Tervetuloa Kuntoutussäätiön koulutukseen 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tervetuloa Kuntoutussäätiön koulutukseen 2013"

Transkriptio

1 Tervetuloa Kuntoutussäätiön koulutukseen 2013

2 2 Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4 5 PL Helsinki p. (09)

3 Tervetuloa Kuntoutussäätiön koulutukseen! Kuntoutussäätiö tarjoaa ajankohtaista osaamista kuntoutuksen ja sen lähialojen ammattilaisille. Monipuolisen täydennyskoulutuksemme avulla voit oppia ja uudistua, kehittää yhteistyötaitojasi, saada uusia ajatuksia ja ideoita oman työsi kehittämiseen ja asiakastyösi haasteisiin sekä irtaantua rutiineista. Järjestämme koulutustilaisuuksia, joita et muualta löydä. Kuntoutusalan täydennyskoulutukselle on nyt tilausta. Samaan aikaan kun hyvinvointipalvelujemme rakenteet uudistuvat ja resurssit niukkenevat, vaaditaan alan ammattilaisilta yhä enemmän osaamista. On kyettävä monialaiseen yhteistyöhön, osattava tunnistaa ja arvioida asiakkaiden tuen tarpeita sekä kyettävä ohjaamaan ja luotsaamaan heitä pitkäjänteisesti. Kuntoutus uudistuu ja kehittyy, ja kuntoutuksen velvoitteet ja osaamisvaatimukset koskettavat monia toimialoja. Alan ammattilaisten pitää myös pystyä hahmottamaan ja hallitsemaan palvelujärjestelmämme monitahoinen ja monimutkainen kokonaisuus, ja ohjaamaan kuntoutustarpeessa olevia asiakkaitaan oikealle palvelupolulle. Kuntoutussäätiön vuoden 2013 koulutustarjotin tarjoaa tietotaitoa juuri näihin osaamistarpeisiin. Tänä päivänä alan tutkimus- ja kehittämistoiminta on monipuolista vilkasta, ja se tuottaa uutta tutkittua tietoa ja kuntoutuksen menetelmiä. Nyt kehittämisen ytimessä ovat varhainen reagointi, kuntoutustarpeiden oikea-aikainen tunnistaminen ja kuntoutusprosessin mahdollisimman varhainen käynnistäminen. Tämä orientaatio merkitsee myös sitä, että kuntoutusosaamista tarvitaan yhä laajemmalla kentällä, työpaikoilla, työterveyshuollossa, julkisissa peruspalveluissa, ja itse asiassa kaikissa asiakastyön kontaktipinnan palveluissa. Kuntoutussäätiön vuonna 2013 järjestämä täydennyskoulutus on aktiivisesti ajan hermolla, ja koulutusohjelmamme teemojen skaala on laaja. Se tukeutuu vahvasti Kuntoutussäätiön oman tutkimus-, kehittämis- ja arviointitoiminnan osaamiseen. Tarjoamme sekä lyhyitä koulutustilaisuuksia että pitkiä koulutusohjelmia, ja voimme myös räätälöidä koulutusta työpaikallesi toiveidesi mukaan. Matti Tuusa koulutuspäällikkö Kuntoutussäätiö 3

4 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Paikka: Marina Congress Center, Helsinki Vuosittain järjestettävät Kuntoutuspäivät on tärkeä valtakunnallinen kuntoutusalan koulutustapahtuma, jonne kokoontuu 500 alan asiantuntijaa ja jossa käsitellään monipuolisia ja ajankohtaisia kuntoutusalan teemoja. Teema: Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja Työryhmät keskiviikkona I Osatyökykyisyys työelämässä I Eettisyys asiakastyössä vääryydet ja epäkohdat polttopisteessä I Ikääntyvien kuntoutus I Yhteisöpohjainen kuntoutus I Kuntoutuspalvelut elinkeinotoimintana Työryhmät torstaina I Kohti yhtenäistä työ- ja toimintakyvyn arviointia I Työikäisten kuntoutusmahdollisuudet I Nuoret ja tienhaara työelämään I Vaikeavammainen henkilö osallistujana kuntoutuksessa I Järjestötoiminnan arviointi ja seuranta Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen Kuntoutussäätiön verkkosivujen kautta asti osallistumismaksu on 440 (1. päivä 290, 2. päivä 250 ) alkaen osallistumismaksu on 490 (1. päivä 310 ja 2. päivä 270 ). sisältää luentomateriaalit, lounaat, kahvitarjoilut ja cocktail-tilaisuuden. Opiskelijahinta 200 /hlö (ei sisällä cocktail-tilaisuutta). Ryhmäalennus viiden henkilön ryhmästä -10 %, 10 henkilön ryhmästä -15 %. Kuntoutussäätiö Hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa. 41. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät Marina Congress Center, Helsinki Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja 4

5 Sisällysluettelo 6 Kuntoutussäätiön vuoden 2013 koulutusaikataulu 8 Asiakastyön etiikka autetaan asiakasta Esimies työkykyasioiden puheeksiottajana -valmennus Motivoinnin työvälineet ja (1 + 1 pv) 11 Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia työvälineitä maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaamiseen Aikuisten oppimisvaikeudet ja niiden psykologinen arviointi Työllisyyspalvelujen hyvät käytännöt valokeilassa vertaistuki ja ohjaus Arvioinnin lähtökohdat ja työkalut Kuntoutusosaamista työterveyshuoltoon ja henkilöstöhallintoon Eläkehylyt polttopisteessä mikä neuvoksi, mistä tukea? Työpaikkojen työkykyjohtamisen käytännöt ja (1 + 1 pv) 18 Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät Uutta näkökulmaa työkyvyn tukemiseen Kuntoutuksen tiekartta Kuntoutumista tukevan työotteen rakennusaineet Kuntoutusta lääkehoidon rinnalle Psyykkisen työkyvyn arviointi Oman hyvinvoinnin lähteillä -ohjaajakoulutus Koulutuspaikka ja ilmoittautuminen 5

6 Kuntoutussäätiön vuoden Kuntoutusta lääkehoidon rinnalle Kuntoutumista tukevan työotteen rakennusaineet Kuntoutuksen tiekartta Psyykkisen työkyvyn arviointi Oman hyvinvoinnin lähteillä Uutta näkökulmaa työkyvyn tukemiseen Syyskuu Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät Työkykyjohtamisen käytännöt työpaikalla ja Eläkehylyt polttopisteessä mikä neuvoksi, mistä tukea? Kuntoutusosaamista työterveyshuoltoon ja henkilöstöhallintoon Heinäkuu 6

