Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola

Transkriptio

1 Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola Suositukset ja nykytilanne - täysimetys, imetys - Lisäruokien aloitus 2. Katsaus tuloksiin Imeväisruokinta ja allergiset sairaudet 3. Menetelmälliset haasteet 4.Yhteenveto 1

2 Imeväisruokintaa koskevat suositukset Täysimetys (vain äidinmaitoa) WHO & Unicef (2003) Suomi (STM 2004) NNR 2012 Allergiaohjelma kk 6 kk 6 kk 4 6 kk Osittainen imetys 2 v (haluttaessa pidempään) 1v (haluttaessa pidempään) 1v (haluttaessa pidempään) 1v (imeväisiän ajan) Lisäruoat 6 kk Viimeistään 6 kk (yksilöllisesti 4 6 kk välillä) 6 kk (ei ennen 4 kk ikää) 4 6 kk Uudet varhaisravitsemussuositukset 2015 Imetyssuositusten toteutuminen (n = 5398) 4 kk iässä - 23 % täysimetettyjä - 68 % imetettyjä 6 kk iässä - < 1 % täysimetettyjä - 58 % imetettyjä Vuoden iässä 33 % imetettyjä 2

3 Imeväisruokintaan vahvimmin vaikuttavat perheen taustatekijät Vanhempien koulutus Äidin ikä Vanhempien tupakointi Sisarusten lukumäärä Synnytyssairaalassa lisämaitoa 71 %:lle imeväisistä (Uusitalo ym. 2012) vs. 80 %:lle DIPP-tutkittavista (Erkkola ym. 2009) % lapsista Suositus: Vastasyntyneelle annetaan ainoastaan rintamaitoa, elleivät lääketieteelliset syyt muuta edellytä. 3

4 Täysimetettyjen lasten osuus ikävaiheittain - sairaalaruokinta huomioitu - DIPP-tutkimus, seuranta-aineisto, n = 5993 OYK ja TaYKS (Erkkola ym. PHN 2009) - Imeväisruokintaraportti 2010, poikkileikkaustutkimus, n = 5398 koko Suomi (Uusitalo ym. 2012) DIPP-tutkimus Imetysraportti 2010 % lapsista Lapsen ikä kk Imetettyjen osuus ikävaiheittain % lapsista DIPP-tutkimus Imeväisruokintaraportti Lapsen ikä kk Erkkola ym. 2009; Uusitalo ym

5 Food & Nutrition Research 2013;57:20B23 Lisäruokien aloitusiät ja imetyksen kesto DIPPravintotutkimukseen osallistuneilla lapsilla, n = 5991, (med kk) - 63% lapsista sai lisäruokaa ennen 4 kk ikää (sis. korvike) - ensimmäinen kiinteä lisäruoka 3.5 kk iässä (vaihteluväli 0.7 8) Lehmänmaito, (äidinmaidonkorvike) 1.5 kk (0-18) Kananmuna 9.5 kk (1-41) Juurekset 3.5 kk (0.2-19) Hedelmät ja marjat 4 kk (0-12) Täysimetys 1.4 kk (0-8) Kokonaisimetys 7 kk (0-25) Vehnä, kaura, ruis, ohra 5 kk (0.2-23) Liha 5 kk (1-24) Kala 7 kk (1-25) Erkkola ym. PHN

6 Imeväisruokintaselvitys 2010, Uusitalo ym % 3 kk:n, 55 % 4 kk:n ja 83 % 5 kk:n ikäisistä oli saanut kiinteää lisäruokaa Imetys ja allergiset sairaudet Onko näyttöä yhteydestä?? 6

7 PubMed-haku tammikuu 2015 Hakusana # viitteet kaikki breast feeding allergy breast feeding & allergy breast feeding & food allergy breast feeding & asthma breast feeding & wheezing breast feeding & sensitization breast feeding & eczema breast feeding & rhinitis Meta-analyysit ja katsaukset Yhteys mahdollinen Ip ym Meta-analyysi 3 kk imetys vs. ei imetystä suojaa astmalta (OR 0.73; CI ), allergiaperimällä vaikutusta Täysimetys 3 kk vs. < 3 kk suojaa atooppiselta ihottumalta allergiaperimän omaavilla (OR 0.58; CI ) Brew ym. 2011: Meta-analyysi Ositettu analyysi: Imetys vähentää hiukan vinkunan riskiä OR 0.92; CI ) (alle 5v), mutta lisää hiukan astman riskiä (OR 1.10; CI ). Kaikkinensa näyttö ei ole riittävä. Matheson ym katsaus Imetys voi suojata vinkunalta varhaislapsuudessa, mutta lisätä kouluiän ja aikuisiän astmariskiä. Ei näyttöä Yang ym Meta-analyysi Täysimetys 3 kk ei yhteydessä atooppisen ihottuman riskiin. Kramer & Kakuma 2012: Cohrane Database Systemaattinen katsaus 6 kk täysimetys vs. 3-4 kk täysimetetyt + osittainen imetys ei merkittävästi pienempää atooppisen ihottuman, astman tai muiden atooppisten sairauksien riskiä Hörnell ym NNR2012 katsaus Atooppisten sairauksien ja astman osalta ei johdonmukaista näyttöä. Kokeelliset tutkimukset eivät mahdollisia. Julkaisuharha? 7

8 Ensimmäiset lisäruoat ja allergiset sairaudet Onko näyttöä yhteydestä?? Allergiset sairaudet 5-vuotiailla Suomessa Tyypin 1 Diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy (DIPP) -tutkimus (seuranta-aineisto: OYKS & TaYKS vuosina syntyneet, n = 3781) Ei-atooppinen astma Atooppinen astma Astma yhteensä Allerginen nuha Hengityksen vinkuna Atooppinen ihottuma Ruoka-allergia Hengitystieallergia Allerginen herkistyminen yht. 2,6 3,5 6, % Määritelmät: kansainvälinen ISAAC-lomake + seerumin IgE >= 0.35 ku/l 8

9 Allergisten sairauksien samanaikainen vallitsevuus (DIPP-tutkimus, Nwaru ym. JACI 2013) Atooppinen ihottuma n = 2448 Astma Allerginen nuha Atooppinen herkistyminen 578 Imeväisen ruokavalion monipuolisuus & astma DIPP-tutkimuksessa (Nwaru ym. JACI 2014) Yksipuolinen ruokavalio 6 ja 12 kk iässä lisää atooppisen astman riskiä 9

10 Imeväisen ruokavalion monipuolisuus & vinkuna, atooppinen ekseema ja allerginen nuha DIPP-tutkimuksessa (Nwaru ym. JACI 2014) Yksipuolinen ruokavalio lisää vinkunan ja allergisen nuhan riskiä Ruokavalion monipuolisuus ja herkistyminen ruoka-aineille ja hengitystieallergeeneille 3 kk Ruoka-aineille herkistyminen Hengitystieallergeeneille herkistyminen Ei ruokaa 1.39 ( ) 1.15 ( ) 1-2 ruokaa 1.36 ( ) 0.94 ( ) 3 ruokaa 1 1 p-arvo kk Ei ruokaa 1.15 ( ) 1.18 ( ) 1-2 ruokaa 1.78 ( ) 1.43 ( ) 3-4 ruokaa 1.41 ( ) 1.11 ( ) > 4 ruokaa 1 1 p-arvo < kk 0-4 ruokaa 1.46 ( ) 1.88 ( ) 5-6 ruokaa 1.31 ( ) 1.25 ( ) 7-8 ruokaa 0.81 ( ) 0.99 ( ) > 8 ruokaa 1 1 p-arvo Nwaru ym. Allergy

11 Imeväisruokinnan yhteys astman ja allergisen nuhan riskiin Nwaru et al. JACI 2013 Väitös 12/2014: Early life diet and asthma, with an emphasis on the role of fatty acids Mirka Lumia, DIPP-aineisto Lehmänmaitoallergia tärkeä sekoittava tekijä: johtaa merkittäviin ruokavaliomuutoksiin 4 v ikään saakka. (Lumia et al. JACI 2014) Poikkeava seerumin rasvahappoprofiili Lehmänmaitotuotteiden käyttö lapsuusiässä käänteisessä yhteydessä atooppiseen astmaan. Rintamaidon määrä ja kauran käyttö vähensivät eiatooppisen astman riskiä. Varhainen kalan aloitus suojasi lapsuusiän astmalta. 11

12 Erityisruokavaliot metropolialueen päiväkodeissa Uskonnollinen Ruoka-allergia Laktoositon/vähälaktoosinen Kasvisruokavalio Muu erityisruokavalio % LILLA-tutkimukseen osallistuneista (2013 n = 3204, 2014 n = 3178) Raportoidut erityisruokavaliot DIPP-tutkimuksessa (Kyttälä ym. 2008) 12

13 Yhteenveto DIPP-tutkimus ja muut tutkimukset: Lisäruokien aloitus imeväisiässä ja allergiset sairaudet Aikaisempi lisäruokinta yhteydessä pienempään astman, allergisen nuhan ja atooppisen herkistymisen riskiin Vahvin näyttö viljoille, kalalle ja kanamunalle astmassa ja kaikissa allergiavasteissa Ruokavalion monipuolisuus suojaa allergisilta sairauksilta. Käänteinen kausaliteetti ei selitä tuloksia Suositusten haasteellisuus: Muut krooniset sairaudet: esim. esidiabeteksessa päinvastoin; aikainen juuresten/viljojen aloittaminen suorassa yhteydessä tautivasteeseen Kritiikkiä: nopean kasvun myöhemmät metaboliset vaikutukset, neuromotorinen kehitys Suomen Allergiaohjelma; ESPGHAN & USA:n lastenlääkärit: täysimetys 4-6 kk, lisäruokinnan aloittamista ei syytä myöhäistää tästä Satunnaistetut kokeet Hydrolysaatit: (meta-analyysejä, sys. katsauksia; esim. Vandenplas et al. JPGN 2014) Korkean atopiariskin lapsilla pitkä hydrolysaattiruokinta estää imeväis- ja lapsuusiän allergioita ja lehmänmaitoallergiaa (verrattuna tavanomaiseen lehmänmaitopohjaiseen korvikkeeseen) Probiootit: (meta-analyysejä, sys. katsaus) Käyttö yhteydessä pienempään atooppisen ihottuman riskiin Kritiikki: tutkimukset pääosin pieniä ja tehty lisääntyneen atopiariskin lapsilla N-3 rasvahapot: (satunnaistettuja kokeita, sys. katsaus) Tulokset epäselviä allergioiden ja astman suhteen Tutkimukset enimmäkseen tehty lisääntyneen atopiariskin lapsilla 13

14 Tulossa: Kokeellinen EAT-tutkimus / UK, n = 2500: täysimetys 6 kk vs. täysimetys 3 kk + lisäruokien (riisi, jogurtti, pähkinä, kala, vehnä, muna, seesaminsiemen) aloitus Seurataan ruoka-allergioiden ilmaantuvuutta 3-vuoden ikään saakka. MENETELMÄLLISET HAASTEET Käänteinen kausaalisuus Imetyksen määritelmä Sairaalaruokinta Allergiavasteiden yhtenäinen diagnosointi Seuranta-ajan pituus Sekoittavat tekijät: Lisäruoka: mitä ja milloin? Sukupuoli, syntymäpaino, gestaatioikä, synnytystapa,.. Sosioekonominen asema, asuinpaikka Allergiaperimä Ympäristön muut altisteet: kotieläimet, sisarukset, päivähoito, tupakansavu, antibiootit 14

15 Imeväisen ravitsemuksen osatekijät: haasteellista erottaa yksittäisen osatekijän merkitys Lähtötilanne: äidin ruokavalio, ravintovarastot ja aineenvaihdunta ennen raskautta ja raskauden aikana Äidinmaito: äidin ruokavalio, ravintovarastot ja aineenvaihdunta Lisäruoat: äidinmaidonkorvikkeet, vellit, kiinteät lisäruoat, ravintovalmisteet, erityisruokavaliot Yhteenvetona Tue täysimetystä: Kaikissa väestöryhmissä tavoitteeksi 4 kk täysimetys Tue imetyksen jatkumista lisäruokien aloituksen rinnalla Tue sietokykyä Ei välttämisruokavaliota raskauden ja imetyksen aikana Monipuolinen ruokavalio jo varhain Lisäruoat 4-6 kk aikaikkunassa Kala, viljat, kananmuna; aloitusta ei myöhästetä Kasviksia, marjoja ja hedelmiä! 15

16 KIITOS! DIPP-ravintotutkimuksen allergiaryhmä: Bright I. Nwaru, Minna Kaila, Hanna-Mari Takkinen, Suvi Ahonen, Mirka Lumia, Jetta Tuokkola, Päivi Luukkainen, Johanna Metsälä, Maijaliisa Erkkola, Suvi Virtanen 16