Tervetuloa Kuntoutussäätiön koulutukseen 2013

Transkriptio

1 Tervetuloa Kuntoutussäätiön koulutukseen 2013

2 2 Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4 5 PL Helsinki p. (09) etunimi.sukunimi@kuntoutussaatio.fi

3 Tervetuloa Kuntoutussäätiön koulutukseen! Kuntoutussäätiö tarjoaa ajankohtaista osaamista kuntoutuksen ja sen lähialojen ammattilaisille. Monipuolisen täydennyskoulutuksemme avulla voit oppia ja uudistua, kehittää yhteistyötaitojasi, saada uusia ajatuksia ja ideoita oman työsi kehittämiseen ja asiakastyösi haasteisiin sekä irtaantua rutiineista. Järjestämme koulutustilaisuuksia, joita et muualta löydä. Kuntoutusalan täydennyskoulutukselle on nyt tilausta. Samaan aikaan kun hyvinvointipalvelujemme rakenteet uudistuvat ja resurssit niukkenevat, vaaditaan alan ammattilaisilta yhä enemmän osaamista. On kyettävä monialaiseen yhteistyöhön, osattava tunnistaa ja arvioida asiakkaiden tuen tarpeita sekä kyettävä ohjaamaan ja luotsaamaan heitä pitkäjänteisesti. Kuntoutus uudistuu ja kehittyy, ja kuntoutuksen velvoitteet ja osaamisvaatimukset koskettavat monia toimialoja. Alan ammattilaisten pitää myös pystyä hahmottamaan ja hallitsemaan palvelujärjestelmämme monitahoinen ja monimutkainen kokonaisuus, ja ohjaamaan kuntoutustarpeessa olevia asiakkaitaan oikealle palvelupolulle. Kuntoutussäätiön vuoden 2013 koulutustarjotin tarjoaa tietotaitoa juuri näihin osaamistarpeisiin. Tänä päivänä alan tutkimus- ja kehittämistoiminta on monipuolista vilkasta, ja se tuottaa uutta tutkittua tietoa ja kuntoutuksen menetelmiä. Nyt kehittämisen ytimessä ovat varhainen reagointi, kuntoutustarpeiden oikea-aikainen tunnistaminen ja kuntoutusprosessin mahdollisimman varhainen käynnistäminen. Tämä orientaatio merkitsee myös sitä, että kuntoutusosaamista tarvitaan yhä laajemmalla kentällä, työpaikoilla, työterveyshuollossa, julkisissa peruspalveluissa, ja itse asiassa kaikissa asiakastyön kontaktipinnan palveluissa. Kuntoutussäätiön vuonna 2013 järjestämä täydennyskoulutus on aktiivisesti ajan hermolla, ja koulutusohjelmamme teemojen skaala on laaja. Se tukeutuu vahvasti Kuntoutussäätiön oman tutkimus-, kehittämis- ja arviointitoiminnan osaamiseen. Tarjoamme sekä lyhyitä koulutustilaisuuksia että pitkiä koulutusohjelmia, ja voimme myös räätälöidä koulutusta työpaikallesi toiveidesi mukaan. Matti Tuusa koulutuspäällikkö Kuntoutussäätiö 3

4 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Paikka: Marina Congress Center, Helsinki Vuosittain järjestettävät Kuntoutuspäivät on tärkeä valtakunnallinen kuntoutusalan koulutustapahtuma, jonne kokoontuu 500 alan asiantuntijaa ja jossa käsitellään monipuolisia ja ajankohtaisia kuntoutusalan teemoja. Teema: Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja Työryhmät keskiviikkona I Osatyökykyisyys työelämässä I Eettisyys asiakastyössä vääryydet ja epäkohdat polttopisteessä I Ikääntyvien kuntoutus I Yhteisöpohjainen kuntoutus I Kuntoutuspalvelut elinkeinotoimintana Työryhmät torstaina I Kohti yhtenäistä työ- ja toimintakyvyn arviointia I Työikäisten kuntoutusmahdollisuudet I Nuoret ja tienhaara työelämään I Vaikeavammainen henkilö osallistujana kuntoutuksessa I Järjestötoiminnan arviointi ja seuranta Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen Kuntoutussäätiön verkkosivujen kautta asti osallistumismaksu on 440 (1. päivä 290, 2. päivä 250 ) alkaen osallistumismaksu on 490 (1. päivä 310 ja 2. päivä 270 ). sisältää luentomateriaalit, lounaat, kahvitarjoilut ja cocktail-tilaisuuden. Opiskelijahinta 200 /hlö (ei sisällä cocktail-tilaisuutta). Ryhmäalennus viiden henkilön ryhmästä -10 %, 10 henkilön ryhmästä -15 %. Kuntoutussäätiö Hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa. 41. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät Marina Congress Center, Helsinki Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja 4

5 Sisällysluettelo 6 Kuntoutussäätiön vuoden 2013 koulutusaikataulu 8 Asiakastyön etiikka autetaan asiakasta Esimies työkykyasioiden puheeksiottajana -valmennus Motivoinnin työvälineet ja (1 + 1 pv) 11 Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia työvälineitä maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaamiseen Aikuisten oppimisvaikeudet ja niiden psykologinen arviointi Työllisyyspalvelujen hyvät käytännöt valokeilassa vertaistuki ja ohjaus Arvioinnin lähtökohdat ja työkalut Kuntoutusosaamista työterveyshuoltoon ja henkilöstöhallintoon Eläkehylyt polttopisteessä mikä neuvoksi, mistä tukea? Työpaikkojen työkykyjohtamisen käytännöt ja (1 + 1 pv) 18 Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät Uutta näkökulmaa työkyvyn tukemiseen Kuntoutuksen tiekartta Kuntoutumista tukevan työotteen rakennusaineet Kuntoutusta lääkehoidon rinnalle Psyykkisen työkyvyn arviointi Oman hyvinvoinnin lähteillä -ohjaajakoulutus Koulutuspaikka ja ilmoittautuminen 5

6 Kuntoutussäätiön vuoden Kuntoutusta lääkehoidon rinnalle Kuntoutumista tukevan työotteen rakennusaineet Kuntoutuksen tiekartta Psyykkisen työkyvyn arviointi Oman hyvinvoinnin lähteillä Uutta näkökulmaa työkyvyn tukemiseen Syyskuu Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät Työkykyjohtamisen käytännöt työpaikalla ja Eläkehylyt polttopisteessä mikä neuvoksi, mistä tukea? Kuntoutusosaamista työterveyshuoltoon ja henkilöstöhallintoon Heinäkuu 6