7 2013 koulutusaikataulu Tammikuu Asiakastyön etiikka - autetaan asiakasta 6.2. Esimiesten työkykyasioiden puheeksiottajana -valmennus Oman hyvinvoinnin lähteillä Maaliskuu Motivoinnin työvälineet ja Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia työvälineitä maahanmuuttajaasiakkaan kohtaamiseen Arvioinnin lähtökohdat ja työkalut Aikuisten oppimisvaikeudet ja niiden psykologinen arviointi Työllisyyspalvelujen hyvät käytännöt - valokeilassa vertaistuki ja ohjaus

8 Helmikuu Asiakastyön etiikka autetaan asiakasta Pukeutuuko hyvän elämän määrittely vaaleanpunaiseen, mariraitaan, vaiko virkasiniseen? Koulutuksen tavoitteena on laajentaa asiakastyötä tekevien ammattilaisten ymmärrystä eettisesti hyvästä ja tuloksellisesta ihmisten kohtaamisesta. Koulutus tarjoaa runsaasti käytännön työvälineitä hyvään vuorovaikutukseen niin arkielämän kontakteissa kuin vaativissa asiakastyön tilanteissa. Koulutus avaa uusia näkökulmia ihmisten auttamiseen ja tukemiseen sekä työntekijän oman hyvinvoinnin edistämiseen. Koulutuksen keskeisenä johtolankana ovat ihmisten auttamisen ja tuen eettiset kysymykset, asiantuntijuuden ymmärrys ja valtakysymykset, hyvän kontaktin luominen, tavoitteisiin, ratkaisuihin ja uusiin näkökulmiin perustuva lähestymistapa. Koulutuksessa pyritään myös avaamaan omaa ymmärrystä arvomaailmojen kohtaamisesta ja asiakkaan tukemisesta hänen oman elämänsä tarinan rikastuttamisessa. Sisältö I Miksi on tärkeää puhua asiakastyön etiikasta? I Mistä syntyy aito kontakti ja kuulluksi tuleminen? I Mitä on asiantuntijuus? I Kenen tavoitteista ja arvomaailmasta käsin työskentelemme? I Voiko ihmistä auttaa rikastamaan ohutta tarinaansa? I Näkökulmissa liikkumisen taito ja hyöty I Onko meillä oikeus tulkintoihin, laatikoihin, luokituksiin? I Asiakastyön vaikuttavuus ja tuloksellisuus syntyy aidosta kohtaamisesta. I Mikä antaa virtaa ja voimaa ammattiauttajalle? Koulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaisille, potilas-, auttamis-, ohjaus-, ja valmennustyötä tekeville, TE-hallinnon, työeläkelaitosten, Kelan ja muiden vastaavien tahojen asiakastyötä tekeville henkilöille ja muille vuorovaikutustaitojensa kehittämisestä kiinnostuneille. Kouluttaja Psykoterapeutti, työnohjaaja, henkilöstövalmentaja Riitta Malkamäki, Sano Ky 200 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 8

9 Esimies työkykyasioiden puheeksiottajana -valmennus Hankalien asioiden puheeksiottaminen on yksi esimiestyön haastavampia tilanteita. Tämän tilanteen kohtaamiseen kannattaa valmistautua. Työpaikkoja on sairausvakuutuslain muutoksen myötä velvoitettu tuottamaan työkyvyn tuen tai sairauspoissaolojen hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen malleja, joissa sovitaan yhteistyöstä työterveyshuoltojen kanssa työkyvyn tukemisesta ja työhön paluun suunnittelusta. Tuotettujen mallien toimivuus ratkeaa työpaikoilla pitkälti vasta, kun esimiehet ottavat mallien velvoittamat työkykyasiat puheeksi ja perehtyvät työhönpaluun vaihtoehtoihin. Helmikuu Valmennuksen tavoitteena on, että osallistujat I ymmärtävät esimiehen velvollisuudet ottaa puheeksi työkykyyn liittyviä asioita I saavat valmiuksia arjen tilanteissa ottaa puheeksi hankalia asioita I tunnistavat puheeksiottamisen osana työkykyjohtamisen käytäntöjä. Sisältö I Esimiestyöhön liittyvät velvoitteet ja vastuut I Palaute ja vuorovaikutus esimiestyön arjessa I Kuinka ottaa hankalia asioita esiin työntekijä ja työyhteisön kanssa? Työnohjaaja, coach (ACC), OTK, Raija Peltola, Tereve Oy I Varhainen tuki ja työkykyasioiden puheeksiottaminen osana työkykyjohtamista I Puheeksiottovideot ryhmätyö I Yhteenveto vaikeiden asioiden puheeksiotosta Johtava projektipäällikkö, FL Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö I Työkykyjohtamisen tavoitteet ja käytännöt Kehittämis- ja arviointipäällikkö, TtM Pauliina Juntunen, Kuntoutussäätiö Valmennus on tarkoitettu kaikille esimiestyötä tekeville mukaan lukien väliesimiehet sekä henkilöstöhallinnon ammattilaiset, joiden tehtävänä on ottaa työntekijöiden kanssa puheeksi työssä jaksamiseen ja työstä suoriutumiseen liittyvät asiat. Vetäjä Kehittämis- ja arviointipäällikkö, TtM Pauliina Juntunen, Kuntoutussäätiö 300 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 9

