Varhaiskasvatuksen VOKKE -keskusteluseminaari

Transkriptio

1 1 Varhaiskasvatuksen VOKKE -keskusteluseminaari MUISTIO Aika: klo Paikka: Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, Helsingin yliopisto, seminaarihuone 2 Läsnä: Ritva Jakku - Sihvonen projektinjohtaja, HY/VOKKE, kokouksen puheenjohtaja Annu Brotherus lehtori, HY Anneli Niikko dekaani, professori, Joensuun yliopisto Eeva-Leena Onnismaa tutkija, HY Jari-Matti Vuorio lehtori, HY Aili Helenius professori, TY Elise Lujala yliassistentti, OY Hilkka Munter yliassistentti, OY/Kajaanin okl Kirsti Karila professori, TaY Leena Tahkokallio lehtori, HY Marjatta Kalliala lehtori, HY Mari Vuorisalo koulutussihteeri, JY Arto Kaukko jaoksen opiskelijajäsen Lauri Saunio jaoksen opiskelijajäsen Leena Lehtimäki tutkija, HY/VOKKE, kokouksen sihteeri 1 Tervetuloa ja esittäytyminen Puheenjohtaja toivotti osallistujat tervetulleiksi varhaiskasvatuksen keskusteluseminaariin. VOKKE neuvottelukunnassa toivottiin varhaiskasvatuksen alalta keskustelua mm. seuraavista teemoista: Pienten lasten opettajuus. Varhaiskasvatuksen tuottamat kompetenssit (sekä lastentarhanopettaja että maisterikoulutus). Minkälaisiksi käytännössä eri yliopistojen varhaiskasvatuksen alan tavoitteet ja ohjelmat ovat muotoutumassa? Ulkopuolinen arvioitsija kysyy, tuottavatko ohjelmat laadullisesti samankaltaisen kompetenssin? Yliopistolaki on muuttunut. Laissa sanotaan mm. Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja yhteiskuntaa. Myös asetus on muuttunut. Asetuksessa määritellään

2 2 mm. ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteeksi valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. Mitä nämä muutokset merkitsevät varhaiskasvatuksen koulutusalalla? Harjoittelu. Ydinsisällöt. Annu Brotherus toimii jatkossa varhaiskasvatuksen jaoston sihteerinä. Kirsti Karila Tampereen yliopistosta kertoi, että sosiaali- ja terveysministeriö n toimesta ollaan perustamassa sosiaalialan harjoittelua suunnittelevaa työryhmää. Sen tavoitteena on selvittää mm. harjoittelun taloudellisia ja rakenteellisia puutteita. Armi Mikkola Opetusministeriöstä on mukana ryhmässä. Tampereella pidettiin palaveri Mukana oli Opetusministeriön, Stakesin, opettajankoulutuslaitosten ja sosiaalialan osaamiskeskusten henkilöstöä. Kokouksessa keskusteltiin siitä, mitä ovat varhaiskasvatuksen tuottamat kvalifikaatiot. Varhaiskasvatuksen asemaa haluttaisiin vahvistaa. Kokouksessa oltiin huolissaan kelpoisuusasetuksesta. Puheenjohtaja korosti, että on tärkeää avata keskustelua varhaiskasvatuksen substanssin käsittelystä. Yliopistoissa on tällä hetkellä kahdella tavalla informoitua varhaiskasvatusta: 1. kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus tai 2. varhaiskasvatus. Tärkeää on pohtia lastentarhanopettajan ammatti-identiteettiä sekä yliopistotutkimusta ja opetusta. Varhaiskasvatuksen asema on erilainen eri yliopistoissa. Anneli Niikko kertoi mm. siitä, että Savonlinnassa kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen asemaa halutaan vahvistaa. Aluepolitiikka suuntaa sitä, mitä tieteenaloja pidetään erityisen tärkeinä. Savonlinna on pyrkinyt profiloitumaan taideaineisiin. Toisaalta varhaiskasvatuksella on etuja opettajankoulutuslaitoksen kyljessä. Tampereen yliopistossa on myös oppiaine kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus. Annu Brotherus kertoi, että Helsingin yliopistossa pääaine on kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus. Rakenteet ovat pulmallisia, koska lastentarhanopettajakoulutus on ainut opettajankoulutus, jossa ei saada opettajan pedagogisia opintoja tutkinnon sisällä. Varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijoista monet suorittavat opettajan pedagogiset opinnot. Ritva Jakku - Sihvonen totesi, että VOKKE -suositusten mukaisesti kasvatustieteen maisterin tutkinnossa pääaineopiskelija voi sisällyttää tutkintoon opettajan pedagogisia opintoja yhteensä 30 pistettä. Tämä koskee myös opiskelijoita, joiden maisterin tutkinnon pääaine on kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus.

3 3 2 Tutkinnonuudistuksen tilannekatsaus yliopistoittain Mari Vuorisalo esitteli Jyväskylän yliopiston tilannetta (Kts. Liite 1). Tutkintorakennetta ei ole vielä hyväksytty tiedekunnassa, mutta sitä käytetään suunnittelun pohjana. Koko tiedekunnan yhteisistä perusopinnoista on tehty päätös tiedekuntaneuvostossa. Kasvatustieteen kandidaatti, 180 op A Yleisopinnot (kieli-, viestintä- ja metodiopinnot) 20 op B Pääaineen aineopinnot 35 op ja perusopinnot 25 op (sis. Laitoksen omia perusopintojaksoja 10 op ja tiedekunnan yhteisiä perusopintojaksoja 15 op) C Harjoittelu (lto -polku 15 op/tiedepolku 15 op/vapaasti valittavat opinnot 15 op) D Sivuaineet varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op (sis. 6 op harjoittelua) tai sivuaine yliopiston tarjonnasta 60 op E Taito- ja taideaineiden opinnot tai valinnainen sivuaine yliopiston tarjonnasta 25 op Kasvatustieteen maisteri, 120 op Pääaine Syventävät opinnot 80 op ja orientoivat opinnot 5 op Sivuaine 35 op Annu Brotherus Helsingin yliopistosta esitteli oman yliopistonsa lastentarhanopettajakoulutuksen rakennetta. Rakenne on päivitetty op etussuunnitelmakokouksessa (Kts. Liite 2) Lastentarhanopettaja 180 op Kieli- ja viestintäopinnot 20 op Kasvatustieteen perusopinnot 25 op Kasvatustieteen aineopinnot 35 op + 6 op (tutkielma) Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op (sis. Ohjattua harjoittelua 15 op) Valinnaisia opintoja/ sivuaineopintoja 34 op Kirsti Karila esitteli Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen varhaiskasvatuksen yksikön tutkintorakennetta. (Kts. Liite 3) Kirsti Karila kertoi, että Tampereen opetussuunnitelma on tehty viime keväänä, nyt panostetaan arviointiin ja tänä syksynä tehdään opintojakso-oppaita ydinaineksen osalta. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Orientoivat opinnot 5 op Viestintäopinnot 15 op Pääaineen opinnot 60 op Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot

4 4 (sis. Esi- ja alkuopetuksen perusopinnot) 60 op Sivuaineiden opinnot 25 op Muut opinnot (taide- ja ilmaisukasvatuksen painotus) 15 op Perusopinnot ovat tiedekunnan yhteiset. Kasvatustieteen maisterin tutkinto 120 op Viestintä ja orientoivat opinnot 5 op 80 op Sivuaineopinnot 35 op Mahdollisuus suuntautua myös työyhteisöjen johtamiseen ja pedagogiseen kehittämiseen. Hilkka Munter Oulun yliopiston Kajaanin yksiköstä kertoi, että sisällöllistä keskustelua on käyty, mutta tutkintorakennemallia ei ole vielä valmiina. Kajaanissa on maisterikoulutus ja suurin osa opiskelijoista valmistuu sekä luokanopettajaksi että lastentarhanopettajaksi. Tosin tutk innon laajuus 300 opintopistettä ei tahdo riittää tähän. Kajaanin malli perustuu siihen, että kaupungissa on viime aikoina panostettu 4-8- vuotiaitten opetuksen kehittämiseen. Oulun yliopiston Oulun yksiköstä kokouksessa oli mukana Elise Lujala. Hän kerto i koko yksikössä työstetystä perusfilosofiasta ja esitteli tutkinnon rakenne-ehdotusta.(kts. Liite 4) Kasvatus - ja opetusalan asiantuntijuus - tiedeperusteisuus ja käytännöllinen perehtyneisyys - pedagoginen ja didaktinen ajattelu ja toimintakyky - eettinen ja esteettinen herkkyys - aktiivinen kansalaisuus Kasvatustieteiden kandidaatti 180 op Viestintä- ja orientoivat opinnot Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot Sivuaine/valinnaiset opinnot Kasvatustieteiden maisteri 120 op Viestintä- ja orientoivat opinnot Sivuaine/valinnaiset opinnot 20 op 75 ( ) op 60 op 25 op 5 op 80 op 35 op

5 5 Anneli Niikko Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajank oulutuslaitokselta kertoi, että VOKKE suosituksia pidetään ohjenuorana. (Kts. Liite 5, Joensuun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan linjaratkaisu). Kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto 180 op Kieli- ja viestintäopinnot + HOPS Ammatilliset opinnot 60 Sivuaineopinnot, muut opinnot (menetelmäopinnot 10, opinnäyte 10, muut pääaineopinnot 55) Kasvatustieteen maisterin tutkinto 120 op Kieli- ja viestintäopinnot (menetelmäopinnot 10, opinnäyte 40, muut pääaineopinnot 35) Sivuaineopinnot, muut opinnot 35 Savonlinnassa keskustellaan, tekevätkö kaikki koulutusalat saman määrän perusopintoja. Kandidaatin opinnäytteen laajuus on 10 op, mutta sisältö on keskustelussa. Missä määrin kandidaatin opinnäytetyö on teoreettis-empiirinen työ? Harjoittelun laajuus on 15 op kandidaattivaiheessa ja maisterivaiheessa 10 op. Aili Helenius kertoi Turun yliopiston varhaiskasvatuksen tilanteesta. Virallisia tutkintorakenteita ei ole vielä päätetty, mutta oletettavasti ne mukailevat VOKKE - rakenteita. Sisällöllinen keskustelu on vasta käynnistymässä. Yhteenvetona tutkintorakennekeskustelusta puheenjohtaja totesi, että kandidaatintutkinto eri yliopistoissa noudattelee jokseenkin VOKKE -suosituksia, harjoittelun osuus hieman poikkeaa eri yliopistoissa. Yleiskeskustelussa keskusteltiin erityisesti kahdesta opintokokonaisuudesta tutkintorakenteessa; esi- ja alkuopetuksen opintokokonaisuudesta sekä varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot kokonaisuudesta (vastaa lastentarhanopettajalle samaa kuin monialaiset opinnot luokanopettajalle). Ritva Jakku Sihvonen korosti, että lastentarhanopettajan tutkinnossa VOKKEsuositusten mukaan on mahdollisuus 25 opintopisteen sivuaineeseen. Keskusteltiin mahdollisesta asetuksen muutoksesta tai VOKKE - suosituksen muuttamisesta (varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot jaettaisiin sekä kandidaatti- että maisterivaiheeseen) tai harjoittelun piilottamisesta ammatillisia valmiuksia antaviin opinto ihin, jolloin 15 opintopistettä voitaisiin siirtää valinnaisiin opintoihin.

6 6 Kaikille yliopistoille on jatkossa tärkeätä turvata opiskelijoiden joustava liikkuminen ja siirtyminen yliopistosta toiseen. On tärkeää sopia reiteistä, joilla opiskelija voi täydentää osaamisensa saadakseen riittävän määrän opintopisteitä. Keskusteltiin myös kandidaatin tutkielmasta ja sen painotuksista. Esitettiin näkemyksiä teoreettisista painotuksista, toisaalta käytännöllisemmästä tutkimusotteesta. Yleinen kandidaatin tutkielman laajuus on 10 op. Helsingin yliopistossa päädyttiin ratkaisuun: tutkielma 6 op + 4 op seminaareihin. 3 Mitä uudistukset merkitsevät yliopistojen toiminnassa? 4 Mitä odotuksia ja toiveita on VOKKE - toiminnalle? Puheenjohtaja totesi, että piilopisteitä e i saa rakentaa tutkintorakenteeseen. 300 opintopistettä on kandidaatin- ja maisterin tutkinnon yhteislaajuus. Keskusteltiin siitä, kuinka monta opintopistettä lastentarhanopettaja voisi lukea hyväksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavista opinnoista, mikäli hän haluaa suorittaa luokanopettajakoulutuksen esi- ja alkuopetuksen opintokokonaisuuden. Suositus : hyväksi luetaan 10 opintopistettä tai ainakin vähintään 5 opintopistettä. Keskusteltiin seuraavista teemoista: Ns. Kajaanin kokeilusta (4-8-vuotiaiden opetuskokeilusta) ja eri ikäryhmien opetuksen ja tutkimuksen painopistealueista. Muistutettiin, että ei saa unohtaa alle 4-vuotiaita. Tutkimustuloksista koskien varhaisvuosien merkitystä lapsen kehityksessä. Kelpoisuusvaatimuksista lastentarhanopettajan tehtäviin. Oltiin yksimielisiä siitä, että vaatimuksena tulisi olla varhaiskasvatukseen suuntautunut varhaiskasvatuksen maisterin tutkinto. Pienten lasten opettajuudesta (maisterin tutkinnosta) ja kompetenssista, minkä tutkinto voisi tuottaa (pääasiallisesti 0-6-vuotiaille, säädösten mahdollistaessa myös ikävuodet 0-8 voisivat tulevaisuudessa olla pienten lasten opettajan työkenttää). Mikäli lastentarhanopettaja on kandidaattitutkinto, tarvitaan lisäksi maisteritutkintoja, joissa panostetaan tutkimukseen. Varhaiskasvatuksen maisteritutkinnossa tulee olla mahdollisuus sisällyttää 30 opintopistettä opettajan pedagogisia opintoja. Uusi väylä voisi olla luokanopettajan monialaiset opinnot, joista osa suoritetaan sivuaineena kandidaattivaiheessa ja osa maisterivaiheessa. Halutaanko alalle kansainvälinen maisteriohjelma (esim. Erasmus Munduksen kautta). Todettiin, että tässä olisi mahdollisuus integroida virtuaalimoduleja ja hyödyntää KasVia. Tampereen yliopisto esitti halukkuutensa koordinoida hanketta, jos sellaiseen päädytään. Verkottumiselle kaivataan tukea. Jatkotutkinnoista (Ne ovat neuvottelukunnan kokouksen käsittelyssä keväällä 2004).

7 7 Puheenjohtaja totesi, että yhteiskunnan kehittämisen kannalta on tärkeää ottaa huomioon, että tutkinnonuudistus ohjaa sitä, mitä tutkitaan tulevaisuudessa. Kannattaa myös pohtia sitä, mikä nykyisessä tutkinnossa on säilyttämisen arvoista. Varhaiskasvatuksen maisterikoulutukseen palataan seuraavassa neuvottelukunnan kokouksessa , jonne pyydetään asiantuntijajäsen. (Anna Raija Nummenmaa neuvottelukunnan varajäsen, Pentti Hakkarainen ja Annu Brotherus mahdollisia muita asiantuntijoita). 5 Muut mahdolliset asiat Seuraava varhaiskasvatuksen VOKKE -keskusteluseminaari on tarpeen järjestää noin vuoden kuluttua syksyllä, kun uudet tutkintorakenteet on otettu käyttöön. 6 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Liitteet: 1 Jyväskylän yliopisto, Varhaiskasvatuksen laitos, tutkintorakenteet 2 Helsingin yliopisto, Lastentarhanopettajan koulutuksen tutkintorakenne sisältöineen 3 Tampereen yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen yksikkö, tutkintorakenteet sisältöineen 4 Joensuun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkintorakenneuudistuksen linjaratkaisu, kasvatustieteen kandidaatti, kasvatustieteen maisteri 5 Oulun yliopisto, lastentarhanopettajakoulutus ja sen jälkeinen maisterin tutkinto (varhaiskasvatus), ehdotus rakenteeksi