7 2013 koulutusaikataulu Tammikuu Asiakastyön etiikka - autetaan asiakasta 6.2. Esimiesten työkykyasioiden puheeksiottajana -valmennus Oman hyvinvoinnin lähteillä Maaliskuu Motivoinnin työvälineet ja Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia työvälineitä maahanmuuttajaasiakkaan kohtaamiseen Arvioinnin lähtökohdat ja työkalut Aikuisten oppimisvaikeudet ja niiden psykologinen arviointi Työllisyyspalvelujen hyvät käytännöt - valokeilassa vertaistuki ja ohjaus

8 Helmikuu Asiakastyön etiikka autetaan asiakasta Pukeutuuko hyvän elämän määrittely vaaleanpunaiseen, mariraitaan, vaiko virkasiniseen? Koulutuksen tavoitteena on laajentaa asiakastyötä tekevien ammattilaisten ymmärrystä eettisesti hyvästä ja tuloksellisesta ihmisten kohtaamisesta. Koulutus tarjoaa runsaasti käytännön työvälineitä hyvään vuorovaikutukseen niin arkielämän kontakteissa kuin vaativissa asiakastyön tilanteissa. Koulutus avaa uusia näkökulmia ihmisten auttamiseen ja tukemiseen sekä työntekijän oman hyvinvoinnin edistämiseen. Koulutuksen keskeisenä johtolankana ovat ihmisten auttamisen ja tuen eettiset kysymykset, asiantuntijuuden ymmärrys ja valtakysymykset, hyvän kontaktin luominen, tavoitteisiin, ratkaisuihin ja uusiin näkökulmiin perustuva lähestymistapa. Koulutuksessa pyritään myös avaamaan omaa ymmärrystä arvomaailmojen kohtaamisesta ja asiakkaan tukemisesta hänen oman elämänsä tarinan rikastuttamisessa. Sisältö I Miksi on tärkeää puhua asiakastyön etiikasta? I Mistä syntyy aito kontakti ja kuulluksi tuleminen? I Mitä on asiantuntijuus? I Kenen tavoitteista ja arvomaailmasta käsin työskentelemme? I Voiko ihmistä auttaa rikastamaan ohutta tarinaansa? I Näkökulmissa liikkumisen taito ja hyöty I Onko meillä oikeus tulkintoihin, laatikoihin, luokituksiin? I Asiakastyön vaikuttavuus ja tuloksellisuus syntyy aidosta kohtaamisesta. I Mikä antaa virtaa ja voimaa ammattiauttajalle? Koulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaisille, potilas-, auttamis-, ohjaus-, ja valmennustyötä tekeville, TE-hallinnon, työeläkelaitosten, Kelan ja muiden vastaavien tahojen asiakastyötä tekeville henkilöille ja muille vuorovaikutustaitojensa kehittämisestä kiinnostuneille. Kouluttaja Psykoterapeutti, työnohjaaja, henkilöstövalmentaja Riitta Malkamäki, Sano Ky 200 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 8

9 Esimies työkykyasioiden puheeksiottajana -valmennus Hankalien asioiden puheeksiottaminen on yksi esimiestyön haastavampia tilanteita. Tämän tilanteen kohtaamiseen kannattaa valmistautua. Työpaikkoja on sairausvakuutuslain muutoksen myötä velvoitettu tuottamaan työkyvyn tuen tai sairauspoissaolojen hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen malleja, joissa sovitaan yhteistyöstä työterveyshuoltojen kanssa työkyvyn tukemisesta ja työhön paluun suunnittelusta. Tuotettujen mallien toimivuus ratkeaa työpaikoilla pitkälti vasta, kun esimiehet ottavat mallien velvoittamat työkykyasiat puheeksi ja perehtyvät työhönpaluun vaihtoehtoihin. Helmikuu Valmennuksen tavoitteena on, että osallistujat I ymmärtävät esimiehen velvollisuudet ottaa puheeksi työkykyyn liittyviä asioita I saavat valmiuksia arjen tilanteissa ottaa puheeksi hankalia asioita I tunnistavat puheeksiottamisen osana työkykyjohtamisen käytäntöjä. Sisältö I Esimiestyöhön liittyvät velvoitteet ja vastuut I Palaute ja vuorovaikutus esimiestyön arjessa I Kuinka ottaa hankalia asioita esiin työntekijä ja työyhteisön kanssa? Työnohjaaja, coach (ACC), OTK, Raija Peltola, Tereve Oy I Varhainen tuki ja työkykyasioiden puheeksiottaminen osana työkykyjohtamista I Puheeksiottovideot ryhmätyö I Yhteenveto vaikeiden asioiden puheeksiotosta Johtava projektipäällikkö, FL Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö I Työkykyjohtamisen tavoitteet ja käytännöt Kehittämis- ja arviointipäällikkö, TtM Pauliina Juntunen, Kuntoutussäätiö Valmennus on tarkoitettu kaikille esimiestyötä tekeville mukaan lukien väliesimiehet sekä henkilöstöhallinnon ammattilaiset, joiden tehtävänä on ottaa työntekijöiden kanssa puheeksi työssä jaksamiseen ja työstä suoriutumiseen liittyvät asiat. Vetäjä Kehittämis- ja arviointipäällikkö, TtM Pauliina Juntunen, Kuntoutussäätiö 300 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 9