10 Maalis-huhtikuu Motivoinnin työvälineet ja (1 + 1pv) Työntekijä voi vaikuttaa kannustavan ja motivoivan työotteensa avulla ratkaisevalla tavalla asiakkaan kuntoutumiseen, muutostyön käynnistymiseen ja siihen sitoutumiseen. Erilaisten asiakkaiden kanssa työskentely ja heidän motivointinsa, toisinaan hyvinkin haastavissa tilanteissa vaatii vahvaa ammattitaitoa. Miten valaa optimismia masentuneelle mielenterveyskuntoutujalle? Entä miten päästä muutostyön alkuun päihderiippuvaisen nuoren kanssa? Tai miten rakentaa yhteisiä tavoitteita pakolla palveluihin ohjatun ja toimenpiteitä vastustavan asiakkaan kanssa? Asiakastyötä tehdään oman persoonan avulla. Hyvän asiakaskontaktin ja -suhteen rakentaminen on taito, johon tarvittavia valmiuksia voi opiskella ja harjoitella. Yhteentörmäyksiä ja vastakkaisuuksien kärjistymistä voi usein välttää tai ainakin pehmentää, kun tietää miten toimia. Erilaisten asiakastilanteiden parempi ennakointi, omien toimintatapojen tutkiminen ja valmentautuminen antaa ammattilaiselle varmuutta omaan työhön. Motivointikoulutuksen tavoitteena on saada haasteelliset asiakastilanteet hallintaan antamalla osallistujille uusia näkökulmia, valmiuksia ja työkaluja oman työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Koulutuksessa keskitytään erityisesti hyvän vuorovaikutussuhteen rakentamiseen ja motivointitaitoihin. Tavoitteena on edistää ja syventää osallistujien taitoja asiakastyössä, lisätä työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista. Motivointikoulutus koostuu kahdesta koulutuspäivästä. Koulutukseen sisältyy myös koulutuspäivien välissä tehtävä oppimistehtävä. Sisältö I Ammattiauttaja muutoksen tuottaja, tukija vai este? Muutokseen tähtäävä työote päihde- ja mielenterveysasiakkaiden näkökulmasta. Tutkija Outi Hietala, Kuntoutussäätiö I Miten rakentaa muutokseen tähtääviä tavoitteita yhdessä asiakkaan kanssa? Mistä motivoinnissa on kysymys? Kouluttaja, työnohjaaja, YTM Antti Särkelä, Vihti I Voimaannuttavia menetelmiä haasteellisiin asiakastilanteisiin ja omaan hyvinvointiin Organisaatiokonsultti, kouluttaja, terapeutti Harri Hirvihuhta, Voitava Oy I Motivoivan haastattelun avulla hyvään vuorovaikutussuhteeseen asiakastyössä Sosiaalipsykologi VTT Leena Ehrling, Helsingin yliopisto/suomen mielenterveysseura Sosiaali- ja terveysalalla, kuntoutusalalla, TE-toimistoissa, opetusalalla, järjestöissä ja muissa asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät henkilöt, jotka tarvitsevat valmennusta asiakastyössä tarvittavien vuorovaikutustaitojen hiomiseen ja asiakkaiden elämään liittyvien muutosprosessien tukemiseen. Vetäjä Koulutuspäällikkö, YTL Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa.

11 Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia työvälineitä maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaamiseen Usein maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaaminen koetaan vaikeaksi, vaikka pohjimmiltaan tilanteessa ovat läsnä samat elementit kuin asiakastyössä yleensäkin: ohjausta tai tukea hakeva asiakas ja hänen kanssaan työskentelevä ammattilainen. Työntekijällä on käytössään sama osaaminen ja tieto-taito kuin muidenkin asiakkaidensa kanssa. Lisäksi maahanmuuttajien kanssa toimivien tahojen on hyödyllistä tunnistaa maahanmuuton psyykkiset vaikutukset, jotta he ymmärtävät kohtaamiaan ihmisiä entistä paremmin. Huhtikuu Koulutuksen tavoite on madaltaa kynnystä sekä antaa työvälineitä ja varmuutta maahanmuuttajaasiakkaan kohtaamiseen. Sisältö I Miltä maahanmuutto tuntuu? Maahanmuuton vaiheet ja tunteet I Miten tunnistaa maahanmuuttaja-asiakkaan tuen tarpeita? I Mistä löytää asiallista tietoa maahanmuuttaja-asiakkaille vaikeista elämäntilanteista, kriiseistä ja niistä selviämisestä, mielenterveyden ongelmista ja avunhakemista? I Mihin ohjata tuen tarpeessa olevia asiakkaita? Sosiaalityöntekijät, työvoimavirkailijat, opettajat ja muut maahanmuuttajia työssään kohtaavat ammattilaiset. Vetäjä Projektipäällikkö, VTM Sari Nyholm, Kuntoutussäätiö 250 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 11

12 Toukokuu Aikuisten oppimisvaikeudet ja niiden psykologinen arviointi Aikuisten oppimisvaikeuksiin liittyvä diagnosoinnin tarve on kasvanut, kun tukimahdollisuudet aikuisopiskelussa ovat lisääntyneet, mutta opiskelujärjestelyt edellyttävät yleensä todistusta oppimisvaikeuksista. Oppimisvaikeuksien arviointi on hyödyllistä myös työelämässä toimivien työjärjestelyjen löytymiseksi. Koulutuksessa käsitellään kehityksellisten oppimisvaikeuksien ilmenemistä aikuisiässä, niiden vaikutuksia työssä ja opinnoissa selviytymiseen sekä hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Lisäksi perehdytään psykologisessa tutkimuksessa käytettäviin oppimisvaikeuksien arviointimenetelmiin ja siihen, miten erityisesti lukivaikeus ilmenee tutkimuksissa. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota myös oppimisvaikeuksia kokevien näkökulmaan: mitä merkityksiä oppimisvaikeus saa aikuisuudessa, miten diagnoosi ja diagnosointiprosessi koetaan ja mitä seurauksia diagnoosilla voi olla? Lisäksi esitellään uutta oppimisvaikeuksiin liittyvää tutkimusta ja aikuisten omia selviytymiskeinoja. Psykologit Vetäjät Psykologi Johanna Nukari ja tutkija Johanna Korkeamäki, Kuntoutussäätiö 250 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 12

13 Työllisyyspalvelujen hyvät käytännöt valokeilassa vertaistuki ja ohjaus Kolmannella sektorilla on vahva rooli työhön paluuta ja työllistymistä tukevissa palveluissa, erityisesti uusien toimintamallien innovoinnissa ja kehittämisessä. Koulutuspäivän tavoitteena on nostaa esiin erityisesti sellaisia järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, joissa keskitytään vertaistukeen sekä asiakas- ja palveluohjauksen kehittämiseen. Koulutus tarjoaa osallistujille välineitä analysoida ja tunnistaa oman palvelu- tai hanketoiminnan onnistumisia ja kehittämiskohteita ja välineitä hyvien käytäntöjen levittämiseen ja juurruttamiseen. Toukokuu Sisältö I Mitkä ovat työllisyyspalvelujen hyvien käytäntöjen tunnusmerkkejä. I Esimerkkejä hyvistä vertaistuen sekä asiakas- ja palveluohjauksen käytännöistä. I Miten tuemme hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurtumista yleisiin palveluihin. Kolmannen sektorin organisaatioissa työhön paluuta ja työllistymistä tukevissa palveluissa toimivat asiantuntijat sekä kaikki työllisyyspalveluissa toimivat ammattilaiset, hankkeiden vetäjät, suunnittelijat ja päätöksentekijät. Vetäjä Koulutuspäällikkö, YTL Matti Tuusa ja asiantuntijana toimii projektipäällikkö, YTM Sari Pitkänen, Kuntoutussäätiö 250 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 13

14 Toukokuu Arvioinnin lähtökohdat ja työkalut Arviointiosaamisen merkitys on lisääntynyt järjestöissä ja projekteissa, joiden tulee kertoa toiminnastaan ja tuloksistaan yhteistyökumppaneille, rahoittajille ja muille sidosryhmille. Arviointitiedon keräämisen ja hyödyntämisen merkitys on kasvanut entisestään RAY:n uuden seurantajärjestelmän myötä. Arviointiosaaminen on yksinkertainen apu toiminnan kehittämiseen ja entistä paremman laadun varmistamiseen. Koulutuksessa käydään läpi itsearvioinnin ja arvioinnin konkreettisia keinoja ja välineitä. Arviointiosaaminen pitää sisällään monenlaisia osa-alueita, jotka saattavat jo olla käytössä järjestöissä, mutta niiden tunnistaminen ja hyödyntäminen ei ole vielä täysimittaista. Koulutuksen myötä osallistujat oppivat tunnistamaan entistä paremmin arviointiin liittyviä osa-alueita ja työkaluja. Lisäksi he oppivat hyödyntämään arviointitietoa toiminnan ja laadun kehittämisessä. Sisältö I Miksi arviointia? Arvioinnin merkitys laadun kehittämisessä I Arvioinnin ja seurannan yhteiset rajapinnat I Itsearviointi ja arviointiosaaminen laadun kehittämisen välineenä I Miten mitataan asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tyytyväisyyttä? I Toiminnan vahvuusalueiden, hyvien käytäntöjen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen arvioivan työotteen avulla Järjestötoimijat, jotka kaipaavat tukea itsearvioinnin ja arvioinnin käytäntöihin. Koulutus soveltuu parhaiten RAY-rahoitetun toiminnan parissa työskenteleville. Koulutukseen osallistuminen ei edellytä aikaisempaa arviointiosaamista, mutta koulutus soveltuu myös kokeneille kehittäjille. Vetäjät Arviointipäällikkö, YTM Henna Harju, projektipäällikkö, VTM Sari Nyholm ja kehittämiskoordinaattori, YTM Mona Särkelä-Kukko, Kuntoutussäätiö 200 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 14

15 Kuntoutusosaamista työterveyshuoltoon ja henkilöstöhallintoon Koulutuksen tavoitteena on lisätä kuntoutusosaamista työterveyshuollossa ja henkilöstöhallinnossa lähtien liikkeelle varhaisen välittämisen, tuen ja reagoinnin malleista ja edeten vaativampiin työssä jatkamisen ja työhön paluun haasteisiin. Työterveyshuollolla ja kuntoutuksella on keskeinen rooli työssä jatkamisen ja työhön paluun tukemisessa. Työterveyshuollon toiminnassa korostuu yhä enemmän työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistäminen ja yhteistyö työpaikkojen, terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen toimijoiden kanssa. Syyskuu Kehittämishankkeissa on luotu malleja, joiden avulla tuetaan esimiesten valmiuksia tunnistaa ja ottaa puheeksi työkykyongelmia ja lisäämään työpaikkojen työterveysyhteistyötä. Esittelemme tässä koulutuksessa malleja ja keinoja, joiden avulla työpaikoilla pystytään nykyistä paremmin hyödyntämään työterveyshuollon mahdollisuuksia työkyvyn hallinnassa, varhaisen välittämisen ja tuen toteuttamisessa, työkyvyttömyyden ehkäisemisessä ja työhön paluun tukemisessa. Työterveyshuolto on myös keskeisessä roolissa niissä tilanteissa, joissa työntekijä tarvitsee ohjausta ammatilliseen kuntoutukseen ja ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Kuntoutusjärjestelmämme on kuitenkin sangen monimutkainen. Käytännön työssä on usein vaikeaa löytää selkeää tietoa kuntoutuksen mahdollisuuksista, miten ja millaisin kriteerein eri järjestelmät ja niiden tarjoamat palvelut ovat käytettävissä ja kuka vastaa asiakkaiden prosesseista. Koulutus tarjoaa tietoa, erityisesti työterveyshuollon tarpeisiin siitä, miten kuntoutuksen palvelujärjestelmä kokonaisuudessaan toimii ja millaisia työssä jatkamista, työhön paluuta ja työllistymistä tukevia palveluja on tarjolla. Sisältö I Miten kuntoutuksen palvelujärjestelmä toimii? Mistä ja miten tukea työssä jatkamiselle, työhön paluulle ja työllistymiselle? I Työkyvyn tuki osana työterveysyhteistyötä I Aktiivinen työterveyshuolto keinoja työssä jatkamisen ja jaksamisen tukemiseen I Työterveyskuntoutus, -työterveys- ja kuntoutuspalvelujen integrointi uudeksi kokonaisuudeksi I Kelan työkykyneuvoja -palvelun avulla uusia käytäntöjä työhönpaluun tueksi I Miten kehittää työeläkekuntoutuksen, työpaikan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä? I Millaista on tuloksellinen työhön paluun ohjauksellinen tuki? I Aktiivisen tuen avulla työkykyongelmat hallintaan kuntatyöpaikoilla I Asiakaslähtöisiä ja oikea-aikaisia palveluprosesseja työterveyshuoltoon -kokemuksia palveluohjauksellista työotteesta I Miten työterveyshuollon ja kuntoutuksen välistä yhteistyötä pitäisi kehittää? Työterveyshuollon henkilöstö, työpaikkojen henkilöstöhallinto; kuntoutusalalla, terveydenhuollossa ja sosiaalivakuutuksessa työskentelevät eri ammattiryhmät sekä alan tutkimus- ja kehittämishankkeissa työskentelevät asiantuntijat. Vetäjä Koulutuspäällikkö, YTL Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö 380 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 15

16 Syyskuu Eläkehylyt polttopisteessä mikä neuvoksi, mistä tukea? Väliinputoamisen ongelma mittaa palvelujärjestelmämme toimivuutta ja avaa sen kipupisteitä. Vuosittain noin neljännes työkyvyttömyyseläkehakemuksista johtaa hylkypäätökseen. Tiedämme aivan liian vähän siitä, mitä hylkäävän eläkepäätöksen saaneille henkilöille tapahtuu, miten he rakentavat tulevaisuuttaan ja millaista tukea heille on tarjolla. Käytännössä näiden henkilöiden toistuvat tutkimus-, kokeilu-, kuntoutus- ja etuustoimenpiteet kuormittavat merkittävällä tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon, TE-hallinnon sekä sosiaalivakuutuksen palvelusjärjestelmäämme. Koulutuspäivän tavoitteena on avata tätä mustaa laatikkoa. Esittelemme erilaisia käynnissä olevia kehittämishankkeita ja toimenpideohjelmia, joiden tavoitteena on vähentää hylkypäätöksiä ja estää tällaiseen tilanteeseen joutumista. Nostamme myös esiin hyvin toimivia palveluja ja tukimalleja, joita voitaisiin soveltaa laajemmin tällaisten asiakkaiden tukemisessa. Koulutuksen avauspuheenvuoron Kohtuuttomat tapaukset, hyvinvointivaltion lupaukset ja sosiaalityö pitää YTT, lehtori Anna Metteri, Tampereen yliopistosta. Koulutus soveltuu sosiaali- ja terveydenhuollon, TE-hallinnon, kuntoutuksen, sosiaalivakuutuksen ammattilaisille, työkyvyn arviointeja tuottaville ammattilaisille, päätöksentekijöille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Vetäjä Koulutuspäällikkö, YTL Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö 260 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 16

