Puheenjohtaja Hannele Niemi avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

Transkriptio

1 1 Valtakunnallisen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti VOKKE MUISTIO Leena Lehtimäki NEUVOTTELUKUNTA 11. KOKOUS Aika: klo Paikka: Helsingin yliopisto, Sove ltavan kasvatustieteen laitos, Siltavuorenpenger 10, Sali 224 Läsnä: Niemi Hannele, vararehtori, neuvottelukunnan pj., Helsingin yliopisto Brotherus Annu, lehtori, Helsingin yliopisto Heikinaro - Johansson Pilvikki, professori, Jyväskylän yliopisto Niikko Anneli, professori, Joensuun yliopisto Hemilä Päivi, SOOL Isomursu Marja-Leena, erityisasiantuntija, OAJ Kaivola Taina, koordinaattori, Helsingin yliopisto Kangasvieri Anneli, Opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja, Kuntaliitto Lavonen Jari, professori, Helsingin yliopisto Liimatainen Sakari, hallintopäällikkö, Jyväskylän yliopisto Meri Matti, professori, Helsingin yliopisto Mikkola Armi, opetusneuvos, Opetusministeriö Nikko Tuija, kielten ja viestinnän laitoksen johtaja, HKKK Nuutinen Pirjo, professori, Joensuun yliopisto Peltonen Juhani, professori, Turun yliopisto Pietarinen Janne, yliassistentti, Joensuun yliopisto Sava Inkeri, professori, Taideteollinen korkeakoulu Laitinen Marjut, professori, Sibelius-Akatemia Korkeamäki Riitta-Liisa, professori, Oulun yliopisto Somerkivi Pirjo, toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto Sutinen Erkki, professori, Joensuun yliopisto Tahvola Arja, opintoasiainpäällikkö, Tampereen yliopisto Östern Anna-Lena, dekaani, Åbo Akademi Jakku-Sihvonen Ritva, projektinjohtaja, Helsingin yliopisto 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Hannele Niemi avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

2 2 2. Tiedotusasiat Puheenjohtaja jakoi luonnoksen, joka käsitteli opettajan ja kouluttajan eurooppalaisia kvalifikaatioita. Hän kertoi kuuluvansa kansainväliseen asiantuntijaryhmään, joka valmistelee 3-sivuisen paperin komissiolle. Puheenjohtaja toivoi saavansa kommentteja luonnoksesta. Ritva Jakku Sihvonen kertoi tiedoksi tulevat VOKKE -tapahtumat: kutsuseminaari Kasvatustieteet ja työelämä aineenopettajuus-seminaari huhtikuu 2005 katsomusaineiden seminaari toukokuu 2005 taideaineiden koulutuspoliittinen seminaari VOKKE -julkaisu Uudenlaisia maistereita kasvatusalan koulutuksen kehittämislinjoja ilmestyy tammikuussa VOKKEn verkkosivuille on koottu linkkilista eräistä kasvatusalan koulutusta antavista eurooppalaisista yliopistoista, listaa täydennetään. Lisäksi verkkosivuilla on jaosmuistioita. Helsingin yliopiston verkkosivuilta löytyy englanninkielistä tutkinnonuudistusta koskevaa materiaalia. Timo Saloviidan toimittamat erityispedagogiikan tutkintojen rakenteet on jaettu kokousmateriaalissa. 3. Kieli- ja viestintäopinnot uusissa kasvatusalan tutkinnoissa Kieli- ja viestintäopinnoista uusissa kasvatusalan tutkinnoissa alusti kansallisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja Tuija Nikko. Kasvatustieteen maisterilta vaaditaan suomen ja ruotsin kielen lisäksi vähintään yhden vieraan kielen taito, joka mahdollistaa alan kehityksen seuraamisen. K ielitaito osoitetaan pääsääntöisesti alemmassa korkeakoulututkinnossa. Uudet vaatimukset vastaavat pitkälti voimassa olevien tutkintoasetusten mukaisia vaatimuksia. Kielten tutkinnonuudistuksen koordinaatioryhmän suosituksia ja linjauksia: Kieli- ja viestintäopinnot ovat tärkeä osa professionaalista osaamista. Kielivalintojen monipuolisuus on turvattava uusissakin tutkinnoissa. Opinnot on suunniteltava sellaisiksi, että on mahdollista saavuttaa opinnoille asetetut minimitavoitteet. On tärkeätä, että kieli- ja viestintäopinnot ovat alakohtaisia. Opetuksen vaatimustasoja määriteltäessä otetaan huomioon eurooppalainen yhteinen viitekehys. Kieli- ja viestintäopinnot tulee sijoittaa mielekkäästi integroiden muiden opintojen yhteyteen.

3 3 Kieli- ja viestintäopintojen kirjaaminen tutkintotodistuksiin on toivottu tehtävän samalla tavalla eri yliopistoissa. Keskusteluissa todettiin, että kieli- ja viestintäopinnoissa on todella tärkeää tehdä yhteistyötä esim. kielikeskusten ja ainelaitosten välillä, koska opintopisteitä on niukasti erillisiin kieliopintoihin. 4. Opettajan pedagogiset opinnot 4.a. Uuden epeda -hankkeen työryhmän suunnitelma (virtuaaliset opettajan pedagogiset opinnot) Asian esitteli Jari Lavonen. Hän kertoi miten valmisteluprosessi eteni. Taustalla ovat kerran toteutetut virtuaaliset opettajan pedagogiset opinnot, joita KASVI-hanke toteutti yhdessä yliopistojen ja enorssin kanssa. Yliopistot pitivät uutta hanketta tarpeellisena, mutta ongelmiakin nousi esiin, esim. pedagogisten opintojen erilaiset rahoitusmallit yliopistoissa. Tavoitteena on, että virtuaalisesti suoritetut opettajan pedagogiset opinnot vastaisivat kasvatustieteen aineopintoja, joista olisi mahdollista jatkaa syventäviin opintoihin ja jatko-opintoihin. Ohjatun harjoittelun määrän osalta hankesuunnitelmassa noudatettiin VOKKE -suosituksia. Virtuaalisista opettajan pedagogisista opinnoista olisi tarkoitus tulla pysyvä käytäntö. Hanketta pidettiin tärkeänä ja hyödyllisenä, mutta siitä löytyi kehitettävää. Pidettiin tärkeänä, että epäpäteville jo työssä oleville opettajille tarjotaan joustavaa mahdollisuutta pätevöityä. Samoin täydennyskoulutukselle ja yleensäkin opettajien virtuaaliosaamiselle olisi tarvetta. Ministeriö erillisrahoittaa jo tällä hetkellä toista tuhatta lisäpaikkaa opettajan pedagogisiin opintoihin. Lisäksi Kasvi-hanke on saanut rahoitusta huomattavia summia. Useissa yliopistoissa on erilaisia muunto- ja pätevöittämiskoulutuksia, joita suorittamalla saa opettajan kelpoisuuden. Jatkosuunnittelun yksi lähtökohta tulee olla, että kartoitetaan huolellisesti jo meneillään olevat laajennus- ja muuntokoulutusohjelmat. Hankkeen saaminen osaksi yliopistojen normaaleja toimintoja koettiin hyvänä ideana. Keskusteluissa todettiin, että esitetyllä hankkeella ja hankkeella Opettajan pedagogiset opinnot suuntautuneena yliopistopedagogiikkaan voisi olla yhteisiä moduleja. 4b. Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritettujen opettajan pedagogisten opintojen hyväksi lukeminen kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen opinnoissa on herättänyt

4 4 paljon kysymyksiä. Hyväksi lukemisessa on suurta vaihtelua. Asiaan palataan seuraavassa kokouksessa c. Yliopisto-opettajan pedagogiset opinnot Yliopistopedagogiikan kehittämiseksi työskentelevät opettajat toivoisivat, että yliopistopedagogiikan 60 opintopisteen kokonaisuus voisi tuottaa laaja-alaisen opettajan kelpoisuuden. Mikäli neuvottelukunta suhtautuu asiaan myönteisesti, keväällä 2005 tuotetaan konkreettinen opetussuunnitelma. Esittely sai myönteisen vastaanoton. Todettiin, että olisi hyvä jos yliopistopedagogiikkaan suuntautuneista opettajan pedagogisista opinnoista esim. yksi neljäsosa tarjottaisiin virtuaaliopetuksena. Olisi hyvä jos hankkeessa voitaisiin tehdä yhteistyötä epeda -hankkeen suunnitteluryhmän kanssa. VOKKE kutsuu koolle eri yliopistojen edustajat tarkoituksena edistää modulien vaihtoa ja kehittämistä, jotta mahdollisimman monet yliopisto-opettajat voisivat suorittaa opettajan pedagogiset opinnot. 5. Jatko-opintojen vertailukelpoisuus Jatko-opintojen kehittämistä varten tarvitaan työryhmä, jossa laaditaan neuvottelukunnalle esitys jatko-opintoihin valinnan perusteista, vaadittavista sivuaineopinnoista, maisterin tutkinnon jälkeisistä pääaineopinnoista, väitöskirjan laajuudesta ja kielestä sekä ohjauskysymyksistä. Neuvottelukunta antoi valtuudet VOKKElle ottaa yhteyttä tiedekuntiin, jotka nimeävät työryhmään edustajansa. Mukaan pyydetään myös opiskelijaedustus ja taideaineiden edustaja. Ritva Jakku - Sihvonen lähettää kokouskutsut. 6.a. Taito- ja taideaineiden sivuaineopinnot luokanopettajakoulutuksessa Asiaa esitteli Inkeri Sava. Tutkinnonuudistuksen yhteydessä on nostettu esille luokanopettajakoulutuksen sivuaineopintojen siirtäminen kokonaisuudessaan ainelaitosten vastuulle. Opettajankoulutusyksiköiden suunnitelmista on löydettävissä kaksi linjausta. Jos opiskelija suorittaa ns. suppean sivuaineen (25 op), on sen tarjottava myös jatkomahdollisuus laajaan sivuaineeseen (60 op). Laajan sivuaineen järjestämisestä vastaa ainelaitos. Opintokokonaisuus laajentaa myös opettajakelpoisuutta. Linjaukset korostavat luokanopettajakoulutusyksiköiden ja ainelaitosten yhteistyötä ja yliopistoissa olevien ainelaitosten vaikutusta sivuainetarjontaan

5 5 Luokanopettajakoulutuksen taide- ja taitoaineiden sivuaineopinnot muodostavat erityisryhmän. Nykyisin taito- ja taideaineiden sivuaineopintojen suhteen luokanopettajiksi opiskelevat ovat eriarvoisessa asemassa. Asiaa valmistellut taideaineiden VOKKE jaos ehdottaa, että taito- ja taideaineissa luotaisiin malli, jossa sivuaineopinnot järjestetään sekä suppeina (25 op) että laajoina (60 op). Laaja sivuaine rakentuu suppean pohjalle (25 op + 35 op). Sivuaineopinnot perustuvat aineenopettajakoulutusyksikön tai ainelaitoksen ja luokanopettajakoulutusyksikön yhteistyöhön opintojen suunnittelussa, järjestämisessä ja kehittämisessä. Tavoitteena on taito- ja taideaineiden asiantuntijaverkoston vahvistaminen ja monipuolisen opettajankoulutuksen asiantuntemuksen yhdistäminen ja hyödyntäminen sekä luokan- että aineenopettajakoulutuksen tarpeisiin. Luokanopettajankoulutusyksikkö vastaa suppean sivuaineen järjestämisestä ja resurssoi sen toiminnassaan. Opetussuunnitelmaa ja sisältöjä koordinoidaan ja kehitetään valtakunnallisesti alan aineenopettajakoulutuksesta vastaavien yksiköiden johdolla. Laajan sivuaineen toteuttamisesta vastaa ko. aineenopettajankoulutusyksikkö. Opinnot järjestetään yhteistyössä luokanopettajayksiköiden kanssa käyttäen hyväks i verkkoopetuksen ja ohjauksen tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on myös tuottaa verkko- opetusmoduleja, jotka palvelevat sekä luokan- että aineenopettajankoulutusta. Laajan sivuaineen opiskelupaikat perustuvat opiskelijavalintaan, josta vastaa aineenopettajankoulutusyksikkö. Edellä esitetyn mallin kehittämiseksi aloitetaan kokeilutoiminta ja analysoidaan kokemuksia jo toteutetuista yhteistyöhankkeista. Aineenopettajankoulutusyksiköt tai ainelaitokset koordinoivat suppean sivuaineen opetussuunnitelmatyötä ja vastaavat laajan sivuaineen toteuttamisesta. Tämä edellyttää resurssointia. Kukin yksikkö laatii oman esityksensä luokanopettajille suunnatun laajan sivuaineen toteutuksesta. Esitys liitetään toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuonna 2007 alkavalle kaudelle. Taideaineiden jaoksen ehdotus otettiin positiivisesti vastaan. Resurssointi tulee kuitenkin pohtia huolella. Kannattaa miettiä JOO -sopimusten hyödyntämistä. Kaikki kokemukset yhteistyö hankkeista on syytä kartoittaa. Lähtökohtana tulee olla, että opiskelijan opinnoissa syntyy jatkuvuutta. Laadun varmennuksen näkökulma on otettava huomioon. Laajan sivuaineen mahdollisuus tuottaisi luokanopettajalle aineenopettajan kelpoisuuden. 6b. Lukiodiplomi valinnat Inkeri Sava esitteli taideaineiden jaoksen ehdotuksen. Sen mukaan yliopistojen opettajankoulutusta uudistettaessa koulutusvalinnoissa otettaisiin huomioon lukioissa suoritetut taito- ja taideaineiden diplomit. Esitys otettiin vastaan myönteisesti. Nähtiin positiivisena seikka, että opettajankoulutukseen valikoituu erilaisia ihmisiä. Valinnoissa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että vain harvoissa kouluissa voidaan suorittaa lukiodiplomeja. Valinnoissa tulee taata opiskelijan mahdollisuudet osoittaa vastaavat taidot muuten.

6 6 7. Opintoasioiden jaoksen ajankohtaiset asiat, mm. todistukset ja siirtymäsäännökset Arja Tahvola esitteli todistuspohjaluonnokset kasvatusalalla. Uudessa tutkintorakenteessa kirjoitetaan erillinen kandidaatin ja erillinen maisterin tutkinnon todistus. Lisäksi opiskelijan on mahdollista saada erillinen kelpoisuusliite (kootaan opintokokonaisuudet). Ongelmia tulevat aiheuttamaan vajaiden opintokokonaisuuksien merkitseminen. Siirtymäsäädöksissä paljon asioita on auki. Kaikki vuonna 2005 valittavat opiskelijat valitaan uuden asetuksen mukaisiin tutkintoihin, muut ovat vanhoja opiskelijoita. Yliopistolaki antaa mahdollisuuden opiskella joko uusien tai vanhojen tutkintovaatimusten mukaan. Opintoasioiden jaos ehkä suosittelee, että vuonna 2004 aloittaneille suositeltaisiin siirtymistä uuteen rakenteeseen (jos ei paljon muita opintoja), muiden opiskelijoiden osalta hops toimii keskeisenä välineenä. Tyypillinen kasvatusalalla käytettävä kerroin on 1,7. 8.Varhaiskasvatuksen maisterin tutkinto Annu Brotherus esitteli asiaa. Hän esitteli esimerkkeinä Jyväskylän ja Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen maisterin tutkinnon rakenteet. Tutkielman osuus on niissä erilainen, Helsingissä 40 opintopisteen tutkielma ei sisällä seminaareja, Jyväskylässä sisältää. Varhaiskasvatuksen maisterin tutkintoon toivottiin opettajan pedagogisia opintoja. Toivottiin, että VOKKE järjestäisi varhaiskasvatuksen koulutuspoliittisen seminaarin syksyllä Kodin ja koulun välisen yhteistyön tematiikka voitaisiin myös ottaa esille. SOOL on jättänyt neuvottelukunnalle tiedotteen, jossa SOOL korostaa pienen lapsen oikeutta korkeasti koulutettuun opettajaan. SOOL halua a lastentarhanopettajan tutkinnon maisterin tasoiseksi tutkinnoksi. 9. VOKKE tutkimusjaoston valmistelemat tutkimusteemat Asia jätettiin seuraavaan kokoukseen. 10. Muut mahdolliset asiat Opetushallitus on toivonut edustusta VOKKE -neuvottelukuntaan. Pääjohtaja Kirsi Lindroos toivotetaan tervetulleeksi VOKKE -neuvottelukuntaan varsinaiseksi jäseneksi ja pääjohtaja Aslak Lindström hä nen varajäsenekseen. Life as Learning projektin kansallinen seminaari Helsingissä.

7 seminaari What is research based teaching? Helsingin yliopistolla. Seuraava neuvottelukunnan kokous pidetään perjantaina klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo