RUOKA-ALLERGIOITA SAIRASTAVAN LAPSEN HOIDON OHJAUS Kansio vanhemmille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUOKA-ALLERGIOITA SAIRASTAVAN LAPSEN HOIDON OHJAUS Kansio vanhemmille"

Transkriptio

1 RUOKA-ALLERGIOITA SAIRASTAVAN LAPSEN HOIDON OHJAUS Kansio vanhemmille Lotta Jeskanen ja Rila Laaksonen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Terveysalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) + terveydenhoitaja (AMK)

2 Jeskanen, Lotta & Laaksonen, Rila. RUOKA-ALLERGIOITA SAIRASTAVAN LAPSEN HOIDON OHJAUS -KANSIO VANHEMMILLE. Helsinki, syksy 2008, 35 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK) + terveydenhoitaja (AMK). Suomessa lapsista 5-10 % sairastaa ruoka-allergiaa. Lasten ruoka-allergioiden hoidossa on ruokavalio keskeisellä sijalla ja ruoka-allergiaa sairastavan lapsen ravitsemus joudutaan tarkastamaan kokonaan. Lapsen sairastuessa vanhempien neuvonta ja tukeminen on tärkeää. Päätavoitteena opinnäytetyössä oli helpottaa vanhempien selviytymistä arjessa ruoka-allergisen lapsen kanssa, antamalla heille materiaalia, johon on kerätty tietoa lasten ruoka-allergioista. Lisäksi työn tavoitteena oli antaa henkilökunnalle työväline, jota käyttää vanhempien ohjauksen tukena. Tiedot opinnäytetyöhön kerättiin haastattelemalla alan asiantuntijoita, tutustumalla kirjallisuuteen ja uusimpia tutkimuksia lukien. Opinnäytetyö muodostuu produktiosta eli kansiosta ja siihen liittyvästä kirjallisesta raportista. Kansion sisältö perustuu tämän hetkiseen uusimpaan tietoon lapsen ravitsemuksesta ja ruoka-allergioista. Yhteistyökumppanina toimi HUS:n Iho- ja allergiasairaalan lastenosasto. Yhteistyössä osaston kanssa tuotettiin kansio, joka on suunnattu maito-, kananmuna- ja vilja-allergisten lasten vanhemmille. Kansio sisältää tietoa allergioista ja niiden hoidoista. Kansiossa on myös ohjeita ruoka-aineiden korvaamiseen sekä lopussa tietoa sosiaalietuuksista ja järjestöistä. Asiasanat: ruoka-allergia, lapset, vanhemmat, produktiot, kansio

3 ABSTRACT Jeskanen, Lotta and Laaksonen, Rila Children s food allergies. 35 p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Nurse + Public Health Nurse. The main purpose of this thesis was to compile a guidebook of children s food allergies for their parents. The aim of the guidebook was to provide information about food allergies and how to prepare food without ingredients that will cause an allergic reaction. Additionally, the goal was to provide a guidance tool for health care staff. The data was collected by using literature, interviewing various specialists and collecting feedback from parents. Food allergy affects 5-10 per cent of children in Finland. A diet is fundamental in treating children s food allergies. Child s nutrition must be checked when there is a suspicion of food allergy. It is necessary to guide and support the parents after their child has been diagnosed with food allergy. Parents must receive nutritional instructions and information about how to replace ingredients. It will help them to take care of their child s diet. Parents are irreplaceable support for the child. The guidebook together with a report was produced as a result of this thesis. The content of the guidebook was based on theories about children s nutrition and food allergies. The guidebook was produced in co-operation with the Skin and allergy hospital of HUS (Hospital district of Helsinki and Uusimaa). The guidebook includes information about food allergies, symptoms of food allergies and how to treat them. It also gives information on social benefits for allergic people and includes contact information of important organizations and associations. The guidebook can be found in children s ward waiting areas of Skin and allergy hospital of HUS. Keywords: food allergies, children, parents, nutrition, diet, guidebook

4 SISÄLLYS: 1 JOHDANTO LAPSEN RAVINTO Allergiat ja ravinto Ruoka-allergisen lapsen hoito Ruoka-allergian toteaminen Ruoka-allergisen lapsen ruokavaliohoito Ruoka-allergisen lapsen ihonhoito Ruoka-allergisen lapsen lääkehoito Perheen ohjaus ja tukeminen lapsen sairastuessa ALLERGIAKANSION LAATIMISPROSESSI Toiminnallinen opinnäytetyö Sisällön valinnat Opaskansion rakenteeseen ja ulkonäköön vaikuttavat seikat Kansion testaus ja saatu palaute POHDINTA Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus Oma ammatillinen kehitys LÄHTEET: LIITE 1: Kansio LIITE 2: Kysely vanhemmille

5 1 JOHDANTO Allergiset sairaudet ovat lisääntyneet voimakkaasti kaikkialla teollistuneessa maailmassa ja allergia on nykyisin lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Allergia ilmenee eri tavoin eri ikäkausina. Varhaislapsuuden allergioita ovat atooppinen ihottuma ja perusruoka-aineille, kuten maidolle, kananmunalle tai viljoille kehittyvät ruoka-aineallergiat. Suomessa 2000-luvulla lapsista 5 10 prosenttia sairastaa ruoka-allergiaa (Kansallinen allergia-ohjelma ) Lapsen allergia on usein pitkäaikainen sairaus, johon sopeutuminen vaatii vanhemmilta paljon. Vanhempien on opittava hoitamaan lapsensa sairautta ja sen oireita. Vanhemmat joutuvat myös kantamaan huolta lapsensa tulevaisuudesta ja kustannuksista, joita tulee esimerkiksi erilaisista lääkkeistä, hoitomuodoista ja lääkärillä käynneistä. Idea opinnäytetyön aiheeseen lähti omakohtaisesta kokemuksesta pienten ruoka-aineallergisten lasten vanhempana. Iho- ja allergiasairaalassa kiinnostuttiin aiheesta ja opinnäytetyön teosta lastenosastolle sovittiin, koska lastenosastolta puuttui vanhemmille suunnattu tietopaketti ruoka-allergioista, josta tiedon saisi nopeasti ja helposti. Opinnäytetyön tarkoitus on antaa vanhemmille tukea ja tietoa arjesta selviämiseen ruoka-allergisen lapsen kanssa. Tarkoituksena on kerätä oleellinen ja ajankohtainen lasten ruoka-allergioita koskeva, vanhemmille tarkoitettu tieto ja koota käytännön kansio näistä tiedoista.

6 6 2 LAPSEN RAVINTO Lapsen ensimmäinen ravinto on äidinmaito tai jos imetys ei jostain syystä ole mahdollista, niin äidinmaidonkorvike tai luovutettu äidinmaito. Äidinmaidon ravintoarvot vastaavat kaikkein parhaiten nopeasti kasvavan vastasyntyneen ja imeväisen tarpeita. D-vitamiinia lukuun ottamatta se tyydyttää vauvan ravinnontarpeen 6 kuukauden ikään saakka. D-vitamiinia ryhdytään antamaan lapselle 2 viikon iästä lähtien. D-vitamiinia annetaan luuston terveen kehityksen turvaamiseksi ja riisitaudin välttämiseksi, sillä auringon valo ei riitä yksinään tuottamaan lapsen tarvitsemaa D-vitamiinia pohjoismaissa. (Katajamäki 2004, 63.) Lapsen saavuttaessa puolen vuoden iän pelkkä äidinmaito ei riitä turvaamaan lapsen riittävää ravintoaineiden saantia. Kiinteiden ruokien aloittamisikä voi vaihdella lapsikohtaisesti 4 6 kuukauden iän välillä. Aloittamiseen vaikuttaa imetys, lapsen kehitys ja kasvu sekä se, onko lapsen motorinen valmius taidoiltaan lisäruoan syömiseen. Lapsen ruuansulatus ei pysty ensimmäisten elinviikkojen aikana pilkkomaan hyvin ruuasta saatavia ravintoaineita. Tällöin myös allergiariski on suuri. Lisäruuan antaminen aloitetaan hitaasti 1 2 uudella ruoka-aineella viikossa. Kun ruoka-aineet annetaan yksitellen, on helpompaa havaita jos jokin ruoka-aine on lapselle sopimatonta. Ensimmäisinä lisäruokina annetaan juures- marja- tai hedelmäsoseita. Lihaa ja viljaa voidaan antaa lapselle 5 6 kuukauden iästä lähtien. Tavalliset lehmänmaitotuotteet otetaan ruokavalioon mukaan noin vuoden iässä. (Talvia 2007, 218.) Monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio ylläpitää terveyttä ja ehkäisee sairauksia. Terveellinen ruokavalio takaa optimaalisen kasvun sekä estää puutostaudit. Määrällisesti tai laadullisesti puutteellinen ravinnonsaanti voi aiheuttaa painonmenetystä ja pituuskasvun hidastumista. Keskeistä terveellisen ravitsemuksen saavuttamisessa on säännöllinen ateriarytmi, monipuolinen ruokavalio ja energiantarvetta vastaava ruokamäärä. Alle 2-vuotiaiden lasten