10 Maalis-huhtikuu Motivoinnin työvälineet ja (1 + 1pv) Työntekijä voi vaikuttaa kannustavan ja motivoivan työotteensa avulla ratkaisevalla tavalla asiakkaan kuntoutumiseen, muutostyön käynnistymiseen ja siihen sitoutumiseen. Erilaisten asiakkaiden kanssa työskentely ja heidän motivointinsa, toisinaan hyvinkin haastavissa tilanteissa vaatii vahvaa ammattitaitoa. Miten valaa optimismia masentuneelle mielenterveyskuntoutujalle? Entä miten päästä muutostyön alkuun päihderiippuvaisen nuoren kanssa? Tai miten rakentaa yhteisiä tavoitteita pakolla palveluihin ohjatun ja toimenpiteitä vastustavan asiakkaan kanssa? Asiakastyötä tehdään oman persoonan avulla. Hyvän asiakaskontaktin ja -suhteen rakentaminen on taito, johon tarvittavia valmiuksia voi opiskella ja harjoitella. Yhteentörmäyksiä ja vastakkaisuuksien kärjistymistä voi usein välttää tai ainakin pehmentää, kun tietää miten toimia. Erilaisten asiakastilanteiden parempi ennakointi, omien toimintatapojen tutkiminen ja valmentautuminen antaa ammattilaiselle varmuutta omaan työhön. Motivointikoulutuksen tavoitteena on saada haasteelliset asiakastilanteet hallintaan antamalla osallistujille uusia näkökulmia, valmiuksia ja työkaluja oman työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Koulutuksessa keskitytään erityisesti hyvän vuorovaikutussuhteen rakentamiseen ja motivointitaitoihin. Tavoitteena on edistää ja syventää osallistujien taitoja asiakastyössä, lisätä työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista. Motivointikoulutus koostuu kahdesta koulutuspäivästä. Koulutukseen sisältyy myös koulutuspäivien välissä tehtävä oppimistehtävä. Sisältö I Ammattiauttaja muutoksen tuottaja, tukija vai este? Muutokseen tähtäävä työote päihde- ja mielenterveysasiakkaiden näkökulmasta. Tutkija Outi Hietala, Kuntoutussäätiö I Miten rakentaa muutokseen tähtääviä tavoitteita yhdessä asiakkaan kanssa? Mistä motivoinnissa on kysymys? Kouluttaja, työnohjaaja, YTM Antti Särkelä, Vihti I Voimaannuttavia menetelmiä haasteellisiin asiakastilanteisiin ja omaan hyvinvointiin Organisaatiokonsultti, kouluttaja, terapeutti Harri Hirvihuhta, Voitava Oy I Motivoivan haastattelun avulla hyvään vuorovaikutussuhteeseen asiakastyössä Sosiaalipsykologi VTT Leena Ehrling, Helsingin yliopisto/suomen mielenterveysseura Sosiaali- ja terveysalalla, kuntoutusalalla, TE-toimistoissa, opetusalalla, järjestöissä ja muissa asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät henkilöt, jotka tarvitsevat valmennusta asiakastyössä tarvittavien vuorovaikutustaitojen hiomiseen ja asiakkaiden elämään liittyvien muutosprosessien tukemiseen. Vetäjä Koulutuspäällikkö, YTL Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa.

11 Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia työvälineitä maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaamiseen Usein maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaaminen koetaan vaikeaksi, vaikka pohjimmiltaan tilanteessa ovat läsnä samat elementit kuin asiakastyössä yleensäkin: ohjausta tai tukea hakeva asiakas ja hänen kanssaan työskentelevä ammattilainen. Työntekijällä on käytössään sama osaaminen ja tieto-taito kuin muidenkin asiakkaidensa kanssa. Lisäksi maahanmuuttajien kanssa toimivien tahojen on hyödyllistä tunnistaa maahanmuuton psyykkiset vaikutukset, jotta he ymmärtävät kohtaamiaan ihmisiä entistä paremmin. Huhtikuu Koulutuksen tavoite on madaltaa kynnystä sekä antaa työvälineitä ja varmuutta maahanmuuttajaasiakkaan kohtaamiseen. Sisältö I Miltä maahanmuutto tuntuu? Maahanmuuton vaiheet ja tunteet I Miten tunnistaa maahanmuuttaja-asiakkaan tuen tarpeita? I Mistä löytää asiallista tietoa maahanmuuttaja-asiakkaille vaikeista elämäntilanteista, kriiseistä ja niistä selviämisestä, mielenterveyden ongelmista ja avunhakemista? I Mihin ohjata tuen tarpeessa olevia asiakkaita? Sosiaalityöntekijät, työvoimavirkailijat, opettajat ja muut maahanmuuttajia työssään kohtaavat ammattilaiset. Vetäjä Projektipäällikkö, VTM Sari Nyholm, Kuntoutussäätiö 250 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 11

12 Toukokuu Aikuisten oppimisvaikeudet ja niiden psykologinen arviointi Aikuisten oppimisvaikeuksiin liittyvä diagnosoinnin tarve on kasvanut, kun tukimahdollisuudet aikuisopiskelussa ovat lisääntyneet, mutta opiskelujärjestelyt edellyttävät yleensä todistusta oppimisvaikeuksista. Oppimisvaikeuksien arviointi on hyödyllistä myös työelämässä toimivien työjärjestelyjen löytymiseksi. Koulutuksessa käsitellään kehityksellisten oppimisvaikeuksien ilmenemistä aikuisiässä, niiden vaikutuksia työssä ja opinnoissa selviytymiseen sekä hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Lisäksi perehdytään psykologisessa tutkimuksessa käytettäviin oppimisvaikeuksien arviointimenetelmiin ja siihen, miten erityisesti lukivaikeus ilmenee tutkimuksissa. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota myös oppimisvaikeuksia kokevien näkökulmaan: mitä merkityksiä oppimisvaikeus saa aikuisuudessa, miten diagnoosi ja diagnosointiprosessi koetaan ja mitä seurauksia diagnoosilla voi olla? Lisäksi esitellään uutta oppimisvaikeuksiin liittyvää tutkimusta ja aikuisten omia selviytymiskeinoja. Psykologit Vetäjät Psykologi Johanna Nukari ja tutkija Johanna Korkeamäki, Kuntoutussäätiö 250 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 12

13 Työllisyyspalvelujen hyvät käytännöt valokeilassa vertaistuki ja ohjaus Kolmannella sektorilla on vahva rooli työhön paluuta ja työllistymistä tukevissa palveluissa, erityisesti uusien toimintamallien innovoinnissa ja kehittämisessä. Koulutuspäivän tavoitteena on nostaa esiin erityisesti sellaisia järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, joissa keskitytään vertaistukeen sekä asiakas- ja palveluohjauksen kehittämiseen. Koulutus tarjoaa osallistujille välineitä analysoida ja tunnistaa oman palvelu- tai hanketoiminnan onnistumisia ja kehittämiskohteita ja välineitä hyvien käytäntöjen levittämiseen ja juurruttamiseen. Toukokuu Sisältö I Mitkä ovat työllisyyspalvelujen hyvien käytäntöjen tunnusmerkkejä. I Esimerkkejä hyvistä vertaistuen sekä asiakas- ja palveluohjauksen käytännöistä. I Miten tuemme hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurtumista yleisiin palveluihin. Kolmannen sektorin organisaatioissa työhön paluuta ja työllistymistä tukevissa palveluissa toimivat asiantuntijat sekä kaikki työllisyyspalveluissa toimivat ammattilaiset, hankkeiden vetäjät, suunnittelijat ja päätöksentekijät. Vetäjä Koulutuspäällikkö, YTL Matti Tuusa ja asiantuntijana toimii projektipäällikkö, YTM Sari Pitkänen, Kuntoutussäätiö 250 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 13

14 Toukokuu Arvioinnin lähtökohdat ja työkalut Arviointiosaamisen merkitys on lisääntynyt järjestöissä ja projekteissa, joiden tulee kertoa toiminnastaan ja tuloksistaan yhteistyökumppaneille, rahoittajille ja muille sidosryhmille. Arviointitiedon keräämisen ja hyödyntämisen merkitys on kasvanut entisestään RAY:n uuden seurantajärjestelmän myötä. Arviointiosaaminen on yksinkertainen apu toiminnan kehittämiseen ja entistä paremman laadun varmistamiseen. Koulutuksessa käydään läpi itsearvioinnin ja arvioinnin konkreettisia keinoja ja välineitä. Arviointiosaaminen pitää sisällään monenlaisia osa-alueita, jotka saattavat jo olla käytössä järjestöissä, mutta niiden tunnistaminen ja hyödyntäminen ei ole vielä täysimittaista. Koulutuksen myötä osallistujat oppivat tunnistamaan entistä paremmin arviointiin liittyviä osa-alueita ja työkaluja. Lisäksi he oppivat hyödyntämään arviointitietoa toiminnan ja laadun kehittämisessä. Sisältö I Miksi arviointia? Arvioinnin merkitys laadun kehittämisessä I Arvioinnin ja seurannan yhteiset rajapinnat I Itsearviointi ja arviointiosaaminen laadun kehittämisen välineenä I Miten mitataan asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tyytyväisyyttä? I Toiminnan vahvuusalueiden, hyvien käytäntöjen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen arvioivan työotteen avulla Järjestötoimijat, jotka kaipaavat tukea itsearvioinnin ja arvioinnin käytäntöihin. Koulutus soveltuu parhaiten RAY-rahoitetun toiminnan parissa työskenteleville. Koulutukseen osallistuminen ei edellytä aikaisempaa arviointiosaamista, mutta koulutus soveltuu myös kokeneille kehittäjille. Vetäjät Arviointipäällikkö, YTM Henna Harju, projektipäällikkö, VTM Sari Nyholm ja kehittämiskoordinaattori, YTM Mona Särkelä-Kukko, Kuntoutussäätiö 200 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 14

15 Kuntoutusosaamista työterveyshuoltoon ja henkilöstöhallintoon Koulutuksen tavoitteena on lisätä kuntoutusosaamista työterveyshuollossa ja henkilöstöhallinnossa lähtien liikkeelle varhaisen välittämisen, tuen ja reagoinnin malleista ja edeten vaativampiin työssä jatkamisen ja työhön paluun haasteisiin. Työterveyshuollolla ja kuntoutuksella on keskeinen rooli työssä jatkamisen ja työhön paluun tukemisessa. Työterveyshuollon toiminnassa korostuu yhä enemmän työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistäminen ja yhteistyö työpaikkojen, terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen toimijoiden kanssa. Syyskuu Kehittämishankkeissa on luotu malleja, joiden avulla tuetaan esimiesten valmiuksia tunnistaa ja ottaa puheeksi työkykyongelmia ja lisäämään työpaikkojen työterveysyhteistyötä. Esittelemme tässä koulutuksessa malleja ja keinoja, joiden avulla työpaikoilla pystytään nykyistä paremmin hyödyntämään työterveyshuollon mahdollisuuksia työkyvyn hallinnassa, varhaisen välittämisen ja tuen toteuttamisessa, työkyvyttömyyden ehkäisemisessä ja työhön paluun tukemisessa. Työterveyshuolto on myös keskeisessä roolissa niissä tilanteissa, joissa työntekijä tarvitsee ohjausta ammatilliseen kuntoutukseen ja ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Kuntoutusjärjestelmämme on kuitenkin sangen monimutkainen. Käytännön työssä on usein vaikeaa löytää selkeää tietoa kuntoutuksen mahdollisuuksista, miten ja millaisin kriteerein eri järjestelmät ja niiden tarjoamat palvelut ovat käytettävissä ja kuka vastaa asiakkaiden prosesseista. Koulutus tarjoaa tietoa, erityisesti työterveyshuollon tarpeisiin siitä, miten kuntoutuksen palvelujärjestelmä kokonaisuudessaan toimii ja millaisia työssä jatkamista, työhön paluuta ja työllistymistä tukevia palveluja on tarjolla. Sisältö I Miten kuntoutuksen palvelujärjestelmä toimii? Mistä ja miten tukea työssä jatkamiselle, työhön paluulle ja työllistymiselle? I Työkyvyn tuki osana työterveysyhteistyötä I Aktiivinen työterveyshuolto keinoja työssä jatkamisen ja jaksamisen tukemiseen I Työterveyskuntoutus, -työterveys- ja kuntoutuspalvelujen integrointi uudeksi kokonaisuudeksi I Kelan työkykyneuvoja -palvelun avulla uusia käytäntöjä työhönpaluun tueksi I Miten kehittää työeläkekuntoutuksen, työpaikan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä? I Millaista on tuloksellinen työhön paluun ohjauksellinen tuki? I Aktiivisen tuen avulla työkykyongelmat hallintaan kuntatyöpaikoilla I Asiakaslähtöisiä ja oikea-aikaisia palveluprosesseja työterveyshuoltoon -kokemuksia palveluohjauksellista työotteesta I Miten työterveyshuollon ja kuntoutuksen välistä yhteistyötä pitäisi kehittää? Työterveyshuollon henkilöstö, työpaikkojen henkilöstöhallinto; kuntoutusalalla, terveydenhuollossa ja sosiaalivakuutuksessa työskentelevät eri ammattiryhmät sekä alan tutkimus- ja kehittämishankkeissa työskentelevät asiantuntijat. Vetäjä Koulutuspäällikkö, YTL Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö 380 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 15

16 Syyskuu Eläkehylyt polttopisteessä mikä neuvoksi, mistä tukea? Väliinputoamisen ongelma mittaa palvelujärjestelmämme toimivuutta ja avaa sen kipupisteitä. Vuosittain noin neljännes työkyvyttömyyseläkehakemuksista johtaa hylkypäätökseen. Tiedämme aivan liian vähän siitä, mitä hylkäävän eläkepäätöksen saaneille henkilöille tapahtuu, miten he rakentavat tulevaisuuttaan ja millaista tukea heille on tarjolla. Käytännössä näiden henkilöiden toistuvat tutkimus-, kokeilu-, kuntoutus- ja etuustoimenpiteet kuormittavat merkittävällä tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon, TE-hallinnon sekä sosiaalivakuutuksen palvelusjärjestelmäämme. Koulutuspäivän tavoitteena on avata tätä mustaa laatikkoa. Esittelemme erilaisia käynnissä olevia kehittämishankkeita ja toimenpideohjelmia, joiden tavoitteena on vähentää hylkypäätöksiä ja estää tällaiseen tilanteeseen joutumista. Nostamme myös esiin hyvin toimivia palveluja ja tukimalleja, joita voitaisiin soveltaa laajemmin tällaisten asiakkaiden tukemisessa. Koulutuksen avauspuheenvuoron Kohtuuttomat tapaukset, hyvinvointivaltion lupaukset ja sosiaalityö pitää YTT, lehtori Anna Metteri, Tampereen yliopistosta. Koulutus soveltuu sosiaali- ja terveydenhuollon, TE-hallinnon, kuntoutuksen, sosiaalivakuutuksen ammattilaisille, työkyvyn arviointeja tuottaville ammattilaisille, päätöksentekijöille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Vetäjä Koulutuspäällikkö, YTL Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö 260 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 16

17 Työpaikkojen työkykyjohtamisen käytännöt ja (1 + 1 pv) Hyvinvoivassa työpaikassa ollaan selvillä henkilöstön terveyden ja työkyvyn tilasta sekä osataan varautua henkilöstöriskeihin ennaltaehkäisevin ja varhaisen puuttumisen keinoin. Työkykyjohtaminen on parhaimmillaan työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon välistä tiivistä ja suunnitelmallista yhteistyötä. Työkyvyttömyysuhkan edessä työpaikka osallistuu selvittämään työssä jatkamisen mahdollisuuksia tilannekohtaisesti. Koulutuksen tarkoituksena on saada käsitys työkykyjohtamisen osa-alueista ja omaksua työkykyjohtamisen perusasiat, jota hyödyntämällä on mahdollista laatia omalle työpaikalle työhyvinvointimalli. Koulutus on kaksipäiväinen sisältäen pienen etukäteiskartoituksen omasta työpaikasta sekä välitehtävänä työhyvinvointimallin luonnoksen laatimisen omalle työpaikalle. Syys-lokakuu Lisäksi Kurssin osallistujalla on etukäteistehtävänä selvittää oman työpaikan nykykäytäntöä ennen ensimmäiselle koulutuspäivälle tulemista. Ilmoittautuneille lähetetään kirjalliset ohjeet asiasta noin 2 viikkoa ennen kurssin alkua. Harjoitustehtävänä työhyvinvointimallin laatiminen omalle työpaikalle koulutuspäivien välissä. Koulutus on tarkoitettu työpaikan työhyvinvoinnista vastaaville henkilöille, kuten esimiehille, väliesimiehille, henkilöstöhallinnon työntekijöille, työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille, työterveyshuollon ammattilaisille sekä työpaikan työterveyshuollon yhteyshenkilöille. Vetäjät Johtava projektipäällikkö, FL Pirkko Mäkelä-Pusa ja kehittämis- ja arviointipäällikkö, TtM Pauliina Juntunen, Kuntoutussäätiö 380 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 17

18 Syyskuu Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät Kuntouttavaa työtoimintaa on toteutettu maassamme yli kymmenen vuotta, ja toiminnan piirissä on vuosittain noin henkilöä. Kuntouttavan työtoiminnan ja kuntien toteuttaman muun työllistymistä tukevan toiminnan kehittäminen on tällä hetkellä ajankohtainen kysymys. Tähän liittyvä lakiuudistus on vireillä. Kuntien rooli vaikeasti työllistyvien asiakkaiden työhön aktivoinnissa ja kuntoutuksessa on vahvistumassa ja työllistymisen tukemisen kunta- ja seutukohtaiset yhteistyörakenteet ovat kovassa muutoksessa. Tämän koulutustilaisuuden teemana on sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma. Mikä kuntouttavassa työtoiminnassa kuntouttaa? Millaisen toiminnan, tuen ja ohjauksen avulla kuntouttava työtoiminta tukee asiakkaita heidän pyrkimyksissään työllistyä ja lisää heidän elämänhallintaansa? Etsimme vastauksia näihin kysymyksiin käytännön esimerkkien ja arviointitiedon kautta. Lähitulevaisuudessa sosiaalinen kuntoutus on tulossa lakisääteiseksi. Tavoitteenamme on tässä koulutustilaisuudessa tuoda näkyväksi sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toimintamalleja ja menetelmiä ja sitä kautta rakentaa yhteistä ymmärrystä sosiaalisesta kuntoutuksesta, sen käsitteestä, tavoitteista, toimintamalleista ja menetelmistä. Koulutuksen kohderyhmänä ovat kuntien työllisyyspalvelujen, aktivoinnin ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja päätöksentekijät sekä kaikki työllisyyspalvelujen ja aktivoinnin sidosryhmissä työskentelevät ammattilaiset. Vetäjä Koulutuspäällikkö, YTL Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö 350 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 18

19 Uutta näkökulmaa työkyvyn tukemiseen Koulutuksen tavoitteena on laajentaa työkyvyn käsitteen ymmärrystä. Nykyisin työkykykeskustelu keskittyy liiaksi työkyvyttömyyden arviointiin, kun huomio pitäisi kääntää jäljellä olevan työkyvyn tukemiseen. Työkyvyn tukitoimia toteutetaan työterveyshuolloissa, terveydenhuollossa, kuntoutuspalveluissa, työllistymistä edistävien palveluiden yhteydessä, työhallinnon toimenpiteenä. Myös työpaikoilla, työyhteisöissä, esimiestyössä, henkilöstöhallinnossa ollaan usein työkykyisyyteen liittyvien kysymysten äärellä. Lokakuu Ammattilaisilla on tärkeää olla laaja ymmärrys työkykyyn liittävistä yhteiskunnallisista arvoista sekä niistä ympäristöön ja yksilöön liittyvistä tekijöistä, jotka antavat erilaisia näkökulmia työkykyisyyteen. Koulutuksen tavoitteena on tuoda erilaisten asiantuntijoiden ja tahojen käsityksiä työkyvyn tukemisesta. Erityistä huomiota kiinnitetään ratkaisuihin joilla voidaan tukea työssä jatkamista erilaisten järjestelyiden avulla. Koulutuksessa nostetaan esiin käytännön esimerkkejä osatyökykyisten työssä jatkamisen, työhön paluun ja työllistymisen tukemisesta. Sisältö I Työkyvyttömyyden arvioinnista työkyvyn arviointiin I Muutoksen välttämättömyys ja hyvän elämän edistäminen näkökulmia masennukseen I Työeläkelaitoksen näkökulma työkyvyn arviointiin I Miten työnantaja ja työterveyshuolto huolehtivat työntekijän työkykyisyydestä? I Masennus yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä masennuksen selityksiä ja apukeinoja I Työvalmentajan tuella työelämään milloin työkykyä on riittävästi, miten sitä arvioidaan ja miten tukea työelämän ulkopuolelta työelämään I Kuntoutuksen näkökulma työkyvyn arviointiin I Ratkaisukeskeinen lähestymistapa masennuksen aiheuttaman sairausloman jälkeisen työhön paluun mahdollistajana I Työhön paluu projektin arvioinnin tuloksia Koulutus soveltuu sosiaali- ja terveydenhuollon, työterveyshuoltojen, TE-hallinnon ja kuntoutuksen edustajille, työvalmentajille, esimiehille sekä henkilöstöhallinnon ja työkyvyn arviointeja tuottaville ammattilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Vetäjä YTM, sosiaalityöntekijä, sosiaalipsykologi Raija Tiainen, Kuntoutussäätiö 380 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 19

20 Lokakuu Kuntoutuksen tiekartta Tarvitsetko omassa työssäsi perustietoutta siitä, miten ja minne ohjata kuntoutuksen tarpeessa olevia asiakkaitasi? Tai siitä, miten ja missä tämä tarve voitaisiin arvioida, mitä kuntoutussuunnitelmalta edellytetään, mitä palveluja eri kuntoutuksen osajärjestelmissä on tarjolla ja miten näiden palvelujen piiriin pääsee? Kuntoutussäätiön järjestämä kahden päivän koulutus tarjoaa tiiviin tietopaketin siitä, miten kuntoutuksen systeemi Suomessa toimii tällä hetkellä. Paneudumme koulutuksessa siihen, millaisin kriteerein, toimintatavoin ja palveluin eri osajärjestelmät, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, Kela, TE-hallinto, työeläkekuntoutus, palvelevat kuntoutusasiakkaitaan. Kuntoutuksen tiekartta koulutus auttaa sinua suunnistamaan kuntoutuksen viidakossa, löytämään siellä eri kohderyhmille sopivat reitit ja ohjaamaan asiakkaasi oikealle kuntoutuspolulle. Esittelemme myös luvassa olevia lähiaikojen muutoksia ja tulevaisuuden kehittämissuunnitelmia. Sisältö I Kuntoutuksen palvelujärjestelmä I Miten kokonaisuus toimii? I Mitkä ovat kehittämishaasteet? I Mitä muutoksia on luvassa? I Terveydenhuollon mahdollisuudet ja keinot arvioida, tukea ja ohjata kuntoutumista I Työterveyshuollon keinot ja välineet tunnistaa kuntoutustarpeita ja tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta I Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus I Työvoimapalvelut ja työhallinnon ammatillisen kuntoutuksen palvelut I Kelan kuntoutuksen mahdollisuudet ja palvelut I Työeläkekuntoutuksen mahdollisuudet ja palvelut I Ammatillinen koulutus osana kuntoutuksen palvelujärjestelmää I Vammaispalvelulaki ja sen perusteella järjestettävät palvelut I Kuntien sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistymistä tukevat palvelut Koulutus soveltuu eri toimialoilla asiakaspalvelussa työskenteleville ammattilaisille, jotka tarvitsevat perustietoa ja ymmärrystä kuntoutuksesta, tarjolla olevista palveluista ja siitä miten systeemi palvelee eri asiakasryhmien tarpeita. Vetäjä Koulutuspäällikkö, YTL Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö 380 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 20

21 Kuntoutumista tukevan työotteen rakennusaineet Kuntoutumista tukevan työotteen avulla tuetaan ihmistä kehittymään oman elämänsä subjektiksi, joka pystyy suunnittelemaan omaa elämäänsä ja sen hallintaa tilanteissa, joissa monenlaiset riskit horjuttavat elämän tasapainoa, tai kun elämänhallinta on jo suistunut raiteiltaan. Tarve yksilölliseen ja paneutuvaan tukeen ja ohjaukseen lisääntyy hyvinvointipalveluissamme. Erityisen haastavia ovat elämän siirtymävaiheet ja solmukohdat sekä pitkät kuntoutusprosessit, joissa tarvitaan monipuolisia palveluja ja hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Työntekijän vuorovaikutustaidot ja innostava ja kannustava työote vaikuttavat ratkaisevalla tavalla asiakkaan kuntoutumiseen ja muutokseen sitoutumiseen. Marraskuu Tämän kaksipäiväisen koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille uusia näkökulmia, valmiuksia ja työkaluja oman työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Koulutuksessa keskitytään erityisesti hyvän vuorovaikutussuhteen rakentamiseen, ohjaus- ja valmennustyöhön sekä vertaistuen hyödyntämiseen. Hyödynnämme koulutuksessa monipuolisesti kuntoutusalan asiakastyön osaamista, liittyen mm. mielenterveyskuntoutukseen, työllistymisen tukemiseen, päihdekuntoutukseen ja vertaistuen hyödyntämiseen. Tavoitteena on edistää ja syventää osallistujien taitoja asiakastyössä, lisätä työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista. Toteutustapana ovat luennot, kokemusten vaihto ja toinen toisilta oppiminen sekä toiminnalliset harjoitukset. Sisältö I Kuntoutusvalmius ja kuntoutumista tukevan asiakastyön lähtökohdat I Haasteelliset asiakastilanteet miten rakentaa luottamuksellisen vuorovaikutussuhde asiakkaiden kanssa? I Miten kehitän taitojani kuntoutujan valmentajana? I Miten tukea ja ohjata asiakasta erilaisissa elämän muutostilanteissa? miten kehittää vuorovaikutuksen ja tukemisen taitoja erilaisissa asiakastilanteissa? miten tukea ja ohjata kuntoutumista ja edistää yhteisten ratkaisujen löytämistä? Koulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollossa, TE-hallinnossa, sosiaalivakuutuksessa, opetusalalla, kuntoutuksen erityispalveluissa, järjestöissä ja muussa asiakkaiden ohjaustyössä tai palvelujen kehittämistyössä työskenteleville henkilöille, jotka haluavat uusia välineitä omaan asiakastyöhönsä. Vetäjä Koulutuspäällikkö, YTL Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö 380 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 21

22 Marraskuu Kuntoutusta lääkehoidon rinnalle Seminaarissa tarkastellaan kriittisesti eri näkökulmista sairastamisen sosiaalisia ulottuvuuksia ja pohditaan, miten nykyisiä hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä pitäisi kehittää. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt ovat kaksi merkittävintä kansanterveydellistä ongelmaa. Tule-sairaudet ovat hieman vähentyneet, mielenterveysongelmat sen sijaan yleistyvät. Joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. Lähes yhtä moni sairastaa elämänsä aikana ainakin yhden vakavan masennusjakson. Suomalaiset ovat alttiita lääkitsemään pahaa oloaan alkoholilla. Alkoholinkulutuksen lisääntyminen johtaa helposti muihin sairauksiin. Päihdeongelmaisella on usein muita, helpommin tunnistettavia ja hoidettavia ongelmia, ja terveyskeskuskäynnin jälkeen potilaalla on kädessään lääkeresepti. Mielenterveyslääkkeitä käyttävien suomalaisten määrä on lisääntynyt jopa enemmän kuin mielenterveysongelmien määrä. Seminaarissa tarkastellaan nykyisen perusterveydenhuollon toimivuutta sekä sen kykyä ja mahdollisuuksia vastata laajeneviin palvelutarpeisiin: Keskitytäänkö liiaksi sairauksien lääkitsemiseen? Mitä lääkehoidon rinnalle on tarjolla? Minkälaisia ovat potilaiden sosiaaliset tarpeet? Miten edistää potilaan työ- ja toimintakykyä? Miten hoito ja kuntoutus integroidaan saumattomaksi palveluketjuksi? Minkälaisia toimivia käytäntöjä kuntoutuksen toteuttamiseksi on kehitteillä ja kehitetty? Sisältö I Lääkitäänkö meidät hengiltä? I Onko koko elämänpiirimme medikalisoitumassa? I Tarvitsemmeko kaikkiin elämänongelmiin oman lääkityksen? I Miten purkaa perusterveydenhuollon kuormitusta? I Miten ratkoa sairastamiseen liittyviä sosiaalisiaongelmia? I Miten päästä irti päihderiippuvuuden ja mielenterveysongelmien kierteestä? Seminaari soveltuu sosiaali- ja terveydenhuollon, työterveyshuollon ja erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreille ja asiantuntijoille ja muille asiasta kiinnostuneille. Vetäjä Kehittämis- ja arviointipäällikkö, TtM Pauliina Juntunen, Kuntoutussäätiö 290 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 22

23 Psyykkisen työkyvyn arviointi Psyykkisen työkyvyn arviota tehdään terveydenhuollossa ja kuntoutuspalveluissa hyvin paljon, mutta muuallakin, kuten työhallinnossa ja työpaikoilla joudutaan ottamaan kantaa psyykkiseen työkuntoon. Psyykkisten sairauksien ja työn vaatimusten tunteminen on erittäin tärkeää. Työkykyä arvioitaessa on huomioitava oireita kokonaisvaltaisesti ja etsittävä yksilöllisiä ratkaisuja. Sairauden vaikeusaste ei ole käytännössä verrannollinen työkykyyn, ja ennustettavuuden kannalta monien psyykkisten sairauksien kausittaisuus tuottaa vaikeuksia. Arvioita tehdäänkin usein fyysisten sairauksien tapaan ja ennusteiden pettäminen tuottaa hämmennystä. Persoonallisuushäiriöt ja päihdeongelmat monimutkaistavat lisäksi arvion tekemistä. Marraskuu Koulutustilaisuudessa pyritään pohtimaan työkyvynarviota yleisimmin esiintyvien psyykkisten häiriöiden kannalta. Pyritään samalla tarkastelemaan sitä, miten työkykyä kuvattaessa tiedonkulku saataisiin entistä selkeämmäksi ja toimivammaksi. Sisältö I Mistä psyykkisen työkyvyn arvioinnissa on kyse? I Depressiopotilaan työkyvyn arvio I Kaksisuuntainen mielialahäiriön vaikutus työkykyyn I Toimintakyvyn arviointi skitsofreniassa I Persoonallisuushäiriö ja työkyky I Psykologin tutkimus psyykkisen työkyvyn arvioinnissa I ADHD-aikuisen työkyvyn arviointi I Päihdeongelma psyykkisen työkyvyn arvioinnissa I Psyykkiset ongelmat työllistymisessä/työ- ja elinkeinotoimiston näkökulma Mielenterveystoimistoissa, terveydenhuollossa, työterveyshuollossa, sairaaloissa, TE-hallinnossa, kuntoutuslaitoksissa ja muualla työkykyarvioita tekevät henkilöt sekä vakuutuslaitosten työkyvystä päättävät henkilöt. Koulutus sopii alan asiantuntijoille päivittämään heidän osaamistaan sekä niille, jotka ovat vasta aloittamassa työkyvyn arvioinnissa. Vetäjät Projektipäällikkö, PsL, psykologi, psykoterapeutti Pirjo Lehtoranta ja tutkimusjohtaja, FT, kliinisen neuropsykologian dosentti, neuropsykologi Erja Poutiainen, Kuntoutussäätiö 400 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 23

24 Oman hyvinvoinnin lähteillä -ohjaajakoulutus Hanki taidot ja valmiudet toteuttaa tuloksellista työuupumusta torjuvaa varhaiskuntoutusta! Oman hyvinvoinnin lähteillä -varhaiskuntoutus on kehitetty Kuntoutussäätiössä toteutetun JATS-hankkeen (Työssä jatkamisen tukeminen ja sairauslomakäytännöt) yhteistyöyritysten henkilöstöryhmille. Kuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä työuupumista ja tukea uupumuksesta elpymistä monipuolisten sekä luovuutta ja rauhoittumista että toiminnallisuutta hyödyntävien menetelmien avulla. Oman hyvinvoinnin lähteillä -ohjaajakoulutuksen tavoitteena on perehdyttää osallistujat kurssin tavoitteisiin, sisältöön sekä sen työskentely- ja ohjausmenetelmiin siten, että he pystyvät omassa toimintaympäristössään toimimaan kurssin ohjaajina. Lisäksi koulutus antaa valmiuksia oppia ohjaamaan kurssia läsnäolo- ja tietoisuustaitolähtöisesti, oman kokemuksellisuuden kautta. Koulutus rakentuu pitkälti vuonna 2009 julkaistun ohjaajan käsikirjan pohjalle. Varhaiskuntoutusmallia on hyödynnetty myös Kuntoutussäätiössä toteutetun Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) -hankkeen yhteistyöyrityksissä. Ajankohta , , ja seurantapäivä Sisältö Varhaiskuntoutuksen sisällöllisiä teemoja ovat I Uni, vireystila ja rentoutuminen I Ravinto hyvinvoinnin lähteenä I Mieli ja voimavarat I Liikunta ja itsestä huolehtiminen I Omat tarinat, valokuvat ja piirrokset I Sanoista teoiksi oman hyvinvointisuunnitelman laatiminen Varhaiskuntoutusmalli soveltuu erityisen hyvin hyödynnettäväksi esimerkiksi työterveyshuolloissa, kuntoutuslaitoksissa, aikuiskoulutuksessa tai muissa palveluorganisaatioissa, joissa etsitään uusia menetelmiä työuupumuksen ehkäisemiseksi tai siitä elpymisen tukemiseksi. Vetäjät Koulutuksen vetäjät työfysioterapeutti Kirsti Niskala ja työyhteisövalmentaja Sirpa Tujunen, Avire-Kuntoutus Oy 800 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 24

25 Koulutuspaikka ja ilmoittautuminen Paikka Kuntoutussäätiö, Pakarituvantie 4, Helsinki, ellei ohjelmassa toisin ilmoiteta. Ohjelmat Tarkat ohjelmat julkaistaan noin kolme kuukautta ennen tilaisuutta nettisivuillamme Ilmoittautuminen Kuntoutussäätiön nettisivujen kautta tai sähköpostilla Peruutukset Peruutuksesta on aina ilmoitettava. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista perimme 50 % osallistumismaksusta. Kaksi arkipäivää ennen koulutusta tai sen jälkeen tehdyistä peruutuksista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Esteen sattuessa osallistujan voi vaihtaa. Mikäli koulutus peruuntuu vähäisen osanottajamäärän vuoksi, Kuntoutussäätiö ei korvaa koulutuksesta aiheutuneita matka- ym. kustannuksia. 25

26 Lue Kuntoutus-lehdestä miten kuntoutus vaikuttaa tai mikä on Aslak Kuntoutus on vuonna 1978 perustettu kuntoutusalan tieteellis-ammatillinen lehti. Lehti kertoo ajankohtaista tietoa kuntoutuksen tutkimuksesta, menetelmistä, hankkeista, innovaatioista sekä seuraa alan yhteiskunnallista keskustelua. Lehteä julkaisee Kuntoutussäätiö. Otamme mielellämme vastaan tieteellisiä artikkeleita, katsauksia, puheenvuoroja, kirja-arvioita sekä juttuideoita. Kuntoutusportin kautta Kuntoutustietoon Kuntoutusportti on Kuntoutussäätiön ylläpitämä, kaikille avoin ja maksuton verkkoportaali, joka tarjoaa tietoa kuntoutuksesta, alan uutisista, toimijoista, tutkimuksista ja tiedonlähteistä. Sivusto ylläpitää kuntoutuksen tutkimus- ja hanketietokantaa ja tiedottaa kuntoutukseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista. Osoitteesta kuntoutusportti.fi löytyvät myös asiantuntija-artikkelit, uutuusjulkaisut, blogi ja toinen kuukausi ilmestyvä uutiskirje. Kuntoutusportti palvelee ammattilaisten lisäksi laajempaa yleisöä, sillä sivustolla on julkaistaan yleistajuisia artikkeleita kuntoutuksesta. Kansantajuiselle kuntoutustiedolle on tarvetta, koska Suomen kuntoutusjärjestelmä on monimutkainen: toimijoita on paljon ja jokaisella on erilaiset järjestämis- ja rahoitusperusteet. Esimerkiksi kuntoutuksen piiriin ensimmäistä kertaa päätyvä ei välttämättä löydä eri lähteissä hajallaan olevaa tietoa. Keskeinen tieto kuntoutuksesta löytyy yhdestä verkko-osoitteesta 26

27 Kuntoutussäätiö Kuntoutussäätiön tarkoituksena on yleishyödyllisessä mielessä tukea ja toteuttaa kuntoutuksen ja siihen läheisesti liittyvien sosiaali- ja terveysalojen palvelu-, tutkimus-, kehittämis-, kansalaisjärjestö-, koulutus- ja tiedotustyötä. Olemme asiantuntija kuntoutusjärjestelmän toimivuuteen, kuntoutustarpeeseen, toimintakykyyn, työhyvinvointiin sekä osallisuuteen ja syrjäytymiseen liittyvissä kysymyksissä. Julkaisemme tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia ja jaamme ajankohtaista tietoa kuntoutusalan toimijoille, päättäjille, järjestöille ja kansalaisille. Arvioimme ja kehitämme projektien ja organisaatioiden toimintaa sekä tarjoamme kuntoutusalan täydennyskoulutusta ja seminaareja. Kuntoutussäätiö on mukana kuntoutuspalvelujen tuottamisessa osin omistamansa Avire-Kuntoutus Oy:n kautta. Yleishyödyllisenä yhteisönä Kuntoutussäätiö saa toimintaansa avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Kuntoutussäätiön toimitusjohtajana on professori Veijo Notkola. 27

28 Arviointi ja koulutus Olemme hyvinvoinnin, kuntoutuksen, terveyden sekä työelämän asiantuntija ja kehittämiskumppani. Keskeisimmät palvelumme ovat kolmannen sektorin ja julkishallinnon toimijoille sekä yrityksille suunnatut I Ohjelma-, projekti- ja toiminnan arvioinnit I Itsearvioinnin tuki I Arviointikonsultaatiot I Selvitykset ja kartoitukset I Työhyvinvoinnin kehittäminen ja konsultointi I Kuntoutusta ja sen lähialoja koskevat koulutukset Arvoimme ja kehitämme projektien ja organisaatioiden toimintaa. Räätälöimme jokaisen toimeksiannon tilaajan tarpeita vastaavaksi. Kehittämiskumppanina autamme havaitsemaan toiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä hyödyntämään koottua tietoa toiminnassa. Tilauksesta järjestämme myös teemakohtaisia, räätälöityjä koulutuksia työpaikoille, oppilaitoksille, kuntoutusalan organisaatioille ja järjestöille. Lisätietoja Pauliina Juntunen kehittämis- ja arviointipäällikkö p Kuntoutussäätiö ARVIOI & KOULUTTAA