17 Työpaikkojen työkykyjohtamisen käytännöt ja (1 + 1 pv) Hyvinvoivassa työpaikassa ollaan selvillä henkilöstön terveyden ja työkyvyn tilasta sekä osataan varautua henkilöstöriskeihin ennaltaehkäisevin ja varhaisen puuttumisen keinoin. Työkykyjohtaminen on parhaimmillaan työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon välistä tiivistä ja suunnitelmallista yhteistyötä. Työkyvyttömyysuhkan edessä työpaikka osallistuu selvittämään työssä jatkamisen mahdollisuuksia tilannekohtaisesti. Koulutuksen tarkoituksena on saada käsitys työkykyjohtamisen osa-alueista ja omaksua työkykyjohtamisen perusasiat, jota hyödyntämällä on mahdollista laatia omalle työpaikalle työhyvinvointimalli. Koulutus on kaksipäiväinen sisältäen pienen etukäteiskartoituksen omasta työpaikasta sekä välitehtävänä työhyvinvointimallin luonnoksen laatimisen omalle työpaikalle. Syys-lokakuu Lisäksi Kurssin osallistujalla on etukäteistehtävänä selvittää oman työpaikan nykykäytäntöä ennen ensimmäiselle koulutuspäivälle tulemista. Ilmoittautuneille lähetetään kirjalliset ohjeet asiasta noin 2 viikkoa ennen kurssin alkua. Harjoitustehtävänä työhyvinvointimallin laatiminen omalle työpaikalle koulutuspäivien välissä. Koulutus on tarkoitettu työpaikan työhyvinvoinnista vastaaville henkilöille, kuten esimiehille, väliesimiehille, henkilöstöhallinnon työntekijöille, työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille, työterveyshuollon ammattilaisille sekä työpaikan työterveyshuollon yhteyshenkilöille. Vetäjät Johtava projektipäällikkö, FL Pirkko Mäkelä-Pusa ja kehittämis- ja arviointipäällikkö, TtM Pauliina Juntunen, Kuntoutussäätiö 380 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 17

18 Syyskuu Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät Kuntouttavaa työtoimintaa on toteutettu maassamme yli kymmenen vuotta, ja toiminnan piirissä on vuosittain noin henkilöä. Kuntouttavan työtoiminnan ja kuntien toteuttaman muun työllistymistä tukevan toiminnan kehittäminen on tällä hetkellä ajankohtainen kysymys. Tähän liittyvä lakiuudistus on vireillä. Kuntien rooli vaikeasti työllistyvien asiakkaiden työhön aktivoinnissa ja kuntoutuksessa on vahvistumassa ja työllistymisen tukemisen kunta- ja seutukohtaiset yhteistyörakenteet ovat kovassa muutoksessa. Tämän koulutustilaisuuden teemana on sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma. Mikä kuntouttavassa työtoiminnassa kuntouttaa? Millaisen toiminnan, tuen ja ohjauksen avulla kuntouttava työtoiminta tukee asiakkaita heidän pyrkimyksissään työllistyä ja lisää heidän elämänhallintaansa? Etsimme vastauksia näihin kysymyksiin käytännön esimerkkien ja arviointitiedon kautta. Lähitulevaisuudessa sosiaalinen kuntoutus on tulossa lakisääteiseksi. Tavoitteenamme on tässä koulutustilaisuudessa tuoda näkyväksi sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toimintamalleja ja menetelmiä ja sitä kautta rakentaa yhteistä ymmärrystä sosiaalisesta kuntoutuksesta, sen käsitteestä, tavoitteista, toimintamalleista ja menetelmistä. Koulutuksen kohderyhmänä ovat kuntien työllisyyspalvelujen, aktivoinnin ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja päätöksentekijät sekä kaikki työllisyyspalvelujen ja aktivoinnin sidosryhmissä työskentelevät ammattilaiset. Vetäjä Koulutuspäällikkö, YTL Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö 350 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 18

19 Uutta näkökulmaa työkyvyn tukemiseen Koulutuksen tavoitteena on laajentaa työkyvyn käsitteen ymmärrystä. Nykyisin työkykykeskustelu keskittyy liiaksi työkyvyttömyyden arviointiin, kun huomio pitäisi kääntää jäljellä olevan työkyvyn tukemiseen. Työkyvyn tukitoimia toteutetaan työterveyshuolloissa, terveydenhuollossa, kuntoutuspalveluissa, työllistymistä edistävien palveluiden yhteydessä, työhallinnon toimenpiteenä. Myös työpaikoilla, työyhteisöissä, esimiestyössä, henkilöstöhallinnossa ollaan usein työkykyisyyteen liittyvien kysymysten äärellä. Lokakuu Ammattilaisilla on tärkeää olla laaja ymmärrys työkykyyn liittävistä yhteiskunnallisista arvoista sekä niistä ympäristöön ja yksilöön liittyvistä tekijöistä, jotka antavat erilaisia näkökulmia työkykyisyyteen. Koulutuksen tavoitteena on tuoda erilaisten asiantuntijoiden ja tahojen käsityksiä työkyvyn tukemisesta. Erityistä huomiota kiinnitetään ratkaisuihin joilla voidaan tukea työssä jatkamista erilaisten järjestelyiden avulla. Koulutuksessa nostetaan esiin käytännön esimerkkejä osatyökykyisten työssä jatkamisen, työhön paluun ja työllistymisen tukemisesta. Sisältö I Työkyvyttömyyden arvioinnista työkyvyn arviointiin I Muutoksen välttämättömyys ja hyvän elämän edistäminen näkökulmia masennukseen I Työeläkelaitoksen näkökulma työkyvyn arviointiin I Miten työnantaja ja työterveyshuolto huolehtivat työntekijän työkykyisyydestä? I Masennus yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä masennuksen selityksiä ja apukeinoja I Työvalmentajan tuella työelämään milloin työkykyä on riittävästi, miten sitä arvioidaan ja miten tukea työelämän ulkopuolelta työelämään I Kuntoutuksen näkökulma työkyvyn arviointiin I Ratkaisukeskeinen lähestymistapa masennuksen aiheuttaman sairausloman jälkeisen työhön paluun mahdollistajana I Työhön paluu projektin arvioinnin tuloksia Koulutus soveltuu sosiaali- ja terveydenhuollon, työterveyshuoltojen, TE-hallinnon ja kuntoutuksen edustajille, työvalmentajille, esimiehille sekä henkilöstöhallinnon ja työkyvyn arviointeja tuottaville ammattilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Vetäjä YTM, sosiaalityöntekijä, sosiaalipsykologi Raija Tiainen, Kuntoutussäätiö 380 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 19

