Imeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset. Suvi Virtanen, tutkimusprofessori

Transkriptio

1 Imeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset Suvi Virtanen, tutkimusprofessori 1

2 Sisältö Suositukset imeväiselle Uuden suosituksen taustaa Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa Imettävän äidin ruokavalio Johtopäätökset 2

3 Imeväisikäisen lapsen ruoka: pääkohdat uudessa suosituksessa Useimmille täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneille lapsille äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta. Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään. Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin halutessa myös pidempään. Lapselle annetaan 10 µg/vrk D-vitamiinilisä 2 viikon iästä lähtien.

4 Kiinteää ruoan aloittamisen edellytykset Riittävä neuromotorinen kehitys: 1) lapsi pystyy olemaan istuvassa asennossa ja kannattamaan päätä tukevasti; 2) koordinoimaan silmiä, käsiä ja suuta; 3) nielemään kiinteää ruokaa. Yksilöllistä (4-6 kk)!

5 Kiinteää ruokaa - maisteluannoksina monipuolisesti maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk iästä Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen ja lapsentahtista imetystä jatketaan Maisteluannokset eivät syrjäytä imetystä äidinmaito on edelleen lapsen pääasiallinen ravinto Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa 6 kk iästä lähtien Puolivuotias lapsi osallistuu perheen ruokailuun maistelemalla perheen ruoista itselleen sopivia ruokia sekä aloittaa vähitellen sormiruokailemalla omatoimisen syömisen Lapselle tarjotaan soseaterioita

6 Kun äidinmaito ei riitä Kun tarvitaan lisämaitoa, annetaan äidinmaidonkorviketta: Äidinmaidonkorvikkeessa proteiinin, laktoosin, rasvan, vitamiinien, kivennäisaineiden määrä (laatu) imeväiselle sopiva; Lehmänmaito ja kasvipohjaiset maidot eivät sovellu alle 1- vuotiaalle. Kun yli 4 kk ikäinen lapsi tarvitsee lisäruokintaa imetyksen lisäksi, annetaan mieluummin kiinteitä ruokia kuin korviketta imetyksen jatkavuuden turvaamiseksi. Lapselle, jota ei imetetä, aloitetaan kiinteä ruoat noin 4 kk iässä yksilöllisen valmiuden mukaan Esityksen nimi / Tekijä 6

7 Imetyksen edut äidille ja lapselle Äidinmaito parasta ravintoa imeväiselle Monet ravintoaineet imeytyvät paremmin Edistää puolustusjärjestelmän kehittymistä ja suoliston kypsymistä Vaikuttaa edullisesti lapsen mikrobistoon Äidinmaito suojaa lasta infektioilta Edistää äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta Taloudellista ja ympäristöystävällistä Auttaa äitiä normaalipainon saavuttamisessa ja edistää äidin terveyttä Esityksen nimi / Tekijä 7

8 Vauvan ravitsemuksen vaikutus immunologisen sietokyvyn syntyyn eli tarkoituksenmukaiseen reagointiin ruuille 1. Rintaruokinta edistää suoliston optimaalista mikrobiston muodostumista ja suoliston ja puolustusjärjestelmän kypsymistä 2. Kiinteät ruoat: allergeenialtistuksen ajoitus vaikuttaa immunologisen sietokyvyn syntyyn

9 Kiinteiden ruokien aloittaminen ja allergioiden riski Välttämisruokavalioita suositeltiin aiemmin allergisille ja korkean allergiariskin lapsille: vielä v Isossa Britanniassa 45 % äideistä vältti ruokia 8-10 kk ikäisellä allergiapelon vuoksi Lisääntyvää näyttöä varhaisen allergeenialtistuksen hyödyistä on saatu etenevistä kohorttitutkimuksista: Allergisoivien ruokien kuten viljojen, kanamunan, kalan, maapähkinän varhainen aloitus (< 5-12 kk ikää) yhteydessä pienempään astman/allergisen nuhan/ruoka-allergian/allergisen herkistymisen riskiin; Useissa tutkimuksessa huomioitu käänteinen kausaliteetti ja mahdolliset sekoittavat tekijät hyvin. Kaksi satunnaistettua koetta osoittaa että aikaisempi altistus vähentää ruoka-allergian ja herkistymisen riskiä. 9

