaan osoitettu hillitsevän allergista tulehdusreaktiota, ja kalan syönnin onkin esitetty suojaavan astmalta lapsuusiässä. Välttämisruokavaliolla ei voida ehkäistä allergiaa. suomalaisessa ruokavaliossa keskimäärin hyvin vähäinen. Pelkästään kokeellisten tutkimusten perusteella ei siten pidä muuttaa kasviöljyjä ja -margariineja suosivaa ravitsemusneuvontaa, varsinkin kun kliiniset tutkimukset puoltavat sitä myös allergian kannalta (Hoppu ym. 2000). Rasvan laadun ohella on syytä kiinnittää huomiota etenkin ruokavalion rasvan kokonaismäärään. Allergia ja antioksidantit Allerginen tulehdusreaktio johtaa endogeeniseen oksidatiiviseen stressiin, jota eksogeeniset oksidantit, kuten ilmansaasteet tai tupakansavu, voivat edelleen lisätä. Ruokavaliosta saatavien antioksidatiivisten ravintoaineiden määrä saattaa siten olla keskeisessä asemassa allergisen tulehdusreaktion säätelyssä. C- ja E-vitamiinien, beetakaroteenin sekä seleenin, sinkin ja magnesiumin vähäinen saanti saattaa lisätä astmariskiä tai pahentaa astman oireita (Soutar ym. 1997, Greene 1999). Nykyisten normaaliväestölle tarkoitettujen antioksidanttien saantia koskevien suositusten on esitetty olevan liian pieniä henkilöille, joilla on krooninen atooppinen sairaus. Aikuisten C- 100 U. Hoppu ym.