20 Lokakuu Kuntoutuksen tiekartta Tarvitsetko omassa työssäsi perustietoutta siitä, miten ja minne ohjata kuntoutuksen tarpeessa olevia asiakkaitasi? Tai siitä, miten ja missä tämä tarve voitaisiin arvioida, mitä kuntoutussuunnitelmalta edellytetään, mitä palveluja eri kuntoutuksen osajärjestelmissä on tarjolla ja miten näiden palvelujen piiriin pääsee? Kuntoutussäätiön järjestämä kahden päivän koulutus tarjoaa tiiviin tietopaketin siitä, miten kuntoutuksen systeemi Suomessa toimii tällä hetkellä. Paneudumme koulutuksessa siihen, millaisin kriteerein, toimintatavoin ja palveluin eri osajärjestelmät, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, Kela, TE-hallinto, työeläkekuntoutus, palvelevat kuntoutusasiakkaitaan. Kuntoutuksen tiekartta koulutus auttaa sinua suunnistamaan kuntoutuksen viidakossa, löytämään siellä eri kohderyhmille sopivat reitit ja ohjaamaan asiakkaasi oikealle kuntoutuspolulle. Esittelemme myös luvassa olevia lähiaikojen muutoksia ja tulevaisuuden kehittämissuunnitelmia. Sisältö I Kuntoutuksen palvelujärjestelmä I Miten kokonaisuus toimii? I Mitkä ovat kehittämishaasteet? I Mitä muutoksia on luvassa? I Terveydenhuollon mahdollisuudet ja keinot arvioida, tukea ja ohjata kuntoutumista I Työterveyshuollon keinot ja välineet tunnistaa kuntoutustarpeita ja tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta I Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus I Työvoimapalvelut ja työhallinnon ammatillisen kuntoutuksen palvelut I Kelan kuntoutuksen mahdollisuudet ja palvelut I Työeläkekuntoutuksen mahdollisuudet ja palvelut I Ammatillinen koulutus osana kuntoutuksen palvelujärjestelmää I Vammaispalvelulaki ja sen perusteella järjestettävät palvelut I Kuntien sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistymistä tukevat palvelut Koulutus soveltuu eri toimialoilla asiakaspalvelussa työskenteleville ammattilaisille, jotka tarvitsevat perustietoa ja ymmärrystä kuntoutuksesta, tarjolla olevista palveluista ja siitä miten systeemi palvelee eri asiakasryhmien tarpeita. Vetäjä Koulutuspäällikkö, YTL Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö 380 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 20

21 Kuntoutumista tukevan työotteen rakennusaineet Kuntoutumista tukevan työotteen avulla tuetaan ihmistä kehittymään oman elämänsä subjektiksi, joka pystyy suunnittelemaan omaa elämäänsä ja sen hallintaa tilanteissa, joissa monenlaiset riskit horjuttavat elämän tasapainoa, tai kun elämänhallinta on jo suistunut raiteiltaan. Tarve yksilölliseen ja paneutuvaan tukeen ja ohjaukseen lisääntyy hyvinvointipalveluissamme. Erityisen haastavia ovat elämän siirtymävaiheet ja solmukohdat sekä pitkät kuntoutusprosessit, joissa tarvitaan monipuolisia palveluja ja hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Työntekijän vuorovaikutustaidot ja innostava ja kannustava työote vaikuttavat ratkaisevalla tavalla asiakkaan kuntoutumiseen ja muutokseen sitoutumiseen. Marraskuu Tämän kaksipäiväisen koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille uusia näkökulmia, valmiuksia ja työkaluja oman työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Koulutuksessa keskitytään erityisesti hyvän vuorovaikutussuhteen rakentamiseen, ohjaus- ja valmennustyöhön sekä vertaistuen hyödyntämiseen. Hyödynnämme koulutuksessa monipuolisesti kuntoutusalan asiakastyön osaamista, liittyen mm. mielenterveyskuntoutukseen, työllistymisen tukemiseen, päihdekuntoutukseen ja vertaistuen hyödyntämiseen. Tavoitteena on edistää ja syventää osallistujien taitoja asiakastyössä, lisätä työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista. Toteutustapana ovat luennot, kokemusten vaihto ja toinen toisilta oppiminen sekä toiminnalliset harjoitukset. Sisältö I Kuntoutusvalmius ja kuntoutumista tukevan asiakastyön lähtökohdat I Haasteelliset asiakastilanteet miten rakentaa luottamuksellisen vuorovaikutussuhde asiakkaiden kanssa? I Miten kehitän taitojani kuntoutujan valmentajana? I Miten tukea ja ohjata asiakasta erilaisissa elämän muutostilanteissa? miten kehittää vuorovaikutuksen ja tukemisen taitoja erilaisissa asiakastilanteissa? miten tukea ja ohjata kuntoutumista ja edistää yhteisten ratkaisujen löytämistä? Koulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollossa, TE-hallinnossa, sosiaalivakuutuksessa, opetusalalla, kuntoutuksen erityispalveluissa, järjestöissä ja muussa asiakkaiden ohjaustyössä tai palvelujen kehittämistyössä työskenteleville henkilöille, jotka haluavat uusia välineitä omaan asiakastyöhönsä. Vetäjä Koulutuspäällikkö, YTL Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö 380 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 21

22 Marraskuu Kuntoutusta lääkehoidon rinnalle Seminaarissa tarkastellaan kriittisesti eri näkökulmista sairastamisen sosiaalisia ulottuvuuksia ja pohditaan, miten nykyisiä hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä pitäisi kehittää. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt ovat kaksi merkittävintä kansanterveydellistä ongelmaa. Tule-sairaudet ovat hieman vähentyneet, mielenterveysongelmat sen sijaan yleistyvät. Joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. Lähes yhtä moni sairastaa elämänsä aikana ainakin yhden vakavan masennusjakson. Suomalaiset ovat alttiita lääkitsemään pahaa oloaan alkoholilla. Alkoholinkulutuksen lisääntyminen johtaa helposti muihin sairauksiin. Päihdeongelmaisella on usein muita, helpommin tunnistettavia ja hoidettavia ongelmia, ja terveyskeskuskäynnin jälkeen potilaalla on kädessään lääkeresepti. Mielenterveyslääkkeitä käyttävien suomalaisten määrä on lisääntynyt jopa enemmän kuin mielenterveysongelmien määrä. Seminaarissa tarkastellaan nykyisen perusterveydenhuollon toimivuutta sekä sen kykyä ja mahdollisuuksia vastata laajeneviin palvelutarpeisiin: Keskitytäänkö liiaksi sairauksien lääkitsemiseen? Mitä lääkehoidon rinnalle on tarjolla? Minkälaisia ovat potilaiden sosiaaliset tarpeet? Miten edistää potilaan työ- ja toimintakykyä? Miten hoito ja kuntoutus integroidaan saumattomaksi palveluketjuksi? Minkälaisia toimivia käytäntöjä kuntoutuksen toteuttamiseksi on kehitteillä ja kehitetty? Sisältö I Lääkitäänkö meidät hengiltä? I Onko koko elämänpiirimme medikalisoitumassa? I Tarvitsemmeko kaikkiin elämänongelmiin oman lääkityksen? I Miten purkaa perusterveydenhuollon kuormitusta? I Miten ratkoa sairastamiseen liittyviä sosiaalisiaongelmia? I Miten päästä irti päihderiippuvuuden ja mielenterveysongelmien kierteestä? Seminaari soveltuu sosiaali- ja terveydenhuollon, työterveyshuollon ja erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreille ja asiantuntijoille ja muille asiasta kiinnostuneille. Vetäjä Kehittämis- ja arviointipäällikkö, TtM Pauliina Juntunen, Kuntoutussäätiö 290 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 22

23 Psyykkisen työkyvyn arviointi Psyykkisen työkyvyn arviota tehdään terveydenhuollossa ja kuntoutuspalveluissa hyvin paljon, mutta muuallakin, kuten työhallinnossa ja työpaikoilla joudutaan ottamaan kantaa psyykkiseen työkuntoon. Psyykkisten sairauksien ja työn vaatimusten tunteminen on erittäin tärkeää. Työkykyä arvioitaessa on huomioitava oireita kokonaisvaltaisesti ja etsittävä yksilöllisiä ratkaisuja. Sairauden vaikeusaste ei ole käytännössä verrannollinen työkykyyn, ja ennustettavuuden kannalta monien psyykkisten sairauksien kausittaisuus tuottaa vaikeuksia. Arvioita tehdäänkin usein fyysisten sairauksien tapaan ja ennusteiden pettäminen tuottaa hämmennystä. Persoonallisuushäiriöt ja päihdeongelmat monimutkaistavat lisäksi arvion tekemistä. Marraskuu Koulutustilaisuudessa pyritään pohtimaan työkyvynarviota yleisimmin esiintyvien psyykkisten häiriöiden kannalta. Pyritään samalla tarkastelemaan sitä, miten työkykyä kuvattaessa tiedonkulku saataisiin entistä selkeämmäksi ja toimivammaksi. Sisältö I Mistä psyykkisen työkyvyn arvioinnissa on kyse? I Depressiopotilaan työkyvyn arvio I Kaksisuuntainen mielialahäiriön vaikutus työkykyyn I Toimintakyvyn arviointi skitsofreniassa I Persoonallisuushäiriö ja työkyky I Psykologin tutkimus psyykkisen työkyvyn arvioinnissa I ADHD-aikuisen työkyvyn arviointi I Päihdeongelma psyykkisen työkyvyn arvioinnissa I Psyykkiset ongelmat työllistymisessä/työ- ja elinkeinotoimiston näkökulma Mielenterveystoimistoissa, terveydenhuollossa, työterveyshuollossa, sairaaloissa, TE-hallinnossa, kuntoutuslaitoksissa ja muualla työkykyarvioita tekevät henkilöt sekä vakuutuslaitosten työkyvystä päättävät henkilöt. Koulutus sopii alan asiantuntijoille päivittämään heidän osaamistaan sekä niille, jotka ovat vasta aloittamassa työkyvyn arvioinnissa. Vetäjät Projektipäällikkö, PsL, psykologi, psykoterapeutti Pirjo Lehtoranta ja tutkimusjohtaja, FT, kliinisen neuropsykologian dosentti, neuropsykologi Erja Poutiainen, Kuntoutussäätiö 400 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 23

24 Oman hyvinvoinnin lähteillä -ohjaajakoulutus Hanki taidot ja valmiudet toteuttaa tuloksellista työuupumusta torjuvaa varhaiskuntoutusta! Oman hyvinvoinnin lähteillä -varhaiskuntoutus on kehitetty Kuntoutussäätiössä toteutetun JATS-hankkeen (Työssä jatkamisen tukeminen ja sairauslomakäytännöt) yhteistyöyritysten henkilöstöryhmille. Kuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä työuupumista ja tukea uupumuksesta elpymistä monipuolisten sekä luovuutta ja rauhoittumista että toiminnallisuutta hyödyntävien menetelmien avulla. Oman hyvinvoinnin lähteillä -ohjaajakoulutuksen tavoitteena on perehdyttää osallistujat kurssin tavoitteisiin, sisältöön sekä sen työskentely- ja ohjausmenetelmiin siten, että he pystyvät omassa toimintaympäristössään toimimaan kurssin ohjaajina. Lisäksi koulutus antaa valmiuksia oppia ohjaamaan kurssia läsnäolo- ja tietoisuustaitolähtöisesti, oman kokemuksellisuuden kautta. Koulutus rakentuu pitkälti vuonna 2009 julkaistun ohjaajan käsikirjan pohjalle. Varhaiskuntoutusmallia on hyödynnetty myös Kuntoutussäätiössä toteutetun Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) -hankkeen yhteistyöyrityksissä. Ajankohta , , ja seurantapäivä Sisältö Varhaiskuntoutuksen sisällöllisiä teemoja ovat I Uni, vireystila ja rentoutuminen I Ravinto hyvinvoinnin lähteenä I Mieli ja voimavarat I Liikunta ja itsestä huolehtiminen I Omat tarinat, valokuvat ja piirrokset I Sanoista teoiksi oman hyvinvointisuunnitelman laatiminen Varhaiskuntoutusmalli soveltuu erityisen hyvin hyödynnettäväksi esimerkiksi työterveyshuolloissa, kuntoutuslaitoksissa, aikuiskoulutuksessa tai muissa palveluorganisaatioissa, joissa etsitään uusia menetelmiä työuupumuksen ehkäisemiseksi tai siitä elpymisen tukemiseksi. Vetäjät Koulutuksen vetäjät työfysioterapeutti Kirsti Niskala ja työyhteisövalmentaja Sirpa Tujunen, Avire-Kuntoutus Oy 800 sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. 24

