Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE)

Transkriptio

1 Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE) NEUVOTTELUKUNNAN 13. KOKOUS Aika: maanantai klo Paikka: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, SH 301 (Siltavuorenpenger 20 R) Läsnä: Meri Matti, professori, Helsingin yliopisto, kokouksen puheenjohtaja (klo 10 13) Peltonen Juhani, professori, Turun yliopisto, kokouksen puheenjohtaja (klo ) Hemilä Päivi, SOOL, Jyväskylän yliopisto Isomursu Marja Leena, erityisasiantuntija, OAJ Jakku Sihvonen Ritva, projektinjohtaja,, Helsingin yliopisto Kaivola Taina, koordinaattori, Helsingin yliopisto Kangasvieri Anneli, Opetus ja kulttuuriyksikön johtaja, Kuntaliitto Lahdenperä Raija, opintoasiainpäällikkö, Helsingin yliopisto Liimatainen Sakari, hallintopäällikkö, Jyväskylän yliopisto Nummenmaa Anna Raija, professori, Tampereen yliopisto Nuutinen Pirjo, professori, Joensuun yliopisto Pietarinen Janne, yliassistentti, Joensuun yliopisto Rajala Raimo, professori, Lapin yliopisto Saloviita Timo, professori, Jyväskylän yliopisto Sava Inkeri, Taideteollinen korkeakoulu (virkavapaalla) Siljander Pauli, professori, Oulun yliopisto Somerkivi Pirjo, toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto Sutinen Erkki, professori, Joensuun yliopisto Vanhalakka Ruoho Marjatta, professori, Joensuun yliopisto Tissari Varpu, tutkimussihteeri,, Helsingin yliopisto, kokouksen tekninen sihteeri 1. Kokouksen avaus Ritva Jakku Sihvonen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Kokouksen puheenjohtajana toimi Matti Meri klo ja Juhani Peltonen klo (5)

2 3. Kasvatusalan jatko opintojen kehittämistyöryhmän ehdotukset suosituksiksi jatkokoulutuksen rakenteesta, laajuudesta ja sisällöistä (työryhmän puheenjohtaja, professori Anna Raija Nummenmaa, Tampereen yliopisto) a. Kasvatusalan jatko opintojen kehittämistyöryhmän väliraporttiluonnos Kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen kehittäminen julkaistaan viimeisteltynä työryhmän verkkosivulla ( viikolla 22. (Luonnoksen päivitetty versio lähetettiin esityslistan liitteenä 1.) Väliraporttiluonnoksen luvussa 5 on esitetty kasvatusalan jatko opintojen kehittämistyöryhmän ehdotukset suosituksiksi jatkokoulutuskelpoisuudesta, jatkotutkintojen kokonaislaajuudesta, väitöskirjan/lisensiaatintyön laajuudesta ja kokoomaväitöskirjasta sekä jatkotutkintoon liittyvien opintojen sisällöstä. Anna Raija Nummenmaa kertoi Bolognan prosessin vaikutuksesta jatko opintojen kehittämiselle ja esitteli jatkokoulutuksen kehittämistyöryhmän työskentelyä ja päivättyä väliraporttiluonnosta. Kokouksessa keskusteltiin jatko opintojen kehittämistyöryhmän ehdotuksista ja tehtiin neuvottelukunnan päätökset valtakunnallisiksi Vokke suosituksiksi kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen rakenteesta, laajuudesta ja sisällöistä kohdissa b f esitettyjen työryhmän ehdotuksien pohjalta. b. Jatkokoulutuskelpoisuus. Työryhmä ehdottaa, että kasvatustieteen jatko opiskelijat otetaan pääsääntöisesti suorittamaan tohtorintutkintoa. Lisensiaatin tutkinto voidaan tarvittaessa suorittaa välitutkintona. Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon suorittaa henkilö, jolla on kasvatustieteen perus tai jatkotutkinto. Filosofian tohtorin tutkinnon suorittaa henkilö, jolla on jokin muu kuin kasvatustieteen perus tai jatkotutkinto. Ammatillisesti suuntautuneesta lisensiaatintutkinnosta luovutaan. Näitä korvaavat täydennyskoulutukseen suunnitteilla olevat yliopistotasosoiset, tieteellisesti painottuneet PD ohjelmat. Opiskelijat, joilla on maisterin tutkinnon pääaineena jokin kasvatustieteellinen oppiaine, suorittavat kasvatustieteen tohtorin tutkinnon. Päätös: Päätettiin, että tekstiin lisätään, että jatko opiskelijaksi valittavalla tulee olla yliopistollinen ylempi korkeakoulututkinto. Päätettiin, että jätetään avoimeksi, miten yliopistoissa suhtaudutaan FT tutkintoon. Päätettiin, että edellytetään, että jatko opiskelijaksi valittava on suorittanut syventävät kasvatustieteelliset opinnot. Päätettiin, että luonnostekstistä poistetaan: Ammatillisesti suuntautuneesta lisensiaatintutkinnosta luovutaan. Näitä korvaavat täydennyskoulutukseen suunnitteilla olevat yliopistotasosoiset, tieteellisesti painottuneet PD ohjelmat. Todettiin, että ohjauskysymyksistä ei tehdä päätöksiä neuvottelukunnan toukokuun kokouksessa. Todettiin, että opiskelijavalintoihin liittyviä asioita tarkastellaan työryhmässä myöhemmin. Päätös: Päätettiin, että jatkokoulutuskelpoisuuden osalta Vokke suositukseksi kirjataan: Yliopistollisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet opiskelijat otetaan kasvatustieteissä jatko opiskelijoiksi pääsääntöisesti suorittamaan tohtorintutkintoa. Lisensiaatin tutkinto voidaan tarvittaessa suorittaa välitutkintona. Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon suorittaa henkilö, jolla on kasvatustieteen perus tai jatkotutkinto. Jatko opiskelijat, joilla on maisterin tutkinnon pääaineena jokin kasvatustieteellinen oppiaine, suorittavat kasvatustieteen tohtorin tutkinnon. 2 (5)

3 Kaikilta kasvatustieteellisen alan jatkotutkinnon suorittavilta edellytetään syventävien opintojen suorittamista siinä kasvatustieteellisessä oppiaineessa, jonka alaan väitöskirja kuuluu. c. Jatkotutkintojen kokonaislaajuus. Työryhmän väliraporttiluonnoksessa oli esitetty ehdotus jatkotutkintojen kokonaislaajuudeksi. Käydyn keskustelun perusteella työryhmä päätti ehdottaa seuraavan suosituksen kasvatustieteellisen alan tohtorin tutkinnon laajuudeksi. Lähtökohtana on, että kasvatustieteellisen alan tohtorin tutkinto voidaan suorittaa neljässä vuodessa päätoimisesti opiskellen ja tutkinnon laajuus opintopisteinä on 240 opintopistettä. Lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 120 opintopistettä. Päätös: Neuvottelukunta päätti suosittaa kasvatustieteellisen alan tohtorikoulutuksen laajuudeksi 240 op ja lisensiaatin tutkinnon laajuudeksi 120 opintopistettä. Todettiin, että jatkoopintojen kehittämistyöryhmän jatkotyöskentelyssä ja loppuraportissa otetaan kantaa mm. koulutusjärjestelmään, ohjausjärjestelmään, prosesseihin ja muihin käytäntöihin. d. Väitöskirjan/lisensiaatintyön laajuus. Työryhmän väliraporttiluonnoksessa esitettiin ehdotus suosituksesta väitöskirjan/lisensiaatintyön laajuudeksi. Työryhmä esittää suosituksena, että väitöskirjan osuus tohtorintutkinnosta on 160 opintopistettä. Kun lisensiaatintutkinto tehdään tohtorin tutkinnon välitutkintona, lisensiaatin työn laajuus on 80 opintopistettä. Päätös: Neuvottelukunta päätti hyväksyä työryhmän ehdotuksen valtakunnalliseksi Vokkesuositukseksi väitöskirjan ja lisensiaatintyön laajuudesta. Valtakunnallisena Vokke suosituksena esitetään, että väitöskirjan osuus tohtorin tutkinnosta on 160 opintopistettä ja lisensiaatin työn laajuus on 80 opintopistettä, kun lisensiaatintutkinto tehdään tohtorin tutkinnon välitutkintona. e. Jatkotutkintoon liittyvien opintojen sisällöstä. Neuvottelukunnan päätettäväksi ehdotettiin työryhmän väliraportissa seuraava suositus jatkotutkintoon liittyvien opintojen sisällöstä. Päätös: Päätettiin, että esitetystä luonnostekstistä poistetaan kokonaan: tieteelliset PD opinnot. Muutos on huomioitu seuraavassa tekstissä, joka päätettiin esittää valtakunnallisena Vokkesuosituksena. (Ks. myös muistion liite 2.) Jatkotutkintoon väitöskirjan lisäksi kuuluvat 80 opintopisteen opinnot muodostetaan joustavasti ja opiskelijan tilanteeseen sovittaen siten, että tutkintoon kuuluu A. Kasvatustieteellisiä opintoja yhteensä 40 op laajuisesti yleisen tieteenteorian ja tutkimusmetodologian opintoja omaan tutkimusalaan liittyviä sisältöopintoja oman tutkimuksen kannalta relevantteja tutkimusmenetelmäopintoja tieteellisen viestinnän opintoja tutkimuksen etiikkaan liittyviä opintoja 3 (5)

4 B. Asiantuntijuuden kehittymistä tukevia muita opintoja 40 op, jotka voivat sisältää esimerkiksi sivuaineen syventävät opinnot tai monitieteiset syventävät opinnot kongressiesityksiä, artikkeleita kasvatustieteen syventävät opinnot opiskelijoilla, jotka ovat suorittaneet tutkinnon esim. Teknillisessä yliopistossa tai luonnontieteellisessä tiedekunnassa tai humanistisessa tiedekunnassa. Kasvatustieteen tohtorin tutkintoon sisältyy sivuaineen syventäviä opintoja tai monitieteisiä syventäviä opinnot vähintään 30 opintopistettä. Filosofian tohtorin tutkintoon sisältyy kasvatustieteellisiä syventäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Lähtökohtana on se, että jokaisen jatko opiskelijaksi hyväksytyn kanssa neuvotellaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka parhaalla mahdollisella tavalla tukee hänen asiantuntijuutensa kehittymistä. Esimerkiksi käytännön työelämässä toimineiden haasteena voi olla opinnäytetyön tekemisen edellytämän osaamisen päivittäminen ja syventäminen, kun taas suoraan maisteritutkinnon jälkeen jatko opintoihin siirtyneiden haasteet voivat olla erilaisia; opintoihin voi sisältyä myös ns. yleisiä työelämäkvalifikaatioita tuottavia opintoja. f. Väitöskirja osana kasvatustieteellistä jatkotutkintoa. Työryhmä on esittänyt väliraportissa kannanottonsa siitä, mikä ja millainen on kasvatustieteellinen väitöskirja. Kokoomaväitöskirjalle työryhmä esittää seuraavanlaisia kriteereitä: a) 3 5 artikkelia, b) joista vähintään kolme on hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisessä aikakauskirjassa, c) joissa vähintään kolmessa väittelijä on ensimmäisenä kirjoittajana, d) väitöskirja sisältää yhteenvedon osatutkimuksia yhdistävästä kysymyksenasettelusta, teoreettisista lähtökohdista sekä tutkimuksen kontribuutioista omalla tieteenalallaan. Todettiin, että annetussa asetuksessa (ks. asetus 794/2004, pykälä 21) on määritelty yliopistojen tutkinnoista seuraavasti: Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Todettiin, että jo julkaistut ja julkaistavaksi hyväksytyt täyttävät asetuksen määrittelemän kriteerin. Todettiin, että kasvatustieteellisellä tieteenalalla perinteinen julkaisumuoto on ollut monografia. Pohdittiin kokoomaväitöskirjan kriteereitä, kuten voiko ohjaaja olla 1. kirjoittaja. Pohdittiin, miten väitöskirjan laatijan tulisi osoittaa yhteisartikkeleiden osalta oma osuutensa kokoomaväitöskirjassa. Pohdittiin, riittääkö 1. kirjoittajana oleminen oman osuuden osoittamiseksi. Todettiin, väittelijä voi kirjoittaa kokoomaväitöskirjaansa, mikä on ollut oma osuus yhteisartikkeleissa. Pohdittiin esitarkastajien roolia kokoomaväitöskirjan arvioinnissa. Todettiin, että vaikka esitarkastajille on annettu tehtäväksi kommentoida kokoomaväitöskirjan artikkeleita, jotkut esitarkastajat ovat todenneet, että artikkelit ovat käyneet referee käytännön läpi. Todettiin, että esitarkastuksesta annettava palkkio on pieni verrattuna kielentarkastuksesta maksettavaan palkkioon. Todettiin, että tieteelliset referee lehdet ovat eritasoisia. 4 (5)

5 Päätös: Päätettiin lisätä esitettyyn kalvotekstiin, että väitöskirjan muotona on joko monografia tai kokoomaväitöskirja. Neuvottelukunta ei tehnyt kokouksessa päätöksiä valtakunnallisiksi suosituksiksi kokoomaväitöskirjan kriteereiksi. Sen sijaan päätettiin, että työryhmä täsmentää edelleen artikkeliväitöskirjalle asetettuja kriteereitä. Työryhmän keskusteltavaksi palautettiin joitakin aikarajoihin liittyviä kriteereitä, kuten kysymys siitä, kuinka pitkän ajan kuluessa kokoomaväitöskirjan artikkelit tulisi saada julkaistuksi. Yhtenä vaihtoehtona esitettiin 10 vuotta, mutta toisaalta kokouksessa korostettiin myös joustavuutta ja laatukriteereiden täyttymistä. Jos artikkeli lähetetään korkeatasoisimpiin lehtiin, hyväksymismenettely vaatii enemmän aikaa. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Helsingissä Matti Meri Juhani Peltonen puheenjohtaja puheenjohtaja sihteeri Muistion liite 1. Ohje laskujen lähettämiselle. (Lähetetään neuvottelukunnan jäsenille sähköpostitse.) Muistion liite 2. Kasvatustieteellisen alan jatkotutkintojen rakenne ja mitoitus: tohtorin tutkinnon laajuus 240 op/vokke suositus 5 (5)