Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?
|
|
- Hannu-Pekka Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus
2 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin haasteisiin liittyvän sisällöllisen asiantuntemuksen tuottaminen Lupaavien ja innovatiivisten kuntoutuskäytäntöjen ja toimintamallien esittely ja niihin perehdyttäminen Ryhmän kokemusten vaihdon edistäminen Alueen kuntoutusosaajien yhteistyön ja kumppanuuden sparraus Kumppanuudella tarkoitamme sellaisten avoimien ja tulevaisuusorientoituneiden kehittämiskumppanuuksien luomista, joilla toimijat voivat jatkossa keskinäisen luottamuksen vallitessa kehittää ratkaisuja Satakunnan kuntoutuksen haasteisiin 2
3 Tavoiteltavat tulokset Satakuntalaisen kuntoutuskumppanuusmallin periaatteiden luominen Satakunnan kuntoutuksen palvelujärjestelmän hahmottaminen ja verkostomallin kehittäminen kuntoutuksen toimijoiden välille Varhaisen reagoinnin ja tuen mallien analyysi ja alustava kehittäminen Satakuntaan Kuntoutuksen toimijoiden tietämyksen vahvistaminen Kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnista Kuntoutusprojektien ja niiden hyvien käytäntöjen hahmottaminen ja projekti-ideoiden alustava hahmottaminen Satakunnan kuntoutusjärjestelmän tarpeisiin 3
4 Workshopien lyhyt esittely 1. Kuntoutuskumppanuus ideana ja käytäntönä alustus, toiminta Satakunnassa eri organisaatioiden välillä ryhmätyö, alustava hahmotelma satakuntalaisesta kuntoutuskumppanuusmallista 2 & 3. Kuntoutuksen asiakaspalvelun prosessien ja verkostoyhteistyön kehittäminen alustukset: palvelutarpeiden arviointi, työkunnon arviointi ja terveyden edistäminen osana palveluprosessia, kuntoutuksen erityispalvelut ja niiden kytkeminen palveluprosessin, sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ja muu työmarkkinavalmiuksia edistävä toiminta ryhmätyö: ketkä toteuttavat em. kokonaisuuksia Satakunnassa ja mitä puutteita niissä on alustukset: työhönvalmennus, työssäoppiminen ja ammatillinen koulutus osana palveluprosessia, työn etsiminen ja työhönsijoituspalvelut, työelämään kiinnittymistä ja työssä pysyvistä tukeva työvalmennus ryhmätyö: ketkä toteuttavat em. kokonaisuuksia Satakunnassa ja mitä puutteita niissä on Välitehtävä: edellä mainittujen (ryhmässä valittujen) teemojen pohjalta hahmottaa kehittämisehdotukset ja alustavasti hahmottaa verkostotoimijoiden roolia näiden teemojen vastuuttamisessa 4
5 Workshopien lyhyt esittely 4. Varhaisen reagoinnin ja tuen mallit työhön integroituina kuntoutusinnovaatioina alustus: varhaisen reagoinnin ja tuen mallien toimintaperiaatteet ja tavoitteet sekä esimerkkejä kehittämiskokemuksista ryhmätyö: miten Satakunnassa on kyseisiä malleja käytännössä toteutettu ja miten niitä voitaisiin yhtenäistää 5. Kuntoutuspalveluohjaus työpaikkojen ja työterveyshuoltojen työhyvinvoinnin kehittämisen työkaluna alustus: kuntoutuspalveluohjaaja työhyvinvoinnin konsulttina ja työyhteisöjen kehittäjänä ryhmätyö: mihin aloille ja työyhteisöihin kuntoutuspalveluohjaus Satakunnassa sopisi ja millainen asiantuntijaverkosto sen toteuttamiseen voidaan rakentaa 6. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi laaja alustus: kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi ja sen haasteet kehittävä keskustelu: Satakunnan kuntoutuksen arviointiosaamisen taso ja kehittämiskohteet 7. Projektien merkitys kuntoutuksen palveluketjussa ja uusien kuntoutusinnovaatioiden luomisessa alustus: projektit kuntoutusinterventioiden kehittäjinä ja lupaavan kuntoutusprojektin sekä käytäntöjen tunnusmerkit ryhmätyö: millaisia kuntoutusprojekteja Satakunnassa tarvitaan ja miten ne täydentäisivät kuntoutuksen alueellista palveluketjua 5