10 Varhainen maapähkinäaltistus (4-10 kk iästä 5 v:een) vähentää maapähkinäallergiaa lapsilla, joilla ihottuma/muna-allergia: satunnaistettu koe. Du Toit ym. NEJM 2015

11 Suurempi ruokien lukumäärä 6 ja 12 kk iässä yhteydessä pienempään pysyvän astman riskiin 5 v. ikään mennessä (Nwaru ym. JACI 2014). Ruokien lukumäärä Atooppisen astman riski [HR (95 % LV)] 6 kk iässä 0-4 ruokaa 5-6 ruokaa 7-8 ruokaa > 8 ruokaa 12 kk iässä 0-7 ruokaa 8-9 ruokaa ruokaa > 11 ruokaa 2.5 ( ) 2.4 ( ) 1.5 ( ) ( ) 2.9 ( ) 1.2 ( ) 1 Vakioitu mm. sukupuoleen, sisarusten lkm:ään, imeväisiän eläinkontakteihin, vanhempien astmaan & allergioihin ja äidin ikään, koulutukseen & tupakointiin.

12 Imeväisikäisen lapsen ruoka ja syömään oppiminen Keskeistä lapsen nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden havainnointi ja tunnistaminen Tutustumisruokia monipuolisesti 4-6 kuukauden iässä vauvan yksilöllinen kehitys huomioiden Lapsi harjoittelee perusmakuja ja suun motoriikkaa eri ruoka-aineilla Sanoitetaan ruokahetkiä lapselle nimeämällä ruokia ja puhumalla ruuasta Annetaan lapselle sopivaa syömistä perheen aterioilta, jolloin lapsi tutustuu luontevasti perheen ruokamaailmaan Sormiruoat ja mukin käyttö kehittävät pinsettiotetta ja harjaannuttavat kädestä syömistä 12

13 Imetystilanne ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa Esityksen nimi / Tekijä 13

14 Täysimetyksen kesto lapsen iän mukaan, osuus (%) ikäryhmään kuuluneista lapsista. Luvut perustuvat lapsen edellisen vuorokauden ruokintaan % < Ikä, kk Imeväisruokintaselvitys 2010/ Liisa Uusitalo 14

15 Imetettyjen lasten prosenttiosuus lapsen iän (kk) ja äidin koulutusasteen mukaan <1 >1 >2 >3 >4 >5 >6 >7 >8 >9 >10 >11 Imeväisruokintaselvitys 2010/ Liisa Uusitalo Perusaste Keski aste Alin korkea-aste tai al empi korkeakoul uaste Yl empi korkeakoul uaste tai tutki jakoul utus Uusitalo ym

16 Sairaalaruokinta Suomessa 3 ensimmäisen elinpäivän aikana vuosina Sairaalassa annettu lisämaito Osuus lapsista (%) N=1765 Luovutettu rintamaito 68 Äidinmaidonkorvike 30 TEDDY-tutkimus: Riikonen ym. julkaisematon

17 Kiinteät ruoat Kukaan ei ole altistunut Puolet altistunut 0.2 Korvike Ikä, kk Kaikki altistuneet Altistuminen äidinmaidonkorvikkeelle (katkoviiva) ja kiinteälle ruoalle (jatkuva viiva) lapsen iän mukaan (eloonjäämistodennäköisyys). DIPP-tutkimus: Erkkola ym. PHN Esityksen nimi / Tekijä 17

18 Suomalaisille lapsille lisäruoat aloitetaan varhain (osuus, %) Ruuille ensimmäisen kerran altistuneet (%) kk kk 4-6 kk 6-12 kk Äidinmaidonkorvike Juurekset, peruna Hedelmät, marjat Viljat Liha DIPP-tutkimus: Nwaru ym. JACI /03/

19 Suomalaisten imeväisten ruoankäyttö Ruoan kulutus ruokaryhmittäin, g/vrk Maitopohjaiset korvikkeet Viljat Liha, kala, muna Kasvikset Juurekset, peruna Hedelmät, marjat Imetetyt n= kk 6 kk Ei-imetetyt Imetetyt n=835 n=2323 Ei-imetetyt n= DIPP-tutkimus, julkaisematon havainto

20 Äidin imetysajan ruokavalio Äidin hyvä ravitsemustila edistää synnytyksestä toipumista, jaksamista ja imetyksen onnistumista Äidin ruoka vaikuttaa rintamaidon koostumukseen Useiden ravintoaineiden tarve suurentunut imetysaikana, erityistä huomiota äidin ruokavalion ravintotiheyteen Tutkimuksissa on havaittu, että äidin raskausajan ruokavalio on terveellisempi kuin imetysaikainen Puolisoiden vastuu perheen yhteisestä ruokataloudesta 20

21 Äidin ruokavalion laatu heikkenee imetysaikana Ruoankulutus, g/1000 kcal Raskaus Imetys Täysjyväviljavalmisteet Kasvikset Hedelmät Kala Rasvaiset ruoat Runsaasti sokeria sisältävät ruoat Kahvi Kulutus imetysaikana raskausaikaa pienempi; Kulutus imetysaikana suurempi, p <0.001 DIPP: Prasad ym. julkaisematon havainto

22 Johtopäätökset Tarvitaan imetyksen säännöllinen kansallinen seuranta Lisäruokinta aloitetaan usein tarpeettoman aikaisin jo ennen 4 kk ikää Allergioiden ehkäisyn kannalta monipuolinen altistuminen kiinteille ruuille maisteluannoksina 4-6 kk iässä tärkeää Äidin tukeminen imetyksen aikana: ruokavalio vaikuttaa suoraan äidinmaidon laatuun Kun koko perhe syö monipuolisesti ja säännöllisesti, imeväisen on helppo tulla mukaan perheen yhteiseen ruokailuun Yksilöllinen imetyksen tukeminen turhan korvikkeen välttämiseksi Varhaisella ravitsemuksella pysyviä vaikutuksia koko elämänkaaren varrelle 13/03/

23 Makumieltymykset opitaan varhain Lapset syövät mistä pitävät Pitävät siitä mikä on tuttua Tutuksi tulee se mitä tarjotaan usein Ref.Susanna Anglé

24 Esityksen nimi / Tekijä 24

25 Imeväisikäisen ravitsemus/porinaryhmät: Kysymyksiä imetyssuosituksesta ja makuannoksilla kiinteiden ruokien aloittamisesta Miten täysimetyssuositus 4-6 kk toteutuu käytännössä? mitä perheet kysyvät makuannoksilla kiinteiden ruokien aloittamisesta? miten makuannosten antaminen toteutuu käytännössä Millaista tukea/ohjausta perheet tarvitsevat? Miten suositus on vaikuttanut ohjauskäytäntöihin? Millaisia vaikutuksia suosituksilla on imetyksen toteutumiseen? Miten edistämme imetyssuositusten toteutumista?

26 Ohjauksen tueksi Imetyksestä ja imetyksen eduista kerrotaan jo alkuraskauden neuvolakäynneillä. Huomioidaan äitiä ja perhettä yksilöllisesti sekä rohkaistaan äidin itseluottamuksen vahvistumista ja oikean imetystekniikan löytymistä. Äitejä rohkaistaan vähintään 4 kuukautta kestävään täysimetykseen. Terveydenhoidon ja kumppanin tuki on hyvin tärkeää imetyksen onnistumiselle Perheen kanssa keskustellaan oikea-aikaisesta lapsentahtisesta lisäruokien aloituksesta. Tuetaan koko perheen säännöllisen ja terveellisen ateriakulttuurin kehittymistä 26

27 Randomized Trial of Introduction of Allergenic Foods in Breast-Fed Infants: relationship between mean weekly dose of peanut or egg protein and peanut/egg allergy. Early diet & development of asthma and allergies/virtanen