Maitoallergian diagnostiikka. Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maitoallergian diagnostiikka. Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto"

Transkriptio

1 Lasten allergologia Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2 3 %:lla imeväisikäisistä. Herkistyminen voi tapahtua jo imetyksen aikana ennen korvikemaidon käytön aloittamista. Maito aiheuttaa iho- ja suolisto-oireita, ja myös hengitystieoireet ja allerginen yleisreaktio ovat mahdollisia. Diagnoosi varmistuu altistuskokeella. Altistuskokeen suorittaminen ja tulkinta vaihtelevat maassamme, ja käytäntöjä on syytä yhtenäistää. Tutkittavan lapsen ikä vaikuttaa taudinmääritykseen: käytettävissä olevat testit ovat hyödyllisiä imeväisiässä, mutta niistä ei ole juuri apua vanhempien lasten maitoallergian diagnostiikassa. Imeväisen maitoallergiaa epäiltäessä diagnoosin tukena on positiivinen reaktio (yli 3 mm) maitoon ihopistokokeessa tai huomattavan suuri määrä (yli 10 ku/l) maidolle spesifisiä IgE-vasta-aineita. Viivästyneen maitoallergian toteamisessa ihotesteistä tai laboratoriokokeista ei ole apua, ja altistuskokeen tuloksen tulkinta vaatii kokemusta. Maitoallergia paranee valtaosalla jo leikki-iän aikana, mutta muut atopiaoireet, kuten astma, ovat näillä lapsilla tavallisia. Lehmänmaitoallergia tarkoittaa nautitun maidon aiheuttamaa poikkeavaa kliinistä reaktiota, joka perustuu immunologiseen mekanismiin (ESPGAN Working Group for the Diagnostic Criteria for Food Allergy 1992). Altistuminen maidolle aiheuttaa terveelle imeväiselle immuunivasteen, johon kuuluu mm. IgG- ja IgA-luokan vasta-aineiden muodostuminen ja T-solujen herkistyminen maidon valkuaisia kohtaan (Vaarala ym. 1995). Monilla lapsilla todetaan myös lievä, ohimenevä IgE-vaste. Vasta kliinistä oireilua, johon liittyy poikkeava immuunivaste (esimerkiksi voimakas IgE-vaste) kutsutaan allergiaksi. Lehmänmaidon tärkeimmät allergeeniset valkuaisaineet ovat beetalaktoglobuliini, alfalaktalbumiini ja kaseiini. Välittömästi maidon nauttimiseen liittyvät oireet ovat yleensä IgE-välitteisiä. Muut immunologiset mekanismit ovat mahdollisia ja todennäköisiä mutta huonommin tunnettuja. Osalla potilaista lehmänmaidon nauttimiseen liittyy toistuvasti oireita, joiden taustalta ei voida osoittaa tai olettaa olevan immunologista mekanismia. Tällöin puhutaan allergian sijasta intoleranssista, esimerkiksi laktoosi-intoleranssista eli hypolaktasiasta. Lapsilla maito on ravitsemuksen kannalta tärkeä ruoka-aine. 1 2-vuotiaat suomalaislapset saavat maitotuotteista jopa 50 % energiastaan (Räsänen ja Ylönen 1992). Prospektiivisten väestöpohjaisten tutkimusten perusteella 2 3 % lapsista saa maidosta allergiaoireita ensimmäisten elinvuosien aikana (Høst ja Halken 1990, Schrander ym. 1993, Saarinen ym. 1999). Oireet Lehmänmaitoallergian oireet alkavat usein jo yksinomaisen rintaruokinnan aikana. Saarisen ym. (1999) suomalaisessa prospektiivisesti seuratussa aineistossa, jossa todettiin maitoallergia 118 vauvalla, 50 vauvaa sai oireita, vaikkei kotona ollut annettu ollenkaan korvikemaitoa. Näistä lapsista 18 oli kuitenkin saanut lehmänmaitopohjaista korviketta jo synnytyssairaalassa ja vähintään 32 oli herkistynyt maitovalkuai- 318 Duodecim 2001;117: M. Kaila ym.