25 Koulutuspaikka ja ilmoittautuminen Paikka Kuntoutussäätiö, Pakarituvantie 4, Helsinki, ellei ohjelmassa toisin ilmoiteta. Ohjelmat Tarkat ohjelmat julkaistaan noin kolme kuukautta ennen tilaisuutta nettisivuillamme Ilmoittautuminen Kuntoutussäätiön nettisivujen kautta tai sähköpostilla Peruutukset Peruutuksesta on aina ilmoitettava. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista perimme 50 % osallistumismaksusta. Kaksi arkipäivää ennen koulutusta tai sen jälkeen tehdyistä peruutuksista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Esteen sattuessa osallistujan voi vaihtaa. Mikäli koulutus peruuntuu vähäisen osanottajamäärän vuoksi, Kuntoutussäätiö ei korvaa koulutuksesta aiheutuneita matka- ym. kustannuksia. 25

26 Lue Kuntoutus-lehdestä miten kuntoutus vaikuttaa tai mikä on Aslak Kuntoutus on vuonna 1978 perustettu kuntoutusalan tieteellis-ammatillinen lehti. Lehti kertoo ajankohtaista tietoa kuntoutuksen tutkimuksesta, menetelmistä, hankkeista, innovaatioista sekä seuraa alan yhteiskunnallista keskustelua. Lehteä julkaisee Kuntoutussäätiö. Otamme mielellämme vastaan tieteellisiä artikkeleita, katsauksia, puheenvuoroja, kirja-arvioita sekä juttuideoita. Kuntoutusportin kautta Kuntoutustietoon Kuntoutusportti on Kuntoutussäätiön ylläpitämä, kaikille avoin ja maksuton verkkoportaali, joka tarjoaa tietoa kuntoutuksesta, alan uutisista, toimijoista, tutkimuksista ja tiedonlähteistä. Sivusto ylläpitää kuntoutuksen tutkimus- ja hanketietokantaa ja tiedottaa kuntoutukseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista. Osoitteesta kuntoutusportti.fi löytyvät myös asiantuntija-artikkelit, uutuusjulkaisut, blogi ja toinen kuukausi ilmestyvä uutiskirje. Kuntoutusportti palvelee ammattilaisten lisäksi laajempaa yleisöä, sillä sivustolla on julkaistaan yleistajuisia artikkeleita kuntoutuksesta. Kansantajuiselle kuntoutustiedolle on tarvetta, koska Suomen kuntoutusjärjestelmä on monimutkainen: toimijoita on paljon ja jokaisella on erilaiset järjestämis- ja rahoitusperusteet. Esimerkiksi kuntoutuksen piiriin ensimmäistä kertaa päätyvä ei välttämättä löydä eri lähteissä hajallaan olevaa tietoa. Keskeinen tieto kuntoutuksesta löytyy yhdestä verkko-osoitteesta 26

27 Kuntoutussäätiö Kuntoutussäätiön tarkoituksena on yleishyödyllisessä mielessä tukea ja toteuttaa kuntoutuksen ja siihen läheisesti liittyvien sosiaali- ja terveysalojen palvelu-, tutkimus-, kehittämis-, kansalaisjärjestö-, koulutus- ja tiedotustyötä. Olemme asiantuntija kuntoutusjärjestelmän toimivuuteen, kuntoutustarpeeseen, toimintakykyyn, työhyvinvointiin sekä osallisuuteen ja syrjäytymiseen liittyvissä kysymyksissä. Julkaisemme tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia ja jaamme ajankohtaista tietoa kuntoutusalan toimijoille, päättäjille, järjestöille ja kansalaisille. Arvioimme ja kehitämme projektien ja organisaatioiden toimintaa sekä tarjoamme kuntoutusalan täydennyskoulutusta ja seminaareja. Kuntoutussäätiö on mukana kuntoutuspalvelujen tuottamisessa osin omistamansa Avire-Kuntoutus Oy:n kautta. Yleishyödyllisenä yhteisönä Kuntoutussäätiö saa toimintaansa avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Kuntoutussäätiön toimitusjohtajana on professori Veijo Notkola. 27

28 Arviointi ja koulutus Olemme hyvinvoinnin, kuntoutuksen, terveyden sekä työelämän asiantuntija ja kehittämiskumppani. Keskeisimmät palvelumme ovat kolmannen sektorin ja julkishallinnon toimijoille sekä yrityksille suunnatut I Ohjelma-, projekti- ja toiminnan arvioinnit I Itsearvioinnin tuki I Arviointikonsultaatiot I Selvitykset ja kartoitukset I Työhyvinvoinnin kehittäminen ja konsultointi I Kuntoutusta ja sen lähialoja koskevat koulutukset Arvoimme ja kehitämme projektien ja organisaatioiden toimintaa. Räätälöimme jokaisen toimeksiannon tilaajan tarpeita vastaavaksi. Kehittämiskumppanina autamme havaitsemaan toiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä hyödyntämään koottua tietoa toiminnassa. Tilauksesta järjestämme myös teemakohtaisia, räätälöityjä koulutuksia työpaikoille, oppilaitoksille, kuntoutusalan organisaatioille ja järjestöille. Lisätietoja Pauliina Juntunen kehittämis- ja arviointipäällikkö p Kuntoutussäätiö ARVIOI & KOULUTTAA

Tervetuloa Kuntoutussäätiön koulutukseen 2014

Tervetuloa Kuntoutussäätiön koulutukseen 2014 Tervetuloa Kuntoutussäätiön koulutukseen 2014 Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4 5 PL 39 00410 Helsinki p. (09) 530 41 www.kuntoutussaatio.fi etunimi.sukunimi@kuntoutussaatio.fi 2 / Tervetuloa Kuntoutussäätiön

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen

Tutkimus ja kehittäminen Kuntoutussäätiö Tutkii ja kehittää Arvioi ja kouluttaa Välittää tietoa Tuottaa kuntoutuspalveluja Kuntoutussäätiö on kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja, tiedottaja ja palveluntuottaja.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

26.11.2010 Kuntoutuksen tutkimuksen seminaari

26.11.2010 Kuntoutuksen tutkimuksen seminaari Oman hyvinvoinnin lähteilll hteillä varhaiskuntoutus 26.11.2010 Kuntoutuksen tutkimuksen seminaari FL Pirkko Mäkelä-Pusa, johtava projektipäällikkö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) -hanke Kuntoutusalan

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä 20.5.2014 Riitta Karhapää Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Osatyökykyiset työssä ohjelma 2013 2015 STM 1 Työkykykoordinaattori voi toimia erilaisissa

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet

Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Janne Jalava 1 Työ- ja toimintakonseptit historiallisessa murroksessa suomalaisissa työorganisaatioissa on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus

Lisätiedot

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa

Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa Ammattilaisten haastatteluihin perustuva tutkimus Jyri Liukko ja Niina Kuuva 27.5.2015 Neuroliiton seminaari, Scandic Park, Helsinki Tutkimusasetelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot