Maitoallergian diagnostiikka. Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maitoallergian diagnostiikka. Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto"

Transkriptio

1 Lasten allergologia Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2 3 %:lla imeväisikäisistä. Herkistyminen voi tapahtua jo imetyksen aikana ennen korvikemaidon käytön aloittamista. Maito aiheuttaa iho- ja suolisto-oireita, ja myös hengitystieoireet ja allerginen yleisreaktio ovat mahdollisia. Diagnoosi varmistuu altistuskokeella. Altistuskokeen suorittaminen ja tulkinta vaihtelevat maassamme, ja käytäntöjä on syytä yhtenäistää. Tutkittavan lapsen ikä vaikuttaa taudinmääritykseen: käytettävissä olevat testit ovat hyödyllisiä imeväisiässä, mutta niistä ei ole juuri apua vanhempien lasten maitoallergian diagnostiikassa. Imeväisen maitoallergiaa epäiltäessä diagnoosin tukena on positiivinen reaktio (yli 3 mm) maitoon ihopistokokeessa tai huomattavan suuri määrä (yli 10 ku/l) maidolle spesifisiä IgE-vasta-aineita. Viivästyneen maitoallergian toteamisessa ihotesteistä tai laboratoriokokeista ei ole apua, ja altistuskokeen tuloksen tulkinta vaatii kokemusta. Maitoallergia paranee valtaosalla jo leikki-iän aikana, mutta muut atopiaoireet, kuten astma, ovat näillä lapsilla tavallisia. Lehmänmaitoallergia tarkoittaa nautitun maidon aiheuttamaa poikkeavaa kliinistä reaktiota, joka perustuu immunologiseen mekanismiin (ESPGAN Working Group for the Diagnostic Criteria for Food Allergy 1992). Altistuminen maidolle aiheuttaa terveelle imeväiselle immuunivasteen, johon kuuluu mm. IgG- ja IgA-luokan vasta-aineiden muodostuminen ja T-solujen herkistyminen maidon valkuaisia kohtaan (Vaarala ym. 1995). Monilla lapsilla todetaan myös lievä, ohimenevä IgE-vaste. Vasta kliinistä oireilua, johon liittyy poikkeava immuunivaste (esimerkiksi voimakas IgE-vaste) kutsutaan allergiaksi. Lehmänmaidon tärkeimmät allergeeniset valkuaisaineet ovat beetalaktoglobuliini, alfalaktalbumiini ja kaseiini. Välittömästi maidon nauttimiseen liittyvät oireet ovat yleensä IgE-välitteisiä. Muut immunologiset mekanismit ovat mahdollisia ja todennäköisiä mutta huonommin tunnettuja. Osalla potilaista lehmänmaidon nauttimiseen liittyy toistuvasti oireita, joiden taustalta ei voida osoittaa tai olettaa olevan immunologista mekanismia. Tällöin puhutaan allergian sijasta intoleranssista, esimerkiksi laktoosi-intoleranssista eli hypolaktasiasta. Lapsilla maito on ravitsemuksen kannalta tärkeä ruoka-aine. 1 2-vuotiaat suomalaislapset saavat maitotuotteista jopa 50 % energiastaan (Räsänen ja Ylönen 1992). Prospektiivisten väestöpohjaisten tutkimusten perusteella 2 3 % lapsista saa maidosta allergiaoireita ensimmäisten elinvuosien aikana (Høst ja Halken 1990, Schrander ym. 1993, Saarinen ym. 1999). Oireet Lehmänmaitoallergian oireet alkavat usein jo yksinomaisen rintaruokinnan aikana. Saarisen ym. (1999) suomalaisessa prospektiivisesti seuratussa aineistossa, jossa todettiin maitoallergia 118 vauvalla, 50 vauvaa sai oireita, vaikkei kotona ollut annettu ollenkaan korvikemaitoa. Näistä lapsista 18 oli kuitenkin saanut lehmänmaitopohjaista korviketta jo synnytyssairaalassa ja vähintään 32 oli herkistynyt maitovalkuai- 318 Duodecim 2001;117: M. Kaila ym.