2 sille ilman selvää altistusta jo raskauden aikana (Warner ym. 1998) tai rintamaidon, ihokosketuksen tai ympäristön välityksellä (Saarinen 2000). Näin oireet voivat ilmaantua jo silloin, kun maitopohjaista korviketta annetaan ensimmäisen kerran. Maitoallergian oireisto ilmaantuu viimeistään muutamien viikkojen kuluttua korvikemaidon käytön aloituksesta. Maitoallergia alkaa harvoin vasta ensimmäisen ikävuoden jälkeen. Oireiden liittyminen maidon juomiseen on helposti havaittavissa nopeista, alle kahden tunnin kuluttua maidon nauttimisen jälkeen ilmaantuvista reaktioista. Noin puolet (49 57 %) maitoallergikoista reagoi nopeasti ilmenevin oirein (Saarinen 2000, Vanto ym. 1999). Iho-oireita esiintyy yli kahdella kolmanneksella potilaista (taulukko 1). Nopeasti ilmenevät ihottumat ovat nokkosrokkomaisia tai pelkästään punoittavia läiskiä. Ne ovat laajuudeltaan ja esiintymisalueiltaan hyvin vaihtelevia mutta näkyvät useimmiten kasvoilla. Tämä oiretyyppi oli Saarisen (2000) suomalaisessa tutkimuksessa ainut, joka ennusti merkitsevästi positiivisen diagnoosin: muut oireet olivat yhtä yleisiä altistuskoepositiivisilla ja -negatiivisilla vauvoilla. Kaikkien altistettujen vauvojen oireet olivat hävinneet maitoeliminaation aikana. Kroonisen atooppisen ekseeman paheneminen on tyypillinen hitaasti ilmenevä iho-oire. Ruoansulatuskanavasta peräisin olevia oireita esiintyy yli kolmanneksella potilaista. Tyypillinen nopeasti ilmenevä ruoansulatuskanavan reaktio on suihkumainen, pian syömisen jälkeen esiintyvä oksentelu. Viivästyneenä oireena esiintyy ripulia. Hengitystieoireista kärsii 6 36 % potilaista (taulukko). Anafylaktinen reaktio on harvinainen: sitä esiintyy 1 2 %:lla. Moniin ruokiin liittyvät (suolioireiset) allergiat vaikuttavat haitallisesti kasvuun (Isolauri ym. 1995). Huomattavalla osalla potilaista ilmenee eri elinsysteemeistä peräisin olevia oireita. Yksin esiintyvät oireet aiheuttavat usein suuria diagnostisia vaikeuksia. Koliikkimainen kipu kuuluu monien maitoallergisten oirekuvaan, mutta voiko pelkän koliikkioireen aiheuttaja olla maitoallergia, on epäselvää. Joskus tavanomaiseen hoitoon reagoimattoman ummetuksen taustalta löytyy maitoallergia (Iacono ym. 1998). Maitoallergiaa on syytetty lasten päänsäryistä, hyperaktiivisuudesta, kroonisesta väsymyksestä ja unihäiriöistä, mutta ainakin ilman muita allergiaoireita nämä ovat erittäin harvoin maitoallergiasta johtuvia. Pelkän oirekuvan perusteella maitoallergian diagnosointi on vaikeaa. Erityisesti viivästyneen maitoallergian oireet ovat hankalasti tulkittavia. Jopa 30 % pienten lasten vanhemmista epäilee lapsen oireiden liittyvän ruokiin (Kajosaari 1982, Eggesbo 1999). Allergia selittää vain osan vauvaiän ihottumista, ja ruoka-allergia pahentaa %:lla potilaista atooppista ihottumaa (Isolauri ja Turjanmaa 1996, Burks ym. 1998, Hill ym. 2000). Ihottuma on hyvin tavallinen oire neuvolaikäisillä: noin puolella suomalaisista lapsista esiintyy ihottumaa ensimmäisten viiden elinvuoden aikana (Lehtonen ym., julkaisematon havainto). Ulkomaisissa katsauksissa maitoallergian tai muun ruoka-allergian osuutta atooppista ihottumaa aiheuttavana ja pahentavana tekijänä on pidetty epävarmasti toteen näytettynä ja korostettu muita ihottumaa pahentavia tekijöitä (Bruijnzeel-Koomen ym. 1995, Werfel ja Kapp 1998). Vauvan suolen toiminta vaihtelee suuresti yksilöstä toiseen ja samalla yksilölläkin. Infektioripuleita pitkiäkin voi esiintyä useita, ja pulauttelu ja oksentelu ovat jokapäiväisiä ilmiöitä monille vauvojen hoitajille. Antibioottikuureihin voi liittyä ripulioire (Arvola ym. 1999). Ihotestaukset ja laboratoriotutkimukset Välittömästi (kahdessa tunnissa) maidon nauttimiseen liittyvät oireet ovat yleensä IgE-välitteisiä. Näillä potilailla ihopistokoe osoittaa yleensä positiivisen reaktion maitoon ja maitoa kohtaan on todettavissa IgE-vasta-aineita. Ihopistokokeen herkkyys pikkulapsen välittömästi oireilevan maitoallergian osoittamisessa on kuitenkin melko huono, % (Saarinen 2000, Vanto ym. 1999). Ongelma on lisäksi testin huono spesifisyys: positiivisia tuloksia todetaan usein terveillä lapsilla sekä sellaisilla atooppisilla lapsilla, jotka käytännössä sietävät maitoa (Sampson ja Ho 1997, Saarinen 2000, Vanto 319

3 Taulukko. Vanhempien havaitsemat oireet lapsilla, joilla todettiin maitoallergia tai epäiltiin sitä (Vanto ym. 1999). Oireen esiintyvyys eri aineistoissa (%) Oire Hill ym. Høst ja Halken Schander ym. Saarinen Vanto ym Nokkosrokko Atooppinen dermatiitti Iho-oireita yhteensä 64 Oksentelu Ripuli Suolioireita yhteensä Nuha Hengityksen vinkuna Hengitystieoireita yhteensä Anafylaktinen reaktio 3 Useita oireita Potilaita yhteensä (lukumäärä) ym. 1999). Alle yksivuotiailla lapsilla yli 3 mm:n paukama ihopistokokeessa tai vahvasti positiivinen tulos (yli 10 ku/l) maidolle spesifisen IgE:n määrityksessä viittaavat maitoallergiaan, jolloin altistuskoe antaa positiivisen tuloksen yli 90 %:ssa tapauksista (Vanto ym. 1999). Isommilla lapsilla väärien positiivisten ihopistokoetulosten ja IgE-määritysten osuus on suurempi, ja maitospesifisen IgE-arvon tulee olla yli 30 ku/l, jotta positiivisen altistuskoetuloksen todennäköisyys on yli 90 % (Sampson ja Ho 1997). Toisaalta osa (0 13 %) välittömästi maitoon reagoivista lapsista saa ihopistokokeessa negatiivisen tuloksen ja IgE-määritys maidon suhteen on negatiivinen. Vanton ym. (1999) aineiston ihopistokokeessa maitoon reagoimattomista imeväisistä 13 % sai välittömiä ja 18 % viivästyneitä oireita maitoaltistuksessa. Käytännössä tutkimustulokset tarkoittavat sitä, että imeväisellä yli 3 mm:n paukama ihopistokokeessa viittaa melko varmaan maitoallergiaan, mutta negatiivinen tulos ei sulje varmasti pois allergiaa. Imeväisiän ohittaneilla lapsilla positiivinen tulos ihopistokokeessa on erittäin epävarma viite maitoallergiasta. IgE-määrityksen tulos auttaa diagnostiikassa vielä vähemmän, koska valtaosassa (85 %) maitoallergiaepäilyistä tulos on niukasti tai vain kohtalaisesti positiivinen, eikä testituloksen perusteella voida tehdä varmoja päätelmiä lapsen maitoallergiasta. Testien merkittävä haittapuoli on se, että lapsellaan maitoallergiaa epäilevät vanhemmat usein pitävät (niukastikin) positiivista testitulosta varmana osoituksena allergiasta. Tällaisen testituloksen tulkinta edellyttää perehtyneisyyttä ruoka-allergioihin, ja esimerkiksi IgE-määrityksen tulkinta on allergeenikohtainen (Sampson ja Ho 1997). On lisäksi muistettava, että terveetkin lapset tuottavat IgE-vasta-aineita kohtaamiaan ympäristön antigeeneja vastaan (Hattevig ym. 1987). Mikäli hoitava lääkärikin on epävarma laboratoriolöydösten tulkinnasta, saatetaan pelkän positiivisen testituloksen perusteella päätyä tarpeettomiin ja joskus kalliisiinkin ruokavaliojärjestelyihin, joiden lopettaminen teettää terveydenhuollolle paljon töitä. Pelkän positiivisen testituloksen perusteella ei siis pidä muuttaa lapsen ruokavaliota. Viivästyneesti (yli kahden tunnin kuluttua) maidosta ilmaantuvat oireet ovat harvinaisempia kuin välittömät (Niggemann ym. 1999, Vanto ym. 1999, Saarinen 2000). Niiden mekanismi on epäselvä, eikä niiden diagnosointiin ole vielä käytettävissä tyydyttäviä ihotestimenetelmiä eikä laboratoriotutkimuksia. Epikutaanitestistä (»lapputesti») on saatu lupaavia tuloksia viivästyneesti ilmaantuvien maitoallergiaoireiden diagnostiikkaan (Isolauri ja Turjanmaa 1996), mutta niitä ei ole voitu toistaa laajoissa imeväisikäisten lasten tutkimuksissa (Vanto ym. 1999, Saarinen ym. 2001). Myös muualla epikutaanitestauksesta on saatu myönteisiä tuloksia maitoallergian diagnostiikassa (Niggeman ym. 2000), mutta testimenetelmä on poikennut 320 M. Kaila ym.

4 Suomessa käytetystä. Testitulosten tulkinta on vaikeaa ja toistettavuus huono, ja lisäksi positiiviseksi ja negatiiviseksi tulkittujen epikutaanitestien immunohistokemialliset löydökset saattavat olla varsin samankaltaisia (Buckley ym. 1996). Toistaiseksi epikutaanitestausta ei voida suosittaa maitoallergian diagnostiikkaan. Lehmänmaidolle spesifisten IgG- ja IgA-vasta-aineiden määrityksellä ei ole diagnostista merkitystä positiivinen tulos osoittaa vain sen, että lapsi on altistunut maidon proteiineille. an on esitetty menetelmiä, joista on vasta alustavia tutkimustuloksia. Positiiviseen maitoaltistukseen on todettu liittyvän ulosteen lisääntynyt (1-antitrypsiinija eosiinisen kationisen proteiinin pitoisuus (Majamaa ym. 1996) sekä seerumin tai plasman lisääntynyt histamiini-, trypsiini- ja IL-10- pitoisuus (Lin ym. 2000, Sutas ym. 2000). Toistaiseksi näiden menetelmien käyttökelpoisuudesta kliiniseen diagnostiikkaan on riittämättömästi tietoa. Altistuskoe Maitoallergia varmistetaan maidon eliminaation jälkeen suun kautta tehtävällä altistuskokeella. Maitoallergiaa epäiltäessä maito ja kaikki maidon valkuaista sisältävät tuotteet jätetään pois lapsen ruokavaliosta. Oireiden seurantaan käytetään päiväkirjaa, jonka malli on Internetoheisaineistona (www.duodecim.fi/aikakauskirja). Imeväiselle annetaan korvikemaidon sijaan joko soijapohjaista (yli kuuden kuukauden ikäinen lapsi) tai digeroitua lehmänmaitopohjaista korviketta (alle kuuden kuukauden ikäinen lapsi). Jos lapsi saa edelleen rintamaitoa, voidaan imetystä jatkaa normaalisti. Mikäli rintamaidolla ruokitun lapsen oireet eivät lievity, saatetaan joskus joutua siihen, että äiti noudattaa lyhytaikaisesti (2 3 viikkoa) maidotonta ruokavaliota ja lapsen oireita seurataan. Rintamaitoon voi äidin nauttimasta maidosta erittyä pieniä määriä lehmänmaidon allergeeneja, esimerkiksi laktoglobuliinia 0 12 g/l (Järvinen ym. 1999). Imettävän äidin ruokavalion pitkäaikainen rajoittaminen aiheuttaa ravitsemusja vitamiinipuutoksen riskin, ja näissä tapauksissa ruoka-allergiaan perehtyneen lastenlääkärin ja ravitsemusterapeutin konsultaatio on aiheellista. Lisäruokaa saavan imeväisen ja isomman lapsen tutkimuksissa pitää varmistua siitä, että ravinto ei sisällä maidon valkuaista muussa muodossa (Ponkkonen ym. 1999). Jos lapsen oireet eivät maitoeliminaation aikana parissa viikossa lievity, oireet eivät yleensä liity maitoon. Lapsi on saattanut herkistyä muille ravinnon tai ympäristön allergeeneille tai molemmille, tai oireet eivät lainkaan johdu allergiasta (koliikkivaivat, muut kuin allergiset suolisto-oireet, ei-allerginen atooppinen ihottuma jne.). Lapsen säännöllisesti saama antihistamiinilääkitys tulisi lopettaa mielellään viikkoa ennen altistusta. Mikäli tämä ei onnistu esimerkiksi jatkuvan kutinan vuoksi, on mietittävä, onko oikea ruoka eliminoitu, ja pohdittava eliminaation toteutumista ja muita ärsyttäviä tekijöitä. On arvioitava se mahdollisuus, ettei maidon pois jättämisellä tai nauttimisella ole merkitystä ihottuman kannalta. Sama koskee kortisonivoiteiden käyttöä. Harvinaisissa tapauksissa voidaan päätyä siihen, että mainittuja lääkityksiä jatketaan tarkasti samalla lailla eliminaation ja altistuksen ajan. Altistuskoe pyritään suorittamaan kahden viikon maitoeliminaation jälkeen mahdollisimman oireettomassa vaiheessa. Akuuttien tulehdustautien aikana altistusta ei ole viisasta suorittaa, koska tulehdukset voivat aiheuttaa suolisto- ja ihottumaoireita sekä pahentaa atooppista ihottumaa. Altistuskoe aloitetaan selvästi pienemmästä annoksesta kuin esitietojen perusteella oireet aiheuttanut maitomäärä oli. Ihopistokokeen tai IgE-määrityksen tuloksen perusteella ei yleensä voida luotettavasti arvioida sopivaa aloitusannosta (Sicherer ym. 2000). Imeväisillä aloitetaan yleensä maitopisarasta, joka tipautetaan tai sivellään alahuulen limakalvolle. Ellei oireita ilmaannu minuutin kuluessa, lisätään maitopohjaisen korvikkeen annosta portaittain (1, 10, 50, 100 ml) vähintään minuutin välein. Oireet kirjataan altistuspäiväkirjaan (ks. Internet-oheisaineisto). Altistuksessa käytetään iänmukaista maitoa: imeväiselle annetaan lehmänmaitopohjaista korviketta ja yli yksivuotiaalle tavallista lehmänmaitoa. Lasta tulee seu- 321

5 rata vähintään 30 minuuttia viimeisen annoksen jälkeen, ja ellei oireita ilmaannu kahden tunnin kuluessa, on välitön maitoallergia suljettu pois. Jos esitietojen perusteella epäillään vahvasti viivästynyttä maitoallergiaa, jossa oireet yleensä ilmaantuvat 1 3 vuorokaudessa, jatketaan altistusta 5 7 vuorokautta. Altistuksen aikana pyritään antamaan lapselle iän mukaisia määriä maitoa (tavoitteena yli 5 dl vuorokaudessa). Altistuskokeen aikana mahdolliset oireet kirjataan päivittäin lomakkeelle, jota käytetään myös eliminaatiojakson aikana oireiden perustason kirjaamiseksi. Jos lapselle ilmaantuu eliminaatiojakson oireiluun verrattuna selviä kliinisiä oireita (ihottuma, oksentelu, ripuli tms.), katsotaan tulos positiiviseksi. Jos tulos jää epävarmaksi eivätkä oireet ole hankalia, jatketaan maidon antamista ja seurataan, lievittyvätkö oireet. Esimerkiksi kuukauden kuluttua on paikallaan varmistaa, että ruokavalio on lopetettu tai suunnitella jatkoselvitykset. Tarvittaessa altistuskoe on toistettava valvotuissa olosuhteissa tai harkinnan mukaan kaksoissokkoaltistuksella. Kaksoissokkoaltistuksessa käytetään lumekorvikkeena lapsen sietämää korviketta, yli kuuden kuukauden iässä yleensä soijakorviketta ja pienemmillä lapsilla digeroitua korviketta. Jos lapsi ei siedä näitä, joudutaan turvautumaan kalliisiin aminohappopohjaisiin korvikkeisiin. Aktiivisen altistusjakson aikana lumekorvikkeeseen sekoitetaan suhteessa 1:1 lehmänmaitopohjaista korviketta, jolloin maku ja ulkonäkö eivät mainittavasti poikkea lumekorvikkeesta. Aktiivisen korvikkeen ja lumekorvikkeen antojärjestys satunnaistetaan esimerkiksi arpomalla, ja korvikkeet koodataan niin, että lapsen vanhemmat ja oireita arvioivat hoitajat ja lääkärit eivät tiedä, kumpi on vuorossa. Altistusjaksojen oireet arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa, jolloin todetaan, ilmaantuiko oireita selvästi jommankumman jakson aikana vai jäikö tulos negatiiviseksi tai epävarmaksi. Vasta tämän jälkeen avataan koodit ja tarkistetaan, kumpi jakso sisälsi tavallista korviketta. Vanhemmat kokevat kaksoissokkoaltistuksen uskottavammaksi kuin avoimen altistuksen (Kaila ja Isolauri 1997). Viivästyneesti ilmaantuvien oireiden tulkinta on osoittautunut kokeneillekin lastenallergologeille vaikeaksi. Jos epäilty oire on subjektiivinen (levottomuus, ulosteen konsistenssin muutokset, atooppisen ihottuman vaikeutuminen), tulisi positiivinen altistustulos ihannetapauksessa varmistaa kaksoissokkotutkimuksella. Käytännössä viivästyneen maitoallergian diagnoosi tehdään yleensä avoimen altistuskokeen perusteella käyttäen apuna vanhempien täyttämää oirepäiväkirjaa. Maitoallergian pysyvyyttä on seurattava säännöllisin kokeiluin. Jos lapsi saa edelleen rintamaitoa ja voi hyvin, ei diagnostisilla tutkimuksilla ole kiire. Diagnoosi tulee kuitenkin tehdä imetyksen loppuessa, ennen kuin siirrytään korvikemaidon käyttöön. Välitöntä allergista reaktiota epäiltäessä altistuskoe aloitetaan sairaalan poliklinikassa tai vastaavissa olosuhteissa, joissa on hyvä valmius allergisen yleisreaktion hoitoon. Jos lapsen oireet ovat olleet anafylaksiaan viittaavia, ei altistuskoetta pidä tehdä. Paraneeko lapsen maitoallergia? Maitoallergian hoito on välttämisruokavalio (Ponkkonen ym. 1999). Useimmilla lapsilla maitoallergia häviää, ja jo kahden vuoden iässä % maitoallergisista sietää maitotuotteita (Bishop ja Hill 1990, Høst ja Halken 1990), ja kokemuksen mukaan yli 50 % toipuu. Toisaalta yliopistosairaaloissa todetuissa maitoallergiatapauksissa noin neljännes lapsista on saanut oireita maidosta vielä 9 14 vuoden iässä (Juntunen- Backman ym. 1995, Damén ja Kinnala 1997). Maitoallergian pysyvyyttä on seurattava säännöllisin kokeiluin. Kun maitoallergia on todettu imeväisiässä, kokeillaan maitoa yleensä seuraavan kerran vuoden iässä. Jos oireet ovat olleet edellisellä kerralla voimakkaita (allerginen yleisreaktio, turvotus tai rajut suolisto- 322 M. Kaila ym.

6 oireet), on kokeilu aloitettava pienellä annoksella sairaalaolosuhteissa. Muissa tapauksissa kokeilu voidaan aloittaa kotona ja aloitusannokseksi valitaan selvästi pienempi määrä kuin se, joka edellisellä kerralla aiheutti oireita. Jos kokeilussa ilmaantuu edelleen selviä oireita, kokeillaan maitoa uudelleen 1 2 vuoden välein. Mikäli kotikokeilun tulos on epävarma, varmistetaan tulos valvotuissa olosuhteissa, tarvittaessa kaksoissokkoaltistuksella. Maitoallergisille lapsille ilmaantuu varsin yleisesti muita atopiaoireita esimerkiksi astmaoireita jopa neljälle viidestä (Juntunen-Backman ym. 1995, Damén ja Kinnala 1997). Siten astmaoireita selvitettäessä tieto aikaisemmasta maitoallergiasta on tärkeä. Kirjallisuutta Arvola T, Laiho K, Torkkeli S, Mykkänen H, Salminen S, Maunula L, Isolauri E. Prophylactic Lactobacillus GG reduces antibiotic-associated diarrhea in children with respiratory infections: a randomized study. Pediatrics 1999;104:e64. Bishop JM, Hill DJ, Hosking CS. Natural history of cow milk allergy: clinical outcome. J Pediatr 1990;116: Bruijnzeel-Koomen C, Ortolani C, ym. Position paper (EAACI). Adverse reactions to food. Allergy 1995;50: Buckley C, Poulter LW, Rustin MH. Immunohistological analysis of»negative» patch test sites in atopic dermatitis. Clin Exp Allergy 1996;26(9): Burks AW, James JM, Hiegel A, ym. Atopic dermatitis and food hypersensitivity reactions. J Ped 1998;132: Damén T, Kinnala R. Maitoallergian kehitys lapsen kasvaessa. Syventävien opintojen kirjallinen työ, Kliininen laitos, Turun yliopisto Eggesbo M, Halvorsen R, Tambs K, Botten G. Prevalence of parentally perceived adverse reactions to food in young children. Pediatr Allergy Immunol 1999;10: ESPGAN Working Group for the Diagnostic Criteria for Food Allergy. Diagnostic criteria for food allergy with predominantly intestinal symptoms. J Pediatr Gastroenterol Nutr 1992;14: Hattevig G, Kjellman B, Björkstén B. Clinical symptoms and IgE responses to common food proteins and inhalants in the first 7 years of life. Clin Allergy 1987;17: Hill D J, Hosking CS, Heine RG. Clinical spectrum of food allergy in children in Australia and South-East Asia: identification and targets for treatment. Ann Med 1999;31: Hill DJ, Sporik R, Thorburn J, Hosking CS. The association of atopic dermatitis in infancy with immunoglobulin E food sensitization. J Pediatr 2000;137: Høst A, Halken S. A prospective study of cow milk allergy in Danish infants during the first 3 years of life. Allergy 1990;45: Iacono G, Cavataio F, Montalto G, ym. Intolerance of cow s milk and chronic constipation in children. N Engl J Med 1998;339: Isolauri E, Sutas Y, Mäkinen-Kiljunen S, Oja SS, Isosomppi R, Turjanmaa K. Efficacy and safety of Hydrolyzed cow milk and amino-acid derived formulas in infants with cow s milk allergy. J Pediatr 1995;127: Isolauri E, Turjanmaa K. Combined skin prick and patch testing enhances identification of food allergy in infants with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 1996;97:9 15. Juntunen-Backman K, Apajasalo M. Ruoka-allergia häivää hengitystieallergia kehittyy. Suomen Allergiatutkimussäätiön vuosikirja 1995; 25:60 5. Järvinen K-M, Mäkinen-Kiljunen S, Suomalainen H. Cow s milk challenge through human milk evokes immune responses in infants with cow s milk allergy. J Pediatr 1999;135: Kaila M, Isolauri E. Diagnosis of cow s milk allergy: open or blinded. J Allergy Clin Immunol 1997;100: Kajosaari M. Food allergy in Finnish children aged 1 to 6 years. Acta Paediatr 1982;71: Lin RY, Schwartz LB, Curry A, ym. Histamine and tryptase levels in patients with acute allergic reactions: an emergency departmentbased study. J Allergy Clin Immunol 2000;106: Niggemann B, Sielaff B, Beyer K, Binder C, Wahn U. Outcome of double-blind, placebo controlled food challenge tests in 107 children with atopic dermatitis. Clin Exp Allergy 1999;29:91 6. Niggemann B, Reibel S, Wahn U. The atopy patch test (APT) a useful tool for the diagnosis of food allergy in children with atopic dermatitis. Allergy 2000;55: Majamaa H, Miettinen A, Laine S, Isolauri E. Intestinal inflammation in children with atopic eczema: faecal eosinophilic cationit protein and tumour necrosis factor alpha as non-invasive indicators of food allergy. Clin Exp Allergy 1996;26: Ponkkonen H, Isosomppi R, Kaila M, Kalavainen M, Peltola T. Mitä lapselle ruoaksi, kun maito ja vilja eivät sovi? Suom Lääkäril 1999;54: Räsänen L, Ylönen K. Food consumption and nutrient intake of oneand two-year-old Finnish children. Acta Paediatr 1992;81:7 11. Saarinen KM. Risk factors and characteristics of cow s milk allergy. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, Saarinen KM, Juntunen-Backman K, Järvenpää A-L, ym. Supplementary feeding in maternity hospitals and the risk of cow s milk allergy; a prospective study of 6209 infants. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Saarinen KM, Raitio H, Savilahti E. Diagnostic value of skin prick and patch tests and serum ECP and cow s milk specific IgE in infants with cow s milk allergy. Clin Exp Allerg 2001 (painossa). Sampson SA, Ho DG. Relationship between food-specific IgE concentrations and the risk of positive food challenges in children and adolescents. J Allergy Clin Immunol 1997;100: Schrander JJP, van den Boghart JPH, Forget PP ym. Cow s milk protein intolerance in infants under 1 year of age: a prospective epidemiological study. Eur J Pediatr 1993;152: Sicherer SH, Morrow EH, Sampson HA. Dose-response in double-blind, placebo-controlled oral food challenges in children with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2000;105(3): Sutas Y, Kekki OM, Isolauri E. Late onset reactions to oral food challenges are linked to low serum interleukin-10 concentrations in patients with atopic dermatitis and food allergy. Clin Exp Allergy 2000;30: Vaarala O, Saukkonen T, Savilahti E, Klemola T, Åkerblom HK. Development of immune response to cow milk proteins in infants receiving cow milk formula or hydrolysed formula. J Allergy Clin Immunol 1995;96: Vanto T, Juntunen-Backman K, Kalimo K, ym. The patch test, skin prick test, and serum milk-specific IgE as diagnostic tools in cow s milk allergy in infants. Allergy 1999;54: Warner JA, Jones CA, Williams TJ, Warner JO. Maternal programming in asthma and allergy. Clin Exp Allergy 1998;28 Suppl 5:35 8. Werfel T, Kapp A. Environmental and other major provocation factors in atopic dermatitis. Allergy 1998;53: MINNA KAILA, LT, lastenallergologi TAYS lastenklinikka PL 2000, Tampere ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim PL Helsinki ERIKA ISOLAURI, dosentti, erikoislääkäri TIMO VANTO, dosentti, lastenallergologi TYKS:n lastenklinikka PL 52, Turku ERKKI SAVILAHTI, dosentti HYKS:n lasten ja nuorten sairaala PL 281, HUS 323

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen

Lisätiedot

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä

Lisätiedot

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allerginen lapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allergioiden

Lisätiedot

KATSAUS. Kun ruoka ei sovi. Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila

KATSAUS. Kun ruoka ei sovi. Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila KATSAUS Kun ruoka ei sovi Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila Ruoka-allergia on atooppisen perimän ensimmäinen ilmenemismuoto. Oireilu alkaa tyypillisesti alle vuoden iässä ihottumalla ja

Lisätiedot

Lasten ruoka-allergia

Lasten ruoka-allergia Käypä hoito -suositus Tavoite Suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa lasten ruokiin liitettyjen oireiden selvittäminen sekä ruoka-allergian taudinmääritys ja hoito. Diagnoosi perustuu oireiden häviämiseen

Lisätiedot

Imeväisen ruoka-allergiat

Imeväisen ruoka-allergiat Imeväisen ruoka-allergiat Mika Mäkelä Professori, vastaava ylilääkäri Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri HYKS Iho- ja allergiasairaala sekä Helsingin yliopisto mikä taudinkuva tk:ssa/neuvolassa

Lisätiedot

LEHMÄNMAITOALLERGINEN LAPSI SAIRAALASSA

LEHMÄNMAITOALLERGINEN LAPSI SAIRAALASSA LEHMÄNMAITOALLERGINEN LAPSI SAIRAALASSA Mira Naukkarinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö joulukuu 2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö NAUKKARINEN

Lisätiedot

Lapsen atooppinen ekseema ja ruoka-allergia

Lapsen atooppinen ekseema ja ruoka-allergia tieteessä Mikael Kuitunen dosentti, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala mikael.kuitunen@hus.fi Lapsen atooppinen ekseema ja ruoka-allergia Atooppinen ekseema

Lisätiedot

RUOKA-AINEALTISTUKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN ALLERGIAPOLIKLINIKALLA VUONNA 2010

RUOKA-AINEALTISTUKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN ALLERGIAPOLIKLINIKALLA VUONNA 2010 RUOKA-AINEALTISTUKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN ALLERGIAPOLIKLINIKALLA VUONNA 2010 Hanna Walle Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos / Lastentaudit

Lisätiedot

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan?

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Biomedicum, Helsinki, 22.-23.1.2015 Dos. Petri Kulmala, lastenallergologi Sidonnaisuudet Tarvitaanko ruokasiedätystä?

Lisätiedot

Lasten ruoka-allergia

Lasten ruoka-allergia Lasten ruoka-allergia allergia.fi Sisältö Lasten ruoka-allergia Lasten ruoka-allergia 3 Ruoka-allergian mekanismit 5 Imeväisikäisten oireet 6 Ihottuma Suolioireet Diagnosointi 8 Altistukset IgE-määritykset

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 1. Suositukset ja nykytilanne - täysimetys, imetys - Lisäruokien aloitus 2. Katsaus tuloksiin Imeväisruokinta ja allergiset

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Ruoka-allergia (lapset)

Käypä hoito -suositus. Ruoka-allergia (lapset) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Sami Remes Dosentti, lastenallergologi, oyl KYS Lasten ja nuorten klinikka Kuopio Valtakunnalliset Astma- ja Allergiapäivät 22.-23.1.2015, Helsinki

Lisätiedot

Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? Kirsti Kalimo, Kristiina Turjanmaa ja Leena Koulu

Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? Kirsti Kalimo, Kristiina Turjanmaa ja Leena Koulu Lasten allergologia Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? Kirsti Kalimo, Kristiina Turjanmaa ja Leena Koulu Atooppista ihottumaa ylläpitävänä tai pahentavana tekijänä saattaa olla allergia. Alle kaksivuotiailla

Lisätiedot

Tietoa vanhemmille lehmänmaitoallergiasta. Diagnoosista makuannoksiin

Tietoa vanhemmille lehmänmaitoallergiasta. Diagnoosista makuannoksiin Tietoa vanhemmille lehmänmaitoallergiasta Diagnoosista makuannoksiin Mikä on lehmänmaitoallergia? Lehmänmaitoallergia on yksi tavallisimmista pikkulasten allergioista. Se syntyy puolustusjärjestelmän ylireagoidessa

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

Astma ja allergia: uuden allergiaohjelman juoni

Astma ja allergia: uuden allergiaohjelman juoni Astma ja allergia: uuden allergiaohjelman juoni Minna Kaila, professori (ma) Terveyden- ja sairaanhoidon hallinto, HY Hjelt-instituutti Lastenallergologian dosentti Minna.kaila@helsinki.fi KIITOS DIOISTA:

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön.

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI SOLUPRICK SQ hyönteismyrkyt, liuos ihopistotestiin - 801 Mehiläisen myrkky (Apis mellifera) - 802 Ampiaisen myrkky (Vespula spp.) 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN

Lisätiedot

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle:

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: Lasten ruoka-allergiatutkimus 1 Lomake nro (A- tai A0-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: I II Huoltaja palauttaa kyselylomakkeen. KYSY:

Lisätiedot

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Erja Tommila projektivastaava, esh Filha ry Ohjattu omahoito Terveydenhuollon ammattilaisen antamaa yksilöllistä potilasohjausta: sairauden alkuperästä, oireiden

Lisätiedot

Lapsen vatsavaivat ovat harvoin allergiaa

Lapsen vatsavaivat ovat harvoin allergiaa KATSAUS TIETEESSÄ MIKAEL KUITUNEN LT, dosentti, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala mikael.kuitunen@hus.fi Lapsen vatsavaivat ovat harvoin allergiaa Imeväisikäisellä

Lisätiedot

Suomen Refluksi www.refluksi.fi

Suomen Refluksi www.refluksi.fi Suomen Refluksi www.refluksi.fi imeväisikäisten pulauttelu on normaali fysiologinen ilmiö niin kauan kuin siitä ei aiheudu terveydellisiä ongelmia (pahimmillaan 4-6 kuukauden iässä, loppuu yleensä 18 kuukauteen

Lisätiedot

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Näiden sivujen tarkoituksena on antaa tietoa Sinulle ja perheellesi lasten ruokaaineallergian siedätyshoidosta. Tiedon avulla haluamme auttaa sinua selviytymään

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri

Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Ruoka Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Atooppiset sairaudet eli atooppinen ihottuma, allerginen nuha ja astma ovat kroonisia, ja niiden

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

LASTEN YLEISIMMÄT RUOKA-AINEALLERGIAT JA RUOKASIEDÄTYS

LASTEN YLEISIMMÄT RUOKA-AINEALLERGIAT JA RUOKASIEDÄTYS LASTEN YLEISIMMÄT RUOKA-AINEALLERGIAT JA RUOKASIEDÄTYS Tietopaketti ruokasiedätyksestä neuvola- ja kouluterveydenhoitajille Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, kevät

Lisätiedot

MAITOSIEDÄTYS KOULUIKÄISILLÄ LAPSILLA

MAITOSIEDÄTYS KOULUIKÄISILLÄ LAPSILLA MAITOSIEDÄTYS KOULUIKÄISILLÄ LAPSILLA Saana Kauma Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Lastentautien tutkimusryhmä Tammikuu 2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Eikö sille käy edes kurkku? Mitä tehdä, kun allergia aiheuttaa lapselle kipua ja perheelle huolta?

Eikö sille käy edes kurkku? Mitä tehdä, kun allergia aiheuttaa lapselle kipua ja perheelle huolta? Eikö sille käy edes kurkku? Mitä tehdä, kun allergia aiheuttaa lapselle kipua ja perheelle huolta? Internet-sivujen toteutus Suolioireiset Allergialapset yhdistykselle Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

LASTEN ALLERGISET SAIRAUDET

LASTEN ALLERGISET SAIRAUDET LASTEN ALLERGISET SAIRAUDET Opetusmateriaali lasten allergioista ja atooppisen ihottuman paikallishoidosta Katja Salonen Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

LUKAS-tutkimus Suomessa

LUKAS-tutkimus Suomessa LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja (30.6.2011 asti) Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen(at)thl.fi

Lisätiedot

Ruoka-allergia toleranssin kehittymisestä ja hoidosta

Ruoka-allergia toleranssin kehittymisestä ja hoidosta Ruoka-allergia toleranssin kehittymisestä ja hoidosta Erkka Valovirta, Prof. kliinisen allergologian dosentti, keuhkosairauksien ja kliinisen allergologian yksikkö, Turun yliopisto lastentautien ja lasten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

LUKAS-tutkimus Suomessa

LUKAS-tutkimus Suomessa LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen@thl.fi

Lisätiedot

Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa

Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Katsaus ERKKI SAVILAHTI Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Jotta kehittyvien maiden suuri vauvakuolleisuus saataisiin laskuun, WHO suositteli vuonna 2003 yksinomaisen rintaruokinnan

Lisätiedot

Imeväisikäisen ruoka- allergiat - Opaslehtinen vanhemmille

Imeväisikäisen ruoka- allergiat - Opaslehtinen vanhemmille Imeväisikäisen ruoka- allergiat - Opaslehtinen vanhemmille Aukia, Annika Huuskonen, Johanna 2010 Tikkurila Laurea- ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila IMEVÄISIKÄISEN RUOKA-ALLERGIAT - OPASLEHTINEN VANHEMMILLE

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Ruoka-allergia aiheuttajat, tutkiminen, oireet ja hoito

Ruoka-allergia aiheuttajat, tutkiminen, oireet ja hoito Ruoka-allergia aiheuttajat, tutkiminen, oireet ja hoito Mika Mäkelä Dosentti, ylilääkäri Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala agenda Määritelmät Taudin muodot

Lisätiedot

Lapsiperheen allergiaopas

Lapsiperheen allergiaopas Lapsiperheen allergiaopas PÉTER CSONKA & PÄIVI JUNTTILA WSOY Lapsiperheen allergiaopas PÉTER CSONKA & PÄIVI JUNTTILA Lapsiperheen allergiaopas WSOY Péter Csonka, Päivi Junttila ja WSOY 2013 Graafinen

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

Allergia monilla, kesä kaikilla

Allergia monilla, kesä kaikilla Anna Pelkonen TEEMA: KESÄNUMERO 20 Allergia monilla, kesä kaikilla Lumisen talven jälkeen tulee valoisa ja lämmin kesä. Kaikille kesä ei kuitenkaan ole pelkkää riemua. Aivastuttaa, vesi valuu nenästä tai

Lisätiedot

Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys

Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys ja riskitekijät --vuotiailla lapsilla Suomessa Etelä-Karjalan allergiatutkimus TUTKIMUSRYHMÄ Kaisa Pyrhönen LL, tutkija, KTTYL /Oulun yliopisto

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen vaikuttavat enemmän elämäntavat

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Tästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa.

Tästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa. 24.10.2011 Helsinki TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA HÄDENSA -PERÄPUIKOISTA Hyvä terveydenhuollon ammattilainen Terpeenijohdoksia sisältävien peräpuikkojen käyttö on vastaaiheista alle 2½-vuotialla lapsilla

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

RUOKA-ALLERGIOITA SAIRASTAVAN LAPSEN HOIDON OHJAUS Kansio vanhemmille

RUOKA-ALLERGIOITA SAIRASTAVAN LAPSEN HOIDON OHJAUS Kansio vanhemmille RUOKA-ALLERGIOITA SAIRASTAVAN LAPSEN HOIDON OHJAUS Kansio vanhemmille Lotta Jeskanen ja Rila Laaksonen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Terveysalan koulutusohjelma

Lisätiedot

Mitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta

Mitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta Mitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta Missä mennään FinLASin syysseminaari 3.12.2012 Koe-eläinkeskus, Oulun yliopisto Hanna-Marja.Voipio@oulu.fi Tässä esityksessä Puremat ja raapimat Koe-eläinallergiat

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI

VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI PORVOON MALLI - RUOKA-ALLERGIAT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI MITÄ TARKOITETAAN, KUN PITÄÄ

Lisätiedot

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä hajusteet hiusvärit hennatatuoinnit Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä Allergialla ei ole palautusoikeutta Kosketusallergia voi syntyä, kun iho joutuu kosketuksiin herkistävien kemikaalien kanssa.

Lisätiedot

Ruconest : immunological assessments Sep 2010

Ruconest : immunological assessments Sep 2010 RUCONEST : IMMUNOLOGISET ARVIOINNIT LÄÄKÄREILLE SUUNNATTU EI-MYYNNINEDISTÄMISEEN TÄHTÄÄVÄ KOULUTUSMATERIAALI Yhteenveto Ruconest (alfakonestaatti) on ihmisen C1-esteraasi-inhibiittorin rekombinantti (rhc1inh),

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Ruoka-allergisen aikuispotilaan ohjaus

Ruoka-allergisen aikuispotilaan ohjaus Ruoka-allergisen aikuispotilaan ohjaus Anne-Mari Mattila Sofia Niemelä Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Ammattinuhasta. Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos

Ammattinuhasta. Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos Ammattinuhasta Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos Occupational Rhinitis: EAACI classification 2009 EAACI Task Force of Occupational Rhinitis, Moscato et al., Allergy 2008 Ammattinuhasta

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA:

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA: 1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

Gluteeniallergia ja -yliherkkyys

Gluteeniallergia ja -yliherkkyys Gluteeniallergia ja -yliherkkyys Miten voi reagoida gluteeniin/vehnään? Gluteeniallergia - keliakia Neuropeptidit Vehnäallergia Gluteeniyliherkkyys Autoimmuunisairaus. Markkerit: Anti-gliadin vastaaineet

Lisätiedot

Laboratoriotutkimukset apuna allergeenien selvittelyssä

Laboratoriotutkimukset apuna allergeenien selvittelyssä Näin tutkin Soili Mäkinen-Kiljunen Laboratoriotutkimukset apuna allergeenien selvittelyssä Allergiadiagnostiikassa käytetään allergeenispesifisten IgE-vasta-aineiden määrityksiä selvitettäessä potilaan

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

PISTIÄISALLERGIAN DIAGNOSTIIKKA

PISTIÄISALLERGIAN DIAGNOSTIIKKA PISTIÄISALLERGIAN DIAGNOSTIIKKA VILMA ESKOLA LK HYKS IHO- JA ALLERGIASAIRAALA Helsinki 08.10.2015 Tutkielma vilma.eskola@helsinki.fi Ohjaajat: Professori Mika Mäkelä, dosentti Anna Pelkonen, LT Kaarina

Lisätiedot