6 Varhaiskuntoutuksen haasteista Työelämän ja varhaiskuntoutuksen haasteiksi ovat muodostuneet työssä jatkaminen ja jaksaminen, työn vaatimusten kiristäminen ja kuntoutuksen integroiminen työn uusiin sisältöihin ja vaatimuksiin Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien että mielenterveysongelmien vuoksi on edelleen jatkanut kasvuaan (esim. Notkola 2007) Ei riitä, että varhaiskuntoutus on esillä poliittisella agendalla Kuntoutuksen on tavalla tai toisella puututtava myös itse työn laadullisiin tekijöihin, erityisesti työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työssä jatkamisen sekä jaksamisen edistämiseen tulevaisuudessa kuntoutuksen merkitys muotoutuu pitkälti sen perusteella, miten kuntoutus kyetään integroimaan työn uusiin sisältöihin ja vaatimuksiin, verkostoimaan työpaikkojen kehittämiseen ja ottamaan huomioon varhaisen puuttumisen politiikassa (Suikkanen& Lindh 2007, 8) 6
7 Varhaiskuntoutuksen haasteista Aila Järvikoski (1990, 12) korosti n. 20 vuotta sitten sitä, että varhaiskuntoutus on ensi sijassa työpaikan sisäinen asia; työpaikkojen on itse kehitettävä omat varhaiskuntoutusmallinsa ja ulkopuolisen kuntoutuslaitoksen apu on suotavaa vasta sitten, kun kaikki omat keinot on käytetty Työpaikoilla on tänään apuna työterveyshuollot, joiden kanssa niillä on toimivia kumppanuuksia, aina kuitenkaan myöskään työterveyshuollon edustama tietotaito ei riitä kuntoutusalan ammattilaisia tarvitaan työpaikoilla; esimerkiksi urakehityksessä ja ammatillisessa kuntoutuksessa sekä työhön paluun tukemisessa on sellaisia asioita, joihin niin työpaikkojen kuin työterveyshuoltojen tiedot ja taidot eivät riitä Oikein kohdistettu työhön integroitu kuntoutus estää ihmistä putoamasta myös välityömarkkinoille sekä myös edesauttaa työhön paluuta 7
8 Kuntoutus ja kumppanuuden tarve Kiipulasäätiön toimitusjohtaja Juhani Törmä on huolissaan siitä, että kilpailutus ja ja laki julkisista hankinnoista tuhoavat kumppanuuden kuntoutuksen sektorilla Törmä haluaisi, että palvelujen tilaajat, kuntoutuspalvelujen tuottajat, työnantajat, työhallinnon ja sosiaalitoimen edustajat ja muut kuntoutujan hyvinvointia tukevat tahot istuisivat entistä tiiviimmin saman pöydän ääressä TÄTÄ OLISI AITO KUMPPANUUS, nyt taistellaan hintojen avulla toisia vastaan KUMPPANUUDESSA KOROSTUVAT KÄSITTEET YHTEISTYÖ, YHTEINEN PÄÄMÄÄRÄ, AKTIIVINEN OSALLISUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS, VERKOSTOMAISUUS JA YHTEISIÄ, PITEMMÄN PERSPEKTIIVIN TAVOITTEITA PALVELEVA KEHITTÄMISTOIMINTA 8
9 Kumppanuuden periaatteita (Jalava 2008) Kumppanuus perustuu siihen, että organisaatiot ovat ns. suljettuja systeemejä, eli yritykset eivät voi kuntouttaa työntekijöitään itse, vaan siihen tarvitaan niiden ympäristössä toimivia kuntoutuslaitoksia Organisaatioiden rajojen hahmottamisella paljastetaan niiden käytössä olevat keinot ja osaaminen Usein yhteistyö organisaatioiden välillä perustuu sopimusten varaan Kumppanuus voidaan nähdä sopimusten täydentäjänä tai korvikkeena sopimus on lakeihin ja säädöksiin sidoksissa oleva käsite, kumppanuus kuvastaa asennetta kohti jaettua vastuullisuutta, yhteistyötä ja tulevaisuutta Kumppanuuden voidaan sanoa olevan kallellaan, siihen sisältyy lupaus: luvataan paitsi nyt, myös tulevaisuudessa toimia samojen vastuiden ja palvelujen aikaansaamiseksi yhdessä kumppanin tai kumppaneiden kanssa 9
10 Kumppanuuden periaatteita Kumppanuudet tarvitsevat toteutuakseen kuitenkin jonkinasteisia sopimuksia; niitä kutsutaan toisen asteen sopimuksiksi, joissa on kyse yhteisistä tulevaisuuden valinnoista ei niinkään tavaroiden tai palvelujen vaihdosta. Kumppanuus on koneisto, joka tuottaa mahdollisuuksia, eli uusia kumppaneita, visioita, ideoita kehitykseen sekä uusia teemoja yhteistyöhön ja valintoihin Kumppanuusorganisaatio toimii isäntäorganisaatioiden rinnalla ja toteuttaa omaa strategiaansa, joka tavalla tai toisella täydentää isäntäorganisaatioiden strategiaa; konkreettisena esimerkkinä kuntoutuskumppanuusmalleista ovat erilaiset projektit tai hankkeet Kilpailutus ei välttämättä tuhoa kumppanuutta, vaan synnyttää sille tarpeen, tällaisessa kuntoutuskumppanuudessa tärkeintä on kuntoutuksen uusien sisältöjen ja mallien kehittäminen kilpailutus koskee jo olemassa olevia malleja ja palveluja 10
11 Kumppanuuden haasteita Hankkeissa kumppanuus toteutuu usein hyvin, hankkeet kuitenkin loppuvat aikanaan ja usein kumppanuudet sen myötä; kumppanuuden tulokset pitäisi juurruttaa käytännön toimintaan ja osaksi organisaatioita Kuntien ja yritysten välisissä kumppanuusviritelmissä on havaittu seuraavanlaisia haasteita: Toinen organisaatio ei vain pysty täyttämään toisen tarpeita Sopimus ei vielä takaa kumppanuutta, kumppanuusprojektin parissa voidaan tapailla ja keskustella, mutta kumppanuuden pitää tuottaa oikeasti hyötyä isäntäorganisaatioille Kumppanuus voi olla yksipuolista, organisaatio oppii itse tekemään ne tehtävät, joihin se ennen tarvitsi kumppania Kumppanuusorganisaatio alkaa elämään liian kaukana isäntäorganisaatioiden toimintalogiikasta 11
12 Kuntoutuskumppanuus Satakunnassa? Keskustelu: Onko Satakunnassa olemassa aitoa kumppanuutta kuntoutuksen toimijoiden kesken? Miten/missä se ilmenee? Ketkä hyötyvä, ketkä ei? Vahvuudet? Heikkoudet? Ryhmätyö: Millainen olisi Satakunnan kuntoutustoimijoiden yhteinen visio kuntoutuskumppanuudesta (erityisesti työikäisten kohdalla)? 4-6 kohtaa: mahdollisia, toivottavia, keskenään ristiriidattomia Keskustelu: Millä tahoilla olisi vetovastuu yhteisen kehitysfoorumin säännöllisistä tapaamisista? Voisiko Välkkyprojektin aikana luoda vahvan pohjan Satakuntalaisille kuntoutuskumppanuudelle? Mikä olisi Välkyn rooli? 12
13 Kiitos! Janne Jalava, arviointi- ja kehittämispäällikkö, VTT Tuomas Koskela, projektipäällikkö, VTM Pakarituvantie 4, Helsinki, puh. (09)
Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet
Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Janne Jalava 1 Työ- ja toimintakonseptit historiallisessa murroksessa suomalaisissa työorganisaatioissa on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän
LisätiedotKuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan
Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen
LisätiedotTeematyöryhmien sisällöistä ja työskentelystä
Teematyöryhmien sisällöistä ja työskentelystä Arviointi- ja kehittämispäällikkö, VTT Janne Jalava Innokuntoutus 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin haasteisiin
Lisätiedot38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät
38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen
LisätiedotPientyöpaikoilla uudistuminen mistyö
Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotVarhainen reagointi ja kuntoutuspalveluohjaus
Varhainen reagointi ja kuntoutuspalveluohjaus - Ratkaisuja työpaikkojen hyvinvoinnin parantamiseksi? Arviointi- ja kehittämispäällikkö, VTT Janne Jalava Mitä reagointimalleilla taas tarkoitettiinkaan?
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla
Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotKuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö
Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotKohti tasavertaisempaa kuntoutusta - näkemyksiä tulevaisuudesta
Kohti tasavertaisempaa kuntoutusta - näkemyksiä tulevaisuudesta Soile Kuitunen Toimitusjohtaja/CEO, Valt.tri. Dr.Sc. Kuntoutussäätiö/Rehabilitation Foundation @KuitunenSoile Kohti tasavertaisempaa kuntoutusta
LisätiedotMiten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?
Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä
LisätiedotPoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen
PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke
LisätiedotTyökykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi
Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma
LisätiedotLAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA
LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO
LisätiedotMihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke
Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena
LisätiedotPÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet
PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet Yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tarve työn lähtökohtana Viittakivi toimintaympäristönä Uusien rahoituskanavien ja hallintomallien
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotKulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa
Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi
LisätiedotKajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.
Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus
31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,
LisätiedotAidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja
Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotTyössä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen
Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia
LisätiedotKatsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi
Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Työkykyryhmä 9/2013 1 21.10.2013 Terveysosasto Työkykyneuvonta 2 21.10.2013 Kela tarjoaa uutta työhön paluuta tukevaa asiakaspalvelua
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotKuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä
Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Outi Hietala, erikoistutkija Tuija Pasanen, sosiaaliohjaaja/aikuissosiaalityö Järvenpään kaupunki 13.12.2013 1
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016
Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotYritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö
Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotKela osana monialaisessa verkostossa
Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä
LisätiedotAMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET
AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...
LisätiedotSirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf
EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3
LisätiedotMitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?
Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotTukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan
Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotTyöpaja 3: Tuumasta toimeen: Koulujen ja oppilaitosten sekä psykiatrian yhteistyön vahvistaminen
Työpaja 3: Tuumasta toimeen: Koulujen ja oppilaitosten sekä psykiatrian yhteistyön vahvistaminen Tila: 2.Krs B276(akvaarioluokka) Virve Edlund ja Marjaana Karjalainen PKS LAPE, erityis- ja vaativin taso
Lisätiedot4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
LisätiedotPERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS
PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotAmmatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa, koulutuspäällikkö
Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa, koulutuspäällikkö Veijo Notkola Matti Tuusa Mona Särkelä Arviointi- ja koulutusyksikkö 20.4.2011
LisätiedotVastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta
Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus
LisätiedotHenkilöstö strategisena voimavarana
Henkilöstö strategisena voimavarana - henkilöstösuunnitelmat toiminnan tuloksellisuuden tukena Terttu Malo Kirkon koulutuskeskus Henkilöstö strategisena voimavarana - lähtökohta Toimintaympäristöjen muutokset
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotMahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:
3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016
LisätiedotTyöpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014
Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus
LisätiedotNäkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu
LisätiedotKuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.
Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja
LisätiedotUhkana työkyvyttömyysloppuuko
Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotPalveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016
Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotKelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja
Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa
LisätiedotKelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä
Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta
Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,
LisätiedotVihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu
Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin
LisätiedotKORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009
KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys
LisätiedotHyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala
Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta
LisätiedotKehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.
AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät
LisätiedotTYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa?
Tiedosta hyvinvointia 1 TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa? Vappu Karjalainen Stakes 29.3.2007 Tiedosta hyvinvointia 2 TYP- toiminta valtakunnallisesti missä nyt mennään? -TYP-verkosto
LisätiedotKuntoutus ja sosiaalisten mahdollisuuksien politiikka
KATSAUS Janne Jalava Kuntoutus ja sosiaalisten mahdollisuuksien politiikka Kuntoutussäätiö on mukana laajassa tieteellisessä hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda monitieteellinen foorumi, joka käsittelee
LisätiedotKOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto
KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan
LisätiedotKaikki irti Kelan palveluista
Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla työtön järjestöseminaari 23.9.2015 Tuula Sahiluoto suunnittelija, Kela, Terveysosasto Palvelua monin eri tavoin Mikä
LisätiedotPohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja
Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys
LisätiedotReilu johtaminen ja varhaisen reagoinnin mallit
Reilu johtaminen ja varhaisen reagoinnin mallit Arviointi- ja kehittämispäällikkö, VTT Janne Jalava Työ- ja toimintakonseptit historiallisessa murroksessa suomalaisissa työorganisaatioissa on tehty viimeisten
LisätiedotTyöeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö
Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotNäkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup
Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotTYÖMARKKINOILLE KUNTOUTUVAT
Välkky on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima projekti. Välkky kehittää ja koordinoi kokonaisvaltaisesti satakuntalaisia välityömarkkinoita. Välkyn tavoitteena
LisätiedotSUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä
SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotLaatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia
Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Työseminaari 24.11.2005 Taru Ruotsalainen Sosiaali- ja terveysala Hoitotyö ja ensihoito Kuntoutus Erityisalat Sosiaaliala Hoitotyö Apuvälinetekniikka Bioanalytiikka
LisätiedotYhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien
Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013
Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Liisa Ojala 17.5.2013 Tietoa vakuutuspiiristä Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan alue = sairaanhoitopiirin alue 20 kuntaa, 200 000 asukasta Viikottain n 3000 palvelukohtaamista,
LisätiedotUnelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~
Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~ MEIKÄLÄISTÄ METSÄSTÄMÄSSÄ näkövammaisten nuorten kuntoutushanke 2011-2012 16 22-vuotialle Sokeille ja heikkonäköisille Kaksi ryhmää: HUS ja TAYS/TYKS
LisätiedotYhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä
Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä 18.10.2017 Asko Peltola Maakuntajohtaja Etelä-Pohjanmaan liitto Mitä tapahtuu? Sote-tehtävät siirtyvät kunnilta maakunnille yli puolet kuntien
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminta
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013
SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen
LisätiedotMonialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa
Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa Ajoissa tuleva apu lisää hyvinvointia ja säästää rahaa! 22.8.2016 Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut, MR-Y/JA 2 22.8.2016 Mitä hyvää meillä on
LisätiedotKeskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010
Keskustelutilaisuus Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Sari Pitkänen ja Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy Pauliina Lampinen, VATES-säätiö Arviointiprosessi Kesä ja syksy 2009 Kevät
LisätiedotPerhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi
Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen
LisätiedotKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
LisätiedotTerveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä
Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä KUNTOUTUKSEN HAASTEINA OSALLISUUS JA TYÖELÄMÄ Asiantuntijaseminaari 17.3.2014, Lapin yliopisto, Castrén-sali Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työvoiman
Lisätiedot