2 sille ilman selvää altistusta jo raskauden aikana (Warner ym. 1998) tai rintamaidon, ihokosketuksen tai ympäristön välityksellä (Saarinen 2000). Näin oireet voivat ilmaantua jo silloin, kun maitopohjaista korviketta annetaan ensimmäisen kerran. Maitoallergian oireisto ilmaantuu viimeistään muutamien viikkojen kuluttua korvikemaidon käytön aloituksesta. Maitoallergia alkaa harvoin vasta ensimmäisen ikävuoden jälkeen. Oireiden liittyminen maidon juomiseen on helposti havaittavissa nopeista, alle kahden tunnin kuluttua maidon nauttimisen jälkeen ilmaantuvista reaktioista. Noin puolet (49 57 %) maitoallergikoista reagoi nopeasti ilmenevin oirein (Saarinen 2000, Vanto ym. 1999). Iho-oireita esiintyy yli kahdella kolmanneksella potilaista (taulukko 1). Nopeasti ilmenevät ihottumat ovat nokkosrokkomaisia tai pelkästään punoittavia läiskiä. Ne ovat laajuudeltaan ja esiintymisalueiltaan hyvin vaihtelevia mutta näkyvät useimmiten kasvoilla. Tämä oiretyyppi oli Saarisen (2000) suomalaisessa tutkimuksessa ainut, joka ennusti merkitsevästi positiivisen diagnoosin: muut oireet olivat yhtä yleisiä altistuskoepositiivisilla ja -negatiivisilla vauvoilla. Kaikkien altistettujen vauvojen oireet olivat hävinneet maitoeliminaation aikana. Kroonisen atooppisen ekseeman paheneminen on tyypillinen hitaasti ilmenevä iho-oire. Ruoansulatuskanavasta peräisin olevia oireita esiintyy yli kolmanneksella potilaista. Tyypillinen nopeasti ilmenevä ruoansulatuskanavan reaktio on suihkumainen, pian syömisen jälkeen esiintyvä oksentelu. Viivästyneenä oireena esiintyy ripulia. Hengitystieoireista kärsii 6 36 % potilaista (taulukko). Anafylaktinen reaktio on harvinainen: sitä esiintyy 1 2 %:lla. Moniin ruokiin liittyvät (suolioireiset) allergiat vaikuttavat haitallisesti kasvuun (Isolauri ym. 1995). Huomattavalla osalla potilaista ilmenee eri elinsysteemeistä peräisin olevia oireita. Yksin esiintyvät oireet aiheuttavat usein suuria diagnostisia vaikeuksia. Koliikkimainen kipu kuuluu monien maitoallergisten oirekuvaan, mutta voiko pelkän koliikkioireen aiheuttaja olla maitoallergia, on epäselvää. Joskus tavanomaiseen hoitoon reagoimattoman ummetuksen taustalta löytyy maitoallergia (Iacono ym. 1998). Maitoallergiaa on syytetty lasten päänsäryistä, hyperaktiivisuudesta, kroonisesta väsymyksestä ja unihäiriöistä, mutta ainakin ilman muita allergiaoireita nämä ovat erittäin harvoin maitoallergiasta johtuvia. Pelkän oirekuvan perusteella maitoallergian diagnosointi on vaikeaa. Erityisesti viivästyneen maitoallergian oireet ovat hankalasti tulkittavia. Jopa 30 % pienten lasten vanhemmista epäilee lapsen oireiden liittyvän ruokiin (Kajosaari 1982, Eggesbo 1999). Allergia selittää vain osan vauvaiän ihottumista, ja ruoka-allergia pahentaa %:lla potilaista atooppista ihottumaa (Isolauri ja Turjanmaa 1996, Burks ym. 1998, Hill ym. 2000). Ihottuma on hyvin tavallinen oire neuvolaikäisillä: noin puolella suomalaisista lapsista esiintyy ihottumaa ensimmäisten viiden elinvuoden aikana (Lehtonen ym., julkaisematon havainto). Ulkomaisissa katsauksissa maitoallergian tai muun ruoka-allergian osuutta atooppista ihottumaa aiheuttavana ja pahentavana tekijänä on pidetty epävarmasti toteen näytettynä ja korostettu muita ihottumaa pahentavia tekijöitä (Bruijnzeel-Koomen ym. 1995, Werfel ja Kapp 1998). Vauvan suolen toiminta vaihtelee suuresti yksilöstä toiseen ja samalla yksilölläkin. Infektioripuleita pitkiäkin voi esiintyä useita, ja pulauttelu ja oksentelu ovat jokapäiväisiä ilmiöitä monille vauvojen hoitajille. Antibioottikuureihin voi liittyä ripulioire (Arvola ym. 1999). Ihotestaukset ja laboratoriotutkimukset Välittömästi (kahdessa tunnissa) maidon nauttimiseen liittyvät oireet ovat yleensä IgE-välitteisiä. Näillä potilailla ihopistokoe osoittaa yleensä positiivisen reaktion maitoon ja maitoa kohtaan on todettavissa IgE-vasta-aineita. Ihopistokokeen herkkyys pikkulapsen välittömästi oireilevan maitoallergian osoittamisessa on kuitenkin melko huono, % (Saarinen 2000, Vanto ym. 1999). Ongelma on lisäksi testin huono spesifisyys: positiivisia tuloksia todetaan usein terveillä lapsilla sekä sellaisilla atooppisilla lapsilla, jotka käytännössä sietävät maitoa (Sampson ja Ho 1997, Saarinen 2000, Vanto 319

3 Taulukko. Vanhempien havaitsemat oireet lapsilla, joilla todettiin maitoallergia tai epäiltiin sitä (Vanto ym. 1999). Oireen esiintyvyys eri aineistoissa (%) Oire Hill ym. Høst ja Halken Schander ym. Saarinen Vanto ym Nokkosrokko Atooppinen dermatiitti Iho-oireita yhteensä 64 Oksentelu Ripuli Suolioireita yhteensä Nuha Hengityksen vinkuna Hengitystieoireita yhteensä Anafylaktinen reaktio 3 Useita oireita Potilaita yhteensä (lukumäärä) ym. 1999). Alle yksivuotiailla lapsilla yli 3 mm:n paukama ihopistokokeessa tai vahvasti positiivinen tulos (yli 10 ku/l) maidolle spesifisen IgE:n määrityksessä viittaavat maitoallergiaan, jolloin altistuskoe antaa positiivisen tuloksen yli 90 %:ssa tapauksista (Vanto ym. 1999). Isommilla lapsilla väärien positiivisten ihopistokoetulosten ja IgE-määritysten osuus on suurempi, ja maitospesifisen IgE-arvon tulee olla yli 30 ku/l, jotta positiivisen altistuskoetuloksen todennäköisyys on yli 90 % (Sampson ja Ho 1997). Toisaalta osa (0 13 %) välittömästi maitoon reagoivista lapsista saa ihopistokokeessa negatiivisen tuloksen ja IgE-määritys maidon suhteen on negatiivinen. Vanton ym. (1999) aineiston ihopistokokeessa maitoon reagoimattomista imeväisistä 13 % sai välittömiä ja 18 % viivästyneitä oireita maitoaltistuksessa. Käytännössä tutkimustulokset tarkoittavat sitä, että imeväisellä yli 3 mm:n paukama ihopistokokeessa viittaa melko varmaan maitoallergiaan, mutta negatiivinen tulos ei sulje varmasti pois allergiaa. Imeväisiän ohittaneilla lapsilla positiivinen tulos ihopistokokeessa on erittäin epävarma viite maitoallergiasta. IgE-määrityksen tulos auttaa diagnostiikassa vielä vähemmän, koska valtaosassa (85 %) maitoallergiaepäilyistä tulos on niukasti tai vain kohtalaisesti positiivinen, eikä testituloksen perusteella voida tehdä varmoja päätelmiä lapsen maitoallergiasta. Testien merkittävä haittapuoli on se, että lapsellaan maitoallergiaa epäilevät vanhemmat usein pitävät (niukastikin) positiivista testitulosta varmana osoituksena allergiasta. Tällaisen testituloksen tulkinta edellyttää perehtyneisyyttä ruoka-allergioihin, ja esimerkiksi IgE-määrityksen tulkinta on allergeenikohtainen (Sampson ja Ho 1997). On lisäksi muistettava, että terveetkin lapset tuottavat IgE-vasta-aineita kohtaamiaan ympäristön antigeeneja vastaan (Hattevig ym. 1987). Mikäli hoitava lääkärikin on epävarma laboratoriolöydösten tulkinnasta, saatetaan pelkän positiivisen testituloksen perusteella päätyä tarpeettomiin ja joskus kalliisiinkin ruokavaliojärjestelyihin, joiden lopettaminen teettää terveydenhuollolle paljon töitä. Pelkän positiivisen testituloksen perusteella ei siis pidä muuttaa lapsen ruokavaliota. Viivästyneesti (yli kahden tunnin kuluttua) maidosta ilmaantuvat oireet ovat harvinaisempia kuin välittömät (Niggemann ym. 1999, Vanto ym. 1999, Saarinen 2000). Niiden mekanismi on epäselvä, eikä niiden diagnosointiin ole vielä käytettävissä tyydyttäviä ihotestimenetelmiä eikä laboratoriotutkimuksia. Epikutaanitestistä (»lapputesti») on saatu lupaavia tuloksia viivästyneesti ilmaantuvien maitoallergiaoireiden diagnostiikkaan (Isolauri ja Turjanmaa 1996), mutta niitä ei ole voitu toistaa laajoissa imeväisikäisten lasten tutkimuksissa (Vanto ym. 1999, Saarinen ym. 2001). Myös muualla epikutaanitestauksesta on saatu myönteisiä tuloksia maitoallergian diagnostiikassa (Niggeman ym. 2000), mutta testimenetelmä on poikennut 320 M. Kaila ym.

4 Suomessa käytetystä. Testitulosten tulkinta on vaikeaa ja toistettavuus huono, ja lisäksi positiiviseksi ja negatiiviseksi tulkittujen epikutaanitestien immunohistokemialliset löydökset saattavat olla varsin samankaltaisia (Buckley ym. 1996). Toistaiseksi epikutaanitestausta ei voida suosittaa maitoallergian diagnostiikkaan. Lehmänmaidolle spesifisten IgG- ja IgA-vasta-aineiden määrityksellä ei ole diagnostista merkitystä positiivinen tulos osoittaa vain sen, että lapsi on altistunut maidon proteiineille. an on esitetty menetelmiä, joista on vasta alustavia tutkimustuloksia. Positiiviseen maitoaltistukseen on todettu liittyvän ulosteen lisääntynyt (1-antitrypsiinija eosiinisen kationisen proteiinin pitoisuus (Majamaa ym. 1996) sekä seerumin tai plasman lisääntynyt histamiini-, trypsiini- ja IL-10- pitoisuus (Lin ym. 2000, Sutas ym. 2000). Toistaiseksi näiden menetelmien käyttökelpoisuudesta kliiniseen diagnostiikkaan on riittämättömästi tietoa. Altistuskoe Maitoallergia varmistetaan maidon eliminaation jälkeen suun kautta tehtävällä altistuskokeella. Maitoallergiaa epäiltäessä maito ja kaikki maidon valkuaista sisältävät tuotteet jätetään pois lapsen ruokavaliosta. Oireiden seurantaan käytetään päiväkirjaa, jonka malli on Internetoheisaineistona (www.duodecim.fi/aikakauskirja). Imeväiselle annetaan korvikemaidon sijaan joko soijapohjaista (yli kuuden kuukauden ikäinen lapsi) tai digeroitua lehmänmaitopohjaista korviketta (alle kuuden kuukauden ikäinen lapsi). Jos lapsi saa edelleen rintamaitoa, voidaan imetystä jatkaa normaalisti. Mikäli rintamaidolla ruokitun lapsen oireet eivät lievity, saatetaan joskus joutua siihen, että äiti noudattaa lyhytaikaisesti (2 3 viikkoa) maidotonta ruokavaliota ja lapsen oireita seurataan. Rintamaitoon voi äidin nauttimasta maidosta erittyä pieniä määriä lehmänmaidon allergeeneja, esimerkiksi laktoglobuliinia 0 12 g/l (Järvinen ym. 1999). Imettävän äidin ruokavalion pitkäaikainen rajoittaminen aiheuttaa ravitsemusja vitamiinipuutoksen riskin, ja näissä tapauksissa ruoka-allergiaan perehtyneen lastenlääkärin ja ravitsemusterapeutin konsultaatio on aiheellista. Lisäruokaa saavan imeväisen ja isomman lapsen tutkimuksissa pitää varmistua siitä, että ravinto ei sisällä maidon valkuaista muussa muodossa (Ponkkonen ym. 1999). Jos lapsen oireet eivät maitoeliminaation aikana parissa viikossa lievity, oireet eivät yleensä liity maitoon. Lapsi on saattanut herkistyä muille ravinnon tai ympäristön allergeeneille tai molemmille, tai oireet eivät lainkaan johdu allergiasta (koliikkivaivat, muut kuin allergiset suolisto-oireet, ei-allerginen atooppinen ihottuma jne.). Lapsen säännöllisesti saama antihistamiinilääkitys tulisi lopettaa mielellään viikkoa ennen altistusta. Mikäli tämä ei onnistu esimerkiksi jatkuvan kutinan vuoksi, on mietittävä, onko oikea ruoka eliminoitu, ja pohdittava eliminaation toteutumista ja muita ärsyttäviä tekijöitä. On arvioitava se mahdollisuus, ettei maidon pois jättämisellä tai nauttimisella ole merkitystä ihottuman kannalta. Sama koskee kortisonivoiteiden käyttöä. Harvinaisissa tapauksissa voidaan päätyä siihen, että mainittuja lääkityksiä jatketaan tarkasti samalla lailla eliminaation ja altistuksen ajan. Altistuskoe pyritään suorittamaan kahden viikon maitoeliminaation jälkeen mahdollisimman oireettomassa vaiheessa. Akuuttien tulehdustautien aikana altistusta ei ole viisasta suorittaa, koska tulehdukset voivat aiheuttaa suolisto- ja ihottumaoireita sekä pahentaa atooppista ihottumaa. Altistuskoe aloitetaan selvästi pienemmästä annoksesta kuin esitietojen perusteella oireet aiheuttanut maitomäärä oli. Ihopistokokeen tai IgE-määrityksen tuloksen perusteella ei yleensä voida luotettavasti arvioida sopivaa aloitusannosta (Sicherer ym. 2000). Imeväisillä aloitetaan yleensä maitopisarasta, joka tipautetaan tai sivellään alahuulen limakalvolle. Ellei oireita ilmaannu minuutin kuluessa, lisätään maitopohjaisen korvikkeen annosta portaittain (1, 10, 50, 100 ml) vähintään minuutin välein. Oireet kirjataan altistuspäiväkirjaan (ks. Internet-oheisaineisto). Altistuksessa käytetään iänmukaista maitoa: imeväiselle annetaan lehmänmaitopohjaista korviketta ja yli yksivuotiaalle tavallista lehmänmaitoa. Lasta tulee seu- 321

5 rata vähintään 30 minuuttia viimeisen annoksen jälkeen, ja ellei oireita ilmaannu kahden tunnin kuluessa, on välitön maitoallergia suljettu pois. Jos esitietojen perusteella epäillään vahvasti viivästynyttä maitoallergiaa, jossa oireet yleensä ilmaantuvat 1 3 vuorokaudessa, jatketaan altistusta 5 7 vuorokautta. Altistuksen aikana pyritään antamaan lapselle iän mukaisia määriä maitoa (tavoitteena yli 5 dl vuorokaudessa). Altistuskokeen aikana mahdolliset oireet kirjataan päivittäin lomakkeelle, jota käytetään myös eliminaatiojakson aikana oireiden perustason kirjaamiseksi. Jos lapselle ilmaantuu eliminaatiojakson oireiluun verrattuna selviä kliinisiä oireita (ihottuma, oksentelu, ripuli tms.), katsotaan tulos positiiviseksi. Jos tulos jää epävarmaksi eivätkä oireet ole hankalia, jatketaan maidon antamista ja seurataan, lievittyvätkö oireet. Esimerkiksi kuukauden kuluttua on paikallaan varmistaa, että ruokavalio on lopetettu tai suunnitella jatkoselvitykset. Tarvittaessa altistuskoe on toistettava valvotuissa olosuhteissa tai harkinnan mukaan kaksoissokkoaltistuksella. Kaksoissokkoaltistuksessa käytetään lumekorvikkeena lapsen sietämää korviketta, yli kuuden kuukauden iässä yleensä soijakorviketta ja pienemmillä lapsilla digeroitua korviketta. Jos lapsi ei siedä näitä, joudutaan turvautumaan kalliisiin aminohappopohjaisiin korvikkeisiin. Aktiivisen altistusjakson aikana lumekorvikkeeseen sekoitetaan suhteessa 1:1 lehmänmaitopohjaista korviketta, jolloin maku ja ulkonäkö eivät mainittavasti poikkea lumekorvikkeesta. Aktiivisen korvikkeen ja lumekorvikkeen antojärjestys satunnaistetaan esimerkiksi arpomalla, ja korvikkeet koodataan niin, että lapsen vanhemmat ja oireita arvioivat hoitajat ja lääkärit eivät tiedä, kumpi on vuorossa. Altistusjaksojen oireet arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa, jolloin todetaan, ilmaantuiko oireita selvästi jommankumman jakson aikana vai jäikö tulos negatiiviseksi tai epävarmaksi. Vasta tämän jälkeen avataan koodit ja tarkistetaan, kumpi jakso sisälsi tavallista korviketta. Vanhemmat kokevat kaksoissokkoaltistuksen uskottavammaksi kuin avoimen altistuksen (Kaila ja Isolauri 1997). Viivästyneesti ilmaantuvien oireiden tulkinta on osoittautunut kokeneillekin lastenallergologeille vaikeaksi. Jos epäilty oire on subjektiivinen (levottomuus, ulosteen konsistenssin muutokset, atooppisen ihottuman vaikeutuminen), tulisi positiivinen altistustulos ihannetapauksessa varmistaa kaksoissokkotutkimuksella. Käytännössä viivästyneen maitoallergian diagnoosi tehdään yleensä avoimen altistuskokeen perusteella käyttäen apuna vanhempien täyttämää oirepäiväkirjaa. Maitoallergian pysyvyyttä on seurattava säännöllisin kokeiluin. Jos lapsi saa edelleen rintamaitoa ja voi hyvin, ei diagnostisilla tutkimuksilla ole kiire. Diagnoosi tulee kuitenkin tehdä imetyksen loppuessa, ennen kuin siirrytään korvikemaidon käyttöön. Välitöntä allergista reaktiota epäiltäessä altistuskoe aloitetaan sairaalan poliklinikassa tai vastaavissa olosuhteissa, joissa on hyvä valmius allergisen yleisreaktion hoitoon. Jos lapsen oireet ovat olleet anafylaksiaan viittaavia, ei altistuskoetta pidä tehdä. Paraneeko lapsen maitoallergia? Maitoallergian hoito on välttämisruokavalio (Ponkkonen ym. 1999). Useimmilla lapsilla maitoallergia häviää, ja jo kahden vuoden iässä % maitoallergisista sietää maitotuotteita (Bishop ja Hill 1990, Høst ja Halken 1990), ja kokemuksen mukaan yli 50 % toipuu. Toisaalta yliopistosairaaloissa todetuissa maitoallergiatapauksissa noin neljännes lapsista on saanut oireita maidosta vielä 9 14 vuoden iässä (Juntunen- Backman ym. 1995, Damén ja Kinnala 1997). Maitoallergian pysyvyyttä on seurattava säännöllisin kokeiluin. Kun maitoallergia on todettu imeväisiässä, kokeillaan maitoa yleensä seuraavan kerran vuoden iässä. Jos oireet ovat olleet edellisellä kerralla voimakkaita (allerginen yleisreaktio, turvotus tai rajut suolisto- 322 M. Kaila ym.

6 oireet), on kokeilu aloitettava pienellä annoksella sairaalaolosuhteissa. Muissa tapauksissa kokeilu voidaan aloittaa kotona ja aloitusannokseksi valitaan selvästi pienempi määrä kuin se, joka edellisellä kerralla aiheutti oireita. Jos kokeilussa ilmaantuu edelleen selviä oireita, kokeillaan maitoa uudelleen 1 2 vuoden välein. Mikäli kotikokeilun tulos on epävarma, varmistetaan tulos valvotuissa olosuhteissa, tarvittaessa kaksoissokkoaltistuksella. Maitoallergisille lapsille ilmaantuu varsin yleisesti muita atopiaoireita esimerkiksi astmaoireita jopa neljälle viidestä (Juntunen-Backman ym. 1995, Damén ja Kinnala 1997). Siten astmaoireita selvitettäessä tieto aikaisemmasta maitoallergiasta on tärkeä. Kirjallisuutta Arvola T, Laiho K, Torkkeli S, Mykkänen H, Salminen S, Maunula L, Isolauri E. Prophylactic Lactobacillus GG reduces antibiotic-associated diarrhea in children with respiratory infections: a randomized study. Pediatrics 1999;104:e64. Bishop JM, Hill DJ, Hosking CS. Natural history of cow milk allergy: clinical outcome. J Pediatr 1990;116: Bruijnzeel-Koomen C, Ortolani C, ym. Position paper (EAACI). Adverse reactions to food. Allergy 1995;50: Buckley C, Poulter LW, Rustin MH. Immunohistological analysis of»negative» patch test sites in atopic dermatitis. Clin Exp Allergy 1996;26(9): Burks AW, James JM, Hiegel A, ym. Atopic dermatitis and food hypersensitivity reactions. J Ped 1998;132: Damén T, Kinnala R. Maitoallergian kehitys lapsen kasvaessa. Syventävien opintojen kirjallinen työ, Kliininen laitos, Turun yliopisto Eggesbo M, Halvorsen R, Tambs K, Botten G. Prevalence of parentally perceived adverse reactions to food in young children. Pediatr Allergy Immunol 1999;10: ESPGAN Working Group for the Diagnostic Criteria for Food Allergy. Diagnostic criteria for food allergy with predominantly intestinal symptoms. J Pediatr Gastroenterol Nutr 1992;14: Hattevig G, Kjellman B, Björkstén B. Clinical symptoms and IgE responses to common food proteins and inhalants in the first 7 years of life. Clin Allergy 1987;17: Hill D J, Hosking CS, Heine RG. Clinical spectrum of food allergy in children in Australia and South-East Asia: identification and targets for treatment. Ann Med 1999;31: Hill DJ, Sporik R, Thorburn J, Hosking CS. The association of atopic dermatitis in infancy with immunoglobulin E food sensitization. J Pediatr 2000;137: Høst A, Halken S. A prospective study of cow milk allergy in Danish infants during the first 3 years of life. Allergy 1990;45: Iacono G, Cavataio F, Montalto G, ym. Intolerance of cow s milk and chronic constipation in children. N Engl J Med 1998;339: Isolauri E, Sutas Y, Mäkinen-Kiljunen S, Oja SS, Isosomppi R, Turjanmaa K. Efficacy and safety of Hydrolyzed cow milk and amino-acid derived formulas in infants with cow s milk allergy. J Pediatr 1995;127: Isolauri E, Turjanmaa K. Combined skin prick and patch testing enhances identification of food allergy in infants with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 1996;97:9 15. Juntunen-Backman K, Apajasalo M. Ruoka-allergia häivää hengitystieallergia kehittyy. Suomen Allergiatutkimussäätiön vuosikirja 1995; 25:60 5. Järvinen K-M, Mäkinen-Kiljunen S, Suomalainen H. Cow s milk challenge through human milk evokes immune responses in infants with cow s milk allergy. J Pediatr 1999;135: Kaila M, Isolauri E. Diagnosis of cow s milk allergy: open or blinded. J Allergy Clin Immunol 1997;100: Kajosaari M. Food allergy in Finnish children aged 1 to 6 years. Acta Paediatr 1982;71: Lin RY, Schwartz LB, Curry A, ym. Histamine and tryptase levels in patients with acute allergic reactions: an emergency departmentbased study. J Allergy Clin Immunol 2000;106: Niggemann B, Sielaff B, Beyer K, Binder C, Wahn U. Outcome of double-blind, placebo controlled food challenge tests in 107 children with atopic dermatitis. Clin Exp Allergy 1999;29:91 6. Niggemann B, Reibel S, Wahn U. The atopy patch test (APT) a useful tool for the diagnosis of food allergy in children with atopic dermatitis. Allergy 2000;55: Majamaa H, Miettinen A, Laine S, Isolauri E. Intestinal inflammation in children with atopic eczema: faecal eosinophilic cationit protein and tumour necrosis factor alpha as non-invasive indicators of food allergy. Clin Exp Allergy 1996;26: Ponkkonen H, Isosomppi R, Kaila M, Kalavainen M, Peltola T. Mitä lapselle ruoaksi, kun maito ja vilja eivät sovi? Suom Lääkäril 1999;54: Räsänen L, Ylönen K. Food consumption and nutrient intake of oneand two-year-old Finnish children. Acta Paediatr 1992;81:7 11. Saarinen KM. Risk factors and characteristics of cow s milk allergy. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, Saarinen KM, Juntunen-Backman K, Järvenpää A-L, ym. Supplementary feeding in maternity hospitals and the risk of cow s milk allergy; a prospective study of 6209 infants. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Saarinen KM, Raitio H, Savilahti E. Diagnostic value of skin prick and patch tests and serum ECP and cow s milk specific IgE in infants with cow s milk allergy. Clin Exp Allerg 2001 (painossa). Sampson SA, Ho DG. Relationship between food-specific IgE concentrations and the risk of positive food challenges in children and adolescents. J Allergy Clin Immunol 1997;100: Schrander JJP, van den Boghart JPH, Forget PP ym. Cow s milk protein intolerance in infants under 1 year of age: a prospective epidemiological study. Eur J Pediatr 1993;152: Sicherer SH, Morrow EH, Sampson HA. Dose-response in double-blind, placebo-controlled oral food challenges in children with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2000;105(3): Sutas Y, Kekki OM, Isolauri E. Late onset reactions to oral food challenges are linked to low serum interleukin-10 concentrations in patients with atopic dermatitis and food allergy. Clin Exp Allergy 2000;30: Vaarala O, Saukkonen T, Savilahti E, Klemola T, Åkerblom HK. Development of immune response to cow milk proteins in infants receiving cow milk formula or hydrolysed formula. J Allergy Clin Immunol 1995;96: Vanto T, Juntunen-Backman K, Kalimo K, ym. The patch test, skin prick test, and serum milk-specific IgE as diagnostic tools in cow s milk allergy in infants. Allergy 1999;54: Warner JA, Jones CA, Williams TJ, Warner JO. Maternal programming in asthma and allergy. Clin Exp Allergy 1998;28 Suppl 5:35 8. Werfel T, Kapp A. Environmental and other major provocation factors in atopic dermatitis. Allergy 1998;53: MINNA KAILA, LT, lastenallergologi TAYS lastenklinikka PL 2000, Tampere ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim PL Helsinki ERIKA ISOLAURI, dosentti, erikoislääkäri TIMO VANTO, dosentti, lastenallergologi TYKS:n lastenklinikka PL 52, Turku ERKKI SAVILAHTI, dosentti HYKS:n lasten ja nuorten sairaala PL 281, HUS 323

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä

Lisätiedot

Lasten ruoka-allergian Käypä hoito suositus Ruoka-allergian oireet ja diagnostiikka (sekä hoito)

Lasten ruoka-allergian Käypä hoito suositus Ruoka-allergian oireet ja diagnostiikka (sekä hoito) Lasten ruoka-allergian Käypä hoito suositus 2015 Ruoka-allergian oireet ja diagnostiikka (sekä hoito) Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018 EV: Sidonnaisuudet kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Erja Tommila projektivastaava, esh Filha ry Ohjattu omahoito Terveydenhuollon ammattilaisen antamaa yksilöllistä potilasohjausta: sairauden alkuperästä, oireiden

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön.

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI SOLUPRICK SQ hyönteismyrkyt, liuos ihopistotestiin - 801 Mehiläisen myrkky (Apis mellifera) - 802 Ampiaisen myrkky (Vespula spp.) 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle:

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: Lasten ruoka-allergiatutkimus 1 Lomake nro (A- tai A0-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: I II Huoltaja palauttaa kyselylomakkeen. KYSY:

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Eroon aiheettomista allergiaruokavalioista. Erja Tommila

Eroon aiheettomista allergiaruokavalioista. Erja Tommila Eroon aiheettomista allergiaruokavalioista Erja Tommila 8.9.2016 Allergia-ohjelman tavoitteet ruoka-allergiassa mitään ei vältetä varmuuden vuoksi vältön tarve pitää osoittaa ja sitä pitää seurata aiheettomat

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Urtikaria ruoka-allergiaa vai ei?

Urtikaria ruoka-allergiaa vai ei? Urtikaria ruoka-allergiaa vai ei? Erkka Valovirta, Professori Filha ry, asiantuntijalääkäri, www.filha.fi Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentiti,

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan

Lisätiedot

Allergia monilla, kesä kaikilla

Allergia monilla, kesä kaikilla Anna Pelkonen TEEMA: KESÄNUMERO 20 Allergia monilla, kesä kaikilla Lumisen talven jälkeen tulee valoisa ja lämmin kesä. Kaikille kesä ei kuitenkaan ole pelkkää riemua. Aivastuttaa, vesi valuu nenästä tai

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Lasten ruoka-allergioiden hoito käytännössä

Lasten ruoka-allergioiden hoito käytännössä ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ MAARIA KARENTO LL, Lastentautien tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, Lempäälän terveysasema maaria.karento@uta.fi MINNA KAILA lastenallergologian dosentti Tampereen yliopiston

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA:

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA: 1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä

Lisätiedot

Ammattinuhasta. Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos

Ammattinuhasta. Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos Ammattinuhasta Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos Occupational Rhinitis: EAACI classification 2009 EAACI Task Force of Occupational Rhinitis, Moscato et al., Allergy 2008 Ammattinuhasta

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa?

Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Irmeli Lindström, Keuhkosairauksien el, Työterveyslaitos Kuvat: Markku Ojala Atooppiset sairaudet suomalaisilla varusmiehillä Latvala J et al

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Argumenta, Majvik 19.11.203 Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Tari Haahtela The striking contrast between Finnish and Russian Karelia von Hertzen L, and the Karelia Group. JACI 2006; Laakkonen

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maidon luonnollinen hiilihydraatti, jota kutsutaan myös maitosokeriksi. Äidinmaidossa laktoosia n. 7 g/100 g, lehmänmaidossa n. 4,8 g/100

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Ruoka-allergisen aikuispotilaan ohjaus

Ruoka-allergisen aikuispotilaan ohjaus Ruoka-allergisen aikuispotilaan ohjaus Anne-Mari Mattila Sofia Niemelä Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda ALLERGIAT JA ASTMA Tekijät: Reetta, Panu, Matilda 5.9.2016 Allergian oireet Oireet jaetaan niiden esiintymisalueiden ja aiheuttavien vaivojen mukaan. Oireita voi ilmetä useita yhtäaikaisesti, esim. siitepölyallergikolla

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maitotuotteet sisältävät aina hiilihydraatteja, koska maidossa on luonnostaan laktoosia eli maitosokeria. Lehmänmaidossa on n. 4,8 % maitosokeria

Lisätiedot

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008)

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) Kiitos, että olette päättänyt osallistua tutkimukseen, jossa selvitetään nivelrikkovaivaisten koirien

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää: Glukoosi, vedetön 6,75 g Natriumkloridi 1,30 g Natriumsitraatti

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4.

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TROSYD 1 % emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää 10 mg tiokonatsolia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut.

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Metomotyl vet 2,5 mg/ml injektioneste, liuos kissoille ja koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 millilitra sisältää: Vaikuttava aine: metoklopramidi (hydrokloridimonohydraattina)

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10. Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:

Lisätiedot

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto WHO:n hyväksymiä HIV-pikatestejä Näitä käytetään USAssa FDA/USA: hyväksytyt HIVpikatestit OraQuick Advance - whole blood -oral fluid -plasma

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio.

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nystimex, 100 000 IU/ml oraalisuspensio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 100 000 IU nystatiinia. Apuaineet: metyyliparahydroksibentsoaatti 1 mg natrium1,2 mg/ml,

Lisätiedot

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti Urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin

Lisätiedot

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä.

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä. TURUN PAATTISTEN KOULUN OIREKYSELY; syksy 2015 Yhteenvetoraportti oirekyselystä joka tehtiin marraskuussa 2015 sähköpostin välityksellä. Kyselyyn vastasi 93 oppilasta, mikä on 52 % koulun 179 oppilaasta.

Lisätiedot