4 vitamiinin saantisuosituksen (60 mg/vrk) moninkertaisesti ylittävällä C-vitamiinilisällä ( mg/vrk) on joissakin tutkimuksissa onnistuttu vähentämään astmaoireita (Bielory ja Gandhi 1994). Antioksidanttitäydennyksen hyödyistä allergian ehkäisyssä ja hoidossa tarvitaan vielä lisätutkimuksia. Ensisijaisesti tulisi pyrkiä varmistamaan antioksidanttien riittävä saanti monipuolisesta ruokavaliosta, varsinkin kun omien havaintojemme mukaan etenkin E- ja C- vitamiinien saanti on vähäistä useissa allergiaperheissä (Hoppu ym. 2000). Allergia ja ruokavalion kokonaisuus Edellä on tarkasteltu lähinnä yksittäisten ravintoaineiden vaikutusta allergiaan. Ruokavalio on kuitenkin aina monen tekijän summa ja pitkällä aikavälillä ruokavalion kokonaisuus on ratkaiseva. Allergiariskiperheiden seurantatutkimuksessa totesimme imettävien äitien energiansaannin olevan suhteellisen pieni (Hoppu ym. 2000). Kuitenkin rasvan keskimääräinenkin osuus energiansaannista (36.6 %), oli suuri suosituksiin (alle 30 %) verrattuna. Allergisten äitien ruokavaliossa rasvan ja etenkin tyydyttyneen rasvan osuus oli suurempi ja hiilihydraattien osuus pienempi kuin terveiden äitien. Rasvan ja C-vitamiinin saannin välillä oli käänteinen yhteys. Äidit, jotka välttivät tiettyjä ruoka-aineita (useimmiten hedelmiä ja kasviksia) oman ruoka-aineyliherkkyytensä vuoksi, saivat eniten rasvaa ja vähiten C-vitamiinia. Tyydyttyneen rasvan runsas määrä äidin ruokavaliossa oli yhteydessä lapsen atooppiseen herkistymiseen äidin omasta allergiasta riippumatta. Vaikka koko väestön rasvansaanti on pienentynyt viime vuosikymmeninä, rasvan käyttö saattaa riskiryhmissä, kuten allergiaperheissä, olla yhä runsasta. Mekanismia, jolla tyydyttynyt rasva vaikuttaa allergiaan, ei tunneta, ja tyydyttyneen rasvan runsas käyttö saattaakin olla vain merkki epäterveellisestä ruokavaliosta, jota kuvastaa mm. rasvaisten välipalojen runsaus ja kasvisten ja hedelmien vähäinen käyttö. Allergiaperheille on myös aiemmin suositeltu ns. yleisesti allergisoivien ruoka-aineiden, mm. sitrushedelmien, mansikoiden, herneiden ja kalan välttämistä, mikä on johtanut antioksidanttien ja n-3-rasvahappojen vähäiseen saantiin. Nykytietämyksen valossa tällainen välttämisruokavalio on jopa kasvattanut allergiariskiä. Uudet tutkimustuloksemme osoittavat, että ruokavalion kokonaisuus (sopiva energian saanti, proteiinien, rasvan ja hiilihydraattien laatu ja määrä, antioksidantit ym.) saattaa vaikuttaa allergisoitumiseen enemmän kuin allergisoivien ruoka-aineiden tai yksittäisten rasvahappojen määrä ruokavaliossa (Hoppu ym. 2000). Allergia ja probiootit Atooppiseen ja ruoka-allergiaan ei ole spesifistä hoitoa, jolla voitaisiin korjata immunologinen epätasapaino ja suoliston permeabiliteettihäiriö. Ehkä lupaavin allergian ravitsemushoito vaikuttaa suoliston normaalin bakteeriflooran kautta. Probiootit eli suoliston normaaliflooraan kuuluvat terveyttä edistävät bakteerit kykenevät kiinnittymään suolen epiteeliin käyttämällä hyväkseen epiteelin reseptorien hiilihydraattiketjuja. Näin samoja reseptoreja käyttävien patogeenien kiinnittyminen suoleen estyy. Seuraavaksi probiootti lisääntymällä kolonisoi suolen (Vanderhoof 2000). Tässä kolonisaatiossa avustaa probiootin erittämä antimikrobinen aine, joka estää muiden bakteerien kasvua (kolonisaatioresistenssi). Kolonisoiduttuaan probioottien arvellaan vaikuttavan epiteelisolukon välityksellä suolen limakalvon alaiseen immunologiseen kudokseen ja siten säätelevän elimistön puolustusvastetta (Walker 2000). Probioottien vaikutusmekanismit eivät rajoitu läpäisevyysesteen vahvistamiseen. Ne vaikuttavat mm. antigeenien pilkkoutumiseen ja siten jopa antigeenien muuntumiseen. Antigeenin degradaatio (»biologinen filtraatio») taas on keskeinen edellytys oraalisen toleranssin kehittymiselle kyseistä antigeenia kohtaan. Kokeellisissa tutkimuksissa on todettu probioottien pilkkovan kaseiineja peptideiksi, jotka estävät atoopikon T-lymfosyyttien proliferaatiovasteen in vitro ja pienentävät IL-4:n tuotantoa. Probioottien, esimerkiksi laktobasillien, on todettu stabiloivan suolen limakalvon lisääntynyttä permeabiliteettia, tehostavan suoliston an- Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? 101

5 tigeenispesifistä IgA-vastetta ja hillitsevän allergista tulehdusvastetta (Pelto ym. 1998, Isolauri ym. 1999a, Pessi ym. 1999). Ruoka-allergiassa kuten muissakin suoliston tulehdustiloissa suoliston normaaliflooran tasapaino on häiriintynyt. Patogeenien määrän kasvu voimistaa tulehdusreaktiota edelleen. Probioottien tunnetuin vaikutus onkin normaaliflooran tasapainon palauttaminen. Vastaavaan vaikutukseen pyritään prebiooteilla: nämä imeytymättömät oligosakkaridit lisäävät bifidobakteerien ja laktobasillien määrää suolistossa. Kolonisaatioresistenssin ja suoliston paikallispuolustuksen tehostaminen ja allergiseen tulehdusvasteeseen vaikuttaminen probioottihoidolla (mahdollisesti myös prebioottihoidolla) voi olla merkittävä askel allergian spesifisen hoidon kehittämisessä. Päätelmät Nykytietämyksen mukaan välttämisruokavaliolla ei voida estää allergian puhkeamista. Sillä voi olla haitallisia vaikutuksia imettävän äidin ja lapsen ravitsemustilaan, ja se voi jopa edistää allergian puhkeamista johtamalla ruokavalion epätasapainoon. Välttämisruokavalion oikea käyttöaihe on todetun ruoka-aineallergian hoito. Probioottiset funktionaaliset elintarvikkeet tuovat lisäedun: ne auttavat immunologisen tasapainon ja suolistoflooran mikrobiologisen tasapainon saavuttamisessa. Yksinomaista imetystä suositellaan 4 6 kuukauden ikään, ja imettävän äidin ruokavalion monipuolisuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Ravitsemusneuvonta on tarpeen erityisesti silloin, kun rintamaitoa saavan lapsen ruoka-allergiaa pyritään hoitamaan»äidin kautta». Nykyisten suomalaisten ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon tulisi pyrkiä myös allergiaperheissä huomioiden etenkin rasvan määrä ja laatu sekä antioksidanttien riittävä saanti. Lisäravinteiden käytön mahdollisista hyödyistä allergian ehkäisyssä tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa. Kirjallisuutta Arvola T, Holmberg-Mattila D. Benefits and risks of elimination diets. Ann Med 1999;31: Bielory L, Gandhi R. Asthma and vitamin C. Ann Allergy 1994;73: Black PN, Sharpe S. Dietary fat and asthma: is there a connection? Eur Respir J 1997;10:6 12. Greene LS. Asthma, oxidant stress and diet. Nutrition 1999;15: Hattevig G, Sigurs N, Kjellman B. Effects of maternal dietary avoidance during lactation on allergy in children at 10 years of age. Acta Paediatr 1999;88:7 12. Hoppu U, Kalliomäki M, Isolauri E. Maternal diet rich in saturated fat during breastfeeding is associated with atopic sensitization of the infant. Eur J Clin Nutr 2000;54: Isolauri E. Lasten ruoka-allergioiden ruokavaliohoito. Suom Lääkäril 1999(a);54: Isolauri E. Ruoka-allergia ja immunologiset suolisto-oireet. Kirjassa: Aro A, Mutanen M, Uusitupa M, toim. Ravitsemustiede. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim 1999(b), s Isolauri E, Salminen S, Mattila-Sandholm T. New functional foods in the treatment of food allergy. Ann Med 1999(a);31: Isolauri E, Tahvanainen A, Peltola T, Arvola T. Breast-feeding of allergic infants. J Pediatr 1999(b);134: Kalliomäki M, Ouwehand A, Arvilommi H, Kero P, Isolauri E. Transforming growth factor-ß in breast milk: a potential regulator of atopic disease at an early age. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Kankaanpää P, Sütas Y, Salminen S, Lichtenstein A, Isolauri E. Dietary fatty acids and allergy. Ann Med 1999;31: Kulig M, Bergmann R, Klettke U, Wahn V, Tacke U, Wahn U. Natural course of sensitization to food and inhalant allergens during the first 6 years of life. J Allergy Clin Immunol 1999;103: Luukkainen P, Kaila M, Järvenpää A-L. Rintamaidon immunologiaa. Duodecim 1999;115: Martin J-C, Bougnoux P, Fignon A, ym. Dependence of human milk essential fatty acids on adipose stores during lactation. Am J Clin Nutr 1993;58: Oddy WH, Holt PG, Sly PD, ym. Association between breast feeding and asthma in 6 year old children: findings of a prospective birth cohort study. BMJ 1999;319: Pelto L, Isolauri E, Lilius EM, Nuutila J, Salminen S. Probiotic bacteria downregulate the milk-induced inflammatory response in milkhypersensitive subjects but have an immunostimulatory effect in healthy subjects. Clin Exp Allergy 1998;28: Pessi T, Sütas Y, Saxelin M, Kallioinen H, Isolauri E. Antiproliferative effects of homogenates derived from five strains of candidate probiotic bacteria. Appl Environ Microb 1999;65: Romagnani S. T-cell subsets (Th1 versus Th2). Ann Allergy Asthma Immunol 2000;85:9 21. Soutar A, Seaton A, Brown K. Bronchial reactivity and dietary antioxidants. Thorax 1997;52: Zeiger RS, Heller S. The development and prediction of atopy in highrisk children: follow-up at age seven years in a prospective randomized study of combined maternal and infant food allergen avoidance. J Allergy Clin Immunol 1995;95: Vanderhoof JA. Probiotics and intestinal inflammatory disorders in infants and children. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2000;30 Suppl 2:S34 8. Von Mutius E. The rising trends in asthma and allergic disease. Clin Exp Allergy 1998;28 Suppl 5: Walker WA. Role of nutrients and bacterial colonization in the development of intestinal host defense. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2000;30 Suppl 2:S2 7. Weiland SK, von Mutius E, Hüsing A, Asher MI. Intake of trans fatty acids and prevalence of childhood asthma and allergies in Europe. Lancet 1999;353: ULLA HOPPU, ETM, tutkija MARKO KALLIOMÄKI, LL, tutkija ERIKA ISOLAURI, dosentti erika.isolauri@utu.fi Turun yliopisto ja TYKS:n lastentautien klinikka Turku 102

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien

Lisätiedot

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen

Lisätiedot

Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus

Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti

Lisätiedot

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien

Lisätiedot

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 1. Suositukset ja nykytilanne - täysimetys, imetys - Lisäruokien aloitus 2. Katsaus tuloksiin Imeväisruokinta ja allergiset

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin

Lisätiedot

Ravitsemus ja mielenterveys. Anette Palssa Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Kognitiivinen lyhytterapeutti

Ravitsemus ja mielenterveys. Anette Palssa Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Kognitiivinen lyhytterapeutti Ravitsemus ja mielenterveys Anette Palssa Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Kognitiivinen lyhytterapeutti Mieti hetki parin kanssa Mikä on tärkeää mielenterveyskuntoutujan ravitsemusohjauksessa? Mitä

Lisätiedot

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Sami Remes Dosentti, lastenallergologi, oyl KYS Lasten ja nuorten klinikka Kuopio Valtakunnalliset Astma- ja Allergiapäivät 22.-23.1.2015, Helsinki

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 Mitä ovat probiootit? MITÄ OVAT PROBIOOTIT? Ihmisen suolistossa on miljoonittain bakteereja Nämä bakteerit

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

Imeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset. Suvi Virtanen, tutkimusprofessori

Imeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset. Suvi Virtanen, tutkimusprofessori Imeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset Suvi Virtanen, tutkimusprofessori 1 Sisältö Suositukset imeväiselle Uuden suosituksen taustaa Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa Imettävän

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010 Kansallinen allergiaohjelma Kari KK Venho 25.11.2010 Altistuminen, ärtyminen, reaktiot, sairastuminen ärsytys, altisteet ärsytysoireita ärtymä, ärtymisreaktio allergiset reaktiot perinnölliset tekijät

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

KATSAUS. Kun ruoka ei sovi. Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila

KATSAUS. Kun ruoka ei sovi. Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila KATSAUS Kun ruoka ei sovi Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila Ruoka-allergia on atooppisen perimän ensimmäinen ilmenemismuoto. Oireilu alkaa tyypillisesti alle vuoden iässä ihottumalla ja

Lisätiedot

tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta

tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta Kasvisruokavaliot Kasvisruokavalioissa tulee sekaruokavalion tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta vastaavasta ruokamäärästä. Kun lapsi tai

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Erikoistutkija Susanna Rokka Luonnonvarakeskus Suomalaiset ravitsemussuositukset Tutkimusten mukaan runsas kasvisten

Lisätiedot

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset 28.2.2014 Riitta Korpela www.norden.org/nnr Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Päivitetty versio julkaistiin 4.10.2013 (edellinen 4. versio 2004) Perustuvat

Lisätiedot

Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011

Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011 Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011 Suomen muistiasiantuntijat ry:n 2-vuotinen Ray:n rahoittama hanke Projektin tavoite: levittää tietoa ravitsemuksen merkityksestä ikääntyneiden

Lisätiedot

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013 Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allerginen lapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allergioiden

Lisätiedot

Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset

Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset SKLY:n syyskokous 11.11.2016. Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset Johannes Savolainen Turun yliopisto SIDONNAISUUDET Viimeisten 2 vuoden ajalta Luento- tai asiantuntijapalkkioita: ALK-Abello, Abigo

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä

Lisätiedot

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15 Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,

Lisätiedot

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan?

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Biomedicum, Helsinki, 22.-23.1.2015 Dos. Petri Kulmala, lastenallergologi Sidonnaisuudet Tarvitaanko ruokasiedätystä?

Lisätiedot

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen

Lisätiedot

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät

Lisätiedot

Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola. Lataa

Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola. Lataa Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola Lataa Kirjailija: Kaarlo Jaakkola ISBN: 9789526861401 Sivumäärä: 396 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.80 Mb Kärsitkö hengitysteiden sairauksista,

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen vaikuttavat enemmän elämäntavat

Lisätiedot

Ruoka-allergia toleranssin kehittymisestä ja hoidosta

Ruoka-allergia toleranssin kehittymisestä ja hoidosta Ruoka-allergia toleranssin kehittymisestä ja hoidosta Erkka Valovirta, Prof. kliinisen allergologian dosentti, keuhkosairauksien ja kliinisen allergologian yksikkö, Turun yliopisto lastentautien ja lasten

Lisätiedot

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014 Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä

Lisätiedot

Pellava. Hyvinvoinnin siemen

Pellava. Hyvinvoinnin siemen Pellava Hyvinvoinnin siemen 1 Hyvinvoinnin siemen Pellavansiemenissä on runsaasti kuitua. Pellavansiemen sisältää hyvinvoinnin aineksia: öljyä, proteiinia ja kuitua. Pellava sisältää myös muun muassa kaliumia,

Lisätiedot

KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018

KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018 KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018 Prof. Erkka Valovirta Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet ja kliininen allergologia, Turun yliopisto

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

LUKAS-tutkimus Suomessa

LUKAS-tutkimus Suomessa LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen@thl.fi

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Milloin lähetetään lapsi ruoka-allergian takia lasten poliklinikalle tutkimuksiin?

Milloin lähetetään lapsi ruoka-allergian takia lasten poliklinikalle tutkimuksiin? Milloin lähetetään lapsi ruoka-allergian takia lasten poliklinikalle tutkimuksiin? Tiina Reijonen LT, ylilääkäri, lastenallergologian erikoislääkäri Lastenkeskus, keskussairaalapalvelut Kansallinen allergiaohjelma

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Hyvän elämän eväät. Anette Palssa Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM

Hyvän elämän eväät. Anette Palssa Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Hyvän elämän eväät Anette Palssa Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM www.anettepalssa.com Pätevyys ja sidonnaisuudet Luento- ja asiantuntijapalkkioita lääke- ja elintarvikeyrityksiltä Sitoutunut asiakastyöhön

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Aivoterveysmateriaalia

Aivoterveysmateriaalia Aivoterveysmateriaalia Lapin Muistikunto -hanke 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Muistisairaiden ja heidän lähi-ihmisten tukeminen -> muistikuntoutuksen mallintaminen ja olemassa olevien menetelmien edelleen

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.

Lisätiedot

Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa

Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Katsaus ERKKI SAVILAHTI Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Jotta kehittyvien maiden suuri vauvakuolleisuus saataisiin laskuun, WHO suositteli vuonna 2003 yksinomaisen rintaruokinnan

Lisätiedot

LUKAS-tutkimus Suomessa

LUKAS-tutkimus Suomessa LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja (30.6.2011 asti) Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen(at)thl.fi

Lisätiedot

Miten allerginen immuunivaste syntyy? Johannes Savolainen, Mika Mäkelä ja Hanna Raitio

Miten allerginen immuunivaste syntyy? Johannes Savolainen, Mika Mäkelä ja Hanna Raitio Lasten allergologia Johannes Savolainen, Mika Mäkelä ja Hanna Raitio Ihmisen immuunijärjestelmän säätelyn teoreettisen mallin tarjoaa auttaja-t-solujen jako Th1- ja -soluiksi. Infektiopuolustuksessa ovat

Lisätiedot

Milloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle?

Milloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle? Milloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle? Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon

Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon ETT Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija Lääkkeet ja ikääntyminen Ikääntyneet käyttävät muita ikäryhmiä enemmän lääkkeitä,

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Äidinmaidon koostumus. Dos. Samuli Rautava Turun yliopisto Tyks Lasten ja nuorten klinikka

Äidinmaidon koostumus. Dos. Samuli Rautava Turun yliopisto Tyks Lasten ja nuorten klinikka Äidinmaidon koostumus Dos. Samuli Rautava Turun yliopisto Tyks Lasten ja nuorten klinikka 8.3.2017 Rintamaito optimaalista ravintoa D-vitamiini edistää raudan, kalkin ja B12- vitamiinin imeytymistä runsaasti

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO

RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO - PIKAOPAS - Ruokavalio raskauden aikana (Valio 2017.) MIKSI? Terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa äidin omaan hyvinvointiin sekä kohdussa kasvavan sikiön hyvinvointiin,

Lisätiedot

Imettävän äidin ruokavalio

Imettävän äidin ruokavalio Imettävän äidin ruokavalio Monipuolinen ja riittävä ruokavalio edistää äidin jaksamista, synnytyksestä toipumista ja imetyksen sujumista. Äidin monipuolinen ruokavalio turvaa myös vauvan ravintoaineiden

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

THE IMPACT OF NEONATAL ANTIBIOTIC EXPOSURE ON ATOPIC SENSITISATION BY THE AGE OF 12 MONTHS

THE IMPACT OF NEONATAL ANTIBIOTIC EXPOSURE ON ATOPIC SENSITISATION BY THE AGE OF 12 MONTHS Katariina Panula THE IMPACT OF NEONATAL ANTIBIOTIC EXPOSURE ON ATOPIC SENSITISATION BY THE AGE OF 12 MONTHS (VARHAISLAPSUUDEN ANTIBIOOTTIALTISTUKSEN VAIKUTUS ATOOPPISEEN HERKISTYMISEEN 12 KUUKAUDEN IKÄÄN

Lisätiedot

VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET

VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET 1 VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET 2 VIIKKO 1 - Johdanto Tällä ensimmäisellä viikolla käymme läpi ravitsemuksen perusteet. Käymme läpi kolme perusravintoainetta. Niitä kutsutaan usein nimellä makroravinteet.

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Holistic Food For Dogs

Holistic Food For Dogs Holistic Food ForFor Dogs Dogs Holistic Food Holistic Food For Dogs 100% GUARANTEED TASTE & NUTRITION E arthborn Holistic on pitkälle kehitetty luonnonmukainen ravinto koirille. Earthborn Holistic -ruuan

Lisätiedot

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys.

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys. 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä 31.8.2016 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat Vaikuttavuus Sairaus Terveys -9 kk Syntymä 36 kk Kasvu &

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

Funktionaalinen eli terveysvaikutteinen elintarvike

Funktionaalinen eli terveysvaikutteinen elintarvike Ruoka Millaiset elintarvikkeet ovat funktionaalisia? Seppo Salminen ja Antti Aro Funktionaalisilla elintarvikkeilla on tavanomaisen ravitsemuksellisen merkityksen ohella tutkimuksin todennettuja myönteisiä

Lisätiedot

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,

Lisätiedot