TAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI

Transkriptio

1 1 TAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI MUISTIO Aika: klo Paikka: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, Helsingin yliopisto, seminaarihuone 1 Inkeri Sava Pirkko Pohjakallio Marjut Laitinen Eeva Anttila Maija Fredrikson Leena Hyvönen Mirja Ovaska Kirsti Hämäläinen Heikki Ruismäki Sirkka Laitinen Taidepedagogiikan professori Taideteollinen korkeakoulu inkeri.sava@uiah.fi Taidepedagogiikan lehtori Taideteollinen korkeakoulu pirkko.pohjakallio@uiah.fi Sibelius-Akatemia marjut.laitinen@siba.fi Tanssipedagogiikan lehtori Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksen johtaja eeva.anttila@teak.fi Oulun yliopisto, virkavapaa Jyväskylän yliopisto fredriks@campus.jyu.fi Oulun yliopisto leena.hyvonen@oulu.fi Kuvaamataidon didaktiikan lehtori Jyväskylän yliopisto miovaska@jyu.fi Musiikkipedagogiikan yliassistentti Jyväskylän yliopisto kirsti.hamalainen@edu.jyu.fi Taito- ja taideaineiden didaktiikan professori Helsingin yliopisto heikki.ruismaki@helsinki.fi Kuvataiteen professori Lapin yliopisto sirkka.laitinen@ulapland.fi

2 2 Ritva Jakku-Sihvonen Dosentti, VOKKE -projektinjohtaja Helsingin yliopisto Kokouksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki VOKKE -tutkija Kokouksen sihteeri 1 Kokouksen avaus Kokouksen puheenjohtaja Ritva Jakku- Sihvonen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi taidekasvatuksen VOKKE- keskusteluseminaariin. Hän kertoi VOKKE - toiminnan taustalla olevan Bolognan prosessin, jonka tavoitteena on liikkuvuuden edistäminen, tutkintojen sisällöllinen kehittäminen ja verkostoitumisen edistäminen. VOKKEen kuuluvat myös jatkotutkinnot. Kasvatusalalla rakenteet on hyväksytty ja pääsääntöisesti niitä noudatetaan. Dekaanikokouksen perusteella kaikki yliopistot haluavat sitoutua siihen, että kandidaattitutkinnot (pääaineena kasvatustiede) hyväksytään siirryttäessä yliopistosta toiseen. Yhteinen ydin on 15 opintopistettä systemaattisen kasvatustieteen osa-alueilta. Ohjattua harjoittelua kuuluu sekä alempaan että ylempään tutkintoon. VOKKE- konttori keskittyy vuonna 2005 alakohtaisiin kansallisiin seminaareihin sekä tutkimukseen. Käytiin läpi esittäytymiskierros. 2 Tiedotusasiat VOKKE -symposium , teemana kasvatusalan asiantuntijuus. 3 Alakohtainen tilannekatsaus ja alustukset 3.1. Tanssi 3.2. Teatteri Eeva Anttila esitteli tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksella työstettyä tanssinopettajan ja teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelman opetussuunnitelman ydinainesta. (LIITE 1) Pääaine on tanssi- ja teatteripedagogiikka. Eeva Anttila esitteli tanssinopettajan ja teatteri -ilmaisun opettajan koulutusohjelmat (60 ov). Näiden sisältö on seuraava: I Opettajan pedagogiset opinnot (35 ov) 1. Taidepedagogiikan perusteet 10 ov 2. Taidepedagogiikan tutkiminen 7 ov 3. Oman taiteenalan didaktiset opinnot 7 ov

3 3 4. Opetusharjoittelu 11 ov II Oman taiteenalan syventävät opinnot (25 ov) 5. Somaattinen työskentely ( 2+ 1 ov) 6. Teatterin/tanssin syventävät opinnot ( ov) 7. Teatteri ja tanssi yhdessä ( ov) 8. Produktiotyöskentely (4 ov) 9. Opinnäyte (6 ov) 3.3. Kuvataiteet Inkeri Sava ja Pirkko Pohjakallio Taideteollisesta korkeakoulusta esittelivät kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman tavoitteita ja työstettyä ydinainesanalyysiä. (LIITE 2). Koulussa opetettava aine on kuvataide. Termi kuvataidekasvatus koettiin hyväksi. Sirkka Laitinen kertoi Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmas ta, joka tarjoaa opiskelijalle valmiudet alan pedagogiseen, taiteelliseen, teoreettiseen ja tieteelliseen alan hallintaan. Pääaineopinnoissa kehitellään rinnan alan historian ja nykyhetken tuntemuksen kanssa uutta luovaa taidekasvatusajattelua. Opetusta on pyritty kehittämään vastaamaan tulevaisuuden taidekasvatuksen työkenttää. Taiteen toimintamallit ja pohjoinen ulottuvuus kohtaavat koulutuksen eri vaiheissa. Koulutusohjelmassa on kehitetty taidepedagogista projektiopiskelumallia, jossa keskeistä on toimia yhteiskunnan muiden sidosryhmien kanssa. Mirja Ovaska Jyväskylän yliopistosta edusti luokanopettajakoulutusta. Luokanopettajalla pääaine on kasvatustiede ja kuvataide liittyy monialaisiin opintoihin. Jyväskylän yliopistossa monialaiset opinnot tulevat alkamaan yhteisellä johdanto-osalla. Johdantoosan tarkoituksena on auttaa hahmottamaan POM -aineiden keskinäistä erilaisuutta ja yhteyksiä. Johdanto kytkee POM -aineet historialliseen, yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen taustaan. Johdanto-osan aikana opiskelija tarkastelee Oppiaineiden luonnetta tieteen, taiteen ja kulttuurin näkökulmasta Oppiainetta kohtaan omaksumiaan asenteita Ainejakoisuuden historiallisen kehyksen koululaitoksessa ja opettajankoulutuksessa sekä oppiainejakoisuuden poliittista luonnetta Opetussuunnitelman perusteita oppiaineiden näkökulmista Esi- ja alkuopetuksen lapsen kehitystä ja oppimisedellytyksiä tukevana kokonaisuutena Eri oppimistapoja, aistihavaintojen ja toiminnan merkitystä oppimisessa Monialaisissa opinnoissa on ainespesifit osiot ja lopuksi opintoja pyritään eheyttämään sekä tarkastelemaan aihekokonaisuuksia. Liitteessä 3 on esitetty Jyväskylän yliopistossa laadittu POM -aineiden johdanto taito- ja taideaineiden näkökulmasta Musiikki Musiikin asema on erilainen eri yliopistoissa.

4 4 Marjut Laitinen kertoi Sibelius-Akatemiassa annettavasta musiikkikasvatuksen koulutuksesta. Pääaine on musiikkikasvatus ja opettajan pedagogiset opinnot ovat sivuaine. Valinnaisuutta on vähän. Opintokokonaisuuksille on rakennettu tavoitteita, mutta ydinainesanalyysityö on kesken. Ongelmana näyttäytyy kasvatustieteen jako kandidaattitutkintoon ja maisterin tutkintoon. Asetuksen mukaan kandidaatin työ tehdään yhdessä oppiaineessa. Sibelius Akatemia tekee yhteistyötä Taideteollisen korkeakoulun ja yliopiston kanssa. Helsingin yliopisto vastaa 35 opintoviikon laajuisesta opettajan pedagogisten opintojen kokonaisuudesta. Leena Hyvönen kertoi Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen tilanteesta. Oulun yliopistossa musiikkikasvatus on kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Musiikkikasvatuksen henkilöstö vastaa harjoittelusta ja didaktiikasta, muu osuus opettajan pedagogisista opinnoista hoidetaan tiedekunnan vaatimalla tavalla. Tutkintorakenne tulee olemaan seuraavanlainen: kandidaatti maisteri 1. kieli- ja viestintäopinnot 20 op 5 op 2. pääaine musiikkikasvatus 60 op 80 op 3. opettajan pedagogiset op. 25 op 35 op 4. sivuaineet 60 op 5. vapaasti valittavia 15 op yhteensä 180 op 120 op Maija Fredrikson ja Kirsti Hämäläinen edustivat Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatusta. Musiikin laitos kuuluu humanistiseen tiedekuntaan. Oppiaineina opetetaan musiikkitiedettä, musiikkikasvatusta (musiikin aineenopettajakoulutus) ja musiikkiterapiaa. Opettajan pedagogiset opinnot suoritetaan kasvatustieteiden puolella, mutta yli puolet opinnoista järjestetään ainelaitoksella. Opetus rakentuu kieli- ja viestintäopinnoista, musiikkikasvatuksen perus- aine- ja syventävistä opinnoista, tutkielmasta, soitinopinnoista sekä aineen pedagogisista opinnoista. Maija Fredrikson ja Kirsti Hämäläinen kertoivat myös Jyväskylässä toteutettavasta musiikkikampushankkeesta sekä yliopiston sisällä että eri oppilaitosten välisenä yhteistyönä. 4 Keskustelua opettajan pedagogisista opinnoista Keskusteltiin opettajan pedagogisista opinnoista taideaineissa. Pedagogiikka ja aineen substanssi ovat kaikissa taideaineissa vahvasti kietoutuneet toisiinsa, siksi erillisenä suoritettavat opettajan pedagogiset opinnot näyttäytyvät näissä aineissa ongelmallisina. Ritva Jakku - Sihvonen kertoi, että seuraavassa VOKKE -neuvottelukunnan kokouksessa keskustellaan ammattikorkeakoulussa suoritettavien opettajan pedagogisten opintojen ja yliopistoissa suoritettavien opettajan pedagogisten opintojen sisällöistä ja korvaavuuksista.

5 5 Todettiin, että VOKKE- neuvottelukunta on antanut suosituksen opettajan pedagogisista opinnoista. Mikäli opiskelijan pääaine on kasvatustiede, aikuiskasvatustiede tai erityispedagogiikka, opiskelijalta vaaditaan vain 30 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, joihin sisältyy 20 opintopistettä ohjattua harjoittelua. Todettiin, että ongelmia on aiheuttanut siirtyminen AMK:sta maisterikoulutukseen. Maisteriopintojen laajuus on 120 opintopistettä. Nykyisin opiskelija on saanut esim. teatterikorkeakoulussa korvattua 30 opintopistettä maisteriopinnoista. Hänen tulee suorittaa puuttuvat 30 opintopistettä opiskelemalla maisterintutkintoon soveltuvia opintoja. 5 Keskustelua taideaineiden asemasta luokanopettajakoulutuksessa Taideaineiden asemasta monialaisissa opinnoissa esitettiin syvä huolestuneisuus. Heikki Ruismäki esitteli taito- ja taideaineiden osuuden pienenemistä luokanopettajakoulutuksessa. Tilanne on tällä hetkellä vaikea. Helsingissä vastuuta sivuaineista ollaan siirtämässä enenevässä määrin ainelaitoksille (Soklan painotus ainedidaktinen, aineenhallinta siirtyy enemmän ainelaitoksille). Vaikuttaa siltä, että taitoja taideaineista ollaan tekemässä akateemisia sivuaineita luokanopettajille. Myös ainedidaktikkojen työ on siirtymässä ainelaitoksille. Nyt tarvitaankin riittävää resurssointia ainelaitoksille, jotta taataan luokanopettajille mahdollisuus laajoihin sivuaineopintoihin esim. musiikissa tai käsityöaineissa. Leena Hyvönen teki ehdotuksen valinnaisten osuuden huomattavasta kasvattamisesta monialaisissa opinnoissa (pakollisia osuuksia 24 opintopistettä, valinnaisia 36 opintopistettä). Ehdotusta kannatettiin, toisaalta pelättiin mallin johtavan taito- ja taideaineiden osuuden pienenemiseen. Malli voisi toimia Oulun yliopistossa, jossa musiikkikasvatuksella on vahva asema, mutta tilanne on erilainen esim. Helsingissä. 6 Keskustelua taideaineiden asemasta ja merkityksestä Keskusteltiin vilkkaasti taito - ja taideaineiden asemasta. Otettiin esiin mm. seuraavia näkökulmia: Taito- ja taideaineet eivät ole ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavia aineita mitä tämä merkitsee? Miten lukiodiplomia voisi hyödyntää esim. luokanopettajakoulutuksen valinnoissa? Missä määrin halutaan kannustaa taideaineiden opettajia valitsemaan monialaiset sivuaineiksi? Erityisopettajan mahdollisuuksista ottaa sivuaineiksi taideaineita? Taiteen perusopetuslain kansallinen reformiarviointi ajankohtaista Kasvatusihanteet - taideaineet, minkälaista maailmaa haluamme rakentaa? Tutkimus taideaineiden opetuksen määrän vähenemisestä Keskustelu julkisuudessa mm. lehtien palstoilla ja televisiossa Faktatiedon esiintuominen taideaineiden merkityksestä oppilaan kokonaisvaltaisessa kehittymisessä tärkeää, esim. Suomen Akatemian hanke

6 6 Sosiaaliset pääomat, Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien arviointiprojekti koskien taideaineiden oppimista Koulutus- ja seminaaritapahtuma taideaineiden opettajankoulutuksen tarpeista Päätettiin, että Sirkka Laitinen, Leena Hyvönen ja Inkeri Sava valmistelevat VOKKE - neuvottelukunnalle paperin luokanopettajien valintakoeproblematiikasta ja mahdollisuudesta hyväksi lukea valinnoissa taito- ja taideaineiden osaamista. Inkeri Sava esittelee asian VOKKE -neuvottelukunnalle. Ritva Jakku - Sihvonen ottaa yhteyttä Jarkko Hautamäkeen ja Armi Mikkolaan koskien erityisopettajan mahdollisuuksia ottaa sivuaineeksi taideaineita ja kompetenssista, joka aineyhdistelmävalinnalla saavutettaisiin. Päätettiin toteuttaa taidekasvatuksen kehittämisseminaari (24.5. varapäivä). VOKKEn puitteissa. Toivotaan, että kaikki taideaineiden professorit käyttäisivät seminaarissa puheenvuoron. Mukaan tulee saada alustus, jossa kuvataan taideaineiden opetuksen määrän vähenemistä ja tehdään vertailua muiden maiden tilanteeseen. VOKKE vastaa seminaarin markkinoinnista ja työryhmä Kirsti Hämäläinen, Sirkka Laitinen (koollekutsuja), Eeva Anttila ja Leena Hyvönen suunnittelevat ohjelman 7 Muut asiat Muita asioita ei ollut. 8 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen Liitteet 1. Tanssinopettajan ja teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelman opetussuunnitelman ydinaines. Teatterikorkeakoulu. 2. Kuvataidekasvatuksen ydinainesanalyysi. Taideteollinen korkeakoulu. 3. Luokanopettajakoulutuksen POM -aineiden johdanto, taito- ja taideaineet.