VOKKE Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti

Transkriptio

1 1 VOKKE Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti Valtakunnallisen tutkintorakenneuudistuksen koordinaattorikokous Aika: klo Paikka: Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, Helsingin yliopisto, tiedekunnan kokoushuone (4. krs) Osallistujat: Ritva Jakku Sihvonen Projektijohtaja, HY/VOKKE, Kokouksen puheenjohtaja Terhi Kumlin Opintoasiain koordinaattori, HY/KTT Pia Hupli-Laine Opintoasiain koordinaattori, HY/KTT Soile Autti Opintosihteeri, JoY/KTT Raija Lahdenperä Opintoasiainpäällikkö, HY/KTT Raili Kramsu Suunnittelija, OY/KTT Kyllikki Auranen Opintopäällikkö, LY/KTT Riitta Kesonen Opintoasiainpäällikkö, JY/KTT Riitta Pyykkö Dekaani, TY/Humanistinen tiedekunta Hellevi Kokkonen Opintoasioista vastaava amanuenssi JoY/KTT Timo Mauno Suunnittelija, OY/Kajaanin OKL Irmeli Aalto Opintoasiainpäällikkö, TY/KTT Mari Husu Opintopäällikkö, TY/Humanistinen tiedekunta Arja Tahvola Opintoasiainpäällikkö, Ta Y/KTT Mervi Palva Opintoasiainpäällikkö, HY/Teologinen tiedekunta Tuula Hakkola Opintoasiainpäällikkö, HY/Valtiotieteellinen tiedekunta Leena Lehtimäki Tutkija, HY/VOKKE, Kokouksen sihteeri

2 2 1. Kokouksen avaus Ritva Jakku - Sihvonen avasi kokouksen klo ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Kokouksessa keskusteltiin kandidaatin ja maisterin tutkintotodistuksista ja niihin mahdollisesti kuuluvista liitteistä. Ritva kertoi keskustelleensa Opetusministeriön yliopistoyksikön johtajan Markku Mattilan kanssa. Päätettiin noudattaa kokouksen esityslistaa. 2. Tiedotusasiat VOKKE - neuvottelukunta keskusteli kokouksessaan avoimessa yliopistossa järjestettävistä perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Neuvottelukunta esitti suosituksena, että avoimessa yliopistossa on mahdollista suorittaa vain kasvatustieteen perus - ja aineopintoja. Lisäksi neuvottelukunta totesi, että mikäli osia syventävistä opinnoista halutaan järjestää avoimessa yliopistossa, laadun valvontaan tulee tiedekunnissa kiinnittää erityistä huomiota. VOKKE - symposium järjestetään 25. toukokuuta Helsingin yliopistolla. VOKKE järjestää yhteistyössä Kuopion W5W-projektin kanssa seminaarin Akateeminen HOPS ja sen ohjaaminen Helsingin yliopistolla Osallistujille jaettiin molempien päivien ohjelmat. 3. Opintoasioiden päälliköiden luonnos kandidaatin tutkintotodistukseksi ja maisterin tutkintotodistukseksi Arja Tahvola esitteli kandidaatin tutkintotodistuksen luonnoksen. Tutkintotodistuksissa tulee pyrkiä mahdollisimman selkeisiin ilmauksiin. Todettiin, että työmäärä lisääntyy joka tapauksessa, koska tiedekuntien kanslioissa kirjoitetaan kaksi erillistä todistusta ja mahdollisesti liitteitä. Kokous kävi vilkasta keskustelua siitä, kirjataanko sivuaineeksi oppiaine, josta on suoritettu vain opintokokonaisuuden osia. Mikäli osia ei kirjata, opiskelijalle voi käydä niin, että kummassakaan todistuksessa oppiaine ei tule näkyviin. Suoritus näkyy rekisteriotteessa. Kokous päätyi suosittamaan seuraavaa käytäntöä: Tutkintotodistukseen kirjataan kohtaan sivuaineet kokonaiset arvosanat, opintopisteet ja arvolause. Kokonaisen opintokokonaisuuden alle, eri riville, voidaan kirjata keskeneräiset opintokokonaisuudet esim. aineopintoja, opintopisteet, mutta ei arvolausetta. Käytiin keskustelua siitä, mikä olisi opintopisteiden vähimmäismäärä, joka kirjataan keskeneräisistä kokonaisuuksista. Todettiin, että tässä tulee olemaan yliopistokohtaisia ja alakohtaisia eroja. Keskusteltiin myös siitä, mikä on

3 3 sivuaineeksi määriteltävä kokonaisuus. Yleinen näkemys oli, että kokonaisuudeksi katsotaan vähintään 25 opintopistettä. Mikäli oppiaineesta on tehty vain osa perusopinnoista, se merkitään kohtaan muut opinnot vain opintopisteinä. Kohtaan muut opinnot voidaan merkitä yhteenlaskettuina pisteinä eri aineissa suoritettuja yksittäisiä kursseja. Luokanopettajaopiskelijoille on tärkeää, että monialaiset opinnot merkitään myös kandidaatin tutkintotodistukseen omana kokonaisuutena sen laajuisina kuin ne on ehditty suorittaa. Keskusteltiin siitä, mitä termejä käytetään kandidaatin tutkinnon tutkielmasta ja maisterin tutkinnon tutkielmasta. Kokous päätyi suosittamaan käsitteitä kandidaatin tutkielma kandidaatin tutkintotodistuksessa ja pro gradu-tutkielma maisterin tutkintotodistuksessa. Todistukseen merkitään tutkielman laajuus ja arvolause. Toivottiin identtistä merkintätapaa sekä kandidaatin että maisterin tutkintotodistukseen. Kirjaus todistukseen näin (ks. liite 1 ja liite 2): Pääaineeseen kuuluvasta kandidaatin tutkielmasta (10 op)/pro gradu-tutkielmasta (40 op) on annettu mainesana hyvät tiedot (kandidaatti) /arvolause cum laude approbatur (maisteri). Keskusteltiin kohdista kieli- ja viestintäopinnot sekä muut opinnot. Kieli- ja viestintäopinto jen merkinnöistä tutkintotodistuksiin päätettiin odottaa yliopistojen kielikeskusten koordinaatioryhmältä tulevaa asiantuntijalausuntoa. Lisätietoja kohtaan kirjattavat ulkomailla suoritetut opinnot herättivät pohdintaa. Eri yliopistoissa ulkomailla suoritettuja opintoja kirjataan vaihtelevin tavoin. Lisätietoja - kohtaa käytetään harkiten, kovin pitkiin selityksiin ei ole syytä mennä. Liitteessä 1 on esimerkki kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon todistuksesta. 3. Opintoasioiden päälliköiden luonnos maisterin tutkintotodistukseksi ja 4. Opettajan kelpoisuuden merkitseminen todistukseen Arja Tahvola esitteli maisterin tutkintotodistuksen luonnoksen. Siinä noudatetaan samoja periaatteita kuin kandidaatin tutkintotodistuksessa. Käytiin vilkas keskustelu teemasta: Minkälainen on maisterin tutkintotodistus? Mikä olisi työnantajan kannalta paras vaihtoehto? Todettiin, että maisterin tutkintotodistus (120 opintopistettä) on erillinen todistus, joka ei ole kumuloituva. Keskusteltavia asioita olivat mm. miten merkitään pro gradu-tutkielma, sen arvolause ja osakokonaisuudet.

4 4 Kokous päätti esittää suosituksena, että maisterin tutkintotodistus kasvatusalalla olisi kaksi paperia, joista toinen on maisterin tutkintotodistus ja toinen kooste suoritetuista kokonaisista arvosanoista. Kooste on erityisen tärkeää opettajan pedagogiset opinnot suorittaneelle opiskelijalle, jolle se on samalla kelpoisuusliite. Maisterit, jotka eivät suorita opettajan pedagogisia opintoja, voivat myös hyötyä koosteesta, jossa on kokonaiset opintokokonaisuudet. Mikäli käytetään fyysisesti paperia A3, todistuksessa olisi: 1. kansisivu, 2. varsinainen todistusosa, 3. opintokokonaisuuksien kooste/kelpoisuusliite ja 4. tutkintotodistuksen kääntöpuolelle voidaan koota nykyisen käytä nnön mukaan vakiotekstejä, esim. opintojen arviointiasteikko ja opintopisteen selitys. Pro gradu-tutkielman merkitsemisestä päätettiin, että sen tulee näkyä omana lauseenaan maisterin tutkintotodistuksessa. Tutkinnon saajan nimen eteen lisätään hänen tittelinsä esim. tradenomi tai kasvatustieteen kandidaatti. Merkitsemistapa antaa samalla informaatiota siitä, mikä on ollut kyseisen henkilön tausta hänen tullessaan suorittamaan maisterin opintoja. Käytiin keskustelua Arja Tahvolan kirjoittamasta kelpoisuusliiteluonnoksesta. Keskustelua herätti erityisesti opettajan pedagogisten opintojen merkitseminen. Liitteen sisällön kokous päätti hyväksyä. Todettiin, että kannattaa kirjoittaa tutkintojen nimet kokonaisina, esim. kasvatustieteen kandidaatti, ei KK. Osallistujille oli kopioitu esimerkiksi Diploma Supplement-malli, joka on jaettu Turun yliopistossa. Mallin toimitti kokoukseen Irmeli Aalto. Diploma Supplementin käyttöohjeita löytyy opetushallituksen verkkosivuilta, joita jakoi Raija Lahdenperä. Puheenjohtaja totesi, että on erinomaista, että olemme päätyneet yhteisille linjoille sekä kandidaatin tutkintotodistuksen että maisterin tutkintotodistuksen kirjoittamisessa kasvatusalalla. Liitteessä 2 on esimerkki kasvatustieteen maisterin tutkinnon todistuksesta ja liitteessä 3 esimerkki liitteestä tutkintodistukseen: todistus opettajankoulutukseen kuuluvista opinnoista/opintokonaisuuksista. 5. Tutkinnon uudistuksen tilannekatsaus eri aloilla Käytiin läpi alakohtaiset tilannekatsaukset.

5 5 Tuula Hakkola kertoi yhteiskuntatieteellisen alan tilanteesta. Tutkintorakenteet on hyväksytty, työ on siirtynyt laitostasolle ja se etenee laitoksissa hyvää vauhtia. Helsingin yliopistossa mietitään paraikaa kandidaatin tutkielmaa koskevia ohjeita. Mervi Palva kertoi teologisen alan tilanteesta. Siellä kehittämistyön järjestys on ollut: Ensin tehdään tutkintojen sisältöjä ja sitten rakenteita. Alalla ei toimi valtakunnallista ryhmää, mutta Helsingin yliopisto tekee yhteistyöstä Abo Akademin ja Joensuun yliopiston kanssa. Riitta Pyykkö valotti humanistisen alan tilannetta. Tutkintojen perusrakenteet ovat viime syksyn lopulla ilmestyneessä raportissa. Ne ovat suositusten mukaisia. Valtakunnalista yhteistyötä on tehty monilla aloilla. Opiskelijavalinnoista ja opettajankoulutuksen asioista on keskusteltu paljon. Nyt toukokuussa puhutaan liikkuvuuteen liittyvistä asioista. Syksyllä keskustellaan siirtymäasioista. Valtakunnallisia seminaareja on ollut lukukaudessa yksi. Asiantuntijoita on kuultu ja maisteriohjelmista on puhuttu. Opintojaksojen vähimmäislaajuuksiin on otettu kantaa. Gradun arvosteluasteikosta keskustellaan. Humanistisella alalla annettu suositus korostaa HOPSin ja opintojen ohjauksen merkitystä. Keskustelua herättää ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden opiskelijoiden hakeutuminen maisteriopintoihin. Ritva Jakku - Sihvonen kertoi VOKKEn tilanteesta. Tutkintorakennesuosituksia on hyväksytty. Vielä odotellaan, että erityispedagogiikan jaos selventää alan tutkintoon kuuluvia opettajan pedagogisia opintoja. Ohjatusta harjoittelusta on yhtenäinen suositus. Neuvottelukunta on keskustellut jaosten toimittamista tutkintojen tavoitteista. Ydinainesanalyysejä on saatettu neuvottelukunnan tietoon. Jaokset ovat erilaisissa tilanteissa. Keskustelua kaivataan vielä työelämään orientoivista opinnoista ja harjoittelusta. 6. Tutkinnon uudistuksen tilannekatsaus kasvatusalalla yliopistoittain Oulun yliopisto/raili Kramsu: Kaikkien koulutuksien linjausten periaatteet ovat selvillä ja opetussuunnitelmaluonnokset työn alla. Lapin yliopisto/kyllikki Auranen: Kehittämistyö etenee, mutta hitaasti. Jyväskylä yliopisto/riitta Kesonen. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen alan opetussuunnitelmien kehittämispäivät ovat alkukesästä. Kasvatustieteen perusopinnot ovat olleet erilaisia eri aineiden opiskelijoille. Nyt pyritään siihen, että 15 opintopistettä olisi kaikille sama. Metodiopinnoissa pyritään juonnemalliin.

6 6 Helsingin yliopisto/raija Lahdenperä: Kasvatustieteen laitoksella kandidaatin tutkinto alkaa olla valmis, maisterin tutkintoa kehitetään. Helsingin yliopistoon tulee kasvatustieteiden alalle kolme suuntautumisvaihtoehtoa. Edelleen on silti mahdollista suorittaa yleinen kasvatus tieteeen arvosana. Helsingin yliopisto noudattaa VOKKE - suosituksia tutkintojen rakenteissa ja esim. metodiopinnoissa. Joensuun yliopisto/soile Autti: Eri koulutusten rakenteet ovat aika hyvässä vaiheessa. Rakenteitten vahvistus menee kesäkuun puolelle. Rakenteet noudattelevat VOKKE - suositusten linjaa. Luokanopettajan monialaista opinnoista on oma ryhmä sekä Joensuussa että Savonlinnassa, niiden työ jatkuu syksyllä. Turun yliopisto/irmeli Aalto: Turun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa toimii Bologna-työryhmä. Opetussuunnitelmatyöryhmien jäsenille on järjestetty kaksi seminaaria. Rauman ja Turun luokanopettajatyöryhmissä pyritään siihen, että luokanopettajakoulutus koko Turun yliopistossa olisi yhteneväinen. Monialaisiin opintoihin keskitytään syksyllä. Raumalla toimii oma teknisen työn ryhmä, samoin varhaiskasvatuksella, kasvatustieteellä, aikuiskasvatustieteellä ja erityispedagogiikalla on omat ryhmänsä. Tampereen yliopisto/arja Tahvola: Yliopistotasolla on tehty päätös periodisoinnista alkaen. Tiedekunnassa on tehty suuntaviivapaperi opetussuunnitelmista ja aikataulutussuunnitelma. Perusopintoihin rakennetaan viisi viiden opintopisteen kokonaisuutta, jotka ovat yhteisiä koko tiedekunnalle. Kehittämistyö etenee VOKKE - suositusten mukaan. Tällä hetkellä keskustellaan HOPSista ja opiskelijavalinnoista. 7. Muut asiat Ritva kertoi, että käsityökasvatuksen ja käsityötieteen asioista keskusteltiin VOKKE kokouksessa Vastaisuudessa on tilanne, että käsityötieteen pääaineopiskelijalla on mahdollista ottaa käsityökasvatus aineopintotasoiseksi sivuaineeksi. Käsityökasvatuksen pääaineopiskelijalla on mahdollisuus ottaa käsityötiede aineopintotasoiseksi sivuaineeksi. Aineopintoja (käsityökasvatus ja käsityötiede) tulisi voida tarjota myös muillekin opiskelijoille sivuaineeksi. Ritva kertoi, että VOKKE-suosituksia monialaisista opinnoista on kysytty tosi paljon. On keskusteltu siitä, että monialaisiin kuuluvia moduleita voitaisiin kehittää eri OKL:ssä ja välittää verkkomoduleina KasVin kautta. Monet ovat olleet kiinnostuneita. Tässä olisi mahdollisuus kansalliseen yhteistyöhön.

7 7 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion liitteet: Liite 1 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto todistusmalli Liite 2 Kasvatustieteen maisterin tutkinto todistusmalli Liite 3 Liite tutkintotodistukseen: todistus opettajankoulutukseen kuuluvista opinnoista/opintokokonaisuuksista