7 7 energiankulutuksen päivittäinen vaihtelu on pieni, mutta isompien lasten kohdalla kokonaisenergiankulutuksessa voi olla suurtakin yksilöllistä vaihtelua riippuen liikunnan määrästä. (Salo 2000, 55.) Perusta terveelliselle ruokavaliolle luodaan jo varhaislapsuudessa. Kasvavalle lapselle säännölliset ateriat ovat tärkeämpiä kuin aikuiselle. Säännölliset ruokailuajat tuovat myös turvallisuutta kasvavan lapsen päivään. (Hasunen ym. 2004, 19.) Lapsen ruokailutottumusten kehittymiseen vaikuttavat perheen ruokavalinnat, ruokailutilanne, ruokapuheet, asenteet ja vanhempien toiminta ruokailutilanteissa (Hasunen ym. 2004, 4). Lapsen ravinnontarpeeseen vaikuttavat vilkas aineenvaihdunta ja nopea kasvu. Ensimmäisen elinvuoden aikana kasvu on kiihkeimmillään. Suurin osa lapsen saamasta energiasta kuluu perusaineenvaihduntaan. Leikki-iässä lapsen painoon suhteutettu energiantarve vähenee, sillä kasvu hidastuu. Energiantarpeeseen vaikuttavat lapsen sukupuoli, pituus, paino, kasvunopeus sekä liikunnan määrä. Ravintoaineiden saanti vaikuttaa huomattavasti lapsen fyysiseen kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin. (Hasunen ym. 2004, ) Lapsen hyvä päivittäinen ruokavalio koostuu perunoista, kasviksista, viljavalmisteista, lihasta, kanasta, kalasta tai kananmunista, maitovalmisteista, marjoista ja hedelmistä ja pienestä määrästä näkyvää rasvaa ja tarvittavasta D- vitamiinilisästä. Alle 3-vuotiaat lapset saavat D-vitamiinia ja fluoria lukuun ottamatta kaikki tarvittavat ravintoaineet monipuolisesta ruokavaliosta. (Hasunen ym. 2004, 26.) Lapsen monipuolisen ruokavalion suunnittelussa voi käyttää apuna ruokaympyrää tai ruokakolmiota. Vanhempien tulee huolehtia, että lapsi saa ruokaympyrän tai ruokakolmion jokaisesta ryhmästä jotain tai se korvataan sopivilla ruoka-aineilla. (Hasunen ym. 2004, 26.)

8 8 KUVA 1: ruokakolmio ja ruokaympyrä Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viljatuotteilla on suomalaisessa ravitsemuksessa keskeinen asema. Niiden tärkkelys on energianlähteenä edullista ja osa päivän proteiineista saadaan niistä. Viljatuotteet kuten puurot ja täysjyväleivät sisältävät runsaasti kuitua, b- vitamiinia, rautaa, sinkkiä, magnesiumia ja seleeniä. (Kylliäinen & Lintunen 1998, ) Kasvikset ovat tärkeä osa lapsen päivittäisestä ruokavaliosta. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulee saada jossain muodossa jokaisella aterialla ja välipalalla. Kasvikset sisältävät niukasti energiaa, mutta niistä saadaan runsaasti kuitua, A-vitamiinia, C-vitamiinia, foolihappoa, kaliumia ja magnesiumia. Lisäksi porkkanasta saadaan runsaasti beetakaroteenia. Marjat ja hedelmät sisältävät vähän energiaa. Niissä on runsaasti C-vitamiinia ja karoteenia sekä kivennäisaineita, kuten kaliumia ja magnesiumia. Marjat ja hedelmät ovat lisäksi myös hyvä kuidun lähde. (Kylliäinen & Lintunen 1998, ) Lihalle, kalalle ja kananmunalle yhteistä on runsas proteiinipitoisuus. Nämä sisältävät myös runsaasti B-vitamiinia, rautaa, seleeniä ja sinkkiä. Kalassa on näiden lisäksi myös D-vitamiinia. Huomattavaa on, että rasvapitoisuuden vaihtelut vaikuttavat energiasisältöön. Lapsiperheille suositellaan vähärasvaista naudan jauhelihaa sekä broileria ja kalaa niiden hyvän rasvan laadun takia. Kalaa tulisi syödä vähintään kahdesti viikossa, broileria useamminkin. Kananmunan keltuaisesta saadaan proteiinien ja B-vitamiinin lisäksi A- vitamiinia, D-vitamiinia, rautaa ja kolesterolia. (Kylliäinen & Lintunen 1998, 99.)

9 9 Maitovalmisteita lapsien tulisi saada 5 6 dl päivittäin. Lisäksi lapsille suositellaan 2 3 viipaletta juustoa joka päivä. Maitotuotteista saatava energiamäärä vaihtelee runsaasti niiden sisältämän rasvan mukaan. Lapsille suositellaankin rasvattomia ja vähärasvaisia tuotteita. Energian lisäksi maitotuotteista lapsi saa proteiinia, kalsiumia, sinkkiä, seleeniä ja jonkin verran A-, B- ja D-vitamiinia. Maitotuotteista saadaan 80 prosenttia päivittäisestä kalsiumista, joten maitoallergikoilla erityisesti kalsiumin saannin turvaaminen on tärkeää. Maitoallergisilla lapsilla maitotuotteiden tilalla käytetään erityismaitovalmisteita sekä kalsiuminlisää. (Salo 2000, 61.) 2.1 Allergiat ja ravinto Allergia on usein koko elämän kestävä immuunipuolustuksen häiriö, joka voi huonontaa elämänlaatua ja aiheuttaa paljon lääkärissä käyntejä, sairaalahoitoja ja lääkkeiden käyttöä. Lääketieteessä allergialla tarkoitetaan immunologisten mekanismien välittämää haitallista reaktiota. Allergia voi ilmetä joko nopeina eli IgE-välitteisinä että hitaasti kehittyvinä, eli ei IgE-välitteisiä allergiareaktioina. (Haahtela & Hannuksela 2007, 10.) Allergia oireet jaetaan kolmeen osaan: iho-oireisiin, suolisto-oireisiin ja hengitystieoireisiin. Atooppisen allergian taustalla on periytyvä taipumus muodostaa IgE- (immunoglobuliini E) vasta-aineita tavallisille allergeeneille kuten siitepölylle ja ruoka- aineille. IgE-välitteiseen allergiaan sairastumisen riski on kaksinkertainen lapsilla, joilla toisella vanhemmista on atooppista allergiaa. Riski on nelinkertainen, jos molemmilla vanhemmilla on atooppista allergiaa. (Dunder 2002, 125.) Atooppisessa allergiassa iholle tai limakalvolle joutunut allergeeni kulkeutuu solujen mukana elimistössä ja saa solut tuottamaan välittäjäaineita eli esimerkiksi IgE:tä. Oireet alkavat nopeasti ja voivat hävitä jo kymmenissä minuuteissa. Reaktio elimistössä kestää kuitenkin pidempään, sillä jossain määrin myös hitaan allergiareaktion solut aktivoituvat. (Mäkelä & Hannuksela

10 , ) Suolisto-oireista pahoinvointi, oksentaminen ja ripuli ovat yleensä IgE-välitteisen allergia ilmentymiä. (Garvey 2003, 46) Elimistön poikkeavan reagointitavan vuoksi atooppista allergiaa sairastava saattaa reagoida useille allergeeneille ja oireet voivat ilmetä vaihdellen eri elimissä (Haahtela & Hannuksela 2007, ) Tutkimuksen mukaa niillä lapsilla joilla on ige-välitteinen maitoallergia, on suurempi mahdollisuus sairastua muihin ruoka-aine allergioihin, astmaan tai saada muita hengitysteiden ongelmia, kuin niillä joilla on ei-ige-välitteinen allergia. (Meglio ym 2004, 980.) Hitaassa allergiassa viivästyneet reaktiot aiheuttavat kosketusihottumaa. Herkistyminen ei näy pistokokeissa eikä verestä löydy allergeenille ominaisia IgE-vasta-aineita. Toistuva ihokosketus allergeeniin aiheuttaa ihon lymfosyyttisten solujen (imusolujen) herkistymisen. Aina kun allergeenia pääsee iholle, solut reagoivat aiheuttaen allergisen tulehduksen. Reaktio ei näy heti kun altistumisen jälkeen, vaan se voi tulla jopa 4 5 päivää myöhemmin. Altistumiskohtaan ilmestyy ihottuma, joka voi levitä myös koko vartaloon, altistumiskohdan ulkopuolelle. Allergeeni paljastuu ihon kosketustesteillä eli epikutaanisilla lapputesteillä. (Haahtela 2003, 103.) Toisentyyppinen hidas allergiareaktio tapahtuu allergisessa keuhkorakkulatulehduksessa eli alveoliitissa. Tällöin allergeenit pääsevät hengityksen mukana keuhkoihin. Altistumisen ollessa voimakasta, elimistön puolustusjärjestelmä reagoi ja seurauksena voi olla keuhkojen allergistyyppinen tulehdus. Tavallisesti oireet; yskä, kuume ja hengenahdistus alkavat 4 8 tunnin päästä altistumisesta. (Haahtela 2003, 103.) Krooniset reaktiot, kuten refluksitauti, selvittämätön ripuli ja ummetus aiheutuvat yleensä ei-ige-välitteisestä allergiasta (Garvey 2003, 46). Iho-oireista nokkosihottuma ja atooppinen ihottuma ovat useimmiten ei-igevälitteisen allergian aiheuttamia. Vaarallisin oireista on anafylaksia. Oireilu voi ilmetä myös nuhana ja astmana. Harvinaisia oireita ovat niveloireet, munuaistulehdus ja virtsarakontulehdus. (Terho 2007, 286.)

11 11 Allergian oireet voivat olla lieviä tai vaikeita. Lievät oireet eivät välttämättä pahene, vaikkei niille tekisikään mitään. Lievät allergiaoireet ovat erittäin yleisiä ja ne katoavat usein vähitellen itsestään, erityisesti lapsilla. Lievään allergiaan riittää yleensä itsehoito ja seuranta. Diagnostisiin tutkimuksiin on syytä ryhtyä vain jos oireet jatkuvat, voimistuvat ja aiheuttavat merkittävän haitan. (Haahtela ym. 2008, 10.) Ruoka-allergia on usein ensimmäinen imeväisikäinen allergisen sairaus (Mäkelä 2007, 29). Lapsilla tavallinen ongelma on ruoka yliherkkyys, joka aiheuttaa nopeasti tai hitaasti ilmaantuvia iho- tai suolisto-oireita. Usein takana on alkava atooppinen allergia mutta on myös muita mekanismeja, eikä rajanveto erilaisiin intoleransseihin ole aina selvää. (Haahtela & Hannuksela 2007, 15.) Ruoka-allergiat voivat olla joko atooppisia IgE- vasta- aineiden välittämiä tai ei-ige-välitteisiä. Oireet esiintyvät iholla tai suolistossa, harvemmin hengitysteissä. (Mäkelä, 2007, 28.) Elimistön reaktiotapa ruoka- allergiassa on muuttunut ravinnon valkuaisaineita kohtaan elimistölle haitalliseksi tulehdusreaktioksi. Tulehdusreaktio aiheuttaa kliiniset allergia-oireet (Ponkkonen ym ) Varhaislapsuuden ruoka-allergioista toivutaan yleensä melko nopeasti ja ennusteeseen vaikuttaa ratkaisevasti taudin mekanismi. Pitkäaikaisessa etenevässä seurantatutkimuksessa on todettu ige-välitteistä maitoallergiaa sairastavista lapsista olevan 10 prosenttia vielä 9 vuoden iässä allergisia, kun taas kaikki ei-ige-välitteistä tautia sairastavat olivat parantuneet neljänteen ikävuoteen mennessä. Suurin osa näistä ei- IgE-välitteistä allergiaa sairastavat sietivät lehmänmaitoa jo 2-vuotiaana. Kananmuna-allergisilla lapsilla on julkaistu vastaavat tulokset. (Mäkelä 2007, 29.)

12 Ruoka-allergisen lapsen hoito Yleensä vanhemmat huomaavat lapsella oireita, joita aletaan epäillä jonkin ruoka-aineen aiheuttamiksi. Neuvolasta vanhemmat saavat ohjeita ihon hoitoon ja yksittäisiä, helposti korvattavia ruoka-aineita voidaan testata välttämisruokavaliolla perusterveydenhuollossa. Jos lapsen oireet ovat voimakkaita, saa lapsi lähetteen perusterveydenhuollosta Iho- ja allergiasairaalaan. Lähetteen voi kirjoittaa neuvolan lääkäri tai yksityinen lääkäri, yksityisillä lääkäriasemilla voidaan tehdä myös ruoka-ainealtistuksia ja allergiatestejä. (Helske, henkilökohtainen tiedonanto ) Ruoka-allergian toteaminen Lapset saavat lähetteen perusterveydenhuollosta Iho- ja allergiasairaalaan, jonne heidät kutsutaan lähetteen kiireellisyysluokan mukaan. Osaston lääkäri päättää lapsen hoidosta osastolla ja mahdollisista allergiatesteistä sekä altistuksista. (Helske, henkilökohtainen tiedonanto ) Ruokaallergiadiagnostiikka aloitetaan perusteellisella anamneesilla. Anamneesilla kartoitetaan mm. mahdolliset perintötekijät, jotka voivat altistaa allergioille, allergian oireet ja käytössä olevat lääkkeet sekä mahdollisesti jo todetut allergiat. Ihotesteillä eli prick-testeillä voidaan testata varsin luotettavasti IgEvälitteiset reaktiot. IgE-välitteiset reaktiot voidaan testata myös seeruminäytteestä spesifisellä IgE- määrityksellä. Keskeisten ruoka-aineiden, kuten maidon tai viljan aiheuttamissa allergioissa tarvitaan varmistukseksi myös välttämis-altistuskoe. Altistuskoe tehdään yleensä avoimena, mutta epäselvissä reaktioissa on luotettavampaa tehdä kaksoissokkoaltistuskoe. Kaksoissokkoaltistus voidaan tehdä esimerkiksi lapselle, jolla on allergiaoireet painottuvat suolisto-oireisiin. Kummassakin testissä ennen altistusta vältetään tutkittavaa ruoka-ainetta kahden viikon verran. Ruoka-aine poistetaan lapsen ruokavaliosta täydellisesti ja jos äiti imettää, poistaa äiti ruoka-aineen myös omasta ruokavaliosta. Välttämisen tarkoituksena on saada lapsi oireettomaksi,

13 13 erityisen tärkeää on saada lapsen iho siistiksi, jotta altistuksesta tulevat mahdolliset ihoreaktiot voidaan todeta. (Helske, henkilökohtainen tiedonanto , Kajosaari 2000, 268.) Altistus toteutetaan osastolla tai yksityislääkäriasemalla valvotusti. Altistus aloitetaan huulisivelyllä ja tämän jälkeen annokset annetaan suunkautta tietyin väliajoin. Koko altistuksen ajan oireita seurataan, ja oireiden ilmaantuessa lääkäri keskeyttää altistuksen ja toteaa sen positiiviseksi. Jos oireita ei ilmaannu altistuksen aikana, jatketaan altistusta kotona ja kirjataan oirepäiväkirjaa sekä sovitaan puhelinaika tai aika kontrolliin osastolle. (Helske, henkilökohtainen tiedonanto ) Kaksoissokkoaltistus aloitetaan myös valvotusti. Kaksoissokkoaltistuksessa annetaan ensin viikon ajan lapselle ruoka-ainetta A ja tämän jälkeen viikon ajan ruoka-ainetta B. Esimerkiksi vehnäallergiaa epäiltäessä lapsi saa toisena viikkona vehnää sisältäviä leipiä kotiin. Toisen viikon annoksessa leipien vehnä on korvattu lumeaineella. Kaksoissokkoaltistuksessa lääkäri tai vanhemmat eivät tiedä, kummalla viikolla on käytössä vehnä ja kummalla lumeaine. Vanhemmat täyttävät koko viikon ajan oirepäiväkirjaa. Jos testiviikkojen jälkeen on nähtävissä erot oireiden välillä, avataan sokkoaltistus ja tarkistetaan, mikä tuote on ollut käytössä oireiden aikaan. Jos oireissa ei ole eroja viikkojen välillä, todetaan altistus negatiiviseksi ja lapsi saa palauttaa epäillyn ruoka-aineen ruokavalioon. Jos oireita on ilmaantunut ja testi todetaan positiiviseksi, sovitaan uusi kontrolliaika osastolle. (Helske, henkilökohtainen tiedonanto ) Osa lapsista käy lastenosastolla kerran, toiset käyvät useamman kerran vuodessa monen vuoden ajan. Osastolta perhe saa tietoa lapsen allergiasta, ohjeita ihonhoitoon ja ruokavalion toteuttamiseen. Jokaisen lapsen hoitosuunnitelma on yksilöllinen ja hoito perustuu aina lapsen tarpeisiin. Altistuksia tehdään lapselle yleensä kerran vuodessa, jotta voidaan havaita allergioiden mahdollinen häviäminen. Jos lapsella todetaan ruoka-allergia, sovitaan kontrollikäynti osastolle ja muuten hoito tapahtuu

14 14 perusterveydenhuollon kautta, jollei uusia pahoja oireita ilmaannu. Tarvittaessa perheet ohjataan myös Iho- ja allergiasairaalan ravitsemussuunnittelijan ja ihotautilääkärin vastaanotolle. (Helske, henkilökohtainen tiedonanto ) Ruoka-allergisen lapsen ruokavaliohoito Maitoallergisen lapsen ruokavaliohoitona on maidon välttäminen ruokavaliossa. Alle kaksivuotiaille maitoallergisille lapsille valitaan erityiskorvike. Erityiskorvikkeita löytyy soijapohjaisina, digeroituina sekä synteettisenä aminohappovalmisteena. Soijapohjaisia erityiskorvikkeita käytetään yleensä yli puolivuotiailla lapsilla, joilla on iho-oireita. Digeroituja korvikkeita, joissa maidonvalkuainen on pilkottuna, käytetään alle puolivuotiailla ja suolistooireisilla lapsilla. Jos lapsi allergisoituu tavallisen maidon lisäksi myös soijapohjaisille ja digeroiduille valmisteille, käytetään synteettisiä aminohappovalmisteita. Näillä korvikkeilla on myös hintaeroa, sillä synteettiset korvikkeet ovat kalleimpia ja näihin Kela myöntää korvattavuuden, kun lapselle on tehty altistuskoe myös soijapohjaisille korvikkeille. Kela myöntää 75 prosentin korvattavuuden korvikkeille kahden vuoden ikään saakka. Kahden vuoden jälkeen korvikkeiden ei katsota olevan välttämättömiä ravinnossa ja lapsen ruokavaliossa huolehditaan maidon välttämisen lisäksi riittävästä kalkkikorvauksesta. (Kajosaari 2000, 270, Voutilainen, henkilökohtainen tiedonanto ) Viljat ovat alle 3-vuotiaan lapsen ruokavaliossa keskeinen ravinnonlähde. Allergian aiheuttanut vilja tulee korvata lapsen ruokavaliossa muilla sopivilla viljoilla, kuten tattarilla, hirssillä, riisillä ja maissilla. Vilja-allergiselle sopii myös luontaisesti gluteenittomat tuotteet. (Terho 2007,10.) Kananmuna-allergisen lapsen ruokavaliossa vältetään kananmunaa. Ravitsemuksellisesti kananmuna ei ole tärkeä ruoka-aine, eikä sitä tarvitse

15 15 korvata ruokavaliossa. (Voutilainen, henkilökohtainen tiedonanto ) Kananmuna-allergikoilla on huomattu olevan enemmän astmaa tai muita kroonisia hengitystieoireita kuin muille ruoka-aineille allergisilla (Garvey 2007, 46). Maito- ja vilja-allergioissa on yleensä hyvä konsultoida ravitsemussuunnittelijaa, sillä maito ja viljat kattavat yli puolet normaalilapsen energia- ja proteiinitarpeesta. Näiden perusruoka-aineiden allergiassa on lapsen ruokavaliossa paljon korvattavaa. Ruokavaliosta on varmistettava energiansaanti sekä proteiinin, kalkin, D-vitamiinin, raudan ja hivenaineiden saanti normaalin kasvun turvaamiseksi. (Kajosaari 2000, ) Ruoka-allergisen lapsen ihonhoito Ruoka-allergia saattaa olla vauva- ja leikki-iässä tärkein yksittäinen iho-oireiden aiheuttaja. Ruokien aiheuttamat iho-oireet ilmaantuvat yleensä suun ympärille, mutta ihottumaa voi olla myös koko keholla. Vauvaiässä ihottumat ovat yleensä poskilla ja eri puolilla kehoa, myös päänahassa. Leikki-iässä kasvoihottumat vähenevät ja ihottuma alueet sijaitsevat yleensä raajoissa. (Atooppinen iho ja lapsi 2006, 6.) IgE-välitteiset oireet ilmaantuvat yleensä nopeasti ihottumana tai nokkosihottumana. Krooniset iho-oireet, kuten esimerkiksi ekseema liittyvät yleensä ei-ige välitteiseen allergiaan. (Garvey 2003, 45.) Jos ruoka-aineet pahentavat atooppista ihottumaa tai ovat nokkosihottuman syy, tulisi ruoka-aineet poistaa ruokavaliosta. Ruoka-allergisten lasten kohdalla on tärkeää huolehtia lapsen ihon hoidosta. Tavallisesti lapsen ihon hoitoon riittää perusvoiteella rasvaus kerran tai kaksi päivässä. Ihon oikea hoito on tärkeää lapsen hyvinvoinnin vuoksi. Iho saattaa kutista ja vaikuttaa näin lapsen elämään koko ajan. Lapsi ei saa nukuttua ja kutinan vuoksi lapsi raapii ihon rikki, jolloin iho tulehtuu. (Atooppinen iho ja lapsi 2006, 6.) Perusvoiteiden ohella lapsen ihottuman hoidossa käytetään 1 prosenttista hydrokortisonivoidetta.

16 16 Kortisonivoidetta käytetään jaksoissa perusvoiteen kanssa, esimerkiksi viikko kortisonivoidetta ja sen jälkeen viikko perusvoidetta. Jos kortikosteroidivoiteilla ei saada hoitovastetta, voidaan käyttää lääkärin ohjeen mukaan pimekrolimuusi- tai takrolimuusivoidetta. (Reitamo 2005.) Ruoka-allergisen lapsen lääkehoito Vuonna 2008 julkaistiin Kansallinen allergiaohjelma Se on tarkoitettu koko väestölle, potilaille ja potilasjärjestöille, terveydenhuoltohenkilöstölle, viranomaisille ja lainsäätäjille. Ohjelmaan on koottu alaan liittyvä käypä hoito-suositus, joka toimivat myös allergiaohjelman tieteellisenä perustana. Ohjelman yhteydessä on kehitetty ohjelmisto allergian hallintaan. (Haahtela ym. 2008, 9.) Allergisella lapsella sairauden lääkehoitona on oireenmukainen lääkehoito. Lievien allergiaoireiden, kuten kutinan ja nokkosihottuman hoitoon voidaan lapselle antaa antihistamiinia suun kautta lääkärin antaman ohjeen mukaan. Antihistamiinilla on lievä unettava vaikutus, joten sen antaminen tulisi ajoittaa iltaan. Muita paikallisoireisiin käytettäviä lääkkeitä ovat esimerkiksi kortisonivoiteet sekä silmätipat. Suolisto-oireiden helpottamiseksi ei ole muuta hoitoa, kuin oireita aiheuttavan ruoka-aineen täydellinen välttäminen. (Terho 2008.) Ruoka-aineallerginen lapsi voi saada allergeenista myös vakavan anafylaktisen reaktion. Anafylaksian hoitona käytetään adrenaliinia, kortisonia ja antihistamiinia. Allergisen lapsen vanhemmat saavat osastolta ohjeet näiden käyttöön. Lapsille ja aikuisille on olemassa omat Epipen-kynät, jotka sisältävät adrenaliinia 0,3mg (aikuiset) tai 0,15mg (lapset). Epipen on kertakäyttöinen, ja se pistetään reiden lihakseen. Kortisonitabletti annetaan suun kautta kuten myös antihistamiini. (Haahtela 2002.) Varhaislapsuuden jälkeen jatkuvaan maitoallergiaan on alettu vuonna 2005 tarjota uutena hoitomuotona suun kautta tapahtuvaa lehmänmaito-

17 17 siedätyshoitoa. Tätä voidaan antaa 6-vuotiaalle tai vanhemmalle lapselle, jolla on todettu IgE-välitteinen allergia. Uuden hoitomuodon toimivuutta selvittävät Iho- ja allergiasairaala sekä Kuopion Yliopistollisen sairaalan lastenklinikka. Siedätyshoitoa voi saada kyseisistä paikoista. Siedätyshoito aloitetaan pienellä annoksella lehmänmaitoa ja annosta nostetaan hitaasti päivittäisillä maitoannoksilla. Siedätyshoitoa annetaan osastolla, joten lapsen ja vanhempien tulee sitoutua hoitoon. Annosta nostetaan viikoittain ja tavoitteena on päästä 2 dl:n vuorokausiannokseen. Koko 6 kuukautta kestävän hoidon ajan lapselle annetaan myös antihistamiinia suun kautta. (Kuitunen, Mäkelä & Remes 2008.) Maitoaltistusta on tutkittu jo aiemmin Italiassa, sen mukaan osa lapsista (71,4 %) kesti siedätyksen jälkeen 2dl maitoa/vrk. Osa lapsista (14 %) joutui keskeyttämään hoidon jo alkuvaiheessa oireiden vuoksi. (Meglio ym. 2004, 980) Uutta tutkimustietoa on saatu kansallista allergiaohjelmaa tehtäessä. On huomattu, että menetelmiä allergioiden hoidossa on muutettava. Allergioiden hoidossa siirrytään pelkästä oireiden hoidosta ehkäisyn ja ehkäisevän hoidon suuntaan. Syy allergioihin näyttää olevan suojaavien elämäntapa- ja ympäristötekijöiden väheneminen ennemmin kuin riskitekijöiden lisääntyminen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että väestön sietokyky allergeeneja ja ärsykkeitä vastaan on huonontunut ja sietokykyä on nyt tarkoitus vahvistaa. Ohjelman mukaan ihmisiä on rohkaistava yleistä terveyttä ja immuunipuolustusta vahvistavaan elämäntapaan, kuten liikuntaan ja luonnossa tapahtuvaan toimintaan. Tämä on erityisen tärkeää allergisille lapsille. (Rapo 2008, 3 6.) Kansiossa olevat ruoka-allergian hoito-ohjeet pohjautuvat uusimpaan kansalliseen allergiaohjelmaan. 2.3 Perheen ohjaus ja tukeminen lapsen sairastuessa Pitkäaikaisesti sairaan lapsen vanhemmat joutuvat monien hoitoon ja kasvatukseen liittyvien uusien vaatimusten eteen. Vanhempien tehtävänä on huolehtia sairaan lapsen jokapäiväisen elämän sujumisesta. Siihen kuuluvat

18 18 usein esimerkiksi lääkehoidoista huolehtiminen terveestä lapsesta poikkeavalla tavalla. Toinen keskeinen vanhempien tehtävä on sairaan lapsen kasvun ja kehityksen turvaaminen. (Kyngäs & Vuorimaa 2007.) Lapsen sairastuminen allergiaan vaikuttaa koko perheeseen. Pieni lapsi ei pysty itse huolehtimaan itsestään, vaan tarvitsee vanhempiensa apua sairauden hoidossa ja oireiden kurissa pysymiseen. Koko perhe joutuu sopeutumaan uuteen tilanteeseen lapsen sairauden myötä. Perheessä, jossa todetaan yhdellä tai useammalla lapsella ruoka-allergia, joudutaan opettelemaan uudet käytännöt ruokailun suhteen. Aikaisemmissa tutkimuksissa on tullut esille vanhempien tuen tarve lapsen sairastuessa. Kati Komulaisen Pro gradu-tutkimus (2005) käsittelee ruokaallergisten lasten vanhempien kokemuksia arjesta ja elämästä ja allergisen lapsen hoitamista ja selviytymistä. Vanhemmat ovat kokeneet lapsen oireiden seuraamisen, altistamiset ja vastuun lapsen hoidosta ja allergiaoireiden informoimisesta eteenpäin työläänä. Vanhemmat kokevat tarvitsevansa huomattavasti enemmän tukea kuin tähän mennessä he ovat saaneet. Erityisesti tuen tarve kohdistuu konkreettiseen tukemiseen arjen helpottamiseksi, eli vanhemmat kaipaisivat enemmän keskustelua ja tukea arjen sujumisesta ja ajankohtaisten kysymysten ratkaisemisesta. Nuutilan (2006) tutkimuksen mukaan vanhemmat kaipaavat enemmän tietotukea sekä neuvolasta että poliklinikalta sairauden toteamisvaiheessa. Usein tietoa on paljon, mutta se on pirstaleista ja termit ovat vaikeita ja tietoa koettiin saatavan vain kysyttäessä. Tuen muotoina kaivattiin erityisesti tietoa ja opaslehtistä, jossa olisi yhteystietojen ja puhelinnumerojen lisäksi tietoa eri järjestöistä. Lisäksi vanhemmat kaipasivat konkreettisia neuvoja siitä, miten arjesta selvitään. (Nuutila 2006.) Yhteiskunta tukee allergisia lapsia ja heidän perheitään vammaistuen muodossa, joka kuuluu Kelan tukien piiriin. Tuen suuruus riippuu siitä, onko lapsella todettu myös jokin muu sairaus, esimerkiksi vaikea astma. Viljaallergiselle lapselle vammaistukea myönnetään, jos lapsella on kielletty

19 19 ruokavaliosta vehnän lisäksi ruis ja ohra. Maitoallergian tai kananmuna-allergian vuoksi vammaistukea ei myönnetä. Maitoallerginen lapsi saa kuitenkin perusvammaistukea, jos hänellä on vaikean maitoallergian lisäksi todettu allergia vehnälle, rukiille tai ohralle. (Kela 2008.) Apua ja tukea allergioiden hoitoon on mahdollista saada myös eri järjestöiltä.

20 20 3. ALLERGIAKANSION LAATIMISPROSESSI Opinnäytetyönä tehty kansio tehtiin Iho- ja allergiasairaalan lastenosastolle (LIITE 1). Iho- ja allergiasairaala on HUS:in alainen ja toimii Helsingissä. Sen painopiste on poliklinikka- ja päiväosastotoiminnassa, mutta sairaalassa on myös vuodeosastoja aikuisille. Lastenosasto toimii maanantaista perjantaihin päivisin. Iltaisin vastaanottoja ei ole. Lastenosastolla ruoka- ja lääkealtistuksissa olevia lapsia seurataan aamusta iltapäivään, mahdollinen jatkoseuranta järjestetään lastenklinikalla. Osastolla hoidetaan myös erilaisia ihottumia ja astmaa sairastavia lapsia. Osaston ikärajana on 17 vuotta ja tämän täytettyään lapset siirtyvät aikuisten osastoille hoitoon. Aiheen rajauksen ja sisällön valinnan jälkeen valittiin produktiolle sopiva julkaisun muoto. Vaihtoehtoja olivat opaslehtinen, jonka vanhemmat saisivat viedä osastolta kotiin tai kansio, jota vanhemmat voisivat osastolla lukea. Keskustelua käytiin yhdessä osastonhoitajan kanssa, koska piti miettiä myös materiaalin päivittämisen mahdollisuuksia sekä kustannuksia. Osasto ei pystynyt osallistumaan kustannuksiin ja opaslehtisen päivittäminen koettiin hankalaksi. Kansio tulee halvemmaksi tuottaa, ja sen sivujen päivitys on helpompaa. Opaslehtisen hyviä puolia olisi ollut niiden kotiin viemisen mahdollisuus, jotta vanhemmat voisivat rauhassa perehtyä siihen. Lopulta materiaali päätettiin tuottaa kansion muotoon kustannus- ja päivityssyistä, mutta kansioon laitettiin myös kopioita jokaisesta sivusta, jotta vanhemmilla olisi mahdollisuus lukea tekstejä myös kotona. Opinnäytetyön aikatauluista sovittiin syksyllä 2007, kun opinnäytetöiden ohjausryhmä alkoi, ja aihe oli rajattu sekä yhteistyökumppani työlle löydetty. Työn tekeminen aloitettiin tutkitun tiedon etsimisellä. Keskustelua aikataulusta käytiin myös osastonhoitajan kanssa. Suunnitelmana oli tehdä alustava versio kansiosta toukokuuhun 2008 mennessä ja viedä valmis kansio osastolle syksyllä Alustavan version oli tarkoitus mennä vanhemmille koelukuun osastolle noin kuukaudeksi. Suunnitelman mukaan vanhemmilta saadut

21 21 palautteet piti käydä läpi kesän aikana. Tarkoitus oli muokata kansiota vielä palautteiden mukaan ja kuvittaa sekä värittää kansio alkusyksyllä. Raporttia suunnittelimme kirjoittavamme kansion tekemisen ohessa ja panostavamme siihen kesän aikana enemmän. Raportin ja lopullisen version kansiosta suunnittelimme saavamme valmiiksi alkusyksystä ja ilmoittauduimme lokakuun opinnäytetöiden jättöpäivään. Työn tekeminen eteni suunnitelman mukaan, vaikka kansioiden testausvaihe meni myöhemmäksi. Testausvaihe siirtyi, jotta osaston ylilääkäri sekä sairaanhoitajat saivat ensin lukea kansion. Raportti ja kansio valmistuivat aikataulun mukaisesti lokakuussa 2008 ja valmiin kansion luovutamme osastolle opinnäytetyöseminaarien jälkeen. 3.1 Toiminnallinen opinnäytetyö Toiminnallinen opinnäytetyö sisältää itse produktin lisäksi raportin. Raportista ilmenee mitä, miten ja miksi on tehty sekä työprosessin eri vaiheet ja koko työprosessin arviointi. (Vilkka & Airaksinen 2003, 65.) Tätä opinnäytetyötä tehdessä sen rinnalla kirjoitettiin raporttia työn eri vaiheista. Produktion suunnitteluvaiheesta ja valmistusprosessista kirjoitetaan työn edetessä. Lopussa kirjoitetaan raportin loppuun pohdinta kuinka produktin tekeminen onnistui ja mitä vaikeuksia sekä onnistumisen kokemuksia se aiheutti. (Vilkka & Airaksinen 2003, 129.) Kansiota tehdessä pidettiin rinnalla päiväkirjaa työn eri vaiheista, niiden sujumisesta ja uusista asioista joita opittiin. Näin ollen itse raportin kirjoittaminen lopulliseen muotoon on helpompaa, kun koetut asiat työn teossa ovat kirjattu päiväkirjaan. Toiminnallinen opinnäytetyö tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista, opastamista, toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä. Se voi olla alasta riippuen esimerkiksi ammatilliseen käytäntöön suunnattu ohjeistus tai opastus ja sen toteutustapana voi olla kohderyhmän mukaan kirja,

22 22 kansio, vihko, opas tai esimerkiksi kotisivut. Toiminnallinen opinnäytetyö voidaan toteuttaa kehittämishankkeena tai produktiona. Produktion tarkoituksena on tehdä jokin tuote, mikä samalla kehittää työvälineitä käytännön toimintaan. (Kuokkanen, Kivirinta, Määttänen & Ockenström 2007, ) Tässä opinnäytetyössä ensisijaisena tavoitteena on antaa vanhemmille tietoa ruoka-allergioista sekä neuvoja, kuinka hoitaa ruoka-allergioiden aiheuttamia oireita ja antaa apua erikoisruokavalion noudattamiseen. Tavoite on tarkoitus saavuttaa tuottamalla kansio, joka sisältää tietoa ruoka-allergioista, niiden yleisimmistä oireista ja hoidosta. Kansioon on myös kerätty ohjeita erikoisruokavaliota noudattaville perheille kaupassa käyntiä ja ruoanlaittoa varten. Toisena tavoitteena on antaa henkilökunnalle uusi työväline, jota voi hyödyntää vanhempien kanssa keskustellessa. Vanhemmille ei välttämättä tule mieleen kaikkea mihin allergiat vaikuttavat. Kansiota lukiessa heille voi herätä kysymyksiä, joissa henkilökunta voi heitä opastaa. Opinnäytetyön tekijöiden tavoitteena on lisätä omaa tietoa allergioista ja kehittää yhteistyötaitoja eri tahojen kanssa sekä oppia laatimaan kirjallisia ohjeita. Toinen meistä opinnäytetyön tekijöistä valmistuu terveydenhoitajaksi, ja vanhempien kanssa toimiminen tulee hänelle työelämässä olemaan todennäköisesti jatkossakin näkyvässä osassa. Myös yhteistyö HUS:in kanssa on ollut tärkeää, koska se on mahdollisesti yksi tulevista työnantajista. Toiminnallisessa opinnäytetyössä ei tarvitse aina käyttää tutkimuksellisia menetelmiä. Toiminnalliseen opinnäytetyöhön hankittavan tiedon ja aineiston keräämisessä pitää olla tarkkaavainen, koska helposti työn laajuus paisuu kohtuuttomaksi; varsinkin jos työhön yhdistetään selvitys. (Vilkka & Airaksinen 2003, 56.) Tässä opinnäytetyössä produktion ja raportin lisäksi tehtiin kuitenkin myös avoin kyselylomake vanhemmille (LIITE 2). Kyselylomakkeen tarkoitus on auttaa arvioimaan kansiota ja samalla testata työn toimivuutta. Vanhemmat saivat vastata kyselylomakkeeseen nimettöminä ja palauttaa lomakkeen laatikkoon.

23 23 Kerätyn aineiston analysointi ei myöskään ole välttämätöntä toiminnallisessa opinnäytetyössä yhtä tarkasti kuin tutkimuksellisissa töissä. Tietoa voi kerätä esimerkiksi konsultaationa haastatellen asiantuntijoita. Näin kerättyä haastatteluaineistoa voi käyttää lähdekirjallisuuden tavoin päättelyn ja argumentoinnin tukena. (Vilkka & Airaksinen 2003, ) Vanhempien täyttämät kyselylomakkeet käytiin läpi, ja näiden palautteiden mukaan kansion sisältöä mietittiin vielä uudelleen. Kyselyn vastauksia ei analysoitu tarkemmin. Kansiota tehdessä konsultoitiin myös Iho- ja allergiasairaalan ravitsemussuunnittelijaa. 3.2 Sisällön valinnat Kirjallisuuskatsauksen jälkeen kansion sisällön aiheita mietittiin yhdessä osastonhoitajan ja muun osaston henkilökunnan kanssa. Heiltä saatiin tietoa, mitkä asiat vanhempia kiinnostavat. Osastonhoitajan kokemuksen mukaan lähes jokainen allergisen lapsen vanhempi kysyy samoja asioita. Nämä asiat koskevat allergian oireita ja periytyvyyttä ja imettävän äidin ravitsemusta. Vanhemmat haluavat myös usein tietää, voiko allergioita ehkäistä välttämällä yleisesti allergisoivia ruoka-aineita sekä parantuuko allergioista. Lisäksi IgEvälitteinen ja ei-ige-välitteinen allergia ovat termejä, joita vanhempien on vaikea ymmärtää. Nämä termit avattiin kansiossa, koska allergiaoireiden laatu ja allergioiden parantuvuuden ennuste riippuvat siitä, onko allergia IgE- vai ei-igevälitteinen.(helske, henkilökohtainen tiedonanto ) Opinnäytetyö rajattiin käsittelemään maito- kananmuna- ja vilja-allergioita, sillä ne ovat yleisimpiä pienten lasten ruoka-allergioita. Työssä käsitellään ruokaallergioiden oireita ja niiden hoitoa sekä arkipäivän elämässä ja toimissa selviämistä allergioiden aiheuttamista rajoitteista huolimatta. Opinnäytetyön ulkopuolelle on rajattu allergioiden toteaminen, kuten esimerkiksi se miten allergioita on mahdollista todeta. Tähän ratkaisuun päädyttiin, koska opinnäytetyön kohderyhmä on jo käynyt allergiatesteissä ja saanut tietää

24 24 allergiaepäilyjen olevan aiheellisia ja tarvitsevat ohjeita allergioiden kanssa elämiseen. Ravitsemussuunnittelija haastattelun pohjalta nousi keskeisesti esiin se, että vanhemmat tarvitsevat myös käytännön neuvoja siihen, miten osaavat löytää ruokakaupasta sopivat tuotteet allergiaa aiheuttavien raaka-aineiden tilalle. Esimerkiksi luontaisesti gluteenittomat tuotteet ovat usein pakasteina. (Voutilainen, henkilökohtainen tiedonanto ) Myös uusien raakaaineiden käyttöön kaivattiin neuvoja. Kansioon kerättiin neuvoja siitä, miten ruuan valmistamisessa voidaan käyttää korvaavia tuotteita allergisoivien tuotteiden sijasta. 3.3 Opaskansion rakenteeseen ja ulkonäköön vaikuttavat seikat Toiminnallisen opinnäytetyön kirjoittaminen käsittää kaksi prosessia silloin, kun varsinainen produktio sisältää tekstiä. Kansion tekstissä käytetään kohderyhmää puhuttelevaa ja sisällön kannalta tarkoituksenmukaista kirjoitustyyliä. Produktion tekstin tyylissä tulee huomioida kohderyhmän ikä, asema ja tietämys aiheesta, produktion käyttötarkoitus sekä erityisluonne. (Vilkka & Airaksinen 2003, 129.) Kielen ja sisällön produktiossa tulee olla sopivaa ja ymmärrettävää, turhia ammattitermejä välttävää. Lääketieteelliset termit tulisi selittää, jos niitä käytetään. (Torkkola, Heikkinen & Tiainen 2002, 46) Opinnäytetyön produktio-osuuden kohderyhmä koostuu alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmista. Kohderyhmän ikää tai ammattia ei ole määritelty. Lähtökohtana kansion tekstiä tehdessä on, että vanhemmat eivät ole terveysalan ammattilaisia, joten vältetään mahdollisimman paljon ammattikieltä ja vaikeita lääke- tai terveystieteellisiä termejä. Tekstit on kirjoitettu siten, että kansiota voi lukea, vaikka ei tietäisi etukäteen allergioista mitään. Joitakin

25 25 ammattitermejä jouduttiin käyttämään, mutta juuri siitä syystä kansion ensimmäisillä sivuilla on avattu allergiatermistöä lukemisen helpottamiseksi. Kohderyhmän valinnan jälkeen on tärkeää, että teksti, jota heille tuotetaan, vastaa heidän kysymyksiinsä. Parhaaseen tulokseen päästään, jos kohderyhmältä itseltään kysytään, mitä he haluavat (Parkkunen, Vertio & Koskinen-Ollonqvist 2001, 8). Vanhemmille annettiin mahdollisuus lukea kansio ennen lopullista versiota. Saatujen palautteiden perusteella kansioon ei tarvittu paljon muutoksia. Vanhempien palautteista selvisi, että kansio sisälsi heitä kiinnostavaa tietoa ja he olivat pitäneet lukemastaan ja että heidän mielestään teksti oli ymmärrettävää. Kansion sisällön tulee olla tarkkaa ja ajan tasalla olevaa tietoa. Kansion tulee vastata moniin erilaisiin kysymyksiin, esimerkiksi: mitä, miksi, miten ja milloin. Konkreettisin esimerkein ja kuvauksin voi selkeyttää käsiteltävää asiaa. Kirjallista ohjetta voidaan selkeyttää myös kuvin, kaavioin ja taulukkojen avulla. Tekstikappaleissa esitetään vain yksi asia per kappale, ja pääasia sijoitetaan ensimmäiseen virkkeeseen. Kirjasinkoon tulee olla riittävän suuri luettavaksi, vähintään koko 12. Tekstin tulee olla selkeästi jaoteltu ja aseteltu. (Torkkola ym. 2002, 59.) Hyvä tapa koota potilasohjetta on se, että kirjoitetaan tärkein ensin. Tämä on suositeltavaa siksi, että myös vain alun lukeneet saavat tietoonsa kaikkein olennaisimman. (Torkkola ym. 2002, 39.) Kansio on koottu niin, että se on yhtenäinen kokonaisuus. Jokainen kokonaisuus on kirjoitettu omalle sivulleen niin, että vanhemmat voivat ottaa kotiin mukaan luettaviksi ne sivut, jotka heitä kiinnostavat. Esimerkiksi maitoallergiaa käsittelevät asiat ovat omilla sivuillaan. Jokaisen sivun alalaidassa on kirjoituspäivämäärä, jotta kansiota lukevat tietävät, milloin tieto kirjoitettu. Tämä helpottaa myös osaston henkilökuntaa päivittämisessä. Kuvituksen käytöstä terveysaineistossa on hyötyä. Kuvituksella pystytään kiinnittämään lukijan huomio aineistoon ja sillä voidaan vaikuttaa asenteisiin ja

26 26 tunteisiin. Terveysaineistossa kuvituksen tärkein tehtävä on havainnollistaa käsiteltävää aineistoa. (Parkkunen ym. 17). Kansion kuvituksen on tehnyt toisen opinnäytetyöntekijän tytär. Kuvat on haluttu olevan värikkäitä ja lapsenomaisia. Näitä ominaisuuksia toivoimme kuvilta, että ne kiinnittäisivät lukijan huomion iloisuudellaan ja kotoisuudellaan. Aikuisen ammattikuvittajan käyttö oli myös mahdotonta kustannussyistä. 3.4 Kansion testaus ja saatu palaute Ennen varsinaista kansion testausta sen lukivat osaston ylilääkäri, sairaanhoitajat, osastonhoitaja sekä allergiasairaalan ravitsemussuunnittelija. Heiltä saatiin kirjallista palautetta, ja tekstejä muokattiin, ennen kuin kansio vietiin osastolle vanhempien luettavaksi. Ylilääkäri tarkisti tietojen oikeellisuuden ja antoi lisäksi muutamia korjausehdotuksia, siitä miten teksti olisi helpommin luettavaa. Hän kehotti myös tarkistamaan, että kaikki ohjeistus kansiossa perustuu uuteen kansalliseen allergiaohjelmaan. Sairaanhoitajilta saimme palautetta muuttaa tekstit mahdollisimman positiiviseen sävyyn ja he antoivat korjausehdotuksia muutamiin lauseisiin. Heidän ohjeidensa mukaan kansiosta muutettiin esimerkiksi lause Jos lapsen molemmat vanhemmat ovat atoopikkoja, lapsen vaarana kehittää allergiaoireisto on prosenttia" myönteisempään muotoon. Lopulliseen kansioon ko. lauseesta kohta lapsen vaarana vaihdettiin muotoon lapsen mahdollisuus. Sekä ylilääkärin että sairaanhoitajien palautteiden mukaan he kokivat kansion tarpeelliseksi ja tekstit selkeiksi. Kansioon ei haluttu lisää tekstiä, jotta se pysyisi selkeänä ja helppolukuisena. Palautteen mukaan tämänlaiset opinnäytetyöt kehittävät yhteistyötä ja helpottavat osaston toimintaa. Ravitsemussuunnittelijan antaman palautteen mukaan tarkensimme imettävän äidin ruokavaliota käsittävää kappaletta ja teimme pieniä muutoksia hänen antamiensa ehdotusten perusteella.

27 27 Kun tekstit oli muokattu henkilökunnan ohjeiden mukaan, vietiin kansio kuukaudeksi osastolle vanhempien luettavaksi. Heille jätettiin myös kyselylomakkeet (LIITE 2) ja palautelaatikko, johon he saivat jättää vastaukset nimettöminä. Vanhemmille suunnatussa kyselylomakkeessa haluttiin selvittää heidän mielipiteitään teksteistä. Vanhemmilta kysyttiin, olivatko kansion tekstit heidän mielestään tärkeitä ja vastasivatko tekstit heidän kysymyksiinsä. Kyselylomakkeen kautta saatiin palautetta vanhemmilta viisi kappaletta. Palautetut kyselylomakkeet oli huolella täytetty ja jokaiseen kohtaan oli vastattu. Palautteet käytiin läpi ja niistä etsittiin yhteneviä asioita, joiden mukaan kansioon tehtiin vielä pieniä muutoksia. Vanhemmat olivat pitäneet lukemastaan ja heidän mielestään teksti oli ymmärrettävää ja selkeää. Yksi vanhemmista kaipasi käytännön esimerkkejä kansioon, ja eräältä äidiltä saimme uuden neuvon kananmunan korvaamisessa ruoanlaitossa. Vanhempien mukaan he saivat etsimänsä tiedon kansiosta. Lisäksi vanhemmat pitivät hyvänä, että kansiossa on eritelty IgE-välitteinen ja ei- IgE-välitteinen allergia. Heidän mielestään kansio ei ollut liian laaja, sen ehti hyvin lukemaan odotushuoneessa. Muutama vanhemmista olisi kaivannut kansioon tietoa ristiallergioista. Ristiallergiaa ei kuitenkaan lisätty lopulliseen kansioon. Tämä jätettiin pois henkilökunnan ehdotuksen vuoksi, sillä heidän mielestään kansiota olisi pitänyt näin laajentaa käsittelemään myös siitepölyallergiaa, ja näin kansion yksinkertainen rakenne ja selkeys olisivat kärsineet.

28 28 4. POHDINTA Opinnäytetyö prosessina oli haasteellinen mutta mielenkiintoinen. Saimme perehtyä moniin meille uusiin asioihin sekä tutustua hyödyllisiin yhteistyökumppaneihin tulevaisuuden työelämää ajatellen. Prosessin aikana haastetta toi materiaalin rajaaminen sekä sen luotettavuuden tarkastaminen. Opinnäytetyönä tuotetun kansion sisällön rajaamisen koimme haastavina ja olemme perustelleet valintamme raportissa. Yhteistyökumppanina toimivalla lastenosastolla oli omat odotukset kansiolle ja vanhemmilla olivat osittain erilaisia odotuksia. Työtä tehdessä yritimme vastata mahdollisimman hyvin sekä vanhempien että osaston toiveisiin. Vanhempien palautteen mukaan he kaipasivat tietoa ristiallergioista ja olisimme voineet lisätä tästä tietoa. Osaston henkilökunta halusi jättää nämä pois kansiosta, sillä olisimme joutuneet laajentamaan kansiota silloin myös muilta osin. henkilökunnan mielestä kansio oli selkeämpi ilman lisäyksiä. Pohdimme pitkään tätä rajausta ja päädyimme jättämään ristiallergiat pois kansiosta, sillä työn laajentuessa emme olisi voineet saada kansiota ja raporttia suunnitellun aikataulun mukaisesti valmiiksi. Työtä tehdessä huomasimme yhteistyön merkityksen parityöskentelyssä. Yhteistyöstä oli apua, kun pystyimme keskustelemaan ja päättämään asioista yhdessä. Pystyimme hyvin myös jakamaan työn tekemisen tasapuolisesti ja kannustamaan toisiamme pysymään aikataulussa. Yhteistyön kannalta haastavaa oli saada aikataulut sopimaan yhteen ja löytää yhteistä aikaa työlle. Emme jakaneet työn tekemistä tarkasti, vaan osallistuimme yhdessä jokaiseen työn vaiheeseen. Opinnäytetyön raporttia kirjoitimme osittain kansion teon ohella ja osittain vasta kansion valmistumisen jälkeen. Jälkikäteen huomasimme, että raporttia olisi kannattanut kirjoittaa vielä enemmän kansion teon ohella, vaikka tiedot saimme kirjoittamistamme päiväkirjoista myös myöhemmin.

29 29 Kansion tekstien tuottaminen oli mielestämme myös haastavaa. Tekstien pitää olla selkeitä ja muotoiltu niin, että väärinkäsityksiä ei voi sattua eivätkä tekstit saa loukata tai syyllistää vanhempia. Erityisesti imetys on arka ja henkilökohtainen aihe, joten tekstin muotoilussa tuli kiinnittää huomiota kannustavaan sävyyn. Tekstien muotoilussa sekä valinnassa saimme korvaamatonta apua useilta alan ammattilaisilta sekä opinnäytetyötä ohjaavilta opettajilta. Kansio vastaa mielestämme odotuksiin, joita vanhemmilla sekä osastolla oli sitä kohtaan. Kansiosta on myös kiinnostuttu neuvolassa ja toinen meistä on sopinut erään Helsingin kaupungin äitiys- ja lastenneuvolan kanssa jatkoa tälle työlle. Opinnäytetyön pohjalta pidetään ruoka-allergioita käsittelevä keskustelu- ja neuvonta tilaisuus ruoka-allergisten lasten vanhemmille asukaspuistossa keväällä Tulevaisuuttamme sairaanhoitajana ja terveydenhoitajana ajatellen olemme onnistuneet solmimaan useita meille ammatillisesti tärkeitä kontakteja. Tulevaisuudessa tekemäämme kansiota voisi kehittää Internet versioksi, jotta se oli helpommin kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla ja sen päivittäminen olisi yksinkertaista ja nopeaa. 4.1 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus Opinnäytetyön eettisyys merkitsee sitä tapaa, jolla opiskelija ja ohjaaja suhtautuvat työhön, ongelmiin ja niihin henkilöihin, joiden kanssa produktiota tehdään. Eettisyys näkyy siinä, miten aihe valitaan ja miten prosessissa edetään. Opinnäytetyön tekijän etiikka näkyy myös sopimusten noudattamisessa, esimerkiksi aikataulussa pysymisessä. (Kuokkanen ym. 2007, 27.)

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Näiden sivujen tarkoituksena on antaa tietoa Sinulle ja perheellesi lasten ruokaaineallergian siedätyshoidosta. Tiedon avulla haluamme auttaa sinua selviytymään

Lisätiedot

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen

Lisätiedot

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allerginen lapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allergioiden

Lisätiedot

Milloin lähetetään lapsi ruoka-allergian takia lasten poliklinikalle tutkimuksiin?

Milloin lähetetään lapsi ruoka-allergian takia lasten poliklinikalle tutkimuksiin? Milloin lähetetään lapsi ruoka-allergian takia lasten poliklinikalle tutkimuksiin? Tiina Reijonen LT, ylilääkäri, lastenallergologian erikoislääkäri Lastenkeskus, keskussairaalapalvelut Kansallinen allergiaohjelma

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle:

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: Lasten ruoka-allergiatutkimus 1 Lomake nro (A- tai A0-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: I II Huoltaja palauttaa kyselylomakkeen. KYSY:

Lisätiedot

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Eroon aiheettomista allergiaruokavalioista. Erja Tommila

Eroon aiheettomista allergiaruokavalioista. Erja Tommila Eroon aiheettomista allergiaruokavalioista Erja Tommila 8.2.2018 Allergia-ohjelman tavoitteet ruoka-allergiassa mitään ei vältetä varmuuden vuoksi vältön tarve pitää osoittaa ja sitä pitää seurata aiheettomat

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin?

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin? Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin? Carita Baykan, sh Teija Leikkari, sh SEKS Ihot/pkl 16.3.2017 Atopiapotilas Ihotautien poliklinikalla Lähete, lääkäri ohjelmoi kiireellisyyden, potilaalle

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Allergiaohjaus tiivistettynä Kajaani Erja Tommila Projektivastaava, esh Filha ry

Allergiaohjaus tiivistettynä Kajaani Erja Tommila Projektivastaava, esh Filha ry Allergiaohjaus tiivistettynä Kajaani 12.10.2017 Erja Tommila Projektivastaava, esh Filha ry Atooppinen ekseema - krooninen sairaus Voiteet Perusvoide - ihon kosteuttamiseen yleensä 2 x vrk riittää - sopivin

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen vaikuttavat enemmän elämäntavat

Lisätiedot

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Kansallinen allergiaohjelma RUOKA-ALLERGIAKOULUTUS Aika: to klo 12:00-15:30 Paikka: PKSSK, keskussairaala, auditorio

Kansallinen allergiaohjelma RUOKA-ALLERGIAKOULUTUS Aika: to klo 12:00-15:30 Paikka: PKSSK, keskussairaala, auditorio Kansallinen allergiaohjelma 2008 2018 RUOKA-ALLERGIAKOULUTUS Aika: to 12.4.2018 klo 12:00-15:30 Paikka: PKSSK, keskussairaala, auditorio Ohjelma: 12:00 Tervetuloa Allergiaohjelman tavoitteet ruoka-allergiassa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Allergiaruokavaliot. Erja Tommila, Filha ry Anu Mikkola, Kymijoen Ravintopalvelut Oy

Allergiaruokavaliot. Erja Tommila, Filha ry Anu Mikkola, Kymijoen Ravintopalvelut Oy Allergiaruokavaliot Erja Tommila, Filha ry Anu Mikkola, Kymijoen Ravintopalvelut Oy Allergia-ohjelman tavoitteet ruoka-allergiassa mitään ei vältetä varmuuden vuoksi vältön tarve pitää osoittaa ja sitä

Lisätiedot

kauraa ei siedä gluteenitonta vehnätärkkelystä Ruoka-aineallergia, jossa vaikeita oireita Adrenaliiniruiske varalääkkeenä

kauraa ei siedä gluteenitonta vehnätärkkelystä Ruoka-aineallergia, jossa vaikeita oireita Adrenaliiniruiske varalääkkeenä RUOKAILIJAN PERUSTIEDOT Alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja täyttää Sukunimi Etunimet Päiväkoti / Koulu Huoltaja Sähköpostiosoite Syntymävuosi Ryhmä / Luokka Puhelinnumero ERITYISRUOKAVALIO TERVEYDELLISISTÄ

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

RUOKA-AINEALTISTUKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN ALLERGIAPOLIKLINIKALLA VUONNA 2010

RUOKA-AINEALTISTUKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN ALLERGIAPOLIKLINIKALLA VUONNA 2010 RUOKA-AINEALTISTUKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN ALLERGIAPOLIKLINIKALLA VUONNA 2010 Hanna Walle Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos / Lastentaudit

Lisätiedot

Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys

Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys ja riskitekijät --vuotiailla lapsilla Suomessa Etelä-Karjalan allergiatutkimus TUTKIMUSRYHMÄ Kaisa Pyrhönen LL, tutkija, KTTYL /Oulun yliopisto

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

ERITYISRUOKAVALIOT RASEKON OPPILAITOKSISSA OPAS

ERITYISRUOKAVALIOT RASEKON OPPILAITOKSISSA OPAS ERITYISRUOKAVALIOT RASEKON OPPILAITOKSISSA OPAS Kouluruokailun tavoitteena on tukea nuoren kasvua, kehitystä sekä terveellisiä ruokailutottumuksia. Tarvittaessa opiskelijalle tarjotaan allergian, muun

Lisätiedot

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Marianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari

Marianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari Marianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari 8.3.2017 sijaitsee U-sairaalan C-siivessä, k-kerroksessa 5 työntekijää, osastonhoitajana keskolan oh. o yhdyshenkilönä

Lisätiedot

Imeväisiän ruokavalio

Imeväisiän ruokavalio Imeväisiän ruokavalio Perusta terveelliselle ruokavaliolle muodostetaan jo imeväisiässä. Nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden havainnointi ja tunnistaminen ovat tärkeitä tekijöitä pienen imeväisen ruokailussa.

Lisätiedot

Haavapotilaan ravitsemus

Haavapotilaan ravitsemus Haavapotilaan ravitsemus Haavamessut 1.11.2017 Ravitsemusterapeutit Kati Venäläinen, Timo Valkonen ja Riikka Manninen Hyvän ravitsemuksen merkitys * Parantaa potilaan elämänlaatua: jaksaminen, mieliala,

Lisätiedot

Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein.

Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein. Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein. 1. Ruoka-ainekolmiossa ne elintarvikkeet, joita on hyvä syödä joka päivä,

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Merja Hietanen 1. Epäily lapsen ruokaaineallergiasta. perusterveydenhuollossa oikeasta diagnoosista allergiaruokavalion purkuun

Merja Hietanen 1. Epäily lapsen ruokaaineallergiasta. perusterveydenhuollossa oikeasta diagnoosista allergiaruokavalion purkuun Epäily lapsen ruokaaineallergiasta perusterveydenhuollossa oikeasta diagnoosista allergiaruokavalion purkuun Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, lastentautien- ja yleislääketieteen erikoislääkäri

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä hajusteet hiusvärit hennatatuoinnit Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä Allergialla ei ole palautusoikeutta Kosketusallergia voi syntyä, kun iho joutuu kosketuksiin herkistävien kemikaalien kanssa.

Lisätiedot

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 1. Suositukset ja nykytilanne - täysimetys, imetys - Lisäruokien aloitus 2. Katsaus tuloksiin Imeväisruokinta ja allergiset

Lisätiedot

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

LASTEN YLEISIMMÄT RUOKA-AINEALLERGIAT JA RUOKASIEDÄTYS

LASTEN YLEISIMMÄT RUOKA-AINEALLERGIAT JA RUOKASIEDÄTYS LASTEN YLEISIMMÄT RUOKA-AINEALLERGIAT JA RUOKASIEDÄTYS Tietopaketti ruokasiedätyksestä neuvola- ja kouluterveydenhoitajille Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, kevät

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI

VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI PORVOON MALLI - RUOKA-ALLERGIAT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI MITÄ TARKOITETAAN, KUN PITÄÄ

Lisätiedot

TUTKIMUSRYHMÄ ESTÖ TUTKIMUSVÄEST PILOTTITUTKIMUKSEN TARKOITUS. Kangasalla asuvat lapset, joiden syntymäaika oli:

TUTKIMUSRYHMÄ ESTÖ TUTKIMUSVÄEST PILOTTITUTKIMUKSEN TARKOITUS. Kangasalla asuvat lapset, joiden syntymäaika oli: Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys ja riskitekijät t --vuotiailla lapsilla Suomessa Etelä-Karjalan allergiatutkimus TUTKIMUSRYHMÄ Kaisa Pyrhönen LL, tutkija, KTTYL /Oulun yliopisto

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Puhelin/sähköposti. Diabetes (henkilökohtainen ateriasuunnitelma tarvittaessa liitteeksi)

Puhelin/sähköposti. Diabetes (henkilökohtainen ateriasuunnitelma tarvittaessa liitteeksi) ILMOITUS ERITYISRUOKAVALIOSTA 1(5) Voimassaolo: / /20 alkaen ei tarvitse uusia (keliakia, diabetes, laktoositon) RUOKAILIJAN PERUSTIEDOT Sukunimi Etunimi Syntymäaika Päiväkoti Koulu Huoltaja Ryhmä Luokka

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

www.vomoghundemat.fi

www.vomoghundemat.fi www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja

Lisätiedot

Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus

Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS

LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS Kaikki liikunta on lapselle hyväksi, olipa kyseessä koulumatkan pyöräily, välitunti- tai pihaleikit, ulkoilu perheen kanssa, harrastusliikunta tai muu arjessa tapahtuva liikkuminen.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot