TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN OPETTAJANKOULUTUKSESSA

Transkriptio

1 TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN OPETTAJANKOULUTUKSESSA Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOLin tavoitteet Tutkintojen uudistamisen lähtökohta Opettajankoulutuksen tutkintorakennetta uudistettaessa on tärkeää, että opiskelijat ovat aktiivisesti mukana kaikissa vaiheissa ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon. Uudistuksen kannalta erityisen tärkeä vaihe on syyslukukausi 2003 ja kevätlukukausi SOOLilla on edustajansa prosessia valtakunnallisesti koordinoivan VOKKE-projektin neuvottelukunnassa ja sen alajaoksissa sekä eri yliopistojen omissa Bologna-, opetussuunnitelma- yms. työryhmissä. SOOLin mielestä perusteellisen ydinainesanalyysin suorittaminen sekä tutkintojen ja opintojaksojen kuormittavuuden arviointi on olennainen osa tutkintorakenteen uudistamista. Prosessin on oltava avoin alusta loppuun saakka ja siinä on ennakkoluulottomasti otettava huomioon eri tahojen, erityisesti opiskelijoiden mielipiteet ja aloitteet. Uudistuksen ajoituksessa tulisi pyrkiä mahdollisimman hyvään valtakunnalliseen yhtenäisyyteen. Seuraavassa tarkastellaan SOOLin tutkintorakennetavoitteita lastentarhanopettajan-, luokanopettajan-, aineenopettajan-, erityisopettajansekä oppilaan- ja opinto-ohjaajien koulutuksissa. YLEISET TAVOITTEET - Tutkintojen ja opintojaksojen mitoitus saatava työmäärää vastaavaksi kaikissa koulutusohjelmissa. - Sopiva keskimääräinen kuormitus opiskelijan viikkotuntimääräksi noin 40 tuntia, joka sisältää kaiken työn. - On pyrittävä valtakunnalliseen yhtenäisyyteen vertailtavuuteen tutkintojen rakenteissa vertailtavuuden ja liikkuvuuden takaamiseksi. - Opetussuunnitelmien sisällöllinen tarkastaminen tärkeää. - Maisteri-tasoisia opintoja on voitava suorittaa myös alemman tutkinnon aikana, vain suoritusjärjestystä (esim. harjoittelut) voidaan tarvittaessa rajoittaa. - Pääaineen laajuus säilytettävä nykyisellään. - Pedagogiset opinnot tulee hajauttaa alempaan ja ylempään tutkintoon kaikissa koulutusohjelmissa. - Sivuaineita on voitava opiskella sekä alemmassa että ylemmässä tutkinnossa. - Opetusharjoittelu on hajautettava sekä alempaan että ylempään tutkintoon. - Kandidaatin tutkinnon laajuuden ja vaatimustason on oltava sama kaikissa koulutusohjelmissa (8-10 op.*), ja se korvaa proseminaarin. - Pro gradu tutkielman laajuus on n. 35 op. - Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat on päivitettävä vuosittain henkilökohtaisen ohjaajan kanssa sekä aina tarpeen mukaan. - Henkilökohtaisen ohjaajan on tunnettava opettajankoulutus riittävän hyvin. - Maisteriohjelmia on perutettava vain tarpeen mukaan ja rajatusti. 1

2 - Opiskelijavalinnoissa tulee välttää ikäperusteista jaottelua ja erilaisia kiintiöitä (esim. ehdotettu kiintiö saman vuoden ylioppilaille). - Aiemmat opinnot on voitava lukea hyväksi tarkoituksenmukaisella tavalla, jolloin on otettava huomioon opintosuoritusten sisältö ja taso. Tätä periaatetta on sovellettava erityisesti siirryttäessä ammattikorkeakoulusta yliopistoon. - Kaikkien koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa on huomioitava monikulttuurisuus, tieto- ja viestintätekniset taidot, erityispedagogiikka, vuorovaikutustaidot sekä opettajuuden yhteiskunnallinen ulottuvuus. *1 op. = 1 opintopiste = 1 ECTS KOULUTUSOHJELMAKOHTAISET TAVOITTEET 1. Varhaiskasvatuksen koulutus - Sisällöllisesti koulutuksen rakenne nykyisellään hyvä. kurssien toteutus tiiviillä aikataululla, eli ei esim. koko vuoden kestäviä kursseja samoja asioita ei pidä käsitellä kaikilla kursseilla yliopisto-opettajien välinen yhteistyö teorian ja käytännön yhdistämiseen kiinnitettävä enemmän huomiota valmistutaan tiettyyn ammattiin, joten teorian jatkuvan yhdistämisen käytännön harjoitteluun ei pitäisi olla ongelma tärkeää antaa myös teoreettiset valmiudet jo ensimmäiseen harjoitteluun opintopisteiden tulee vastata todellista työmäärää - kurssisisältöjen päällekkäisyyksiä poistamalla voidaan vähentää esim. harjoitteluissa tehtävää työmäärää - itsenäiseen työhön käytettävä aika on suhteutettava realistisesti opintopisteiden määrittelyyn kurssien sisällöistä riippuen opintopisteiden saamisen vaatimukset vaihtelevat: suunnittelutyötä aliarvostetaan, jolloin suunnittelun laatu kärsii - Sivuaineopintoja voi suorittaa koko koulutuksen ajan, lukuun ottamatta esi- ja alkuopetusta, jonka voi suorittaa ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen (käytännössä on siis suoritettava ensin kasvatustieteen perusopinnot sekä ensimmäiselle opintovuodelle suunnitellut varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot) - Opetusharjoittelut sijoittuvat koko opiskeluajalle: tärkeää huomioida ensimmäisen harjoittelun ajankohta ja kesto (harjoittelun olisi hyvä olla vasta kevätlukukauden alussa, eikä sitä tulisi pilkkoa erillisiin jaksoihin: opintojen alussa voidaan järjestää ns. tutustumispäivä tarkkailutehtävineen, jolloin saadaan kontakti käytännön kenttätyöhön) - HOPSin käyttöönotto on hyvä asia, mutta se ei saa poistaa ryhmätyöskentelyn merkitystä ammatin erityisluonteen vuoksi (työelämässä lto ei toimi yksin). - Sisällöllisesti lastentarhanopettajakoulutus on kattava ja tarkoituksenmukainen, paitsi erityispedagogiikan ja monikulttuurisuuden osalta > näitä alueita on siis syytä lisätä ltokoulutuksessa, ei välttämättä erillisinä kursseina, vaan niiden keskeiset alueet muuhun opetussisältöön yhdistäen ja nivoen. 2

3 - Valtakunnallisesti koulutusohjelmat voisivat hyvin olla samanlaisia, luonnollisesti sivuainetarjonta olisi yliopistokohtaista. - Ydinainesanalyysissä on huomioitava, että lto-koulutuksen lähtökohta on erilainen kuin muussa opettajankoulutuksessa (varhaiskasvatuksen lähtökohtien määrittäminen, esim. eettisyys ja kehityksellinen näkökulma), OPS:ssa ei pidä rajata tai määritellä tiettyjä kasvatus-, oppimis- tai ihmiskäsityksiä, sillä jokainen opiskelija muodostaa ne itsenäisesti. Tämä edellyttää kuitenkin sisällöllisesti monipuolista opetusta. Siten myös vaihtoehtopedagogiikat on hyvä huomioida koulutussuunnittelussa. - Lähtökohtana on, että varhaiskasvatuksen merkitys korostuu läpi yksilön elämän. - Mikäli lastentarhanopettajakoulutus muutettaisiin maisterin tutkinnoksi, pitäisi huolehtia siitä, että harjoittelut ja alan erityiskysymyksiin liittyvät opinnot ajoittuisivat koko opiskeluajalle: muutoin voitaisiin noudattaa nykyisiä sisältöratkaisuja. Huom! Harjoittelua ja alan erityiskysymyksiin liittyviä opintoja olisi oltava määrällisesti (opintopisteinä) enemmän. 2. Luokanopettajan koulutus - Alemman tutkinnon tulee sisältää yleisopinnot (kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot), pääaineen perus-, ja aineopinnot ja monialaiset opinnot. - Monialaiset opinnot on ensisijaisesti sisällytettävä kandidaatin opintoihin, mutta opiskelijalla tulee olla oikeus suorittaa ko. opintoja myös maisteriopinnoissa. Monialaisten opintojen on oltava suoritettuna ennen syventäviä harjoitteluja. - Ylemmän tutkinnon tulee sisältää pääaineen syventävät opinnot ja sivuaineopintoja. - Opiskelijalla tulee olla oikeus tehdä sivuaineopintoja sekä kandidaatin että maisteriopinnoissa. - Opetusharjoittelujen tulee sisältyä sekä kandidaatin että maisteriopintoihin siten, että perusharjoittelut sisältyvät kandidaatin opintoihin ja syventävät sekä sivuaineharjoittelut maisteriopintoihin. - Kontaktiopetuksessa tulee taata erityisesti opetuksen laatu. Opetuksessa tulee painottua ainedidaktiikkaan. 3. Aineenopettajan koulutus - Opintojen on mahdollistettava opettajan identiteetin muodostuminen mahdollisimman pitkällä aikavälillä. Samalla opetettavien aineiden aineenhallinnan on pysyttävä hyvällä tasolla. - Opettajan pedagogiset opintojen laajuus on 65 op. - Aineenopettajaksi opiskelevalle on tarjottava kolme eri vaihtoehtoa suorittaa opettajan pedagogiset opinnot. - Opetusharjoittelun ja didaktiikan opintojen on oltava mahdollisia myös sivuaineissa. A. Suoravalinta - Aineenopettajan opinnot aloitetaan heti yliopisto-opintojen alussa. - Pedagogiset opinnot hajautettuna alempaan ja ylempään tutkintoon. - Opettamiseen orientoivia opintoja järjestetään jo 1. opintovuotena. - Opetusharjoittelu: perusharjoittelu(t) kandidaatin tutkinnossa, syventävä ja valinnainen harjoittelu maisterivaiheessa. - Didaktiikkaa opiskellaan opetusharjoittelun aikana ja sitä ennen. 3

4 - Kasvatustieteen yleisopinnot hajautetaan alempaa ja ylempään tutkintoon. - Kasvatusfilosofian ja psykologian opinnot järjestetään opintojen alkuvaiheessa. - Opetettavan aineen opinnoissa on tarjottava opettajaksi opiskeleville suunnattuja opintojaksoja. B. Opettajan pedagogiset opinnot yhden lukuvuoden aikana - erityisesti silloin, kun aineenopettajan opintoihin hakeudutaan opintojen loppuvaiheessa - mahdollisuus suorittaa osa opinnoista (esim. kasvatustieteen yleisopintoja) harjoitteluvuotta ennen tai sen jälkeen C. Erilliset opettajan pedagogiset opinnot - Pedagogiset opinnot suoritetaan yhden vuoden aikana opintojen jälkeen. - Opiskelijoille on tarjottava mahdollisuus suorittaa osa opinnoista virtuaalisesti (esim. kasvatustieteen yleisopintoja). 3.1 Käsityökasvatus (teknisen työn opettajankoulutus) - Käsityökasvatuksen erityisasema yliopistossa on huomioitava. Kädentaitojen ja työturvallisuuden omaksuminen vaatii laadukasta kontaktiopetusta huomattavasti muuta oppiainesta enemmän. - Opintojaksojen vaatimustaso eri ohjaajien kesken yhtenäistettävä. Lisäksi työmäärä ja opintopisteet tulee sovittaa toisiaan vastaaviksi. - Alempaan tutkintoon sisällytetään kasvatustieteen ja käsityökasvatuksen perus- ja aineopinnot, sekä perusharjoittelut. Tämän lisäksi tavoitteena tulee olla suorittaa yhdessä sivuaineessa cum laude opinnot (65 op.) ns. kaksoiskelpoisuutta silmälläpitäen. - Ylemmässä tutkinnossa suoritetaan ainakin käsityökasvatuksen laudatur opinnot ja syventävät opetusharjoittelut. Lisäksi huomiota kiinnitetään käsityökasvatuksen oppimistehtävien laatimisvalmiuksiin tulevaa teknisen työn opettajan ammattia varten. 3.2 Käsityötiede (tekstiilityön opettajankoulutus) - Suurempia kokonaisuuksia, projektiluontoisia kursseja lisää. - Valinnaisuutta varsinkin syventäviin opintoihin. Alempaan tutkintoon: - perus- ja aineopinnot käsityötieteestä, perusopinnot opettajan pedagogisista opinnoista - harjoiteluista orientoiva- ja perusharjoittelu Ylempään tutkintoon - syventävät opinnot käsityötieteestä, aineopinnot opettajan pedagogisista opinnoista - harjoitteluista kenttä- ja syventävä harjoittelu 4

5 3.3 Kotitaloustiede (kotitalousopettajan koulutus) - Ruuanvalmistukseen lisää käytännön harjoituksia, joissa huomioidaan myös didaktinen puoli. - Harjoittelut vastaamaan opettajan todellista työtä. Alempaan tutkintoon: - perus- ja aineopinnot kotitaloustieteestä, perusopinnot opettajan pedagogisista opinnoista - harjoiteluista orientoiva- ja perusharjoittelu Ylempään tutkintoon - syventävät opinnot kotitaloustieteestä, aineopinnot opettajan pedagogisista opinnoista - harjoitteluista kenttä- ja syventävä harjoittelu 4. Oppilaan- ja opinto-ohjaajan koulutus Pääaineen ja ohjauksen opinnot ja harjoittelut jaetaan seuraavasti kandidaatin- ja maisterin tutkintoon: Alempi tutkinto sisältää - pääaineen perus- ja aineopinnot, pedagogiset opinnot kuitenkin hajautettuna molempiin tutkintoihin, - ohjauksen opinnot: perus- ja aineopinnot - orientoivan ja perusharjoittelun ja - sivuaineopinnot. Ylempi tutkinto sisältää - pääaineen syventävät opinnot, - ohjauksen syventävät opinnot, - syventävän harjoittelun, - avo-harjoittelun, - sivuaineen opetusharjoittelun ja - ohjauksen erityisopinnot, esim. monikulttuurinen ohjaus 5. Erityisopettajan ja varhaiserityisopettajan koulutus (Tekstissä tarkoitetaan erityisopettajalla myös varhaiserityisopettajaa.) Erityisopettajan koulutuksen tulee vastata työelämän tarpeita: monikulttuurisuus, moniammatillinen yhteistyö, syrjäytyminen jne. Koulutuksen on taattava laajan muodollisen pätevyyden lisäksi todellinen osaaminen. EOkoulutuksessa tähän sisältyy luokanopettajan pätevyys (POM-opintojen* on keskityttävä ainedidaktiikkaan ja kontaktiopetuksessa on taattava opetuksen laatu). Tutkintouudistuksessa tulee poistaa nykyisistä kursseista ilma ja muokata ne työmäärältään tulevia opintopisteitä vastaaviksi, kiinnittää huomio keskeisimpään sisältöön 5

6 ja poistaa kurssien päällekkäisyyksiä. Tässä korostuu yliopisto-opettajien yhteistyö (jopa yli laitosrajojen) ja yhteisvastuu hyvien opettajien kouluttamisesta, jotta saavutetaan yhtenäinen kokonaisuus ja jatkumo opettajuuteen, eikä pirstaleita sieltä täältä. Valinnaisuutta erityisopettajakoulutuksessa ja joustavuutta opintojen suorittamisessa tulee lisätä. Yhteistyö muiden alojen asiantuntijoiden kanssa on aloitettava jo opiskeluaikana, esimerkiksi yhteisillä kursseilla (jopa yli oppilaitosrajojen) ja harjoitteluissa. Näin saadaan tietoa toisten osaamisesta ja luodaan perusta tulevalle yhteistyölle (vanhemmat, muut opettajat, psykologit, terapeutit, koulunkäyntiavustajat jne.). Alemman tutkinnon tulee sisältää yleisopinnot, erityispedagogiikan perus- ja aineopinnot sekä POM/VARE** -opinnot. Ylemmän tutkinnon tulee sisältää pääaineen syventävät opinnot. POM- ja VARE-opinnot on ensisijaisesti sisällytettävä kandidaatin opintoihin, mutta opiskelijalla tulee olla oikeus suorittaa ko. opintoja myös maisteriopinnoissa. Ne on kuitenkin oltava suoritettuna ennen syventäviä harjoitteluja. Erityispedagogiikan pääaineopintoihin EO-koulutuksessa sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot, samoin kuin EO- ja VEO-koulutuksessa pääaineopintoihin sisältyvät erityisopettajaopinnot tulee sijoittaa siten, että niitä on myös maisteriopinnoissa. Harjoittelujen tulee sisältyä sekä kandidaatin että maisteriopintoihin siten, että perusharjoittelut sisältyvät kandidaatin opintoihin ja syventävät harjoittelut maisteriopintoihin. Opetusharjoittelua on oltava paljon ja eri osa-alueilla, koska erityisopettajien työkenttä on laaja ja monipuolinen. * POM = peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot ** VARE = varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot varhaiserityisopettajille 6